FI109375B - Menetelmä ja laite levyjarrujen kulumisen mittaamiseksi - Google Patents

Description

109375

Menetelmä ja laite levyjarrujen kulumisen mittaamiseksi

Keksintö koskee planeettapyörästöjä käsittävien akselien kosteana toimivien levyjarrujen kulumisenmittausme-5 netelmää, jossa kulloisenkin pyörännavan reikään sijoitettu suljin korvataan mittaus- laitteen kanssa vaikuttavalla ruuvimaisella rakenneosalla.

Levyjarrut, erityisesti öljyllä voidellut levyjarrut sisältävät rakenneosia, jotka tosin ovat alttiina suh-10 teellisen vähäiselle kulumiselle, mutta joille katsastusvi-ranomaiset asettavat vaatimuksia, jotka edellyttävät ainakin ajoittaisia kulumisen mittauksia, erityisesti määräaikaishuolloissa .

On tunnettua avata akselien öljynpoistotulppa ja 15 kiertää tilalle mittauslaite, joka varmistetaan vastaruu-villa. Itse mittauslaite muodostuu ruuvista, joka on öljyn-poistotulppaa korvaavan ruuvin sisällä samankeskisesti. Tätä samankeskisesti sijoitettua ruuvia syötetään jarrulevyjä tukevaa levyä kohti, jonka jälkeen pyörä pyörii kehäsuun-20 nassa levyn kallistumisen estämiseksi. Syvyysmitalla mitataan pyörännavan päädyn ja ruuvinkannan välinen etäisyys.

. ’·· Tämän menetelmän ja laitteen haittana on se, että ensinnä- • kin öljynpoistotulppaa korvaavaa ruuvia pitää työstää vai- ! valloisella tavalla samankeskisen ruuvin vastaanottamisek- 25 si. Samankeskisyys on tarpeen, jotta mittaruuvia voidaan • · : .·. syöttää jarrulevyjä tukevan levyn suuntaan, jolloin pyörän- • » · · kin pitää tukilevyn kallistumisen ehkäisemiseksi pyörähtää turvallisuussyistä.

. . Julkaisu GB-A 2 024 345 koskee levyjarrua, joka • · · 30 muodostuu useasta jarrulevystä, ja jolle voidaan suorittaa ·;·* kulumisenmittaus ilman, että jarrulevypakettia tämän vuoksi •j* tarvitsee irrottaa. Tällöin käytetään paksuusmittauslaitet- ta, joka viedään pyörännapaan sulkuelementillä suljettavis-, ·. sa olevan aukon kautta. Mittauksen ansiosta voidaan näin I » » ';· ' 35 ollen suorittaa vertailu todetun mittausarvon ja pyöränna- ’ · paan painetun raja-arvon välillä, jotta näin voitaisiin 2 109375 päätellä, onko jarrulevypaketin vaihto välttämätöntä. Hyödynnettävä paksuudenmittauslaite sijaitsee tällöin pyörän-navan läheisyydessä olevalla pinnalla, kun taas mittauselin viedään sisään aukkoon kunnes se asettuu oletettua vaste-5 pintaa, eli jarrun toimielintä vasten. Koska jarrunavan paksuudenmittauslaitteen kanssa kosketukseen tulevassa pinnassa ei ole erityisiä ohjaimia mittauselintä varten, saattaa tämän kallistuminen johtaa mittausvirheisiin.

Julkaisu DE-A 3 606 876 koskee pyörännavan käyttö-10 laitetta, jossa on rakenteellisesti levyjarrun kaltainen pitojarru, ja johon on järjestetty levyn ulkopuoliselle osalle keski-ilmausruuvi. Ilmausruuvin asennuslaitteiden kautta voidaan viedä sisään pituusmittauslaite, jolla määritetään pitojarrun jarrulevyn kulumisaste. Koska itse mit-15 taustapahtuma on sama kuin julkaisussa GB-A 2 024 345, pätee myös tälle ratkaisulle ne heikkoudet mitä edellä on esitetty.

Keksinnön tavoitteena on luoda levyjarrujen kulu-misenmittausmenetelmä sekä sillä toimiva laite, joiden 20 avulla kulumisen mittaus voidaan suorittaa suuremmitta vaivoitta, jolloin mittauslaitteen tulee olla rakenteeltaan . *·· yksinkertainen ja sen tulee sopia erilaisiin käyttötarkoi- • · · ·’ ‘ · tuksiin.

• ·

Menetelmätavoite saavutetaan keksinnössä mittaus- t · · 25 laitteen kanssa toimivan karan avulla, jota jarrun toimen- • · : nuksen jälkeen syötetään jarrulevyjä akselin suunnassa tu- • i * · kevan levyn luo pyörännavan pyörimättä enää, ja tämä etäi- » · · syys otetaan ensimmäiseksi mittausarvoksi, jonka jälkeen . . jarru vapautetaan ja karaa syötetään edelleen niin kauan, ; 30 että se osuu uudestaan levyyn, ja tämä etäisyys otetaan ···’ toiseksi mittausarvoksi, jolloin mittausarvojen välinen ero ·· tuottaa tulokseksi männän iskun, josta kuluminen saadaan • » · · selville.

# · ·

Kuluminen eli männän isku voidaan laitteen raken- ··· j 3 5 teestä riippuen lukea toisaalta suoraan karalta ja toisaal- - · > • · 3 109375 ta selvittää ulkoapäin työnnettävän työntömitan syvyysmitan avulla.

Tällä menetelmällä toimiva laite on tunnettu siitä, että kara on viety ruuvimaisen rakenneosan sisään samankes-5 kisesti liikkuvasti, että karan kierteen nousu on ennalta määrätty ja että karaa voidaan syöttää levyn kallistumatto-malle alueelle.

Keksinnön mukaisella menetelmällä toimiva vaihtoehtoinen laite on tunnettu siitä, että karan muodostaa ruuvi-10 mainen rakenneosa, jonka levyn puoleinen pää vaikuttaa samankeskisen tapin kanssa, joka voidaan rakenneosan kanssa syöttää levyn kallistumattomalle alueelle.

Laitteiden edullisia jatkokehitelmiä esitellään alivaatimuksissa.

15 Keksinnön mukainen ajatus perustuu siihen, että mittauskaralla, jonka kierre sijaitsee joko ruuvimaisessa rakenneosassa tai pyörännavassa, mitataan kitkapäällysteiden kulumisen myötä suureneva kulloisenkin levyjarrun välys, joka vastaa männän iskua. Vaihtoehdoissa mitataan pyö-20 rännavan ja tukilevyn välinen etäisyys jarru toimennettuna (mäntä ulosajettuna) ja sen jälkeen jarru vapautettuna.

. ’·* Mittojen välinen ero ilmoittaa jarrun välyksen. Vähentämäl- l lä jarrua asennettaessa todettu perusvälys voidaan helposti ! saada selville jarrupaketin kuluminen tietyn ajanjakson ai- 25 kana. Jarrupalojen tarkastus tapahtuu ajoneuvon ollessa : seisautettuna.

Mittausta varten poistetaan mahdollinen sulkuruuvi • < · pyörännavalta ja mittauslaite kierretään tilalle. Jarrua , , toimennetaan ja se jätetään toimennettuun asentoon. Mäntä 30 liikkuu näin ulos ja jarrupaketti painuu tukilevyä vasten.

···' Karaa kierretään nyt niin kauan sisäänpäin, että se osuu ·*· tukilevyyn. Tämä sijainti merkitään muistiin. Sen jälkeen vapautetaan jarru, jolloin jouset noutavat männän sen läh-töasentoon. Myös karaa voidaan nyt kiertää, kunnes se taas : · 35 osuu tukilevyyn. Karan liikkuma matka ensimmäisen ja toisen 4 109375 vasteen välillä vastaa männän iskua ja näin ollen myös jarrun välystä.

Kuluminen mitataan ensi sijassa muutenkin suoritettavien määräaikaishuoltojen yhteydessä. Keksintöä käytetään 5 kuorma-autoissa, kuten esimerkiksi kippiautoissa, ja liikkuvissa rakennus- ja työkoneissa, kuten pyöräkuormaajissa, kaivureissa, tiehöylissä tai vastaavissa.

Keksintöä esitellään piirustuksissa suoritusesimer-kin avulla ja kuvataan seuraavassa.

10 Kuvio 1 esittää osakuvan levyjarrusta ja mittaus laitteesta, kuvio 2 esittää mittauslaitteen poikkileikkauksen, kuvio 3 esittää kuvion 2 mukaisen mittauslaitteen näytön, 15 kuvio 4 esittää osakuvan kuvion 1 levyjarrusta ja sekä vaihtoehtoisen mittauslaitteen.

Kuvio 1 esittää osakuvana levyjarrun 1, jonka olennainen rakenneosa on pyörännapa 2, jonka sisälle on sijoitettu käyttöakseli 3. Kannattimelle 4, joka on laakeroitu 20 käyttöakselille 3, on kiinnitetty sisäjarrulevyt 5. Kanna- tinta 4 ympäröi uikojarrulevyt 6 kantava sisähammastuksinen . kannatin 7, ja uikojarrulevyt 6 on sijoitettu sisäjarrule- vyjen 5 väliin. Jarrulevyjen 5, 6 kitkapäällysteet on yk- . j : sinkertaisuuden vuoksi merkitty numerolla 8. Jarrulevyjen 25 5, 6 takana akselin suunnassa on mäntä 9, jota voidaan « k : ·/. syöttää sisähammastuksisen kannattimen 7 sisällä jarrulevy- ,V. jen 5, 6 suuntaan, ja joka jarrua toimennettaessa liikuttaa • 1 » jarrulevyjä akselin suunnassa tukilevyn 10 suuntaan, joka . , on lukitusrenkaalla 11 kiinnitetty liukumisen estämiseksi 3 0 sisähammastuksisen kannattimen 7 sisäpuolelle. Mäntään 9 tulee jarrua toimennettaessa hydrauliikkaöljyä painejohdon ·;· 12 kautta.

Kitkapäällysteiden 8 kulumisen selville saamiseksi » I » , 1, käytetään mittauslaitetta 13, jossa on kara 14 ja vaihdet- t 1 » ;· | 35 tavissa olevat tapit 15. Karaa 14 ympäröi ruuvimainen ra- '' kenneosa 16, joka pannaan tarkemmin esittämättä jätetyn öl- 5 109375 jyntäyttöruuvin sijalle pyörännavan 2 reikään 17. Karassa 14 on pyörännavan 2 ulkopuolella kahva 18, jonka avulla sitä voidaan syöttää tukilevyn 10 suuntaan. Mittauslaitteessa 13 on saatujen mittausarvojen näyttö 19, jota kuvataan lä- 5 hemmin seuraavissa kuvioissa.

Kuvio 2 esittää keksinnön mukaisen mittauslaitteen 13, jossa on pääasiassa seuraavat rakenneosat: kara 14, jonka kierteen nousu p = 1, ruuvimainen rakenneosa 16, jossa on samankeskinen reikä 25, vaihdettavissa oleva 10 irtotappi 15 kierteineen 26, joka on kierretty karan 14 sisään, sekä tähden muotoinen kahva 18 karan 14 siirtämiseksi rakenneosan 16 sisällä. Kahvan 18 ja rakenneosan 16 välissä on asteikkorummun 19 muodostama näyttö, jota voidaan liikuttaa rakenneosan 16 suuntaan. Rakenneosassa 16 on akselin 15 suuntainen olake 20, jossa on asteikkorummun puolella merkki 21, joka voidaan mikrometrin tapaan tehdä yhdenmukaiseksi asteikkorummun 19 jaon kanssa. Mittaustulosten vääristymien välttämiseksi on akselin suunnassa asteikkorummun 19 takana pyörömutteri 22, jota voidaan käyttää vastamutteri-. *·· 20 na.

t * · j * : Kuvio 3 esittää osakuvana näytön eli rakenneosan 16, asteikkorummun 19 sekä pyörömutterin 22. Lisäksi näky-vät merkki 21 sekä asteikkorummun 19 asteikko 23.

: .·. Mittaus tapahtuu suunnilleen seuraavasti: 25 tarkemmin esittämättä jätetty öljyntäyttöruuvi korvataan mittauslaitteen 13 sisältävällä rakenneosalla 16. Jarrua , , poljetaan, niin että jarrulevyt 5, 6 liikkuvat tukilevyä 10 • i · ’· '· kohti. Kahvan 18 avulla syötetään kulloiseenkin irtotappiin 15 liittyvää karaa 14 tukilevyn 10 suuntaan niin kauan, et- ··· 3 0 tä tappi 15 osuu tukilevyn 10 päätypintaan 24 kallistumat- tomalla alueella (säteen suunnassa mahdollisimman kaukana sisällä). Ensimmäinen mittaus tapahtuu jarru poljettuna.

'··'·' Kun mittausarvo on asetettu asteikkorummulle 19, jarru va- pautetaan ja karaa 14 siirretään kahvalla 18 tukilevyn 10 35 suuntaan niin kauan, että se taas osuu tukilevyyn 10. Toinen mittausarvo antaa asteikkorummulta 19 näkyvän ensimmäi- i i ! i 6 109375 I sen arvon kanssa suoraan männän iskun sekä siitä seuraavan ί kitkapäällysteiden 8 kulumisen.

Kuvio 4 esittää osakuvana kuviossa 1 jo esitetyn ί levyjarrun 1. Koska rakenne on sama, käytetään myös samoja 5 numeroita. Erilainen kuin kuviossa 1 on mittauslaite 27, jota tässä esimerkissä käytetään. Se koostuu ruuvimaisesta rakenneosasta 28, joka samalla muodostaa karan, joka tuki-levyn 10 puoleisesta päästä 29 liittyy kiinteästi tappiin 30. Rakenneosa 28 on toisesta päästään 31 laipaton eli siilo nä ei ole säteen suuntaisia olkia, jotka tukeutuvat vastaaviin vastapintoihin, kuten kuvion 1 rakenneosassa 16. Tapissa 30 on tukilevyn puolella pallomainen päätypinta 32, joka rakenneosaa 28 reikään 17 kierrettäessä osuu tukilevyn 10 päätypintaan 24.

15 Mittaus tapahtuu edellä kuvatun kaltaisesti: mittauksen alussa kierretään pyörännapaa 2 siten, että sul-kuruuvi, joka sulkee mittausaukon 17 käytön aikana, kiertyy ylös, jottei ruuvia irrotettaessa valu öljyä. Sulkuruuvi kierretään sitten auki ja mittauslaitteen 27 muodostavaa . ’·· 20 rakenneosaa 28 kierretään kaksi-kolme kierrosta sisäänpäin.

• Rakenneosassa 28 on sulkuruuvin tapaan kuusiokolo 33, ja .’ sitä voidaan kiertää samalla kuusiokoloavaimella, jolla sulkuruuvi aiemmin avattiin. Jarrua poljetaan sitten ja : jarrupoljin jätetään painuneeseen asentoon. Rakenneosaa 28 25 kierretään käsin, kunnes tapin 30 päätypinta 32 osuu tukilevyn 10 päätypintaan 24. Esittämättä jätetyn työntömitan . . syvyysmitalla mitataan sitten rakenneosan 28 päätypinnan 31 * * · ; / ja reiän 17 kohdalla olevan tasoupotuksen päätypinnan 34 ···’ väli. Sen jälkeen vapautetaan jarru ja rakenneosaa 28 kier- -·· 3 0 retään edelleen sisäänpäin, kunnes tappi 30 osuu taas tuki- levyyn 10. Uudelleen mittaamalla ja mitat vähentämällä saadaan laskettua pyörännavan 2 kulumista luonnehtiva mitta.

: Raja-arvoon vertaamalla saadaan selville, pitääkö kitka- päällysteet 8 ja sisäjarrulevyt 5 vaihtaa.

Claims (18)

1. Planeettapyörästöjä käsittävien akselien kosteana toimivien levyjarrujen (1) kulumisenmittausmenetelmä, 5 jossa kulloisenkin pyörännavan (2) reikään (17) sijoitettu suljin korvataan mittauslaitteen (13, 27) kanssa vaikuttavalla ruuvimaisella rakenneosalla (16, 28), tunnet- t u mittauslaitteen (13, 27) kanssa vaikuttavasta karasta (14, 28), jota jarrun toimennuksen jälkeen syötetään jarru-10 levyjä (5, 6) akselin suunnassa tukevan levyn (10) luo pyörännavan (2) pyörimättä enää, ja tämä etäisyys otetaan ensimmäiseksi mittausarvoksi, jonka jälkeen jarru vapautetaan j ja karaa (14, 28) syötetään edelleen niin kauan, että se osuu uudestaan levyyn (10) , ja tämä etäisyys otetaan toi-15 seksi mittausarvoksi, jolloin mittausarvojen välinen ero tuottaa tulokseksi männän iskun, josta kuluminen saadaan selville.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että männän isku luetaan suoraan karalta 20 (14) . • V

3. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, t u n- • : : n e t t u siitä, että männän isku saadaan selville työntö- mitan syvyysmitalla.

• 4. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukaisen menetelmän 25 toteuttamiseen tarkoitettu laite, tunnettu siitä, että kara (14) on viety ruuvimaisen rakenneosan (16) sisään . . samankeskisesti akselin suunnassa liikkuvasti, että karan (14) kierteen nousu on ennalta määrätty ja että karaa (14) ·;·' voidaan syöttää levyn (10) kallistumattomalle alueelle 30 (24) .

5. Patenttivaatimuksen 1 tai 3 mukaisen menetelmän , toteuttamiseen tarkoitettu laite, tunnettu siitä, ·;· ·’ että kara (14) muodostuu ruuvimaisesta rakenneosasta (28) , • · » ’· jonka levyn (10) puoleinen pää vaikuttaa samankeskisen ta- 35 pin (30) kanssa, jota voidaan rakenneosan (28) kanssa syöt tää levyn (10) kallistumattomalle alueelle (24). 8 109375

6. Patenttivaatimuksen 4 mukainen laite, tun nettu siitä, että karan (14) tukilevyn puolelle voidaan panna vaihdettavissa oleva irtotappi (15).

7. Patenttivaatimuksen 4 tai 6 mukainen laite, 5 tunnettu siitä, että karan (14) kierteen nousu p = 1 mm.

7 109375

8. Patenttivaatimuksen 7 mukainen laite, tun nettu siitä, että karaa (14) tai sen kulloistakin ir-totappia (15) voidaan syöttää tukilevyn (10) säteen suun- 10 nassa sisempänä olevalle alueelle (24).

9. Patenttivaatimuksen 7 tai 8 mukainen laite, tunnettu siitä, että karassa (14) on pyörännavan (2) ulkopuolella kahva (18).

10. Jonkin patenttivaatimuksen 7-9 mukainen lai- 15 te, tunnettu siitä, että akselin suunnassa kahvan (18) ja rakenneosan (16) välissä on näyttö (19).

11. Jonkin patenttivaatimuksen 7-10 mukainen laite, tunnettu siitä, että näyttö (19) muodostuu karaa (14) ympäröivästä asteikkorummusta, jota voidaan syöt- . · 20 tää rakenneosan (16) suuntaan.

» * · ; · ',· 12. Jonkin patenttivaatimuksen 7-11 mukainen lai- : : te, tunnettu siitä, että rakenneosassa (16) on as- teikkorummun puolella ainakin yksi merkki (21) .

: .·. 13. Jonkin patenttivaatimuksen 7-12 mukainen lai- 25 te, tunnettu pyörömutterin (22) muodostamasta as- teikkorummun vastamutterista.

. , 14. Jonkin patenttivaatimuksen 7-13 mukainen lai- ; / te, tunnettu siitä, että kulloinenkin irtotappi ···* (15) on pyöristetty tukilevyn puolelta. ··· 3 0

15. Patenttivaatimuksen 5 mukainen laite, t u n- n e t t u siitä, että rakenneosa (28) on laipaton.

, 16. Patenttivaatimuksen 15 mukainen laite, t u n- ';· ; n e t t u siitä, että tappi (30) liittyy rakenneosaan (28) '· : kiinteästi. 10937E 9

17. Patenttivaatimuksen 15 tai 16 mukainen laite, tunnettu siitä, että tapin (30) tukilevyn puoleinen päätypinta (32) on pyöristetty.

18. Jonkin patenttivaatimuksista 4-17 mukainen 5 laite, tunnettu siitä, että rakenneosa (16, 28) voidaan panna öljyntäyttöruuvin reikään (17). 109375 10