FI72806B - Utdragare foer eldvapen i vilka anvaendes hylsfria patroner. - Google Patents

Description

1 72806

Ulosvetäjä tuliaseisiin, joissa käytetään hylsyttömiä patruunoita varustettuna kehänallilla. - Utdragare för eldvapen i vilka användes hylsfria patroner.

Esillä olevan keksinnön kohteena on ulosvetäjä tuliaseisiin, joissa käytetään hylsyttömiä patruunoita, joissa ruutipanos on sijoitettu ammuksen takaosassa olevaan onteloon ja joissa on kehänalli.

Tällaiset ammukset perustuvat täysin uuteen käsitykseen verrattuna tavanomaisiin ammuksiin, ja niitä on kuvattu italialaisissa patenteissa 932.381 ja 972.058, joihin tässä yhteydessä viitataan keksinnön ymmärtämiseksi paremmin.

Tällä hetkellä käytössä olevat tuliaseiden ulosvetäjät muodostuvat normaalisti sopivasti muotoillusta vivusta, jotka on kiinnitetty aseen lukkoon sopivaan kohtaan siten, että ne pääsevät tarttumaan patruunan hylsyyn muodostettuun sopivaan uraan siinä vaiheessa, kun patruunat syötetään aseen piippuun. Patruunan kiinnittyminen ulosvetäjään varmistetaan aina joustolla, jonka ulosvetäjä saa kierrejousesta tai erityisestä joustavasta rakenteesta ulosvetäjän etupäästä, joka tukee kiinnityskoukkua.

Kaikkien näiden ulosvetäjätyyppien toiminta on varmaa johtuen siitä, että laukaisuhetkellä aseen suusta ulostuleva yksittäinen luoti jättää hylsynsä patruunapesään aina aseen rekyy-litoimintaan saakka, jolloin lukko aukeaa ja ulosvetäjä heittää hylsyn ulos.

Tästä syystä tämän tyyppisen ulosvetäjän päätarkoituksena on pitää patruunapesään työnnetyn luodin hylsy kiinnitettynä luk-: koon mahdollisimman hyvin luotettavan ulossinkoamisen mah dollistamiseksi, jolloin saadaan varmistetuksi aseen toiminnan ! jatkuvuus.

2 72806

On selvää, että näissä tapauksissa epäonnistuneesta iskusta tai viallisesta luodista seuraava haittapuoli saa aikaan sen, että panos ei räjähdä laukaistaessa ja aseen piippuun jää patruuna, jolloin tämä haittapuoli saadaan eliminoiduksi välittömästi avaamalla aseen lukko käsin, mikä ulosvetäjän ansiosta heittää patruunapesään jääneen patruunan ulos siten, että ase palautuu täyteen toimintakuntoon.

Ulosvetäjän toiminta käytettäessä hylsyttömiä ammuksia eroaa täysin yllä kuvatusta tavanomaisten ammusten ulosvetäjien toiminnasta.

Käytettäessä hylsyttömiä ammuksia ulosvetäjän pitäisi vetää aseen patruunapesästä pois ainoastaan ne ammukset, joiden panosta iskuri ei ole onnistunut räjäyttämään iskuhetkellä.

Samanaikaisesti, koska silloin tällöin laukaisun aikana ei ole mahdollista eliminoida piippuun jäävien viallisten ammusten esiintymistä, työnnettäessä ammuksia patruunapesään pitäisi ulosvetäjän kiinnittyä jokaiseen ammukseen, mutta lukita kiinni ainoastaan ne, jotka vikojen johdosta jäävät patruunapesään sekä päästää kaikki muut ammukset vapaasti ulos aseen suusta.

Tarkemmin sanoen keksinnön mukainen ulosvetäjä tuliaseisiin, joissa käytetään hylsyttömiä ja kehänallilla varustettuja patruunoita on tunnettu siitä, että ulosvetäjä on integraali-nen osa aseen lukossa olevaa sulkutappia ja se ulottuu rungon keskelle sulkutapin etupinnasta, jolloin ulosvetäjän muodostaa sulkutapissa oleva, tapin keskilinjalta poikkeutettu uloke, jonka alaosassa on lukitushaka, joka on suunniteltu menemään ammuksen takana olevassa sulkureunassa olevaan sisäpuoliseen syvennykseen ja tarttumaan sulkureu-naan, kun ammus on patruunapesässä samankeskeisesti patruunapesän kanssa.

3 72806 Tämän tyyppisen ulosvetäjän toiminnan mahdollistaa tuki, jonka ensiksi lipas ja sitten aseen patruunapesän seinämä antaa ammuksen koko etuosaan siinä vaiheessa, jolloin ammus työnnetään piippuun.

Jos tässä vaiheessa piippuun työnnettyyn ammukseen isketään oikealla tavalla, panoksen räjähtämisestä kehittynyt kaasu-paine lähtee työntämään ammusta ulos patruunapesästä kohti piipunsuuta ja avaa lisäksi ammuksen takareunan vapauttaen sen ilman minkäänlaisia esteitä sulkutappiin muodostetussa ulosvetäjässä olevasta lukitushaasta.

Välittömästi sen jälkeen, kun ammus lähtee piipusta mainittu paine avaa aseen lukon mahdollistaen seuraavan uudelleen-virityksen, jolloin aseen toiminnan jatkuvuus varmistuu.

Mikäli toisaalta heikosta iskusta tai viallisesta ammuksesta johtuen ammuksen panos ei syty laukaistessa, ammus pysyy kiinnittyneenä sulkutappiin muodostetun ulosvetäjän lukitus-hakaan, joka sulkutappi on aikaisemmin työntänyt kyseisen ammuksen patruunapesään.

Aivan samoin kuin tällä hetkellä käytössä olevissa aseissa riittää tässäkin tapauksessa se, että aseen lukko avataan käsin syttymättömän ja piippuun jääneen ammuksen ulosheit-tämiseksi.

Ammuksen poislentäminen aseesta tapahtuu sen oman painon vaikutuksesta lukon saavuttaessa laukaisuradan päässä olevan asennon, jolloin ammus putoaa pois aseen rakenteeseen muodostetun poistoreiän kautta, joka reikä sijaitsee lippaaseen nähden takana.

Koska ammuksen etupäätä ei enää tue patruunapesän seinämä eikä lipas, ei tässä asennossa itse asiassa enää ole tarvittavaa tukea ammuksen pitämiseksi paikallaan aksiaalisesti sulkutappiin nähden; tästä syystä ammus vapautuu sulkutappiin 4 72806 muodostetun ulosvetäjän lukitushaasta ja putoaa maahan.

Seuraavassa yksityiskohtaisessa keksinnön selityksessä keksintöä kuvataan puhtaasti rajoittamattoman esimerkin muodossa tarkemmin selvittämällä sen yhtä suoritusmuotoa ja viittaamalla oheisiin piirustuksiin, joissa:

Kuvio 1 on suurennettu sivukuva suljintapin etuosaan muodostetun ulosvetä jän profiilista.

Kuvio 2 on suurennettu etukuva kuviossa 1 esitetyn ulosvetäjän profiilista.

Kuvio 3 on suurennettu osittaisleikkaus, joka esittää keksintöön liittyvien hylsyttömien ammusten taka-seinämään muodostetun reunan muodon.

Kuvio 4 on leikkaus, joka esittää ulosvetäjää, joka ensimmäisessä sulkemisvaiheessa työntyy lippaassa olevan ammuksen takapäähän lähtien työntämään sitä patruunapesään .

Kuvio 5 on leikkaus esittäen ulosvetäjää, joka sulkemisvaiheen aikana on jo työntänyt ammuksen eteenpäin irti lippaan ohjaimesta yhdensuuntaiseksi piipun kanssa sulkien piipun akselin.

Kuvio 6 on leikkaus, joka esittää ulosvetäjää ammuksen ollessa siihen lukittuneena ja lukon ollessa suljettuna.

Kuvio 7 on leikkauskuva, joka esittää ulosvetäjää siihen lukitun ammuksen kanssa siinä vaiheessa, jolloin ammusta vedetään pois patruunapesästä sen jälkeen, kun lukko on avattu käsin.

Kuvio 8 on leikkauskuva, joka esittää ulosvetäjää siinä vaiheessa, kun lukko on täysin avattu käsin, jolloin ammus ei enää ole etupäästään tuettu lippaaseen 5 72806 ja putoaa siten maahan.

Piirustusten kuvioiden'mukaisesti on keksinnön mukainen ulosvetäjälaite esitetty asennettuna aseeseen, jonka sulkimessa on rekyylimassa, jolloin kaikki ne osat, jotka toimivat samalla tavoin kuin tällä hetkellä käytettävät aseet on jätetty pois. Radiaalinen iskujärjestelmä, joka sopii iskemään keksinnössä käsiteltyyn hylsyttömään ammukseen, on esitetty italialaisessa patentissa 1 029 293.

Ensimmäisissä kuvioissa 1-3 on ulosvetäjä (kts. kuvio 1) muodostettu suljintapin 1 etupäähän ja se muodostuu pääasiallisesti ulokkeesta 2, joka päättyy kuvun 3 alaosaan (kts. kuvio 2), jolla kuvulla on olennaisesti linssimäinen poikkileikkaus.

Seinien 4a, 4b, 4c muodostama ura 4 muodostaa lukitushaan 5 ja on muodostettu sulkutapin 1 ulokkeeseen 2; tämä haka on muotoiltu tarttumaan ammuksen 7 sulkureunaan 6 (kts. kuvio 3).

Uran 4 kaareva seinä 4c ulottuu sulkutapilla 1 kohtisuoraan tuen 8 kaarevaa pintaa vastapäätä olevaan asemaan, joka • tuki on täsmälleen vastapäätä lukitushakaa 5 ja varmistaa • ammuksen 7 takareunan 6 ja sulkutapin 1 sama-akselisen asennon.

Kuvattu ulosvetäjä toimii seuraavasti:

Ensimmäisessä vaiheessa piippuun työnnettäessä (kts. kuvio 4) lukkoon 10 kuuluvan suljintapin 1 uloke 2 työntyy ammuksen 7 takareunan 6 sisäpuolella olevaan onteloon 9 (kts. kuvio 3) ja alkaa työnnön kohti lukossa tai rungossa 12 olevaa patruunapesää 11 kulkien lippaassa 14 olevan ohjaustien 13 läpi. Piippuun suuntautuvan työnnön jatkuessa (kts. kuvio 5) ammus 7 liukuu kokonaan lippaan 14 ohjaustien 13 läpi siirtyen suljintapin 1 kanssa aksiaaliseen asentoon, ^ 72806 koska sen etupäätä tukevat patruunapesän 11 seinämät ja sen takareunaa 6 ohjaa uran 4 kaareva pinta 4c (kts. kuvio 1) ja lisäksi tuen 8 kaareva pinta, jotka molemmat on muodostettu suljintappiin 1.

Tässä vaiheessa lukitushaka 5 (kts. kuvio 1) kiinnittyy ammuksen 7 takareunan 6 sisään tehden sen integraaliseksi lukkoon 10 kuuluvan suljintapin 1 kanssa.

Tällä tavoin (kts. kuvio 6) aseen lukitseminen saadaan suoritetuksi loppuun siten, että lukko 10 on sulkeutunut runkoa 12 vasten ja ammus 7 on kiinnittyneenä suljintapissa 1 olevaan lukitushakaan 5.

Mikäli tässä vaiheessa ammuksen 7 isku tapahtuu oikealla tavalla, panoksen syttymisestä kehittyvä kaasunpaine lähettää ammuksen 7 työntymään kohti piipunsuuta ja avaa samalla ammuksen takasuljinreunan 6 (kts. kuvio 3) vapauttaen sen esteettä suljintapissa 1 olevasta lukitushaasta 3.

Välittömästi sen jälkeen, kun ammus lähtee piipusta mainittu paine avaa aseen lukon mahdollistaen seuraavan virityksen ja varmistaen siten aseen toiminnan jatkuvuuden.

Mikäli toisaalta heikosta iskusta tai viallisesta ammuksesta johtuen ammuksen 7 panos ei räjähdä, ammus pysyy kiinnittyneenä lukitushakaan 5 kuviossa 6 esitetyssä asennossa estäen siten aseen toiminnan.

Avaamalla lukko 10 käsin (kts. kuvio 7) ammus 7 saadaan poistetuksi rungon 12 patruunapesästä 11.

Tämän varmistaa ensinnäkin patruunapesän 11 seinämien muodostama tuki ja sen jälkeen lippassa olevat ammukset ja itse lipas viimeisen laukauksen suorittamisen jälkeen tukee ammuksen 7 etupäätä pitäen sen ehdottomasti aksiaalisena suljintappiin 1 nähden.

7 72806

Kun lukko on avattu täysin käsin (kts. kuvio 8), ammuksen etupää ei enää ole tuettuna ja painostaan johtuen se ei enää pysy sama-akselisessa asennossaan suljintapin 1 akselin kanssa ja tällöin sen takareuna 6 irtoaa ensin tukipinnasta 8 ja sen jälkeen lukitushaasta 5, jotka kumpikin on muodostettu suljintappiin 1.

Ammus 7 putoaa aseesta aseen rungon 16 alaosaan muodostetun poistoreiän 15 kautta ja edelleen maahan.

Kun lukko 10 tämän jälkeen suljetaan, on lukitushaka 5 valmis tarttumaan uuteen ammukseen varmistaen siten aseen toimimisen jälleen.

Tästä syystä koko järjestelmällä saadaan aikaan ammusten poistaminen aseen patruunapesästä, jolloin saadaan varmistetuksi oikea toiminta ja niiden ammusten nopea ulostyöntyminen aseesta, jotka eri syistä mahdollisesti jäävät piippuun.

Vaikkakin tässä on kuvattu keksinnön vain yksi suoritusmuoto, on luonnollisesti mahdollista suorittaa useita modifikaatioita ja muutoksia irtautumatta keksinnön suojapiiristä.

Claims (2)

8 72806

1. Ulosvetäjä tuliaseisiin, joissa käytetään hylsyttömiä patruunoita, joissa ruutipanos on sijoitettu ammuksen takaosassa olevaan onteloon ja joissa on kehänalli, tunnettu siitä, että ulosvetäjä on integraalinen osa aseen lukossa olevaa sulkutappia (1) ja se ulottuu rungon (12) keskelle sulkutapin etupinnasta, jolloin ulosvetäjän muodostaa sulku-tapissa (1) oleva, tapin keskilinjalta poikkeutettu uloke (2), jonka alaosassa on lukitushaka (5), joka on suunniteltu menemään ammuksen (7) takana olevassa sulkureunassa (6) olevaan sisäpuoliseen syvennykseen ja tarttumaan sulkureunaan, kun ammus on patruunapesässä (11) samankeskeisesti patruunapesän kanssa.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen ulosvetäjä, tunnettu siitä, että sulkutapin (1) poikkeutetun ulokkeen (2) ja itse sulkutapin väliin on järjestetty integraalinen väliosa, jonka poikkileikkaus on lieriömäinen ainakin ylä- ja alaosassa ja jonka koko on sellainen, että se irtonaisesti sopii ammuksen (7) takareunuksen (6) sisään, ja joka on vähemmän poikkeutettu sulkutapin keskilinjan suhteen kuin sulkutapin uloke (2).