FI105601B - Käyttökielestä riippuva kirjainten syöttö numeronäppäimillä - Google Patents

Description

105601 Käyttökielestä riippuva kirjainten syöttö numeronäppäimillä - Användnings-präksberoende bokstavsmatning med nummertangenter

Keksintö koskee näppäimistön kautta elektroniselle laitteelle syötettävien merkkien 5 yhteyttä näppäinten painamiseen. Erityisesti keksintö koskee sitä, miten samalla näppäimellä voidaan syöttää useita erilaisia merkkejä.

Kannettavissa puhelimissa, hakulaitteissa ja muissa pienikokoisissa elektronisissa laitteissa on tavallisesti pienehkö näppäimistö, jolla käyttäjä voi antaa laitteelle näppäinkomentoja. Yleisimmissä näppäimistötyypeissä on numeronäppäimet 0:sta 10 9:ään, erikoismerkkinäppäimet * ja # sekä pieni määrä toimintonäppäimiä, kuten puhelun aloitus- ja lopetusnäppäimet.

Moniin edellä mainittuihin laitteisiin sisältyy lisäpiirteitä, joiden käyttämiseksi laitteelle on voitava syöttää kirjaimia ja muita merkkejä. Esimerkkejä tällaisista toiminnoista ovat tekstiviestien lähetys ja alfanumeeristen muistiotoimintojen käyttö. Kos-15 ka laitteet ovat pieniä, niihin ei yleensä ole mahdollista sisällyttää kirjainnäppäimistöä samaan tapaan kuin kannettavissa tietokoneissa, vaan kirjainten ja erikoismerkkien syöttö tapahtuu numeronäppäimillä. Monissa matkapuhelimissa on ns. ABC-näppäin, jota painamalla käyttäjä voi valita joko numerojen tai kirjainten syötön. Lisäksi kirjainten suuresta määrästä johtuen yhteen näppäimeen on liitetty useita kir-20 jaimia, jolloin näppäimen ensimmäinen painallus tuottaa yhden kirjaimen, ensim-' ! mäistä nopeasti seuraava toinen painallus vaihtaa sen tilalle toisen kirjaimen ja niin edelleen. Koska latinalaisessa aakkostossa on kielestä riippuen noin 25 - 30 kirjain- ;;[ ta, yhteen numeronäppäimeen liittyy tavallisimmin noin kolme kirjainta.

• · • · • · »

Ongelmaksi muodostuu kuitenkin se, että myös latinalaisittain kirjoitetuissa kielissä 25 esiintyy erilaisia kirjaimia eivätkä kaikki kirjaimet suinkaan esiinny kaikissa kielissä. Esimerkiksi skandinaavisissa kielissä esiintyy kirjaimia ä, ö, ä, as ja 0, jotka mo- ...t nissa muissa latinalaisittain kirjoitetuissa kielissä ovat tarpeettomia. Ranskalaiset • · ovat monesti tarkkoja aksenttimerkkien oikeasta käytöstä, jolloin esimerkiksi mer- ·;·* kinnät i, i ja ϊ on luettava omiksi kirjaimikseen. Lisäksi esimerkiksi islannissa on 30 runsaasti kirjaimia, joita ei esiinny missään muussa kielessä. Kreikan kielessä on kokonaan oma aakkostonsa ja valtaosa slaavilaisista kielistä kirjoitetaan kyrillisin kirjaimin. Entisen Jugoslavian alueella käytössä olevat kirjaimet muuttuvat kyrilli- ’ I;; sistä latinalaisiksi ja takaisin sen mukaan, minkä etnisen ryhmän alueella liikutaan.

• · • · «»« I.

2 105601

Jos numeronäppäimistön näppäimiin halutaan liittää edes jossain määrän kattavasti kaikki tarvittavat merkit, yhtä näppäintä kohti tulee helposti varsin suuri määrä merkkejä. Esimerkkinä voidaan tarkastella numeronäppäimistön näppäintä 2, johon erään laajalle levinneen käytännön mukaisesti liitetään kirjaimet a, b ja c. Kun täl-5 laisella näppäimistöllä varustettua laitetta käytetään kirjainsyöttömoodissa, ensimmäinen näppäimen 2 painallus tuottaa merkin a, toinen painallus merkin b, kolmas painallus merkin c ja neljäs painallus merkin 2. Tätä sekvenssiä voidaan merkitä lyhyesti siten, että näppäimen 2 merkit ovat "abc2". Jos samaan näppäimeen halutaan liittää kaikki latinalaisittain kiijoitetuissa kielissä esiintyvät a:n, b:n ja c:n sukuiset 10 merkit, näppäimen 2 merkeiksi voi tulla esimerkiksi "abc2aaäääae5" eli yhteensä 11 merkkiä. Jos tanskalainen käyttäjä haluaa käyttää laitetta omalla kielellään, hän joutuu painamaan samaa näppäintä 10 kertaa saadakseen näyttöön merkin x. Kokonaan turhia näistä painalluksista ovat ne, joilla käyttäjä ohittaa merkit ä, a, ä ja ä, koska näitä merkkejä ei esiinny lainkaan tanskan kielessä.

15 Tekniikan tasoa edustava julkaisu US-4 427 848 (Tsakanikas) käsittelee yleisesti sitä, miten rajoitetulla näppäinmäärällä voidaan tuottaa näppäinten lukumäärää suurempi määrä toisistaan eroavia DTMF-signaaleja. Kukin DTMF-signaali vastaa tällöin tiettyä numeroa tai tiettyä kirjainta. Tsakanikas esittää ensinnäkin menetelmän, jossa kirjainta vastaavan DTMF-koodin lähettäminen edellyttää ensin kahden näp-20 päimen samanaikaista painamista ja sen jälkeen kolmannen näppäimen painamista. Vaihtoehtoina esitetään kahden näppäimen samanaikaisen painamisen korvaaminen

Vi yhdellä pitemmällä näppäinpainalluksella tai kahdella eriaikaisella painalluksella.

« f I

' ! Edelleen todetaan, että merkit voitaisiin esittää DTMF-sekvensseinä, joita erottaa toisistaan erikoismerkki. Keksintöinään Tsakanikas esittää kaksi toisistaan poikkea- < f r ”·§| 25 vaa menetelmää, joista ensimmäisessä käyttäjä painaa tiettyä erikoisnäppäintä (*- näppäintä) niin monta kertaa kuin halutun merkin järjestysnumero tiettyyn numero- « : ’·· näppäimeen liittyvien merkkien jonossa edellyttää ja sitten kyseistä numeronäppäin- • · · ί tä. Toisessa menetelmässä käyttäjä tuottaa kirjainmerkin painelemalla vain yhtä näppäintä siten, että ensimmäiset painallukset ovat lyhyitä ja sarjan viimeinen pai-30 nallus on pitkä. Kaikissa Tsakanikasin esittämissä menetelmissä oletetaan, että tiet- • · m tyyn näppäimeen liittyvien numero- ja/tai kirjainmerkkien määrä on ennalta tunnettu.

• · ψ • · « I I · «

Patenttijulkaisu numero EP-588 538 (Takehara / Sony Corp.) esittää laitteen, jossa on suurikokoinen näppäimistö. Sen pääosa on tarkoitettu kirjainten syöttämiseen ja 35 se on järjestetty tunnetun ns. QWERTY-järjestyksen mukaisesti, jotta kirjoitus- ja tietokoneisiin tottunut henkilö pystyisi käyttämään näppäimistöä sujuvasti. Viitejul- k , 3 105601 kaisussa käsitellään myös eri kirjainten käsitteellistä liittämistä tiettyyn kirjainnäppäimeen sen mukaan, mikä kieli on valittu laitteen käyttökieleksi. Erikoiskirjainten syöttö tapahtuu viitejulkaisussa painamalla ensin tiettyä kirjainnäppäintä ja sitten erillistä konversionäppäintä.

5 Tämän keksinnön tavoitteena on esittää menetelmä ja laite, joilla näppäimien lukumäärän suhteen rajoitettua näppäimistöä voidaan käyttää joustavasti haluttujen kirjainten ja erikoismerkkien syöttämiseen.

Keksinnön tavoitteet saavutetaan liittämällä näppäimiin kirjaimia ja muita merkkejä sen mukaan, mikä kieli on valittu laitteen käyttökieleksi.

10 Keksintö kohdistuu menetelmään kirjainmerkkien tuottamiseksi syöttötietona puhelinlaitteelle, jossa on numeronäppäimistö. Keksinnön mukaiselle menetelmälle on tunnusomaista, että se käsittää vaiheet, joissa - muodostetaan tieto siitä, mikä osajoukko näppäinkomentoina syötettävistä mahdollisista kirjainmerkeistä on käytössä ja 15 - liitetään kuhunkin numeronäppäimeen tietty osa valitun osajoukon kirjainmerkeis tä.

Keksintö kohdistuu myös numeronäppäimistöllä varustettuun laitteeseen, jossa on elektroninen piiri näppäinpainallusten muuttamiseksi syöttötietomerkeiksi. Laitteelle .':': on tunnusomaista, että siinä on elektroniseen piiriin liittyvä muistielin, joka käsittää : ;'; 20 tietyn osan tiedon tallentamiseksi koskien sitä, mikä osajoukko näppäinkomentoina I f i syötettävistä mahdollisista kirjainmerkeistä on käytössä, sekä merkistötaulukoita '/·’·'·. tiettyjen kirjainmerkkien liittämiseksi valikoidusti kuhunkin näppäimeen mainitun • · .'/ ‘ osan sisältämän tiedon perusteella.

• · · · · : Keksinnön mukaisesti laite liittää kuhunkin näppäimeen edullisimmin vain sellaisia 25 merkkejä, jotka vastaavat laitteen käyttökieleksi valitussa kielessä esiintyviä merk-kejä. Edullisessa toteutuksessa näppäimen painalluksilla ja niiden lukumäärällä ei • ♦ · .···. ole mitään fyysistä yhteyttä tiettyihin kirjaimiin tai merkkeihin, vaan näppäinpainal- I»· lusten ja tiettyjen merkkien väliset relaatiot syntyvät näppäinkomentoja tulkitsevassa • · « elektronisessa piirissä. Tällöin tiettyyn näppäimeen liittyvien merkkien vaihtaminen :...· 30 tapahtuu ohjelmassa, joka ohjaa mainitun piirin toimintaa. Ohjelmaan tulee syöttö- ·· tietona kielivalinta, jolla käyttäjä tai laitteen ohjelmoija päättää, mikä on käytössä .···. oleva kieli. Koska fyysisiä muutoksia ei tarvita, kielten ja niihin liittyvien merkkien määrää rajoittaa vain laitteen ohjelmamuistin koko. Erään ehdotuksen mukaan kaik- I, , 105601 4 ki yleisesti käytössä olevat kirjain-, numero-ja erikoismerkit tullaan tulevaisuudessa kuvaamaan 16-bittisillä Unicode-bittijonoilla, jolloin on mahdollista esittää yli 65 000 erilaista merkkiä. Jos laitteen ohjelmamuistista voidaan varata 130 kilotavua merkkien esittämiseen, kaikki Unicode-merkit voidaan tallentaa muistiin ja jakaa 5 merkistöiksi, joista käyttäjä voi valita haluamansa merkistön käyttöön.

Seuraavassa selostetaan keksintöä yksityiskohtaisemmin viitaten esimerkkinä esitettyihin edullisiin suoritusmuotoihin ja oheisiin kuviin, joissa kuva 1 esittää näppäimistöä, jonka näppäimiin voidaan liittää erilaisia merkkivalikoimia, 10 kuva 2 esittää vuokaaviona osaa ohjelmasta, joka toteuttaa keksinnön mukaisen menetelmän ja kuva 3 esittää kaavamaisesti keksinnön mukaista laitetta.

Kuvassa 1 on esitetty numeronäppäimistö 100, joka ulkoisesti noudattaa sinänsä tunnettua rakennetta eli sen näppäimet muodostavat nelirivisen ja kolmisarakkeisen 15 matriisin. Ylimmän rivin keskimmäinen näppäin 101 vastaa numeroa 2, mutta siihen on liitetty myös tiettyjä kirjainmerkkejä. Näppäimeen 101 liitettyjen kirjainmerkkien valikoima riippuu keksinnön mukaisesti kielestä, joka on valittu sen laitteen käyttökieleksi, jonka osa näppäimistö 100 on. Kuvassa 1 oikealla on esitetty taulukko 102, jonka rivit vastaavat käyttökieliä ja sarakkeet näppäimistön 100 näppäimiä. Graafi-.:: 20 sen selkeyden vuoksi taulukosta 102 on esitetty vain osa. Yhteydet näppäimen 101 i :. I,: ja taulukon 102 tiettyjen ruutujen välillä on merkitty nuolilla. Esimerkiksi jos käyt- tökieli on suomi (FI), näppäintä 101 vastaa aakkosnumeerisessa käytössä merkki-jono abc2äa, ja jos käyttökieli on tanska, näppäintä 101 vastaa aakkosnumeerisessa käytössä merkkijono abc2äae. Alan ammattimies pystyy tämän mallin mukaan hei-25 posti konstruoimaan taulukon 102 muiden ruutujen sisällön ja yhteyden näppäinten ja ruutujen välillä.

* * *

Merkkien keskinäinen järjestys taulukon 102 ruuduissa tarkoittaa sitä järjestystä, jossa ne tulevat näyttöön (ei esitetty kuvassa), kun käyttäjä painelee kyseistä näp- : !·. päintä nopeasti peräkkäin. Kuvassa esitetty aakkosjärjestyksen mukainen järjestys • « « 30 on esimerkinomainen ja kuhunkin näppäimeen aakkosnumeerisessa käytössä liitty- • · vien merkkien keskinäinen järjestys voidaan hakea sopivaksi tutkimalla sitä, minkä-laisen järjestyksen käyttäjät kokevat sopivimmaksi. Eräs mahdollisuus on järjestää laitteeseen kunkin näppäimen avulla syötettyjä merkkejä tilastoiva muistielin, joka järjestää kuhunkin näppäimeen liittyvät merkit dynaamisesti siihen järjestykseen, 5 105601 että tällä näppäimellä useimmin syötetty merkki tulee näyttöön yhdellä painalluksella, seuraavaksi useimmin syötetty merkki kahdella painalluksella ja niin edelleen. Tällöin käyttäjältä edellytettyjen näppäinpainallusten määrä on tilastollisesti ajatellen mahdollisimman pieni.

5 Taulukon 102 rivit voivat esittää myös muita merkistön valintaan vaikuttavia tilanteita kuin tiettyä kielivalintaa. Eräänä vaihtoehtona voi olla taulukon 102 rivi "KAIKKI KIRJAIMET", joka vastaa tilannetta, jossa käyttäjä on halunnut, että näppäimiin liitetään kaikki mahdolliset kirjaimet jonkin ryhmittelysäännön mukaisesti. Ryhmittelysäännöksi käy esimerkiksi se, että kuhunkin näppäimeen liitetään ne kir-10 jaimet, joiden voidaan katsoa olevan sukua näppäimen pintaan painetuille kirjaimille. Koska näppäimen 101 pintaan on painettu kirjaimet abc, siihen voitaisiin taulukon 102 "KAIKKI KIRJAIMET"-rivillä liittää esimerkiksi kirjaimet abcäääääaeaP^x. Koska yhteen näppäimeen joudutaan tällöin liittämään varsin suuri määrä kirjaimia, erityisesti tässä vaihtoehdossa on hyötyä edellä mainitusta automaattisesti tilastoi-15 vasta muistielimestä, joka järjestää kuhunkin näppäimeen liittyvät merkit käyttötiheyden mukaiseen järjestykseen. Taulukossa 102 voi olla myös tiettyihin symboli-merkistöihin tai erikoismerkistöihin liittyviä rivejä, jolloin tiettyyn näppäimeen liittyvät kirjaimet tai merkit eivät riipu mistään varsinaisesta kielestä. Käyttäjän kannalta on kuitenkin yksinkertaisinta, jos taulukosta 102 käyttöön valittava rivi määräytyy 20 käyttökielen valinnan perusteella, jolloin käyttäjän ei tarvitse erikseen miettiä, mitä merkistöä hän haluaisi käyttää.

» t Käyttökielen valinta tapahtuu yksinkertaisimmin siten, että laitteen käyttöliittymään kuuluu kielivalikko, joka sisältää kaikki tarjolla olevat käyttökielivaihtoehdot. Käyt- 'l· täjä hakee käyttöliittymän yleisten ohjaustoimintojen avulla kielivalikon näyttöön ja : ’ * ’: 25 aktivoi sen kielen, jonka haluaa käyttökieleksi.

« · · • · • * ·..]* Kuvassa 2 on esitetty yksinkertainen vuokaavio, joka kuvaa kirjaimien syöttöä nu- « « « ’·* * meronäppäimistön kautta keksinnön mukaisella menetelmällä. Lohkossa 200 toimin ta haarautuu sen mukaan, mikä on laitteen käyttökieleksi valittu kieli. Selvyyden • · · vuoksi kuvassa 2 on esitetty vain suomen ja tanskan valintaa kuvaavat haarat. Loh- • » · 30 kossa 201 tai 202 laite havaitsee, mitä näppäimistön näppäintä on painettu. Selvyy- : ! ·. den vuoksi kuvassa ei ole myöskään esitetty kuin ne vuokaavion osat, jotka koskevat • · · näppäimen "2 abc" painamista. Alan ammattimiehelle on yksinkertaista konstruoida • · ”* tässä esitetyn mallin mukaan samanlaiset päätösketjut muiden näppäinten osalle.

« ..!:' Kunkin näppäimen päätösketjuun tulevat ne merkit, jotka liitetään kyseiseen näppäi- 35 meen. Päätöslohkoissa 203a-f tai 204a-f laite tutkii, painoiko käyttäjä tietyn toisto-viiveen aikana uudelleen samaa näppäintä. Toistoviiveen pituus voidaan valita sa- 6 105601 maila tavalla kuin tekniikan tason mukaisissa näppäimistöratkaisuissa. Riippuen siitä, minkä kielen mukaisessa vuokaavion haarassa ollaan, eri toistokerrat tuottavat syöttötiedoksi eri merkin, joita kuvaavat lohkot 205a-f ja 206a-f. Merkit ja niiden keskinäinen järjestys on tässä valittu samalla tavalla kuin edellä kuvan 1 taulukossa 5 102. Toiminta jatkuu kuvan 2 mukaisen vuokaavion ulkopuolelle, kun käyttäjä pai naa esimerkiksi puhelun aloitusnäppäintä tai muuta näppäintä, joka lopettaa merkkien syötön.

Kuvassa 2 on esitetty nuolella myös paluu viimeisestä päätöslohkosta 203f tai 204f ensimmäiseen, jos näppäinpainallusten toistojen määrä ylittää näppäimeen liitettyjen 10 merkkien määrän. Yleisesti voidaan sanoa, että näppäimen painaminen n kertaa (riittävän nopeasti) peräkkäin tuottaa syöttötiedoksi merkin, jonka järjestysnumero kyseiseen näppäimeen liitettyjen merkkien luettelossa on [(n-1) mod m]+l, jossa m on näppäimeen liitettyjen merkkien lukumäärä. Voidaan myös esittää suoritusmuoto, jossa paluuta ensimmäiseen päätöslohkoon ei ole, vaan kutakin näppäintä voi painaa 15 yhden merkin tuottamiseksi korkeintaan niin monta kertaa peräkkäin kuin kyseiseen näppäimeen on liitetty merkkejä. Tällöin kyseisen näppäimen painaminen n kertaa (riittävän nopeasti) peräkkäin tuottaa syöttötiedoksi (n-1) div m kertaa kyseiseen näppäimeen liitettyjen merkkien luettelon viimeisen merkin ja lisäksi merkin, jonka järjestysnumero luettelossa on [(n-1) mod m]+l. Tämän vaihtoehtoisen suoritus-20 muodon mukaan esimerkiksi muuten kuvan 2 mukaisessa järjestelyssä näppäimen "2 abc" painaminen seitsemän kertaa peräkkäin tuottaisi syöttötiedoksi peräkkäiset merkit a ja a, kun käyttökieli on suomi (kuusi ensimmäistä painallusta tuottaisi ’ ; merkin ä ja seuraava yksittäinen painallus merkin a).

« I I

; Eräässä keksinnön edelleen kehitetyssä muodossa sitä näppäintä, johon kielivalin- :***: 25 nan mukaiset kirjaimet on liitetty, ei tarvitse painaa kuin kerran. Vasteena kyseisen * · · näppäimen painallukseen laite esittää näytössä kaikki merkit, jotka on liitetty kysei-seen näppäimeen. Käyttäjä voi tämän jälkeen siirtää näytössä lisäksi näkyvän (si- • · · nänsä tekniikan tason mukaisen) kohdistimen haluamansa merkin kohdalle laitteeseen kuuluvilla nuolinäppäimillä ja hyväksyä kyseisen merkin painamalla esimerkik-30 si erillistä OK-näppäintä.

• * • · : ]·. Keksinnön mukaisessa laitteessa on kuvan 3 mukaisesti näppäimistö 300, näppäi- mistöllä annettuja näppäinkomentoja tulkitseva elektroninen piiri 301 ja muistielin 302, joka sisältää valittua merkistöä kuvaavan tiedon (esimerkiksi tiedon käyttökie-.. 1 * Iestä) lohkossa 302a sekä useita merkistötaulukkoja 302b-302n, joihin on tallennettu : 35 tieto siitä, mitä merkkejä liittyy kuhunkin näppäimeen riippuen lohkon 302a sisäl löstä. Lisäksi muistielin 302 sisältää ohjelmakomennot, jonka mukaisesti piiri 301 i.

7 105601 toimii. Yhteys piirin 301 ja muistielimen 302 välillä on edullisimmin kaksisuuntainen, jotta esimerkiksi uuden käyttökielen valintaa kuvaavalla näppäinkomennolla voidaan muuttaa muistielimeen 302 tallennettuja tietoja. Muistielimen sisältämiä tietoja on yleensä mahdollista muuttaa myös muulla tavoin kuin näppäinkomennoil-5 la, esimerkiksi erityisen ohjelmointiliitännän kautta (ei esitetty kuvassa). Viitenumero 303 kuvaa laitteen muita osia, joiden toiminnan ohjaamiseksi näppäinkomennot on tarkoitettu.

Esitetyt suoritusmuodot ovat esimerkinomaisia ja alan ammattimiehelle on selvää, että samaa keksinnöllistä ajatusta on mahdollista muunnella poikkeamatta jäljem-10 pänä esitettävien patenttivaatimusten määrittelemästä suojapiiristä.

• · l I I « • * · · • · · • · • · • * · • · • · • · · • · · « * « • · · • · · • · • · • · · • · * · • · m m · • · · • t · • · · · • · • · « • at * » · * · « · » · • · · I,

Claims (10)

105601

1. Menetelmä kirjainmerkkien tuottamiseksi syöttötietona puhelinlaitteelle, jossa on numeronäppäimistö (100, 300), tunnettu siitä, että se käsittää vaiheet, joissa - muodostetaan (200) tieto siitä, mikä osajoukko näppäinkomentoina syötettävistä 5 mahdollisista kirjainmerkeistä on käytössä ja - liitetään kuhunkin numeronäppäimeen tietty osa valitun osajoukon kirjainmerkeistä.

2. Förfarande enligt patentkrav 1, kännetecknat av att som svar pä beröring av • · · 30 en given nummertangent n gänger efter varandra (203a-203f, 204a-204f) genereras Ml ;;; som indata det tecken (205a-205f, 206a-206f) vars ordningsnummer i förteckningen ’ · · ’ över tecken anslutna tili berörda nummertangent motsvarar antalet n. 1, 105601

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että vasteena tietyn numeronäppäimen painamiseen n kertaa peräkkäin (203a - 203f, 204a - 204f) 10 tuotetaan syöttötietona se merkki (205a - 205f, 206a - 206f), jonka järjestysnumero kyseiseen numeronäppäimeen liitettyjen merkkien luettelossa vastaa lukua n.

3. Förfarande enligt patentkrav 2, kännetecknat av att som indata genereras det tecken vars ordningsnummer i förteckningen over tecken anslutna tili berörda num-mertangent är [(n-1) mod m]+l, där m är antalet nummertangenter anslutna tili berörda nummertangent. 5 4. Förfarande enligt patentkrav 2, kännetecknat av att som indata genereras (n-1) div m ginger det sista tecknet i förteckningen över tecken anslutna tili berörda nummertangent, samt dessutom ett tecken vars ordningsnummer i förteckningen över tecken anslutna tili berörda nummertangent är [(n-1) mod m]+l.

3. Patenttivaatimuksen 2 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että siinä tuotetaan syöttötietona se merkki, jonka järjestysnumero kyseiseen numeronäppäimeen liitettyjen merkkien luettelossa on [(n-1) mod m]+l, missä m on kyseiseen numeronäp- 15 päimeen liitettyjen merkkien lukumäärä.

4. Patenttivaatimuksen 2 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että siinä tuotetaan syöttötietona (n-1) div m kertaa kyseiseen numeronäppäimeen liitettyjen merkkien luettelon viimeinen merkki sekä lisäksi merkki, jonka järjestysnumero kyseiseen nu-meronäppäimeen liitettyjen merkkien luettelossa on [(n-1) mod m]+1. * « · I '·';* 20 5. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että mainittu tieto IM ..•i siitä, mikä osajoukko näppäinkomentoina syötettävistä mahdollisista kirjainmerkeis- tä on käytössä, on sama kuin tieto laitteen käyttökielestä, jolloin käytössä ovat ne • · j’·· kirjainmerkit, jotka kuuluvat laitteen käyttökielen aakkostoon. • · · • · · « # ·

5. Förfarande enligt patentkrav 1, kännetecknat av att nämnda information om 10 vilken delmängd av eventuella bokstavstecken som används som tangentkomman- don som är i bruk är samma information som informationen om apparatens använd-ningsspräk, varvid de bokstavstecken är i bruk vilka ingär i apparatens använd-ningsspräkalfabet.

6. Förfarande enligt patentkrav 5, kännetecknat av att det innefattar steg för att 15 väljä användningsspräket i vilka - de tillbudsstaende spräken förevisas användaren i menyform och - som svar pä ett av användaren givet aktiveringskommando stalls som använd-ningsspräk det sprak som aktiveringskommandot gäller. /.*. 7. Förfarande enligt patentkrav 1, kännetecknat av att den del av bokstavstecken • · . 20 i den valda delmängden som anslutits till vane nummertangent anordnas som en « « ' ] 11 förteckning i vilken bokstavstecknen är i alfabetisk ordning. • M· • · ·

6. Patenttivaatimuksen 5 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että se käsittää ... 25 käyttökielen valitsemiseksi vaiheet, joissa • · • · · - esitetään käyttäjälle tarjolla olevat kielet valikkomuodossa ja : - vasteena käyttäjän antamaan aktivointikomentoon asetetaan käyttökieleksi se kieli, * ·« johon aktivointikomento kohdistuu. • « t • · ♦ · I » I • » « · • · l, 105601

7. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että siinä kuhunkin numeronäppäimeen liitetty osa valitun osajoukon kirjainmerkeistä järjestetään luetteloksi, jossa kirjainmerkit ovat keskenään aakkosjärjestyksessä.

8. Förfarande enligt patentkrav 1, kännetecknat av att den del av bokstavstecken j *♦· i den valda delmängden som anslutits tili varje nummertangent anordnas som en förteckning i vilken bokstavstecknen är i en ordning enligt inbördes bruksfrekvens 25 med det oftast använda skrivtecknet forst. • · « • · *;··’ 9. Förfarande enligt patentkrav 1, kännetecknat av att som svar pä beröring av ’**·* en viss nummertangent visas pä skärmen de tili berörda tangent anslutna tecknen och pekaren, som svar pä beröring av piltangenter som visar pekarens rörelse- I · · I riktning flyttas nämnda pekare pä skärmen, och som svar pä beröring av godkän- « i « ·, 30 nande tangent genereras som indata det tecken vid vilket pekaren är pä skärmen dä • · · •;;; den godkännande tangenten berörs. • · • « • · · I, 105601 π

8. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että siinä kuhun-5 kin numeronäppäimeen liitetty osa valitun osajoukon kirjainmerkeistä järjestetään luetteloksi, jossa kirjainmerkit ovat keskenään tilastollisen käyttötiheyden mukaisessa järjestyksessä tiheimmin käytettävä kirjainmerkki ensin.

9. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että vasteena tietyn numeronäppäimen painamiseen esitetään näytössä kyseiseen näppäimeen liitetyt 10 merkit ja kohdistin, vasteena kohdistimen liikesuuntaa osoittavien nuolinäppäinten painamisiin siirretään mainittua kohdistinta näytössä ja vasteena hyväksymisnäppäi-men painamiseen tuotetaan syöttötietona se merkki, jonka kohdalla kohdistin on näytössä hyväksymisnäppäimen painamisen hetkellä.

10. Numeronäppäimistöllä (300) varustettu laite, jossa on elektroninen piiri (301) 15 näppäinpainallusten muuttamiseksi syöttötietomerkeiksi, tunnettu siitä, että siinä on elektroniseen piiriin liittyvä muistielin (302), joka käsittää tietyn osan (302a) tiedon tallentamiseksi koskien sitä, mikä osajoukko näppäinkomentoina syötettävistä mahdollisista kirjainmerkeistä on käytössä, sekä merkistötaulukoita (302b-n) tiettyjen kirjainmerkkien liittämiseksi valikoidusti kuhunkin näppäimeen mainitun osan 20 (302a) sisältämän tiedon perusteella. * · • · * · I • · · • ·· 1. Förfarande för att producera bokstavstecken som indata tili en telefonapparat med ett nummertangentbord (100, 300), kännetecknat av att det innefattar steg för :·. att: • · · « • · · *.* * 25 - generera (200) information om vilken delmängd av eventuella bokstavstecken som inmatas som tangentkommandon som är i bruk och • · · • · • · .·*·. - tili varje nummertangent ansluta en bestämd del av bokstavstecknen i den valda ψ *·' delmängden. Iff « « I

10. Apparat försedd med nummertangentbord (300), innefattande en elektronisk krets (301) för att omvandla tangentberöringar till indatatecken, kännetecknad av att den innefattar ett minnesorgan (302) som är anslutet till den elektroniska kretsen och som innefattar en viss del (302a) för lagring av information beträffande vilken 5 delmängd av eventuella bokstavstecken som skall matas som tangentkommandon som är i bruk, samt teckentabeller (302b-n) för anslutning av vissa bokstavstecken selektivt utgäende fran informationen i nämnda del (302a) av varje tangent. ( I ( r I < r t » I { r I I III· • 1 · • 4 • · <11 4 4 • a • 4 4 • • · I 4 4 0 4 4 4 4 « · • 4 • 4 4 4 4 4 4 4 4 4 4 4 4· 4. a 4 t a 4 » I I I 1 a a « a • 4 4 • a 1 4 • •If I, i 4 a 1 a · • » a