FI100010B

FI100010B - Seulasylinteri

Info

Publication number: FI100010B
Application number: FI955726A
Authority: FI
Inventors: Risto Ljokkoi; Pertti Wathen
Original assignee: Ahlstrom Machinery Oy
Priority date: 1995-11-28
Filing date: 1995-11-28
Publication date: 1997-08-15
Also published as: DE69618669T2; FI955726A0; CA2238511C; DE69618669D1; US6119867A; ATE211514T1; JP3031721B2; JPH11501088A; CA2238511A1; WO1997020103A1; FI955726A; EP0958431A1; EP0958431B1

Description

100010

Seulasylinteri

Esillä olevan keksinnön kohteena on seulasylinteri. Erityisesti keksinnön kohteena on seulasylinteri käytettäväksi puunjalostusteollisuuden kuitususpensioiden 5 lajitteluun.

Puunjalostusteollisuuden lajittimissa käytetään kahta eri perustyyppiä olevia seularumpuja. Toinen rumputyyppi koostuu metallilevystä, johon useimmiten sen ollessa tasomuodossa on tehty halutulla jaolla seula-aukkoja, joko reikiä tai 10 rakoja, jonka jälkeen levy on taivutettu sylinterimäiseksi ja hitsattu reunat yhteen eheän sylinterin muodostamiseksi. Viimeisen kahden vuosikymmenen aikana ovat suurta suosiota saavuttaneet seulalevyt, joihin on ennen seula-aukkojen tekemistä koneistettu tietyntyyppiset urat, jotka sijoittuvat valmiissa seularum-mussa rummun roottorin puoleiselle sivulla ja olennaisesti rummun akselin 15 suuntaan ja joiden pohjalle seula-aukot sijoittuvat.

Toisena perustyyppinä olevat niinsanotut lankaseularummut valmistetaan tavallisesti siten, että tukilangat kiinnitetään sylinterimäiseen jikiin, jonka päälle seula-lankaa kierretään jikiä pyörittämällä rullalta tietyllä nousulla. Rullalta tuleva 20 seulalanka kiinnitetään hitsaamalla tukilankoihin. Kun halutun kokoinen seula- pinta on saatu muodostettua, irroitetaan sylinteri, jossa seulalangat ovat pääli-puolella ja tukilangat sisäpuolella, jikistä. Tämän jälkeen sylinteri leikataan akselinsa suunnassa auki ja taivutetaan tasoksi, jonka jälkeen tasomainen seula-pinta taivutetaan edelleen vastakkaiseen suuntaan sylinteriksi niin, että seulalan-25 gat ovat olennaisesti akselin suuntaisia, ja tukilangat kehän suuntaisia.

• ·. Näihin päiviin saakka lankaseuloissa käytetty lanka on ollut useimmiten poikki leikkaukseltaan kiinnityskohtansa suhteen symmetrinen. Kuviossa 1 näytetään, kuinka tukilankaan 2 kiinnitetyn seulalangan 4 sivujen 6 ja 8 keskilinjojen kautta 30 piirretty viiva CL on kohtisuorassa tukilankaa 2 vastaan. Eräänä ongelmana tällai- 2 100010 sissa seulasylintereissä on se, että johtuen seulalankojen ja niiden tukilankojen keskinäisen kiinnityksen rajallisesta lujuudesta seulalanka pyrkii kääntymään enemmän tai vähemmän pistemäisen kiinnityskohtansa ympäri, jolloin, mikäli tämä tapahtuu yhdelle langalle, lajitteleva rako langan toisella puolella kasvaa ja 5 vastaavasti toisella puolella pienenee, johtuen symmetrisestä langan muodosta vaikuttaa lankaan massan kehän, tai ainakin seulapinnan, suuntaisen virtauksen johdosta kohdistuva voima käytännöllisesti katsoen kokonaisuudessaan lankaa kääntävänä ja kiinnitystä murtavana momenttina.

10 Keksintömme mukaisella seulalankaratkaisulla tätä ongelmaa on pyritty pienentämään järjestämällä lanka mahdollisimman epäsymmetriseksi, jolloin ainakin osa lankaan kohdistuvasta voimasta suuntautuu tukilankaa kohti puristusjännityksenä ja vain osa voimasta pyrkii kääntämään seulalankaa. Edelleen myöskin lankaa kääntävää momenttia pyritään tasapainottamaan vastavoiman avulla.

15

Toisaalta ennalta tunnetuissa seulalangoissa ei ole huomioitu kaikkia lajittelutek-niikan asettamia vaatimuksia, vaan seulalangat ovat olleet muodoltaan hyvin yksinkertaisia. Itse asiassa kuviossa 1 näytetty langan muoto on suhteellisen suosittu, koska sillä on päästy kohtalaisen lähelle A. AHLSTRÖM CORPORATI-20 ON'in kehittämän PROFILE® seulalevyn (US patentti 4,529,520) pinnanmuotoa.

(Sekä PROFILE®-tavaramerkin että mainitun US patentin haltija on nykyisin CAE Screen Plates Inc.) Eräs esimerkki jo edellä mainitun PROFILE® seularummun saamasta suosiosta ja saamista seuraajista on kuvattu US patentissa 5,073,254. Tässä ratkaisussa on kuitenkin ajauduttu suhteellisen kauas jo PROFILE® levyn 25 yhteydessä havaituista edullisista ominaisuuksista. PROFILE® tutkimustyön yhteydessä jo lähes kymmenen vuotta sitten havaittiin, että virtaussuunnalla seula-pinnalla olevan epäsymmetrisen uran suhteen on suuri merkitys seulalevyn toiminnalle. Tutkimuksen kohteena olevassa seulalevyssä ura muodostui kaltevasta sivupinnasta ja seulapintaa vastaan kohtisuorasta pinnasta, joiden välillä 30 mahdollisesti oli pohjapinta. Joka tapauksessa lajitteva reikä tai rako sijoittui S I Mil· <4rt mi m 3 100010 suhteellisen lähelle uran kohtisuoraa sivupintaa. Samassa yhteydessä kehitettiin käsitteet BF (Brush Flow) ja SF (Smooth Flow). BF tarkoittaa tilannetta, jossa virtauksen suunta on sellainen, että uran kohtisuora sivupinta on urasta katsottuna sen alavirran puoleinen pinta ja kalteva taso ylävirran puoleinen pinta. Vas-5 taavasti SF tyyppisessä levyssä uran alavirran puoleinen pinta on sen kalteva sivupinta, jolloin virtaus menee juoheasti levyn pintaa pitkin. Toisin sanoen BF-tyyppisesti käytetyn levyn ura vastusti virtausta huomattavasti BF-tyyppiä enemmän. Mainitun tutkimustyön yhteydessä todettiin, että käytännöllisesti katsoen kaikkiin käyttökohteisiin soveltuu parhaiten SF- tyyppinen seulalevy. Mainitussa 10 US patentissa kuvataan BF-tyyppisesti toimivaa seulalevyä. Siten US patentissa 5,073,254 joko ei tiedetä SF tyyppisen levyn toimivan paremmin tai sitten siinä esitetään juuri sellainen mitoitus, jolla BF tyyppinen seulalevy saadaan toimimaan. Kuitenkin jo alusta alkaen on pidettävä mielessä, että seulalevyn kääntäminen BF- tyyppisestä ja SF-tyyppiseksi ei ole toiminnallisesti mahdollista. Toisin 15 sanoen, mikäli jokin ura on mitoitettu SF-tyyppistä toimintaa ajatellen, se ei toimi BF-tyyppisenä. Eikä myöskään BF-tyyppiseksi mitoitettua uraa saada toimimaan tyydyttävästi SF-tyyppisenä.

Kuitenkaan sen enempää kuviossa 1 kuvattu lankaseularummun pintakuvio kuin 20 esimerkiksi US patentissa 4,529,520 kuvattu pinnanmuotokaan ei täysin vastaa tämänhetkistä käsitystä optimaalisesta seularummusta. Myöskään jo aiemmin mainitussa ns. PROFILE® tutkimuksessa ei ollut käytettävissä kaikkea sitä tietoa, joka nykyisin uritettujen seulalevyjen käyttökokemusten myötä on selvinnyt. Aiemmin lähdettiin siitä, että virtaus seulalevyn pinnalla tapahtuu olennaisesti 25 kohtisuoraan uria vastaan. Kuitenkin sekä laskennalliset mallit että käyttökoke mukset ovat todistaneet sen, että virtaus seulalevyn pinnalla on spiraalimaista ja vielä niin, että seulalevyn yläosalla, laajemmin sanoen siinä päässä levyä, jossa massa syötetään levyn ja roottorin väliin, virtaus on lähes aksiaalista. Myös seulalevyn alaosalla virtauksen aksiaalinen komponentti on huomattavan suuri 30 verrattuna aiempaan käsitykseen.

4 100010

Toisin sanoen, koska tekniikan tason seulalevyjen suunnittelussa lähtökohtana ollut ajatus uraa vastaan kohtisuorasta virtauksesta on ollut virheellinen, on myös lopputulokseksi saatu 'optimaalinen' uran muoto todennäköisesti jossakin määrin virheellinen. Vähintä mitä voi tehdä on ainakin tarkistaa uran muodon 5 sopivuus muuttuneeseen tilanteeseen.

Nykyisen lajittelukäsityksen mukaan virtauksen tulisi tapahtua seularummulla, ainakin rakorummulla niin, että se on olennaisesti rakojen suuntaista, jolloin hyväksyttävä kuituaines kulkeutuu juoheasti raon läpi. Toisaalta, koska valmis-10 tustekniikka sanelee sen, että rakoja ei voi yksinkertaisella tavalla järjestää virtauksen suuntaiseksi, on seulalevy, tai vastaavasti lankaseula suunniteltava niin, että vinottainen virtaus saadaan käsiteltyä mahdollisimman hyvin.

Esillä olevan keksinnön mukaiselle seularummun rakenteelle on ominaista, että 15 sen suunnittelussa on otettu huomioon kuitususpension vinottainen virtaus urien ja seula-aukkojen, rakojen tai reikien, yli. Kyseisellä rakenteella on mahdollista parantaa seulalevyn toimintaa, mistä seurauksena on joko lajitellun massan puhtauden kasvu tai kapasiteetin lisäys.

20 Keksinnön mukaiselle seularummulle tunnusmerkilliset piirteet käyvät ilmi ohei sista patenttivaatimuksista.

Seuraavassa keksinnön mukaista seularumpua, sen toimintaa ja rakennetta selitetään yksityiskohtaisemmin viittaamalla oheisiin kuvioihin, joista 25 kuvio 1 esittää tekniikan tason mukaista lankaseularumpua, kuvio 2 esittää keksinnön erään edullisen suoritusmuodon mukaisen seularum-mun yksityiskohtaista poikkileikkausta, kuvio 3 esittää keksinnön erään toisen edullisen suoritusmuodon mukaisen seularummun yksityiskohtaista poikkileikkausta, hl', lii II I . * 4« 5 100010 kuvio 4 esittää keksinnön erään kolmannen edullisen suoritusmuodon mukaisen seularummun yksityiskohtaista poikkileikkausta, kuvio 5 esittää keksinnön erään neljännen edullisen suoritusmuodon mukaisen seularummun yksityiskohtaista poikkileikkausta, 5 kuvio 6 esittää keksinnön erään viidennen suoritusmuodon mukaisen seularummun yksityiskohtaistta poikkileikkausta, kuvio 7 esittää kaaviomaisesti kuvion 6 mukaisen epäsymetrisen seulalangan edut tekniikan tason seulalankoihin verrattuna, ja kuvio 8 esittää vielä erään keksinnön edullisen suoritusmuodon mukaisen ratkai-10 sun.

Kuten jo edellä todettiin kuviossa 1 esitetään tekniikan tason mukaisen lan-kaseularummun poikkileikkaus, josta käy ilmi, että seulalangan 4 keskilinja Q on olennaisesti kohtisuorassa tukilankaa 2 vasten. Siitä seuraa, että nuolen F 15 suuntainen virtaus aiheuttaa seulalankaa 4 kääntävän momentin tukilangan 2 ja seulalangan 4 kiinnityskohdassa.

Kuviossa 2 esitetään keksinnön erään edullisen suoritusmuodon mukainen seula-levyn poikkileikkaus, josta käy ilmi seulalevyn tarkka pinnanmuoto. Kuvion 20 mukainen seulalevy 10 koostuu pääasiallisesti lajiteltavan suspension puoleisesta pinnasta 12, lajitellun suspension puoleisesta pinnasta 14 ja näiden välisistä seula-aukoista 16, jotka voivat olla reikiä tai rakoja. Jälkimmäiseen pintaan 14 on koneistettu kooltaan seula-aukkoihin 16 verrattuna laajoja syvennyksiä 18, jotka ovat muodoltaan joko sylinterimäisiä tai pitkulaisia riippuen useimmiten 25 siitä, ovatko seula-aukot 16 reikiä vai rakoja. Lajiteltavan suspension puoleinen pinta 12 koostuu useammasta eri osasta. Kuviossa 2 esitetyssä suoritusmuodossa * pintaan 12 kuuluu olennaisesti seularummun pinnan suuntainen pinta 122, leveydeltään I, ja ura 124. Ura 124 puolestaan muodostuu kuvion suoritusmuodossa kolmesta pinnasta. Kuitususpension virtaussuuntaan F nähden alavirran 6 100010 puoleisesta pinnasta 126, pohjapinnasta 128 ja ylävirran puoleisesta pinnasta 130.

Suoritetuissa kokeissa olemme verranneet kuviossa 1 esitettyä seulalevyä PROFI-5 LE® levyyn, joka eroaa keksintömme mukaisesta levystä siinä, että PROFILE®-levyssä uran pohjapinta on suora tai se puuttuu kokonaan. Kokeet osoittivat selvästi, että kohottamalla pohjapinnan 128 ylävirran puoleista reunaa parani lajitellun massan puhtaus oleellisesti verrattuna tasaiseen pohjapintaan. Kokeem-me osoittivat, että massan puhtaus on parhaimmillaan pohjatason kallistuksen a 10 ollessa 5-30 astetta. Liiallinen uran mataloittaminen puolestaan aiheutti kapasiteetin pienenemistä. Edelleen totesimme, että lisäämällä uran syvyyttä H voitiin käsitellä jonkin verran tavanomaista korkeammassa sakeudessa olevaa massaa. Edelleen uran syvyyden lisääminen kasvatti seulalevyn kapasiteettia lisäämällä turbulenssia levyn pinnassa. Uran syvyydelle optimaalisiksi mitoiksi 15 kokeemme osoittivat 0.3 - 2 mm. Vastaavasti uran ylävirran puoleisen reunan korkeuden ollessa välillä 0.1 - 1.5 mm saatiin massalle parhaat puhtausarvot. Alavirran puoleisen pinnan 126 kaltevuuskulma γ vaihteli kokeissamme välillä 30 - 60 astetta, yleisen seulalevyn toiminnan kannalta useimmissa käyttökohteissa edullisimmaksi kulma-alueeksi osoittautui 30 - 45 astetta. Kokeissamme tar-20 kasteltiin myös ylävirran puoleisen pinnan 130 suuntaa β ja mainitun pinnan kallistamisen kuvion esittämään suuntaan todettiin vaikuttavan havaittavasti, joskin marginaalisesti, seulalevyn kapasiteettiin niin, että kapasiteetti kasvoi jonkin verran pintaa kallistettaessa. Edullisimmaksi alueeksi kulmalle β todettiin kokeissa 0-15 astetta.

25 Järjestämällä pohjataso kohoavaksi edellä esitetyllä tavalla voidaan rejektipartik-.· kelit tavallaan koota uran pohjalle sekä keskipakovoiman johdosta että siitä syystä, että jäykemmät rejektikappaleet eivät taivu seula-aukkoihin, vaan ajautuvat niiden yli uran pohjalle.

f- I iän MIU ( tl* ai .

30 7 100010

Kuviossa 3 esitetään keksinnön toisen edullisen suoritusmuodon mukainen ratkaisu, jossa lähtökohtana on kuvion 2 mukainen seulalevy, mutta muunnettuna niin, että kuvion 2 seularummun pinnan suuntainen pinta 122 ja sen viereinen pinta 126 on yhdistetty kaarevalla pinnalla 125. Pinta 125 tosin voi alkaa jo 5 aivan pinnan 130 yläreunasta, jolloin siis olennaisesti tasomaista pintaa 122 ei ole ollenkaan. Luonnollisesti on mahdollista järjestää kuvion 2 pintojen 122 ja 126 välille myös tasomainen pinta korvaamaan kuviossa 3 esitetty kaareva pinta. Tarkoituksena yleensäkin tässä suoritusmuodossa kuvatulle pintojen 122 ja 126 yhteensovittamisella jollakin välipinnalla on rauhoittaa virtausta seulalevyn 10 pinnalla, koska äkillisten paineiskujen, vaikka hyvin pienimuotoistenkin on todettu vaikuttavan haitallisesti lajittelutulokseen.

Vastaavasti kuviossa 3 on esitetty, kuinka uran pohjapinnan 128 ja alavirran puoleisen pinnan 126 välille voidaan järjestää kaareva yhdyspinta 127. Pinnan 15 127 kaarevuussäteelle asettaa rajoituksen ainoastaan haluttu uran syvyys H.

Kuviossa 4 on esitetty keksinnön erään kolmannen edullisen suoritusmuodon mukainen ratkaisu, jossa itse asiassa on kyseessä kuviossa 2 esitetyn seulalevyn muuntaminen lankaseularakenteeksi. Toisin sanoen kuvion 2 kahden seula-au-20 kon 16 välinen seulalevyn osa on kuviossa 4 muuntunut seulalangaksi, jossa on sekä paljon yhteistä että muutamia eroja verrattuna kuvioon 2. Ensinnäkin lajiteltavan massan puoleinen pinta on käytännöllisesti katsoen samanlainen lukuunottamatta tietenkään sitä, että lajitteleva rako 26 on olennaisesti pidempi kuin seulalevyssä. Lankaseularummussa lajitteleva rako voi ulottua jopa koko rum-25 mun korkeudelle, ellei rumpua ole tehty useammasta lyhyemmästä kappaleesta. Erot seulalevystä valmistettuun rumpuun löytyvät lajitellun massan puolelta, jossa ensinnäkin seulalangat 20 on kiinnitetty pinnoiltaan 24 tukilankoihin (ei esitetty). Lisäksi seulalevyssä olevat sylinteri mäiset tai kaukalomaiset syvennykset 18 (kuvio 2) seula-aukkojen jatkeena on korvattu lankaseuloissa kaventamalla 100010 8 lankaa kohti tukipintaa 24, jolloin syntyy tasaisesti levenevä avoin tila 218 lankojen väliin akseptimassan puolella.

Kuviossa 5 on esitetty kuviota 3 vastaava suoritusmuoto seulalangasta. Toisin 5 sanoen käsiteltävän massan puoleiset pinnat on valmistusvaiheessa pyöristetty vastaamaan kuvion 3 yhteydessä esitettyjä rakennevaihtoehtoja.

Kuviossa 6 esitetään vielä keksinnön erään edullisen suoritusmuodon mukainen seulalankaratkaisu. Olennaista kuvatulle seulalangalle 30 on, että sen tukipinnan 10 34 langan suuntaisen keskilinjan ja langan lajiteltavan massan puoleisen pinnan, tai jos niin halutaan uran alavirran puoleisen sivupinnan 326, langan suuntaisen keskilinjan kautta piirretty langan keskilinja CL muodostaa terävän kulman δ tukipinnan 34 tason kanssa. Olennaista kuvion 6 suoritusmuodolle on, että seulalangan keskilinja Q suuntautuu mainitun kulman δ verran kohti kuitusus-15 pension virtaussuuntaa F. Tällöin Fig. 7 kuitususpension virtauksesta lankaan kohdistuvan voiman F voidaan ajatella jakautuvan kahteen komponenttiin; langan keskilinjan suuntaiseen Fc ja langan keskilinjaan nähden kohtisuoraan komponenttiin Fm. Langan keskilinjan suuntainen komponentti Fc aiheuttaa puristus-jännityksen seulalangan ja tuki langan liitokseen. Käytettäessä molemmin puolin 20 hitsattua tukilankaa kohdistuu kumpaankin hitsiliitokseen voima Fc. Tällainen puristusjännitys itsessään on käytännössä harmiton, koska se aiheuttaa rengasmaiseen tukilankaan lähes radiaalisesti vaikuttavan kuormituksen, jonka tukilan-ka vaivatta kestää. Keskilinjaa vastaan kohtisuora komponentti FM aiheuttaa seulalankaa toisen kiinnityspisteen ympäri kääntävän momentin M. Kuviota 7 25 katsoessa on selvää, että oikeanpuoleiseen kiinnityspisteeseen vaikuttava voima

Fr pyrkii vastustamaan momenttia M eli pyrkii kiertämään seulalankaa momentin M suuntaan nähden vastakkaiseen suuntaan. Toisin sanoen lopputuloksena on seulalangan kiinnitys niin, että kiinnityspisteisiin kohdistuvat rasitukset ovat pienemmät kuin aiemmin, jolloin jo aiemmillakin kiinnitystavoilla seularumpu-30 jen kestävyys on oleellisesti parantunut.

( |: l«;| UM

9 100010

Kuviossa 8 on vielä esitetty nykyisen lajittelutekniikan mukaisesti valmistettu seularumpu. Kuvion mukaisessa rummussa seularaot on järjestetty seularummun ja roottorin välisen virtauksen suuntaisiksi. Toisin sanoen rummun yläosassa seularaot ovat lähes rummun akselin suuntaisia, mistä niiden suunta muuttuu 5 enemmän ja enemmän kehän suuntaiseksi mitä alemmaksi rumpua mennään.

Rummun yläosalla ymmärretään rummun syöttöpäätyä, josta käsiteltävä kui-tususpensio virtaa rummun ja roottorin väliseen tilaan. Vastaavasti rummun alaosalla tarkoitetaan rummun poistopäätyä, josta sekä ns. aksepti että ns. rejekti poistetaan lajittimesta. Raot voivat olla joko kuvion 8 mukaisesti jatkuvia eli 10 kaarevia, tai ne voivat olla suoria, mutta niin, että niiden kaltevuuskulma muut tuu asteettai n.

Kuten edellä esitetystä huomataan, on kehitetty uudentyyppinen seulasylinteri, jolla poistetaan tekniikan tason mukaisten seulasylinterien heikkouksia ja otetaan 15 huomioon moderni lajitteluteoria. On todettava, että edellä on esitetty vain muutamia edullisia esimerkinomaisia suoritusmuotoja keksinnön mukaisista seularakenteista. Siten on selvää, että keksinnön suojapiirin sisälle kuuluvat kaikki ne variaatiot ja modifikaatiot, jotka mahtuvat oheisten patenttivaatimusten suojapiirin sisäpuolelle.

Claims

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen laite, tunnettu siitä, että seulapinta muodostuu seulaievystä, johon mainitut urat (124) ja seula-aukot (16) on 15 koneistettu.
3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen laite, tunnettu siitä, että seulapinta muodostuu seulaiangoista (20) niin, että seula-aukot (26) jäävät kahden rinnakkaisen seuiaiangan (20) väliin, jolloin mainitun uran (224) alavirran puoleinen 20 sivupinta (226) ja pohjapinta (228) ovat toisessa seulaiangassa (20) ja ylävirran puoleinen sivupinta (230) viereisessä seulaiangassa (20).
4. Patenttivaatimuksen 1 mukainen laite, tunnettu siitä, että pohjapinnan (128,228) kaltevuuskulma a on 5 - 30 astetta. 25
5. Patenttivaatimuksen 1 mukainen laite, tunnettu siitä, että uran (124, 224) syvyys pohjapinnan (128,228) ja alavirran puoleisen pinnan (126,226) yhtymäkohdassa on 0.3 - 2.0 mm. •
6. Patenttivaatimuksen 1 mukainen laite, tunnettu siitä, että ylävirran puoleisen sivupinnan (130,230) kaltevuuskulma b seulapintaa vasten kohtisuoran tason suhteen on o -15 astetta. 100010 tl
7. Patenttivaatimuksen 1 mukainen laite, tunnettu siitä, että uran (124, 224) syvyys pohjapinnan (128,228) ja ylävirran puoleisen sivupinnan (130,230) yhtymäkohdassa on 0.1 -1.5 mm. 5
8. Patenttivaatimuksen 1 mukainen laite, tunnettu siitä, että seuiaian-gan (20) keskilinja G muodostaa terävän kulman seulasyiinterin kehän suhteen niin, että seulaankaan (20) kohdistuva voima aiheuttaa mm. puristusjännityksen seulalangan kiinnityskohtaan. 10
9. Patenttivaatimuksen 1 mukainen laite, tunnettu siitä, että seulapin-taan kuuluu lisäksi seulasyiinterin kehän suuntainen pinta (122,222), jonka pituus on o - 2.5 mm. is 10. Patenttivaatimuksen 1 mukainen seulasylinteri, tunnettu siitä, että seulan rakojen (316) suunta muuttuu rummun (312) eri korkeuksilla rummun ja roottorin välissä tapahtuvan virtauksen mukaan niin, että rakojen (316) suunta pidetään olennaisen lähellä virtauksen suuntaa.
11. Patenttivaatimuksen 10 mukainen seulasylinteri, tunnettu siitä, että mainittu rakojen suunta muuttuu jatkuvasti.
12. Patenttivaatimuksen 10 mukainen seulasylinteri, tunnettu siitä, että mainittu rakojen suunta muuttuu asteettain. 25 100010