FI112625B - Nastaton rengas - Google Patents

Description

112625

Nastaton rengas

Esillä oleva keksintö liittyy nastattomaan renkaaseen, joka takaa hyvät ajo-ominaisuudet lumi- tai jääpeit-5 teisillä tienpinnoilla tarvitsematta nastoja kulutuspin-nalla.

Kulutuspintaan upotetuilla nastoilla varustettujen nastarenkaiden käyttö on ollut suosittua lumi- tai jääpeitteisillä tienpinnoilla ajavissa autoissa. Viime vuosi-10 na kasvava määrä paikallisia viranomaisia on kuitenkin kieltänyt nastarenkaiden käytön, koska ne aiheuttavat ongelman kuluttamalla lumetonta tai jäätöntä kestopäällysteen pintaa nastojen esiintyöntyvällä päällä.

Näin ollen sellaisten nastattomien renkaiden käyt-15 to on lisääntymässä, jotka takaavat ajo-ominaisuuksissa parantumisen lumi- tai jääpeitteisillä tienpinnoilla nastoja käyttämättä. Tällaisilla nastattomilla renkailla niiden ajo-ominaisuuksia lumi- tai jääpeitteisillä tienpinnoilla on parannettu varustamalla rengas lohkokuviolla, 20 joka käsittää lukuisia lohkoja, missä kuhunkin lohkoon on muodostettu useita uurteita.

Suoritusominaisuuksiin, jotka renkailla on oltava, " kuuluvat kuitenkin liikkeellelähtö- ja kiihdytysominaisuu- det, jarrutusominaisuudet, kaarreajo-ominaisuudet ja mäen-25 nousuominaisuudet, ja on välttämätöntä, että näiden suori-· tusominaisuuksien kesken saavutetaan hyvä tasapaino. Ta- ; : vallisilla nastattomilla renkailla on kuitenkin painotettu :jarrutusominaisuuksien paranemista lumi- tai jääpeitteisillä tienpinnoilla, ja niiden ei voi sanoa olevan täysin iv. 30 tyydyttäviä muissa suorituskykyä koskevissa suhteissa.

• ·

Lisäksi tavanomaisilla nastattomilla renkailla on ollut se ongelma, että niiden ajo-ominaisuudet moottori-teillä tienpinnan ollessa lumeton tai jäätön ovat varsin ’: huonot.

112625 2

Paremman tarttumisen lumi- ja jääpintoihin takaamiseksi nastattomien renkaiden reunat on muodostettu suorakulmaisiksi reunoiksi, mutta tämä aiheuttaa ajon epäva-kavuutta eli "vaeltelua" pyörän raiteisiin muodostuneissa 5 kulumisurissa.

Toisena ongelmana nastattomilla renkailla, jotka on suunniteltu erityisesti pitämään lämpötila alhaisena, on se, että niihin pyrkii muodostumaan kumimuodostumia, joilla on taipumus aikaansaada heikompi tarttuminen pallo jaaseen kestopäällysteeseen. Ajoneuvo, johon on asennettu tällaiset renkaat, pyrkii kaarreajossa olemaan lisääntyneessä määrin aliohjautuva.

Kun viime aikoina nastarenkaiden käytön kieltäneiden paikallisviranomaisten määrä on kasvanut, niin on ole-15 massa kasvava tarve sellaisten nastattomien renkaiden kehittämiselle, joilla on paremmat ajo-ominaisuudet lumettomalla tai jäättömällä moottoriteillä.

Esillä olevan keksinnön tavoitteena siksi on aikaansaada sellainen nastaton rengas, jonka ajo-ominaisuuk-20 siä on parannettu, erityisesti mitä tulee kaarreajo-omi-naisuuksiin lumi- tai jääpeitteisillä tienpinnoilla.

Esillä olevan keksinnön eräänä toisena tavoitteena on aikaansaada nastaton rengas, jonka ajo-ominaisuuksia on parannettu ei ainoastaan lumi- tai jääpeitteisillä tien ,· 25 pinnoilla vaan myös lumettomilla tai jäättömillä moottori- \ teillä.

Tavoite saavutetaan patenttivaatimuksen 1 mukaisella renkaalla. Nastaton rengas käsittää: kulutuspintaosan, jossa on kulutuspinnan reunojen 30 pari, johon kuuluu: mainitun nastattoman renkaan leveyssuunnassa olevat ensimmäiset poikittaisurat, joilla on ensimmäinen sy-: vyys, ; mainitun kulutuspintaosan maakosketusalueen kautta 35 kulkevalla keskiviivalla olevan ensimmäisen pitkittäis- » 3 112625 uran, jolla on mainittu ensimmäinen syvyys, yksi keskiviivan kummallakin puolella oleva pari toisia pitkittäisuria, joilla kullakin on mainittu ensimmäinen syvyys, 5 parin kolmansia pitkittäisuria, yhden mainituista kolmansista pitkittäisurista ollessa ensimmäisen pitkit-täisuran ja yhden mainituista toisista pitkittäisurista välissä muiden kolmansien pitkittäisurien ollessa ensimmäisen pitkittäisuran ja toisen, toisista pitkittäisuris-10 ta, välissä, joilla kullakin kolmannelle pitkittäisuralla on ensimmäinen syvyys, kunkin kolmansista pitkittäisurista käsittäen ensimmäiset osat ja toiset osat siten, että kolmannen pitkittäisuran ensimmäiset ja toiset osat vuorotte-levat ja kolmannen pitkittäisuran ensimmäisiä osia on 15 poikkeutettu kolmannen pitkittäisuran toisista osista renkaan aksiaalisessa suunnassa, neljännet pitkittäisurat, joista kukin on aliura, joilla on toinen syvyys, joka on matalampi kuin mainittu ensimmäinen syvyys, 20 viidennet pitkittäisurat kunkin viidensistä pit kittäisurista ollessa aliura ja toisen syvyyden syvyinen, jolloin renkaan keskiviivan kummallakin puolella on neljännet pitkittäisurat yhden kolmansista pitkittäisuran ja ensimmäisen pitkittäisuran välissä, viidensien pitkit-25 täisurien ollessa yhden toisista pitkittäisurista ja yhden • kolmannen pitkittäisuran yhden osan välissä, joka kolmas : pitkittäisura on viidennen pitkittäisuran vieressä neljän- sien pitkittäisurien ja viidensien pitkittäisurien vuorotellessa ympäryssuunnassa eikä mitään neljättä pitkit-30 täisuraa ole asetettu mainitun yhden osan ja ensimmäisen . pitkittäisuran väliin, ja reunaosat, joihin kuuluvat tukiosat, jotka ovat , säteen suunnassa mainitun kulutuspintaosan reunasta si- ·' · säänpäin, jolloin ensimmäiset poikittaisurat ja ensimmäi- 35 set, toiset, kolmannet, neljännet ja viidennet pitkittäis- 4 112625 urat muodostavat kulutuspintakuvion, jolla on useita kulu-tuspintalohkoja ja alalohkoja.

Keksinnön erään suoritusmuodon mukaisesti muodostetaan nastaton rengas, jonka kulutuspintakuvio käsittää 5 lohkoja, joita rajaavat pitkittäis- ja poikittaisurat ja joissa on ainakin yksi renkaan ympäryssuunnassa oleva loh-korivi. Ympäryssuunnassa olevat lohkot ovat sellaisia, että ainakin yksi alalohko on muodostettu kulutuspintakuvion yhteen jakoväliin viereisen lohkon ulkopuolelle renkaan 10 pyörimisakselin suunnassa. Alalohkoa erottaa lohkosta ali-ura, jonka syvyys on pienempi kuin pitkittäis- ja poikit-taisurien syvyys ja jonka pitempi sivu on ympäryssuunnassa ja lyhyempi sivu pyörimisakselin suunnassa.

Lisäksi mitkä tahansa kaksi alalohkoa, jotka on 15 muodostettu keskiviivan vastakkaisille puolille maakoske-tusalueen kautta ja joita keskiviivasta erottavat yhtä suuret välit, vuorottelevat ympäryssuunnassa.

Lisäksi on edullista, mikäli kohoalueiden pinta-alan L suhde ura-alueiden pinta-alaan S on asetettu ole-20 maan välillä L/S = (0,5 - 0,65)/(0,5 - 0,35).

Lisäksi nastaton rengas täyttää vielä seuraavat ehdot: m/M = 0,025 - 0,050 ·' a/c = 0,055 - 0,15 25 d/D = 0,40 - 0,80 • 0,2 < e/T < 0,8 missä M on jakovälin kohoalueiden pinta-ala yhdellä kulu-: tuspintakuvion jakovälillä; m on yhden alalohkon pinta- ala; a on alalohkon leveys; c on alalohkon pituus; D on 30 pitkittäis- tai poikittaisuran syvyys; d on aliuran syvyys; e on etäisyys keskiviivasta maakosketusalueen kautta alalohkoon; ja T on puolet maanpinnan kanssa kosketuksessa olevan kulutuspinnan alueen leveydestä.

Keksinnön toisen suoritusmuodon mukaisesti muodos- , 35 tetaan nastaton rengas, jonka kulutuspinnassa on lohkoja, 5 112625 joita raj aavat pitkittäis- ja poikittaisurat, missä kuhunkin reunaosaan sovitettujen reunalohkojen kulutuspinnan reunasta säteen suunnassa sisäänpäin olevaan tukiosaan on muodostettu syvennykset ja että renkaan ollessa asennettu 5 normaalille vanteelle ja täytetty ilmalla β/α = 0,05 - 0,15 ja γ/§ = 0,1 - 0,3, missä kirjain α edustaa sen kolmion alaa, jonka rajaavat renkaan pyörimisakselin sisältävää tasoa pitkin otetun renkaan osan kulutuspinnan reunasta säteen suunnassa kulkeva pystysuora viiva, tukiosan 10 sivuviiva ja suora viiva, joka on pyörimisakselin suuntainen etäisyydellä A, joka on neljännes renkaan korkeudesta H, suorasta viivasta, joka on vedetty pyörimisakselin suuntaisesti renkaan ulkokehän reunasta, kirjain β edustaa kunkin mainitun syvennyksen poikkileikkauksen pinta-alaa, 15 kirjain γ edustaa kussakin mainitussa syvennyksessä olevan aukon pinta-alaa, kirjain § edustaa tukiosan pinta-alaa ja kulma Q edustaa sitä kulmaa, jonka mainitun kulutuspinnan reunasta säteen suunnassa oleva pystysuora viiva muodostaa kunkin tukiosan sivuvirvan kanssa ja joka on asetettu ole-20 maan välillä 10 - 40 astetta.

Tämän keksinnön aikaansaamat alalohkot myötävaikuttavat paitsi renkaan ajo-ominaisuuksien paranemiseen lumi- ja jääpeitteisillä tienpinnoilla ja myös suurentavat .* rengaskuvion poikittaisjäykkyyttä riittävällä määrällä si- I 25 vuluisun estämiseksi ja kaarreajon rajanopeuden suurenta- ϊ miseksi, samalla kun nämä alalohkot varmistavat, että ajοι neuvon, mikäli se joutuu sivuluisuun, asentoa voidaan hel posti korjata, jolloin sen ohjattavuus paranee.

Ilman mitään alalohkoja kulutuspintakuvion yhdellä .··*, 30 jakovälillä saadaan vain riittämätön sivuluisun estovaiku- tus yhden jakovälin osuudella, ja renkaan ympäryssuunnassa aikaansaatu luistonestovaikutus tulee niin epätasaiseksi, ’ * että se vaikuttaa haitallisesti lumi- tai jääpeitteisillä ... tienpinnoilla kulkevan ajoneuvon stabiilisuuteen.

6 112625

Jos L/S on pienempi kuin 0,5/0,5 (= 1), niin koho-alueiden pinta-ala L on liian pieni ja siitä johtuen lohkot ovat niin pienet, että niiden jäykkyys pienenee, mikä pienentää tartuntavoimaa tienpinnassa. Jos L/S on suurempi 5 kuin 0,65/0,35 (= 65/35), niin ura-alueiden pinta-ala S on liian pieni ja siitä johtuen urat ovat liian kapeat muodostaakseen riittävän määrän lumipurseita lumisella pinnalla ajettaessa, jolloin renkaan ja tienpinnan välinen kitkavoima pienenee niin paljon, että se huonontaa sen 10 ajo-ominaisuuksia lumisella pinnalla.

Jos m/M on pienempi kuin 0,025, niin yksittäiset sisemmät ja ulommat alalohkot ovat niin pienet, että niiden poikittaisjäykkyys on riittämätön tarkoitetun ohjattavuuden parannuksen aikaansaamiseksi.

15 Jos m/M on suurempi kuin 0,050, niin yksittäiset sisemmät ja ulommat alalohkot ovat niin suuret, että niiden muoto muuttuu vain pienessä määrin, jolloin ne aikaansaavat alentuneen sivuluisunestovaikutuksen.

Jos a/c on pienempi kuin 0,055, alalohkot ovat 20 niin kapeita, että niiden jäykkyys ei ole enää riittävä. Jos a/c on suurempi kuin 0,15, niin alalohkot muuttavat muotoaan vain niin pienissä määrin, että luistonestovaiku- i · tus vähenee.

Jos d/D on pienempi kuin 0,40, niin aliurat ovat 25 niin matalat, että ne aikaansaavat ainoastaan vähäisen t • vaikutuksen urina. Jos d/D on suurempi kuin 0,80, niin / aliurat ovat niin syvät, että alalohkojen jäykkyys piene nee .

Reunalohkojen tukiosiin muodostetut syvennykset , , 30 pienentävät reunalohkojen jäykkyyttä ja absorboivat sen iskun, joka syntyy, kun kulutuspinnan reunat neliömäisissä > reunaosissa koskettavat kulumisuria, myötävaikuttaen siten "vaeltelua" estävästi.

7 112625

Lisäksi poikittaisvoima, joka kohdistuu reunaosaan kummankin etupyörän ulkosivulla ajoneuvon ajaessa kaarteessa, absorboituu tehokkaasti etupyörien sivuluisun estämiseksi, samalla kun aliohjautumisen esiintyminen vähe-5 nee.

Suhteiden β/α ja y/§ arvot ovat mieluummin vastaavasti väleillä 0,05 - 0,15 ja 0,1 - 0,3. Jos vastaavien alueiden alarajoja ei saavuteta, niin tämän keksinnön tarkoitettuja vaikutuksia ei saada aikaan. Jos ylärajat yli-10 tetään, niin paitsi että tartuntavoima pienenee, esiintyy myös lisäongelma, kuten ilmasulkeumia renkaan valmistuksen aikana.

Kuvio 1 esittää esillä olevan keksinnön erään suoritusmuodon mukaista nastatonta rengasta, missä kulutus-15 pinta on esitetty tasoon kuvattuna, kuvio 2 esittää kuviossa 1 esitetyn kulutuspinnan osaa suurennettuna, kuvio 3A on kuvion 2 poikkileikkaus A - A, kuvio 3B on kuvion 2 poikkileikkaus B - B, 20 kuvio 3C on kuvion 2 poikkileikkaus C - C, kuvio 3D on kuvion 2 poikkileikkaus D - D, kuvio 4 esittää esimerkin ja vertailuesimerkin 1 I ( > nastatonta rengasta, missä kulutuspinta on esitetty tasoon kuvattuna, 25 kuvio 5 esittää vertailuesimerkin 2 nastatonta • rengasta, missä kulutuspinta on esitetty tasoon kuvattuna, » kuvio 6 esittää vertailuesimerkin 3 nastatonta .,· rengasta, missä kulutuspinta on esitetty tasoon kuvattuna, ja ' : 30 kuvio 7 esittää vertailuesimerkin 4 nastatonta ’ ; rengasta, missä kulutuspinta on esitetty tasoon kuvattuna.

Kuvio 8 on esillä olevan keksinnön ajatuksen toteuttavan nastattoman renkaan toisella sivulla olevan tu-kiosan perspektiivikuvanto, 8 112625 kuvio 9 on kuviossa 1 esitetyn nastattoman renkaan osittaispoikkileikkaus, kuviot 10A - 10D esittävät perspektiivikuvantona tämän keksinnön mukaisen tukiosan neljää erilaista muotoa 5 ja kuvio 10E esittää tavallisen nastattoman renkaan tukiosan muotoa.

Tämän keksinnön suoritusmuotoja on seuraavassa selitetty oheisiin piirustuksiin viitaten.

10 Kuten kuvioissa 1 ja 2 on esitetty, kulutuspinnal- la 1 on ekvatoriaalitasossa keskellä oleva pitkittäisura 2, joka kulkee renkaan ympäryssuunnassa. Keskellä olevan pitkittäisuran 2 kummallekin puolelle on muodostettu pitkittäinen väliura 3 ja ulompi pitkittäisura 4. Poikittais-15 urat 5 on muodostettu siten, että ne ulottuvat kulutuspin-nan toisesta reunasta la kulutuspinnan toiseen reunaan la renkaan leveyssuunnassa. Keskellä oleva pitkittäisura 2, pitkittäiset väliurat 3 ja poikittaisurat 5 rajaavat sisä-lohkot 6; pitkittäiset väliurat 3, ulommat pitkittäisurat 20 4 ja poikittaisurat 5 rajaavat ulkolohkot 7 ja ulommat pitkittäisurat 4, kulutuspinnan reunat la ja poikittaisurat 5 raj aavat reunalohkot 8.

Huomattakoon, että pitkittäiset väliurat 3 eivät ole ympäryssuunnassa samalla viivalla, vaan ne on porras- ' 25 tettu leveyssuunnassa, joten pitkittäisten väliurien 3 ja * « : * poikittaisurien 5 risteyskohdissa sisälohkojen 6 ja ulko- ’ : lohkojen 7 reunat eivät sijaitse suorilla viivoilla ympä- ryssuunnassa, vaan ne ovat siirtyneet toistensa suhteen, jolloin saadaan aikaan tehostunut pureutuminen lumen tai 30 jään pintaan paremman tarttumiskyvyn varmistamiseksi.

Kuhunkin sisälohkoon 6 on muodostettu uurteet 9 siten, että niiden vastakkaiset päät ovat yhteydessä kes-• kellä olevaan pitkittäisuraan 2 ja pitkittäiseen väliuraan 1 3; kuhunkin ulkolohkoon 7 on muodostettu uurteet 10 siten, , , 35 että niiden vastakkaiset päät ovat yhteydessä pitkittäi- 9 112625 seen väliuraan 3 ja ulompaan pitkittäisuraan 4; kuhunkin reunalohkoon 8 on muodostettu uurteet 11 siten, että niiden vastakkaiset päät ovat yhteydessä ulommaiseen pitkittäisuraan 4 ja kulutuspinnan reunaan la. Kuhunkin lohkoon 5 muodostettavien uurteiden lukumäärä on tyypillisesti kolmesta viiteen (tarkasteltavassa suoritusmuodossa neljä) ja muita uurteita tai kanavia ei tarvitse käyttää.

Nämä uurteet suurentavat kosketuspinta-alaa lohkon ja lumi- tai jääpintojen välillä, jotta saadaan aikaan pa-10 rempi tarttuminen lumi- tai jääpeitteisillä tienpinnoilla. Lisäksi ne saavat aikaan lunta tai jäätä kyntävän vaikutuksen paremman vetovoiman aikaansaamiseksi lumi- tai jääpeitteisillä tienpinnoilla. Lisäksi se, että uurteet ovat yhteydessä pitkittäisuriin, myötävaikuttaa urien näiden 15 vaikutusten huomattavaan paranemiseen.

Jos kussakin lohkoista 6, 7 ja 8 on vähemmän kuin kolme uurretta, niin lohkojen jäykkyys on liian suuri parantaakseen ajo-ominaisuuksia lumi- tai jääpeitteisillä tienpinnoilla. Jos uurteiden lukumäärä on suurempi kuin 20 viisi, niin lohkojen jäykkyys pienenee niin paljon, että se vaikuttaa haitallisesti renkaan ohjattavuuteen erityisesti kuivilla teillä.

Näiden vaikutusten varmistamiseksi täydellisemmin on toivottavaa, että uurteet kulkevat sellaisen matkan, ,* 25 joka on pitempi kuin lohkot akselin suunnassa. Tarkastel- t j tavassa suoritusmuodossa tämä saadaan aikaan muodostamalla kunkin uurteen keskiosaan aaltomainen kuvio.

: Sisälohkojen 6 (tai ulkolohkojen 7) kussakin ympä- ryssuuntaisessa rivissä joka toinen lohko on varustettu , 30 sivuluisun estävällä sisemmällä alalohkolla 12 (ulommalla i alalohkolla 13) renkaan pyörimisakselin suunnasta ulospäin ja aliuran 6a (tai 7a) erottamana, joka on muodostettu . ‘ sellaiseksi, että sen syvyys on pienempi kuin urien 2, 3, ·’ ! 4 ja 5 syvyys (katso kuvio 4) . Sisemmän alalohkon 12 (tai 35 ulomman alalohkon 13) pitempi sivu on ympäryssuuntainen ja 10 112625 lyhyempi sivu pyörimisakselin suuntainen. Kukin sisempi alalohko 12 on siirretty viereiseen ulompaan alalohkoon 13 nähden ympäryssuunnassa yhtä lohkoa vastaavan matkan.

On erityisesti syytä mainita, että mitä tulee nii-5 hin sisälohkojen 6 ympäryssuuntaisiin riveihin, jotka on muodostettu keskiviivan OL molemmin puolin maakosketus-alueen kautta, sisemmät alalohkot 12, jotka on asetettu yhtä suuren välin päähän keskiviivasta OL, vuorottelevat ympäryssuunnassa. Samoin, mitä tulee niihin ulkolohkojen 7 10 ympäryssuuntaisiin riveihin, jotka on muodostettu keskiviivan OL molemmin puolin maakosketusalueen kautta, ulommat alalohkot 13, jotka on asetettu yhtä suuren välin päähän keskiviivasta OL, vuorottelevat ympäryssuunnassa.

Nämä sisemmät alalohkot 12 ja ulommat alalohkot 13 15 myötävaikuttavat paitsi renkaan ajo-ominaisuuksien paranemiseen lumi- tai jääpeitteisillä tienpinnoilla, myös kulu-tuspintakuvion poikittaisjäykkyyden suurenemiseen sellaisella määrällä, joka on riittävä estämään sivuluisun ja suurentamaan kaarreajon rajanopeutta samalla kun nämä ala-20 lohkot varmistavat, että ajoneuvon, mikäli se joutuu sivuluisuun, asentoa voidaan helposti korjata, jolloin sen oh-,, jattavuus paranee.

’ ' Kunkin reunalohkon 8 kulutuspinnan reuna la on yh- distetty tukiosaan 14, joka ulottuu renkaan jompaankumpaan 25 sivuosaan 15 asti, ja tukiosaan 14 on muodostettu syven-nykset 16. Syvennykset 16 pienentävät reunalohko j en 8 : ·' jäykkyyttä siten, että ne estävät paitsi "vaeltelun" ajet- ; taessa moottoriteiden lumettomilla tai jäättömillä kesto- päällysteillä, myös aliohjautumisen ajoneuvon ajaessa 30 kaarteessa.

Suositeltavaa on, että kulutuspinnan toisella sivulla olevan reunan la ja kulutuspinnan toisella sivulla ’ olevan reunan la välillä olevalla maakosketusalueella ko- : hoalueiden pinta-alan L, joka on kaikkien lohkojen 6, 7, 35 8, 12 ja 13 pinta-alojen kokonaissumma renkaan koko kehäl- 11 112625 lä, suhteen ura-alueiden pinta-alaan S, joka on kaikissa urissa 2, 3, 4, 5, 6a ja 7a olevien aukkojen pinta-alojen kokonaissumma, tulisi olla välillä L/S = (0,5 - 0,65)/ (0,5 - 0,35), edellyttäen että maakosketusalueen kokonais-5 pinta-alan ilmaisee lauseke L + S = 1.

Jos L/S on pienempi kuin 0,5/0,5 = 1, niin koho-alueiden pinta-ala L on liian pieni ja siitä johtuen lohkot ovat niin pieniä, että niiden jäykkyys pienenee, mikä pienentää tartuntavoimaa tienpinnalla. Jos L/S on suurempi 10 kuin 0,65/0,35 (= 65/35), niin ura-alueiden pinta-ala S on liian pieni ja siitä johtuen urat ovat liian kapeat muodostaakseen riittävän määrän lumipurseita lumisella pinnalla ajettaessa, jolloin renkaan ja tien pinnan välinen kitkavoima pienenee niin paljon, että se huonontaa sen 15 ajo-ominaisuuksia lumisella pinnalla.

Suositeltavaa on myös, että jos M ilmaisee jakovä-lillä oleva kohoalueiden pinta-alan, joka on lohkojen 6, 7, 8, 12 ja 13 pinta-alojen summa kulutuspintakuvion yh dellä jakovälillä, ja jos m ilmaisee yhden sisemmän ala-20 lohkon 12 tai yhden ulomman alalohkon pinta-alan, m:n ja M:n suhde tulisi asettaa olemaan välillä m/M = 0,025 - 0,050.

' ” Jos m/M on pienempi kuin 0,025, niin joko yksit- ',*,· täiset sisemmät alalohkot 12 tai ulommat alalohkot 13 ovat 25 niin pienet, että niiden poikittais jäykkyys on riittämätön tarkoitetun ohjattavuuden parannuksen takaamiseksi.

Jos m/M on suurempi kuin 0,050, niin yksittäiset sisemmät alalohkot 12 tai ulommat alalohkot ovat niin suu- » ret, että niiden muoto muuttuu vain pienessä määrin, jol-30 loin ne aikaansaavat alentuneen sivuluisunestovaikutuksen. ,/ On myös toivottavaa, että kunkin sisemmän alaloh- ; kon 12 ja ulomman alalohkon 13 leveyden a suhde sen pituu- / teen c asetetaan välille a/c = 0,055 - 0,15. Jos a/c on , i pienempi kuin 0,055, niin alalohkot 12 ja 13 ovat niin ka- 35 peat, että niiden jäykkyys on riittämätön. Jos a/c on suu- 12 112625 rempi kuin 0,15, niin kummatkin alalohkot 12 ja 13 muuttavat muotoaan vain pienessä määrin aikaansaaden alentuneen sivuluisunestovaikutuksen.

Lisäsuosituksena on, että d/D on välillä 0,40 - 5 0,80, missä D edustaa kunkin uran 2, 3, 4 ja 5 syvyyttä ja d edustaa kunkin aliuran 6a ja 7a syvyyttä. Jos d/D on pienempi kuin 0,40, niin aliurat 6a ja 7a ovat liian matalat toimiakseen urina tehokkaasti. Jos d/D on suurempi kuin 0,80, niin aliurat 6a ja 7a ovat niin syvät, että si-10 sempien alalohkojen 12 ja ulompien alalohkojen 13 jäykkyys pienenee.

Esillä olevan keksinnön tarkoituksissa on olennaista, että kulutuspintakuvion yhdelle jakovälille muodostetaan ainakin yksi sisempi alalohko 12 ja ainakin yksi 15 ulompi alalohko 13.

Ilman mitään kulutuspintakuvion yhdellä jakovälil-lä olevia alalohkoja joko sisempien alalohkojen 12 tai ulompien alalohkojen 13 kysymyksessä ollen yhden jakovälin osuus saa aikaan vain riittämättömän sivuluisunestovaiku-20 tuksen, ja renkaan ympäryssuunnassa aikaansaatu luistones-tovaikutus tulee niin epätasaiseksi, että se vaikuttaa haitallisesti lumi- tai jääpeitteisellä tienpinnalla kulkevan ajoneuvon stabiilisuuteen.

Esillä olevassa keksinnössä on myös suositeltavaa, 25 että jos etäisyys keskiviivasta OL kulutuspinnan 1 maa-kosketusalueen kautta maakosketusalueen keskiviivaa lähem-: , / pänä olevan sisemmän alalohkon 12 reunaviivaan ilmaistaan : : e^llä, kun taas etäisyys keskiviivasta OL maakosketus alueen kautta maakosketusalueen keskiviivaa lähempänä ole-. 30 van ulomman alalohkon 13 reunaviivaan ilmaistaan e2:lla, niin sisemmät alalohkot 12 ja ulommat alalohkot 13 tulisi muodostaa sellaiselle alueelle, joka täyttää ehdon 0,2 < e/T < 0,8, missä e edustaa e^tä tai e2:ta ja T on puolet maakosketusalueen leveydestä, joka on yhtä kuin renkaan 35 vastakkaisilla sivuilla olevien kulutuspinnan reunojen la 13 1 12625 välinen etäisyys.

Jos e/T on yhtä suuri tai pienempi kuin 0,2, niin sisempien alalohkojen 6 leveys pienenee renkaan pyörimisakselin suunnassa ja niiden jäykkyys myös pienenee aiheut-5 taen haitallisia vaikutuksia renkaan suoritusominaisuuk-siin, kuten veto-ominaisuuksiin ja lumi- tai jääpeitteisillä tienpinnoilla ajon stabiilisuuteen.

Jos e/T on yhtä suuri tai suurempi kuin 0,8, niin reunalohkojen 8 leveys pienenee renkaan pyörimisakselin 10 suunnassa ja niiden jäykkyys myös pienenee, mikä myöskin vaikuttaa haitallisesti renkaan suoritusominaisuuksiin, kuten veto-ominaisuuksiin ja lumi- tai jääpeitteisillä tienpinnoilla ajon stabiilisuuteen.

Keksinnön mukaisen koerenkaan (esimerkki 1; katso 15 kuvio 4) , kolmen vertailtavan koerenkaan (vertailuesimer-kit 1 - 3), joissa oli alalohkot mutta jotka olivat rakenteellisesti tämän keksinnön piirin ulkopuolella yhden tai useamman näkökohdan mukaan, sekä yhden muun vertailtavan koerenkaan (vertailuesimerkki 4), jolla oli tekniikan ta-20 soa edustava rakenne, suorituskykyä testattiin. Testitulokset sekä asianomaisten renkaiden spesifikaatiot on esitetty taulukoissa 1 ja 2.

Vertailuesimerkin 1 (katso kuvio 4) rengas oli tä-män keksinnön piirin ulkopuolella ainoastaan suhteen d/D : 25 osalta (= 0,34 < 0,40, joka on tämän keksinnön määrittele- : ,· män välin alaraja) .

i ; ; Vertailuesimerkin 2 (katso kuvio 5) rengas oli tä- . . män keksinnön piirin ulkopuolella suhteen m/M (= 0,0145 < 0,025, joka on tämän keksinnön määrittelemän välin alara-30 ja) ja suhteen a/c osalta (= 0,050 < 0,055, joka on tämän keksinnön määrittelemän välin alaraja).

‘ Vertailuesimerkin 3 (katso kuvio 6) rengas oli tä- : män keksinnön piirin ulkopuolella suhteen m/M (= 0,058 > • 0,050, joka on tämän keksinnön määrittelemän välin ylära- 35 ja) ja suhteen a/c osalta (= 0,200 > 0,15, joka on tämän 14 112625 tiedot ja mitä suuremmat indeksit ovat, sitä parempi on suorituskyky.

Taulukko 1 5

Vertailu- Vertailu-Esimerkki 1 esimerkki 1 esimerkki 2 L/S 0,58/0,42 0,58/0,42 0,56/0,44 10 m/M 0,029 0,029 0,0145 a/c 0,100 0,100 0,050 15 d/D 0,588 0,34 0,588

Alalohkojen lukum. 222 yhdellä jakovälillä 20 (e/T) e^T 0,27 0,27 0,29 e2/T 0,62 0,62 0,64 (Suorituskyky jäällä) 25

Kaarreajosuorituskyvyn 105 102 102 indeksi

Pujotteluaikaindeksi 106 102 101 30 r- (Suorituskyky lumella) i Koeajoradan läpiajoon 98,09 101,34 102,22 kulunut aika ’ ·’ 35 (sekuntia) , ‘ Kaarreajonopeus, kun 32,6 31,2 31,1 R = 35 m (km/h) ··.’ 40 Stabiilisuusarvostelu 7 6 6 kaistanvaihdon aikana

Ohjattavuus sivuluisun 876 jälkeen 5 112625

Taulukko 2 15

Vertailu- Vertailu-esimerkki 3 esimerkki 4 L/S 0,60/0,40 0,55/0,45 m/M 0,058 10 a/c 0,200 d/D 0,588

Alalohkojen lukum. 2 15 yhdellä jakovälillä (e/T) e,/T 0,25 e2/T 0,60 20 (Suorituskyky jäällä)

Kaarreajosuorituskyvyn 101 100 indeksi 25

Pujotteluaikaindeksi 103 100 (Suorituskyky lumella) 30 Koeajoradan läpiajoon 101,87 103,40 kulunut aika (sekuntia)

Kaarreajonopeus, kun 30,9 29,3 35 R = 35 m (km/h)

Stabiilisuusarvostelu 7 5 • kaistanvaihdon aikana 40 Ohjattavuus sivuluisun 5 5 jälkeen

Kuten taulukoista 1 ja 2 nähdään, patenttivaati-( muksen 1 mukaisten alalohkojen muodostaminen myötävaikutti 45 renkaan suoritusominaisuuksien paranemiseen sekä lumella että jäällä; huomattakoon erityisesti, että muodostamalla : sellaiset alalohkot, jotka täyttivät esillä olevan keksin nön mukaiset vaatimukset, suoritusominaisuuksia jäällä ja lumella, erityisesti kaarreajo-ominaisuuksia, voitiin 16 112625 edelleen parantaa.

Kun tämän keksinnön mukaisella nastattomalla renkaalla on tässä selitetyt rakennepiirteet, sillä on seu-raavat hyvät puolet.

5 Alalohkojen muodostaminen vaikuttaa paitsi renkaan ajo-omaisuuksia lumi- tai jääpeitteisillä tienpinnoilla parantavasti, myös kulutuspintakuvion poikittaisjäykkyyttä riittävällä määrällä suurentavasti estääkseen sivuluisun ja suurentaakseen kaarreajon rajanopeutta, samalla kun nä-10 mä alalohkot varmistavat, että ajoneuvon, mikäli se joutuu sivuluisuun, asentoa voidaan helposti korjata, jolloin sen ohjattavuus paranee.

Ilman mitään kulutuspintakuvion yhdellä jako-välillä olevia alalohkoja joko sisempien alalohkojen 12 15 tai ulompien alalohkojen 13 kysymyksessä ollen yhden jako-välin osuus saa aikaan vain riittämätön sivuluisun-estovaikutuksen, ja renkaan ympäryssuunnassa aikaansaatu luistonestovaikutus tulee niin epätasaiseksi, että se vaikuttaa haitallisesti lumi- tai jääpeitteisellä tienpinnal-20 la kulkevan ajoneuvon stabiilisuuteen.

Jos L/S on pienempi kuin 0,5/0,5 (= 1), niin koho-alueiden pinta-ala L on liian pieni ja siitä johtuen loh-’ kot ovat niin pienet, että niiden jäykkyys pienenee, mikä '’ pienentää tartuntavoimaa tienpinnassa. Jos L/S on suurempi . ,· 25 kuin 0,65/0,35 (65/35), niin ura-alueiden pinta-ala S on liian pieni ja siitä johtuen urat ovat liian kapeat muodostaakseen riittävän määrän lumipurseita lumisella pin-nalla ajettaessa, jolloin renkaan ja tien pinnan välinen kitkavoima pienenee niin paljon, että se huonontaa sen 30 ajo-ominaisuuksia lumisella pinnalla.

·, Jos m/M on pienempi kuin 0,025, niin yksittäiset sisemmät ja ulommat alalohkot ovat niin pienet, että nii- * den poikittaisjäykkyys on riittämätön tarkoitetun ohjatta- • vuuden parannuksen saavuttamiseksi lumi- tai jääpeittei-35 sillä tienpinnoilla.

17 112625

Jos m/M on suurempi kuin 0,050, niin yksittäiset sisemmät ja ulommat alalohkot ovat niin suuret, että niiden muoto muuttuu vain pienessä määrin, jolloin ne aikaansaavat sivuluisunestovaikutuksen vähenemisen lumi- tai 5 jääpeitteisillä tienpinnoilla.

Jos d/D on pienempi kuin 0,40, niin aliurat ovat liian matalat siten, että ne saavat urina aikaan vain vähäisen vaikutuksen. Jos d/D on suurempi kuin 0,80, niin aliurat ovat niin syvät, että alalohkojen jäykkyys piene-10 nee.

Tämän keksinnön muita suoritusmuotoja on selitetty seuraavassa oheisiin piirustuksiin viitaten.

Kuvioissa 1 ja 2 esitetyssä nastattomassa renkaassa kunkin reunalohkon 8 kulutuspinnan reuna la on yhdis-15 tetty tukiosaan 4, joka ulottuu renkaan jompaankumpaan sivuosaan 15, ja tukiosaan 14 on muodostettu syvennykset 16 (katso kuviot 3 ja 8).

Kuten kuviossa 9 on esitetty, ilmalla täytetyn renkaan kulutuspinnan reunasta la säteen suunnassa kulke-20 van pystysuoran viivan VL tukiosan 14 sivuviivan SL kanssa muodostama kulma g asetetaan välille 10 - 40 astetta (tarkasteltavassa suoritusmuodossa Q = 32°).

Tarkastellaan kolmiota S, jonka muodostavat pystysuora viiva VL, sivuviiva SL ja suora viiva HL, joka on 25 renkaan pyörimisakselin suuntainen etäisyydellä A (A = H/4) suorasta viivasta, joka on vedetty pyörimisakselin suuntaisena renkaan ulommasta kehäreunasta OL, missä H on renkaan korkeus, jonka määrittelee etäisyys perusviivasta BL (vanteen vertailutasosta) 0L:ään. Tarkastellaan myös 30 kunkin tukiosassa 14 olevan syvennyksen 16 poikkileikkaus-: ta s (tässä suoritusmuodossa kolmion muotoinen) pyörimis akselin sisältävää tasoa myöten otettuna. Jos kolmion S ja poikkileikkauksen s pinta-aloja merkitään vastaavasti kirjaimilla α ja β, niin on välttämätöntä, että suhde β/α on 35 välillä 0,05 - 0,15 (tässä suoritusmuodossa β/α = 0,13).

18 112625

Syvennykset 16 pienentävät reunalohkojen 8 jäykkyyttä estäen "vaeltelun" ja aliohjautumisen.

Jos β/α on pienempi kuin 0,05, niin syvennykset 16 ovat liian pienet saadakseen aikaan tarkoitetut vaikutuk-5 set; jos β/α on suurempi kuin 0,15, niin paitsi että tar-tuntavoima pienenee, esiintyy myös ongelmia, kuten ilma-sulkeumia renkaan valmistuksen aikana.

Oletetaan, että kussakin syvennyksessä 16 olevan aukon pinta-alaa merkitään kirjaimella γ (katso kuvio 2) ; 10 oletetaan myös, että reunalohkon 8, jota ympäröi tukipin-nan 17 sivuviiva, pinta-ala (mukaan luettuna syvennyksessä 16 olevan aukon pinta-ala) on pinta-ala §· Keksinnön mukaan suhteen γ/δ on määritelty olevan välillä 0,1 - 0,3 (tässä suoritusmuodossa γ/δ = 0,21) ja kulma 0/ jonka sä-15 teen suunnassa kulutuspinnan sivureunasta lähtevä pystysuora viiva muodostaa tukiosan sivuvirvan kanssa, asetetaan välille 10 - 40 astetta.

Nämä ehdot ovat välttämättömät parempien ajo-ominaisuuksien aikaansaamiseksi lumettomilla tai jäättömillä 20 moottoriteillä, kuten esimerkiksi kaarreajo-ominaisuuksien ja stabiilisuuden parantamiseksi tien kulumisurissa ajet-• t taessa. Jos γ/δ on pienempi kuin 0,1, niin syvennykset 16 ovat liian pienet saadakseen aikaan halutut vaikutukset; . jos γ/δ on suurempi kuin 0,3, niin paitsi että tartunta- 25 voima pienenee, esiintyy myös ongelmia, kuten ilmasulkeu-; mia renkaan valmistuksen aikana.

Esillä olevan keksinnön mukaan konstruoitiin koe-renkaita ja niiden suorituskykyä testattiin ja verrattiin tavalliseen renkaaseen. Testitulokset on esitetty taulu-30 koissa 3 ja 4.

Ensimmäisessä tämän keksinnön mukaisessa koeren-; kaassa (esimerkki 2) ei lohkoissa ollut uurteita renkaan i pyörimisakselin suunnassa, ja tukiosissa 14 olevien syven-: nysten 16 poikkileikkaus oli kolmion muotoinen (katso ku- ! 35 vio 10A).

19 112625

Toisessa tämän keksinnön mukaisessa koerenkaassa (esimerkki 3) ei lohkoissa ollut uurteita renkaan pyörimisakselin suunnassa, ja syvennysten 16 poikkileikkaus oli suorakulmion muotoinen (katso kuvio 10B).

5 Kolmannessa tämän keksinnön mukaisessa koeren kaassa (esimerkki 4) lohkoissa oli uurteet renkaan pyörimisakselin suunnassa, ja syvennysten 16 poikkileikkaus oli kolmion muotoinen (katso edellä olevissa kappaleissa selitetty suoritusmuoto).

10 Neljännessä tämän keksinnön mukaisessa koeren kaassa (esimerkki 5) lohkoissa oli uurteet renkaan pyörimisakselin suunnassa, ja syvennysten 16 poikkileikkaus oli suorakulmion muotoinen (katso kuvio 10D).

Vertailukohteena olevassa tavanomaisessa renkaassa 15 (vertailuesimerkki 5) lohkoissa oli uurteet renkaan pyörimisakselin suunnassa, mutta tukiosissa 14 ei ollut mitään syvennyksiä (katso kuvio 10E).

Taulukko 3 112625 20

Esimerkki 2 Esimerkki 3 Esimerkki 4 5 S/a 0,078 0,18 0,13 g/d 0,17 0,17 0,21 q 17° 17° 32° 10

Suoritusominaisuudet lumettomilla tai jäättömillä moottoriteillä 15 (stabiilisuus suoraan 7 77 aj ettaessa) (stabiilisuus kaistan- 8 67 vaihdon aikana) 20 (kaarreajo-ominaisuudet) 7 68

Koeajoradan läpiajoaika 63,21 67,01 62,54 25 Ajaminen tien kulumisurissa (kulumisurissa) 8 78 (ajo pois kulumisurista) 7 68 30

Suoritusominaisuudet lumi- tai jääpinnalla (jarrutus lumella) 102 102 103 ;* 35 (jarrutus jäällä) 104 101 100 . (kaarreajo jäällä; 105 102 100 ! R = 25 m)

Taulukko 4 112625 21

Vertailu-

Esimerkki 5 Esimerkki 6 esimerkki 5 5 β/a 0,13 0,042 g/d 0,34 0,21 10 q 32° 32° 32°

Suoritusominaisuudet lumettomilla tai jäättömillä moottoriteillä 15 (stabiilisuus suoraan 7 66 ajettaessa) (stabiilisuus kaistan- 6 65 20 vaihdon aikana) (kaarreajo-ominaisuudet) 6 65

Koeajoradan läpiajoaika 65,89 67,01 68,70 25

Ajaminen tien kulumisurissa (kulumisurissa) 7 76 30 (ajo pois kulumisurista) 7 66

Suoritusominaisuudet lumi-' * tai jääpinnalla 35 (jarrutus lumella) 102 100 100 i‘. j (jarrutus jäällä) 101 101 100 * : (kaarreajo jäällä; 102 100 100 40 R = 25 m)

Kuten taulukoista 3 ja 4 nähdään, tämän keksinnön mukaisten koerenkaiden suorituskyky lumettomilla tai jäät- t tömillä moottoriteillä oli parempi kuin vertailukohteena : 45 olevalla renkaalla, ilman että ajo-ominaisuudet olisivat : huonontuneet lumi- ja jääpeitteisillä tienpinnoilla ajet taessa.

22 112625

Kun tämän keksinnön mukaisella nastattomalla renkaalla on tässä selitetyt rakennepiirteet, sillä on seu-raavat hyvät puolet.

Reunalohkojen tukiosiin muodostetut syvennykset 5 pienentävät reunalohkojen jäykkyyttä ja absorboivat sen iskun, joka kehittyy, kun kulutuspinnan reunat nelikulmaisissa reunoissa koskettavat tien kulumisuria, jolloin ne osaltaan vaikuttavat "vaeltelua" estävästi.

Lisäksi poikittaisvoima, joka kohdistuu reunaosaan 10 kummankin etupyörän ulkosivulla ajoneuvon ajaessa kaarteessa, absorboituu tehokkaasti etupyörien sivuluisun estämiseksi, samalla kun aliohjautumisen esiintyminen vähenee .

Claims (4)

112625 23

1. Nastaton rengas, joka käsittää: kulutuspintaosan (1), jossa on kulutuspinnan reu-5 nojen (la) pari, johon kuuluu: mainitun nastattoman renkaan leveyssuunnassa olevat ensimmäiset poikittaisurat (5), joilla on ensimmäinen syvyys, mainitun kulutuspintaosan (1) maakosketusalueen 10 kautta kulkevalla keskiviivalla (OL) olevan ensimmäisen pitkittäisuran (2), jolla on mainittu ensimmäinen syvyys, yksi keskiviivan (OL) kummallakin puolella oleva pari toisia pitkittäisuria (4), joilla kullakin on mainittu ensimmäinen syvyys, 15 tunnettu siitä, että parin kolmansia pit kittäisuria (3) , yhden mainituista kolmansista pitkit-täisurista (3) ollessa ensimmäisen pitkittäisuran (2) ja yhden mainituista toisista pitkittäisurista (4) välissä muiden kolmansien pitkittäisurien ollessa ensimmäisen pit-20 kittäisuran ja toisen, toisista pitkittäisurista, välissä, joilla kullakin kolmannelle pitkittäisuralla (3) on ensimmäinen syvyys, kunkin kolmansista pitkittäisurista (3) käsittäen ensimmäiset osat ja toiset osat siten, että kolmannen pitkittäisuran (3) ensimmäiset ja toiset osat vuo-25 rottelevat ja kolmannen pitkittäisuran (3)ensimmäisiä osia : on poikkeutettu kolmannen pitkittäisuran (3) toisista : osista renkaan aksiaalisessa suunnassa, neljännet pitkittäisurat, joista kukin on aliura, joilla on toinen syvyys, joka on matalampi kuin mainittu 30 ensimmäinen syvyys, viidennet pitkittäisurat kunkin viidensistä pitkittäisurista ollessa aliura ja toisen syvyyden syvyinen, /· jolloin renkaan keskiviivan (OL) kummallakin puolella on neljännet pitkittäisurat yhden kolmansista pitkittäisuran 35 ja ensimmäisen pitkittäisuran välissä, viidensien pitkittäisurien ollessa yhden toisista pitkittäisurista ja yh- * 24 112625 den kolmannen pitkittäisuran yhden osan välissä, joka kolmas pitkittäisura on viidennen uran vieressä neljänsien pitkittäisurien ja viidensien pitkittäisurien vuorotellessa ympäryssuunnassa eikä mitään neljättä pitkittäisuraa 5 ole asetettu mainitun yhden osan ja ensimmäisen pitkittäisuran väliin, ja reunaosat, joihin kuuluvat tukiosat (14), jotka ovat säteen suunnassa mainitun kulutuspintaosan (1) reunasta sisäänpäin, jolloin ensimmäiset poikittaisurat (5) 10 ja ensimmäiset (2), toiset (4) , kolmannet (3) , neljännet ja viidennet pitkittäisurat muodostavat kulutuspintakuvi-on, jolla on useita kulutuspintalohkoja ja alalohkoja.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen nastaton rengas, tunnettu siitä, että mainittu nastaton rengas 15 täyttää seuraavat ehdot: 0,5/0,5 < L/S < 0,65/0,35 ja L + S = 1, missä L kuvaa kohoalueiden (6,7,8,12,13) kokonaisalaa maa-kosketusalueella kaikkien lohkojen ja alilohkojen koko-20 naispinta-alojen kulutuspinnan reunojen välillä, ja S kuvaa ura-alueiden (2,3,4,5,6a,7a) kokonaisalaa maakosketus-alueella kaikkien urien kokonaisaukeamien alojen kulutus-pintojen reunojen välillä.

3. Patenttivaatimuksen 1 mukainen nastaton ren-25 gas, tunnettu siitä, että se täyttää lisäksi seu- • raavat ehdot: 7 0,025 < m/M < 0,050, 0,055 < a/c < 0,15, 0,40 < d/D < 0,80 ja 30 0,223 < e/T < 0,8, missä M on kaikkien lohkojen ja alalohkojen jakovälin ko-hoalueen (6,7,8,12,13) pinta-ala kulutuspintakuvioinnin • ; : (1) yhdessä jakovälissä, m on yhden alalohkon (12, 13) pinta-ala, jonka alalohkon (12,13) rajaavat mainitut en-35 simmäiset poikittaiset urat (5), mainittu kolmas pitkit- 25 112625 täisura (3) , a on yhden alalohkon (12, 13) leveys, c on yhden alalohkon (12, 13) pituus, D on mainittu ensimmäinen syvyys, d on mainittu toinen syvyys, e on etäisyys keskiviivasta yhteen alalohkoon (12, 13) ja T on puolet kulu- 5 tuspinnan reunojen välisen etäisyyden leveydestä.

4. Patenttivaatimuksen 1 mukainen nastaton rengas, tunnettu siitä, että kullakin tukiosalla on vino pinta ja sinne muodostettu ainakin yksi syvennys, ja että 10 mainittu nastaton rengas täyttää seuraavat ehdot, kun rengas on asennettu normaalille vanteelle ja täytetty ilmalla: 0,05 < β/α < 0,15, 0,1 < γ/δ < 0,3 ja 15 10° < 0 < 40°, missä kirjain a edustaa sen kolmion alaa, jonka rajaavat renkaan pyörimisakselin sisältävää tasoa pitkin otetun renkaan osan kulutuspinnan reunasta säteen suunnassa kulkeva pystysuora viiva, tukiosan vinon pinnan kulmaviiva ja 20 suora viiva, joka on pyörimisakselin suuntainen etäisyydellä A, joka on neljännes renkaan korkeudesta H, suorasta • viivasta, joka on vedetty pyörimisakselin suuntaisesti renkaan ulkokehästä renkaan ulkokehän ollessa radiaalises-ti ulommaisin piste määritettäessä renkaan osan korkeutta; : 25 kirjain β edustaa ainakin yhden syvennyksen poikkileikka- : uksen pinta-alaa; kirjain γ edustaa ainakin yhden mainitun , : syvennyksen aukon pinta-alaa; kirjain δ edustaa tukiosan vinon pinnan alaa, joka käsittää ainakin yhden syvennyksen aukon pinta-alan; ja kulma Q edustaa sitä kulmaa, joka : 30 muodostuu kulutuspinnan reunasta säteen suunnassa olevasta pystysuorasta viivasta ja tukiosan kaltevan pinnan kulma-viivasta. 112625 26