FI89298C - Hydraulisk styranordning - Google Patents

Description

! 89298

Hydraulinen ohjauslaite. - Hydraulisk styranording.

Esillä olevan keksinnön kohteena on patenttivaatimuksen 1 johdanto-osan mukainen hydraulinen ohjauslaite.

Sanotunlainen ohjauslaite tunnetaan ennestään saksalaisesta kuulutusjulkaisusta 35 36 218. Kuormituspaineen ohjauskammiossa pitämiseksi tarkoitettu kuormituspaineen rajoitinasennossa pitämä säätömäntä tarvitsee tiivistyksen vuoksi erittäin hyvän sovituksen ja suuren positiivisen peiton, jottei mittauslaipalta poispäin olevaan kuormituspaineeseen kohdistuisi liiallista vuototappiota. Painevaa'alla on nolla-asennossa tietoiminto, koska ohjauskammio, jossa toinen männänpää sijaitsee, tyhjenee paineesta ilman ylimääräisiä venttiili järjestelyjä. Koska näissä tunnetuissa ohjausjärjestelmissä kytkinpaine eliminoidaan suuressa määrin, on sekä ohjaus- että valmistustekninen hukka tällöin tarpeettoman suuri. Käytännössä kuitenkin näyttää siltä, että kytkinpaine vaihdettaessa ei ole niin voimakas kuin vanhemmissa ohjauslaitteissa, kuten esim. saksalaisen kuulutusjulkaisun 32 33 046 mukaisessa laitteessa tilanne oli, jolloin epäsuotuisissa olosuhteissa ja säätömännän suuren positiivisen katteen perusteella voidaan havaita; myöskään painevaaka ei voi pitää kuormituspainetta konstruktiivisista syistä.

Esillä olevan keksinnön tehtävänä on aikaansaada jo mainitunlainen hydraulinen ohjauslaite, jossa vähäisellä vaivalla voidaan saada kytkinpaine luotettavaksi.

Kyseinen tehtävä ratkaistaan keksinnönmukaisesti siten, että käytetään patenttivaatimuksen 1 tunnusmerkkiosan mukaista laitetta.

Tässä suoritusmuodossa kuormituspaine saatetaan ohjauslaitteen nolla-asentoon toisaalta rajoitinelimellä ja pidetään 2 09298 asemassaan painevaa'alla ja toisaalta ohjauskammion istukkaventtiilillä, joka säätömännän pidäkeasennossa tiivistää myös tavanomaisilla sovitteilla ja lyhyellä säätömännän ohjainpituudella. Säätölaipassa ei ole - jos laisinkaan -mitään tarpeellisia positiivisia laitteita, koska siellä ei synny kuormituspainetta. Tästä on seurauksena painevaa'an mukavan yksinkertainen rakenne samalla, kun säätömäntään päästään helposti käsiksi, ja säätöisku on lyhyt. Ohjainkammion istukkaventtiilin aiheuttama lisävaiva on vailla merkitystä.

Talla ratkaisulla aikaansaadaan se, että nolla-asennon tullessa kyseeseen esim. iskusylinterin laskeutuessa, riittää säätölaipan aukaisemiseen sangen vähäinen säätömännän liike, jolloin siihen saakka kuormitusta pitänyt istukkaventtiili avautuu, eikä säätömännän lisäsäätövaralla enää ole mitään vaikutusta. Kytkinpaine pysyy poissa siksikin, että säätömäntä on nolla-asennossa rajoitinasennossa niin, että ei tarvita mitään lisää sen painamiseksi ensin (esim. 10 mm:n iskulla) ra joitinasentoon.

Yhtiön Rexroth AG esitteestä RD 09 506 tunnetaan tapa parantaa ohjauslaitteen käynnistystä painevaa'alla siten, että säätömännän päähän kohdistuu välittömästi pumppupaine ja säätölaippaa pidetään siten ulkonaisesti rajoitinasennossa. Kuitenkin säätömäntä toimii rungon porauksen kanssa vain luistina ja sitä voidaan niin käyttää vain kaksipuolisesti kuormitetun hydromoottorin ohjauslaitteena, mikä merkitsee, että hydromoottorin kunkin liikesuunnan ja myös pumpun tulee olla nolla-asennossa päälle kytkettynä, ts. erityisesti kuormituksen alaisena.

Eräs tarkoituksenmukainen suoritusmuoto ilmenee patenttivaatimuksesta 2. Jotta kuormituspaine pidettäisiin painevaa'an vuotoa kestävältä säätölaipalta poissa, tarvitsee ainoastaan mittalaipan olla rajoitinasennossaan tiivis, esim.

3 89298 siten, että se on varustettu istukkaventtiilitoiminnalla. Ohjauslaite muodostuu vain muutamasta komponentista.

Patenttivaatimuksen 3 mukaisessa suoritusmuodossa voidaan käyttää tavallista mittalaipparakennetta, koska kuormituspaine nolla-asennossa kohdistuu poistojohdon ja ohjainkammion istukkaventtiileihin, ja säätömäntä pysyy rajoitinasennossaan vuotamattomana.

Eräs keksinnön toinen tarkoituksenmukainen suoritusmuoto ilmenee patenttivaatimuksesta 4. Tällöin käytetään hyväksi painevaa'an annettuja rakenteellisia edellytyksiä istukkaventtiilin muodostamiseksi säätömännän pään ja venttiilinistukan välille.

Ei ole valmistusteknisesti suurtakaan merkitystä, jos säätömäntä varustetaan kartiomaisella tiivisteellä ja rungon porauksen suualueella ohjauskammioon sijoitetaan venttiili-istukka. Venttiili-istukka muodostetaan vasteella, esim. koko säätömännän pituudelta kulkevalla karkaistulla hoikilla, jonka päät on hiottu kartiomaisiksi, ja kartiomainen tiiviste, ellei sitä muodosteta yhdeksi kappaleeksi säätömännän kanssa, sijoitetaan säätömännälle. Paineaine ei voi nyt vuotaa nolla-asennossa ohjauskammiosta rungon reikään.

Edelleen on patenttivaatimuksen 5 mukainen suoritusmuoto tärkeä, koska siinä aikaansaadaan kaksiasentoinen kytkinventtiili ja koska istukkaventtiilin läpivirtausvastus ei mene säätöpiiriin, ts. koska pienipaine-eroinen painevaaka voidaan tehdä vastaavasti herkkätuntoiseksi, koska istukkaventtiili, joka tarkoituksenmukaisesti on pieni, omaa paine-eron, joka voi olla moninkertainen painevaa'an paine-eroon nähden. Kytkinventtiili johtaa nimittäin paineaineen ohjauskammiosta, missä kuormituspaine pidetään, istukkaventtiilin kiertämällä toiseen ohjauskammioon niin pian kuin kytkentä on tapahtunut. Tätä varten on olemassa toinen ohjausjohto, joka kiertää istukkaventtiilin. Ilman 4 59298 kytkinventtiiliä tulisi esimerkiksi painevaa'an säätöjousen olla voimakkaampi.

Edelleen on patenttivaatimuksen 6 mukainen suoritusmuoto tarkoituksenmukainen, koska istukkaventtiili ottaa rajoitinasentonsa itsestään jousivoiman vaikutuksesta, kun ohjauslaite saatetaan nolla-asentoonsa.

Patenttivaatimuksen 7 mukaisella suoritusmuodolla aikaansaadaan herkkyys ja yksinkertainen käsittelytapa, jolloin nykyaikainen pieni istukkaventtiili on arvossaan ja varustettu pienellä arvokkaalla magneetilla.

Edelleen on patenttivaatimuksen 8 mukainen laite edullinen, koska kytkinventtiili ottaa ensimmäisen läpimenoasentonsa jousipaineen vaikutuksesta itsestään, jolloin painetta siirtävä yhteys ohjauskammiosta istukkaventtiilin mittalaipasta poispäin olevalle puolella on avoin, ja kuormituspaine pysyy mittalaipalta poissa ja kohdistuu suoraan säätömäntään pitäen säätömännän pidäkeasennossaan.

Niinikään on patenttivaatimuksen 9 esittämä näkökanta tärkeä, koska magneettikäyttöinen kytkinventtiili, joka voi olla pieni, on arvossaan ja rasitusten kannalta varma.

Myöskin patenttivaatimuksen 10 näkökanta on arvokas, koska säätölaitteiden kytkentä on varmistettu ja koska rajoitinelin eli istukkaventtiili ja kytkinventtiili muuttavat samanaikaisesti asentoaan, kun ohjauslaite kytketään.

Eräs muu. edullinen suoritusmuoto ilmenee patenttivaatimuksesta 11. Syöttöjohtoon annetaan painetta vain silloin, kun hydromoottori liikkuu vastoin kuormitusta, jolloin mittalaippa painevaakoineen päästää niin paljon paineainetta tankista pois, että mittalaippaan säädetty liikenopeus pysyy hydromoottorissa 5 89298 kuormituksesta riippumatta. Jos käytetään istukkaventtiiliä, tänä on läpimenoasennossaan, jotta paineaineen ylimäärä, joka ei virtaa tankkiin joko painevaa'an tai siihen liitetyn lisäohjauslaitteen (esim. ylimääräisen virtaussäätimen) kautta, jolle hydromoottoria syötetään. Jos käytetään kvtkinventtiiliä. se on painevaakaa käytettäessä molempiin suuntiin ohjaamiseksi istukkaventtiilin kanssa asennossa, jossa on olemassa painetta siirtävä yhteys mittalaipan istukkaventtiilin puoleiselta sivulta ohjauskammioon, jotta säätömäntä ottaisi paineet kumpaankin päähänsä mittalaippaan nähden menevistä ja tulevista virtauksista säätäen mittalaippaan säädettyjä paineita. Jos taas on järjestetty erityinen virtauksen säädin kuormitetun syöttöjohdon ohjaamiseksi, pysyy painevaaka rajoitinasennossaan.

Eräs muu, vaihtoehtoinen suoritusmuoto ilmenee patenttivaatimuksesta 12. Siinä syöttöjohto huolehtii ainakin yhden muun hydromoottorin paineaineen saannista, jolloin tämän hydromoottorin liikkeen ohjaamiseen käytetään samaa mittalaippaa ja painevaakaa kuin ensimmäisenkin hydromoottorin. Kulloinkin vailla ohjausta oleva hvdromoottori pysyy poiskytkettynä syöttöjohdosta istukkaventtiilinsä avulla. Kvtkinventtiili huolehtii siksi siitä, että painevaa'an säätömäntää kuormitetaan kummastakin päästä mittalaippaan nähden kohti tai pois olevan paineen toimesta ja että mittalaippaa säädetty paine-ero pysyy riippumattomana syöttöpaineen heilahteluista tai kuormituspaineesta.

Syöttöjohtoon voidaan liittää myös muita käyttäjiä, joita niinikään ohjataan mittalaipalla ja painevaa'alla.

Ohiauskammioon kohdistetaan joko vain voimakkaimmin kuormitetun hydromoottorin kuormituspaine tai huolehditaan siitä, että kunkin hydromoottorin kuormituspainejohdoista suljetaan ne, joissa ei ole juurikaan alempia kuormituspaineita.

Esillä olevan keksinnön erästä suoritusmuotoa selitetään e 89298 seuraavassa lähemmin viittaamalla oheisiin piirustuksiin, joissa:

Kuvio 1 esittää kaaviomaisesti hydraulista ohjauslaitetta yksipuolisesti kuormitetulle hydromoottorille,

Kuvio 2 esittää erästä toista suoritusmuotoa, ja kuvio 3 esittää erästä muuta suoritusmuotoa joko yhdelle tai useammalle hydromoottorille.

Kuviosta 1 nähdään hydraulinen ohjauspiiri, jossa on hydraulinen ohjauslaite 1 yksipuolisesti kuormitetulle hydromoottorille 2. Kyseessä on esimerkiksi iskuohjauslaite haarukkatrukkia tai lastaussivua varten.

Hydromoottorissa 2 on sylinteri 3, jossa mäntä A liikkuu tai lukittuu kuormituksen 5 alla, esimerkiksi trukin kuorman vaikutuksesta hydraulisesti. Männän A siirtämiseksi kuormitusta 5 vastaan on sylinteriin 3 järjestetty painelähde 6, esim. päällekvtkettävissä oleva hydraulipumppu ja syöttö-johto 7 sekä takaiskuventtiili 8.

Syöttöjohto 7 liittyy sylinteristä 3 tankkiin 37 menevään poistojohtoon. Poistojohdossa 32 on mittalaippa 9. jossa on säädettävissä oleva mittalaippaelin 10, joka on kuormitusta pidättävään asentoon saatettava rajoitinelin A. Säätöä varten on itsetoimiva laite li, tässä tapauksessa säätömagneetti tai suhteellisuusmagneetti.

Mittalaipan 9 virtauksen poistopuolelle on poistojohtoon 32 sijoitettu painevaa'an 12 runko 13, jossa on säätölaippa IA, joka tavalliseen tapaan säätää raittalaippaan asetettua paine-eroa ja siten myös männän A nopeutta. Rungon poraukseen 29 on järjestetty rengaskammio 15, jossa on ohjausreuna 16. Rungon 7 09298 poraukseen 29 liikkuvasti järjestetyssä männässä 17 on kaksi männänvarren 20 ja syvennyksen 19 vhdistämää männänosaa 22 ja 21. Männänosan 21 toinen puoli muodostaa ohjausreunan 18, joka toimii laippamaisesti yhdessä ohjausreunan 16 kanssa, kun säätömäntä 17 suorittaa liikettään.

Säätömännän 17 kuviossa 1 vasemmalla oleva pää 23 on porauksen 20 vasemman pään ohjauskammiossa 30. Ohjauskammiossa 30 on säätöjousi 35 ja se on yhteydessä kanavalla 34 mittalaipasta 9 poispäin olevaan kanavaan 33, joka suuntautuu porauksen 29 keskiosaa kohden. Kanava 33 voi myös puuttua, jos männänpää 23 muodostaa samalla ohjausreunan 18. Siinä tapauksessa paineaine virtaa suoraan ohjauskammiosta 30 säätölaipan 14 kautta.

Säätömännän 17 oikea männänpää 24 on porauksen 29 oikeassa päässä olevassa ohjauskammiossa 31, jonka sisäläpimitta tässä on suurempi kuin porauksen 29 sisäläpimitta. Ohjauskammio 31 on yhteydessä ohjausjohtoon 40 kanavan 39 välityksellä, johon johtoon on liitetty kuristin 41. Ohjausjohto 40 on kytkettty mittalaipan 9 ja hydromoottorin 2 väliseen poistojohtoon 32 ja johtaa männän 4 vasemmalla puolella olevan kuormituspaineen ohjauskammioon 31.

Oikea männänpää 24 on muodostettu suljinelementiksi 25 kartiomaisella tiivisteellä 26. Suljinelementtiin 25 on järjestetty porauksen 29 suualueella ohjauskammioon 31 venttiilinistukka 27, joka esillä olevassa tapauksessa on järjestetty rungon 13 leikkaukseen 28. Leikkaus 28 voi olla myös läpikulkeva karkaistu holkki, johon on hiottu venttiilinistukka. Rengaskammiosta 15 johtaa kanava 36 tankin johtoon 38.

Kuvion 1 mukainen ohjauslaite 1 on nolla-asennossa. Painelähde 6 on kytkettynä päältä pois. Kuormituksen 5 aikaansaamaa painetta pidättelee männän 4 vasemmmalla puolella β 89298 o takaiskuventtiili 8, kuormaa rajoitinasennossa pitävä rajoitinelin A, eli mittalaippa 9 ja lopuksi istukkaventtiilin tapaan toimivan venttiilinistukan 27 kanssa yhdessä toimiva suljinelementti 25. Mittalaipasta 9 poispäin oleva paineaine on jännityksenalaisena suljetun säätölaipan 14 ansiosta (rakenteellisesti vähäinen vuotohäviö). Siten säätömäntä 17 ei enää voi saavuttaa rajoitinasentoaan.

Jos mäntää 4 on liikutettava kuormitusta 5 vasten, aktivoituu painelähde 6. Niin kauan kuin tätä liikesuuntaa varten ei ole erityistä ohjauslaitetta, esim. pumpun 6 ja takaiskuventtiilin 7 välillä, säätävät magneetit 11 mittalaipan 9 avoimeen asentoon, joka vastaa männän 4 haluttua liikkumisnopeutta. Sen toiminta lakkauttaa rajoitinelimen A. Ohjauskammio 30 kuormitetaan paineella, kunnes säätömäntä 17 kulkee oikealle ja päästää niin paljon paineainetta säätölaipan 16, 18 kautta, että mäntä 4 liikkuu oikealle vain säädetyllä nopeudella riippumatta kuormituksen 5 suuruudesta tai muutoksista. Tarvitaan kytkinpainetta, koska takaiskuventtiili 8 avautuu vasta, kun syöttöjohdossa 7 on ainakin sama paine kuin ohjauskammiossa 31 ja koska paineaine tulee painelähteestä 6 säätömännän 17 säätämiseksi.

Jos mäntää 4 - nolla-asennosta lähtien - pitää liikuttaa kuormituksen 5 alla kuviossa 1 vasempaan, ei painelähde 6 aktivoidu. Yleensä mittalaippa 9 siirtyy asentoon, joka vastaa männän 4 haluttua liikenopeutta. Mittalaippa toimii siis rajoitinelimenä A. Paineistettu paineaine siirtyy ohjauskammiosta 31 ohjausjohdolla 40, kanavalla 33 ja kanavalla 34 ohjauskammioon 30: säätölaippa 14 avautuu. Koska mitään positiivisia katteita ei tarvita ohjausreunojen 18, 16 välillä, koska kuormituspaine on rajoitinelimessä A, ei rajoitinlaipan 14 ohjaamiseen tarvita tehoja. Koska säätöjousi 35 vaikuttaa lisänä, siirtyy säätömäntä 17 oikealle, jolloin se määrä, joka pakotetaan säätömännän 17 siirtymällä oikealle ohjauskammiosta 9 89298 31.ohjataan ohjauskammioon 30. Se jää näin kytkinpaineeksi.

Koska käytännössä on vaikeata muodostaa kuvion 1 mukaista mittalaippaa 9 sellaiseksi, että se toimisi rajoitinasennossa rajoitinelimenä A, on kuvion 2 mukaisessa suoritusmuodossa järjestetty hydromoottoriin 2 mittalaipan 9 tulopuolelle istukkaventtiili 42, joka siirtyy itsestään rajoitinasentoonsa jousen 43 vaikutuksesta ja joka on säädettävissä käyttöelimellä 44, esim. kytkinmagneeteilla läpikulkuasentoon.

Istukkaventtiili 42 muodostaa rajoitusasennossa rajoitinelimen A'. Ohjausjohto 40 on liitetty istukkaventtiilin 42 ja hydromoottorin 2 väliseen poistojohtoon 32. Ohjauslaitteen 1' nolla-asennossa, jonka painevaaka vastaa kuvion 1 vastaavaa, hydromoottorin 2 kuormituspaineen vastaanottavat istukka-venttiili 42 ja suljinelementti 23 venttiilinistukalle 27. Mittalaippa 9 voi sen seurauksena jäädä ilman muuta avoimeksi nolla-asentoon. Tämä merkitsee myös, että esim. lastaussivussa, jonka hydromoottorin 2 liikenopeus on vakio, voidaan käyttää hienosäätöistä mittalaippaa 9.

Hydromoottorin 2 liikuttamiseksi kuormitusta vastaan nolla-asennossa aktivoidaan ensiksi painelähde 6 ja istukkaventtiili 42 kytketään läpikulkuasentoonsa. Sen jälkeen mittalaipan 9 säädöstä riippuen hydromoottorin 2 mäntää liikutetaan kuormitusta vastaan. Ohjauskammiosta 31 siirtyy paineainemäärä kuormituspaineen alaisena ohjauskammioon 30, joka painaa säätömäntää 17. Kytkentäpainetta ei esiinny. Jos käytetään tätä liikesuuntaa varten erillistä ohjauslaitetta (esim painelähteen 6 ja takaiskuventtiilin 7 välissä), mittalaippa 9 pysyy rajoitinasennossa. Painevaaka 12 ei toimi.

Jos hydromoottorin 2 mäntää on siirrettävä kuormituksen alla, ei painelähde 6 aktivoidu, vaan istukkaventtiili 42 kytkeytyy läpikulkuasentoonsa. Mittalaipan 9 säädöstä riippuen pakottaa vastaavasti säätömännän 17 liike oikealle kuormituspaineen ίο 89298 alaisen paineaineen ohjauskammiosta 31 ohjauskammioon 30 vasempaan. Kytkinpaine pysyy.

Kuvion 3 keskiosan mukaisessa ohjauslaitteen 1” suoritusmuodossa käytetään edelleen samaa painevaakaa 12, kuten kuvioiden 1 ja 2 suoritusmuodoissakin. Mittalaippa 9 voi olla säädettävä tai kiinteä. Lisäksi kuvion 3 mukaisessa ohjauslaitteessa 1” on ohjausjohdossa AO kaksiasentoinen kytkinventtiili A5, joka on liitetty poistojohtoon 32 istukkaventtiilin A2 ja hydromoottorin 2 välillä ja siten johtaa kuormituspainetta. Ohjausjohdossa AO on kaksi osaa AOa ja AOb, joiden välissä on kytkinventtiili A5. Edelleen on järjestetty toinen ohjausjohto A8, joka on liitetty poistojohtoon 32 mittalaipan 9 ja istukkaventtiilin A2 välissä ja joka johtaa kytkinventtiiliin A5. Kytkinventtiilin A5 saattaa ensimmäiseen läpikulkuasentoon jousi A6, jossa molemmat osat AOa ja AOb ohjausjohdosta on yhdistetty keskenään ja toinen ohjausjohto A8 on irroitettuna. Käyttöventtiiliin on järjestetty käyttölaite A7, esim. kytkinmagneetti, jolla kytkinventtiili AS voidaan saattaa toiseen läpikulkuasentoonsa, jolloin aikaansaadaan painetta siirtävä yhdistys ohjausjohdon AO osan AOb ja toisen ohjausjohdon A8 väliin samalla, kun ensimmäinen osa AOa on erotettu osasta AOb. Istukkaventtiilin A2 ja kytkinventtiilin A5 käyttölaitteet voivat olla yhdistetyt keskenään kytkimellä A9 niin. että niitä voidaan käyttää yhdensuuntaisesti.

Kytkinventtiilillä AS ja toisella ohjausjohtimella A8 aikaansaadaan, että istukkaventtiilin A2 virtausvastus ei joudu ohjauslaitteen 1" säätöpiiriin, vaan että istukkaventtiilin läpikulkuasennossa vallitsee ohjauskammiossa 31 paine, joka vallitsee poistojohdossa 32 istukkaventtiilin A2 ja mittalaipan 9 välillä.

Jos hydromoottoria 2 on liikutettava kuormitusta vastaan.

η 89298 aktivoidaan ensiksi painelähde 6 ja mittalaippa 9 säädetään halutulle liikenopeudelle. Säätömäntä on rajoitinasennossaan, jossa sen pitää avoimen ohjausjohtimen 40 kuormituspaine. Sen jälkeen kytketään istukkaventtiili 42 ja samalla kytkimellä 49 myös kytkinventtiili 45 niin, että istukkaventtiili 42 ottaa läpikulkuasentonsa ja kytkinventtiili 45 toisen läpikulkuasentonsa, jossa ohjausjohdon 40 osa 40b on liitetty toiseen ohjausjohtoon 48 ja ohjausjohdon 40 osa 40a on irroitettuna. Juuri ennen kuin kuormituspaine on aikaansaatu ohjauskammioon 30 säädetään säätömäntää oikealle niin. että säätölaippa alkaa avautua. Määrä, jonka säätömäntä näin pakottaa ohjauskammioon 31, ohjataan osan 40b kautta kytkinventtiiliä 45, ohjausjohtoa 48 ja poistojohtoa 32 ohjauskammiossa 30 niin, että kytkinpaine pysyy luotettavana. Jos tätä liikesuuntaa varten on erillinen ohjauslaite (esim. virransäädin), ei painevaaka 12 toimi. Kulloinenkin kuormituspaine pidetään nolla-asennossa.

Hydromoottorin 2 liikuttamiseksi kuormituksen alaisena - nolla-asennosta lähtien - säädetään istukkaventtiili 42 läpikulkuasentoon ja kytkinventtiili 45 toiseen läpikulkuasentoonsa, jolloin ohjauskammioita 30, 31 kuormitetaan mittalaipan tulo- ja poistopuolilta, ja istukkaventtiilin 42 virtausvastus ei saa säätöominaisuuksia. Mittalaipan 9 säätöä vastaavasti ohjataan säätölaippaa 14. Säätömännän 17 liikettä vastaavat paineainemäärät pakotetaan ohjauskammiosta 31 ohjauskammioon 30. Kytkinpaine säilyy.

Jos halutaan uudelleen saada nolla-asento, istukkaventtiili 42 kytketään yhdessä kytkinventtiilin 42 kanssa. Kuormituspaine pidetään jälleen istukkaventtiilillä ja suljinelementin 25 ja venttiilinistukan 27 välisellä istukkaventtiilillä. Toinen ohjausjohto 48 on erotettu. Ohjauskammion 30 kuormituksen poistaa säätölaippa 14.

12 ö 9 2 9 3

Kuten kuviosta 3 ilmenee, voidaan ohjauslaitetta 1" laajentaa ottamalla käyttöön ainakin yksi lisähydromoottori 2’ ohjauslaitteeksi 1'", jolla on mahdollista ohjata useampia hydromoottoreita 2, 2’ yhteisellä mittalaipalla 9 ja yhteisellä painevaa’alla 12 sekä yhteisellä kytkinventtiilillä 45 kuormituspaineesta riippumatta. Lisähydromoottori 2’ on liitetty poistojohdollaan 32' syöttöjohtoon 7. Poistojohtoon 32' on järjestetty istukkaventtiiliä 42 vastaava istukkaventtiili 42', joka rajoitinasennossa pitää hydromoottorin 2' kuormituspaineen ja läpikulkuasennossaan löysää sen, ts. sallii paineaineen läpikulun. Ohjausjohdon 40 osaa 40a vastaava ohjausjohto 40a' voi johtaa poistojohdosta 32' istukkaventtiilin 42' ja hydromoottorin 2' välissä ohjausjohdon osaan 40a ja siten kytkinventtiiliin 45. Tarkoituksenmukaisesti on ohjausjohdon osiin 40a ja 40a' järjestetty takaiskuventtiilit 51, 52. Katkoviivalla merkityt leikkauskohdat 50 osoittavat, missä ja miten muut hydromoottorit 2’ on kytketty. Jos hydromoottorin 2 kuormituspaine on suurimmillaan, voidaan ohjausjohdon osa 40a’ jättää pois.

Tarkoituksenmukaisesti hydromoottoreita 2, 2' ohjataan yksittäin, ts. niin pian kuin hydromoottori liikkuu, toinen pysyy kuormitusta pidättelevässä asennossaan.

Yksittäisen ohjauslaitteen 1, 1", 1'" erityisetu on siinä, että kytkettäessä ohjauslaitetta pois nolla-asennosta asentoon hydromoottorin liikuttamiseksi kuormituksen alla, säilytetään kytkentäpaine, koska suljinelementin 25 ja venttiilinistukan 27 väliin muodostettu istukkaventtiili toimii painevaa'assa käytännöllisesti katsoen vuotamatta niin, että myös pitempinä seisonta-aikoina ei paineainetta mene hukkaan, vaan liikkeen alkamiseen saakka ohjauskammiossa ja istukkaventtiilissä kuormituspaineen alaisena oleva paineaine on juuri siinä tilavuudessa ja johdetaan toiseen ohjauskammioon, joka 13 89298 tarvitaan säätölaipan ohjaamiseen ilman epäsuotavia kytkinpaineita. Tämä tilavuus on niin sanoaksemme ohjauslaitteeseen integroitua painevarastoa valmiusasemissa ilman, että painelähdettä olisi käytettävä.

Claims (12)

1. Hydraulinen ohjauslaite (1, 1", 1”'), etenkin iskuohjauslaite ainakin yhdelle yksipuolisesti kuormitusta (5) vastaan toimivalle vakioasennossa kuormitusta pidättelevälle ja kuormituksen alla molempiin suuntiin liikuteltavalle hydromoottorille (2. 2'), johon kuuluu kaksitievirransäädin tankkiin (37) vievässä johdossa (32), jolloin virransäätimeen kuuluu mittalaippa (9) ja säätölaipalla (IA) varustettu painevaaka (12). jota ohjaa rungon poraukseen (29) läpikulkuasennon ja pidäteasennon välillä liikkuva säätömäntä (17), jonka männänpäät (23. 24) on järjestetty kahteen ohjauskammioon (31, 30), joista säätömännän läpikulkuasennon suuntaan kuormitetun männänpään (23) sisältävä ohjauskammio (30) on kuormitettavissa mittalaipasta (9) poispäin tulevalla paineella ja jonka säätömännän pidäteasennon suuntaan kuormitettavissa olevan männänpään sisältävä ohjauskammio (31) on kuormitettavissa mittalaippaan päin kohdistuvalla paineella, tunnettu siitä, että säätömännän (17) mittalaippaan (9) päin suuntautuvalla paineella kuormitettavissa olevaan männänpäähän (24) on järjestetty suljinelementti (25) ja että ohjauskammion (31) suljinelementille (25) on järjestetty venttiilinistukka (27) ja että suljinelementti (25) toimii säätömännän (17) pidäteasennossa venttiilinistukan (27) kanssa istukkaventtiilin tapaan tiivistävästi ja että poistojohtoon (32) on järjestetty kuormituspainetta rajoitusasennossa säätävä rajoitinelin (A, A').

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen hydraulinen ohjauslaite d'. 1", 1'"). tunnettu siitä, että rajoitinelin (A) on tiivistävään rajoitinasentoon saatettavissa oleva mittalaippa (9) .

3. Patenttivaatimuksen 1 mukainen hydraulinen ohjauslaite, tunnettu siitä, että rajoitinelin (A') on mittalaipan is 8929B (9) tulovirran puolelle järjestetty istukkaventtiili (42, 42') ja että ohjauskammio (31) on liitetty poistojohtoon (32) istukkaventtiilin (42. 42') mittalaipasta poispäin olevalle puolelle.

4. Patenttivaatimusten 1-3 mukainen hydraulinen ohjauslaite, tunnettu siitä, että ohjauskammion (31) sisäläpimitta on rungon poraukseen (29) nähden suurempi, että venttiilinistukka (27) on järjestetty ohjauskammioon (31) rungon porauksen (29) suualueelle ja muodostettu kartiomaiseksi ja että suljinelementti (25) on muodostettu säätömännän päässä olevasta kartiomaisesta tiivisteestä.

5. Patenttivaatimusten 1-4 mukainen hydraulinen ohjauslaite, tunnettu siitä, että ensimmäiseen ohjausjohtoon (40), jolla istukkaventtiilin (42) mittalaipasta (9) poispäin olevalla puolella vallitseva paine voidaan siirtää ohjauskammmioon (31), on järjestetty kaksiasentoinen kytkinventtiili (45), ja että kytkinventtiilistä (45) johtaa toinen ohjausjohto (48) poistojohtoon (32) mittalaipan (9) virtauksen tulopuolella.

6. Patenttivaatimusten 3-5 mukainen hydraulinen ohjauslaite, tunnettu siitä, että istukkaventtiiliä (42, 42’) voidaan säätää jousipainetta vastaan rajoitinasennostaan läpikulkuasentoon.

7. Patenttivaatimuksen 6 mukainen hydraulinen ohjauslaite, tunnettu siitä, että istukkaventtiili (42, 42') on magneettitoiminen.

8. Patenttivaatimuksen 5 mukainen hydraulinen ohjauslaite, tunnettu siitä, että kytkinventtiili (45) on säädettävissä jousivoimaa vastaan ensimmäisestä läpikulkuasennostaan, jossa ensimmäinen ohjausjohto (40) on avoimena ohjauskammioon (31) ja että ohjauskammiossa (31) on toinen ohjausjohto (48) suljettuna. ie 69298

9. Patenttivaatimuksen 8 mukainen hydraulinen ohjauslaite, tunnettu siitä, että kytkinventtiili (45) on magneettitoiminen.

10. Patenttivaatimusten 2-8 mukainen hydraulinen ohjauslaite, tunnettu siitä, että rajoitinelimen (A, A') säätölaitteet (47, 44) (esim. istukkaventtiili 42) ja kytkinventtiili (45) on kytketty (kytkin 49) yhteiseen säätöön.

11. Ainakin yhden patenttivaatimuksen 1-10 mukainen hydraulinen ohjauslaite, tunnettu siitä, että mittalaipan (9) virran tulopuolella oleva poistojohto (32) risteää yhden painelähteen (6) syöttämän syöttöjohdon (7) kanssa, joka syöttää yksipuolisesti kuormitusta vasten toimivaa hydromoottoria (2).

12. Ainakin yhden patenttivaatimuksen 1-11 mukainen hydraulinen ohjauslaite, tunnettu siitä, että syöttöjohto (7) risteää ainakin yhden muun poistojohton (32') kanssa, joka kuuluu yksipuolisesti kuormitusta vastaan toimivaan hydromoottoriin (2'), jolla on toiseen poistojohtoon (32') järjestetty istukkaventtiili (42’) ja että niinikään istukkaventtiilin (42’) ja toisen hydromoottorin (2’) väliin on järjestetty kaikille käytettäville hydromoottoreille (2. 2') yhteinen kytkinventtiili (45). 17 09298