FI117052B - Menetelmä laktidin puhdistamiseksi - Google Patents

Description

MENETELMÄ LAKTIDIN PUHDISTAMISEKSI

Esillä oleva keksintö koskee menetelmää den maitohappomolekyylin muodostaman syklisen est laktidin, puhdistamiseksi.

5 Laktidillä, joka on kahdesta maitohappc kyylistä muodostunut syklinen esteri, tiedetään c kolme muotoa; L-laktidimolekyyli, joka on muodos kahdesta L-maitohappomolekyylistä, D-laktidimolel· joka on muodostunut kahdesta D-maitohappomolekyyJ 10 ja mesolaktidimolekyyli, joka on muodostunut L-n haposta ja D-maitohaposta.

Laktidi on tärkeä välituoteyhdiste pölyn hapolle, johon on viime vuosien aikana kiinni huomiota biodegratoituvana muoviaineena. Tiede 15 että suurimolekyylipainoista polymaitohappoa vc saada laktidin renkaan avaavalla polymeroinnilla.

Polymaitohapon luonne vaihtelee polymai pon muodostavan maitohappomonomeerin optisen puht mukaan, so. polymaitohapon optisen puhtauden, sek 20 lymaitohapon molekyylipainon mukaan. On tiedetty, . puhtaalla L- tai D-polymaitohapolla on parempi 1 ja muotoiltavuus kuin L- tai D-polymaitohapolla, t .* on vastaava molekyylipaino, mutta alhaisempi op Λ * puhtaus. Täysin raseemisella maitohapolla, so.

• · 25 maitohaposta muodostuneella DL-polymaitohapolla ·:· parempi joustavuus kuin optisesti aktiivisella s"·': maitohapolla, ja siten sille odotetaan löytyvän töä erikoissovellutuksissa.

• Seuraavassa kuvataan tekniikan tasossa • * ’*!.* 30 mennessä käytettyjä menetelmiä laktidin syntetis * · · seksi.

2 "esipolymeeri") välituotteena ja johon kuuluu va. joissa syklistetään tämä välituote lämpötilassa, ei alita 180 °C lämpötilaa, katalyytin läsnä oi! jolloin muodostuu laktidia, joka on kahden maito] 5 molekyylin muodostama syklinen esteri, ja otetaai laktidi höyryn muodossa pois reaktiojärjesteli Tarkemmin, 1aktidia syntetisoidaan seuraavan mei män mukaisesti käyttäen maitohappoa raaka-aineena (1) Maitohappoa kuumennetaan alipaii 10 (tavallisesti alle 20 mmHg), kunnes se dehydrat ja kondensoituu ja konvertoituu esipolymeeriksi. kuumennuksessa lämpötila pidetään alle 180 °C mai pon rasemoitumisen estämiseksi, (2) Esipolymeeria ja siihen katalyytiksi 15 tidisynteesiä varten lisättyä SnO:ta kuumennetaa dessä alipaineessa ja jätetään reagoimaan lämpöti n. 180 - 23 0 °C, samalla kun poistetaan muodc laktidihöyry tislaamalla.

(3) Laktidihöyry jäähdytetään ja kerätää 20 otetaan talteen nesteen muodossa lämpötilassa, jc yli 60 °C ja 90 °C välillä, ettei se kondensoidu.

• · · *·ί·“ Maitohapon dehydrat oinnin ja kondensc • * : yhteydessä edellä mainitussa vaiheessa (1) reakti * * ·/ voi edeltävästi sisältää katalyyttiä vaiheen (2) j : : 25 tidisynteesiä varten. Ajatusta menetelmästä, joss ·:· vitetaan mainitut menetelmävaiheet (1) - (3) s ;*j*. että voidaan edetä jatkuvatoimisen prosessin muka ti ja tämän seurauksena lisätä synteesin tehokku - pidetään luonnollisesti tavoiteltavana.

* · 9 “II/ 30 Laktidihöyry, joka erotetaan tislaamalla * * * X kin edellä esitetyn vaiheen reaktio-osasta lak 11 3

Näistä epäpuhtauksista maitohappomonomee maitohappodimeeri ovat happokomponentteja. Lal· renkaan avaavalla polymeroinnilla tapahtuvan poJ tohapon synteesin aikana ne vaikeuttavat polymait 5 poketjun erottamista ja myöhempää suurimolekyyJ

noisen polymaitohapon valmistusta. Veden lä£ edistää polymaitohapon tai laktidin hydrolyysi; kaansaaden happokomponentin muodostumista, ja seurauksena vaikeuttaa vastaavasti suurimolekyyl 10 noisen polymaitohapon valmistusta.

Nämä epäpuhtaudet poistetaan tavaili raakalaktidistä menetelmillä, kuten kiteytys, tai tislaus, jolloin saadaan tuotettua puhdist laktidia.

15 Kun laktidin erotus näistä epäpuhtauk suoritetaan tavanomaisella kiteytyksellä saanto k tyksestä on liian alhainen ollakseen kaupalli tyydyttävä erittäin puhtaan laktidin valmistuksee;

Tislauksella tapahtuvassa erotuksessa m 20 hapolle ja laktidille tapahtuu termaalista polym tumista, hydrolyysiä, jne. tislauksen kuluessa.

: niiden perusteellinen erotus on vaikeaa ja lak ** * JV; saanto on alhainen, tätä menetelmää ei voida * * tyydyttävänä.

• · ; *·. 25 Julkaisussa W0 92/00 974 esitetyn menete * * * **V jonka vaiheet käsittävät raakalaktidin liuotta: it« ·“· sellaiseen liuottimeen, kuten asetoniin, joka se * * * *·* * tuu veden kanssa, kylmän veden lisäämisen saatuun okseen laktidin kiteytymisen aikaansaamiseksi ja » · : 30 tidikiteiden erottamisen reaktioliuoksen muista k • a * ϊ nenteista, väitetään tuottavan erittäin puhdasta * _ . _ . _ 4 liuos kosketukseen veden kanssa, jolloin happo! nentit uuttuvat liuoksesta * Tällä menetelmällä e kuitenkaan mahdollista erottaa L-laktidia ta laktidia riittävästi mesolaktidista.

5 Kun L-muotoista optisesti aktiivista n happoa käytetään raaka-aineena raakalaktidille, n hapossa tapahtuu väistämättä rasemoitumista j laktidin lisäksi muodostuu mesolaktidia sekä määrä D-laktidia, sillä yleensä on käytettävä n 10 määrin korkeaa reaktiolämpötilaa ja runsain n pitkiä retentioaikoja reaktion viemiseksi loppuun Kun DL-maitohappoa käytetään raaka-ai raakalaktidille, niin reaktio tuottaa luonnoll seurauksena mesolaktidia DL-laktidin lisäksi, jok 15 laktidi on ekvivalenttinen seos D-laktidia j laktidia.

Sellaisen polymaitohapon syntetisoimis jonka molekyylipaino on suuri ja jolla on suuri nen puhtaus, on välttämätöntä, että raaka-aineena 20 tetyt maitohapot, jotka ovat laktidin komponent omaavat suuren optisen puhtauden, so. laktidi i sään omaa suuren optisen puhtauden.

;***: Lisäksi, DL-polymaitohapon synteesissä * · raaka-aineena oleva laktidi on L-laktidin j, « « ; *·. 25 laktidin ekvivalenttinen seos. Se voi sisältää i * .·. laktidia ilman, että aiheutuu koostumuksellisia o mia. Käsiteltäessä kiinteässä tilassa olevaa lak * · · * välituoteraaka-aineena kiinteä laktidi on kuit niin liukoinen, että sen käsiteltävyys vaikeutuu, • m · M ϊ 30 lä mesolaktidi on erittäin hygroskooppista ja sei * 9 ·

il * lamispiste on alhainen ollen välillä n. 40 - 42 °C

5

Esillä olevan keksinnön keksijät ovat t< uutterasti tukimusta edellä mainittujen ongelmiei kaisemiseksi ja laktidin, jonka optinen puhta' suuri, saamiseksi raakalaktidista, so. erittäin 5 taan DL-laktidin saamiseksi poistamalla meso-lal· Tutkimuksen tuloksena he ovat havainneet, että laktidi liukenee nopeammin veteen ja hydrolys siinä nopeammin kuin L-laktidi tai D-laktidi ja L-laktidilla tai D-laktidilla on hyvin vähäinen 10 koisuus kylmään veteen, ja lopuksi havainneet, pitämällä raakalaktidia tietyn ajan kosketuksess den kanssa meso-laktidi poistuu tehokkaasti raat tidista, sillä meso-laktidi kulkeutuu ensisijaa vesifaasiin ja liukenee siihen ja osa meso-lakti 15 jopa hydrolysoituu. He ovat osoittaneet, että e kuvatun mukaisesti saatu laktidi sisältää vain sellaisia epäpuhtauksia, kuten meso-laktidia, n happoa ja muita happokomponentteja, ja siten se daan puhdistaa yksinkertaisesti. Tutkimuksen tule 20 on päädytty esillä olevaan keksintöön.

Esillä olevan keksinnön tarkoitus toteut (1) menetelmällä laktidin puhdistamiseksi, jolloi Γ**! netelmälle on tunnusomaista, että poistetaan ♦ · . laktidia seoksesta, joka sisältää vähintään yhtä • « : .·. 25 tidia, joka valitaan ryhmästä, johon kuuluu L-la ja D-laktidi, sekä meso-laktidia, saattamalla 4 "I! kosketukseen veden kanssa.

4 4 4 • 4 4

Esillä olevan keksinnön tarkoitus, kun laktidin pitoisuus raakalaktidissa on suhteel * * * ·*· 1 3 0 pieni, toteutetaan (2) menetelmällä laktidin puhd * Ϊ * · V * miseksi, jolloin menetelmälle on tunnusomaista, 6 kuuluu L-laktidi ja D-laktidi, erottuminen kii muodossa saattamalla seos kosketukseen veden kans Esillä olevan keksinnön tarkoitus, kun laktidin pitoisuus raakalaktidissä on suhteet 5 suuri, toteutetaan (3) menetelmällä laktidin puh< miseksi, jolloin menetelmälle on tunnusomaista, poistetaan meso-laktidia seoksesta, joka sisältä hintaan yhtä laktidia, joka valitaan ryhmästä, kuuluu L-laktidi ja D-laktidi, sekä meso-laktid 10 on ainakin osaksi sulassa tilassa, ja samanaika: aiheutetaan vähintään yhden laktidin, joka vaJ ryhmästä, johon kuuluu L-laktidi ja D-laktidi, ei minen kiteiden muodossa saattamalla seos kosketi veden kanssa.

15 Esillä olevan keksinnön tarkoitus toteut edelleen (4) menetelmällä laktidin puhdistami jonkin edellä mainittujen kohtien (1) - (3) mukc ti, jolloin seos, joka sisältää vähintään yhtä 1 dia, joka valitaan ryhmästä, johon kuuluu L-lakti 20 D-laktidi, sekä meso-laktidia, sisältää maitohe vettä ja muita epäpuhtauksia.

Esillä olevan keksinnön takoitus toteut | \ϊ edelleen (5) menetelmällä laktidin puhdistamis . jolle menetelmälle on tunnusomaista, että jonkin • ·'; 25 lä mainitusta kohdista (1) - (4) mukaisella men • M · mällä saadut L-laktidin ja/tai D-laktidin kiteet • · · · _···. tetaan liuottimeen, joka ei kykene reagoimaan lak • · * kanssa, ja aiheutetaan liuoksessa uudelleenkitey . . nen.

• · · : 3 0 Mainittakoon, että esillä olevan keks V * yhteydessä käytetyllä ilmaisulla "L-laktidi ja/t« 7

Esillä olevan keksinnön mukaisella mei mällä laktidin puhdistamiseksi voidaan konventioi sella menetelmällä syntetisoidusta raakalakt: tuottaa suuria saantoja DL-laktidia ja/tai optj 5 aktiivista laktidia, jonka optinen puhtaus on s suorittamalla meso-laktidin poisto raakalaktidist Keksinnön mukaisen optisesti aktiivisen tidin valmistuksessa laktidin synteesimenetelmää daan yksinkertaistaa, sillä rajoitukset, joita or 10 tynyt asettaa meso-laktidin muodostumiselle ree tislausosassa optisesti aktiivisen laktidin syr soimiseksi, eliminoituvat ja olosuhteet reaktion lausosan toteuttamiseksi voidaan asettaa vapaasti Jopa silloin kun välituotteena olevan e 15 lymeerin molekyylipainoa suurennetaan raakala^ maitohappopitoisuuden vähentämiseksi ja laktidin non lisäämiseksi, meso-laktidi, jota muodostuu teellisen suuria määriä reaktio-osan retentioaja dentymisestä johtuvan rasemoitumisen seurauksena, 20 daan poistaa helposti ja tähän saakka vaikeasti s tettava optisesti erittäin puhtaan laktidin valm : suurella saannolla voidaan kokonaisuudessaan tote ·· · •V. käyttämällä esillä olevan keksinnön mukaista men .·, mää.

- t « . *· 25 Kuvissa, • · I ' • · · **Y kuva 1 esittää kuvajaa, jossa havainnollistetaai *··; keellista laitteistoa raakalaktidin valmistami · 4 esipolymeerista reaktiotislauksella.

Seuraavassa esillä olevaa keksintöä sei • * : 3 0 taan yksityiskohtaisemmin.

: Maitohapon dehydraus ja kondensointi, 8 r Tämän jälkeen laktidin synteesi toteut yhdistämällä edellä mainittu esipolymeeri kata] kanssa, joka valitaan sellaisista metalleista, tina, sinkki, lyijy, rauta, antimoni, magnesium j 5 taani, jotka ovat jauheen muodossa, mainittujen n lien orgaanisista happosuoloista ja epäorgaani happosuoloista, metallioksideista ja alkyylimetal ta, suorittamalla saadun seoksen syklistäminen s tuksessa ja paineen alaisena, joka ei ylitä 2 0 10 180 - 230 °C lämpötilassa, tislaamalla syklis

tuote, jolloin muodostunut raakalaktidi erottuu h muodossa, ja ottamalla talteen erotettu raakala nestemäisessä tilassa lämpötilavälillä 70 - 110 °C

Näin talteen otetun raakalaktidin koos 15 vaihtelee laajasti riippuen reaktiolämpötilast paineesta, reaktio-osan retentioajasta, esipolym molekyylipainosta, katalyytin laadusta ja mää jne. Raaka-aineena käytetystä L-maitohaposta valm tun raakalaktidin koostumus sijoittuu tavallisest 20 la taulukossa 1 esitettyihin rajoihin.

; f* Taulukko 1 ··· ·* · : · : -- • · .·* Raakalaktidin koostumus Koostumus suhde (p-%) • · ------------ ... ----- • ]·, L-laktidi__70 - 90_ # · · ’*V D-laktidi_ < 1 • · · ...... .......—

Meso-laktidi 3-25 t : : * Maitohappomonomeeri__2 ~ 10_

Maitohappodimeeri__2 - 10_ ·** : Vesi 0.1-5 ♦ · « 1 ......... ........... 1 1 I liuu M·'··· : : : 9

Taulukko 2

Raakalaktidin koostumus Koostumussuhde (p-%' DL-laktidi__40-55

Meso-laktidi__35 ~ 40_

Maitohappomonomeeri__5 ~ 20_

Maitohappodimeeri__5 ~ 20_

Vesi__0.1 ~ 5_

Jotta tällaista laktidia voidaan käyttää 5 rimolekyylipainoisen polymaitohapon synteesiin välttämätöntä, että raakalaktidista poistetaan ve happokomponentit. Tämä poisto voidaan toteuttaa c lisesti menetelmillä, kuten kiteytys, uutto tai t us.

10 Optisesti aktiivisen laktidin valmistul·; raaka-aineena käytetystä L-maitohaposta tai D-ir haposta on myös välttämätöntä, että meso-laktidi tetaan. Kun poistettavan meso-laktidin määrä on p meso-laktidi voidaan poistaa tiettyyn asteeseen 15 telmillä, kuten kiteytys, uutto tai tislaus. M meso-laktidin suhde L-laktidiin ja/tai D-laktidi Γ* i kohtuuttoman suuri, meso-laktidia ei saada erot • t riittävästi edellä mainituilla keinoilla.

• * : .·* Kiteytys on erittäin sopiva keino pi o · 2 0 epäpuhtausmäärien poistamiseen. Mikäli meso-lak osuus on suurempi kuin 3-4 p-%, niin kiteytyk * ei saada tyydyttävää L-laktidin ja/tai D-lak saantoa.

• · i · * *··*· 5 Uutossa, joka suoritetaan esim. menetelm *#*· * * · O ^ "inccs Λ Lr;=i 1 n r\\ 1 ί unl-al-aan iral- aan e* ϊ t- f-1 ima +- f- ίο keutuu hieman vesifaasiin. Mikäli raakalaktidin laktidipitoisuus on suuri, niin ei saavuteta ki kaan täysin riittävää poistoa. Erityisesti, se aika, joka riittää happokomponenttien, so. maitc 5 monomeerin, dimeerin jne., uuttamiseen, ei ole ri vä meso-laktidin hydrolysoimiseen.

Erotus tislaamalla, mikä on teoreetti mahdollista, on toimenpiteenä vaikea ja vaatii prosessivaiheita. Erityisesti, kun vettä ja happ 10 ponentteja sisältävä raakalaktidi tislataan laktidin erottamiseksi raakalaktidista, tislauk muodostuu epäedullisesti sellaisia reaktioita laktidin termistä polymeroitumista tislausastias saannon pienentymistä.

15 Edelleen, reaktiotislauksessa, jossa raa teriaalina käytetään DL-maitohappoa, on itsestään vää, että edellä mainitulla kiteytys- tai uutto telmällä ei kyetä lainkaan toteuttamaan niiden t vää meso-laktidin erottamiseksi tislatusta raakal 20 dista, sillä meso-laktidin suhde DL-laktidii] oleellisen suuri. Tislaukseen liittyy sama on . kuin edellä on kuvattu pyrittäessä saamaan opti » » · ··,·. aktiivista laktidia.

! * *. Edellä todetun mukaisesti, tähän men : : „ *1 25 tunnettujen erotusmenetelmien avulla on vaikea ai • · * *··'· saada meso-laktidin tehokasta poistoa raakalaktid: «·*

Esillä olevan keksinnön keksijät ovat ··· ' kiinnittäneet huomion L-laktidin, D-laktidin ja : laktidin fysikaalisten ominaisuuksien välisiin i 30 hin, sitten havainneet, että kunkin laktidin liu! »»· · ·*:*: misnopeus veteen ja niiden hydrolyysinopeus poi! ύ 11 100 g:ssa vettä ovat välillä 0,5 - 0,6 g/h, 20 °C Potilassa, ja välillä 4-5 g/h 60 °C lämpöti] Samoissa olosuhteissa 10 g meso-laktidia liukene den minuutin kuluessa ja sitten hydrolysoituu vät 5 Ien.

Kun raakalaktidia ja vettä pidetään kosfc sessa toistensa kanssa suhteellisen alhaisessa 1 tilassa ennalta määrätyn ajan, tällöin meso-lak liukenee veteen ja samanaikaisesti hydrolysoituu 10 hen osittain ensisijaisena L-laktidiin ja D-lakt nähden. Siten meso-laktidia voidaan poistaa hei yhdessä muiden epäpuhtauksien, kuten maitohappo meerin, so. muun happokomponentin, kanssa.

Esillä olevaa keksintöä voidaan sovelta-15 neliä eri tavalla riippuen käsiteltävän raakalak koostumuksesta.

Seuraavassa selostetaan esillä olevan ke nön muutamia edullisia sovellutuksia. Ne ovat y kertaisia esimerkkejä, jotka on valittu erilaiste 20 vellutusten joukosta, eikä niitä ole tarkoitetta joittamaan keksinnön suojapiiriä.

• ,*· Kun L-maitohappoa käytetään raaka-a in raakalaktidin lämpötila pidetään 90 °C läheisyyd m · * sillä raakalaktidin L-laktidipitoisuus on suuri.

9 9 „" 25 sulaa raakalaktidia seostetaan oleellisesti s # ♦ *··/ painomäärään vettä ja saatu seos jäähdytetään väl .J mästi alle 30 °C lämpötilaan L-laktidin hydrolys» * ·*· * misen estämiseksi, niin L-laktidi erottuu seok suuremmaksi osaksi kiteiden muodossa ja seos ! 3 0 lietetilaan. Kun lieteseosta, joka sisältää ·*;*· laktidikiteitä, pidetään 30 °C lämpötilassa ja s< 12 suodattamalla vesifaasista ja sitten liuotetaan laiseen orgaaniseen liuottimeen, kuten asetonii metyyli-isobutyyliketoniin (MIBK), ja uudelleen} tetään siitä L-laktidin, joka on erittäin puhdas 5 jolla on erittäin suuri optinen puhtaus, valmis seksi vaivattomasti.

Kun DL-maitohappoa käytetään raaka-air raakalaktidin meso-laktidipitoisuus on suuri. Jc tettaessa raakalaktidia vähitellen, DL-laktidia 10 tuu ja sen annetaan pysyä kiteiden muodossa s\ meso-laktidifaasissa, jolloin koko raakalaktidi tuu lietetilaan. Lietetilassa oleva raakalaktidi tetaan oleellisesti samaan painomäärään vettä ja seos jäähdytetään välittömästi 30 °C lämpötilan 1 15 syyteen DL-laktidin hydrolysoitumisen estämiseki pidetään sekoituksessa tässä lämpötilassa aikaj ajan, joka on 3 0 minuutin ja yhden tunnin väl jolloin meso-laktidi liukenee veteen ja samanaika ti liuenneesta meso-laktidista osa hydrolysoituu 20 laktidikiteet erotetaan vesifaasista suodattamal liuotetaan sellaiseen orgaaniseen liuottimeen, • /· asetoni tai MIBK, ja uudelleenkiteytetään siitä • •t 'V, täin puhtaiden DL-laktidikiteiden valmistamiseksi « vattomasti.

:: , **, 25 Siten, DL-laktidin tapauksessa, koska

* s S

*··/ laktidin sulamispiste poikkeaa paljon meso-lak ··· sulamispisteestä, niin kuvatun menetelmän etuna · laiseen menetelmään nähden, jossa käytetään sulan kalaktidin suoraa kontaktia veden kanssa, on, SJ*: 30 sillä voidaan estää DL-laktidihävikkiä.

sT: Raakalaktidin ja veden välisen kontaktin 11 13 taa, sillä L-laktidin ja D-laktidin hydrolyysinof kasvavat väistämättä siitä huolimatta, että laktidin hydrolyysinopeus paranee halutun mukaise Vaikka mitään erityisiä rajoituksia ei a 5 ta tavalle, jolla mainittu seos toteutetaan, nii vatulle sekoitukselle tuodaan eräinä keinoina menetelmä, jossa raakalaktidia ja vettä syötetään kuvatoimisesti reaktioastiaan ja ne sekoitetaan s saatu seos jäähdytetään välittömästi ennalta mä 10 tyyn lämpötilaan ja jäähdytetyn seoksen annetaan tä tässä lämpötilassa tietyn ajan, menetelmän, valmistetaan seos panoseränä, seos jäähdytetään e ta määrättyyn lämpötilaan ennalta määrätyn ajan essa ja annetaan jäähdytetyn seoksen seistä tässä 15 pötilassa ennalta määrätyn ajan, menetelmän, raakalaktidia syötetään vähitellen veteen, jonkc naita määrättyä lämpötilaa kontrolloidaan, jolloi; kaansaadaan L-laktidin ja D-laktidin kiteiden k ja menetelmä, jossa valmistetaan kiinteässä ti 20 olevaa raakalaktidia, kiinteä raakalaktidi jauli ja saatetaan jauhettu raakalaktidi kosketukseen -kanssa.

; ·*; Esillä olevassa keksinnössä käyttökelpoi; * * * "vedelle" ei ole periaatteessa rajoituksia, ki .·, 2 5 vain meso-laktidin liukenemisnopeus ja hydrolyysi] • * · . *1 us siinä on suurempi kuin L-laktidin ja/tai D-laki * · · :*V vastaavat ja L-laktidin ja/tai D-laktidin liukoisi 4 4 * ··;! siihen ovat riittävän alhaiset. Tämän määrittelyr *.* * lossa keksinnön yhteydessä käytetty "vesi"-termi 30 sittää vesipitoiset liuokset, joihin on liuenneeni • 4 ·,· · neita, kuten vesiliukoisia liuottimia.

14 tää D-maitohapon, L-maitohapon ja niiden s« (mukaanluettuna DL-maitohappo), jotka muodostavat ka-aineena käytetyn maitohappomonomeerin. Tässä ^ dessä "vesi"-termi tarkoittaa ainoastaan puhdasta 5 tä ΐH20) eikä käsitä edellä laajemmassa mielessä riteltyä vettä. "Muut epäpuhtaudet" -termi kä£ raaka-aineeseen maitohappodimeerin lisäksi sisä] muut epäpuhtaudet.

Esillä olevan keksinnön mukainen mene 10 laktidin puhdistamiseksi on tehokas keino DL-lak saamiseksi konventionaalisella menetelmällä syr soidusta raakalaktidista poistamalla meso-lak raakalaktidistä ja on lisäksi sopiva keino suure tisen puhtauden omaavan laktidin saarniseksi suu 15 saannolla valmistettaessa optisesti aktiivista 1 dia. Edelleen, optisesti aktiivisen laktidin va tuksessa esillä olevan keksinnön mukaisen menet käyttökelpoisuus on erityisen edullista, sillä avulla voidaan yksinkertaistaa laktidin syntetis 20 seen tarkoitettua menetelmää.

Laktidin synteesimenetelmä on jo kuvattu on valmistettava optisesti aktiivista laktidia kä .en optisesti aktiivisena maitohappona maitohappoa • * · .ΓΙ ka on tarkoitettu raaka-aineeksi välituotteena oi : * i • ; 25 le esipolymeerille, niin raakalaktidi sisältää ft 4 • *;* tuotteena syntyneitä happokomponentteja ja t t t ;·! ; laktidia. Sellaisen laktidin valmistamiseksi, jon! 4 ..!Γ optisesti erittäin puhdasta, on välttämätöntä, • « V : raakalaktidin meso-laktidipitoisuutta alennetaan 30 paljon kuin on mahdollista. Meso-laktidin muodos • sen estämiseksi on kuitenkin välttämätöntä, että m i 15 ti ei ylitä 10 mmHg, painetta. Näissä olosuht< vaikka muodostuvan meso-laktidin määrä vähenee, muodostuvan maitohapon määrä kasvaa ja valmistet laktidin määrä vähenee. Edelleen, kun raakalal 5 reaktio-osasta höyrystymiselle käytettävissä alue ei ole riittävä reaktiotilavuuteen verrat niin laktidin muodostumisuopeuden määrää tislausi ja, sen seurauksena, laktidin hajoaminen ja rasen minen reaktioliuoksessa lisääntyy ja muodostuvan 10 laktidin määrä kasvaa. Siten tavoiteltavaa tuot mittakaavan kasvattamista ei ole helppo saavi vaikka lämpötilaa ja painetta alennetaan. Edellee ole helppoa pidättää painehäviötä reaktio-osan ja kalaktidin keräysosan välisellä alueella 20 15 edullisesti 10 mmHg, alapuolella.

Tähän mennessä edellä mainittujen onge ratkaisemiseksi keksittyihin reaktiomenetelmiin sesti aktiivisen laktidin syntetisoimiseksi esi meerista kuuluu esim. menetelmä, jossa inerttiä k 20 kuten typpeä syötetään laktidisynteesin reaktio-ja suoritetaan raakalaktidin erotus tislaamalla maalipaineen lähistöllä, kuten on kuvattu julkai . WO 91/17 155, ja menetelmä, jossa esipolymeeria s ϊ " * ,·*; tään jatkuvatoimisesti ohutkalvo tyyppi seen reakt i * « : 25 tiaan {a thin-film type reaction vessel} ja suo • » * !·* taan reaktiotislaus kohotetussa lämpötilassa 1

: ajan kuluessa, kuten on kuvattu julkaisussa WO

„*;* 075. Näiden menetelmien epäkohtana on poikkeuks :T; että niissä tarvitaan tilaa vieviä ja monimutk 30 laitteistoja.

:Se tosiasia, että reaktiotislauksessa 4 « · · · · 16

Suoritettaessa reaktiotislaus käyttäen t lista sekoittajalla varustettua säiliötä reaktioa na ja säädettäessä reaktio-osan paine n. 20 - 40 tasolle lämpötilan on ylitettävä 220 °C, jotta vc 5 varmistaa raakalaktidin täydellinen erottuminen t uksessa. Vaikka nämä olosuhteet on teollista tuot ajatellen helposti toteutettavissa, raakalakti ilmenevä meso-laktidin määrä saavuttaa tason, jo' n. 1/10 - 1/3 optisesti aktiivisen laktidin määr 10 Riittävän suuren optisen puhtauden omaavan lak tuottaminen tämän laatuisesta raakalaktidista oi ensimmäistä kertaa saavutettu helposti yksin esillä olevan keksinnön mukaisen menetelmän avulL Eräänä keinona raakalaktidin maitohappo 15 meeripitoisuuden vähentämiseksi ja laktidin sa parantamiseksi voidaan ajatella välituote-esipol; rin molekyylipa!non kohottamista. Näissä olosuhte koska reaktio-osan retentioaika pitenee, reakt tapahtuu rasemoitumista ja tämän seurauksena 20 laktidia muodostuu suhteellisen runsaasti. Jä tässä yhteydessä esillä olevan keksinnön mukaisti netelmää soveltamalla mahdollistetaan meso-lak . helppo poisto ja siten voidaan toteuttaa opti; i » * erittäin puhtaan laktidin suurisaantoinen tuotto, * * 25 on ollut tähän saakka kokonaisuutena vaikeaa.

• * , Huomautettakoon, että silloin kun on tu< i · · · tava DL-laktidia, hydrolysoitunut meso-laktidi vo; • * « ottaa talteen muiden happokomponenttien mukan; «·· *,· : käyttää uudelleen raaka-aineena. Optisesti aktii1 30 laktidin valmistuksessa tällainen uudelleenkäyttö : ka-aineena vähentää kuitenkin optista aktiivisuu ··« * 17

Seuraavassa esillä olevaa keksintöä se' taan tarkeiranin esimerkkien avulla.

Esimerkki 1: DL-laktidin puhdistus 5 Sekoittajalla varustettuun astiaan sijc tiin 900 g (9 moolia) 90 p-% DL-maitohapon vesili ja joukkoon lisättiin katalyytiksi 3,6 g SnO:ta, saatettiin dehydratoitumaan termisesti antaen san kaisesti astian sisäpaineen laskea vähitellen nii 10 rovasti, että maitohappomonomeerin tislautuminen mukana estyi, ja lopuksi siihen kohdistettiin jät toiminen dehydraus lämpötilassa 160 °C, alle 20 paineessa, yhden tunnin ajan esipolymeerin syntet miseksi. Tämän esipolymeerin molekyylipaino oli 1 15 Sitten astiassa valmistettu esipoly siirrettiin kuvan 1 mukaisesti kootun koelaitte kolmikaulaiseen astiaan 2. Ulkopuolisen vakuumip avulla astiasta 2 poistettiin ilmaa vakuumipum yhteydessä olevaa linjaa 9 pitkin 20 mmHg alipa 20 saamiseksi ja tässä alipaineessa pitäen astiassa vaa esipolymeeria sekoitettiin astiaan 2 järjeste sekoitussauvalla 3 sekä vähitellen kuumennettiin . mennusvaipalla 1. Lopuksi, edeltävän kuumennuskäs • φ · •V. lyn seurauksena olevassa tilassa olevaa esipolym I 25 pidettiin 220 °C lämpötilassa (astiaan 2 järjes • i i · . “ lämpömittarin 4 mitta-asteikon lukema) raakalak * * * :*V höyrystämiseksi ja erottamiseksi Rasching-renk « * ··*! pakatun pylvään 5 (ajoittain sen ympärille kiedo I * * ·* * nauhakuumennin tilanteen mukaan) ja ilmajäähdytt 30 putken 7 (ajoittain sen ympärille kiedottiin nauh · mennin tilanteen mukaan) läpi ja kerättiin keräys έ 18 renkailla pakattu pylväs 5 saanut aikaan matalle huvan tisleen jäähdytyspalautteen. Reaktiotislai mennyt oleellisesti loppuun kolmen tunnin kuli Näin tuotetun raakalaktidin saanto oli 620 g 5 koostumus esitetään alla taulukossa 3.

Taulukko 3

Raakalaktidin koostumus Koostumussuhde (p-% DL-laktidi__55♦8_

Meso-laktidi__30,7_

Maitohappomonomeeri__3.8_

Ma i t ohappodimeer i__9.3_

Vesi_;__0.4_

10 Tämän jälkeen 600 g sulassa tilassa oJ

raakalaktidiin sekoitettiin sekoituksessa 300 g λ jonka lämpötila oli n. 25 °C, ja saatu liuos uj tiin välittömästi jäähauteeseen jäähdytettäväksi den minuutin kuluessa kokonaan n. 25 °C lämpötila 15 sitten sekoitettiin jatkuvatoimisesti huoneenlän lassa yhden tunnin ajan. Välittömästi tämän seke : sen jälkeen seoksesta eroittui DL-laktidi ja muoc

Ml •V. lietemäinen tila.

* * .·, Liete suodatettiin myöhemmin sentrifug - » · ; [·, 20 sesti DL-laktidikiteiden erottamiseksi. Kun erc **V DL-laktidikiteet kuivattiin 40 °C lämpötilassa ja

• M

*'** paineessa, niiden kokonaispainoksi saatiin 307 ·* * niiden koostumus oli alla taulukossa 4 esitetyn ir nen.

• t • · · n f- : * : 25

Taulukko 4 19

Puhdistetun DL-laktidin Koostumussuhde (p—%) _koostumus__ DL-laktidi__95_

Meso-laktidi__2.5_

Maitohappomonomeeri__1.0_

Maitohappodimeeri__1.4_

Vesi__0.1_ Tämän jälkeen 200 g DL-laktidia liuotet 5 200 g astoniin 56 °C lämpötilassa ja jäähdytettii maila sekoittaen uudelleenkiteytymisen liuoksessi kaansaamiseksi ja pidettiin 20 °C lämpötilassa tunnin ajan. Kiteet erotettiin sentrifugaalisella datuksella ja kuivattiin 40 °C lämpötilassa ai 10 neessa. Näin tuotetun DL-laktidin saanto oli 136 koostumus alla taulukossa 5 esitetyn mukainen.

Taulukko 5

Uudellen puhdistetun Koostumussuhde (p-%) . laktidin koostumus * — — DL-laktidi 99.8 • * - ~ ......... .....

Meso-laktidi 0.2 - ---- ' • Maitohappomonomeeri__ei havaittu_ · · **V Maitohappodimeeri__0.02_ *::: vesi o.. 03 t : : 15

Esimerkki 2: DL-laktidin puhdistus » « · · Raakalaktidia saatiin reaktiotislauks* 20 T^ulukkg.......ft

Raakalaktidin koostumus Koostumussuhde (p-%) DL-laktidi__54.5_

Meso-laktidi__31.3_

Maitohappomonomeeri__3.1_

Maitohappodimeeri__8.3_

Vesi__0.8_

Sitten 500 g sulassa tilassa oleva raak 5 tidi jätettiin jäähtymään hitaasti, sekoituksess. °C lämpötilaan. Tämän seurauksena siitä erottu: laktidikiteitä ja muodostui lietemäinen tila.

Seuraavaksi siihen sekoitettiin sekoituk 250 g vettä, jonka lämpötila oli 25 °C, ja saatu 10 upotettiin välittömästi jäähauteeseen ja jäähdyte kokonaisuudessaan n. 25 °C lämpötilaan ja sittei koitettiin jatkuvatoimisesti huoneenlämpötilass minuutin ajan.

Liete suodatettiin sentrifugaalisesti 15 laktidikiteiden erottamiseksi. Erotetut DL-lak kiteet kuivattiin 40 °C lämpötilassa alipaine • Kuivattujen kiteiden kokonaispaino oli 261 g ja ' tumus alla taulukossa 7 esitetyn mukainen.

• · • · • * . 'I 20 Taulukko 7 • · · • « · • ·· * • !----

Ml ··· Puhdistetun DL-laktidin Koostumussuhde (p-%) I · * *·* * _koostumus__ DL-laktidi__95.5_ : Meso-laktidi__2.2_ 21

Egimgrkki 3: L-laktidin puhdistus

Sekoittajalla varustettuun astiaan sijc tiin 900 g {9 moolia, optinen puhtaus 99,5 %) S L-maitohapon vesiliuosta ja joukkoon lisättiin 5 lyytiksi 3,6 g SnO:ta, seos saatettiin dehydrat maan termisesti antaen astian sisäpaineen laskea telien niin varovasti, että saatiin estettyä mait pomonomeerin tislautumalla erottuminen veden mi ja lopuksi kohdistettiin jatkuvatoiminen dehydrai 10 °C lämpötilassa, 20 mmHg paineessa, yhden tunnin esipolymeerin syntetisoimiseksi.

Astiassa tuotettu esipolymeeri siirre sitten kuvassa 1 esitetyn mukaisesti kootun lait ton astiaan 2. Esipolymeeriin kohdistettiin 7 15 alipaine ja sitä kuumennettiin vähitellen, ja le pidettiin 200 °C lämpötilassa raakalaktidin tisl maila erottumisen aikaansaamiseksi ja kerättiii räysastiaan 8. Keräysastia 8 sijoitettiin öljyha seen n. 90 °C lämpötilaan raakalaktidin jähmetty 20 estämiseksi. Reaktiotislaus meni oleellisesti le kolmen tunnin kuluessa. Näin valmistetun raakalak saanto oli 598 g. Sen koostumus oli alla tauluko . esitetyn mukainen.

i · » • 4 4 44 4 : * : l 25 Taulukko 8

* · S

4 « » ----------- - --- ------- * 4 · ···/ Raakalaktidin koostumus Koostumus suhde (p-%) ·· D + L-laktidi11 88.5 4*4 ........ 1 ...... .

*** * Meso-laktidi__3.0 _

Maitohappomonomeeri__4.3_ : Maitohacoodimeeri 3.6 22 D+L-laktidin koostumussuhde = D-laktidin ja L-la suhteiden kokonaiskoostumussuhteet. "D+L-laktidi miä käytetään vastaavasti taulukoissa 9 - 20.

Sitten 500 g sulassa tilassa olevaan 5 laktidiin sekoitettiin sekoituksessa 500 g vettä ka lämpötila oli 25 °C. Saatu seos upotettiin vä mästi jäähauteeseen ja jäähdytettiin kokonaisuud n. 25 °C lämpötilaan viiden minuutin kuluessa ji ten sekoitettiin jatkuvatoimisesti huoneenlämpöt 10 yhden tunnin ajan. Välittömästi sekoituksen j. seoksesta erottui L-laktidia ja muodostui lieteti Liete suodatettiin sitten sentrifugaal: L-laktidikiteiden erottamiseksi. Erotetut L-lakt teet kuivattiin 40 °C lämpötilassa alipaineessa.

15 tuotettujen kuivattujen kiteiden paino oli 380 koostumus alla taulukossa 9 esitetyn mukainen.

Taulukko 9

Puhdistetun L-laktidin Koostumussuhde (p-%; _koostumus__ D + L-laktidi__98.9_ , Meso-laktidi__0,5_

Maitohappomonomeeri__0^2_ * 4 ^ Maitohappodimeeri__0.3_ . :f Vesi__U_

I « I

r · · •Μβ· 20 4 * * ··! Sitten 3 50 g tätä L-laktidia liuotettii M) : g asetoniin 56 °C lämpötilassa. Saatu liuos jäähc tiin sekoituksessa kiteiden erottumisen aikaans : seksi ia pidettiin 20 °C lämpötilassa yhden t i

Taulukko 10 23

Uudelleen puhdistetun Koostumussuhde (p-%) L-laktidin koostumus__ D + L-laktidi__99.8_

Meso-laktidi__ei havaittu

Maitohappomonomeeri__ei havaittu_

Maitohappodimeeri__0.02_

Vesi__0 ♦ 03_

Emäliuos, joka jäi asetoniliuoksesta tu 5 tujen kiteiden suodatuksen jälkeen, konsentroiti. °C lämpötilassa alipaineessa, jäähdytettiin sa sekoittaen jäljelle jääneen laktidin erottumisei teiden muodossa aikaansaamiseksi. Näin ollen sa 94 g raakalaktidia. Raakalaktidi liuotettiin 47 g 10 toniin 56 °C lämpötilassa. Saatu liuos jäähdyte samalla sekoittaen kiteiden erottumisen aikaans seksi ja pidettiin 20 °C lämpötilassa yhden t ajan. Kiteet erotettiin sentrifugaalisella suod· sella ja kuivattiin 40 °C lämpötilassa alipaine· 15 Näin tuotetun L-laktidin saanto oli 57 g ja koos t ,·, alla taulukossa 11 esitetyn mukainen.

« · · *#· ·* 9 • · · : :* Taulukko 11 • * » ·

t |" ' - - ------- ------ ----- 111 ,,M

* * * : Puhdistetun L-laktidin Koostumussuhde {p-%) _koostumus__ ί,ί : D + L-laktidi__99,97_

Meso-laktidi__ei havaittu_ : Γ: Maitohappomonomeeri__ei havaittu_ 24

Esimerkki 4: L-laktidin puhdistus raak; riaalista, jonka meso-laktidioitoisuus on korkea

Sekoittajalla varustettuun astiaan sij< ti in 900 g (9 moolia, optinen puhtaus 9 9,5 %) S 5 L-maitohapon vesiliuosta ja joukkoon lisättiin lyytiksi 3,6 g SnOrta, seos saatettiin dehydral maan termisesti antaen astian sisäpaineen laskea telien niin varovasti, että saatiin estettyä mail pomonomeerin erottuminen tislautumalla veden mu] 10 ja lopuksi kohdistettiin jatkuvatoiminen dehydrai °C lämpötilassa, 20 mmHg paineessa, yhden tunnir esipolymeerin syntetisoimiseksi.

Astiassa tuotettu esipolymeeri siirre sitten kuvassa 1 esitetyn mukaisesti kootun lait 15 ton astiaan 2. Esipolymeeriin kohdistettiin 30 alipaine ja sitä kuumennettiin vähitellen, ja le pidettiin 220 °C lämpötilassa raakalaktidin tisJ maila erottumisen aikaansaamiseksi ja kerättiin räysastiaan 8. Keräysastia 8 sijoitettiin öljyha 2 0 seen n. 90 °C lämpötilaan raakalaktidin jähmetti estämiseksi. Reaktiotislaus meni oleellisesti le kahden tunnin kuluessa. Näin valmistetun raakalal· saanto oli 459 g. Sen koostumus oli alla taulukos * \;,s esitetyn mukainen.

M # : 7 25

Taulukko 12 :

t ft I

• *t * «#· • 1 1 1 1 I i 11 » »m ··»»

Raakalaktidin koostumus Koostumus suhde (p-%) f · I ..... ' *- D + L-laktidi__._72 . l_ ; Meso-laktidi__18.1_ 25

Sitten 400 g sulassa tilassa olevaan : laktidiin sekoitettiin sekoituksessa 400 g vettä, ka lämpötila oli 25 °C, ja saatu seos upotettii littömästi jäähauteeseen ja jäähdytettiin kokoni 5 dessaan n. 25 °C lämpötilaan viiden minuutin ku' ja sitten sekoitettiin jatkuvatoimisesti huoneen' tilassa yhden tunnin ajan. Välittömästi sekoit jälkeen seoksesta erottui L-laktidia ja muodostui tetila.

10 Saatu liete suodatettiin sitten sentrii lisesti L-laktidikiteiden erottamiseksi. Kun erc L-laktidikiteet kuivattiin 40 °C lämpötilassa a] neessa, niiden kokonaispainoksi saatiin 265 g ja den koostumus oli alla taulukossa 13 esitetyn n 15 nen.

Taulukko 13

Puhdistetun L-laktidin Koostumussuhde (p-%) _koostumus__ D + L-laktidi__97.1_ . Meso-laktidi__2_;_1_ • · ♦ *···* Maitohappomonomeeri__0.3_ • · · t ·* Ma i t ohappo dime eri__0_;_2_ * Vesi__0_J_ : 20 ,,*·* Sitten 200 g tätä L-laktidia liuotettii; g asetoniin 56 °C lämpötilassa. Saatu liuos jäähd ti in sekoituksessa kiteiden erottumisen aikaans ; .·, seksi ja pidettiin 2 0 °C lämpötilassa yhden t » » *

Taulukko 14 26

Uudelleen puhdistetun Koostumussuhde {p-%] L-laktidin koostumus__ D + L-laktidi__99,5_

Meso-laktidi__(K3_

Maitohappomonomeeri__ei havaittu_

Maitohappodimeeri__0 . 01_

Vesi__0.01_

Esimerkki 5: L-laktidin puhdistus.,kä^tet 5 sä suurimolekyylipainoista esipolvmeeria

Sekoittajalla varustettuun astiaan sijc tiin 900 g {9 moolia, optinen puhtaus 99,5 %) 9 L-maitohapon vesiliuosta ja joukkoon lisättiin lyytiksi 3,6 g SnO:ta, seos saatettiin dehydrat 10 maan termisesti antaen astian sisäpaineen laskea telien niin varovasti, että saatiin estettyä mait pomonomeerin erottuminen tislautumalla veden mu ja lopuksi kohdistettiin jatkuvatoiminen dehydrau °C lämpötilassa, 10 mmHg paineessa, kahden tunnin 15 esipolymeerin syntetisoimiseksi. Tämän esipolym molekyylipaino oli 2 070.

• 1 1

Esipolymeeri saatettiin sitten reaktiot • I » : ·1 ukseen 4,5 tunnin ajaksi esimerkissä 4 esitetyn m • · “ !·1 sesti. Näin saadun raakalaktidin saanto oli 493 ♦ 1 : 20 koostumus alla taulukossa 15 esitetyn mukainen.

♦ t«»· ··· m · m • · » ♦ · • · · • «I ·

Taulukko......15 27

Raakalaktidin koostumus Koostumussuhde (p-% D + L-laktidi__79.3_

Meso-laktidi__19 »2_

Maitohappomonomeeri__0 -2_

Maitohappodimeeri__0.3__

Vesi__lj)_

Sitten 400 g sulassa tilassa olevaan 1 5 laktidiin sekoitettiin sekoituksessa 400 g vettä, ka lämpötila oli 25 °C, ja saatu seos upotettii littömästi jäähauteeseen ja jäähdytettiin kokona dessaan n, 25 °C lämpötilaan viiden minuutin kul ja sitten sekoitettiin jatkuvatoimisesti huoneeni 10 tilassa yhden tunnin ajan. Välittömästi sekoit jälkeen seoksesta erottui L-laktidia ja muodostui tetila.

Saatu liete suodatettiin sitten sentrif lisesti L-laktidikiteiden erottamiseksi. Kun erc 15 L-laktidikiteet kuivattiin 40 °C lämpötilassa ai neessa, niiden koostumus oli alla taulukossa 16 e . tyn mukainen.

« * · • · · ·· t « # « * *

Taulukko 16 !20 __ « · ·

Puhdistetun L-laktidin Koostumus suhde {p-%) # * * ···· koostumus • · · " --------------- ------- : D + L-laktidi__96,9_

Meso-laktidi__2.2_ • · ··· ' ΛΊ 28

Esimerkki_£: L-laktidin puhdistu? kaut sessa mittakaavassa

Reaktiosäiliöön, jonka sisätilavuus oli ja joka oli varustettu sekoittajalla, sijoitetii 5 tonnia 90 p-% L-maitohapon vesiliuosta (optinen j us 99,5 %) ja 7,3 kg SnO:ta katalyytiksi, seosta mennettiin alipaineessa kolmen tunnin ajan ja se nettiin saavuttaa 160 °C lämpötila ja 100 mmHg a] ne, jonka jälkeen se jätettiin näihin olosuhte 10 yhden tunnin ajaksi ja sitten vielä yhden tunnin si 20 mmHg alipaineeseen. Poistettavan veden maar näin ollen n. 500 kg. Tämän jälkeen reaktioseosta mennettiin vähitellen raakalaktidin poistamiseksi laamalla. N. 30 minuuttia kuumennuksen aloittamis 15 ja ensimmäiset 15 minuuttia jätettynä pois alkut uksena, reaktioseokseen kohdistettiin noin kolmen nin reaktiotislaus 220 °C lämpötilassa, 30 - 50 paineen alaisena, 1 050 kg sulan raakalaktidin k miseksi 90 °C lämpötilassa pidettyyn keräysast 20 Sulan raakalaktidin koostumus oli alla taulukos: esitetyn mukainen.

Taulukko 17 * i * » • « • i · - _ - .....

·· * \ */ Sulan raakalaktidin Koostumussuhde (p-%) . koostumus • · - ' • :*: D + L-laktidi 71.5 ** * ...... "" .....- -- - - ---- ··· Meso-laktidi__20.0_ »* * *

Maitohappomonomeeri__2^0_ *

Maitohappodimeeri__6.0_ ; .·, Vesi_ Ch5_ 4*4 29 ja pidettiin tässä lämpötilassa noin yhden t ajan, jonka jälkeen sentrifugoitiin muodostune!de teiden erottamiseksi. Näin tuotetut kiteet kuiva 40 °C lämpötilassa, 20 mmHg paineessa. Kuivattuje 5 teiden koostumus oli alla taulukossa 18 esitety kainen.

Taulukko 18 10 __

Raakalaktidin koostumus Koostumussuhde (p-%) D + L-laktidi__97.5_

Meso-laktidi__1.5_

Maitohappomonomeeri__0.2_

Maitohappodimeeri__0_13_

Vesi__0.5_

Reaktiotislauksesta saatua koko raakalak määrää (sisälsi n. 690 kg kiteitä) käsiteltiin va vasti. Näin saadut kiteet liuotettiin 350 kg aset 15 55 °C lämpötilassa ja jäähdytettiin n. kahden t kuluessa 22 °C lämpötilaan L-laktidin erottumisei . teiden muodossa aikaansaamiseksi. Kiteet erote * 1 1 ];·;1 sentrifugaalisella suodatuksella. Kiteet kuivatti.

:V °C lämpötilassa, 20 mmHg paineessa. Näin tuotet' i * 20 L-laktidikiteiden saanto oli 464 kg ja koostumus • · : taulukossa 19 esitetyn mukainen.

«•M • » * ♦ · • · 4 · • · » * λ m

Taulukko 19 30

Puhdistetun L-laktidin Koostumussuhde (p—%) _koostumus__ D + L-laktidi__99.7_

Meso-laktidi__0_;_2_

Maitohappomonomeeri__ei havaittu

Maitohappodimeeri__0.01_

Vesi_ 0-01_

Emäliuos, joka jäi jäljelle asetoniliuok 5 kiteiden suodattamalla erottamisen jälkeen, sentroitiin ja jäähdytettiin, jolloin saatiin 1! kiteitä. Kiteet liuotettiin uudelleen asetoniin j siteltiin vastaavasti.

Tuloksena saatiin 124 kg L-laktidikiteit 10 laktidikiteiden koostumus oli alla esitetyn mukai]

Taulukko 2Q

Uudelleen puhdistetun Koostumussuhde (p-%) L-laktidin koostumus__ , D + L-laktidi 99.5 * 1 1 111 ....... 1 ......-

Meso-laktidi 0.3 : · : • · Maitohappomonomeeri__ei havaittu_ • 1

Maitohappodimeeri__0.01_ 5·:· Vesi 0.01 • ....... ..... ' ' - ' — « 1 · « ··♦· ··· i(: : 15 • e · • · « * · & 1

Claims (4)

31

1. Menetelmä laktidin puhdistamii tunnettu siitä, että poistetaan meso-lai seoksesta, joka sisältää vähintään yhtä laktidia, 5 valitaan ryhmästä, johon kuuluu L-laktidi j laktidi, sekä meso-laktidia, saattamalla mainittu kosketukseen veden kanssa.

2. Menetelmä laktidin puhdistanut tunnettu siitä, että poistetaan meso-lal· 10 seoksesta, joka sisältää vähintään yhtä laktidia, valitaan ryhmästä, johon kuuluu L-laktidi j laktidi, sekä meso-laktidia ja on sulassa tilass samanaikaisesti aiheutetaan vähintään yhden lakt joka valitaan ryhmästä, johon kuuluu L-laktidi 15 laktidi, erottuminen kiteiden muodossa saattaman os kosketukseen veden kanssa.

3. Menetelmä laktidin puhdistamis tunnettu siitä, että poistetaan meso-lak seoksesta, joka sisältää vähintään yhtä laktidia, 20 valitaan ryhmästä, johon kuuluu L-laktidi j laktidi, sekä meso-laktidia ja on ainakin osaks lassa tilassa, ja samanaikaisesti aiheutetaan v . .*♦ tään yhden laktidin, joka valitaan ryhmästä, kuuluu L-laktidi ja D-laktidi, erottuminen kit \ 25 muodossa saattamalla seos kosketukseen veden kans: * * . *1

4. Jonkin patenttivaatimuksista 1 - 3 m 4 Λ * *··/ nen menetelmä, tunnettu siitä, että seos, * ·· ·*·· sisältää vähintään yhtä laktidia, joka valitaan ··« · mästä, johon kuuluu L-laktidi ja D-laktidi, sekä 30 laktidia, sisältää maitohappoa, vettä ja muita ep ; ·*? tauksia _ 32 meen, j oka ei kykene reagoimaan mainitun lal·; kanssa, ja aiheutetaan saadussa liuoksessa uudel kiteytyminen. » * f • « · ·· · ·« · • · 4 • 4 4 4 4 4 4 4 4 * 4 4 • 4 4 4 4 • 4 4 4 44 4 4 4 44 4*4 4 4 »4 »4 4 4 4 4 4 4 4 4 4 4*4 33