FI90460B - Lukko-avainyhdistelmä - Google Patents

Description

1 90460

Lukko-avainyhdistelmä

Keksintö liittyy turvatekniikkaan ja koskee turvalaitetta, joka yhdessä lukkosylinterin ja sen avaimen k-5 anssa patenttivaatimuksen 1 johdanto-osan mukaisesti tekee avainten laittoman monistamisen ja väärentämisen vaikeammaksi .

Käyttöön on otettu laillisia suojatoimia estämään avainten kopiointi ja käytännön suojatoimia tekemään täl-10 laisesta kopioinnista vaikeamman. Käytännön toimiin nähden voidaan tehdä ero niiden välillä, jotka lisäävät salaisuutta, ja niiden välillä, jotka vaikeuttavat valmistamista. Koskien jälkimmäisiä toimenpiteitä valmistaminen on mekaanisista olosuhteista johtuen niin vaikeaa, että 15 vain vastaavin keinoin varustetut henkilöt pystyvät valmistamaan tällaisia avaimia. Em. ryhmien välillä on yhdistelmiä, joiden tarkoituksena on saada aikaan käytännön suojaus.

Esillä olevan keksinnön tavoitteena on saada aikaan 20 rakenteellinen toimenpide, jolla avainkopioiden laiton monistaminen ja väärentäminen tulee paljon vaikeammaksi. Tämän ratkaisemiseksi keksinnön mukaiselle lukko-avainyh-distelmälle on tunnusomaista se, mikä on esitetty oheistetun patenttivaatimuksen 1 tunnusmerkkiosassa. Keksinnön 25 suositeltavat suoritusmuodot on esitetty patenttivaatimuksissa 2-7.

Keksinnön toimenpiteet kuvaillaan yksityiskohtaisemmin tämän jälkeen suoritusmuotoon ja oheisiin piirustuksiin liittyen, joissa . . 30 kuvio 1 esittää avaimen S osaa, jossa on syvennys valvontatappia K varten kapealla sivulla ja tavanomainen haittatappi sileällä sivulla, kuvio 2 esittää esimerkkinä valvontatappia K, jossa on kylkikoodaus F, jossa tapin halkaisijaa, tapin pi-. .35 tuutta ja asennuspintoja 0X ja 02 käytetään koodaustarkoituksiin, 2 90460 kuvio 3 esittää syvennystä valvontatappia varten avaimessa, jossa esimerkinomaisesti valvontatappi on asennettu asennuspintaan Oj ja toinen valvontatappi asennus-pintaan 02, kolmannen tapin ollessa tavanomainen haitta-5 tappi, johon mainittu konstruktiotoimi ei vaikuta, kuvio 4 esittää kuvion 3 poikkileikkausta IV-IV, kuvio 5 esittää kuvion 3 poikkileikkausta, kuvio 6 esittää kylkikoodauksen suoritusmuotoa tai käyttöä, jossa esitetään kaksi haittatappia, joista toi-10 nen syvennyksen sivu on valvottu ja toinen ei, kuvio 7 esittää kuvion 3 perusteella, 7A ja 7B, haittatappeja valvoen syvennyssivuja yhdessä niiden kanssa, jotka eivät valvo esitetyn syvennyksen sivuja, kuvio 8 esittää "villiä" avainkopiota yhdessä 15 haittatapin kanssa valvomassa syvennyksen sivuja, kuvio 9 esittää tavallista haittatappia kylkikooda-tussa syvennyksessä, kuviossa 10 esittävät kuviot 10A ja 10B kuvioon 6 perustuen valvontatappia työnnettynä kylkikoodatun syven-20 nyksen sisään ja mainittua tappia niin, ettei sitä ole työnnetty sisään (toimien sisäänvajoamisesteenä).

Keksintö perustuu siihen havaintoon, joka on tehty avainkopioinnin yhteydessä ja joka on nyt laajennettu siihen, että sitä voi verrata "varaosien tekomarkkinoihin". 25 Enää ei ole kyse avainten uusinnasta vaan niiden kopioinnin kontrolloimattomasta valmistuksesta tai väärentämisestä. Lukkojärjestelmien valmistajien ja niiden asiakkaiden etuihin ei selvästi kuulu se, että avaimia, jotka on tarkoitettu sallimaan pääsyn vain valikoivasti, voidaan 30 levittää kontrolloimattomasti. Tätä kehitystä voidaan tuskin saada lopetetuksi, koska se on avainten kopioijalle liiketoimintaa, mutta sitä taatusti voidaan häiritä. Näin ollen kopiointitoimintaan liittyen, jolloin mukana ovat avainkopioiden valmistaja, työvälineiden ja avainaihioi-35 den valmistajat, on suoritettava huolellisia laskelmia 3 90460 taloudellisesti järkevän toiminnan varmistamiseksi. Tämän seurauksena avainkopioiden valmistus on hyvin pitkälle automatisoitua ja ammattierikoistuntijoiden asemesta, joilla on vastaava tietämys, käytetään hyväksi erikois-5 koneita, joita kouluttamattomat käyttäjät voivat käyttää. Sen takia ammattitaidottomat henkilöt pystyvät valmistamaan kopioita monimutkaisista avaimista käyttäen yksinkertaisia prosesseja. Tämä on avainkopiointialaan liittyvä tärkeä seikka.

10 Keksinnössä tätä tosiasiaa käytetään hyväksi. Kek sinnön mukainen toimi murtaa tällaisen kaavan ja vaikeuttaa avainten kopiointia tai väärennöstä. Se on suunnattu keskeyttämään kopiointikoneen automaattinen meno eteenpäin ja se tähtää erityisesti siihen, että ammattitaido-15 ton kopioija saadaan suorittamaan varotoimia "omalla" laitteellaan, jotka ovat hänen taitojensa yläpuolella. Siitä syystä kopiointiprosessia ei enää pystytä suorittamaan kopiointikoneella ilman ammattitaitoista henkilöstöä.

20 Tällä hetkellä käytetyssä kopiointijyrsintäkonees- sa käytetään väärän avaimen tai yleisavaimen valmistuksen tunnistamis- tai seurantaprosessissa katkaisuterää, jolla pystytään leikkaamaan "porauskuvan” syvennykset. Tämä leikkauskärki tekee aihioon syvennykset niin, että ko-25 piointia yrittävä tunnistaa ne kopioitavassa avaimessa. Useimmissa lukkojärjestelmissä on kyse vain siitä, että avaimessa ensimmäistä tyyppiä olevan syvennyksen syvyys pitää haittatapin aukiasennossa. Näin yhdellä ainoalla kärjellä voidaan kopioida erilaisia avaintyyppejä, mikä '30 tarjoaa suuren edun avainkopion valmistajille siten, ettei tarvitse asentaa ja säätää kopiointikonetta jokaista avaintyyppiä varten. Näin hän pystyy tuottamaan huippuhy-viä avainkopioita vain kohtuullisen pätevällä henkilöstöllä. Standardiavaimiin kuulumaton avain voidaan kopioida 35 vain suurella vaivannäöllä ja kalliisti, koska ei kannata 4 90460 asentaa ja säätää laitteistoa vain muutamaa tai yhtä ainoaa avainta varten. On selvää, että avaimella, jossa on tällainen turvallisuusominaisuus, on tarjottavana enemmän käytännön suojaa luvatonta kopiointia vastaan kuin sel-5 laisella avaimella, jossa ei ole tätä ominaisuutta.

Tähän ominaisuuteen kuuluu yhden tai useamman lisä-ja/tai olemassa olevan haittatapin muodostaminen valvomaan tappeja, jotka noudattavat lisäkoodia, joka vastaa toista "tyyppiä olevaa avainsyvennystä, jota ei voi jäljitellä 10 helposti kopiointijyrsinkoneella väärennintä/terää käyttäen. Tällaisten vastaavien syvennysten muodostamiseksi on olemassa hakijan erään aiemman patentin lisäkehittely, joka sisältyy esillä olevaan keksintöön. Mainittu menetelmä on tunnettu CH-patentista nro 591 618.

15 Väärentäjä ei joko saa pystyä tunnistamaan syven nystä sillä tavalla, joka olisi tarpeen kopiointiin, tai hän ei saa pystyä saamaan aikaan syvennystä terällä tavalla, joka on tarpeen tyydyttävää toimintaa varten. Minimivaatimuksena on kopiointikoneen sovittaminen uusiin 20 olosuhteisiin.

Esitetyn konstruktiotoimen tapauksessa ratkaise vana seikkana ei enää ole syvyyden kartoitus vaan syvennyksen kyljen tunnustelu. Kyljen tunnustelu tarkoittaa etäisyyden kartoittamista tai tunnistamista toista tyyppiä .. 25 olevan syvennyksen kahden toisiinsa päin olevan kyljen reunan välillä. Kylkitunnustelussa ei enää ole ratkaisevaa yksinomaan syvennyksen syvyys vaan myös sen leveys. Haittatapin, joka suorittaa kylkitunnustelua (erottaakseen sen haittatapista Z, joka ei määrää kylkien väliä ja josta - 30 tästä lähtien käytetään nimitystä valvontatappi K) täytyy mitoiltaan vastata tavallista haittatappia ja sillä täytyy aukaisuviivan läheisyydessä olla riittävä leikkausvastus tai -halkaisija. Kylkikoodaus saadaan aikaan haittatappiin olakkeilla, jotka antavat vaihtuvahalkaisijäisen (kooda-35 tun) tunnustelualueen. Näin ollen saadaan kaksidimensio- 5 90460 naalinen koodi, nimittäin syvyys askeleet T0, T1, T2, TT3 jne. kylkiaskeleiden F0, Ft, F2 jne. kanssa, joka on hyvin herkkä tähän asti käytettyyn "tilavuusjyrsintään" nähden, jolla ensimmäistä tyyppiä oleva syvennys tehdään käyttäen 5 aihiossa minkä tahansa halkaisijan omaavaa terää, ja toimintaa jatketaan, kunnes päästään tarkoitettuun korkeuteen. Haittatappi, joka on koodattu vain yhdelle ainoalle mitalle, eli se on yksidimensioinen, putoaa ulos omasta porausreiästään "sopimattomaan" syvennykseen ja vapauttaa 10 aukaisuviivan, kun syvyys on oikea. Jos kuitenkin kyseessä on kaksidimensioinen koodaus, oikea asetus haitan siirtymisen suuntaan, eli yksi dimensio niin, että aukaisu-viiva voidaan vapauttaa, mikään yritys ei onnistu, ellei kylkiväli, eli toinen dimensio sovi yhteen samanaikaises-15 ti.

Koodin lisä- eli kolmannen dimension toteuttaminen ei tekniseltä kannalta ole kiinnostava, koska haitan ja avaimen välinen suhteellinen liike ja tarve työntää sisään ja poistaa haitta syvennykseen nähden eivät salli 20 koodia. Kylkikoodista tuloksena olevaa olaketta voidaan kuitenkin käyttää apubinäärikoodina 03 ja 02. Näin ollen yhdellä ainoalla suunnitelluista valvontahaitoista on esim. 0lt02; T1,T2,T3; B0,B1,B2 kanssa on koodi, jossa on 24 mahdollisuutta. Jopa sellaisessa tapauksessa, jossa vaih-25 detaan työkalua ja jossa on uusi asetus ja säätö, ei ole suurempaa kuin 1:1 mahdollisuus saada oikein toimiva . avain, koska nimittäin parametrejä 03 ja 02, jotka asete taan olakkeelle ja pintaan, ei silti voi määrittää selvästi ja yksiselitteisesti.

30 Näin ollen mainitulla toimenpiteellä toteutetaan edellä mainittu, sangen tehokas kopioinnin ennakointi. Ei ole myöskään mahdollista määrittää O-parametriä (asennus-pintaa) ja se voidaan vähentää vain 1:1 epävarmuudella.

Vähemmän ammattitaitoiselle avainväärentäjälle, 35 joka odottaa kopiointikoneessa olevan jokin kopiointio- 6 90460 minaisuus, avain, jossa on syvennys yhtä tai useampaa val-vontatappia varten, muodostaa suuren esteen kahdessa suhteessa, nimittäin tällaisen syvennyksen havaitseminen ja oikeiden toimenpiteiden suorittaminen toimivan kopion saa-5 miseksi. Mainittuun toimenpiteeseen kuuluu koneen uudelleen asettaminen ja säätäminen, yleensä vain yhtä avainta varten, joka ei saa olla kalliimpi kuin mikään muukaan sellainen avain, jolle tällaiset lisätehtävät eivät ole tarpeellisia.

10 Kun kyseessä on laillinen kopioija tai avaimenval- mistaja, joka valmisti alkuperäisen avaimen ja jolla on aina tarpeelliset keinot kopiointiin (esim. kopiointilai-tos antaa luvan moninkertaisen reitin samassa toiminnossa) ja joka puhtaasti organitoriselta kannalta ajatellen 15 pystyy kattamaan lisäkulut suurelle määrälle kopioitavia avaimia, mainittu toimenpide, joka antaa kuluttajalle li-säturvallisuutta, ei muodosta lisäkustannustekijää.

Kuviossa 1 esitetään kaaviomaisesti avain S, jonka kapealla puolella on ensimmäistä tyyppiä oleva syvennys 20 valvontatappia K varten ja jonka sileällä puolella on ensimmäistä tyyppiä oleva syvennys haittatappia Z varten. Kumpaankin mainittuun syvennykseen on merkitty vastaava tappi. Valvontatappia varten kaksidimensionaalinen koodi-vyöhyke on merkitty kylkikoodina kirjaimella F. Valvonta-.·. 25 tappi voi tietenkin sijaita myös sileällä puolella.

Kuviossa 2 esitetään valvontatapin eri parametrit ja ne rakennetaan tapin leveydessä olevilla portailla, nimittäin B0 - B2 (kolme askelta kylkitunnistusta varten) ja kaksi asennuspintaa, nimittäin 0! ja 02, jotka voidaan 30 säätää mielivaltaisella tavalla syvyysaskeliin nähden, jolloin joko päätypinta tai olakepinta muodostavat lähtö-pinnan syvyystunnistusta varten. Sen takia on mahdollista kätkeä onnistuneesti yhtä tappia varten olevat, edellä mainitut 24 mahdollisuutta.

35 7 9G460

Kuvio 3 esittää mainittua kätkemismahdollisuutta pitkittäisessä toista tyyppiä olevassa syvennyksessä, jossa näkyy kolme tappia estämässä tai vapauttamassa avaus-viiva SL. Pitkittäinen toista tyyppiä oleva syvennys on 5 kylkikoodattu, eli se on jonkin verran kapeampi kuin tavallinen, normaaliavaimissa oleva syvennys. Voidaan nähdä vasemmalta oikealle normaalin haittatapin Z kaukaisempi pää, joka tappi suuremman halkaisijansa ansiosta ei pysty putoamaan syvennykseen ja sen takia pitää avausviivaa SL 10 tukittuna, mutta liukuu tällaisen kylkikoodatun syvennyksen yli aivan kuin sitä ei olisi olemassakaan. Sen vieressä oleva valvontatappi K on sekä syvyys- että pituuskoo-dattu asennuspintaan 02 nähden syvennyksen pohjassa ja vapauttaa avausviivan SL, kun kyseessä on oikea pituus ja 15 paksuus, niin että aukenemiskääntö tai -kierto on mahdollinen. Kauimpana oikealla olevan valvontatapin kauempana oleva pää on sekä syvyys- että pituuskoodattu asennuspintaan 0: nähden, joka vuorostaan on syvyyskoodattu. Mainittu valvontatappi vapauttaa myös avausviivan. Tässä tapaukses-20 sa syvyyskoodin kätkentä on 1 : 1 ja lieriötä tutkittaessa ei ole selvää, kumpi mainitusta kahdesta asennuspinnasta toimii mainitun koodin lähtöpintana.

Kuviot 4 ja 5 esittävät yksityiskohtaisesti kuvion 3 kaksi valvontatappia avaimessa olevassa kylkikoodatussa 25 toista typpiä olevassa syvennyksessä. Kuten on esitetty, ainoastaan tarkalla mittaamisella pystytään erottamaan kylkikoodattu syvennys ja tavanomainen syvennys toisistaan, koska niiden muoto hädin tuskin eroaa. Ainoana erona on syvennyksen leveydessä olevat muutaman kymmenesosamil-30 limetriä, jota eroa ei paljaalla silmällä pysty havaitsemaan. Kuviossa 4 esitetään valvontatappi K avaimessa S olevassa vastaavassa syvennyksessä. Esimerkiksi koodi voisi olla 02; T2; Bx, eli kolme parametriä samassa valvonta-tapissa ja niitä voi olla yksi tai useampi lukkosylinte-35 rissä, kun sen sijaan niihin liittyvässä avaimessa voi 8 90460 olla vastaava määrä kylkikoodattuja syvennyksiä. Kuviossa 5 esitetään myös valvontatappi, jolla saadaan vastaava kopiointieste ja sen koodi voisi olla esim. O^· T0; B2. Sy-vyyskoodi liittyy avausviivaan SL tai asennuspintoihin 5 niin, että olake jää kätköön mahdollisena vertailuna. Kuvioiden 4 ja 5 kahdessa valvontatapissa kylkikoodausvyöhy-ke on merkitty kirjaimella F, ja kuviossa 2 se esitetään varjostetussa muodossa ja siinä on kaksidimensionaalinen koodaus.

10 Kuviot 6, 7A ja 7B esittävät suoritusmuotoa, jossa päinvastoin toimivalla tavalla haittatappia käytetään valvomaan "luvattomia" kylkiä. Se miten tämä suoritetaan, selitetään myöhemmin kuvioiden 8 ja 10 yhteydessä.

Kuvio 6 esittää osaksi staattoriin 2 järjestettyä 15 roottoria 1. Roottorin avainväylässä on avain S, jossa on kaksi kylkikoodattua kapeasivuista toista tyyppiä olevaa syvennystä (alhaalla ja ylhäällä) ja niiden kyljet 8. Uudelleen korostetaan sitä, että kylkikoodatut syvennykset voidaan sijoittaa myös avaimen leveälle sivulle ja että 20 niitä voi olla yksi tai useampia yhdessä kylkikoodaamatto-mien ensimmäistä tyyppiä olevien syvennysten kanssa. Kuviossa esitetään haittatappi K2 uponneena syvennykseen tarkistaen kylkikoodia tarkistusosalla F2 ja asennuspin-noilla 012, 022. Lisähaittatappi Kl, joka sijaitsee esi-25 merkiksi tapin K2 takana, näkyy myös ja sen valvontaosa F1 asennuspintoineen 011,021 ei pysty menemään mainittuun syvennykseen. Mainitut kaksi haittatappia Kl ja K2 on järjestetty niin avausviivaan SL nähden, että ainoastaan jälkimmäinen vapautuu aukenemiskierrokseen. Täydellisyyden - 30 vuoksi myös vastahaitta 4 esitetään staattorissa 2.

Haittatappi Kl on konstruoitu siten, että sen sää-töosa F1 ei mene mihinkään kylkikoodattuun syvennykseen esim. halkaisijan takia, joka on suurempi kuin suurin kyl-kitila. Näin ollen mainittu haittatappi säätää avaimen 35 pintaa niin, että mikä tahansa sisäänmeno sulkee avaus-viivan.

9 90460

Samoin kuin kuviossa 3 kuviossa 7A esitetään pitkittäisleikkaus staattorin 2, roottorin 1 ja avaimen S läpileikkauksessa kylkikoodatun rivin syvennyksiä, joista yksi takakylki 8 on näkyvissä kussakin tapauksessa. Oi-5 kealta vasemmalle on neljä haittatappia K1-K4. Haittatap-pi K1 on, kuten on selitetty kuvion 6 yhteydessä, avaimen pinnan määräävä haittatappi ja siinä on "sisäänmenoeste". Haittatapit K2-K4 ovat kylkikoodattuja tappeja, joissa on esim. seuraava aukaisukoodi: 10 K2 (T=0;B=x); K3 (T=3;B=1); K4 (T=4;B=2), jossa x on mielivaltainen.

Mainittuun kaksidimensionaaliseen koodiin liittyvä syvennysrivi esitetään kuviossa 7B, jolloin sitä katsotaan ylhäältäpäin. Vaakasuoraan varjostetut osat ovat va-15 joavia ja kohoavia pintoja, joilla on sopiva kallistus-kulma, pystysuoraan varjostetut kohdat ovat syvyyden Tx tarkistuspintoja, kun sen sijaan varjostamattomat pinnat tarkoittavat pintaa, joka, kuten edellä on esitetty, voi myös olla tarkistuspinta.

20 On aivan selvää, miten lisäkylkikoodia voidaan käyttää tekemään kopiointiprosessista vaikeampi. Tämän koodin kanssa käytettävä avain on paljon alttiimpi ei-toi-vottuun kopiointiin. "Villillä" kopiointikoneella avain saadaan aina, mutta sitä ei pystytä käyttämään siihen 25 liittyvässä sylinterissä. Vaikkakin tämä muodostaa saman esteen kopioitavan avaimen lailliselle omistajalle, se muodostaa suojan hänelle paljolti samalla tavalla kuin pankkialan suojatoimenpiteet, jotka takaavat, ettei laillinen käyttäjä saa rahojaan käyttöönsä liian helpolla ta-30 valla.

Jotkut tästä toimenpiteestä aiheutuvat esteet on esitetty kuvioissa 8 - 10, jotka esittävät lukkosy1interi-roottoria avainkäytävineen samoin kuin avainta, jossa on kapean sivun syvennys, ja yhteistyössä haittatapin kans-35 sa.

ίο 90 4 60

Kuvio 8 esittää ensimmäistä tyyppiä olevaa syvennystä, joka on muodostunut tavallisella kopiointijyrsintä-laitteella jättäen huomiotta kyljen tilan ja siten, että valvontatappi on painunut sisään, mikä tietenkin pitää 5 avausviivan suljettuna. Haittatappi, joka tarkistaa avaimen pintaa "vajoamisesteellä", pitäisi myös avausviivan tukossa.

Kuviossa 9 esitetään se vaikutus, kun tavallista haittatappia siirretään kylkikoodatun syvennyksen yli, 10 jolloin avausviiva jää suljetuksi. Kuvioissa 10A ja 10B kummassakin esitetään kylkikoodattu syvennys, joka voi saada kylkikoodatun haittatapin aukiasentoon (kuvio 10A) tai haittatappia, jossa on olakevälineet, tarttumaan syvennyksen reunoihin, jolloin sisäänvientisyvyydet tulevat 15 tarkistetuiksi avaimen pinnan avulla (kuvio 10B). Tämä kuvaa tämän ratkaisun aikaansaamaa kaksoissuojausta. Jos jyrsitään esim. tavallinen syvennys kuvion 8 esittämällä tavalla syvyyteen, jolla saataisiin kylkikoodattu haitta-tappi oikeaan syvyysasentoon, tällöin haittatappi, jossa 20 on sisäänmenoeste yhteistoiminnassa saman syvennyksen kanssa, eli haittatappi, joka tarkistaa avaimen pinnan, olisi avausviivan aukon esteenä. Tämä esimerkki kuvaa lisääntynyttä turvallisuutta silloin, kun käytetään kylki-koodattujen ja kylkikoodaamattomien haittatappien kylki-25 koodausta ja/tai kylkitunnustelua yhteistoiminnassa syvennysten kanssa avaimessa.

Jos konstruoidaan vain muutamia haittatappeja vastaavin syvennyksin avaimessa esitetyn toimenpiteen mukaisesti, tällöin luvattomalla kopioinnilla voitaisiin jäl-30 jitellä joitakin syvennyksiä, kun sen sijaan kylkikooda-tut syvennykset tulisivat väärän muotoisiksi (esim. kuvio 8), joihin ei voisi sijoittaa kylkikoodattuja haittoja eikä pintaa tarkistavia haittoja, joissa on sisäänmenoeste, siten, että ne vapauttaisivat avausviivan.

35 li 90 4 60

Avaimessa, jossa on sellainen syvennys, joka voi vastata lukkosylinterissä olevaa valvontatappia, on kaksi kylkeä 8 tarpeellisine väleineen, joiden väliin kylkiä tarkistava haittatappi voi mennä ja sitten taas nousta 5 pois (ks. myös kuviot 3 ja 5) tai johon on sijoitettu pintaa tarkistava haittatappi (valvontatappi), jossa on si-säänmenoeste. Tällaisia syvennyksiä voidaan erityisesti valmistaa hakijan edellä mainitulla jyrsintämenetelmällä, joka on esitetty CH-patentissa nro 591 618. Tämä menetel-10 mä, josta käytetään nimitystä jatkuvan reitin jyrsintä-menetelmä, mahdollistaa erittäin tarkan syvennysten valmistamisen, joissa on tällaiset kyljet. On myös mahdollista valmistaa helposti syvennyssarja, kuten esitetään esimerkinomaisessa muodossa kuviossa 7A.

15 Lukkosylinterillä, jolla on esitetyn konstruktio- piirteen omaava avain, aikaansaadaan entistä suurempi turvallisuus avaimen kopiointia tai kopiointijyrsinnällä tapahtuvaa väärentämistä vastaan. Avainväärentäjän, joka loppujen lopuksi onnistuu määrittämään, että on olemassa 20 kylkikoodaus ja joka on paikantanut mainitut syvennykset, on sitten pakko varustaa ja säätää uudelleen kopiointi-jyrsinlaite, ja tämä voi olla tarpeen kaksi-kolme kertaa. Siksi kunnes hän on tehnyt tämän, hän on todennäköisesti jo porannut väärin yhden tai useamman avainaihion. On ole-25 tettavissa, että hän luopuu yrityksestä jatkaa tällaisten avainten kopiointia, joten esitetyllä teknisellä toimenpiteellä saavutetaan se tavoite, että aikaansaadaan tehokas este luvattoman kopioinnin tai väärentämisen estämiseksi.

Claims (7)

12 90 160

1. Lukko-avainyhdistelmä, joka on tyypiltään sellainen, että lukossa on sylinteri, jossa on roottori (1) 5 ja staattori (2) yleensä säteittäisine haittatappivälinei-neen, joihin kuhunkin sisältyy useita haittatappeja (Kl, K2, K3, K4), joissa on sisäpuolinen haittatappi ja jotka voidaan sijoittaa erilleen menevään asentoon roottorin ja staattorin väliseen rajakohtaan (SL) lukon toiminnan mah-10 dollistamiseksi, jolloin roottorissa on avaimenreikä ja avaimessa (S) on useita syvennyksiä, jotka kulkevat avaimen pinnasta sen sisään ja jotka on sijoitettu niin, että ne vastaavat haittatappivälineiden asentoa, kun avain on työnnetty avaimenreikään, tunnettu siitä, että 15 avaimessa (S) on ensimmäistä tyyppiä oleva syvennys, jolla on pohjapinta ja ennalta määrätty syvyys; ensimmäinen haittatappiväline on sijoitettu niin, että se on yhteis-toiminen ensimmäistä tyyppiä olevan syvennyksen kanssa, ja siinä on sisäpuolinen haittatappi, jonka päätyosa on muo-20 toiltu ja mitoitettu niin, että se menee mainittuun syvennykseen ja koskettaa sen pohjapintaa, jolloin sisäpuolisen haittatapin säteittäinen asento ja erilleen menevä asento ensimmäisessä haittatappivälineessä määräytyvät sen perusteella, kuinka syvälle päätyosa menee ensimmäistä tyyppiä 25 olevaan syvennykseen; avaimessa on toista tyyppiä oleva syvennys, jolla on pohjapinta ja sisäänpäin osoittavat, olennaisesti tasomaiset yhdensuuntaiset sivuseinät, jotka päättyvät avaimen pinnassa oleviin reunoihin, jotka ovat olennaisesti samansuuntaiset keskenään ja tietyn välimat-30 kan päässä toisistaan; ja toinen haittatappiväline on sijoitettu niin, että se on yhteistoiminen toista tyyppiä olevan syvennyksen kanssa, ja siinä on toinen sisäpuolinen haittatappi, jossa on olake, joka tarttuu sivuseinien avaimen pinnassa oleviin reunoihin, ja ääripääosa, joka on 35 muotoiltu ja mitoitettu niin, että se menee sivuseinien i3 90 460 välissä olevaan syvennykseen, jolloin toisen sisäpuolisen haittatapin säteittäinen asento ja erilleen menevä asento toisessa haittatappivälineessä määräytyvät olakkeen kosketuksesta mainittuihin reunoihin riippumatta siitä, kuinka * 5 syvälle ääripääosa menee toista tyyppiä olevaan syvennyk seen, jolloin avain ja lukko sisältävät kaksi eri koodaus-tyyppiä.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen yhdistelmä, tunnettu siitä, että toisen sisäpuolisen haitta- 10 tapin ääripääosa on välimatkan päässä toista tyyppiä olevan syvennyksen sisäpäästä, kun olake tarttuu reunoihin,

3. Patenttivaatimuksen 1 mukainen yhdistelmä, tun nettu siitä, että avaimessa on useita ensimmäistä tyyppiä olevia syvennyksiä ja useita haittatappi- 15 välineitä, joissa on sisäpuoliset haittatapit ja jotka ovat yhteistoimisia syvennysten kanssa.

4. Patenttivaatimuksen 1 mukainen yhdistelmä, tun nettu siitä, että avaimessa on useita toista tyyppiä olevia syvennyksiä ja useita haittatappivälineitä, 20 joissa on toiset sisäpuoliset haittatapit ja jotka ovat yhteistoimisia syvennysten kanssa.

5. Patenttivaatimuksen 1 mukainen yhdistelmä, tun nettu siitä, että toisen haittatappivälineen ääripääosalla on lieriömäinen ulkopinta, jonka ensimmäinen 25 halkaisija on korkeintaan mainitun ennalta määrätyn etäisyyden suuruinen, toiseen sisäpuoliseen haittatappiin kuuluu toinen olennaisesti lieriömäinen osa, jonka halkaisija on suurempi kuin mainittu ennalta määrätty etäisyys, ja olake erottaa ääripääosan ja toisen olennaisesti lieriö- 30 mäisen osan toisistaan.

6. Patenttivaatimuksen 1 mukainen yhdistelmä, tunnettu siitä, että avaimessa on ainakin kaksi syvennystä, joilla kummallakin on sisäänpäin osoittavat, yhdensuuntaiset sivuseinät kohtisuorassa viereiseen avain- 35 pintaan nähden ja että etäisyys sivuseinien välillä toi- 14 90 460 sessa syvennyksessä on suurempi kuin vastaava etäisyys toisessa syvennyksessä.

7. Patenttivaatimuksen 1 mukainen yhdistelmä, tunnettu siitä, että kussakin syvennyksessä on 5 pohjapinta ja sisäänpäin osoittavat, olennaisesti yhdensuuntaiset sivuseinät, jotka päättyvät avaimen pinnassa oleviin reunoihin; kukin haittatappivälineiden sisäpuolisista haittatapeista käsittää lieriömäisen päätyosan, jolla on ensimmäinen halkaisija, sen vieressä olevan lieriö-10 mäisen osan, jolla on toinen halkaisija, ja jyrkän olak-keen näiden välissä; ainakin yhdellä haittatappivälineellä on päätyosa, jonka pituus on ainakin yhtä suuri kuin avaimen pinnan ja mainitun pohjapinnan välinen etäisyys, jolloin mainitun ainakin yhden sisäpuolisen haittatapin si-15 sältävän haittatappivälineen säteittäinen asento ja erilleen menevä asento siinä määräytyvät päätyosan ja pohja-pinnan välisen kosketuksen perusteella; ja ainakin yhdellä toisella sisäpuolisella haittatapilla on päätyosa, jonka pituus on pienempi kuin avaimen pinnan ja pohjapinnan vä-20 linen etäisyys, jolloin mainitun ainakin yhden toisen sisäpuolisen haittatapin sisältävän haittatappivälineen säteittäinen asento ja erilleen menevä asento siinä määräytyvät olakkeen ja reunojen viereisen avainpinnan välisen kosketuksen perusteella. is 90 460