FI90460C - Lukko-avainyhdistelmä - Google Patents

Description

Lukko-avainyhdistelma 1 90460

KeksintO liittyy turvatekniikkaan ja koskee turva-laitetta, joka yhdessa lukkosylinterin ja sen avaimen k-5 anssa patenttivaatimuksen 1 johdanto-osan mukaisesti tekee avainten laittoman monistamisen ja vaarentamisen vaikeam-maksi.

KayttOOn on otettu laillisia suojatoimia estamaan avainten kopiointi ja kaytannOn suojatoimia tekemaan tai-10 laisesta kopioinnista vaikeamman. KaytannOn toimiin n3h-den voidaan tehda ero niiden valilia, jotka lisaavat sa-laisuutta, ja niiden valilia, jotka vaikeuttavat valmis-tamista. Koskien jaikimmaisia toimenpiteita valmistaminen on mekaanisista olosuhteista johtuen niin vaikeaa, etta 15 vain vastaavin keinoin varustetut henkilOt pystyvat val-mistamaan tailaisia avaimia. Em. ryhmien valilia on yh-distelmia, jolden tarkoituksena on saada aikaan kaytannOn suojaus.

Esilia olevan keksinnOn tavoitteena on saada aikaan 20 rakenteellinen toimenpide, jolla avainkopioiden laiton monistaminen ja vaarentaminen tulee paljon vaikeammaksi. Taman ratkaisemiseksi keksinnOn mukaiselle lukko-avainyh-distelmaile on tunnusomaista se, mika on esitetty oheiste-tun patenttivaatimuksen 1 tunnusmerkkiosassa. KeksinnOn 25 suositeltavat suoritusmuodot on esitetty patenttivaatimuk-sissa 2-7.

KeksinnOn toimenpiteet kuvaillaan yksityiskohtai-semmin taman jaikeen suoritusmuotoon ja oheisiin piirus-tuksiin liittyen, joissa . . 30 kuvio 1 esittaa avaimen S osaa, jossa on syvennys valvontatappia K vårten kapealla sivulla ja tavanomainen haittatappi sileaiia sivulla, kuvio 2 esittaa esimerkkina valvontatappia K, jossa on kylkikoodaus F, jossa tapin halkaisijaa, tapin pi-. .35 tuutta ja asennuspintoja Ox ja 02 kaytetaan koodaustarkoi-tuksiin, 2 90460 kuvio 3 esittaa syvennysta valvontatappia vårten avaimessa, jossa esimerkinomaisesti valvontatappi on asen-nettu asennuspintaan Oj ja toinen valvontatappi asennus-pintaan 02, kolmannen tapin ollessa tavanomainen haitta-5 tappi, johon mainittu konstruktiotoimi ei vaikuta, kuvio 4 esittaa kuvion 3 poikkileikkausta IV-IV, kuvio 5 esittaa kuvion 3 poikkileikkausta, kuvio 6 esittaa kylkikoodauksen suoritusmuotoa tai kayttoa, jossa esitetaan kaksi haittatappia, joista toi-10 nen syvennyksen sivu on valvottu ja toinen ei, kuvio 7 esittaa kuvion 3 perusteella, 7A ja 7B, haittatappeja valvoen syvennyssivuja yhdesså niiden kans-sa, jotka eivat valvo esitetyn syvennyksen sivuja, kuvio 8 esittaa "villia" avainkopiota yhdessa 15 haittatapin kanssa valvomassa syvennyksen sivuja, kuvio 9 esittaa tavallista haittatappia kylkikooda-tussa syvennyksessa, kuviossa 10 esittavat kuviot 10A ja 10B kuvioon 6 perustuen valvontatappia tyOnnettyna kylkikoodatun syven-20 nyksen sisaan ja mainittua tappia niin, ettei sita ole tyOnnetty sisaan (toimien sisaénvajoamisesteena).

KeksintO perustuu siihen havaintoon, joka on tehty avainkopioinnin yhteydessa ja joka on nyt laajennettu siihen, etta sita voi verrata "varaosien tekomarkkinoihin". 25 Enaa ei ole kyse avainten uusinnasta vaan niiden kopioin-nin kontrolloimattomasta valmistuksesta tai vaarentamise-sta. Lukkojarjestelmien valmistajien ja niiden asiakkai-den etuihin ei selvasti kuulu se, etta avaimia, jotka on tarkoitettu sallimaan paasyn vain valikoivasti, voidaan 30 levittaa kontrolloimattomasti. Tata kehitysta voidaan tus-kin saada lopetetuksi, koska se on avainten kopioijaile liiketoimintaa, mutta sita taatusti voidaan hairita. N3in olien kopiointitoimintaan liittyen, jolloin mukana ovat avainkopioiden valmistaja, tyiJvaiineiden ja avainaihioi-35 den valmistajat, on suoritettava huolellisia laskelmia 3 90460 taloudellisesti jarkevan toiminnan varmistamiseksi. Taman seurauksena avainkopioiden valmistus on hyvin pitkaile automatisoitua ja ammattierikoistuntijolden asemesta, joilla on vastaava tietamys, kaytetaan hyvaksi erikois-5 koneita, joita kouluttamattomat kayttajat voivat kayttaa. Sen takia ammattitaldottomat henkildt pystyvat valmista-maan kopioita monlmutkalslsta avaimista kayttaen yksinker-talsia prosesseja. Tåmå on avainkopiointialaan liittyva tarkea seikka.

10 Keksinntissa tata toslaslaa kaytetaan hyvåksi. Kek- slnnOn mukalnen toimi murtaa tailaisen kaavan ja vaikeut-taa avainten kopiointia tal vaarennOsta. Se on suunnattu keskeyttamaan kopiointikoneen automaattinen meno eteen-pain ja se tahtaa erityisesti siihen, etta ammattitaido-15 ton kopioija saadaan suorittamaan varotoimia "omalla" laitteellaan, jotka ovat hanen taitojensa yiapuolella. Siita syysta kopiointiprosessia ei enaa pystyta suorittamaan kopiointikoneella ilman ammattitaitoista henkilOs-toa.

20 Tana hetkelia kaytetyssa kopiointijyrsintakonees- sa kaytetaan vaaran avaimen tal yleisavaimen valmistuksen tunnistamis- tal seurantaprosessissa katkaisuteraa, jolla pystytaan leikkaamaan "porauskuvan” syvennykset. Tama lelkkauskarki tekee aihioon syvennykset niin, etta ko-25 piointia yrittava tunnistaa ne kopioitavassa avaimessa. Useimmissa lukkojarjestelmissa on kyse vain siita, etta avaimessa ensimmaista tyyppia olevan syvennyksen syvyys pitaa haittatapin aukiasennossa. Nain yhdelia ainoalla karjelia voidaan kopioida erilaisia avaintyyppeja, mika '30 tarjoaa suuren edun avainkopion valmistajille siten, et-tei tarvitse asentaa ja saataa kopiointikonetta jokaista avaintyyppia vårten. Nain han pystyy tuottamaan huippuhy-via avainkopioita vain kohtuullisen patevaiia henkilOstOl-la. Standardiavaimiin kuulumaton avain voidaan kopioida 35 vain suurella vaivannaoiia ja kalliisti, koska ei kannata 4 90460 asentaa ja saataa laitteistoa vain muutamaa tai yhta ai-noaa avainta vårten. On selvaa, etta avaimella, jossa on tailainen turvallisuusominaisuus, on tarjottavana enemman kaytannttn suojaa luvatonta kopiointia vastaan kuin sel-5 laisella avaimella, jossa ei ole tata ominaisuutta.

Tahan ominaisuuteen kuuluu yhden tai useamman lisa-ja/tai olemassa olevan haittatapin muodostaminen valvomaan tappeja, jotka noudattavat lisakoodia, joka vastaa toista tyyppia olevaa avainsyvennysta, jota ei voi jaijitelia 10 helposti kopiointijyrsinkoneella vaarenninta/teraa kayt-taen. Tailaisten vastaavien syvennysten muodostamiseksi on olemassa hakijan eraan aiemman patentin lisakehittely, joka sisaityy esilia olevaan keksintOOn. Mainittu menetel-ma on tunnettu CH-patentista nro 591 618.

15 vaarentaja ei joko saa pystya tunnistamaan syven- nysta silia tavalla, joka olisi tarpeen kopiointiin, tai han ei saa pystya saamaan aikaan syvennysta teraiia tavalla, joka on tarpeen tyydyttavaa toimintaa vårten. Mi-nimivaatimuksena on kopiointikoneen sovittaminen uusiin 20 olosuhteisiin.

Esitetyn konstruktiotoimen tapauksessa ratkaise- vana seikkana ei enaa ole syvyyden kartoitus vaan syven-nyksen kyljen tunnustelu. Kyljen tunnustelu tarkoittaa etaisyyden kartoittamista tai tunnistamista toista tyyppia .. 25 olevan syvennyksen kahden toisiinsa pain olevan kyljen reunan vaiilia. Kylkitunnustelussa ei enaa ole ratkaisevaa yksinomaan syvennyksen syvyys vaan myiis sen leveys. Haittatapin, joka suorittaa kylkitunnustelua (erottaakseen sen haittatapista Z, joka ei maaraa kylkien vaiia ja josta - 30 tasta lahtien kaytetaan nimitysta valvontatappi K) taytyy mitoiltaan vastata tavallista haittatappia ja silia taytyy aukaisuviivan laheisyydessa olla riittava leikkausvastus tai -halkaisija. Kylkikoodaus saadaan aikaan haittatappiin olakkeilla, jotka antavat vaihtuvahalkaisijaisen (kooda-35 tun) tunnustelualueen. Nain olien saadaan kaksidimensio- 5 90460 naalinen koodi, nimittain syvyysaskeleet T0, T1, T2, TT3 jne. kylklaskeleiden F0, Ft, F2 jne. kanssa, joka on hyvin herkka tahan astl kaytettyyn "tilavuusjyrsintaan" nahden, Jolla ensimmaista tyyppia oleva syvennys tehdaan kayttaen 5 alhiossa minka tahansa halkalsijan omaavaa teraa, ja toi-mlntaa jatketaan, kunnes paastaan tarkoitettuun korkeu-teen. Haittatappi, joka on koodattu vain yhdelle ainoalle mitalle, eli se on yksidimensioinen, putoaa ulos omasta porausreiastaan "sopimattomaan" syvennykseen ja vapauttaa 10 aukaisuviivan, kun syvyys on oikea. Jos kuitenkin kyseessa on kaksidimensioinen koodaus, oikea asetus haitan siir-tymisen suuntaan, eli yksi dimensio niin, etta aukaisu-viiva voidaan vapauttaa, mikaan yritys ei onnistu, ellei kylkivaii, eli toinen dimensio sovi yhteen samanaikaises-15 ti.

Koodin lisa- eli kolmannen dimension toteuttaminen ei tekniselta kannalta ole kiinnostava, koska haitan ja avaimen vaiinen suhteellinen liike ja tarve tyOntaa si-saan ja poistaa haitta syvennykseen nahden eivat salli 20 koodia. Kylkikoodista tuloksena olevaa olaketta voidaan kuitenkin kayttaa apubinaarikoodina 03 ja 02. Nain olien yhdelia ainoalla suunnitelluista valvontahaitoista on esim. 01,02; T1,T2,T3; B0,B1,B2 kanssa on koodi, jossa on 24 mahdollisuutta. Jopa sellaisessa tapauksessa, jossa vaih-25 detaan tydkalua ja jossa on uusi asetus ja saatO, ei ole suurempaa kuin 1:1 mahdollisuus saada oikein toimiva . avain, koska nimittain parametreja 03 ja 02, jotka asete- taan olakkeelle ja pintaan, ei silti voi maarittaa sel-vasti ja yksiselitteisesti.

30 Nain olien mainitulla toimenpiteelia toteutetaan edelia mainittu, sangen tehokas kopioinnin ennakointi. Ei ole myOskaan mahdollista maarittaa O-parametria (asennus-pintaa) ja se voidaan vahentaa vain 1:1 epavarmuudella.

vahemman ammattitaitoiselle avainvaarentajaile, 35 joka odottaa kopiointikoneessa olevan jokin kopiointio- 6 90460 minaisuus, avain, jossa on syvennys yhta tai useampaa valvontatappia vårten, muodostaa suuren esteen kahdessa suh-teessa, nimittain tailaisen syvennyksen havaitseminen ja oikeiden toimenpiteiden suorittaminen toimivan kopion saa-5 miseksi. Mainittuun toimenpiteeseen kuuluu koneen uudel-leen asettaminen ja saataminen, yleensa vain yhta avainta vårten, joka ei saa olla kalliimpi kuin mikaan muukaan sellainen avain, jolle tailaiset lisatehtavat eivat ole tarpeellisia.

10 Kun kyseessa on laillinen kopioija tai avaimenval- mistaja, joka valmisti alkuperaisen avaimen ja jolla on aina tarpeelliset keinot kopiointiin (esim. kopiointilai-tos antaa luvan moninkertaisen reitin samassa toiminnos-sa) ja joka puhtaasti organitoriselta kannalta ajatellen 15 pystyy kattamaan lisakulut suurelle maaraile kopioitavia avaimia, mainittu toimenpide, joka antaa kuluttajalle li-saturvallisuutta, ei muodosta lisakustannustekijaa.

Kuviossa 1 esitetaan kaaviomaisesti avain S, jonka kapealla puolella on ensimmaista tyyppia oleva syvennys 20 valvontatappia K vårten ja jonka sileaiia puolella on ensimmaista tyyppia oleva syvennys haittatappia Z vårten. Kumpaankin mainittuun syvennykseen on merkitty vastaava tappi. Valvontatappia vårten kaksidimensionaalinen koodi-vyOhyke on merkitty kylkikoodina kirjaimella F. Valvonta-.·. 25 tappi voi tietenkin sijaita myOs sileaiia puolella.

Kuviossa 2 esitetaan valvontatapin eri parametrit ja ne rakennetaan tapin leveydessa olevilla portailla, nimittain B0 - B2 (kolme askelta kylkitunnistusta vårten) ja kaksi asennuspintaa, nimittain 0! ja 02, jotka voidaan 30 saataa mielivaltaisella tavalla syvyysaskeliin nahden, jolloin joko paatypinta tai olakepinta muodostavat lahtO-pinnan syvyystunnistusta vårten. Sen takia on mahdollista katkea onnistuneesti yhta tappia vårten olevat, edelia mainitut 24 mahdollisuutta.

35 7 9G460

Kuvio 3 esittaa mainittua katkemismahdollisuutta pitkittaisessa toista tyyppia olevassa syvennyksessa, jos-sa nakyy kolme tappia estamassa tai vapauttamassa avaus-viiva SL. Pitkittainen toista tyyppia oleva syvennys on 5 kylkikoodattu, eli se on jonkin verran kapeampi kuin ta-vallinen, normaaliavaimissa oleva syvennys. Voidaan nahda vasemmalta oikealle normaalin haittatapin Z kaukaisempi paa, joka tappi suuremman halkaisijansa ansiosta ei pysty putoamaan syvennykseen ja sen takia pitaa avausviivaa SL 10 tukittuna, mutta liukuu tailaisen kylkikoodatun syvennyk-sen yli aivan kuin sita ei olisi olemassakaan. Sen vieres-s3 oleva valvontatappi K on seka syvyys- etta pituuskoo-dattu asennuspintaan 02 nahden syvennyksen pohjassa ja va-pauttaa avausviivan SL, kun kyseessa on oikea pituus ja 15 paksuus, niin etta aukenemiskaantd tai -kierto on mahdol-linen. Kauimpana oikealla olevan valvontatapin kauempana oleva paa on seka syvyys- etta pituuskoodattu asennuspintaan 0: nahden, joka vuorostaan on syvyyskoodattu. Mainittu valvontatappi vapauttaa myOs avausviivan. Tasså tapaukses-20 sa syvyyskoodin katkenta on 1 : 1 ja lieriOta tutkittaessa ei ole selvaa, kumpi mainitusta kahdesta asennuspinnasta toimii mainitun koodin låhtttpintana.

Kuviot 4 ja 5 esittavat yksityiskohtaisesti kuvion 3 kaksi valvontatappia avaimessa olevassa kylkikoodatussa 25 toista typpia olevassa syvennyksessa. Kuten on esitetty, ainoastaan tarkalla mittaamisella pystytaan erottamaan kylkikoodattu syvennys ja tavanomainen syvennys toisis-taan, koska niiden rauoto hadin tuskin eroaa. Ainoana erona on syvennyksen leveydessa olevat muutaman kymmenesosamil-30 limetria, jota eroa ei paljaalla silmaiia pysty havaitse-maan. Kuviossa 4 esitetaan valvontatappi K avaimessa S olevassa vastaavassa syvennyksessa. Esimerkiksi koodi voi-si olla 02; T2; Bx, eli kolme parametria samassa valvonta-tapissa ja niita voi olla yksi tai useampi lukkosylinte-35 rissa, kun sen sijaan niihin liittyvassa avaimessa voi 8 90460 olla vastaava maara kylkikoodattuja syvennyksia. Kuviossa 5 esitetaan myOs valvontatappi, Jolla saadaan vastaava kopiolntieste ja sen koodi voisi olla eslm. O^· T0; B2. Sy-vyyskoodi liittyy avausviivaan SL tai asennuspintoihin 5 niin, etta olake jaa katkOOn mahdolllsena vertailuna. Ku-vioiden 4 ja 5 kahdessa valvontatapissa kylkikoodausvyOhy-ke on merkitty kirjaimella F, ja kuviossa 2 se esitetaan varjostetussa muodossa ja siina on kaksidimensionaalinen koodaus.

10 Kuviot 6, 7A ja 7B esittavat suoritusmuotoa, jossa painvastoin toimivalla tavalla haittatappia kaytetaan val-vomaan "luvattomia" kylkia. Se miten tama suoritetaan, selitetaan myOhemmin kuvioiden 8 ja 10 yhteydessa.

Kuvio 6 esittaa osaksi staattoriin 2 jarjestettya 15 roottoria 1. Roottorin avainvayiassa on avain S, jossa on kaksi kylkikoodattua kapeasivuista toista tyyppia olevaa syvennysta (alhaalla ja ylhaaiia) ja niiden kyljet 8. Uu-delleen korostetaan sita, etta kylkikoodatut syvennykset voidaan sijoittaa myOs avaimen levealle sivulle ja etta 20 niita voi olla yksi tai useampia yhdessa kylkikoodaamatto-mien ensimmaista tyyppia olevien syvennysten kanssa. Kuviossa esitetaan haittatappi K2 uponneena syvennykseen tarkistaen kylkikoodia tarkistusosalla F2 ja asennuspin-noilla 012, 022. Lisahaittatappi Kl, joka sijaitsee esi-25 merkiksi tapin K2 takana, nakyy myOs ja sen valvontaosa FI asennuspintoineen 011,021 ei pysty menemaan mainittuun syvennykseen. Mainitut kaksi haittatappia Kl ja K2 on jar-jestetty niin avausviivaan SL nahden, etta ainoastaan jai-kimmainen vapautuu aukenemiskierrokseen. Taydellisyyden - 30 vuoksi myOs vastahaitta 4 esitetaan staattorissa 2.

Haittatappi Kl on konstruoitu siten, etta sen saa-tOosa FI ei mene mihinkaan kylkikoodattuun syvennykseen esim. halkaisijan takia, joka on suurempi kuin suurin kyl-kitila. Nain olien mainittu haittatappi saataa avaimen 35 pintaa niin, etta mika tahansa sisaånmeno sulkee avaus-viivan.

9 90460

Samoin kuin kuviossa 3 kuviossa 7A esitetaan pit-kittaisleikkaus staattorin 2, roottorin 1 ja avaimen S ldpileikkauksessa kylkikoodatun rivin syvennyksia, joista yksi takakylki 8 on nakyvissa kussakin tapauksessa. Oi-5 kealta vasemmalle on nelja haittatappia K1-K4. Haittatap-pi Kl on, kuten on selitetty kuvion 6 yhteydessa, avaimen pinnan maaraava haittatappi ja siina on "sisaanmenoeste". Haittatapit K2-K4 ovat kylkikoodattuja tappeja, joissa on esim. seuraava aukaisukoodi: 10 K2 (T=0;B=x); K3 (T=3;B=1); K4 (T=4;B=2), jossa x on mielivaltainen.

Mainittuun kaksidimensionaaliseen koodiin liittyva syvennysrivi esitetaan kuviossa 7B, jolloin sita katso-taan ylhaaitapain. Vaakasuoraan varjostetut osat ovat va-15 joavia ja kohoavia pintoja, joilla on sopiva kallistus-kulma, pystysuoraan varjostetut kohdat ovat syvyyden Tx tarkistuspintoja, kun sen sijaan varjostamattomat pinnat tarkoittavat pintaa, joka, kuten edelia on esitetty, voi myiis olla tarkistuspinta.

20 On aivan selvaa, miten lisSkylkikoodia voidaan kayttaa tekem&Sn kopiointiprosessista vaikeampi. Tdmån koodin kanssa kaytettava avain on paljon alttiimpi ei-toi-vottuun kopiointiin. "Villilia" kopiointikoneella avain saadaan aina, mutta sita ei pystyta kåyttamaan siihen 25 liittyvassS sylinterissa. Vaikkakin tama muodostaa saman esteen kopioitavan avaimen lailliselle omistajalle, se muodostaa suojan haneile paljolti samalla tavalla kuin pankkialan suojatoimenpiteet, jotka takaavat, ettei lail-linen kayttaja saa rahojaan kayttOOnsa liian helpolla ta-30 valla.

Jotkut tasta toimenpiteesta aiheutuvat esteet on esitetty kuvioissa 8 - 10, jotka esittavat lukkosylinteri-roottoria avainkaytavineen samoin kuin avainta, jossa on kapean sivun syvennys, ja yhteistyttssa haittatapin kans-35 sa.

ίο 90 4 60

Kuvio 8 esittaa ensimmaista tyyppia clevaa syven-nysta, joka on muodostunut tavallisella kopiointijyrsinta-laitteella jattaen huomiotta kyljen tilan ja siten, etta valvontatappi on painunut sisaan, mika tietenkin pitaa 5 avausviivan suljettuna. Haittatappi, joka tarkistaa avai-men pintaa "vajoamisesteelia", pitaisi myOs avausviivan tukossa.

Kuviossa 9 esitetaan se vaikutus, kun tavallista haittatappia siirretaan kylkikoodatun syvennyksen yli, 10 jolloin avausviiva jaa suljetuksi. Kuvioissa 10A ja 10B kummassakin esitetaan kylkikoodattu syvennys, joka voi saada kylkikoodatun haittatapin aukiasentoon (kuvio 10A) tai haittatappia, jossa on olakevaiineet, tarttumaan syvennyksen reunoihin, jolloin sisaanvientisyvyydet tulevat 15 tarkistetuiksi avaimen pinnan avulla (kuvio 10B). Tama kuvaa taman ratkaisun aikaansaamaa kaksoissuojausta. Jos jyrsitaan esim. tavallinen syvennys kuvion 8 esittamaiia tavalla syvyyteen, jolla saataisiin kylkikoodattu haittatappi oikeaan syvyysasentoon, tailOin haittatappi, jossa 20 on sisaanmenoeste yhteistoiminnassa saman syvennyksen kanssa, eli haittatappi, joka tarkistaa avaimen pinnan, olisi avausviivan aukon esteena. Tama esimerkki kuvaa li-saantynytta turvallisuutta silloin, kun kaytetaan kylki-koodattujen ja kylkikoodaamattomien haittatappien kylki-25 koodausta ja/tai kylkitunnustelua yhteistoiminnassa syven-nysten kanssa avaimessa.

Jos konstruoidaan vain muutamia haittatappeja vas-taavin syvennyksin avaimessa esitetyn toimenpiteen mukai-sesti, tailOin luvattomalla kopioinnilla voitaisiin jai-30 jitelia joitakin syvennyksia, kun sen sijaan kylkikooda-tut syvennykset tulisivat vaaran muotoisiksi (esim. kuvio 8), joihin ei voisi sijoittaa kylkikoodattuja haittoja eika pintaa tarkistavia haittoja, joissa on sisaanmenoeste, siten, etta ne vapauttaisivat avausviivan.

35 li 90 4 60

Avaimessa, jossa on sellainen syvennys, joka voi vastata lukkosylinterissa olevaa valvontatappia, on kaksi kylkeS 8 tarpeellisine vaieineen, joiden våliin kylkia tarkistava haittatappi voi menna ja sitten taas nousta 5 pois (ks. myds kuviot 3 ja 5) tai johon on sijoitettu pin-taa tarkistava haittatappi (valvontatappi), jossa on si-saanmenoeste. Tailaisia syvennyksia voidaan erityisesti valmistaa hakijan edelia mainitulla jyrsintåmenetelmaiia, joka on esitetty CH-patentissa nro 591 618. Tama menetel-10 ma, josta kaytetaan nimitysta jatkuvan reitin jyrsinta-menetelma, mahdollistaa erittain tarkan syvennysten val-mistamisen, joissa on tailaiset kyljet. On myds mahdol-lista valmistaa helposti syvennyssarja, kuten esitetaan esimerkinomaisessa muodossa kuviossa 7A.

15 Lukkosylinterilia, jolla on esitetyn konstruktio- piirteen omaava avain, aikaansaadaan entista suurempi tur-vallisuus avaimen kopiointia tai kopiointijyrsinnaiia ta-pahtuvaa vaarentamista vastaan. Avainvaarentajan, joka loppujen lopuksi onnistuu maarittamaan, etta on olemassa 20 kylkikoodaus ja joka on paikantanut mainitut syvennykset, on sitten pakko varustaa ja saataa uudelleen kopiointi-jyrsinlaite, ja tama voi olla tarpeen kaksi-kolme kertaa. Siksi kunnes han on tehnyt taman, han on todennakdisesti jo porannut vaarin yhden tai useamman avainaihion. On ole-25 tettavissa, etta han luopuu yrityksesta jatkaa tailaisten avainten kopiointia, joten esitetylia tekniselia toimen-piteelia saavutetaan se tavoite, etta aikaansaadaan te-hokas este luvattoman kopioinnin tai vaarentamisen esta-miseksi.

Claims (7)

12 90 160

1. Lukko-avainyhdistelma, joka on tyypiltaan sel-lainen, etta lukossa on sylinteri, jossa on roottori (1) 5 ja staattori (2) yleensa sateittaisine haittatappivaiinei-neen, joihin kuhunkin sisaityy useita haittatappeja (Kl, K2, K3, K4), joissa on sisapuolinen haittatappi ja jotka voidaan sijoittaa erilleen menevaan asentoon roottorin ja staattorin vaiiseen rajakohtaan (SL) lukon toiminnan mah-10 dollistamiseksi, jolloin roottorissa on avaimenreika ja avalmessa (S) on useita syvennyksia, jotka kulkevat avai-men pinnasta sen sisaan ja jotka on sijoitettu niin, etta ne vastaavat haittatappivaiineiden asentoa, kun avain on tyOnnetty avaimenreikaan, tunnettu siita, etta 15 avaimessa (S) on ensimmaista tyyppia oleva syvennys, jolla on pohjapinta ja ennalta maaratty syvyys; ensimmainen haittatappivaiine on sijoitettu niin, etta se on yhteis-toiminen ensimmaista tyyppia olevan syvennyksen kanssa, ja siina on sisapuolinen haittatappi, jonka paatyosa on muo-20 toiltu ja mitoitettu niin, etta se menee mainittuun syven-nykseen ja koskettaa sen pohjapintaa, jolloin sisapuolisen haittatapin sateittainen asento ja erilleen meneva asento ensimmaisessa haittatappivaiineessa maaraytyvat sen perus-teella, kuinka syvaile paatyosa menee ensimmaista tyyppia 25 olevaan syvennykseen; avaimessa on toista tyyppia oleva syvennys, jolla on pohjapinta ja sisaanpain osoittavat, olennaisesti tasomaiset yhdensuuntaiset sivuseinat, jotka paattyvat avaimen pinnassa oleviin reunoihin, jotka ovat olennaisesti samansuuntaiset keskenaan ja tietyn vaiimat-30 kan paassa toisistaan; ja toinen haittatappivaiine on sijoitettu niin, etta se on yhteistoiminen toista tyyppia olevan syvennyksen kanssa, ja siina on toinen sisapuolinen haittatappi, jossa on olake, joka tarttuu sivuseinien avaimen pinnassa oleviin reunoihin, ja aaripaaosa, joka on 35 muotoiltu ja mitoitettu niin, etta se menee sivuseinien 13 90 460 vaiissa olevaan syvennykseen, jolloin toisen sisSpuolisen haittatapin såteittéinen asento ja erilleen menevM asento toisessa haittatappivaiineessa maaraytyvat olakkeen koske-tuksesta mainittuihin reunoihin riippumatta siita, kuinka * 5 syvalle aaripaaosa menee toista tyyppia olevaan syvennyk seen, jolloin avain ja lukko sisaitavåt kaksi eri koodaus-tyyppia.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen yhdistelma, tunnettu siita, etta toisen sisapuolisen haitta- 10 tapin aaripaaosa on vaiimatkan paassa toista tyyppia ole-van syvennyksen sisapaasta, kun olake tarttuu reunoihin,

3. Patenttivaatimuksen 1 mukainen yhdistelma, tun nettu siita, etta avaimessa on useita ensim-maista tyyppia olevia syvennyksia ja useita haittatappi- 15 vaiineita, joissa on sisapuoliset haittatapit ja jotka ovat yhteistoimisia syvennysten kanssa.

4. Patenttivaatimuksen 1 mukainen yhdistelma, tun nettu siita, etta avaimessa on useita toista tyyppia olevia syvennyksia ja useita haittatappivaiineita, 20 joissa on toiset sisapuoliset haittatapit ja jotka ovat yhteistoimisia syvennysten kanssa.

5. Patenttivaatimuksen 1 mukainen yhdistelma, tun nettu siita, etta toisen haittatappivaiineen aaripaaosalla on lieriiSmainen ulkopinta, jonka ensimmainen 25 halkaisija on korkeintaan mainitun ennalta maaratyn etai-syyden suuruinen, toiseen sisapuoliseen haittatappiin kuu-luu toinen olennaisesti lieriOmåinen osa, jonka halkaisija on suurempi kuin mainittu ennalta maaratty etaisyys, ja olake erottaa aaripaaosan ja toisen olennaisesti lieriO- 30 maisen osan toisistaan.

6. Patenttivaatimuksen 1 mukainen yhdistelma, tunnettu siita, etta avaimessa on ainakin kaksi syvennysta, joilla kummallakin on sisaanpain osoittavat, yhdensuuntaiset sivuseinat kohtisuorassa viereiseen avain- 35 pintaan nahden ja etta etaisyys sivuseinien valilia toi- 14 90 460 sessa syvennyksessa on suurempi kuin vastaava etaisyys toisessa syvennyksessa.

7. Patenttivaatimuksen 1 mukainen yhdistelma, tunnettu siita, etta kussakin syvennyksessa on 5 pohjapinta ja sisaanpain osoittavat, olennaisesti yhden-suuntaiset sivuseinat, jotka paattyvat avaimen pinnassa oleviin reunoihin; kukin haittatappivaiineiden sisapuoli-sista haittatapeista kasittaa lieriOmaisen paatyosan, Jolla on ensimmainen halkaisija, sen vieressa olevan lieriO-10 maisen osan, Jolla on toinen halkaisija, ja jyrkan olak-keen naiden vaiissa; ainakin yhdelia haittatappivaiineelia on paatyosa, jonka pituus on ainakin yhta suuri kuin avaimen pinnan ja mainitun pohjapinnan vaiinen etaisyys, jol-loin mainitun ainakin yhden sisapuolisen haittatapin si-15 saitavan haittatappivaiineen sateittainen asento ja eril-leen meneva asento siina maaraytyvat paatyosan ja pohjapinnan vaiisen kosketuksen perusteella; ja ainakin yhdelia toisella sisapuolisella haittatapilla on paatyosa, jonka pituus on pienempi kuin avaimen pinnan ja pohjapinnan va-20 linen etaisyys, jolloin mainitun ainakin yhden toisen sisapuolisen haittatapin sisaitavan haittatappivaiineen sateittainen asento ja erilleen meneva asento siina maaraytyvat olakkeen ja reunojen viereisen avainpinnan vaiisen kosketuksen perusteella. is 90 460