FI77561B - Process och apparatur foer tillredning av chokladpasta. - Google Patents

Description

1 77561

Prosessi ja laitteisto suklaatahnan valmistamiseksi Tämä keksintö koskee prosessia ja laitteistoa suklaatahnan jatkuvaksi valmistamiseksi.

5 Tavallisen suklaan valmistamiseksi valmistetaan yleensä ensiksi tahnamainen kaakaomassa, johon sekoitetaan sokeria, joka on jauhettu etukäteen hyvin pieneen hiukkaskokoon, noin 100 mikronin luokan kokoon- Tahnamainen kaakomassa ja sokeri sekä maitosuklaan ollessa 10 kysymyksessä myöskin vedetön maitojauhe sekoitetaan sopivissa suhteissa erittäin pienen kaakaovoimäärän kanssa ja näin valmistettu suklaatahna läpikäy sitten jalostukseen laitteessa, joka koostuu useista sylintereistä, joita yleensä on viisi ja joiden välissä hiukkaskokoa 15 pienennetään edelleen, kunnes saadaan jalostettu tahna hiutaleiden tai hyvin hienon jauheen muodossa, suuruusluokassa 10-20 mikronia, joka voidaan sitten sekoittaa ennaltamäärätyn kaakaovoimäärän kanssa.

Laatusuklaan valmistamiseksi jalostettu massa 20 läpikäy prosessin, joka on tunnettu kauan nimellä suklaa-seoksen valssaus ja jossa tahna läpikäy pitkäaikaisen sekoittamisen, joka suoritetaan erikoisissa ns. "konssi"-, eli valssausastioissa. Tämän valssauskäsittelyn aikana saadaan aikaan suklaan aromi ja sen suotavat reologiset 25 ominaisuudet. Yleensä hyväksytään, että valssauskäsit-tely mahdollistaa dispersion valmistuksen sokeri- ja kaakaohiukkasista jatkuvassa rasvavaiheeessa, jonka muodostavat toisaalta rasvat, jotka on uutettu kaakosta lämmityksen avulla ja valssausastiassa tapahtuvan se-30 koittamisen vaikutusten avulla ja toisaalta kaakavoi tai muut tahnaan sisältyvät apuaineet. Samalla saadaan aikaan hapetus ja kaasun poisto, niin että ilmakehään siirtyy vesihöyryä ja haitallisia, haihtuvia komponentteja, kuten happoja, aldehydejä, ketoneja. Tämän tulok-35 sena viskoosius lisäksi pienenee ja juoksuraja alenee 2 77561 ja saadaan lopuksi rasvainen, juokseva ja tahnamainen massa, joka voidaan helposti muotoilla.

Tähän hyvin vanhaan käsittelyyn lisätty pääparan-nus on se, että valssaus suoritetaan kahdessa vaiheessa, 5 joista ensimmäistä sanotaan kuivavalssaukseksi, jossa kaakaotahna yksin tai yhdessä pienen kaakaovoimäärän kanssa läpikäy sekoittamisen ja toista sanotaan nestevalssauk-seksi tai nesteytykseksi ja sen aikana valtaosa kaakao-voista sisällytetään tahnamaiseen massaan. Nämä kaksi 10 vaihetta suoritetaan eri valssausastioissa tai kahtena vaiheena samassa astiassa ja suurien tahnamassamäärien kanssa ja kumpaankin menee hyvin pitkä aika, kymmeniä tunteja. Tästä on siksi seurauksena katkoksia suklaan valmistuslinjassa ja lisäksi käsittelyn pituuden takia 15 suuria energiankustannuksia.

Kauan on yritetty muuntaa suklaan käsittelyä sen saamiseksi jatkuvaksi ja nopeammaksi. Tähän asti ollaan kuitenkin vain yritetty poistaa valssaus korvaamalla se käsittelyillä, jotka mahdollistavat nesteytyksen ja 20 aromin aikaansaamisen muilla keinoilla, yleensä kemiallisesti. Jos prosessi on saatu jatkuvaksi, niin mekaanisen käsittelyn korvaaminen kemiallisella ei ole toisaalta parantanut taloudellisuutta.

On kuitenkin olemassa prosesseja, joissa suklaa-25 tahnan valmistus ja varsinkin sen nesteytys saadaan aikaan mekaanisesti ja jatkuvasti.

Esim. FR-patenttijulkaisussa FR-1 567 475 on kuvattu prosessia ja laitteistoa suklaan valmistamiseksi jatkuvasti kolmessa perättäisessä vaiheessa.

30 Ensiksi määritetään reseptiä vastaavat osuudet eri kiinteitä ja nestemäisiä aineosia, jotka asetetaan vaivaus- ja sekoituslaitteeseen, jonka muodostaa ruuvi-kuljetin, joka käsittää pitkänomaisen hoikin, jonka sisällä pyöritetään kahta rinnakkaisruuvia.

35 Näin valmistettu seos kulkee sitten nesteytys- laitteeseen, jonka muodostaa pumppu, joka pyörii suurel- 3 77561 la nopeudella ja jolla saadaan leikkausvaikutuksen avulla aikaan massa, jonka viskoosius on alhainen. Massa kulkee sitten kaasunpoistolaitteeseen, jonka muodostaa ruu-vikuljetin ja josta tahnan ajavat pitkät ruuvit, joiden 5 päälle on asennettu kupoli, johon muodostetaan tyhjö.

Tällainen laitteisto mahdollistaa siksi tavanomaisten jalostuslaitteiden sekä valssausastioiden korvaamisen, mutta siinä on käytettävä alusta asti seoksen kaikkia aineosia ja varsinkin kaakavoita ja nesteytys 10 saadaan aikaan linkoamistoiminnalla, jota voidaan pitää liian rajuna. Sama koskee useimpia tunnettuja laitteistoja, joissa suklaata valmistetaan jatkuvasti.

Suklaan valmistus ja varsinkin seoksen valssaus ovat vaikeasti hallittavia yhdenmukaisen laadun omaavan 15 suklaan saamiseksi ja siksi on yleensä jatkettu perinteisen valmistusprosessin käyttämistä sen haitoista huolimatta.

Keksinnön eräänä tavoitteena on kehittää uusi prosessi ja laitteisto, jotka mahdollistavat suklaan 20 jatkuvan valmistuksen lyhyessä ajassa, samalla kun niissä huomioidaan perinteisen prosessin olennaiset vaatimukset ja niillä saadaan tuote, jonka laatu on täysin vertailukelpoinen.

Lisäksi olosuhteet, joissa valssaus suoritetaan, 25 voidaan keksinnön mukaisesti sovittaa kaikkien kaavojen, varsinkin maitosuklaan, mukaan ja niiden avulla voidaan hyvin helposti saavuttaa suotavat reologiset ominaisuudet samalla tavalla kuin valssauskäsittelyllä, joka suoritetaan perinteiseen tapaan kahtena perättäisenä vai-30 heena kuiva- ja nestevalssauksena.

Keksinnön mukainen prosessi käsittää ainesten esijauhatuksen jälkeen, kunnes saadaan jalostettu tahna, jalostetun tahnan kuivavalssauksen ruuvikuljettimes-sa, joka käsittää ensimmäisenä vaiheena jalostetun tahnan 35 yksinkertaisen sekoittamisen nostetussa lämpötilassa ja 4 77561 sitten ainakin yhtenä toisena vaiheena sekoittamisen, joka saa aikaan valssaus- ja leikkausvaikutuksia, joiden voimakkuus kasvaa progressiivisesti, jolloin jokaista sekoitusvaihetta seuraa kaasunpoistovaihe, jolloin sa-5 nottujen valssaus- ja leikkausvaikutusten voimakkuus määritetään siten, että aineen lämpötilan säätölaitteet sallivat aineen lämpötilan pitämisen ennallaan hiukkas-kokoa säilyttäen, jonka jälkeen saatu tahna läpikäy nestevalssauksen, joka suoritetaan sekoituksen, vals-10 sauksen ja leikkauksen yhteisvaikutusten avulla ja ennalta määrätyssä lämpötilassa ruuvikuljettimen lisä-vyöhykkeessä, johon syötetään kaakaovoita ja lisäaineita .

Lisäksi on edullista suorittaa kuivavalssaus 15 progressiivisesti useissa perättäisissä käsittelyvyö-hykkeissä, joista jokainen käsittää sekoitusosan ja kaasunpoisto-osan.

Koska ruuvit koostuvat rinnakkain asetetuista osista, joilla on erilaiset ominaisuudet ja jotka mää-20 räävät eri vaikutuksia, on mahdollista määrätyn tasalaatuisen jalostetun tahnan sekä ruuvien keskimääräisen pyörimisnopeuden kanssa määrittää empiirisesti perättäisillä kokeilla koostumus ja käsittelyvyöhykkeiden pituus ja lukumäärä, niin että aineen lämpötila voidaan 25 pitää joka kohdassa halutulla tasolla yhdistämällä kitkasta johtuva itselämpenemisen vaikutus ja ruuvikul jettimen lämpötilan säädön vaikutus; käsittelyn laatu voidaan tarkistaa pysyvästi säätämällä toisaalta veden ja haitallisten aromien purkaus kaasunpoistovyö-30 hykkeiden kautta ja toisaalta tahnan maku ja hiukkas-koko ruuvikuljettimen lähtöaukon kohdalla; tällöin on mahdollista valmistaa jatkuvasti tahna, jolla on säädetty laatu, muuntamalla ruuvien pyörimisnopeus ja säätämällä lämpötila.

35 Lisäksi keksinnön tavoitteena on kehittää lait teisto suklaatahnan jatkuvaa valmistusta varten, joi- 5 77561 loin laitteistolle on tunnusomaista, että ruuvikuljetin koostuu jalostuslaitteen alajuoksun puolella olevasta jatkuvasta valmistuspiiristä, johon kuuluu laite, jolla kuivavalssataan jalostettu tahna ja laite, jolla suori-5 tetaan nestevalssaus lisäämällä lisäaineita, ja ruuvikul jettimelle syötetään jatkuvasti ennaltamäärätyllä virtausnopeudella jalostettua tahnaa, ja se käsittää yläjuoksun puolelta alajuoksun puolelle vyöhykkeen, jossa tapahtuu syöttö ja alustava sekoitus ja jossa on lai-10 te tahnan lämmitystä varten ja ainakin yhden käsitte-lyvyöhykkeen, jossa on laite valssausta ja leikkausta varten, joiden tehokkuus kasvaa progressiivisesti ja lämpötilan säätölaite, jolloin jokaisen käsittelyvyöhyk-keen jälkeen seuraa kaasunpoistovyöhyke, sen jälkeen 15 ruuvikuljettimen lopullisen käsittelyn vyöhyke, joka on sijoitettu alajuoksun puolelle viimeisestä kaasunpois-tovyöhykkeestä ja jonka tulopuolen kohdalla hoikissa on ainakin yksi aukko nesteytyksen apuaineiden syöttöä varten.

20 Jokainen käsittelyvyöhyke käsittää aineen puris- tusosan, jossa ruuveilla on ahdas jako ja jarrutusosan, joka riippuen valssauksen ja leikkauksen halutusta määrästä voi sisältää epäkeskiset levyt tai jopa kierteet vastakkaisella nousulla ja aukoilla, joiden kautta aine 25 kulkee alajuoksun puolelle.

Keksinnön ymmärtämistä helpottaa kuitenkin sen lähempi kuvaus, joka koskee keksinnön mukaista laitteistoa, joka näytetään oheisissa piirustuksissa, ja tiettyjä rakenne-esimerkkejä, jotka annetaan vain ei-30 rajoittavina esimerkkeinä.

Kuvio 1 näyttää kaaviomaisesti koko keksinnön mukaisen laitteiston, jolla valmistetaan suklaatahna.

Kuvio 2 esittää kuvantoa ylhäältä aksiaalisena läpileikkauksena ruuvikuljettimesta, jolla toteutetaan 35 keksinnön mukainen prosessi.

6 77561

Kuviot 3 ja 4 esittävät läpileikkauskuvantoja vastaavasti kuvion 2 viivoja III-III ja IV-IV pitkin.

Kuvio 5 esittää sivukuvantoa läpileikkauksena keksinnön toisen toteutusmudoon ruuvin akselin läpi.

5 Kuvio 6 esittää läpileikkauskuvantoa kuvion 5 viivaa VI-VI pitkin.

Kuvio 1 näyttää kaaviomaisesti tavanomaisen lait teiston suklaatahnan valmistamiseksi. Kaakaojauhe ja sokerijauhe jauhetaan ensin erikseen laitteissa 11 ja 10 12 ja sekoitetaan sitten vaivaussekoittimessa 13, kun nes saadaan aikaan suhteellisen juokseva tahna. Tarvittaessa voidaan lisätä pieni määrä kaakaovoita tai muita lisäaineita mittauslaitteiden 16 ja 17 avulla.

Näin valmistettu seos kulkee sitten jalostuslaitteeseen 15 14, joka koostuu lähinnä viiden rullan jauhaimesta ja lähtöaukon 15 kohdalla saadaan tahna, joka on jalostettu haluttuun hiukkaskokoon, joka on esim. 15-20 mikronin luokkaa.

Tavanomaisissa prosesseissa näin jalostettu tah-20 na läpikäy valssauksen, jolla voidaan erityisesti parantaa tahnan makua ja öljyisyyttä kohdistamalla siihen samanaikaisesti hapetus ja sekoitus hyvin pitkän ajan, esim. 24-72 tuntia. Yleensä suoritetaan ensin kuivavals-saus, so. olennaisesti lisäämättä kaakaovoita, ja sitten 25 nestevalssaus, joka mahdollistaa tahnan nesteytyksen suorittamisen lisäämällä kaakaovoita tai muita apuaineita halutussa suhteessa.

Prosessin erään olennaisen piirteen mukaisesti kuivavalssaus suoritetaan jatkuvasti ruuvikuljettimessa 30 2, joka on näytetty kaaviomaisesti kuviossa 1 ja yk sityiskohtaisesti kuviossa 2.

Ruuvikuljetin 2 käsittää ainakin kaksi ruuvia 3, joilla on yhdensuuntaiset akselit ja joita pyörittää laite 20 pitkän hoikin sisällä sen yläjuoksun puoleisen 35 pään kohdalla ruuvien siirtosuunnassa ja syöttösuppilon 21 sekä alajuoksun puoleisen pään kohdalla olevan lähtö-aukon, kuten suulakkeen 22.

7 77561

Suppilon 21 kautta syötetty aine kuljetetaan alaspäin pyörittämällä ruuveja, jotka toimivat pumpun tavoin. Samalla siihen kohdistetaan sekoitus olosuhteissa, jotka riippuvat kierteiden ominaisuuksista ja 5 varsinkin niiden noususta ja syyvydestä.

Lämmittämällä tai jäähdyttämällä hoikkia on lisäksi mahdollista muuttaa aineen lämpötilaa ajamalla se ohuena kerroksena ruuveja pitkin, mikä helpottaa lämmönvaihtoa.

10 Näin voidaan erottaa yläjuoksun puolelta ala juoksun puolelle useat käsittelyvaiheet ruuvikuljet-timessa.

Yläjuoksuosassa A ruuveilla 3 on kierteet 310, joilla on leveä nousu, mikä tekee mahdolliseksi suppi-15 lon 21 kautta syötetyn aineen ajamisen nopeasti alaspäin kohdistamalla siihen yksinkertainen sekoitus ilman puristusta. Tässä vyöhykkeessä vaippa on varustettu lämmittimellä 41, joka koostuu esim. sähköllä lämmitetyistä holkeista tai kuorista, joiden kautta kul-20 kee lämmönsiirtoneste. Aineessa tapahtuu täten lämpötilan nousu, jonka sekoittaminen jakaa hyvin massaan ja joka pienentää sen viskoosiutta. Näin on mahdollista korottaa aineen lämpötilaa nopeasti tavalliselle vals-saustasolle, so. 90°C luokkaan tavallista suklaata var-25 ten.

Aine kulkee sitten toiseen sekoitusvyöhykkeeseen B/ jossa saadaan aikaan valssaus- ja leikkausvaikutuk-sia, joiden voimakkuus kasvaa vähitellen. Tätä tarkoitusta varten ruuvit voivat koostua esim. ensimmäisestä 30 osasta Bl, jonka mudostavat kierteet 311, joiden nousu pienenee ja toisesta osasta B2, jossa kierteiden 31 nousu määrää aineen jarrutuksen ja täten puristuksen, joka tapahtuu vähitellen alajuoksun puolelle osasta Bl. Tämä paineen kasvu määrää kasvavat valssaus- ja leikkausvai-35 kutukset, jotka riippuvat ruuvien 3 rakenteesta ja jot- 8 77561 ka johtavat aineen lämpötilan nousuun itselämpenemisen johdosta. Tätä lämpötilan nousua tasoitetaan jäähdyttämällä hoikkia 2, jota voi esim. ympäröidä kuori 4, jonka läpi johdetaan jäähdytysneste. Säätämällä esim. nesteen 5 virtausnopeus välineellä 40 voidaan varmistaa lämpötilan säätö, niin että aineen lämpötila voidaan pitää tasolla, joka saavutetaan lämmitysvyöhykkeen A lähtöaukon kohdalla, so. valssauslämpötilan tasolla.

Aine kulkee sitten kaasunpoistovyöhykkeeseen C, 10 jossa kierteiden 312 nousu on leveämpi; lisäksi hoikissa on tässä vyöhykkeessä ainakin yksi aukko 23, joka johtaa suurena ruuvien kohdalle ja joka yhdistää hoikin sisätilan ilmakehän tai tietyn tyhjön alaiseksi asetetun kuoren kanssa. Hoikin sisällä voidaan myös kierrät-15 tää huuhtelukaasu. Purkautuva vesihöyry ja haihtuvat aineosat tulevat täten heti poistetuiksi ja on mahdollista säätää tätä kaasunpoistotoimintaa lähtöaukon 23 kohdalla ja samalla todeta käsittelyn tehokkuus ja lämpötilan pysyminen halutulla tasolla.

20 Aine voi sitten kulkea toiseen käsittelyvyöhyk- keeseen B', jota seuraa toinen kaasunpoistovyöhyke C, ennen kuin se tulee ulos hoikin 2 alajuoksupään kohdalla, joka voidaan varustaa suulakkeella 22, niin että tahnan lopullinen homogenointi voidaan varmistaa suu-25 lakepuristuksella.

Ruuvikuljettimen 2 lähtöaukon kohdalla aine putoaa nesteytyslaitteeseen, joka voi koostua toisesta ruuvikuljettimesta 5, johon syötetään halutut määrät kaakavoita ja lisäaineita, kuten lesitiiniä, mittaus-30 laitteella 53. Ruuvikuljettimen 5 sisällä ruuveissa on lisäksi syöttövyöhyke, puristusvyöhyke ja jarrutus-vyöhyke, jotka saavat aikaan voimakkaan sekoittamisen, niin että kaakavoi ja lisäaineet voidaan lisätä tahnaan, joka purkautuu ruuvikuljettimesta 2 ja saadaan 35 nesteytetty tahna ruuvikuljettimen 5 lähtöaukosta.

9 77561

Kuvio 2 näyttää lähemmin ruuvikuljettimen prosessin toteuttamiseksi.

Kaksi ruuvia 3 ja 3' koostuvat tunnettuun tapaan rinnakkain asetetuista osista, joilla on erilaiset kier-5 teet ja jotka on asennettu akseleille 30 ja 30', joita pyörittää moottori 20 ja joissa on uria, joiden avulla kiertoliike voidaan siirtää ruuviosiin. Akseleita 30 ja 30' pyöritetään mieluiten samaan suuntaan, jolloin ruuveilla 3 ja 3' on samanlaiset kierteet, jotka kytkeyty-10 vät toisiinsa.

Tästä järjestelystä johtuen on mahdollista käsittelyä kehiteltäessä muuttaa ruuvien rakennetta melko nopeasti, jos on käytettävissä ruuviosia 3 ja 3', joiden ominaisuudet, kuten pituus, syvyys ja nousu, ovat 15 muutettavissa. Näytetyissä esimerkeissä muodostavat syöt-töosan läpileikkauksen A kierteet 310, joiden nousu on leveä ja puristusosan B1 kierteet 311, joiden nousu tai jako on ahdas. Jarrutusosa B2 käsittää kierteet 31, joilla on päinvastainen nousu ja jotka siksi pyrkivät kään-20 tämään aineen yläjuoksun suuntaan ja siten vastustamaan sen normaalia etenemistä alajuoksun suuntaan, mikä saa aikaan puristuksen osassa Bl.

Kuviosta 4, joka on poikkileikkaus osasta B2, jossa nousu on päinvastainen, nähdään, että kahden ruuvin 3, 25 3' kierteissä 31, 31' on aukkoja 32, 32', jotka muodosta vat ikkunoita, jotka ulottuvat säteittäisesti akselin 30 ja kierteen kehän välillä. Nämä aukot mahdollistavat siten tietyn ainemäärän kulkemisen alaspäin paineen vaikutuksen alaisena ja tämä kulku tapahtuu lähinnä keski-30 alueella 37, jossa ruuvit kytkeytyvät yhteen, jos varotoimenpiteenä kiinnitetään osat siten, että ikkunat 32, 32' osuvat parittain yhteen keskivyöhykkeessä 37 jaksoit-taisuudella, joka riippuu ikkunoiden lukumäärästä kierrosta kohden.

ίο 7756Ί

Vyöhykkeissä, joissa puristus on pieni, kuten syöt-tövyöhykkeessä A, on aineella taipumus tulla pyöritetyksi akseleiden ympäri kierteiden kanssa ruuvien pyörimissuunnassa. Kun aine tulee kytkentävyöhykkeeseen 37, kun 5 ruuvit pyörivät samaan suuntana, on kierteessä olevalla aineella taipumus kulkea toisen ruuvin kehälle, mutta kytkennästä johtuen läpikulkutien ala kapenee, koska kierteet tunkeutuvat tässä kohdassa toisiinsa. Joten tämän tuloksena tapahtuu aineen kokoonpuristumista yläjuok-10 sun puolella ja jokainen kierre käsittää puristuksesta kevennetyn osan 34 ja puristuksen alaisen osan 35. Tämä puristuksen alaisen vyöhykkeen ja kevennetyn vyöhykkeen vuorottelu saman kierteen sisällä helpottaa aineen sekoittamista. Lisäksi läpikulku toiselta ruuvilta toiselle 15 kytkentävyöhykkeessä 37 saa aikaan tietyn valssausvaiku-tuksen, jonka voimakkuus kasvaa vähitellen, kun aine ete-neen alaspäin, jolloin puristuksen alaisen osan 35 koko kasvaa ja lopulta se täyttää kierteen kokonaan. Kun paine kasvaa, on aineella myös taipumus kulkea kierteiden 20 harjojen ja vaipan sisäseinän 26 välistä, joiden keskinäinen välys on suurempi kuin kiinteiden hiukkasten koko. Tämän tuloksena esiintyy valssaus- ja leikkausvaikutus puristuksen alaisissa vyöhykkeissä.

Valssaus- ja varsinkin leikkausvaikutus aikaan-25 saadaan kuitenkin lähinnä vyöhykkeessä B2, jossa kierteen nousu on päinvastainen, varsinkin aineen kulkiessa ikkunoihin. Muuttamalla ruuvit muodostavien eri rinnakkain asetettujen osien pituutta ja nousuja, on mahdollista muuttaa sen valssauksen ja leikkauksen voimakkuutta, jo-30 ka kohdistuu aineeseen ja täten voidaan muuttaa lämpötilan nousua, joka on tuloksena kitkasta johtuvasta it-selämpenemisestä. Tämä lämpeneminen määritetään siten, että tasoitus voidaan suorittaa säätämällä sen hoikin lämpötila, jonka kanssa aine on kosketuksessa suurella pin-35 ta-alalla, varsinkin kun kierteet eivät ole kovin syviä.

77561 11 Tätä varten, kuten kuvio 2 näyttää, on edullista puhkaista hoikkiin sarja kanavia 42, jotka ulottuvat käsittely-vyöhykkeen B koko pituudella. Kierrättämällä kanavissa 42 lämmönsiirtoneste, kuten vettä, säädettävällä virtausnopeu-5 della, joka säädetään laitteella 40, on mahdollista varmistaa aineen lämpötilan säätö, niin että tämä on valssauksen kannalta suotuisalla tasolla eli 90°C:n luokkaa tavalliselle suklaalle, mutta joka tapauksessa enintään 120°C. Kun lämmitys suoritetaan paineen alla ja lyhyemmässä 10 ajassa, voi itse asiassa olla eduksi kohdistaa aineeseen hieman korkeampi lämpötila kuin tavanomaisissa valssausas-tioissa, ainakin kun kysymyksessä on tavallinen suklaa, käsittelyn nopeuttamiseksi ja varsinkin veden poiston ja kaasun poiston helpottamiseksi.

15 Ottaen huomioon, että kitka ja siitä johtuva lämpe neminen vähenevät viskoosiuden myötä, joka puolestaan alenee lämpötilan kohotessa, on mahdollista vähitellen tehostaa sen valssauksen ja leikkauksen vaikutusta, jonka aina läpikäy kulkiessaan käsittelyvyöhykkeen läpi, vähitellen 20 viskoosiuden alentuessa muuttamalla aineen etenemisen olosuhteita. Määrätyn tahnan kanssa on täten mahdollista määrittää kokemuksen ja perättäisten kokeilujen avulla ruuvin se rakenne, jolla ruuvien keskipyörimisnopeuden ja kanavissa 42 virtavaan lämmönsiirtonesteen keskivir-25 tausnopeuden kanssa voidaan varmistaa mahdollisimman tehokas sekoittaminen, samalla kun lämpötila pidetään olennaisesti muuttumattomana.

Sen valssauksen ja leikkauksen vaikutusta, joka saadaan aikaan varsinkin vyöhykkeessä B2, jossa kierteen 30 nousu on päinvastainen, voidaan vahvistaa tarvittaessa suulakepuristuksella, joka suoritetaan käsittelyvyöhykkeen B lähtöaukon kohdalla. Tätä varten on jälkimmäisessä, näytetyssä esimerkissä, kolmas vyöhyke B3, jonka nousu tai jako on ahtaampi ja joka ottaa vastaan aineen, jo-35 ka jälleen purkautuu jarrutusvyöhykkeestä B2, sen saarni- 12 77561 seksi kulkemaan suulakkeiden läpi, joita muodostavat esim. kalvoon 8 tehdyt aukot 80. Näin muodostetaan useat säikeet 9, jotka purkautuvat kaasunpoistotilaan, jonka muodostaa hyvin yksinkertaisesti ruuvikul jettimen se osa C, jossa ruu-5 vin nousu on leveämpi ja säikeet kulkevat kaasunpoisto-aukon 23 edestä. Vyöhykkeessä C, jossa kierteen nousu on leveämpi, ainetta sekoitetaan hieman ilman puristusta, mikä sallii ilmakehän tai hoikissa virtaavan huuhtelu-kaasun kanssa kosketuksessa olevien osien uusimisen. Li-10 säksi suulakkeiden 80 lähtöaukon kohdalla syntyy aineen laajeneminen ja massan paineen alla yhtyneiden, haihtuvien aineosien ja varsinkin vesihöyryn haihtumista.

Lisäksi nähdään, että syöttövyöhykkeessä A, jossa kierteet eivät ole aivan täynnä, voi ilmaa tunkeutua aukon 15 21 kautta ja nousta puristuksesta kevennettyihin vyöhyk keisiin 34 kulkemalla kierteiden kehän ja hoikin sisäseinän välistä. Joten koko vähitellen tapahtuvan puristus-prosessin aikana tapahtuu aineen sekoittaminen ilman läs-ollessa ja se voi viedä mukanaan osan ilmasta, joka pysyy 20 yhdessä aineen kanssa paineen vaikutuksesta, joka vallitsee puristuksen alaisissa vyöhykkeissä. Lisäksi aine, joka kulkee kierteissä ohuina kerroksina, läpikäy eräänlaisen ympärikääntymisen siirtyessään ruuvilta toiselle, jolloin tästä on tuloksena tahnan läheinen kosketus ilman 25 tai kaasun kanssa, joka on puristuksesta kevennetyissä vyöhykkeissä.

Näin saadaan aikaan ruuvikuljettimen sisälle ryhmä ilmiöitä, jotka liittyvät valssaukseen ja jotka joka tapauksessa sallivat sen vaikutusten saavuttamisen. Johtuen läm-30 pötilan noususta, joka johtuu ensinnäkin hoikin lämpenemisestä ja sitten mekaanisen työstön ja kitkan vaikutuksesta, fluidoituvat kaakaossa olevat rasvavaiheiden pallomaiset hiukkaset ja johtuen voimakkaasta sekoittamisesta sekä valssaus- ja leikkausvaikutuksesta, niillä on taipu-35 mus vaeltaa pintaan ja peittää kiinteät kaakao- ja sokeri- 13 77561 hiukkaset. Toisaalta sekoittaminen ilman läsnä ollessa ja ilman tietyn osan mukana kulkeminen helpottavat massan hapettumista ja myöhempää kaasun poistoa ja siten veden ja haitallisten, haihtuvien aineosien haihtumista ja aromin 5 kehittymistä.

Keksinnön mukaisen prosessin etu johtuu juuri kuvatun ruuvikuljettimen ominaisuuksista, kyvystä kohdistaa jalostettuun tahnaan voimakkaat valssaus- ja leikkausvaiku-tukset, samalla kun säädetään lämpötila sen pitämiseksi 10 parhaalla valssaustasolla. Näin saavutetaan käsittely, joka on täysin analoginen kuivavalssauksen kanssa, so. saadaan aikaan tahnan fluoidointi kaakaossa olevan rasva-aineen kanssa lisäämättä kaakaovoita.

Lisäksi suoritetaan samoin kuin tavanomaisessa vals-15 sausprosessissa tahnan hapetus ja kaasun poisto yhtä aikaa sekoittamisen kanssa ja käsittelyn edistymistä voidaan valvoa. Koska käytetään useilla ruuveilla varustettua konetta, voidaan itse asiassa aineen siirto suorittaa ilmakehän paineessa ja tutkimuksen tai yksinkertaisesti 20 hajun perusteella on mahdollista valvoa suoraan aukkojen 23 kautta kaasun poiston tehokkuutta, massan lämpötilaa ja laatua ottamalla näytteitä tarpeen mukaan. Erityisesti on mahdollista tarkistaa, että tahna ei ota itseensä hajua tai palaneen makua ja että säilytetään jalostukses-25 sa saatu hiukkaskoko. Valvomalla näin käsittelyprosessia on mahdollista määrittää kokemuksen perusteella ruuvien profiili ja varsinkin käsittelyosien nousu, pituus ja lukumäärä kuivavalssatun tahnan saamiseksi halutussa lämpötilassa.

30 Kuvion 2 näyttämässä, erityisen edullisessa toteu tusmuodossa suoritetaan tahnan nestetys ruuvikuljettimen lisäosassa D. Tätä varten on jälkimmäisen hoikkia 2 pidennetty osalla 24, joka ympäröi kahden ruuvin 3 ja 3’ jatkeita 50. Jälkimmäisissä on vähitellen tapahtuvan puristuksen 35 osa Dl, joka on sijoitettu kaasunpoisto-osan C jälkeen, jar-rutuosa D2, jossa kierteillä on päinvastainen nousu ja lä- 14 77561 pikulkuaukkoja sekä homogenointi- ja puristusosa D3, jolla on ahdas nousu tai jako ja joka on suulakkeiden 27 edessä, jotka on sijoitettu hoikin 24 alajuoksun puoleisen päähän, kumpikin yhden ruuvin akselille.

5 Ruuvit vetävät kaasunpoisto-osasta C purkautuvan aineen suoraan osaan Dl, jossa on aukko 28, joka johtaa hoikin sisälle ja jonka kautta syötetään mitattu määrä kaakaovoita paineen alla. Kaakaovoi sekoitetaan nopeasti aikaisemmin fluidoituun massaan kuivavalssauksella, jolloin 10 saadaan nesteytetty tahna, jolla on haluttu koostumus, ruu-vikuljettimen lähtöaukon 27 kohdalla. Nesteytysosassa on myös vältettävä lämpötilan nousu, ja hoikissa on tätä varten kanavia 42 jäähdytysnesteen virtausta varten. Ottaen huomioon tahnan viskoosiusasteen alenemisen on sekoittami-15 sen lämpövaikutus joka tapauksessa vähäisempi.

Käyttöolosuhteet riippuvat käytännössä vain suula-kepuristusparametreistä, kuten ruuvien pyörimisnopeudesta ja halkaisijasta, kierteiden syvyydestä ja noususta, hoikin lämpötilasta, ja ne pysyvät ennallaan, jos ei muuteta 20 lähtöaineosia, so. jalostetun tahnan koostumusta. Siksi voidaan tietyn jalostetun tahnan kanssa, kun on määritetty kokemuksen perusteella ruuvien rakenne keskipyörimis-nopeuden ja hoikissa virtaavan jäähdytysnesteen keskivir-tausnopeuden kanssa, jatkaa tuotantoa muuttamalla ruuvien 25 pyörimisnopeus ja lämpötilan säätö sekä valvomalla tahnan laatua ja käsittelyn tehokkuutta kaasunpoistoaukkojen kautta ja ruuvikuljettimen lähtöaukon kohdalla.

Ottaen huomioon käsitellyn nopeuden on itse asiassa mahdollista heti vaikuttaa ruuvien pyörimisnopeuteen ja 30 lämpötilan säätöön, kun huomataan laadun muutos, jolloin aineen virtausnopeus säädetään yksinkertaisesti ruuvikul-jettimen tulopään 80 kohdalla.

Esimerkkinä käsiteltiin suulakepuristamalla jalostettua, tavallista suklaamassaa, jossa rasva-aineen osuus 35 oli 26,6 % ja vesipitoisuus 2 % ja jonka koostumus oli seuraava: is 7 75 61 sokeria 45 % kaakaotahnaa 40 % täydentävää kaakaovoita 14 % lesitiiniä 0,6 % 5 mausteita 0,1 % Tällöin käytettiin kaksoisruuvisuulakepuristinta, joka käsitti siirtovyöhykkeen ja vähitellen tapahtuvan puristuksen vyöhykkeen, joiden jälkeen seurasi jarrutusvyöhyke, joka käsitti kaksi kierrettä vastakkaisella nousulla ja va-10 rustettuina ikkunoilla sekä ulosmenovyöhyke ilman painetta kahden 6 mm:n suulakkeen edellä, kumpikin keskitettynä yhden ruuvin akselille.

80 k/min kierrosnopeudella saavutettiin 30 kg/h virtausnopeus. Aineen ulosmenolämpötila rajoitettiin arvoon 15 115°C jäähdyttämällä holkki lämpötilaan 70-80°C. Tahna oli tällöin läpikäynyt nestevalssausvaiheen sekoittamisen muodossa sisältäen halutun osuuden kaakaovoita, mutta vaiheen pituus oli lyhennetty viideksi minuutiksi. Näin on ollut mahdollista saada suklaatahna, jonka viskoosius on 20 11 poisia ja 100 dyneä/cm juoksuraja. Suorittamalla kuiva- valssaus kahdessa suulakepuristusvaiheessa samoissa olosuhteissa ja sen jälkeen nestevalssaus viiden minuutin aikana oli saadun tahnan viskoosius 9 poisia ja juoksuraja oli 2 60 dyneä/cm . Nämä ominaisuudet ovat varsin vertailukelpoi-25 set sellaisen vertailutahnan ominaisuuksiin, joka on läpikäynyt tunnetun valssauskäsittelyn ja jonka viskoosius voi olla 10 poisia ja juoksuraja 50 dyneä/cm samalla raaka-aineella aloitettaessa.

Tietyissä tapauksissa vastakkaisella kierteen nousul-30 la varustettujen jarrutusvyöhykkeiden kautta tapahtuvan läpikulun aiheuttaman valssauksen ja leikkauksen vaikutus on liian raju ja aikaansaa itselämpenemisen johdosta lämpötilan nousun, jota ei voi enää valvoa tarkasti. Näin on varsinkin valmistettaessa maitosuklaata, joka on tavallista 35 suklaata herkempi lämpötilan vaikutuksille ja jonka kanssa valssauslämpötila ei saa ylittää 70°C. Ottaen huomioon 16 77561 maitojauheen mukanaolon jalostetussa tahnassa, voi lämpötilan liiallinen nousu johtaa palaneen makuun ja hiukkaska-saantumiin, joiden koko on yli 30 mikronia ja jotka siten huomataan maussa. Tässä tapauksessa on jarrutusvyöhykkeiden 5 koostuttava ruuviosista, joiden vaikutukset eivät ole yhtä rajuja, ja tähän tarkoitukseen on edullista käyttää sekoituslevyjä. Tämä näytetään kuviossa 5, joka esittää sivukuvantoa aksiaalileikkauksena koneesta, jolla valmistetaan maitosuklaata.

10 Samoin kuin edellä käsittää ruuvikuljetin kaksi ruu via 3 ja 3', joita pyöritetään pitkänomaisen hoikin 2 sisällä. Jalostettu tahna, joka purkautuu murskaimesta 14 ja joka sisältää maitojauhetta, sokerijauhetta ja kaakao-jauhetta, syötetään syöttösuppiloon 20 ja sen vetävät ruu-15 vit, joilla on syöttövyöhykkeessä A kierteet leveällä nousulla .

Kuten edellä käsittää käsittelyvyöhyke B ensimmäisen, vähitellen tapahtuvan puristuksen osan Bl, jolla on kierteet ahtaalla nousulla ja jarrutusosan B2, joka koos-20 tuu epäkeskisistä sekoituslevyistä. Kuvion 6 mukaisesti, joka esittää poikkileikkauskuvantoa, ovat sekoitusle-vyt rinnakkain asetettuja, pyöreitä levyjä 6, 6', joiden keskipisteet 60 on siirretty kulmassa niin, että ne ovat pitkin viivaa, joka kiertää kierukan muodossa ruuvin akse-25 Iin ympäri. Aine kulkee täten kierukassa kiertävän tilan kautta ja se tulee murskatuksi samanaikaisesti hoikin seiniä vasten. Säätämällä sekoituslevyjen lukumäärä ja epäkeskisyys, voidaan säätää niiden valssaus- ja leikkaus-voimien voimakkuus, jotka tulevat kehitetyiksi ja eri-30 tyisesti tila 61 aineen läpikulkua varten voi pyöriä akselin ympäri päinvastaiseen suuntaan kuin ruuvien pyörimissuunta, niin että saadaan aikaan suurempi jarrutus-voima ja siten pitempi läpikulkuaika.

Lisäksi on mahdollista vähentää leikkausvaikutuksia, 35 poistaa kalvo 8 ja panna jarrutusosa B2 johtamaan suoraan kaasunpoisto-osaan C, joka samoin kuin edellä, sisältää 17 775 61 kierteet leveällä nousulla, joihin sekoituslevyistä purkautuva aine voi levitä.

Näin on mahdollista kohdistaa tahnaan kohtuulliset valssaus- ja leikkausvaikutukset, jotka kuitenkin riittävät 5 saamaan kiinteät hiukkaset yhtymään rasva-aineeseen ainetta olennaisesti lämmittämättä ja lisäksi voi olla tarpeellista hoikin jäähdytyksen sijasta lämmittää sitä kierrättämällä lämmönsiirtoneste lämpötilassa 60-70°C.

Ottaen huomioon sekoittamisen kohtuullisen voi-10 makkuuden, on yleensä suoritettava kuivavalssaus ainakin kahdessa perättäisessä käsittelyvyöhykkeessä, jolloin, kuten nähtiin, kaasun poisto voidaan suorittaa parhaissa olosuhteissa. Kuten edellä osoitettiin, voidaan kaasunpoiston tehokkuutta ja tahnan laatua tarkkailla käsittelyn aikana 15 kaasunpoistoaukkojen 23 kautta.

Toisen jarrutusvyöhykkeen C lähtöaukon kohdalla aine kulkee ruuvikuljettimen viimeiseen osaan D, jossa syötetään kaakaovoita aukon 28 kautta nesteytyskäsittelyn aikaansaamiseksi. Ottaen huomioon viskoosiuden alenemisen, joka johtuu 20 kaakaovoin lisäyksestä, on normaalisti mahdollista viedä tahna tässä osassa osaan D2, jolla on vastakkaiskierre ja jossa lähinnä saadaan aikaan valssaus- ja leikkausvaikutuk-set, jotka ovat tarpeen tahnan homogenointia varten. Tässä vyöhykkeessä lämmönsiirtonesteen virtaus kanavien 42 kautta 25 mahdollistaa tahnan pitämisen alle 70°C lämpötilassa.

Voimakkaampi jäähdytys sallisi lisäksi tahnan saamisen ruuvikuljettimen lähtöaukon 27 kohdalla lämpötilaan, joka voi laskea alle 30°C. Näin voidaan suklaatahna saattaa sopivaan lämpötilaan itse ruuvikuljettimen sisällä tahnan 30 muovaamiseksi lähtöaukon kohdalla. Joten samalla kun on otettu huomioon tavanomaisen prosessin vaiheet eli kuivavalssaus, nestevalssaus ja lämpötilan säätö, suoritetaan kaikki jalostuksen jälkeen seuraavat toiminnat jatkuvasti ja lyhyessä ajassa saman, hyvin pienen koneen sisällä, koska voi-35 daan saavuttaa 20 kg/h virtausnopeus koneella, jonka pituus on alle 2 m.

18 7 75 61

Keksintö ei tietenkään rajoitu vain kuvattujen toteutusmuotojen yksityiskohtiin. Erityisesti ruuvien rakenne riippuu, kuten on nähty, jalostetun tahnan luonteesta ja käsittelystä, joka halutaan suorittaa.

5 Lisäksi prosessin tärkein omaperäisyys on se, että siinä suoritetaan todellinen kuivavalssaus ruuvikuljettimen sisällä, ja jos se vaikuttaa luonnolliselta, siinä voidaan suorittaa myös nestevalssaus; tämä käsittely, joka on helpompi, voitaisiin kuitenkin suorittaa toisenlaisissa lait-10 teissä.

Samoin, vaikka on kuvattu tavanomaista nestevalssaus-ta, jossa lisätään kaakaovoita, olisi myös mahdollista saada aikaan tahnan nesteytys muiden tunnettujen apuaineiden avulla .

Claims (13)

19 7 7561

1. Prosessi, jolla jatkuvasti valmistetaan suklaa-tahnaa ja jossa eri ainekset, joihin kuuluvat ainakin kaa- 5 kao ja sokerijauhe, läpikäyvät jauhamisen ennaltamäärät-tyyn hiukkaskokoon, fluidoinnin dispergoimalla sokeri- ja kaakaohiukkaset jatkuvassa rasvavaiheessa ja kaasun poiston veden ja haitallisten, haihtuvien yhdisteiden poistamiseksi, jolloin ainakin yksi osa käsittelystä suoritetaan 10 ainakin yhdessä ruuvikuljettimessa, joka käsittää pitkän hoikin (2), joka ympäröi ainakin kahta kuljetinholkkia (3), joita käytetään pyörivästä ja jotka on varustettu säätövä-lineillä (41, 42) mukana kulkevan aineen lämpötilaa varten, tunnettu siitä, että se käsittää ainesten esi-15 jauhatuksen jälkeen, kunnes saadaan jalostettu tahna, jalostetun tahnan kuivavalssauksen ruuvikuljettimessa (2), joka käsittää ensimmäisenä vaiheena (A) jalostetun tahnan yksinkertaisen sekoittamisen nostetussa lämpötilassa ja sitten ainakin yhtenä toisena vaiheena (B) sekoittamisen, joka 20 saa aikaan valssaus- ja leikkausvaikutuksia, joiden voimakkuus kasvaa progressiivisesti, jolloin jokaista sekoitusvai-hetta (B) seuraa kaasunpoistovaihe (C), jolloin sanottujen valssaus- ja leikkausvaikutusten voimakkuus määritetään siten, että aineen lämpötilan säätölaitteet (41, 42) sallivat 25 aineen lämpötilan pitämisen ennallaan hiukkaskokoa säilyttäen, jonka jälkeen saatu tahna läpikäy nestevalssauksen, joka suoritetaan sekoituksen, valssauksen ja leikkauksen yhteisvaikutusten avulla ja ennalta määrätyssä lämpötilassa ruuvikul jettimen lisävyöhykkeessä (D), johon syötetään kaakao-30 voita ja lisäaineita.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen suklaan valmistusprosessi, tunnettu siitä, että kuivavalssauskäsitte-ly suoritetaan progressiivisesti useissa perättäisissä kä-sittelyvyöhykkeissä, joista jokainen sisältää sekoitusosan 35 (B) ja kaasunpoisto-osan (C). 20 7 7 5 61

3. Patenttivaatimuksen 1 mukainen suklaan valmistusprosessi, tunnettu siitä, että ruuvit (3) koostuvat rinnakkain asetetuista osista, joilla on erilaiset ominaisuudet jalostettua, tasalaatuista tahnaa varten ja kä-5 sittelyvyöhykkeiden rakenne, pituus ja lukumäärä määritetään ruuvien (3) keskipyörimisnopeudella, niin että aineen lämpötila voidaan pitää joka kohdassa halutulla tasolla kitkasta johtuvan itselämpenemisen ja ruuvikuljettimen lämpötilan säädön yhteisvaikutuksen avulla ja massan valmis- 10 tusta jatketaan muuttamalla ruuvien pyörimisnopeus ja säätämällä lämpötila sekä valvomalla toisaalta veden ja haitallisten aromien purkausta kaasunpoistovyöhykkeiden kautta ja toisaalta tahnan makua ja hiukkaskokoa ruuvikuljet-timen lähtöaukon kohdalla.

4. Jonkin edeltävän patenttivaatimuksen mukainen suk laan valmistusprosessi, tunnettu siitä, että aineen lämpötilan säätö saadaan aikaan kierrättämällä lämmönsiir-toneste ruuvikuljettimen osissa, jotka ovat kosketuksessa tahnan kanssa ja ainakin hoikkia (2) pitkin.

5. Jonkin edeltävän patenttivaatimuksen mukainen suk laan valmistusprosessi, tunnettu siitä, että kaasun poisto saadaan aikaan laajentamalla tahnaa ruuvikuljet-timen osassa (C), joka on alajuoksun puolella jokaisesta käsittelyvyöhykkeestä (B) ja jossa ruuvien (3) kierteillä 25 (31) on leveä nousu tai jako aineen kuljettamiseksi ilman puristusta ja hoikissa (2) on ainakin yksi aukko (23) tahnasta eroavien kaasujen poistamiseksi.

6. Patenttivaatimuksen 5 mukainen suklaan valmistusprosessi, tunnettu siitä, että jokaisen sekoitus- 30 vaiheen (B) päässä tahna on säikeiden (9) muodossa, jotka sitten kulkevat seuraavaan kaasunpoisto-osaan (C).

7. Laitteisto, jolla valmistetaan jatkuvasti suklaa-tahnaa ja joka sisältää laitteet (11, 12, 13, 14), joilla jauhetaan, sekoitetaan ja jalostetaan aineksia, joita ovat 35 ainakin kaakao ja sokeri, laitteet kaakao- ja sokerihiukkas- 2i 77561 ten fluidoimiseksi dispersion avulla jatkuvassa rasvavai-heessa ja laitteet veden ja haitallisten, haihtuvien aineosien kaasunpoistoa varten haihdutuksen avulla, jolloin laitteiston osan muodostaa ruuvikuljetin, joka käsittää 5 pitkän hoikin (2), joka ympäröi ainakin kahta ruuvia (3), joiden akselit ovat yhdensuuntaiset, laitteen (20) ruuvien pyörittämiseksi säädettävällä nopeudella niiden akseleiden ympäri ja laitteen (4) ruuvien mukana kulkevan aineen lämpötilan säätämiseksi, tunnettu siitä, että ruuvi-10 kuljetin (2) koostuu jalostuslaitteen (14) alajuoksun puolella olevasta jatkuvasta valmistuspiiristä, johon kuuluu laite, jolla kuivavalssataan jalostettu tahna ja laite (5), jolla suoritetaan nestevalssaus lisäämällä lisäaineita, ja ruuvikuljettimelle (2) syötetään jatkuvasti ennaltamäärä-15 tyllä virtausnopeudella jalostettua tahnaa, ja se käsittää yläjuoksun puolelta alajuoksun puolelle vyöhykkeen (A), jossa tapahtuu syöttö ja alustava sekoitus ja jossa on laite (41) tahnan lämmitystä varten ja ainakin yhden käsitte-lyvyöhykkeen (B), jossa on laite (31) valssausta ja leik-20 kausta varten, joiden tehokkuus kasvaa progressiivisesti ja lämpötilan säätölaite (4), jolloin jokaisen käsittely-vyöhykkeen (B) jälkeen seuraa kaasunpoistovyöhyke (C), sen jälkeen ruuvikuljettimen lopullisen käsittelyn vyöhyke (D), joka on sijoitettu alajuoksun puolelle viimei-25 sestä kaasunpoistovyöhykkeestä (C) ja jonka tulopuolen kohdalla hoikissa (2) on ainakin yksi aukko (28) nesteytyksen apuaineiden syöttöä varten.

8. Patenttivaatimuksen 7 mukainen laitteisto suklaan valmistusta varten, tunnettu siitä, että 30 ruuvikuljetin kattaa koko syöttövyöhykkeen (A), käsitte-lyvyöhykkeet (B) ja kaasunpoistovyöhykkeet (C) yhden hoikin (2) sisällä ja ruuveilla (3) on jokaisessa kaasunpois-tovyöhykkeessä (C) kierteet (31), joilla on leveä nousu tai jako ja jotka ajavat alajuoksun suuntaan ilman pu-35 ristusta ja joihin johtaa ainakin yksi kaasunpoistoauk-ko (23). 22 77561

9. Patenttivaatimuksen 7 mukainen laitteisto suklaan valmistamiseksi, tunnettu siitä, että tahnan lämpötilan säätölaite (4) käsittää kanavia (42) lämmönsiir-tonesteen kierrättämiseksi, jotka kanavat koostuvat vyöhyk- 5 keistä ruuvikuljettimen hoikissa ja laitteen (40) virtausnopeuden säätämiseksi jokaisessa vyöhykkeessä.

10. Patenttivaatimuksen 7 mukainen laitteisto suklaan valmistamiseksi, tunnettu siitä, että ruuvit (3) koostuvat rinnakkain asetetuista osista, joiden kier- 10 teillä on erilaiset nousut ja joilla on syöttövyöhykkeessä (A) kierteet (310), joiden nousu tai jako on leveä tahnan ajamiseksi alajuoksun suuntaan ilman puristusta ja jokaisessa käsittelyvyöhykkeessä (B) on puristusosa (B1), jonka kierteiden (311) nousu tai jako muuttuu ahtaammaksi sekä 15 jarrutusosa (B2).

11. Patenttivaatimuksen 10 mukainen laitteisto suklaan valmistamiseksi, tunnettu siitä, että jarru-tusosassa (B2) ruuvit (3) koostuvat epäkeskisistä ja rinnakkain asetetuista levyistä (6), joiden keskipisteet (60) 20 on sijoitettu viivalle, joka kiertää kierukan muodossa ruuvin akselin ympäri.

12. Patenttivaatimuksen 10 mukainen laitteisto suklaan valmistamiseksi, tunnettu siitä, että jarru-tusosassa (B2) on ruuveilla (3) kierteet (31), joiden nou- 25 su on päinvastainen kuin alajuoksun suuntaan ajava nousu ja joissa on aukkoja (32) aineen alajuoksun puolelle tapahtuvaa, valvottua läpikulkua varten.

13. Patenttivaatimuksen 8 mukainen laitteisto suklaan valmistusta varten, tunnettu siitä, että ruu- 30 vikuljetin (2) käsittää jokaisen käsittelyvyöhykkeen (B) ja seuraavan kaasunpoistovyöhykkeen välillä säikeitä muodostavan laitteen, jonka muodostaa kalvo (8), johon on muodostettu suulakkeet (80) säikeiden (9) muodostamiseksi, jotka ulottuvat kaasunpoistovyöhykkeen yläjuoksuosan läpi 35 kosketuksessa jälkimmäisessä virtaavan kaasuvirran kanssa ennen uudelleensekoitusta ruuvien (3) pyörimisen vaikutuksesta. 23 7 7 5 61