FI98721C - Jonoon perustuva hissinlähetysjärjestelmä, jossa käytetään huippuajan liikenteen ennakointia - Google Patents

Description

98721

Jonoon perustuva hissinlähetysjärjestelmä, jossa käytetään huippuajän liikenteen ennakointia Tämä hakemus liittyy joihinkin samoista kohteista 5 hissinlähetysjärjestelmissä, nimittäin esimerkiksi eksponentiaalisen tasoituksen mallien käyttöön matkustajaliikenteen ennakoinnissa, kuin tämän keksijän Kandasamy Than-gavelun samanaikaisesti vireillä oleva hakemus numero ## "Optimized 'Up-Peak' Elevator Channeling System With Pre-10 dieted Traffic Volume Equalized Sector Assignments", joka on jätetty samana päivänä ja joka myös on siirretty Otis Elevator Companylle (OT-727) sekä jonka selitys liitetään tähän viittauksella.

Tämä hakemus liittyy myös joihinkin samoista koh-15 teista hissinlähetysjärjestelmissä, nimittäin suhteellisten järjestelmävastekerrointen käyttöön kerroskutsujen osoittamisessa koreille, kuin siirron saajan samanaikaisesti vireillä oleva hakemus numero ## "Weighted Relative System Response Elevator Car Assignment System With Vari-20 able Bonuses And Penalties" (OT-713), joka on jätetty 9.5.1988 tai niillä paikkeilla ja jonka keksijä on Joseph Bittar.

Keksintö liittyy hissikorien lähetysjärjestelmään hissijärjestelmässä, joka sisältää useita hissikoreja, 25 joilla saadaan aikaan ryhmäpä1evelu useille kerroksille rakennuksessa, ja erityisesti se liittyy tietokonepohjaiseen järjestelmään hissikorin lähettämisen optimoimiseksi "huippuaikoina". Vielä tarkemmin eriteltynä keksintö liittyy jonoon perustuvaan hissinlähetysjärjestelmään, jossa 30 käytetään huippuajän liikenteen ennakointia perustuen vaihtelevasti "tosiaikaiseen" tietoon ja "historiatietoon" .

Hissijärjestelmän huippuliikenteen aikoina aulasta lähtevä ja/tai aulaan suuntautuva liikenne on tavallisesti 35 voimakasta ja asettaa suunnitteluvaatimukset ja huippuajän palvelun tunnusluvut tälle järjestelmälle.

2 98721 "Ylösruuhkan" aikana suuri määrä matkustajaliikennettä alkaa aulasta ja päättyy ylempiin kerroksiin useiden matkustajien noustessa jokaiseen koriin aulassa ja useiden matkustajien poistuessa koreista niiden pysähtyessä useim-5 missä ylemmissä kerroksissa. "Alasruuhkan" aikana matkustajaliikenne ylemmistä kerroksista aulaan on voimakasta, mikä näkyy siinä, että useita matkustajia nousee hissiin useimmissa kerroskutsupysähdyksissä ja useita matkustajia poistuu hissistä aulassa. Keskipäivän aikaan aulaan suun-10 tautuva liikenne ja aulasta ylöspäin lähtevä liikenne ovat voimakkaita eri aikoina, mikä näkyy siten, että useita matkustajia nousee hissiin ja hissistä pois aulassa ja useimpien ylempien kerrosten pysähdysten aikana tässä liikenteessä.

15 Koska järjestelmän kysyntä on suuri huippuaikoina, vaadittava korimäärä ja niiden kapasiteetti valitaan tavallisesti perustuen huippuajan kysyntään. Huippuajan toiminta vaatii siten erityisiä lähetysstrategioita keskimääräisten ja maksimiodotusaikojen ja palveluaikojen minimoi-20 miseksi samalla, kun kehitetään suuri käsittelykapasi-teetti.

Tällä hetkellä käytettävät suhteellisen järjestel-mävasteen (RSR) algoritmit osoittavat korit kerroskutsuil-le ottamatta huomioon kerroskutsujen takana odottavien 25 ihmisten määrää ja sitä, kuinka kauan he ovat odottaneet.

Kun enemmän ihmisiä odottaa pidempiä aikoja, niin järjestelmän keskimääräinen odotusaika pitenee. Kun pitkiä odo-tusaikoja ei kontrolloida, niin maksimiodotusaika järjestelmässä ja odotusajan vaihtelu ovat suuria.

30 Tällaista pitkää keskimääräistä odotusaikaa ja suurta odotusajan vaihtelua ei voida matkustajan kannalta hyväksyä, ja täten järjestelmän hyväksyttävyyttä voidaan huomattavasti parantaa lyhentämällä keskimääräistä odotusaikaa ja odotusajan vaihtelua.

35 Bittarin US-patentin 4 363 381 ja edellä mainitun 9.5.1988 jätetyn hakemuksen numero ## (OT-713) RSR-algo- li 3 98721 ritmit osoittavat korit kerroskutsuille tietämättä, kuinka monta ihmistä kerroskutsujen takana odottaa ja kuinka kauan he ovat odottaneet.

Tekniikan tason RSR-algoritmeissa kaikkia odottavia 5 kerroskutsuja käsitellään samalla tavoin. Siten ylöskut-suille osoitetaan palvelu aloittaen alimman kerroksen kutsusta ja edeten järjestyksessä ylempien kerrosten kutsuihin, kunnes osoitetaan palvelu ylimmän kerroksen alapuolella olevan kerroksen kutsulle. Samalla tavoin alaskut-10 suille osoitetaan palvelu alkaen ylimmän kerroksen kerros-kutsusta ja edeten järjestyksessä alempien kerrosten kutsuihin, kunnes osoitetaan palvelu alimman kerroksen yläpuolella olevan kerroksen kutsulle.

Siten järjestelmissä, jotka eivät kykene liikenteen 15 ennakointiin tai joissa ei ole suoraa menetelmää todellisuudessa odottavan liikenteen mittaamiseksi, ei ole mahdollisuutta kerroskutsujen takana odottavien ihmisten lukumäärän määrittämiseen. Jos kuitenkin annetaan etusija vain kauan odottaneille kerroskutsuille ottamatta huomioon 20 odottavien ihmisten lukumäärää, tuloksena on huono palvelu.

Mitä tulee ylösruuhkan aikaan, niin RSR-algoritmeja (Bittarin US-patentti 4 363 381) ja muuttuvia ylösruuhkan lähetysaikavälejä (Bittarin US-patentti 4 305 479) käyttä-25 vissä järjestelmissä ei ole otettu mitenkään erityisesti huomioon aulassa odottavien ihmisten määrää osoitettaessa koreja ylös- ja alaskutsuihin aulan yläpuolella. Näin matkustajien keskimääräinen odotusaika piteni ja aulassa oli usein suuri joukko ihmisiä odottamassa koreja. Muina ai-30 koina ei otettu huomioon aulan yläpuolisten ylös- ja alas-kutsujen kuluneita odotusaikoja, mikä näkyi pitkinä odo-tusaikoina erityisesti alaskutsuissa.

Samanaikaisesti vireillä olevassa hakemuksessa numero 157 143 nimeltä "Contiguous Floor Channeling With Up 35 Hall Call Elevator Dispatching" (OT-725) kukin kerroskutsu 4 98721 ylöspäin aulan yläpuolella osoitetaan korille, jolla on tuohon kerrokseen sattuva korikäskyn asettama pysähdys. Jos millään korilla ei ole tuohon kerrokseen sattuvaa ko-rikäskypysähdystä, ensimmäinen koreista, joka on matkalla 5 ylimpään kolmannekseen tai kahteen kolmannekseen kerroksista, osoitetaan ylöskutsulle. Alaskutsut osoitetaan ensiksi korille, jonka on tarkoitus kääntyä kerroskutsun kerroksessa. Jos sellaista koria ei löydy, alaskutsu osoitetaan ensimmäiselle koreista, joka on tulossa kutsuker-10 roksen yläpuolella olevista kerroksista. Vain jos sellaista koria ei löydetä, kori kutsukerroksen alapuolelta osoitetaan kerroskutsulle.

Näin tämä lähestymistapa ei ota huomioon ylösruuh-kan aikana aulassa ylöspäin pääsyä odottavien ihmisten 15 määrää ja aulan yläpuolisten ylös- ja alaskutsujen jälkeen kulunutta odostusaikaa.

Mikään aikaisemmista lähetysjärjestelmistä, näin uskotaan, ei ole ottanut huomioon aulassa odottavien ihmisten määrää eikä ole pystynyt arvioimaan aulassa odot-20 tavien ihmisten lukumäärää. Kun ei oteta huomioon matkus-tajajonoa aulassa, pyrkimys rajoittaa maksimiodotusaikaa aulan yläpuolella heikentää toimintaa nopeasti kasvattamalla matkustajajonoa ja odotusaikaa aulassa.

Alasruuhkan suhteen Bittarin US-patentin 4 363 381 25 RSR-algoritmi osoittaa alaskutsut koreille lähtien ylimmän kerroksen alaskutsusta ja edeten järjestyksessä perätysten alempiin kerroksiin välittömästi alimman kerroksen yläpuolella rakennuksessa olevaan kerrokseen asti. Tällainen strategia antaa etusijan ylimpien kerrosten alaskutsuille, 30 ja seurauksena voi olla suhteellisen huono palvelu alempien kerrosten alaskutsuille myös silloin, kun käytetään sektoripohjäistä toimintaa.

Keksinnön lähetysjärjestelmän strategiassa pyritään pienentämään keskimääräistä odotusaikaa osoittamalla korit 35 prioriteettiperiaatteella kerroskutsuille, joissa on eni- 5 98721 ten ihmisiä odottamassa. Se pyrkii myös pienentämään mak-simiodotusaikaa ja odotusajan vaihtelua rajoittamalla odotettavissa olevan odotusajan ennalta määriteltyihin rajoihin ja antamalla etusijan pitkään odottaneille kerroskut-5 suille.

Keksinnössä kerroskutsujen takana odottavien ihmisten lukumäärä määritetään esimerkiksi käyttämällä historiatietoa ja tosiaikaista tietoa niiden ihmisten lukumääristä lyhyiltä aikaväleiltä, jotka nousevat hisseihin kut-10 sukerroksissa, sekä niiden hissien lukumäärästä, jotka vastaavat kerroskutsuihin kyseisessä kerroksessa ja kyseisessä suunnassa noina aikaväleinä.

Odotettavissa oleva odotusaika voidaan laskea, kun tunnetaan kerroskutsun kulunut odotusaika ja korin kulku-15 aika kutsukerrokseen siitä hetkestä, kun kerroskutsu osoitetaan korille.

Keksinnön lähetysjärjestelmässä käytetään siten esimerkiksi historiatietoon ja tosiaikaiseen tietoon perustuvia liikenteen ennakoijia kerroskutsujen takana huip-20 puaikoina odottavien ihmisten lukumäärän määrittämiseen. Kun tunnetaan kerroskutsujen takana odottavien ihmisten määrä ja kerroskutsujen taakse odotettavissa olevien ihmisten määrä, voidaan asettaa prioriteettijärjestys korien osoittamisessa kerroskutsuille. Sitten käytetään kerros-25 kutsun kulunutta odotusaikaa ja korin odotettavissa olevaa kulkuaikaa kutsukerrokseen kerroskutsun odotettavissa olevan odotusajan laskemiseen ja sen rajoittamiseen ennalta määriteltyihin rajoihin, joita voidaan vaihdella liikenteen volyymin funktiona. Tämä rajoittaminen tehdään ottaen 30 huomioon muiden kerrosten kutsujen takana odottavien ihmisten määrä.

Osana keksinnön strategiaa on liikenteen kysynnän tarkka ennakoiminen tai ennustaminen huippuaikoina. Todettakoon, että joitakin keksinnön yleisistä ennakointi- tai 35 ennustusmenetelmistä tarkastellaan yleisesti (mutta ei 6 98721 hissien yhteydessä tai muussa niiden kanssa analogisessa yhteydessä) julkaisussa Forcasting Methods and Applications, Spyros Makridakis ja Steven C. Wheelwright (John Wiley & Sons, inc., 1978), erityisesti osassa 3.3: "Single 5 Exponential Smoothing" ja osassa 3.6: "Linear Exponential Smoothing".

Keksintö sai alkunsa tarpeesta saada aikaan laadullisesti hyvä palvelu ja lisätä käsittelykapasiteettia hissi järjestelmässä liikennehuippujen aikana, kun järjestel-10 män kysyntä on epätavallisen suuri. Keksinnön menetelmiä voidaan soveltaa kaikkiin huippuliikenteen aikoihin-ylösruuhkaan, alasruuhkaan ja keskipäivän aikaan - jolloin kerroskutsujen palvelemista odottaa usein suuri määrä ihmisiä ja jolloin odotusaika tietyissä kerroksissa voi olla 15 pitkä. Muina kuin ruuhka-aikoina, kun liikenteen volyymi on pieni ja maksimiodotusaika on myös lyhyt, menetelmiä voidaan käyttää tai olla käyttämättä aivan kuten halutaan.

Keksinnössä lähetetään hissejä liikennehuippujen aikana tehokkaasti keräämällä liikennetietoja rakennukses-20 ta ja ennakoimalla matkustajaliikenteen tasoja ajan funktiona muutamia minuutteja ennen tiettyjen tasojen esiintymistä perustuen useiden edellisten vastaavien päivien ja kuluvan päivän liikennetietoihin ja lähettämällä korit käyttäen prioriteettimallia, joka perustuu kerroskutsujen 25 takana odottavien ihmisten lukumäärään ja kuluneisiin tai odotettavissa oleviin kerroskutsujen odotusaikoihin.

Keksinnössä käytetään täten hyväksi menetelmiä, joissa aulaan suuntautuvan ja aulasta lähtevän liikenteen tietoja kerätään aulasta ja ylemmistä kerroksista "ylös-30 ruuhkan", "alasruuhkan" ja keskipäivän aikaan historiatietoa ja tosiaikaista tietoa käsittävään tietokantaan ja joissa historiatietoa ja tosiaikaista tietoa käytetään matkustajaliikenteen ennakoimiseen lyhyille aikaväleille annetun päivän eri aikoina.

35 Järjestelmä kerää keksinnössä keskipäivän aikaan tietoja aulasta lähtevästä ja aulaan suuntautuvata liiken-

II

7 98721 teestä kaikista kerroksista lyhyiltä aikaväleiltä. Juuri kuluneiden useiden lyhyiden aikavälien, esimerkiksi kolmen tai viiden minuutin aikavälien, aikana kuluvana päivänä kerättyjä tietoja käyttäen ja perustuen tähän dataan en-5 nakoidaan seuraavan aikavälin liikenne. Tätä tarkastellaan tosiakaisena ennakointina, ja siinä käytetään edullisesti mallia, joka seuraa tiukasti tosiaikaista dataa, esimerkiksi lineaarisen eksponentiaalisen tasoituksen mallia.

Useina vastaavina kuluneina päivinä kerätty tieto 10 samoilta aikaväleiltä on tallennettuna historiadataa sisältävään tietokantaan koodattuna sinne ainakin kellonajan sekä suositeltavimmin itse päivän suhteen. Tätä dataa käytetään edullisesti muina kuin ruuhka-aikoina ennusteiden laatimiseen seuraavalle päivälle. Tämä on "historiaan pe-15 rustuva" ennuste, ja siinä voidaan käyttää samaa mallia kuin tosiaikaisessa ennakoinnissa tai yksinkertaisempaa mallia, esimerkiksi eksponentiaalisen tasoituksen mallia.

Kerroskutsuilla koreihin nousseiden matkustajien määrästä, kerroskutsusta tapahtuneiden korien pysähdysten 20 määrästä, korikäskyillä koreista poistuneiden matkustajien määrästä sekä korikäskyillä tapahtuneiden pysähdysten määrästä eri kerroksissa eri aikaväleinä aulasta lähtevälle ja aulaan suuntautuvalle liikenteelle kerätään täten tiedot ja niitä ennakoidaan.

25 Yhdistämällä historiaan perustuva ja tosiaikainen ennuste voidaan saada optimaalinen ennuste tosiaikaisesti kullekin aikavälille sen alkaessa.

Kerroskutsun takana tietyssä kerroksessa odottavien ihmisten lukumäärä ennakoidaan edullisesti kyseisessä ker-30 roksessa kutsun suunnassa tuon aikavälin aikana koreihin nousseiden ihmisten lukumäärän suhteena tuon aikavälin aikana tuossa suunnassa kerroskutsusta tapahtuneiden pysähdysten määrään. Samalla tavoin korista poistuvien matkustajien määrä kussakin korikäskystä tapahtuneessa pysäh-35 dyksessä tuon aikavälin aikana ennakoidaan korikäskystä 8 98721 tuossa suunnassa tapahtuneiden pysähdysten aikana koreista poistuneiden ihmisten lukumäärän suhteena tuona aikavälinä kyseisessä suunnassa tuossa kerroksessa korikäskyistä tapahtuneiden pysähdysten kokonaismäärään.

5 Optimaalisella ennakoinnilla saatua dataa käytetään edullisesti antamaan etusija kerroksille, joissa on suuri määrä matkustajia odottamassa, osoitettaessa koreja ker-roskutsuille sekä rajoittamaan maksimiodotusaikaa ja korin maksimikuormaa. Keskipäivän aikaan kerroksiin, joissa on 10 enemmän kuin määritelty määrä matkustajia odottamassa, osoitetaan korit ensiksi, ennemmin kuin mihinkään muuhun kerrokseen, jossa ei ole tätä tilannetta. Tämä lyhentää matkustajien keskimääräistä odotusaikaa.

Vaihtoehtoisesti voidaan valita useita jonotasoja 15 Ql, Q2, ..., Qm, joista Qm on korkein valittava taso tai maksimi. Kerroksiin, joissa jonot ovat lyhyempiä kuin Qm (maksimijono), osoitetaan korit ensiksi. Sitten osoitetaan korit kerroksiin, joissa jonot ovat lyhyempiä kuin Q(m-l), ja niin edelleen, kunnes saavutetaan taso Ql. Siten ker-20 roksiin, joissa jonot ovat pidempiä kuin Ql, osoitetaan korit prioriteettijärjestyksessä ennen kuin kerroksiin, joissa jonot ovat lyhyempiä kuin Ql.

Kaikkiin näihin osoituksiin liittyen kenen hyvänsä matkustajan maksimiodotusaika rajoitetaan edullisesti en-25 naita määritellyille tasoille. Nämä maksimiodotusajan rajat voivat olla tyypillisesti erilaisia eri kerroksille ja erota kysymyksessä olevan erityisen huippuliikenneajan suhteen.

Jos tiettyinä aikoina ennakoidaan tietyissä kerrok-30 sissa suuren ihmismäärän nouseminen hissiin, osoitetaan vastauksena kerroskutsuihin edullisesti useampia kuin yksi kori. Korikutsujen takana olevien ihmisten lukumäärää ja poistuvien ihmisten lukumäärää korikäskypysähdystä kohti käytetään korin kuormituksen arvioimiseen perustuen koril-35 le annettuihin korikäskyihin ja osoitettuihin kerroskut-

II

9 98721 suihin. Korit osoitetaan edullisesti vastaamaan kerroskut-suihin vain, Jos Jo osoitettuihin kerroskutsuihin Ja saatuihin korikäskyihin perustuva odotettavissa oleva kuorma ennen Ja Jälkeen kutsukerroksen on pienempi kuin määritel-5 ty raJ a.

Ylösruuhkan aikana keksintö osoittaa koreja aulaan sekä ylös- Ja alaskutsuille aulan yläpuolella ottaen huomioon kulloinkin aulassa odottavien ihmisten määrän, niiden korien määrän, jotka jo ovat matkalla kohti aulaa, 10 odotettavissa olevan jonon silloin, kun nuo korit saapuvat aulaan, sekä odotettavissa olevan jonon silloin, kun kori, joka on mahdollinen ehdokas osoitettavaksi ylös- tai alas-kutsuun aulan yläpuolella, saavuttaa aulan.

Tämä strategia antaa suuremman merkityksen aulassa 15 odotettavissa olevalle jonolle, jos jono on suurempi kuin tietty prosenttiosuus korin kapasiteetista. Kun jono on pienempi kuin tämä prosenttiosuus korin kapasiteetista, se osoittaa korin vastaamaan pisimpään odottaneille ker-roskutsuille prioriteettiperiaatteella ja vastaamaan sit-20 ten muihin kerroskutsuihin.

Osoitettaessa koreja kerroskutsuille aulan yläpuolella ylösruuhkan aikana korin kuormitusrajoitukseen törmätään myös ylöskutsuissa. Oletetaan esimerkin vuoksi, että vain yksi tai kaksi ihmistä nousee koriin kunkin 25 ylöskutsun kerroksessa aulan yläpuolella. Siten kori, joka on lähes täyteen kuormattu, ei pysähdy kaikille kerroskutsuille. Kuormitusrajoitus ei kohdistu alaskutsuihin, koska korit ovat tavallisesti tyhjiä ja koreihin nousevien ihmisten lukumäärä alaskutsuissa on vain yksi tai kaksi.

30 Korin osoittamiseen kerroskutsuille alasruuhkan aikana käytetty lähestymistapa on samanlainen kuin keskipäivän aikana käytetty. Kerroskutsuille osoitetaan palvelu ottaen huomioon kerroskutsujen takana odottavien ihmisten lukumäärä, kulunut ja odotettavissa oleva kerroskutsujen 35 odotusaika sekä odotettavissa oleva korin kuorma.

10 98721

Keksintö on erityisen merkitsevä sikäli, että: a) se käyttää tämän päivän tosiaikaista tietoa tosiaikaisen liikenteen ennakoimiseen ja b) se määrittelee menetelmän ennusteiden parantami-5 seksi yhdistämällä tämän päivän tosiaikaiset ennusteet historiaan perustuviin ennusteisiin, jotka perustuvat useiden kuluneiden samanlaisten päivien tiedoille. Tuloksena olevat ennusteet vastaavat tämän päivän vaihteluihin nopeammin.

10 Keksinnön vielä eräänä merkitsevänä kohteena on, että se antaa koreja huippuaikoina lähetettäessä etusijan kerroksille, joissa on suuri määrä matkustajia odottamassa. Siten aula tai pääkerros saa etusijan "ylösruuhkan" aikana. Keskipäivällä ja "alasruuhkan" aikana kerroksille, 15 joissa on enemmän kuin määritelty määrä matkustajia odottamassa, osoitetaan korit ensiksi ennen muita kerroksia. Siten keksinnössä käytetty algoritmi lyhentää keskimääräistä odotusaikaa vastaamalla nopeasti pitkiin jonoihin.

Se lyhentää myös maksimiodotusaikaa ja odotusajan vaihte-20 lua antamalla etusijan pitkään odottaneille.

Merkitsevää on lisäksi, että keksinnön algoritmi voi käyttää useita jonotasoja (Ql, Q2, ...,Qm) ja osoittaa korit ensiksi kerroksiin, joissa jonot ovat pidempiä kuin Qm, ennenkuin se osoittaa korit kerroksiin, joissa jonot 25 ovat pidempiä kuin Q(m-l).

Keksinnön ensisijaisen algoritmin muita merkitseviä ominaisuuksia ovat: a) se, että se pystyy lähettämään ja lähettää edullisesti useamman kuin yhden korin vastaamaan kerroskutsui-30 hin, jos odotettavissa on pitkä jono; tämä algoritmi pystyy näin parantamaan toimintaa siirron saajan US-patentis-ta 4 363 381 "Relative System Response Elevator Call

Assignments", joka ei ottanut huomioon eri kerroksissa odottavien ihmisten määrää, sekä 35 b) se, että se pystyy valitsemaan ja valitsee edul lisesti sallitun maksimiodotusajan rajat aulan kerroskut-

II

11 98721 suille ja ylempien kerrosten ylös- ja alaskutsuille. Osoittaessaan koreja kerroskutsuille odotettavissa olevien matkustajajonojen perusteella esimerkkinä oleva algoritmi noudattaa myös edullisesti maksimiodotusajan rajoja kai-5 kissa kerroksissa.

Keksinnön muut merkitsevät piirteet ja edut käyvät ilmi täydellisestä selityksestä ja vaatimuksista sekä liitteenä olevista piirustuksista, jotka kuvaavat keksinnön erästä esimerkkinä esitettyä sovellutusmuotoa, 10 Kuvio 1 on toiminnallinen lohkokaavio esimerkkinä esitetylle hissijärjestelmälle, joka sisältää tässä esimerkissä neljän kolmeatoista kerrosta palvelevan korin muodostamaa "ryhmää".

Kuviot 2A, 2B ja 2C ovat graafisia kuvauksia, jotka 15 esittävät esimerkkejä liikenteen vaihteluista vastaavasti "ylösruuhkan", "alasruuhkan" ja keskipäivän aikana prosentteina liikenteestä ajan suhteen.

Kuviot 3A ja 3B muodostavat yhdistettyinä ohjelmis-tovaiheiden loogisen vuokaavion ja kuvaavat huippuajän 20 liikenteen keksinnön mukaisen ennakoinnin loogista kulkua.

Esimerkiksi otettu monikorinen, monikerroksinen hissisovellutus tai -ympäristö, jonka yhteydessä keksinnön esimerkkijärjestelmää voidaan käyttää, on kuvattu kuviossa 1.

25 Kuviossa 1 esimerkin neljä hissikoria 1-4, jotka ovat osa hissiryhmäjärjestelmää, palvelevat rakennusta, jossa on useita kerroksia. Esimerkkitarkoituksessa rakennuksen on esitetty tässä julkaisussa käsittävän kolmetoista kerrosta pääkerroksen, joka on tyypillisesti ala-aula 30 L, yläpuolella. Eräissä epätavallisissa maasto-olosuhteissa joidenkin rakennuksien pääkerros on kuitenkin rakennuksen huipulla tai rakennuksen keskiosassa, ja keksintöä voidaan soveltaa niihin analogisesti aivan yhtä hyvin.

Kukin kori 1-4 sisältää korin käyttötaulun 12, jon-35 ka avulla matkustaja voi antaa tiettyä kerrosta tarkoit- 12 98721 tavan korikäskyn painamalla nappia ja tuottamalla signaalin CC, joka määrittelee kerroksen, johon matkustaja aikoo mennä. Kussakin kerroksessa on kutsupainikkeet 14, joiden avulla tuotetaan kerroskutsusignaali HC, joka osoittaa 5 kerroksessa olevan matkustajan tarkoittaman matkan suunnan. Aulassa L on myös kutsupainike 16, jonka avulla matkustaja kutsuu hissin aulaan.

Kuviossa 1 esitetyn ryhmän kuvauksen tarkoituksena on kuvata yleisesti hissijärjestelmää, jossa korit osoite-10 taan kerroskutsuille hippuliikenneolosuhteissa keksinnön mukaisesti, järjestelmän toimiessa alla kuvioiden 3A ja 3B loogisten vuokaavioiden yhteydessä yksityiskohtaisemmin selitetyllä tavalla.

Aulassa ja jokaisen oven 18 yläpuolelle sijoitet-15 tuna voi olla kullekin ovelle palveluosoitin SI, joka osoittaa kullakin hetkellä tälle korille osoitettuun sektoriin perustuvan valikoiman kerroksia, joihin muut kerrokset pois sulkien voidaan aulasta korilla päästä. Tämä osoitus voi muuttua koko ylösruuhkan ajan, kuten on seli-20 tetty siirron saajan samanaikaisesti vireillä olevassa hakemuksessa nimeltä "Optimized 'Up-Peak' Elevator Channeling System With Predicted Traffic Volume Equalized Sector Assignments", johon on viitattu edellä.

Kuten on havaittu, keksinnön mukaista lähetyksen 25 toimintatapaa käytetään huippuliikenneaikoina, mukaan lukien ylösruuhka, alasruuhka ja keskipäivä. Päivän muina aikoina, kun on tyypillisesti enemmän "kerrosten välistä" liikennettä, voidaan käyttää muita lähetysrutiineja kerrosten välisen liikenteen tarpeisiin (sitä pyrkii kehit-30 tymään ylösruuhkan jälkeen, joka esiintyy työpäivän alussa). Esimerkiksi alla nimetyissä US-patenteissa ( "Bittarin patenteissa", jotka on kaikki siirretty Otis Elevator Companylle) kuvattuja lähetysrutiineja voidaan käyttää muina aikoina kokonaisuudessaan tai osittain lähetysjärjestelmä-35 kokonaisuudessa, jossa keksintöön liittyviin rutiineihin tullaan huippuliikenteen aikoina: 13 98721

Bittarille myönnetty US-patentti 4 363 381 "Relative System Response Elevator Call Assignments" ja/tai

Bittarille et ai. myönnetty US-patentti 4 323 142 5 "Dynamically Reevaluated Elevator Call Assignments",

Kuten muissakin hissijärjestelmissä kukin kori 1-4 on kytketty käyttö- ja liikeohjaimeen 30, joka on tyypillisesti sijoitettu konehuoneeseen MR. Kukin näistä liike-ohjaimista 30 on kytketty ryhmäohjaimeen 32. Vaikka tätä 10 ei ole esitetty, ohjain voi antaa kunkin korin sijainnin rakennuksessa paikkaosoittimen avulla, kuten on esitetty aikaisemmissa Bittarin patenteissa.

Ohjaimet 30 ja 32 sisältävät CPU:n (keskusyksikkö tai signaaliprosessori) järjestelmästä tulevan datan kä-15 sittelemistä varten. Ryhmäohjain 32, joka käyttää käyttöjä liikeohjäimiltä 30 tulevia signaaleja, laskee suhteellisen järjestelmävasteen arvon kullekin korille kerroskut-suun vastaamiseksi, kuten on kuvattu Bittarin US-patentis-sa 4363381. Kukin liikeohjain 30 ottaa vastaan signaalit 20 HC ja CC ja tuottaa ohjaussignaalin palveluosoittimelle SI, jos sellainen kuuluu järjestelmään. Kukin liikeohjain saa ohjaamaltaan korilta myös dataa koskien korin kuormaa LW. Se mittaa myös kuluvan ajan, kun ovet ovat aulassa auki ("viipymisajan", kuten sitä yleisesti kutsutaan).

25 Käyttö- ja liikeohjaimet on esitetty tässä pitkälle yksinkertaistetulla tavalla, koska yksityiskohtien selvittämiseksi on käytettävissä lukuisa joukko patentteja ja teknisiä julkaisuja, jotka esittävät hisseille tarkoitettujen käyttö- ja liikeohjainten yksityiskohtia.

30 Ohjainten 30 ja 32 "CPU:t" voidaan ohjelmoida suo rittamaan tässä kuvatut rutiinit keksinnön mukaisten lähetystoimintojen toteuttamiseksi tiettyinä aikoina päivästä tai valituissa tilanteissa rakennuksessa, ja oletuksena on myös, että muina aikoina ohjaimet pystyvät valitsemaan 35 eri lähetysrutiinit, esimerkiksi rutiinit, jotka on esitetty edellä mainituissa Bittarin patenteissa.

9872Ί 14

Keskusyksiköiden laskentakapasiteetista johtuen tämä järjestelmä voi kerätä dataa koskien yksittäisten korien ja koko järjestelmän kysyntää kautta koko päivän tämän datan viemiseksi kunkin viikonpäivän liikennetarpei-5 ta koskevaan historiamuistiin ja sen vertaamiseksi todelliseen kysyntään lähetyssekvenssien säätämiseksi kokonaisuudessaan kehittämään edellä kuvattu järjestelmän taso ja yksittäisen korin toiminta. Tätä lähestymistapaa noudattaen kuormitusta ja aulan liikennettä voidaan myös ana-10 lysoida kultakin korilta saatavien signaalien LW avulla, jotka osoittavat korien kuormituksen.

Aulan todellista liikennettä voidaan tunnustella myös käyttämällä matkustajatunnistinta (ei ole esitetty) aulassa. Donofriolle et ai. myönnetyssä US-patentissa 15 4330836 "Elevator Cab Load Measuring System" ja Mottieril- le myönnetyssä US-patentissa 4 303 851 "People and Object Counting System", jotka on molemmat siirretty Otis Elevator Companylle, esitetään lähestymistavat, joita voidaan käyttää näiden signaalien kehittämisessä. Käyttämällä täl-20 laista dataa ja korreloimalla sitä kellonajan, viikonpäivän sekä todellisuudessa saapuvien kerroskutsujen kanssa voidaan saada aikaan kysynnän mielekäs tilastollinen kuvaus korien osoittamiseksi kerroskutsuille koko huippulii-kenteen keston ajan keksinnön mukaisesti käyttäen signaa-25 linkäsittelyrytiineja, jotka toteuttavat kuvioiden 3A ja 3B ohjelmistovaiheiden muodostaman loogisen vuokaavion kuvaamat sekvenssit, jotka selitetään täydellisemmin alla, jonojen pituuksien ja kerroskutsuja antaneiden matkustajien odotusajan minimoimiseksi.

30 Tarkasteltaessa korien lähettämistä kerroskutsuille kuvioissa 3A ja 3B kuvattua osoitusmallia tai -logiikkaa käyttäen oletetaan mukavuuden vuoksi, että hissikorit 1-4 liikkuvat kautta koko rakennuksen palaten ajoittain aulaan (pääkerros, joka palvelee ylempiä kerroksia) matkustajien 35 noutamista varten. Kuten edellä on todettu, keksintö sai alkunsa tarpeesta saada aikaan laadultaan hyvä palvelu ja 15 98721 lisätä käsittelykapasiteettia ylösruuhkan, alasruuhkan ja keskipäivän aikana, kun hissijärjestelmän kysyntä on tavallisesti suuri.

Kuten kuvioiden 2A-2C piirroksista voidaan nähdä, 5 "ylösruuhkan" aikana matkustajaliikenne aulasta ylempiin kerroksiin on voimakasta, kun taas "alasruuhkan" aikana liikenne ylemmistä kerroksista aulaan on voimakasta. Näinä aikoina vastakkaissuuntainen liikenne ja kerrosten välinen liikenne on vähäistä, ja sellainen oletus, että yksi tai 10 matkustajaa kerroskutsupysähdystä kohti nousee hissiin ja yksi tai kaksi matkustajaa korikäskypysähdystä kohti poistuu hissistä, on sopiva. Tyypillisesti on tarpeen kerätä tietoa vain aulasta lähtevästä ja aulaan suuntautuvasta liikenteestä lyhyiltä aikaväleiltä ja näistä tiedoista 15 ennakoida odotettavissa oleva liikenne. Tämä pätee myös keskipäivän ajalle.

Liikenne "ylösruuhkan" ja "alasruuhkan" aikoina vaihtelee ajan mukana, kuten nähdään kuvioiden 2A-2C piirroksista. Yhtä tarkoitusta palvelevissa toimistorakennuk-20 sissa huippuajan liikenne noudattaa enemmän tai vähemmän samaa vaiahtelukaavaa ajan suhteen kaikkina työpäivinä. Samalla tavoin liikenne keskipäivän aikaan on myös samanlaista päivästä päivään.

Näin ollen riittää se, että kerätään tiedot hissei-25 hin nousevien matkustajien ja hisseistä poistuvien matkustajien lukumääristä sekä korien kerroskutsu- ja korikäsky-pysähdysten lukumääristä aulassa ja kaikissa muissa kerroksissa aulasta lähtevästä ja aulaan suuntautuvasta liikenteestä lyhyiltä aikaväleiltä tarkoituksena kehittää 30 dataa liikenne-ennusteiden tekemistä varten. Useiden kuluneiden muutaman minuutin aikavälien aikana kerätty data tallennetaan tosiaikaisen datan tietokantaan.

Dataa käytetään sitten, käyttäen keksinnön periaatteita, liikenteen tasojen ennakoimiseen muutaman seuraavan 35 aikavälin aikana käyttämällä edullisesti lineaarisen eksponentiaalisen tasoituksen menetelmää, joka on kuvattu 16 98721 yleisesti Makridakiksen ja Wheelwrightin julkaisussa osassa 3.6. Siten, jos liikenne tänään vaihtelee merkitsevästi aikaisempien päivien liikenteeseen verrattuna, tätä vaihtelua käytetään välittömästi ennusteissa. Tämä paran-5 taa ennakoinnin tarkkuutta ja mahdollistaa hissien paremman lähettämisen ja nopeamman vastaamisen tämän päivän 1i ikennevaihteluihin.

Huippuajän eri aikavälien aikana kerätty data tallennetaan edullisesti myös historiadatan tietokantaan vä-10 hintään muutamilta samanlaisilta päiviltä. Dataa käytetään sitten liikenteen tasojen ennakoimiseen huippuajan samoille aikaväleille käyttäen liikkuvien keskiarvojen menetelmää tai mieluummin yksinkertaisen eksponentiaalisen tasoituksen menetelmää tai mallia, joka malli on samalla tavoin 15 kuvattu yleisesti Makridakiksen ja Wheelwrightin julkaisussa osassa 3.3. Ennuste voidaan tehdä muuna kuin huippuaikana, ja se on käytettävissä, kun sitä tarvitaan.

Kun on käytettävissä historiaan perustuvia ennusteita, historiaan perustuvat ennusteet x^ ja tosiaikaiset 20 ennusteet x^ yhdistetään edullisesti tosiajassa, ja saadaan optimaaliset ennusteet X. Yhdistämisessä käytetään edullisesti lineaarista funktiota, esimerkiksi seuraavaa: X = ax, + bx h r jossa X on yhdistetty ennuste, xh on historiaan perustuva 25 ennuste ja xr on tosiaikainen ennuste määritellylle ajalle, esimerkiksi viiden (5) minuutin aikavälille, ja a ja b ovat kertoimia, joiden summa on yksi (a + b = 1). Näiden kertoimien suhteelliset arvot valitaan alla kuvatulla tavalla, jolloin saadaan aikaan kahden ennustetyypin suh-30 teellinen painotus jomman kumman hyväksi tai annettu sama painotus, jos kertoimet ovat samoja, halutulla tavalla optimaalisen tarkkuuden aikaansaamiseksi.

Suhteelliset arvot a:lie ja b:lle voidaan määrätä seuraavasti. Kun huippuliikenteen aika alkaa, ensimmäises-35 sä ennusteessa voidaan olettaa, että a = b = 0,5. Ennus- 98721 17 teet tehdään jokaisen minuutin lopussa käyttäen muutaman edeltävän minuutin dataa tosiaikaiseen ennusteeseen sekä historiaan perustuvan ennakoinnin dataa.

Esimerkiksi kuuden minuutin ajalle ennakoitua dataa 5 verrataan todellisiin havaintoihin noilta minuuteilta. Jos vähintään esimerkiksi neljä havaintoa on joko positiivisia tai negatiivisia ja virhe on enemmän kuin esimerkiksi kaksikymmentä prosenttia (20%) yhdistetyistä ennusteista, niin a:n ja b:n arvoja säädetään. Tämä säätö tehdään käyt-10 täen kehitettyä "hakutaulukkoa", joka perustuu esimerkiksi aikaisempaan kokemukseen tai kokeiluihin tällaisessa tilanteessa. Hakutaulukko antaa suhteelliset arvot siten, että kun virhe on suuri, tosiaikaisille ennusteille annetaan lisääntyvästi enemmän painoa. Alla on esitetty esi-15 merkki tyypillisestä hakutaulukosta.

Virhe a;n arvo b:n arvo 20% 0,40 0,60 30% 0,33 0,67 40% 0,25 0,75 20 50% 0,15 0,85 60% 0,00 1,00 Nämä arvot voivat tyypillisesti vaihdella rakennuksesta toiseen, ja järjestelmä voi "oppia" ne kokeilemalla eri arvoja ja vertaamalla tuloksena olevaa yhdistettyä 25 ennustetta todellisuuteen siten, että esimerkiksi virheen neliösumma saadaan minimoiduksi. Näin kertoimia a ja b edullisesti säädetään ja valitaan mukautuvasti. Yhdistetty ennuste tehdään tosiajassa ja tosiaikaisen ennusteen ottaminen mukaan yhdistettyyn ennusteeseen tuottaa nopean 30 vasteen tämän päivän vaihteluihin liikenteessä.

Optimaalisesti ennakoitua dataa käytetään edullisesti antamaan etusija kerroksille, joissa on suuri määrä matkustajia odottamassa, kun koreja osoitetaan kerroskut-suille, joita maksimiodotusaikojen rajat koskevat. Aula 35 saa silloin automaattisesti korkean prioriteetin "ylös- 18 98721 ruuhkan" aikana. Keskipäivän ja "alasruuhkan" aikaan kerroksiin, joissa on enemmän kuin määritelty määrä matkustajia odottamassa, osoitetaan korit ensiksi, ennemmin kuin millekään muulle kerrokselle, jossa tätä tilannetta ei 5 ole. Tämä lyhentää matkustajien keskimääräistä odotusaikaa.

Keksinnön kohteena olevaa lähetystoimintaa selitetään nyt yleisesti kunkin mukana olevan huippuliikenneajan suhteen.

10 Keskipäivä. Keksinnön menetelmien käyttämiseksi US-patentissa 4 363 381 ja samanaikaisesti vireillä olevassa, 9.5.1988 jätetyssä hakemuksessa (OT-713) kuvatun RSR-sovellutuksen modifiointiin voidaan seurata alla esitettyjä vaiheita.

15 Jaksollisen osoittamisen kullekin jaksolle:

Tarkista ensiksi kukin ylöskutsu ja määritä kulunut odotusaika sekä arvioi kerroskutsun takana odottavien ihmisten lukumäärä. Kerroskutsun takana odottavien ihmisten lukumäärä on yhtä kuin aikavälin aikana tuosta kerrok-20 sesta kerroskutsun suuntaan hissiin nousevien ihmisten lukumäärä jaettuna kyseisen aikavälin aikana kyseisessä suunnassa tapahtuneiden kerroskutsupysähdysten lukumäärällä. Tämä on odotettavissa oleva jonon pituus.

Valitse ylöskutsuille toinen maksimiodotusajan raja 25 aulaa varten ja toinen ylempiä kerroksia varten. Esimerkiksi keskipäivän aikaan maksimiodotusaika voi olla neljäkymmentä (40) sekuntia kaikille kerroskutsuille.

Valitse rajoittava jonon pituus. Tämä voi olla annettu prosentti korin kapasiteetista, esimerkiksi kolme-30 kymmentä prosenttia (30%). Olettaen, että henkilön keskimääräinen paino on 75 kg, tämä jonon pituus olisi 1130 kg korille esimerkiksi viisi, 1580 kg korille se olisi seitsemän ja 2030 kg korille yhdeksän. Rajoittava jonon pituus voidaan valita myös korin kokoon katsomatta jotakin jär-35 kevää normia käyttäen, ja se voi olla esimerkiksi viisi henkilöä.

li 19 98721

Tarkista ylöskutsut yksi kerrallaan. Jos kerroskut-sun kulunut odotusaika ylittää ennalta määritellyn prosentin sallitusta maksimirajasta, esimerkiksi kahdeksankymmentä prosenttia (80%) rajasta, tai jos jonon pituus ylit-5 tää edellä valitun rajoittavan jonon pituuden, osoita ensiksi kori näille kerroskutsuille.

Korin valitsemiseksi kerroskutsulle osoittamista varten laske RSR-arvo kullekin korille ja valitse kori, jolla on pienin RSR-arvo, kuten on selitetty US-patentissa 10 4 363 381 ja samanaikaisesti vireillä olevassa, 9.5.1988 jätetyssä hakemuksessa (OT-713).

Laske sitten tämän kutsun kerroksessa odotettavissa oleva korin kuorma. Odotettavissa oleva korin kuorma on yhtä kuin korin senhetkinen kuorma plus niiden ihmisten 15 kokonaismäärä, joiden odotetaan nousevan koriin kunkin aikaisemmin osoitetun kerroskutsun kerroksessa ennen tätä kyseisen kerroskutsun kerrosta, miinus niiden ihmisten kokonaismäärä, joiden odotetaan poistuvan korista kunkin aikaisemmin asetetun kerroskäskyn kerroksessa ennen tätä 20 kyseisen korikäskyn kerrosta.

Jos tämä odotettavissa oleva korin kuorma on vähemmän kuin esimerkiksi kuusikymmentä viisi prosenttia (65%) korin kapasiteetista, kori voidaan osoittaa tälle kerros-kutsulle. Laske sitten korin kuorma sen jälkeen, kun kori 25 vastaa tähän kerroskutsuun. Jos korin kuorma on vähemmän kuin esimerkiksi kahdeksankymmentä prosenttia (80%) kapasiteetista, kori voidaan valita osoitettavaksi kerroskutsulle.

Laske sitten odotettavissa oleva odotusaika kerros-30 kutsuille, jotka on osoitettu tälle korille aikaisemmin ja jotka jäävät kyseisen kutsun kerroksen taakse, jos kori pysähtyy kyseisellä kerroskutsulla. Jos tämä odotusaika on vähemmän kuin sallittu maksimiodotusaika tälle kerros-kutsulle, kori on käytettävissä osoitukseen.

35 Laske sitten korin kuorma kunkin aikaisemmin osoi tetun kerroskutsun jälkeen. Jos korin kuorma on vähemmän 20 98721 kuin kahdeksankymmentä prosenttia (80%) korin kapasiteetista, kerroskutsu voidaan osoittaa korille. Kun kori näin on käytettävissä osoitukseen, valitse kori tälle kerros-kutsulle.

5 Jos kori, jolla on alhaisin RSR-arvo, ei ole käy tettävissä osoitukseen, niin tarkastele muita koreja aloittaen korista, jolla on seuraava korkeampi RSR-arvo. Näin kori, joka täyttää odotusaika- ja kuormitusrajoituk-set ja jolla on pienin RSR-arvo, valitaan osoitettavaksi 10 kerroskutsulle.

Kori voi täyttää odotusaikarajoituksen mutta jättää täyttämättä kuormitusrajoituksen, koska jonon pituus kut-sukerroksessa on suuri. Jos näin on ja jos korille ei ole osoitettu lisää kerroskutsuja tämän kerroskutsun jälkeen 15 sekä jos kori, jolla on seuraava suurempi RSR-arvo, saavuttaa kerroksen vähintään esimerkiksi kymmenen sekuntia tämän korin jälkeen, niin osoita kyseinen kori tälle kerroskutsulle. Vähennä jonon pituudesta erotus, joka saadaan, kun otetaan 80% korin kapasiteetista ja vähennetään 20 siitä korin kuorma ennen kuin kori saavuttaa kerroskutsun kerroksen. Jos jäljelle jäävä jonon pituus on enemmän kuin esimerkiksi kaksi henkilöä, osoita samalle kerroskutsulle myös toinen kori, jolla on suurempi RSR-arvo ja joka täyttää odotusaika- ja kuormitusrajoitukset.

25 Kun korit on osoitettu kerroskutsuille, joissa jo non pituus on suurempi kuin määritelty raja ja odotusaika suurempi kuin määritelty prosentti maksimiodotusajan rajasta, osoita korit kaikille muille ylöskutsuille käyttäen US-patentin 4363381 ja samanaikaisesti vireillä olevan, 30 9.5.1988 jätetyn hakemuksen (OT-713) RSR-algoritmeja ja noudattaen odotusaika- ja kuormitusrajoituksia, kuten edellä on selitetty.

Tarkista sitten alaskutsut yksi kerrallaan ja määritä kerroskutsun kulunut odotusaika ja kerroskutsun ta-35 kana odottavien ihmisten lukumäärä. Valitse alaskutsuil- 21 98721 le tyypillinen maksimiodotusajan raja, esimerkiksi neljäkymmentä (40) sekuntia keskipäivän aikaan. Osoita ensin korit kerroskutsuille, joissa jonon pituus on suurempi kuin määritelty raja ja odotusaika pidempi kuin määritelty 5 prosentti maksimiodotusajan rajasta, samalla tavoin kuin tehtiin ylöskutsujen tapauksessa. Osoita sitten korit kaikille muille alaskutsuille noudattaen koko ajan odotusaika- ja kuormitusrajoituksia edellä kuvatulla tavalla.

Kun korit vastaavat kerroskutsuun, totea kerroskut-10 sun odotusaika. Jos kerroskutsun odotusaika ylittää maksimiodotusajan rajan, laske se odotusajan rajan ylitykseksi. Määritellyn aikavälin lopussa määritä odotusajan ylitysten lukumäärä. Jos ylityksiä on enemmän kuin esimerkiksi viisi prosenttia (5%) niiden kerroskutsujen määrästä, 15 joihin on vastattu tässä suunnassa kaikissa aulan yläpuolella olevissa kerroksissa, nosta maksimiodotusajan rajaa esimerkiksi viidellä sekunnilla. Tallenna maksimiodotusajan raja kullekin aikavälille ja kummallekin kerroskut-susuunnalle hakutaulukkoihin käytettäväksi seuraavina päi-20 vinä.

Jos ylitysten lukumäärä on pienempi kuin esimerkiksi yksi prosentti kerroskutsuista, joihin on vastattu, niin alenna maksimiodotusajan rajaa esimerkiksi viidellä sekunnilla tälle aikavälille tässä kerroskutsusuunnassa 25 ja tallenna se hakutaulukkoihin. Näin järjestelmä "oppii" mukautuvasti suurimman sallitun odotusajan aulaa varten sekä ylöskutsuille ja alaskutsuille aulan yläpuolella.

Vaihtoehtoisesti voidaan valita useita jonotasoja Ql, Q2, ..., Qm, jolloin Qm on korkein valittava taso tai 30 maksimitaso. Kerroksiin, joissa jonot ovat pidempiä kuin Qm (maksimijono), osoitetaaan korit ensiksi. Sitten osoitetaan korit kerroksiin, joissa jonot ovat pidempiä kuin Q(m-l) ja niin edelleen, kunnes saavutetaan taso Ql. Näin kerroksiin, joissa jonot ovat pidempiä kuin Ql, osoitetaan 35 korit prioriteettijärjestyksessä ennen kerroksia, joissa jonot ovat lyhyempiä kuin Ql.

22 98721 Tällä tavoin tässä vaihtoehtoisessa menetelmässä sen sijaan, että esimerkiksi käytettäisiin yhtä rajoittavaa jonon pituutta ja yhtä määriteltyä prosenttia maksimi-odotusajan rajasta prioriteetin määrittämisessä osoitet-5 taessa koreja kerroskutsuille, käytetään useita rajoittavia jonojen pituuksia ja useita maksimiodotusajan prosenttiosuuksia prioriteettimallin toteuttamiseen. Voidaan valita esimerkiksi viisi erilaista Jonon pituuden rajaa käyttäen esimerkiksi arvoja kaksitoista, yhdeksän, kuusi, 10 neljä ja kaksi. Eri prosenttiosuuksia maksimiodotusajasta valitaan kaksi.

Sitten valitaan prioriteettimalli, josta esimerkki on esitetty alla:

Prioriteetti Jonon pituus % maksimiodotusajasta 15 Korkein PO >12 P1 >9, >12 P2 >6, >9 P3 >4, >6 80% P4 >2, >4 60% 20 Alhaisin P5 <2 Näin myös kerroskutsun kulunutta odotusaikaa käytetään eri prioriteettitasojen valitsemiseen. Sitten, samalla kun ylöskutsuille osoitetaan palvelu RSR-algoritmeja käyttäen, kaikki kerroskutsut tarkistetaan ja kunkin kerroskutsun 25 takana oleva matkustajien määrä sekä kerroskutsun kulunut » odotusaika määritetään. Sitten näihin kahteen arvoon ja edellä valittuun prioriteettimalliin perustuen kullekin kerroskutsulle annettava prioriteettitaso (PO, Pl, ..., P5) määritetään ja tallennetaan tietokantaan.

30 Kerroskusut, joiden prioriteettitaso on PO, tarkis tetaan yksi kerrallaan ja niille osoitetaan korit ensiksi käyttäen RSR-arvon minimointia ja noudattaen korin maksi-mikuorman ja kerroskutsun maksimiodotusajan rajoituksia edellä selitetyllä tavalla. Sitten kerroskutsuille, joilla 35 on prioriteettitaso Pl, osoitetaan palvelu yhdelle kerral-

II

23 98721 laan käyttäen kolmea edellä mainittua kriteeriä. Kerros-kutsuille, joilla on prioriteettitasot P2, P3 ja P4, osoitetaan palvelut tässä järjestyksessä. Kerroskutsuille, joilla on alhaisin prioriteetti P5, osoitetaan palvelu 5 viimeiseksi.

Edellä esitetty malli antaa siten korkeamman prioriteetin pitkille jonoille kuin kerroskutsuille, jotka ovat odottaneet enemmän kuin kahdeksankymmentä prosenttia (80%) tai kuusikymmentä prosenttia (60%) suurimmista sal-10 Utuista odotusajoista. Valittujen rajoittavien jonojen lukumäärä voi olla esimerkiksi kaksi, kolme, neljä tai viisi jne. ja suurimpiin sallittuihin odotusaikoihin sovellettavien prosenttiosuuksien lukumäärä voi olla esimerkiksi yksi tai kaksi.

15 Keskipäivän aikaan alaskutsuille osoitetaan palvelu sen jälkeen, kun kaikille ylöskutsuille on osoitettu palvelu.

Osoitusmalli osoittaa useamman kuin yhden korin kerroskutsulle, jos odotettavissa olevaa kerroskutsun ta-20 kana odottavien ihmisten määrää ei voida käsitellä yhdellä korilla.

Eräässä edellä esitetyn mallin modifikaatiossa päätös palveluiden osoittamisesta ensin ylöskutsuille ja sitten alaskutsuille, tai päinvastoin, tehdään kullekin kol-25 men (3) tai viiden (5) minuutin aikavälille perustuen siihen, onko odotettavissa oleva ylöspäin menevän liikenteen kokonaismäärä suurempi kuin odotettavissa oleva alaspäin tulevan liikenteen kokonaismäärä vai päinvastoin.

Ylösruuhka. Ennen ylösruuhkan alkamista aulassa 30 kunkin lyhyen aikavälin aikana koreihin nousevien ihmisten määrä kerätään useilta aikaväleiltä ja tallennetaan tietokantaan. Kullekin aikavälille tehdään siten liikenne-ennuste käyttäen kuluneiden aikavälien dataa ja esimerkiksi lineaarisen eksponentiaalisen tasoituksen mallia. Liiken-35 netiedot kerätään myös samoille aikaväleille useilta sa- 24 98721 manlaisilta päiviltä ja niitä käytetään historiaan perustuvien ennusteiden tekemiseen, ts. muuna kuin ruuhka-aika-na käyttäen esimerkiksi eksponentiaalisen tasoituksen mallia. Yhdistämällä nämä kaksi, saadaan optimaaliset ennus-5 teet edellä selitetyllä tavalla.

Niinpä, kun ylösruuhka alkaa, odotettavissa oleva aulaan kertyvien ihmisten lukumäärä lasketaan esimerkiksi viidentoista sekunnin aikavälien lopussa esimerkiksi kahden minuutin päähän kuluvasta kellonajasta. Odotettavissa 10 oleva ihmisten lukumäärä aikavälin i lopussa on yhtä kuin odotettavissa oleva ihmisten lukumäärä aikavälin (i-1) lopussa plus ihmisten keskimääräinen saapumismäärä kolmen minuutin aikana tällä aikavälillä jaettuna kahdellatoista (12).

15 Matkustajien keskimääräinen saapumismäärä kolmen minuutin aikana lasketaan, kun tunnetaan saapumismäärä yhdelle kolmen minuutin aikavälille ja saapumismäärä seu-raavalle kolmen minuutin aikavälille, käyttämällä sopivaa lineaarista interpolointia tai ekstrapolointia.

20 Kun korit lähtevät ylemmistä kerroksista aulan ol lessa niiden lopullinen päämäärä, niiden saapumisaika aulaan lasketaan ja tallennetaan taulukkoon. Odotettavissa olevasta jonon pituudesta seuraavan viidentoista sekunnin aikavälin lopussa vähennetään keskimääräinen kuormausmäärä 25 aulassa, esimerkiksi kuusikymmentä viisi prosenttia (65%) korin kapasiteetista. Esimerkiksi kahdenkymmenen kahden matkustajan korille tämä olisi neljätoista.

Ylös- ja alaskutsut aulan yläpuolelta osoitetaan edullisesti yhden osoitusjakson aikana. Kun kerroskutsulle 30 on määrä osoittaa palvelu, kaikki korit tarkistetaan, ja kori, jolla on pienin RSR-arvo, tai kori, joka palvelee ylintä 2/3 tai 1/3 kerroksista, tunnistetaaan. Jos korilla on jo aula lopullisena päämääränä ja jos odotettavissa oleva jono korille tulee olemaan vähintään 65% korin kapa-35 siteetista, kun kori tulee aulaan, koria ei oteta osoit- 25 98721 tamisessa huomioon. Siten vain ne korit, joilla odotusjonot tulevat olemaan vähemmän kuin 65% korin kapasiteetista, otetaan edullisesti osoittamisessa huomioon. Jos sellaista koria ei ole käytettävissä ja jos matkustajien odo-5 tusaika ylittää ennalta määritellyn maksimiodotusajan rajan, joka on tyypillisesti viisikymmentä (50) sekuntia ylöskutsulle ja kuusikymmentä (60) sekuntia alaskutsulle, korikutsuun osoitetaan vastaamaan kori, jolla on pienin RSR-arvo tai joka palvelee ylintä 1/3 tai 2/3 kerroksista.

10 Odotusajan ylitys kirjataan.

Kunkin esimerkiksi viiden minuutin aikavälin lopussa niiden kertojen lukumäärä, jolloin odotusaikarajat on ylitetty, tarkistetaan ylös- ja alaskutsuille erikseen.

Jos niiden kertojen lukumäärä, jolloin odotusaikarajat on 15 ylitetty, on esimerkiksi kolme viiden minuutin aikavälille, maksimiodotusajan rajaa nostetaan esimerkiksi viidellä sekunnilla. Jos ylityksiä ei ole yhtään, maksimiodotusajan rajaa lasketaan esimerkiksi viidellä sekunnilla.

Jos aulan yläpuoliselle kerroskutsulle palvelua 20 osoitettaessa osoitettavaksi valitulle korille ei ole vielä asetettu aulaa lopulliseksi päämääräksi (kori on vielä matkalla ylöspäin), korin saapumisaika aulaan lasketaan olettaen, että kori kääntyy takaisin saavutettuaan ylimmän korikäskykerroksen ja palaa suoraan aulaan. Sitten laske-25 taan odotettavissa oleva odottavien ihmisten lukumäärä korille, kun se saapuu aulaan. Jos odotettavissa oleva odottavien ihmisten lukumäärä on enemmän kuin esimerkiksi kuusikymmentä viisi prosenttia (65%) korin kapasiteetista, niin koria ei voida valita osoitettavaksi ylöskutsulle; 30 muuten se voidaan osoittaa ylöskutsulle.

Ottamalla huomioon matkustajien odotus aulassa pienennetään keskimääräistä odotusaikaa ja jonon pituutta.

Jos on käytettävissä kori, jota useita ihmisiä odottaa aulassa, se palvelee aulan yläpuolisia kerroskutsuja ot-35 taen huomioon maksimiodotusajan rajan. Jos tällaista koria 26 98721 ei ole käytettävissä, järjestelmään on sisällytetty edullisesti automaattinen menetelmä odotusajan kasvattamiseksi aulan yläpuolella.

Tämän mallin eräässä variaatiossa jokaista kahta 5 tai kolmea maksimiodotusajan rajan nostamista kohti aulan yläpuolella tehdään viiden prosentin lisäys odotusjonon pituuteen aulassa. Samalla tavoin odotusjonon pituutta aulassa lyhennetään, jos odotusajan rajaa aulan yläpuolella alennetaan.

10 Alasruuhka. Kun alasruuhkalle toteutetaan priori- teettipohjäinen osoittaminen käyttäen odotusjonojen pituuksia ja kerroskutsujen kuluneita odotusaikoja, valitaan tavallisesti useita rajoittavien jonojen pituuksia, esimerkiksi kolme, neljä tai viisi. Maksimiodotusajan raja 15 on suurempi alasruuhkan aikana sekä alas- että ylöskut-suille. Alaskutsuilla odotusajan raja voi olla esimerkiksi viisikymmentä (50) sekuntia ja ylöskutsuilla kuusikymmentä (60) sekuntia.

Myös kahta rajoittavaa prosenttiosuutta maksimiodo-20 tusajan rajasta käytetään prioriteetteja valittaessa. Siten käytetään sellaista useamman prioriteetin mallia, joka selitettiin keskipäivän tarkastelun yhteydessä.

Alaskutsuille osoitetaan korit ensiksi alkaen ylimmän kerroksen kerroskutsusta ja edeten järjestyksessä, 25 kunnes tullaan juuri alimman kerroksen yläpuolella olevan kerroksen kutsuun. Ensiksi osoitetaan palvelut kerroskut-suille, joiden prioriteetti on PO, sitten kerroskutsuille, joiden prioriteetti on Pl, sitten kerroskutsuille, joiden prioriteetti on P2 ja niin edelleen. Niille kerroskutsuil-30 le, joiden prioriteetti on alhaisin, osoitetaan palvelu viimeiseksi.

Vasta sitten osoitetaan palvelu aulan yläpuolisille ylöskutsuille. Osoitettaessa palveluita alaskutsuille noudatetaan odotusaika- ja kuormitusrajoituksia edellä kes-35 kipäivän kaavion yhteydessä selitetyllä tavalla.

27 98721

Eräässä modifikaatiossa edellä esitettyyn malliin ei käytetä ainoastaan kerroskutsulla jo odottavien ihmisten lukumäärää ja kerroskutsun kulunutta odotusaikaa, vaan myös kerroskutsulla odotettavissa olevaa odottavien ihmis-5 ten lukumäärää ja odotettavissa olevaa odotusaikaa silloin, kun kori saapuu kutsukerrokseen.

Tässä modifioidussa mallissa lasketaan sen jälkeen, kun kerroskutsut on osoitettu koreille edellä selitetyllä tavalla, aikaväli kuluvan kellonajan ja korin kutsukerrok-10 seen saapumisajan välillä. Tämän aikavälin aikana odotettavissa oleva kutsukerrokseen alaskutsuja varten saapuvien ihmisten lukumäärä lasketaan ja lisätään jo odottavien ihmisten lukumäärään. Samalla tavoin lasketaan odotettavissa olevat kerroskutsujen odotusajat, kun tiedetään ko-15 rin saapumisaika kutsukerrokseen.

Näitä odotettavissa olevia jonojen pituuksia ja odotettavissa olevia odotusaikoja käytetään prioriteetti-tasojen valitsemiseen seuraavassa korien kerroskutsuille osoittamisen jaksossa. Näin jokaisen korien kerroskutsuil-20 le osoittamisen perättäisen jakson aikana pyritään palvelemaan pisimpiä odotettavissa olevia jonoja ja pisimpiä odotusaikoja ensiksi ottaen huomioon korin kulkuaika kerrokseen ja matkustajien kerääntyminen tänä aikana kutsu-kerroksiin.

25 Edellä esitettyä ennakoituun jonoon ja odotusaikaan perustuvaa mallia käytetään vain alaskutsuille, koska ylöskutsuilla odottavien ihmisten määrä alasruuhkan aikana on tavallisesti vain yksi tai kaksi.

Ohjain sisältää luonnollisesti, kuten alan ammat-30 timiehille on selvää, sopivan kellolaitteen sekä signaalin tunnustelu- ja vertailulaitteen, joista voidaan määrittää kellonaika, viikonpäivä ja aika vuodesta ja jotka voivat määrätä eri aikajaksot, joita tarvitaan keksinnön eri algoritmien toteuttamisessa.

35 Ennakointilogiikan erään sovellutusmuotoesimerkin yksityiskohtaisempaa tarkastelua varten viitataan erityi- 28 98721 sesti kuvioiden 3A ja 3B loogisiin vaiheisiin, joissa aluksi vaiheessa 1 kullekin korin pysähdykselle kussakin kerroksessa kirjataan korista poistuvien ihmisten lukumäärä ja koriin nousevien ihmisten lukumäärä perustuen esi-5 merkiksi matkustajatunnistimeen tai kuorman painoa koskevaan dataan. Vaiheessa 2 kullekin lyhyelle aikavälille, esimerkiksi jokaiselle viidelle (5) minuutille kerätään ja tallennetaan seuraava numeerinen informaatio jokaiselle kerrokselle kummassakin suunnassa: 10 tapahtuneiden korikäskypysähdysten lukumäärä, koreista poistuvien matkustajien lukumäärä, annettujen kerroskutsujen lukumäärä sekä koreihin nousevien matkustajien lukumäärä.

Vaiheessa 3 tehdään tarkistus sen määrittämiseksi, 15 vallitseeko joku huippuliikenneaika. Ellei, niin looginen prosessi päättyy (vaihe 14). Muutoin, riippuen siitä, onko huippuliikenteen aika ylösruuhkan, alasruuhkan vai keskipäivän aika, suoritetaan vastaavasti vaihe 4, 5 tai 6.

Jos vallitsee ylösruuhka, kerätään ja tallennetaan 20 vaiheessa 4 seuraava numeerinen informaatio jokaiselle pienelle aikavälille: aulasta (tai pääkerroksesta) lähtevien korien lukumäärä, aulassa (tai pääkerroksessa) koreihin nousevien 25 matkustajien lukumäärä, kussakin ylemmässä kerroksessa kaikkien ylöspäin suuntautuvien korikäskyjen takia pysähtyvien korien lukumäärä sekä koreista kaikilla ylöspäin suuntautuvilla korikäs-30 kyillä kussakin kerroksessa poistuvien matkustajien lukumäärä .

Jos vallitsee alasruuhka, kerätään ja tallennetaan vaiheessa 5 seuraava numeerinen informaatio jokaiselle pienelle aikavälille: 35 aulaan (tai pääkerrokseen) saapuvien korien luku määrä, li 29 98721 aulassa (tai pääkerroksessa) koreista poistuvien matkustajien lukumäärä, kussakin ylemmässä kerroksessa kaikkien alaskutsu-jen takia pysähtyvien korien lukumäärä sekä 5 kussakin kerroksessa kaikkien alaspäin suuntautu vien korikäskyjen takia koreihin nousevien matkustajien lukumäärä.

Jos vallitsee keskipäivän tilanne, niin vaiheessa 6 kerätään ja tallennetaan edellä vaiheissa 4 ja 5 luet-10 teloitu data aulasta ylöspäin lähtevästä liikenteestä ja alaspäin aulaan suuntautuvasta liikenteestä.

Perustuen vaiheen 4, 5 tai 6, mikä tahansa niistä suoritettiinkin, tuloksiin ennakoidaan sitten vaiheessa 7 "tosiaikaisena" ennustetietona liikenne muutamille seuraa-15 ville aikaväleille käyttäen kuluneiden aikavälien dataa.

Jos vaiheessa 8 määritetään, että muutaman kuluneen päivän tiedot ovat käytettävissä, niin vaiheessa 9 saadaan optimaaliset ennusteet (X) yhdistämällä tosiaikainen ennuste xr ja historiaan perustuva ennuste käyttäen esimerkiksi 20 edellä esitettyä yhtälöä. Muutoin käytetään vaiheessa 10 ainoastaan tosiaikaisia ennusteita optimaalisia ennusteita varten.

Vaiheessa 11 korit sitten osoitetaan prioriteetti-periaatteella kutsukerroksille, joissa odotettavissa oleva 25 odottavien matkustajien määrä on suuri, käyttäen vaiheessa 9 tai vaiheessa 10 saatuja optimaalisia ennusteita (X).

Huippuliikenneajan, on se sitten ylösruuhka, alas-ruuhka tai keskipäivä, historiadatan tietokannassa oleva data tallennetaan valitulta määrältä päiviä, esimerkiksi 30 kymmeneltä (10) päivältä. Lopuksi, jos tiedot ovat käytettävissä määritellyltä määrältä päiviä, tehdään seuraavaa päivää varten tämän huippuliikenneajan kullekin pienelle aikavälille liikenne-ennuste, joka toimii historiaan perustuvana ennusteena.

30 98721

Sen jälkeen, kun kuvioiden 3A ja 3B algoritmi tai looginen rutiini on päätetty, se aloitetaan uudelleen ja sitä toistetaan jaksollisestl.

Kun ennusteet on tehty lyhyen aikavälin alussa, 5 ennakoitua dataa käytetään tuottamaan kerroskutsujen takana odottavien matkustajien lukumäärä ja kullakin korikäs-kypysähdyksellä kussakin kerroksessa poistuvien matkustajien lukumäärä aulasta lähtevälle ja aulaan suuntautuvalle liikenteelle. Tätä dataa käytetään sitten edellä kuvatulla 10 tavalla antamaan etusija pitkille jonoille ja pitkään odottaneille kerroskutsuille sekä rajoittamaan korien kuormia osoitettaessa koreja kerroskutsuille.

On huomattava, että keksintö ei rajoitu tässä esitettyihin ja kuvattuihin sovellutusmuotoihin, vaan että 15 erilaisia muutoksia ja modifikaatioita voidaan tehdä keksinnön hengestä poikkeamatta ja poistumatta sen suojapii-ristä, joka on määritelty seuraavissa vaatimuksessa.

Kun täten on kuvattu esimerkkinä ainakin yksi keksinnön sovellutusmuoto, se, mikä on uutta ja halutaan suo-20 jata patentilla, määritellään seuraavissa vaatimuksissa.

l!

Claims (19)

31 98721

1. Hissinlähetysjärjestelmä kerroskutsujen osoittamisen ohjaamiseksi useiden hissikorien (1, 2, 3, 4) kes- 5 ken hissijärjestelmässä, joka palvelee rakennuksessa useita kerroksia, vasteena huippuliikennetilanteen aikana annettuihin kerroskutsuihin, joka hissilähetysjärjestelmä on toiminnallisesti liitetty liikenteen volyymin mittauslaitteeseen liikenteen volyymin mittaamiseksi kerroksittain ja 10 suunnittain, tunnettu siitä, että se sisältää: signaalinkäsittelylaitteen (30, 32) signaalien tuottamiseksi sen määrittämistä varten, milloin järjestelmässä vallitsee huippuliikennetilanne, esimerkiksi ylös-ruuhkan, keskipäivän ja alasruuhkan aika, sekä huippulii-15 kennetilanteen vallitessa signaalien tuottamiseksi lisäksi: rakennuksen matkustajaliikennettä koskevan datan mittaamiseksi ja keräämiseksi sekä matkustajaliikenteen tasojen ennakoimiseksi ajan funktiona jonkin ajan ennen tiettyjen tasojen esiintymistä sanotun liikennettä koskevan 20 datan sisältäessä ainakin tosiaikaiset tiedot tuon päivän todellisesta matkustajaliikenteestä; sen määrittämiseksi, onko historiatietoa matkustajaliikenteestä käytettävissä usealta edelliseltä päivältä, ja jos tällaista matkustajaliikenteen historiatietoa on käytettävissä, sanotun mat-25 kustajaliikenteen historiatiedon sisällyttämiseksi matkus tajaliikenteen tasojen ennakointiin; sekä kerroskutsujen osoittamiseksi koreille (1-4) perustuen odotettavissa oleviin matkustajajonotasoihin kerros kerrokselta -periaatteella sekä laskettuihin kerroskutsujen odotusaikoihin 30 koreja (1-4) lähetettäessä.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen hissinlähetysjärjestelmä, tunnettu siitä, että sanottu signaalinkäsittelylaite tuottaa lisäksi signaalit etusijan antamiseksi kerroksille, joissa on enemmän kuin ennakoitu määrä 35 odottavia matkustajia, laskemalla kerroskutsuilla kussakin kerroksessa odottavien ihmisten keskimääräisen lukumäärän 32 98721 sekä etusijan antamiseksi etukäteen määrätyn ajan ylittäville odotusajoille korien lähettämisessä.

3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen hissinlähe-tysjärjestelmä, tunnettu siitä, että sanottu sig- 5 naalinkäsittelylaite (30, 32) tuottaa lisäksi signaalit useiden jonotasoarvojen antamiseksi, jolloin kerroksille, joissa jonotasoarvo on suurempi kuin toisessa kerroksessa, osoitetaan kori nopeammin.

4. Jonkin patenttivaatimuksen 1, 2 tai 3 mukainen 10 hissinlähetysjärjestelmä, tunnettu siitä, että sanottu signaalinkäsittelylaite (30, 32) tuottaa lisäksi signaalit useamman korin osoittamiseksi sellaisen kerroksen kerroskutsulle, jossa matkustajaliikenteen taso on ennaltamäärättyä arvoa suurempi.

5. Jonkin edellä olevan patenttivaatimuksen mukai nen hissinlähetysjärjestelmä, tunnettu siitä, että sanottu signaalinkäsittelylaite tuottaa lisäksi signaalit kaikkien odottavien kerroskutsujen odotusajan vertaamiseksi ennalta valittuun suurimpaan sallittuun arvoon, 20 joka voi olla erilainen ylösruuhkan, keskipäivän ja alas-ruuhkan ajoille sekä aulakutsuille, ylöskutsuille ja alas-kutsuille, sekä korin tai korien osoittamiseksi korkean prioriteetin perusteella kaikille kerroskutsuille, joiden odotusaikojen arvot ylittävät ennalta valittuun maksimiar-25 voon tai valittuihin maksimiarvoihin perustuvan arvon.

6. Jonkin edellä olevan patenttivaatimuksen mukainen hissinlähetysjärjestelmä, jossa sanottu matkustajavo-lyymin mittauslaite sisältää tallennuslaitteen kustakin korista (1-4) poistuvien ihmisten määrän ja kuhunkin ko-30 riin nousevien ihmisten määrän tallentamiseksi huippu-liikennetilanteen aikana, tunnettu siitä, että sanottu signaalinkäsittelylaite (30, 32) tuottaa lisäksi signaalit: koreista kussakin kerroksessa poistuvien matkusta-35 jien määrän, koreihin kussakin kerroksessa nousevien ihmisten määrän, kussakin kerroksessa tapahtuvien kerroskut- li 93721 33 supysähdysten määrän sekä kussakin kerroksessa tapahtuvien korikäskypysähdysten määrän keräämiseksi jaksollisesti toistuvilta lyhyiltä aikaväleiltä sekä koreista poistuneiden matkustajien määrien, korei-5 hin nousseiden matkustajien määrien, korien kerroskäsky-pysähdysten määrien ja korien korikäskypysähdysten määrien kultakin kerrokselta kuluneilta aikaväleiltä aulasta lähtevälle ja aulaan suuntautuvalle liikenteelle tallentamiseksi tietokantaan matkustajavolyymin lähihistorian tuotit) tamiseksi.

7. Patenttivaatimuksen 6 mukainen hissinlähetysjärjestelmä, tunnettu siitä, että sanottu signaalinkäsittelylaite (30, 32) tuottaa lisäksi signaalit poistuvien matkustajien määrien, koreihin nousevien matkustajien 15 määrien, korien kerroskutsupysähdysten määrien ja korien korikäskypysähdysten määrien kussakin keroksessa ennakoimiseksi seuraavalle lyhyelle aikavälille, joka ei ole pidempi kuin muutamien minuuttien luokkaa, käyttämällä tuon saman päivän aikana samanlaisilta lyhyiltä aikaväleiltä 20 kerättyä dataa tosiaikaisen ennusteen tuottamiseksi.

8. Patenttivaatimuksen 6 tai 7 mukainen hissinlähetys järjestelmä, jossa sanottu tallennuslaite kustakin korista poistuvien ihmisten määrän ja kuhunkin koriin nousevien ihmisten määrän tallentamiseksi ainakin huippulii- 25 kenteen aikana säilyttää kultakin päivältä tallennetun datan ainakin useiden samanlaisten päivien ajaksi ja tuottaa historiaan perustuvat ennusteet käyttäen useiden kuluneiden päivien dataa, tunnettu siitä, että sanottu signaalinkäsittelylaite tuottaa lisäksi signaalit sel-30 laisten optimaalisten ennusteiden aikaansaamiseksi, jotka yhdistävät sekä tosiaikaiset ennusteet että historiaan perustuvat ennusteet.

9. Patenttivaatimuksen 8 mukainen hissinlähetysjärjestelmä, tunnettu siitä, että sanottu signaalin- 35 käsittelylaite (30, 32) tuottaa lisäksi signaalit sekä tosiaikaisten ennusteiden että historiaan perustuvien ennus- 34 98721 teiden yhdistämiseksi seuraavan yhtälön mukaisesti: X = axh + bxr jossa X on yhdistetty ennuste, xh on historiaan perustuva ennuste ja xr on tosiaikainen ennuste lyhyelle aikavälille 5 tietylle kerrokselle, ja a ja b ovat kertoimia.

10. Patenttivaatimuksen 9 mukainen hissinlähetys-järjestelmä, tunnettu siitä, että sanottujen kerrointen eri arvot on sijoitettu hakutaulukkoon, ja ne antavat suhteellisen painotuksen historiaan perustuvan en-10 nusteen ja tosiaikaisen ennusteen välillä yhdistetyssä ennusteessa perustuen vertaamiseen aikaisemmin annettuihin a:n ja b:n arvoihin perustuvien ennusteiden ja suhteellisen lyhyeltä, muutaman minuutin aikaväliltä tehtyjen todellisten havaintojen välisen virheen suuruuteen.

11. Patenttivaatimuksen 10 mukainen hissinlähetys- järjestelmä, tunnettu siitä, että b:n arvo suurenee ja a:n arvo pienenee, kun virheen suuruus hakutaulu-kossa kasvaa.

12. Jonkin edellä olevan, patenttivaatimukseen 5 20 perustuvan alivaatimuksen mukainen hissinlähetysjärjestel- mä, tunnettu siitä, että sanottu signaalinkäsittelylaite (30, 32) tuottaa lisäksi signaalit maksimiodo-tusajan rajojen säätämiseksi automaattisesti perustuen taajuuteen, jolla todellinen odotusaika ylittää määritel-25 lyt rajat.

13. Jonkin edellä olevan patenttivaatimuksen mukainen hissinlähetysjärjestelmä, tunnettu siitä, että sanottu signaalinkäsittelylaite (30, 32) tuottaa lisäksi signaalit: 30 kerroskutsujen osoittamiseksi koreille perustuen myös odotettavissa olevan korin painoon kerroskutsuun vastaamisen jälkeen sekä odotettavissa olevan korin kuorman laskemiseksi kerroskutsuun vastaamisen jälkeen ja korin kuorman rajoit-35 tamiseksi määriteltyyn osaan korin maksimikapasiteetista.

14. Jonkin edellä olevan patenttivaatimuksen mukai- II 35 98721 nen hissinlähetysjärjestelmä, tunnettu siitä, että sanottu signaalinkäsittelylaite (30, 32) tuottaa lisäksi signaalit kerroskutsujen osoittamiseksi koreille perustuen korkeamman prioriteetin antamiseen kerroskutsulla 5 odottavien matkustajien jonoille, jonka pituus ylittää etukäteen määrätyn arvon, kuin sellaisten kerroskutsujen pidemmälle odotusajalle, joissa on lyhyemmät jonot.

15. Jonkin edellä olevan patenttivaatimuksen mukainen hissinlähetysjärjestelmä, tunnettu siitä, 10 että sanottu signaalinkäsittelylaite (30, 32) tuottaa lisäksi signaalit: jonon pituuden arvioimiseksi aulassa ylösruuhkan aikana toistuvien, muutamien sekuntien luokkaa olevien aikavälien päättyessä perustuen ennakoituun ihmisten saa-15 pumismäärään kunkin pidemmän, muutaman minuutin luokkaa olevan aikavälin aikana sekä ennakoidun jonon pituuden säätämiseksi perustuen korien saapumiseen aulaan ja siihen, että saapuvat korit noutavat matkustajia ylösruuhkan aikana.

16. Jonkin edellä olevan patenttivaatimuksen mukai nen hissinlähetysjärjestelmä, tunnettu siitä, että sanottu signaalinkäsittelylaite (30, 32) tuottaa lisäksi signaalit: palvelun osoittamiseksi ensiksi ylöskutsuille ja 25 sitten alaskutsuille, kun vallitsee ylösruuhkatilanne, palvelun osoittamiseksi ensiksi alaskutsuille ja sitten ylöskutsuille, kun vallitsee alasruuhkatilanne sekä ylös- ja alaskutsujen palvelemisjärjestyksen valitsemiseksi perustuen aulasta ylöspäin lähtevään liikentee-30 seen ja alaspäin aulaan tulevaan liikenteeseen, kun val litsee keskipäivän tilanne.

17. Jonkin patenttivaatimuksen 1-16 mukainen hissinlähetysjär jestelmä, tunnettu siitä, että sanottu lähetysjärjestelmä on osa hissijärjestelmää, joka 35 sisältää: useita koreja matkustajien kuljettamiseksi pääker- 36 98721 roksesta useisiin vierekkäisiin kerroksiin, jotka ovat tietyillä etäisyyksillä pääkerroksesta, korikäskylaitteet, joita yksi toiminnallisesti liitetty kuhunkin sanotuista koreista, korikäskyjen antami-5 seksi kullekin korille, korin liikkeen ohjauslaitteen, joka on toiminnallisesti liitetty sanottuihin koreihin, kunkin korin liikuttamiseksi sen mukaisesti, kuinka kerroskutsut osoitetaan koreille perustuen sanotulta signaalinkäsittely-10 laitteelta saatuihin signaaleihin, sekä liikenteen volyymin mittauslaitteen, joka liittyy sanottuun signaalinkäsittelylaitteeseen, liikenteen volyymin mittaamiseksi kerroksittain ja suunnittain sekä tämän informaation toimittamiseksi sanotulle signaalinkäsittely-15 laitteelle.

18. Menetelmä hissikorien lähettämiseksi hissijär-jestelmässä pääkerroksesta muihin vierekkäisiin kerroksiin rakennuksessa, käytettäessä liikenteen volyymin mittauslaitetta liikenteen volyymin mittaamiseksi kerroksittain 20 ja suunnittain ainakin huippuliikennetilanteiden aikana, vastauksena kerroskutsuihin, tunne ttu siitä, että se sisältää vaiheet, joissa: a) käytetään hyväksi signaalinkäsittelylaitetta (30, 32) signaalien tuottamiseksi sen määrittämistä var-25 ten, milloin järjestelmä on huippuliikennetilanteessa, signaalinkäsittelylaitteen sisältäessä kellolaitteen kalenteriajan määrittämiseksi ainakin viikonpäivän ja kellonajan suhteen sekä ainakin tällaisen huippuliikenneti-lanteen esiintyessä signaalien tuottamiseksi lisäksi: ra-30 kennuksen matkustajaliikennettä koskevan datan mittaami seksi ja keräämiseksi sekä matkustajaliikenteen tasojen ennakoimiseksi ajan funktiona jonkin aikaa ennen tiettyjen tasojen esiintymistä sanotun liikennettä koskevan datan sisältäessä ainakin tosiaikaiset tiedot tuon päivän todel-35 lisesta matkustajaliikenteestä; sen määrittämiseksi, onko historiatietoa matkustajaliikenteestä käytettävissä vähin- 11 37 98721 tään muutamalta kuluneelta päivältä samalta aikaväliltä, ja jos tällaista matkustajaliikenteen historiatietoa on käytettävissä, sanotun matkustajaliikenteen historiatiedon sisällyttämiseksi matkustajaliikenteen tasojen ennakoin-5 tiin; sekä kerroskutsujen osoittamiseksi koreille perustuen odotettavissa oleviin matkustajajonotasoihin kerros kerrokselta - periaatteella sekä laskettuihin kerroskutsujen odotusaikoihin koreja lähetettäessä. b) käytetään hyväksi sanottua liikenteenmittauslai-10 tetta ainakin huippuliikennetilanteen aikana matkustajaliikennettä koskevien tietojen mittaamiseen ja keräämiseen rakennuksessa lyhyen aikaa ennen tiettyjen tasojen esiintymistä sekä ajan kuluessa tietojen tallentamiseen muutamilta päiviltä tietokantaan koodattuna ainakin sen kel- 15 lonajan yhteyteen, jolloin data saatiin, c) käytetään hyväksi sanottua signaalinkäsittelylaitetta matkustajaliikenteen tasojen ennustamiseen lyhyen aikaa ennen tietyn tason esiintymistä käyttäen ainakin tuon päivän tosiaikaista dataa todellisesta matkustajalii- 20 kenteestä ja määrittäen, onko matkustajaliikenteen histo-riadataa käytettävissä ja jos tällaista matkustajaliikenteen historiatietoa on käytettävissä, sanotun matkustajaliikenteen historiatiedon sisällyttämiseksi matkustajaliikenteen tasojen ennakointiin sekä 25 d) osoitetaan koreja lähetettäessä kerroskutsut koreille perustuen odotettavissa oleviin matkustajajonojen tasoihin kerros kerrokselta -periaatteella sekä laskettuihin kerroskutsujen odotusaikoihin.

19. Patenttivaatimuksen 18 mukainen menetelmä, 30 tunnettu siitä, että se sisältää vaiheen tai vaiheita, jotka tuottavat yhdessä tai useammassa patenttivaatimuksessa 2-26 määritetyn toiminnon. 38 98721