FI102407B - Liitos, menetelmä liitoksen toteuttamiseksi, liitoksen osa ja menetelm ä liitoksen osan valmistamiseksi - Google Patents

Description

, 102407

Liitos, menetelmä liitoksen toteuttamiseksi, liitoksen osa ja menetelmä liitoksen osan valmistamiseksi

Keksinnön ala

Keksinnön kohteena on liitos, joka liittää liitoksen ensimmäisen 5 osan ja siihen liitettävän liitoksen toisen osan, ja jossa mainitussa liitoksessa ainakin liitoksen ensimmäinen osa käsittää useita vierekkäisiä toisiinsa kiinni liimaamalla tai muutoin kiinnitettyjä kappaleita, ja jossa liitoksessa toinen osa liittyy suoraan poikittaisesta tai viistosti poikittaisesta suunnasta mainittuun ensimmäiseen osaan siinä olevaan yhteen tai useampaan syvennysmäiseen tai 10 aukkomaiseen asennustilaan.

Keksinnön kohteena on myös menetelmä liitoksen toteuttamiseksi, jossa liitoksessa yhdistetään useista toisiinsa liimatuista tai muutoin kiinnitetyistä kappaleista muodostuva liitoksen ensimmäinen osa ja siihen viistosti poikittain tai suoraan poikittain liitettävä liitoksen toinen osa siten, että mainittu 15 toinen osa asetetaan mainitussa ensimmäisessä osassa olevaan asennustilaan kuten syvennykseen tai aukkoon.

Keksinnön kohteena on myös liitoksen osa, joka on tarkoitettu liitettäväksi yhteen liitoksen jonkin muun osan kanssa, ja joka mainittu liitoksen osa käsittää useita vierekkäisiä toisiinsa kiinni liimaamalla tai muutoin kiinni-20 tettyjä kappaleita.

Keksinnön kohteena on myös menetelmä liitoksen osan valmistamiseksi, jossa menetelmässä liitoksen osa valmistetaan kiinnittämällä liimaamalla tai muutoin toisiinsa yhtenäiseksi kokonaisuudeksi kappaleita.

Keksinnön tausta 25 Nykyisin esimerkiksi pöydän jalan ja pöytätason välinen liitos teh dään siten, että vielä umpinaiseen pöytälevyyn kuten liimalevyyn porataan, jyrsitään tai taltalla muodostetaan reikä ja pöydän jalka asetetaan pöytälevyyn muodostettuun reikään. Vastaavan tyyppisiä ratkaisuja käytetään mm. kina-hyllyn pystyosan ja hyllyn välisessä liitoksessa. Mainitunlaisesta ratkaisusta 30 käytetään yleensä nimitystä sinkkaliitos eli kolo-uloke -liitos. Mainitunlaiset ratkaisut kuitenkin vaativat kalliita laiteinvestointeja esimerkiksi poraus- tai jyr-sintälaitteisiin. Lisäksi kyseisenlaiset ratkaisut vaativat työajan käyttöä näitten kolojen eli syvennysten tai aukkojen muodostamiseen. Myös sellainen ongelma esiintyy, että mainitulla tavalla tehtyjen liitosten ulkonäkö ja lujuus ei ole 35 välttämättä paras mahdollinen.

2 102407

Keksinnön lyhyt selostus Tämän keksinnön tavoitteena on toteuttaa edellä mainitut ongelmat välttävä ratkaisu.

5 Tämä saavutetaan johdannossa esitetyn tyyppisellä liitoksella, jolle on tunnusomaista, että mainitussa ensimmäisessä osassa oleva yksi tai useampi asennustila on ensimmäisen osan muodostamiseen käytettävistä erillisistä kappaleista yhtenäiseksi kokonaisuudeksi liimattujen tai muutoin kiinnitettyjen kappaleiden välissä oleva asennustila.

10 Tämä saavutetaan johdannossa esitetyn tyyppisellä menetelmällä liitoksen toteuttamiseksi, jolle on tunnusomaista, että mainittu asennustila mainitussa ensimmäisessä osassa olevien eri kappaleitten välille muodostetaan jo ensimmäisen osan kokoamisvaiheessa jättämällä tyhjä asennustila mainittuun ensimmäiseen osaan.

15 Tämä saavutetaan johdannossa esitetyn tyyppisellä liitoksen osalla, jolle on tunnusomaista, että mainittu liitoksen osa käsittää liitoksen osan muodostavia kappaleita yhtenäiseksi kokonaisuudeksi liitettäessä kappaleiden väliin muodostetun yhden tai useamman vapaan tilan, jota käytetään asennustilana liitoksen muun osan liittämiseksi mainittuun liitoksen osaan.

20 Tämä saavutetaan johdannossa esitetyn tyyppisellä menetelmällä liitoksen osan valmistamiseksi, jolle on tunnusomaista, että mainittuun liitoksen osaan muodostetaan jo liitoksen osan valmistamiseen käytettäviä erillisiä kappaleita yhtenäiseksi kokonaisuudeksi kiinnitettäessä liitoksen osan käsittämien kappaleiden välille yksi tai useampi vapaa tila.

*' 25 Keksintö perustuu siihen ajatukseen, että liitoksen osan asennusti lat kuten aukot esim. pöytälevyyn tai hyllykön sivuosaan, tai aukot (ja sitä kautta aukkojen väliset päätyulokkeet) muodostetaan jo, kun liitoksen osan valmistamiseen käytettäviä kappaleita liimataan yhteen. Edullisimmin käytetään liimausmuottia, jolla asennustilat, syvennykset tai aukot saadaan aikaan 30 käyttäen varauskappaleita niissä kohdissa, joihin asennustila, syvennys tai aukko halutaan syntyvän.

Keksinnön mukaisella ratkaisulla saavutetaan useita etuja. Keksinnön mukaisella ratkaisulla säästetään laiteinvestoinneissa, koska poraus- ja jyrsintälaitteita ei tarvita. Lisäksi saavutetaan työaikaa koskevia säästöjä. Kek-35 sinnön mukaisella tavalla tehtyjen liitosten ulkonäkö ja lujuus on erittäin hyvää luokkaa. Keksintö myös mahdollistaa hukkapalojen hyödyntämisen tehok- , 102407 3 kaasti, koska voidaan käyttää esimerkiksi kolmea hukkapalaa, joiden avulla voidaan liimalevyyn saada aikaan kaksi aukkoa eli koloa esimerkiksi 2-ulokkeista pöydän jalkaa varten.

Kuvioiden lyhyt selostus 5 Keksintöä selostetaan nyt lähemmin edullisten suoritusmuotojen yhteydessä, viitaten oheisiin piirroksiin, joissa kuvio 1 esittää pöytätason valmistusta muotissa, kuvio 2 esittää kuvion 1 mukaista pöytätasoa varauskappaleiden poistamisen jälkeen, 10 kuvio 3 esittää pöydän jalan valmistusta muotissa, kuvio 4 esittää kuvion 1 mukaista pöydän jalkaa varauskappaleiden poistamisen jälkeen, kuvio 5 esittää valmista pöytää, jossa sekä pöytätaso ja jalat on valmistettu keksinnönmukaisella tavalla kuvioiden 1-4 mukaisesti, 15 kuvio 6 esittää hyllykön pystysuuntaisten sivuosien valmistusta yh destä liimatusta kokonaisuudesta siivuttamalla, kuvio 7 esittää hyllykön vaakasuuntaisten hyllyjen valmistusta yhdestä liimatusta kokonaisuudesta siivuttamalla, kuvio 8 esittää telinettä, jossa toinen osa kiinnittyy ensimmäiseen 20 osaan viistosti poikittaisesta suunnasta.

Keksinnön yksityiskohtainen selostus

Viitaten kuvioihin 1-5 kyseisessä tapauksessa liitos käsittää ensimmäisen osan 1 ja toisen osan 2. Liitoksen ensimmäinen osa 1 olkoon tässä tapauksessa pöytätaso 1 ja liitoksen toinen osa 2 olkoon pöydänjalka 2. Liitok-25 sessa pöytätaso 1 ja jalka 2 liitetään toisiinsa. Luonnollisesti myös pöydän toinen jalka eli jalka 3 liitetään ensimmäiseen osaan 1 eli pöytätasoon 1. Pöytä-taso 1 ja jalat 2-3 muodostavat pöydän 4.

Tässä tarkastellaan lähinnä osien 1 ja 2 liittymistä toisiinsa, koska I. osan 3 liittyminen osaan 1 on vastaavanlainen. Keksinnön kohteena on siis 30 liitos, joka liittää liitoksen ensimmäisen osan 1 ja siihen liitettävän liitoksen toisen osan 2. Mainitussa liitoksessa ainakin liitoksen ensimmäinen osa 1 käsittää useita vierekkäisiä toisiinsa kiinni liimaamalla tai muutoin kiinnitettyjä kappaleita. Ensimmäinen osa eli pöytätaso 1 on siis edullisimmin liimalevy.

Kuvioiden 1-5 versiossa pöytätaso 1 eli liitoksen ensimmäinen osa 35 käsittää 11 vierekkäistä riviä 101-111, ja kussakin rivissä 101-111 on yksi tai 4 102407 kolme eri kappaletta, jotka liimataan tai muutoin kiinnitetään yhtenäiseksi kokonaisuudeksi 1. Yhteenliittämisessä kuten edullisimmin liimaamisessa käytetään muottia A. Kuvioissa parittomat rivit 101, 103, 105, 107, 109, 111 ovat edullisimmin yksiosaisia eli itse asiassa yksikappaleisia eli kukin niistä käsittää 5 vain yhden kappaleen eli kappaleet 101a, 103a, 105a, 107a, 109a ja 111a. Parilliset rivit eli rivit 102, 104, 106, 108 ja 110 puolestaan käsittävät esimerkiksi useita kappaleita, eli esimerkiksi kolme eri kappaletta eli kappaleet 102a-c, 104a-c, 106a-c, 108a-c ja 110a-c. Mainitunlaisessa ratkaisussa kappaleiden määrä pysyy pienenä, mikä vähentää kokoamisaikaa.

10 Kuviossa 2 havaitaan, että ensimmäinen osa 1 eli tässä tapaukses sa pöytätaso 1 käsittää yhden tai useampia, esimerkiksi 5 kpl, asennustiloja 121-125, jotka on tarkoitettu liitoksen toisen osan 2 eli pöydän jalan 2 pöytäta-soon 1 liittämistä varten. Pöytätaso 1 luonnollisesti käsittää myös toiset asennustilat, myöskin esimerkiksi 5 kpl, eli asennustilat 126-130, jotka on tarkoitettu 15 toisen jalan 3 liittämiseksi pöytätasoon 1.

Kuvioista, erityisesti kuviosta 5 havaitaan, että liitoksessa toinen osa 2 eli jalka 2 liittyy suoraan poikittaisesta suunnasta eli oleellisesti 90 asteen kulmasta mainittuun ensimmäiseen osaan 1 siinä olevaan yhteen tai useampaan syvennysmäiseen tai aukkomaiseen asennustilaan 121-130, jotka 20 selkeimmin näkyvät kuviossa 2. Edullisimmin kyseessä on nimenomaan aukko eli pöytätason 1 läpi menevä reikä, eli siis reiät 121-125, 126-130, koska silloin pöytätason 1 valmistus on helpompaa.

Suoraan poikittaisen liittymisen, kuten kuviossa 5, asemesta kyseessä voi olla myös viistosti poikittaisesta suunnasta tapahtuva liittyminen. 25 Kuvio 8 esittää version, jossa kyseessä on seinään tai muualle kiinnitettävä teline 4', jossa toinen osa 2' liittyy viistosti poikittain ensimmäiseen osaan 1'.

Keksinnön mukaisesti on liitos sellainen, että mainitussa liitoksen ensimmäisessä osassa 1 oleva yksi tai useampi asennustila, kuten tilat 121-125, 126-130, on ensimmäisen osan 1 muodostamiseen käytettävistä erilli-30 sistä kappaleista 101a, 102a-c, 103a, 104a-c, 105a, 106a-c, 107a, 108a-c, 109a, 110a-c ja 111a yhtenäiseksi kokonaisuudeksi liimattujen tai muutoin kiinnitettyjen kappaleiden välissä oleva asennustila. Kuvioon 1 viitaten, liima-levyä 1 koottaessa on edullisimmin käytetty mittatarkkoja varauskappaleita 131-140, jotta asennustiloista 121-130 saataisiin mittatarkkoja.

35 Keksintö on siis sellainen, että asennustilat muodostetaan jo lii- mausmuotissa A jättämällä liimausmuotissa A tms. apulaitteessa A tyhjää tilaa β 102407 121-125, 126-130 niihin kohtiin, joihin liitoksen toinen osa 2, ja myös osa 3 kuten pöydän jalat 2-3 aiotaan asettaa. Tällöin ei tarvitse jälkikäteen tehdä porauksia tai jyrsintöjä.

Keksintöä voidaan tarkastella myös menetelmänä liitoksen toteut-5 tamiseksi. Tällöin menetelmässä liitoksessa yhdistetään useista toisiinsa liimatuista tai muutoin kiinnitetyistä kappaleista, eli rivien 101-11 kappaleista 101a, 102a-c, 103a, 104a-c, 105a, 106a-c, 107a, 108a-c, 109a, 110a-c ja 111a, muodostuva liitoksen ensimmäinen osa 1 ja siihen poikittain liitettävä liitoksen toinen osa 2 siten, että mainittu toinen osa 2 asetetaan mainitussa 10 ensimmäisessä osassa oleviin asennustiloihin 121-125, kuten syvennyksiin tai aukkoihin kuten kuviosta 2 ja 5 nähdään. Menetelmässä on olennaista, että mainittu asennustila tai tilat, kuten asennustilat 121-125 on mainitussa ensimmäisessä osassa 1 olevien eri kappaleitten välille ensimmäisen osan 1 koko-amisvaiheessa jo muodostettuja asennustiloja 121-125, kuten kuvioista 1-2 15 nähdään.

Keksinnön eräässä edullisessa toteutusmuodossa on siis ratkaisu sellainen, että mainitun ensimmäisen osan 1 kokoamisen aikana on mainittu yksi tai useampi aukko 121-125, 125-130 täytetty vastaavalla määrällä va-rauskappaleita 131-140, jotka poistetaan mainitun ensimmäisen osan 1 val-20 mistuttua. Varauskappaleet 131-140 voivat olla joko erillisiä irrallisia kappaleita, tai ne voivat olla muotin A kuten liimausmuotin A kiinteitä tai vaihdettavissa olevia rakenteita. Varauskappaieiden 131-140 avulla saadaan tehtyä yksinkertaisella tavalla mittatarkat asennustilat 121-125,126-130.

Keksinnön edullisessa toteutusmuodossa liitos on huonekalussa 25 olevan ensimmäisen osan 1 ja toisen osan 2 välinen liitos. Esimerkiksi siten, että ensimmäinen osa 1 on pöytätaso, istumataso tai muu taso, tai hyllykön sivuosa kuten kuviossa 6, ja että toinen osa on pystysuuntainen tai muunlainen tukiosa kuten pöydän edullisimmin tasomainen jalka kuten kuvioissa 3-4 tai hyllykön hylly kuten kuviossa 7.

30 Kuvioista 1-2, 5 havaitaan, että edullisessa toteutusmuodossa on ratkaisu sellainen, että ensimmäisen osan muodostamiseen käytetyt kappaleet rajaavat asennustilaa esim. asennustilaa 121 neljältä sivulta, ja että asennus-tilan esimerkiksi asennustilan 121 muoto on nelikulmainen. Asennustilat, kuten asennustila 121, käsittävät suorakulmaiset nurkat. Mainitunlainen ratkaisu on 35 helppo tehdä ja sillä saavutetaan hyvä lujuus. Esimerkkinä mainittakoon, että asennustilaa eli reikää 121 rajaa rivin 101 ainoa kappale 101a, rivin 102 kaksi 6 102407 ensimmäistä kappaletta 102a, 102b, ja rivin 103 ainoa kappale 103a. Kuvioiden 1-7 versioissa asennustilat 121-130 ulottuvat suorassa kulmassa eli oleellisesti 90 asteen kulmassa suhteessa liitoksen osan 1 eli esimerkiksi pöytäta-son läpi. Kuviossa 8 kulma on viisto.

5 Kuvioista havaitaan, että mainitussa ensimmäisessä osassa 1 toi siinsa liimatut tai muuten kiinnitetyt kappaleet esim. kappale 101a ovat poikkileikkaukseltaan nelikulmaisia osia, ja edullisimmin leveyteensä nähden pitkiä rimamaisia, kapulamaisia tai vastaavia osia kuvioiden 1-5 mukaisesti. Sopivan paksuinen kappale voi suoraan määrätä liitoksen osan 1 tai 2 paksuuden ja 10 toisena etuna voi olla se, että tällöin voidaan saada hyötykäyttöä esimerkiksi jätekappaleille, joita esimerkiksi sahateollisuudessa tai puusepänteollisuudessa syntyy.

Keksinnön kohteena on myös liitoksen osa, niin ensimmäinen osa 1 kuin toinenkin osa 2. Koska edellä on tarkasteltu etupäässä ensimmäistä osaa 15 1, niin tarkastellaan nyt toista osaa, joka edullisimmin on kuvioiden 3-4 mukai sesti esimerkiksi pöydän edullisimmin tasomainen jalka 2 tai muu tukiosa tai kuvioiden 5 mukaisesti edullisimmin hylly. Kuvioiden 1-2 esittämään pöytäta-soon 1 tai kuvion 6 esittämään hyllykön sivuosaan verrattuna on kuvioissa 3-4 ero siinä, että kuvioissa 3-4 liimausmuotissa A varauskappaleilla 241-246 tai 20 muutoin aikaansaadut tilat, nyt numeroilla 221-226, tehdään eri paikkoihin eli osan päätyyn kuten pöydänjalan 2 päätyyn kuten kuvioissa 3-4. Tällöin saadaan aikaan tilojen 221-226 erottama ulokerakenne 231-235 liitoksen osan 2 päätyyn. Kuvioihin 3-4 eli tasomaiseen pöydänjalkasovellukseen viitaten tällöin kyseessä on liitoksen osa 2, joka on tarkoitettu liitettäväksi yhteen liitoksen λ 25 jonkin muun osan kuten ensimmäisen osan 1 kanssa. Mainittu liitoksen osa 2 käsittää useita vierekkäisiä toisiinsa kiinni liimaamalla tai muutoin kiinnitettyjä kappaleita 201-211. Kuvioissa 3-4 liitoksen osalle 2 on olennaista, että mainittu liitoksen osa 2 käsittää liitoksen osan 2 muodostavia kappaleita 201-211 yhtenäiseksi kokonaisuudeksi liitettäessä kappaleiden väliin muodostetun yh-30 den tai useamman tilan 221-226. Kuvioiden 3-4 tapauksessa mainittu tila on “ välitila eli toisaalta asennustila, joka yhdessä yhden tai useamman muun vas taavanlaisen välitilan 221-226 kanssa muodostaa liitoksen osan päätyyn välitilojen välille yhden tai useamman ulokkeen 231-235. Kuvioissa 3-4 esimerkiksi havaitaan 5 kpl ulokkeita 231-235, joiden avulla liitoksen osa 2 kuten pöy-35 dän jalka 2 voidaan näistä ulokkeistaan 231-235 liittää liitoksen muuhun osaan 1, eli siis nyt liitoksen toinen osa 2 kuten pöydän jalka voidaan tilojen 221-226 7 102407 välisistä ulokkeistaan 231-235 liittää liitoksen ensimmäiseen osaan 1 eli esimerkiksi pöytätasoon 1 sen aukkoihin eli asennustiloihin 121-125, 126-130. Liitoksen ensimmäisen osan 1 käsittämien asennustilojen 121-125 välillä olevat kannakset (4 kpl) ja ulommat kappaleet 101 ja 111 (2 kpl) asettuvat liitok-5 sen toisen osan 2 välitilohin eli asennustiloihin 221-226 (6 kpl).

Keksintö voidaan luonnollisesti nähdä myös menetelmänä liitoksen osan, kuten ensimmäisen osan 1 tai toisen osan 2 valmistamiseksi, jossa menetelmässä liitoksen osa 1 jaAai 2 valmistetaan kiinnittämällä liimaamalla tai muutoin toisiinsa yhtenäiseksi kokonaisuudeksi kappaleita, kuten liitoksen 10 osan 1 kappaleita. Tällöin liitoksen osan valmistusmenetelmässä olennaista on, että mainittuun liitoksen osaan kuten esimerkiksi osaan 1 muodostetaan jo liitoksen osan 1 valmistamiseen käytettäviä erillisiä kappaleita eli rivien 101-111 käsittämiä eri kappaleita yhtenäiseksi kokonaisuudeksi kiinnitettäessä liitoksen osan 1 käsittämien kappaleiden välille yksi tai useampi vapaa tila kuten 15 tilat 121-130. Kuvioissa 3-4 liitoksen osassa 2 on kyseessä tilat 221-226.

Kuviossa 6 havainnollistetaan hyllykön sivujen 651-657 valmistusta. Erityisesti kyse on valmistamisesta siivutusperiaatteella, sillä kuviossa 6 yhteen liimattu kokonaisuus 600 siivutetaan 7-osaiseksi. Toki hyllykön sivut kuten esimerkiksi sivu 651 voitaisiin valmistaa yksitellenkin kuten pöytälevy 1 ku-20 vioissa 1-2. Rakenteeltaan hyllykön sivu esim. sivu 651 vastaa periaatteeltaan pöytätasoa 1. Kuviossa 6 muodostetaan kokonaisuus 600, joka muodostetaan liimaamalla tai muutoin kappaleista 601-617, jotka omaavat riittävästi korkeutta siivutuksen onnistumiseksi. Myös kuviossa 6 on käytetty varauskappaleita 640, joilla saadaan aikaan mittatarkat aukot 621-628, joista aukot 626-628 on • 25 kuviossa 6 havainnollisuuden vuoksi jo tyhjennetty varauskappaleista liimauk sen kuivumisen jälkeen. Edullisessa toteutusmuodossa toimitaan kuitenkin siten, että varauskappaleet 640 poistetaan vasta siivutuksen jälkeen, koska se on helpointa tuolloin. Rakenteeltaan kuvion 6 hyllykön sivuosa 651 vastaa kuvion 1 pöytätasoa.

30 Kuviossa 7 havainnollistetaan hyllykön hyllyjen 751-757 valmistus ta. Erityisesti kyse on valmistamisesta siivutusperiaatteella, sillä kuviossa 7 yhteen liimattu kokonaisuus 700 siivutetaan 7-osaiseksi. Toki hyllykön hyllyt kuten esimerkiksi hylly 751 voitaisiin valmistaa yksitellenkin kuten pöydän jalka 2 kuvioissa 3-4. Rakenteeltaan hyllykön hyllyn esim. hyllyn 751 toinen pää 35 vastaa tasomaisen pöydän jalan 2 yläpäätä. Kuviossa 7 muodostetaan kokonaisuus 700, joka muodostetaan liimaamalla tai muutoin kappaleista 701-715, 8 102407 jotka omaavat riittävästi korkeutta siivutuksen onnistumiseksi. Myös kuviossa 7 on käytetty varauskappaleita 740, joilla saadaan aikaan mittatarkat tilat 721-728, jotka havainnollisuuden vuoksi on jo tyhjennetty varauskappaleista liimauksen kuivumisen jälkeen. Tilat 721-728 muodostavat välilleen ulokerakenteen 5 777. Kuviossa kussakin vierekkäisissä rivissä on vain yksi kappale yksinkertaisuuden vuoksi.

Edullisessa toteutusmuodossa toimitaan kuitenkin siten, että va-rauskappaleet 740 poistetaan vasta siivutuksen jälkeen, koska se on helpointa tuolloin. Aiemmin edellä tukiosan 2 kuten pöydän jalan 2 osalta kuvattu raken-10 ne ja menetelmä on periaatteeltaan samanlainen myös kuviossa 7 esitettävien vaakahyllyjen 751-757 osalta. Erona luonnollisesti se, että hyllyihin kuten hyllyyn 751 tulee tehdä tilat ja ulokkeet kumpaankin päätyyn.

Kuvioon 1 viitaten, asennustilat 121-130 esimerkiksi pöytätasossa 1 on liitoksen osan 1 eli esimerkiksi pöytätason 1 reunojen sisäpuolisella alu-15 eella etäisyyden päässä liitoksen osan 1 eli siis pöytätason 1 reunasta, kun taas kuviossa 7 hyllyn 751 päissä olevat avoreunaiset tilat ovat siis hyllyn 751 reunassa.

Kuvioihin 6-7 viitaten toisiinsa liimattavat tai muutoin kiinnitettävät kappaleet ovat lautamaisia, suikalemaisia tai levymäisiä kappaleita, eli yleen-20 säkin korkeutta omaavia osia kuten osia 601-617 kuviossa 6, tai osia 701-715 kuviossa 7, jolloin liimauksen tai muun kiinnityksen jälkeen muodostunut rakenneosa 600, vastaavasti 700 siivutetaan useiksi erillisiksi osiksi useiden ensimmäisten osien muodostamiseksi. Tällöin saavutetaan se etu, että yhdellä liimauskerralla saadaan useita osia 651-657, vastaavasti 751-757, joissa val-25 miina on tilat, joilla joko muodostetaan asennustilat 621-628 kuviossa 6 tasomaisen kappaleen tasoon tai sen läpi, tai kuvion 7 tapauksessa aikaansaadaan tilojen 721-728 erottama ulokerakenne 777 osan päätyyn.

Vaikka edellä on asiaa käsitelty pääosin liitoksen ensimmäisen osan kannalta, on selvää, että sen osalta esitetyt asiat on käytettävissä myös 30 liitoksen toisen osan toteuttamiseen. Vastaavasti kullekin keksinnön kohteelle ' esitetyt toteutusmuodot ja muut esitetyt asiat ovat sovellettavissa myös kulle kin muulle esitetylle keksinnön kohteelle

Vaikka keksintöä on edellä selostettu viitaten oheisten piirustusten mukaiseen esimerkkiin, on selvää, ettei keksintö ole rajoittunut siihen, vaan 35 sitä voidaan muunnella monin tavoin oheisten patenttivaatimusten esittämän keksinnöllisen ajatuksen puitteissa.

Claims (20)

1. Liitos, joka liittää liitoksen ensimmäisen osan (1) ja siihen liitettävän liitoksen toisen osan (2), ja jossa mainitussa liitoksessa ainakin liitoksen 5 ensimmäinen osa (1) käsittää useita vierekkäisiä toisiinsa kiinni liimaamalla tai muutoin kiinnitettyjä kappaleita (101a, 102a-c, 103a, 104a-c, 105a, 106a-c, 107a, 108a-c, 109a, 110a-c ja 111a), ja jossa liitoksessa toinen osa (2) liittyy suoraan poikittaisesta tai viistosti poikittaisesta suunnasta mainittuun ensimmäiseen osaan (1) siinä olevaan yhteen tai useampaan syvennysmäiseen tai 10 aukkomaiseen asennustilaan (121-125), tunnettu siitä, että mainitussa ensimmäisessä osassa oleva yksi tai useampi asennustila (121-125) on ensimmäisen osan (1) muodostamiseen käytettävistä erillisistä kappaleista (101a, 102a-c, 103a, 104a-c, 105a, 106a-c, 107a, 108a-c, 109a, 110a-cja 111a) yhtenäiseksi kokonaisuudeksi liimattujen tai muutoin kiinnitettyjen kap- 15 paleiden välissä oleva asennustila (121-125).

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen liitos, tunnettu siitä, että myös liitoksen toinen osa (2) käsittää useita vierekkäisiä toisiinsa kiinni liimaamalla tai muutoin kiinnitettyjä kappaleita (201-211) ja myös tämä liitoksen toinen osa (2) käsittää yhden tai useampia asennustiloja (221-226), jossa lii- 20 toksen ensimmäinen osa (1) liittyy tähän liitoksen toiseen osaan (2), ja että mainitussa toisessa osassa (2) oleva yksi tai useampi asennustila (221-226) on toisen osan (2) muodostamiseen käytettävistä erillisistä kappaleista (221-226) yhtenäiseksi kokonaisuudeksi liimattujen tai muutoin kiinnitettyjen kap-.. paleiden (201-206) välissä oleva asennustila (221-226).

3. Patenttivaatimuksen 1 mukainen liitos, tunnettu siitä, että lii toksen osan (1 tai 2) toisiinsa liimatut tai muuten kiinnitetyt kappaleet ovat poikkileikkaukseltaan nelikulmaisia, edullisimmin suorakulmaisia.

4. Patenttivaatimuksen 1 mukainen liitos, tunnettu siitä, että liitoksen osan (1 tai 2) toisiinsa liimattavat tai muutoin kiinnitettävät kappaleet 30 ovat rimamaisia pitkiä osia, kapulamaisia, parrumaisia, lautamaisia, suikale-maisia tai levymäisiä kappaleita.

5. Patenttivaatimuksen 1 mukainen liitos, tunnettu siitä, että ensimmäinen osa (1) ja toinen osa (2) ovat huonekalun osia, ja että liitos täten on huonekalun ensimmäisen osan (1) ja toisen osan (2) välinen liitos. 102407

6. Patenttivaatimuksen 1 mukainen liitos, tunnettu siitä, että liitoksen ensimmäinen osa (1) ja/tai toinen osa (2) on tasomainen osa, kuten pöytätaso (1), istumataso, hyllytaso (751) tai muu tasomainen osa.

7. Patenttivaatimuksen 1 mukainen liitos, tunnettu siitä, että 5 mainittu ensimmäinen osa ja/tai toinen osa on pöydän (4) tuolin, sängyn tai muun rakenteen käsittämä jalka (2) tai muu edullisimmin alaspäin suuntautuva ja liitoksen osien muodostaman kokonaisuuden pystyssä pysymiseen vaikuttava tukiosa.

8. Patenttivaatimuksen 1 mukainen liitos, tunnettu siitä, että 10 mainittu ensimmäinen osa ja/tai toinen osa on hyllykön, telineen tai vastaavan rakenteen sivuosa (651) tai muu edullisimmin alaspäin suuntautuva pystyssä pysymiseen vaikuttava tukiosa.

9. Patenttivaatimuksen 1 mukainen liitos, tunnettu siitä, että liitoksen osan (1) muodostamiseen käytetyt kappaleet rajaavat asennustilaa 15 neljältä sivulta muodostaen suljetun kehän asennustilan (121-125) rajaamiseksi.

9 102407

10. Patenttivaatimuksen 1 mukainen liitos, tunnettu siitä, että liitoksen osan (2) muodostamiseen käytetyt kappaleet rajaavat asennustilaa kolmelta sivulta muodostaen avoimen kehän asennustilan (221-226) rajaami- 20 seksi.

11. Patenttivaatimuksen 9 tai 10 mukainen liitos, tunnettu siitä, että asennustila (121-125, 221-226) käsittää suorakulmaiset nurkat.

12. Menetelmä liitoksen toteuttamiseksi, jossa liitoksessa yhdistetään useista toisiinsa liimatuista tai muutoin kiinnitetyistä kappaleista muo- 25 dostuva liitoksen ensimmäinen osa (1) ja siihen viistosti poikittain tai suoraan poikittain liitettävä liitoksen toinen osa (2) siten, että mainittu toinen osa (2) asetetaan mainitussa ensimmäisessä osassa (1) olevaan asennustilaan (121-125) kuten syvennykseen tai aukkoon, tunnettu siitä, että mainittu asennustila (121-125) mainitussa ensimmäisessä osassa olevien eri kappaleitten 30 välille muodostetaan jo ensimmäisen osan (1) kokoamisvaiheessa jättämällä « tyhjä asennustila (121-125) mainittuun ensimmäiseen osaan (1).

13. Patenttivaatimuksen 12 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että mainitun ensimmäisen osan (1) käsittäneen kappaleiden toisiinsa kiinnittämisen aikana on mainittu aukko (121-125) täytetty varauskappaleella 35 (131-140), joka varauskappale poistetaan mainitun ensimmäisen osan (1) valmistuttua. „ 102407

14. Patenttivaatimuksen 12 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että liimauksen tai muun kiinnityksen jälkeen siivutetaan muodostunut rakenneosa (600, 700) useiksi erillisiksi osiksi (651-657, 751-757) useiden ensimmäisten osien (651-657, 751-757) muodostamiseksi.

15. Patenttivaatimuksen 14 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että mainitun ensimmäisen osan (600) käsittämien kappaleiden toisiinsa kiinnittämisen aikana on mainittu aukko (621-628) täytetty varauskappaleella (640), ja että siivutuksessa myös varauskappale (640) siivutetaan ja että siivutetut varauskappaleet (640) poistetaan vasta siivutuksen jälkeen.

16. Liitoksen osa, joka on tarkoitettu liitettäväksi yhteen liitoksen jonkin muun osan (1) kanssa, ja joka mainittu liitoksen osa (2) käsittää useita vierekkäisiä toisiinsa kiinni liimaamalla tai muutoin kiinnitettyjä kappaleita, t unnettu siitä, että mainittu liitoksen osa (2) käsittää liitoksen osan (1) muodostavia kappaleita yhtenäiseksi kokonaisuudeksi liitettäessä 15 kappaleiden väliin muodostetun yhden tai useamman vapaan tilan (221-226), jota käytetään asennustilana liitoksen muun osan (1) liittämiseksi mainittuun liitoksen osaan (2).

17. Patenttivaatimuksen 16 mukainen liitoksen osa, tunnettu siitä, että liitoksen osan (1) muodostamiseen käytetyt kappaleet rajaavat mai- 20 nittua vapaata tilaa (121-125) neljältä sivulta siten, että vapaa tila (121-125) on liitoksen osan (1) reunojen sisäpuolisella alueella etäisyyden päässä liitoksen osan reunasta.

18. Patenttivaatimuksen 16 mukainen liitoksen osa, tunnettu siitä, että mainittu vapaa tila (221-226) on asennustilana toimiva välitila (221- 25 226), joka yhdessä yhden tai useamman muun vastaavanlaisen välitilan (221- 226. kanssa muodostaa liitoksen osan (2) reunaan välitilojen (221-226) välille yhden tai useamman ulokkeen (231-235), jonka avulla liitoksen osa (2) voidaan liittää.

19. Patenttivaatimuksen 16 mukainen menetelmä, tunnettu 30 siitä, että mainittu vapaa tila (221-226) on liitoksen osan (2) käsittämien kappaleiden (201-211) rajaama kolmelta sivulta, ja että vapaa tila (221-226) on muodoltaan suorakulmaisen U-kirjaimen muotoinen.

20. Menetelmä liitoksen osan valmistamiseksi, jossa menetelmässä liitoksen osa (1 tai 2) valmistetaan kiinnittämällä liimaamalla tai muutoin toi- 35 siinsa yhtenäiseksi kokonaisuudeksi kappaleita , 12 102407 tunnettu siitä, että mainittuun liitoksen osaan (1 tai 2) muodostetaan jo liitoksen osan (1 tai 2) valmistamiseen käytettäviä erillisiä kappaleita yhtenäiseksi kokonaisuudeksi kiinnitettäessä liitoksen osan (1 tai 2) kä-sittämien kappaleiden välille yksi tai useampi vapaa tila (121-125, 221-226). 5 • · 102407