FI94065C - Menetelmä selluloosakuitumateriaalin jauhamiseksi, laite hiokkeen valmistamiseksi sekä hioke - Google Patents

Description

94065

Menetelmä selluloosakuitumateriaalin jauhamiseksi, laite hiokkeen valmistamiseksi sekä hioke

Keksinnön kohteena on oheistetun patenttivaatimuk-5 sen 1 johdannon mukainen menetelmä selluloosakuitumateriaalin jauhamiseksi, patenttivaatimuksen 7 johdannon mukainen hioke sekä patenttivaatimuksen 8 johdannon mukainen laite hiokkeen valmistamiseksi.

Valmistettaessa hioketta, TMP, RMP ja CTMP mukaan-10 luettuina, keskenään pyörivillä jauhinelementeillä varustettuihin jauhimiin syötetään selluloosakuitumateriaalia, joka on jauhettava hiokkeeksi. Lastu- tai massavirta, joka menee jauhimen läpi riippuu määrällisesti yleensä jauhimen omasta kuljetuskyvystä. Tyypillisellä jauhimella on ver-15 rattain hyvä kuljetusteho, mikä johtuu tällöin muodostuvista suurista keskipakovoimista. Jauhinjärjestelmän kapasiteetti määräytyy yleensä jauhimen kuljetustehon ja jau-himesta poistuvan massa- ja höyryvirtauksen ohjauksen mukaan. Jauhimien syöttäminen tapahtuu perinteisesti yhdellä 20 tai useammalla standardirakenteisella ruuvikuljettimellä, jossa on pääasiassa lieriön muotoiset akselit ja terät halkaisijaltaan vakiona pysyvissä putkissa, kuten CA-pa-tentissa 1 079 559 esitetään.

Käsiteltävän keksinnön mukaan on todettu, että syö-25 tettäessä jauhinta painejärjestelmällä eikä yksinomaan jauhimen omasta kuljetuskyvystä riippuen voidaan pienemmällä energialla valmistaa hioketta, jolla on tietyt ras-vaisuus-, veto- ja repäisylujuus- ja valonhajaantumisomi-naisuudet. Vaihtoehtoisesti, kun käytetään samaa energia-30 määrää kuin jauhimen omaa kuljetustehoa käytettäessä, : mutta syöttö tapahtuu paineen avulla, saadaan parempaa hioketta, toisin sanoen sellaista hioketta, jonka rasvai-suus on pienempi, valonhajaantumiskerroin on suurempi ja vetolujuus ja myös repäisylujuus on suurempi (laajalla 35 energia-arvoalueella).

2 94065

Keksinnön mukaiselle menetelmälle on tunnusomaista se, mikä on esitetty oheistetun patenttivaatimuksen 1 tun-nusmerkkiosassa. Menetelmän suositeltavat suoritusmuodot on esitetty patenttivaatimuksissa 2-6. Keksinnön mukai-5 selle hiokkeelle on tunnusomaista se, mikä on esitetty oheistetun patenttivaatimuksen 7 tunnusmerkkiosassa. Keksinnön mukaisen laitteen tunnusomaiset piirteet on esitetty patenttivaatimuksessa 8 ja laitteen suositeltavat suoritusmuodot patenttivaatimuksissa 9 ja 10.

10 Jauhimen painesyöttö tapahtuu keksinnön mukaan mie luimmin käyttämällä asteittain kasvavaa kokoonpuristavaa ruuvitulppaa. Tällainen ruuvi on standardirakenteinen laiteosa hioke- ja paperiteollisuudessa hiokkeen tai lastujen kuljettamiseksi ilmanpaineessa tapahtuvasta esihöyry-15 tyksestä esikuumennuskuljettimeen, joka toimii sellaisella paineella, jota voidaan verrata jauhimen paineeseen, ja taas sellaisissa tilanteissa, joissa on toivottavaa, että muodostetaan lastutulppa, joka estää pääasiallisesti höyryn tai muiden kaasujen menemisen sen läpi, jauhimet mu-20 kaanluettuina (katso esimerkiksi US-patentteja 4 457 804 ja 3 327 952). Tulpparuuvi käsittää akselin, jossa on kar-tiomaiset terät ja joka pyörii kanavassa, joka on kartio-mainen ja vastaa terien kartiomuotoa, niin että pyörivän ruuvin kuljettaessa selluloosakuitumateriaalia ilma tulee 25 pois siitä ja se puristuu kokoon.

Käsiteltävän keksinnön mukaista menetelmää sovellettaessa selluloosakuitumateriaali jauhetaan hiokkeeksi tietyn kuljetustehon omaavalla mekaanisella jauhimella. Menetelmään kuuluvana toimenpiteenä on (a) jauhimen paine-30 syöttäminen (esimerkiksi asteittain kasvavalla, kokoonpu-ristavalla tulpparuuvilla) niin, että syötettävän sellu-loosakuitumateriaalin nopeus on suurempi kuin jauhimen kuljetusteho. On toivottavaa, että jauhimen syöttämiseen käytetään sellaista syöttöruuvia, jonka kuljetusteho on 35 noin 10 - 40 % suurempi kuin jauhimen oma kuljetusteho.

• 94065 3

Keksinnön mukaiseen menetelmään kuuluvana toimenpiteenä on mieluimmin myös hiokkeen tuotannon säätäminen ilmaisemalla roottorin aksiaalivoima ja ohjaamalla tämän ilmaisun perusteella jauhimen elementtiin keskinäinen etäisyys. Hiok-5 keen kokoonpuristaminen saadaan aikaan sekä ruuvin kartio-maisuudella että sen asteittaisella kasvamisella. Kokoon-puristussuhteen tulisi olla ainakin 3/1 puulastuille ja 6/1 hiokkeelle. Ruuvin pyörimisnopeuden tulisi olla ainakin 1/100 jauhimen kierrosluvusta (esimerkiksi noin 6-10 10 %).

Keksinnöllä saatavat edut tehostuvat, kun käytettävä jauhin on kartiojauhin, nimenomaan pientaajuuskartio-jauhin, jollainen esitellään US-patentissa 4 754 935. Tällaisessa jauhimessa on höyrynpoistolaite varsinaisella 15 jauhamisalueella jauhimen elementtien välissä ja keskipa-ko-erotin, joka liittyy roottorin akseliin ja erottaa linkoamalla höyryn ja kuidut sekä tekee mahdolliseksi hiokkeen tehokkaan valmistuksen pienellä energiamäärällä. Kun käsiteltävän keksinnön mukaista painesyöttöä käytetään 20 oikein, niin että muodostuu sellainen lastutulppa (sellu- loosakuitumateriaalia), joka estää höyryn poistumisen jauhimen syöttöaukosta, valmiin hiokkeen rasvapitoisuus on pienempi, hiokkeella on suurempi valonhajaantumiskerroin, suurempi vetolujuus ja suurella energia-alueella suurempi 25 repäisylujuus kuin sellaisella hiokkeella, joka on valmistettu tietyllä energiamäärällä ilman jauhimen painesyöttöä.

Käsiteltävän keksinnön toisen näkökohdan mukaan tietyllä energiasyötöllä pystytään valmistamaan selluloo-30 sakuitumateriaalista sellaista hioketta, jolla on sopivat ; rasvaisuus-, valonhajaantumis-, vetolujuus- ja repäisylu- juusominaisuudet, mekaanista jauhinta käyttämällä. Hioke valmistetaan painesyöttämällä jauhimeen selluloosa-kuitumateriaalia jauhimen kuljetustehoa vastaavaa nopeutta noin 35 10 - 40 % suuremmalla nopeudella.

4 94065 Käsiteltävän keksinnön toisen näkökohdan mukaan on kehitetty laite hiokkeen valmistamiseksi selluloosakuitu-materiaalista. Laite käsittää (a) mekaanisen jauhimen, jossa on ainakin kaksi keskenään liikkuvaa hiomiselement-5 tiä ja roottoriakseli, joka on yhdistetty toiseen elementtiin, materiaalin syöttöaukko ja hiokkeen poistoaukko ja jolla on tietty kuljetusteho, ja (b) laitteen, joka pai-nesyöttää jauhimeen materiaalia jauhimen kuljetustehoa suuremmalla nopeudella. Laitteessa (b) on mieluimmin as-10 teittäin kasvava, kokoonpuristava tulpparuuvi. Jauhin (a) on mieluimmin kartiojauhin, jossa on laite jauhinelement-tien keskinäisen etäisyyden säätämiseksi, höyrynpoisto-laite ja keskipakoerotin, esimerkiksi pientaajuusjauhin. Lisäksi roottoriakselin aksiaalivoiman ilmaisemista var-15 ten on järjestetty laite, joka käyttää ilmaistun voiman perusteella laitetta, joka säätää tuotannon ohjaamiseksi kartiomaisten jauhinelementtien välisen etäisyyden.

Käsiteltävän keksinnön päätavoitteena on saada hiokkeen valmistusta varten aikaan sellainen laite, jolla 20 on paremmat ominaisuudet tietyllä energiansyöttötasolla, jauhimen painesyöttöön perustuen. Keksinnön tämä tavoite ja myös sen muut tavoitteet käyvät selville keksintöä koskevasta yksityiskohtaisesta selostuksesta ja oheisista patenttivaatimuksista.

25 Kuvio 1 on sivukuva osittain poikki- ja osittain pituusleikkauksena käsiteltävän keksinnön mukaisesta laitteesta, kuvio 2 on graafinen esitys energiakäyrästä rasvai-suuden funktiona ja siinä verrataan käsiteltävän keksinnön 30 mukaan valmistettua hioketta ilman jauhimen painesyöttöä , valmistettuun hiokkeeseen, ja kuviot 3-5 ovat graafisia esityksiä energiasta valonhajaantumiskertoimen ja vastaavasti repäisy- ja vetolujuuden funktiona verrattaessa käsiteltävän keksinnön 35 mukaista hioketuotantoa ilman jauhimen painesyöttöä valmistettuun, vastaavaan hiokkeeseen.

« 94065 5

Kuviossa 1 esitetty, käsiteltävän keksinnön mukainen laite käsittää mekaanisen jauhimen 10 ja syöttölaitteen 12 selluloosakuitumateriaalin (esimerkiksi puulastu-jen) syöttämiseksi jauhimeen 10. Jauhimessa on jauhinpin-5 nat keskenään pyörivissä jauhinelementeissä, joita käytetään puulastujen jauhamiseen hiokkeeksi, ja jauhin on mieluimmin kartiomainen pientaaj uus jauhin, joka esitetään US-patentissa 4 754 935 (sitä koskeva selostus sisältyy tähän viitteenä).

10 Jauhin 10 käsittää kotelon 14, jossa on lastujen tuloaukko 15 ja hiokkeen poistoaukko 16. Esitetyssä erikoisrakenteessa kartiomainen jauhinelementti 18 pyörii kiinteään, kartiomaiseen jauhinelementtiin 19 nähden elementin 18 ollessa yhdistetty tällöin pyörivään akseliin 15 20. Molemmat elementit 18, 19 voivat kuitenkin pyöriä, mutta sisäelementti on sen sijaan kiinteä ja jauhinele-menttejä voi olla myös enemmän kuin kaksi. Jauhamisvyöhyke 21 on järjestetty elementtien 18, 19 väliin ja höyryn poistamiseksi suoraan jauhamisvyöhykkeestä 21 on järjes-20 tetty tähän sopivat laitteet, esimerkiksi kanavat 22. Kes-kipakoerotin 24 on mieluimmin myös varusteena ja kaikkia näitä osia on selostettu edellä mainitussa US-patentissa 4 754 935.

Lisäksi on järjestetty laitteet elementtien 18, 19 25 välisen etäisyyden säätämiseksi. Tämä saadaan aikaan mieluimmin kiinnittämällä ulompi koteloelementti 26 niin, että se liikkuu edestakaisin nuolien 27 suuntaan hydrau-lisylinterin 28 tai vastaavan laitteen avulla elementin 19 siirtämiseksi pyörivään elementtiin 18 nähden. Akselia 30 20 pyöritetään tavanomaisella moottorilla 30. Tuotannon > ohjaamiseksi on edullista järjestää tavanomainen ilmaisin 32, joka ilmaisee akseliin 20 kohdistuvan aksiaalivoiman, ja syöttää näin saadut tiedot ohjauslaitteeseen 33, joka ohjaa sitten sylinteriä 28 elementtien 18, 19 välisen 35 etäisyyden säätämiseksi tuotannon ohjausta varten.

« * 94065 6 Käsiteltävän keksinnön mukaan puulastut syötetään paineella jauhimen 10 keskellä olevaan syöttöaukkoon 15. Tällöin käytetään tavanomaista tulpparuuvia, joka esitetään kuviossa 1 elementtinä 12. Tämä asteittain kasvava, 5 kokoonpuristava tulpparuuvi käsittää kotelon 40, jossa on materiaalin syöttöaukko 41 ja poistoaukko 42, joka on samassa linjassa jauhimen 10 lastujen syöttöaukon 15 kanssa ja yhteydessä siihen. Kotelo 40 on muotoiltu niin, että siinä on pinta 44, joka on kartion muotoinen ja suippenee 10 pääasiassa tuloaukosta 41 poistoaukkoon 42 halkaisijan pienentyessä syöttöaukosta poistoaukkoon siirryttäessä. Syöttöaukko 41 on yhdistetty normaaliin tapaan esihöyry-tyssäiliöön. Koteloon 40 on järjestetty tavanomaisissa laakereissa tai vastaavissa osissa pyörivä akseli 46, jos-15 sa on terät 48. Terät on muotoiltu niin, että niiden korkeus laskee vakiomäärän niiden siirtyessä kierukkana syöttöaukosta 41 poistoaukkoon 42 vakiomääränä laskevan korkeuden vastatessa pinnan 44 kartiomaisuutta. Akselin 47 päässä poistoaukossa 42 ei ole teriä, ja tällä alueella 20 lastutulppa muodostuukin pinnan 44 rajaamassa tilassa pyörivien terien 48 puristusvaikutuksesta, niin että höyry ja kaasut eivät voi päästä helposti, jos ollenkaan, lastutul-pan läpi lastujen syöttöaukosta 15 jauhimeen 10. Akselia 46 pyöritetään tavanomaisella moottorilla 50 (esimerkiksi . 25 50 jakson tasavirtamoottorilla).

Kokoonpuristavan syöttöruuvin 12 kuljetustehon tulisi olla noin 10 - 40 % suurempi kuin jauhimen 10 kulje-tusteho tai -nopeus (laskettuna keskipakovoimana, josta on vähennetty kitkahäviöt tiettyä roottori-staattorin aukko-30 säätöä käytettäessä). Ruuvin pyörimisnopeuden tulisi olla ainakin 1/100 jauhimen kierrosluvusta, esimerkiksi noin 6 - 10 %. Esimerkiksi, jos jauhimen roottori 18 pyörii 1 500 kierrosta minuutissa, ruuvin nopeus on mieluimmin noin 100 - 150 kierrosta minuutissa. Akselien 46 ja 20 keskinäinen 35 pyörimissuunta ei ole tärkeä (ne voivat pyöriä samaan tai 7 94U65 vastakkaiseen suuntaan). On tärkeää, että hyvin höyrytii-vis tulppa muodostetaan ruuvilla 12. Tämä merkitsee sitä, että ruuvin puristussuhteen tulisi olla ainakin 3/1 puu-lastuille ja ainakin 6/1 hiokkeelle. Ruuvin puristus saa-5 daan aikaan sekä ruuvin kartiomaisuudella että sen asteittaisella kasvamisella. Esimerkiksi ruuvin 3/1 vastaava kartiomaisuus ja 2/1 vastaava asteittainen kasvaminen saavat aikaan ruuvin 6/1 vastaavan kokoonpuristamisen.

Tulpan hyvän muodostumisen kannalta on myös tärke-10 ää, että ruuvin päässä 47 on "tyhjä" osa, joka vastaa kar-tiopinnan 44 pienintä halkaisijaa, kuten kuviossa 1 esitetään.

Syöttölaite 12 voi olla vaihtoehtoisesti vino ruuvi, joka muodostaa lastutulpan.

15 Kuvion 1 mukaista laitetta käytettäessä voidaan valmistaa hioketta, jolla on tietyllä energiasyötöllä paremmat ominaisuudet. Kuviot 2-5 havainnollistavat käyrinä useita hiokkeeltaan edellytettäviä ominaisuuksia energiansyöttöön verrattuna kuvion 2 esitettäessä rasvai-20 suuden energiansyötön funktiona, kuvion 3 esittäessä va-lonhajaantumiskerrointa, kuvion 4 repäisylujuutta ja kuvion 5 vetolujuutta. Jokaisessa tapauksessa hioke valmistettiin keksinnön mukaan kuviossa 1 esitetyllä laitteella ja käyttämällä sitten samaa pientaajuusjauhinta vain syöttä-25 mällä sitä ilman painetoimintoa tavanomaisen ruuvikuljet-timen avulla, jossa on korkeudeltaan vakiona pysyvät terät, jotka pyörivät halkaisijaltaan vakiona pysyvässä putkessa, ja käyttämällä samaa raaka-ainetta (puulastuja). Kun käytettiin tavanomaista ruuvikuljetinta, joka ei suo-30 rittanut kokoonpuristamista, lastuille tarkoitetun höyry-säiliön (yhdistetty ruuvikuljettimen syöttöaukkoon) paine oli 0,5 baaria (50 kPa) suurempi kuin jauhimessa. Jauhaminen tapahtui 2,5 baarin (250 kPa) ylipaineella. Käytettäessä kuviossa 1 esitettyä, keksinnön mukaista laitetta 35 höyrysäiliön paine oli 2 baaria (200 kPa) pienempi kuin 8 94065 jauhamispaine. Jauhamistaajuus oli kaikissa koeajoissa käytettäessä sekä keksinnön mukaista kokoonpuristavaa ruuvia että tavanomaista ruuvia, joka ei suorittanut kokoon-puristamista, 600 Hz roottorissa (1 200 Hz staattorissa), 5 ja hiokkeen koostumus oli sama.

Kuviossa 2 keksinnön mukaan valmistettua hioketta koskeva käyrä esitetään käyränä 54, kun taas käyrä 55 esittää hioketta, joka oli valmistettu käyttämällä tavanomaista syöttöä pientaajuusjauhimeen. Kuviossa 3 keksinnön 10 mukainen hioke on esitelty käyränä 58 ja normaaliin tapaan valmistettu hioke käyränä 59. Kuviossa 4 keksinnön mukainen hioke esitetään käyränä 62 ja normaaliin tapaan valmistettu hioke esitetään käyränä 63. Kuviossa 5 keksinnön mukaan valmistettu hioke esitetään käyränä 66 ja normaa-15 liin tapaan valmistettu hioke esitetään taas käyränä 67.

Käyriä katsottaessa voidaan todeta, että keksinnön mukaan valmistetulla hiokkeella oli jokaista energiansyöt-töä käytettäessä pienempi rasvaisuus, suurempi valonha-jaantumiskerroin ja suurempi vetolujuus kuin normaaliin 20 tapaan valmistetulla hiokkeella. Myös repäisylujuus oli suurempi suurimmalla osalla energiansyöttöaluetta. Voidaan siis nähdä, että käsiteltävän keksinnön mukaan pystytään valmistamaan hioketta, jolla on tietyllä energiansyötöllä paremmat ominaisuudet, ja tämän lisäksi pystytään valmis-. 25 tamaan pienemmällä energiansyötöllä hioketta, jolla on samat ominaisuudet kuin tavanomaisella hiokkeella.

Vaikka keksintöä onkin selostettu nimenomaan viittaamalla US-patentissa 4 754 935 esitettyyn pientaajuusjauhimeen, keksintö ei ole kuitenkaan rajoitettu tähän. 30 Keksintöä voidaan soveltaa tavanomaisiin jauhimiin, vaikka parempaan tehoon päästäänkin silloin, kun pientaajuusjau-' himessa käytetään kokoonpuristavaa ruuvia.

Voidaan siis todeta, että käsiteltävän keksinnön mukaan pystytään valmistamaan sellaista hioketta, jolla on 35 tiettyä energiamäärää käytettäessä paremmat ominaisuudet 9 94065 tai samat ominaisuudet pienempää energiamäärää käytettäessä kuin normaaliin tapaan valmistetulla hiokkeella, muuttamalla prosessia yksinkertaisella tavalla ja käyttämällä markkinoilla saatavana olevaa laitetta.

* »

Claims (10)

10 94065

1. Selluloosakuitumateriaalin jauhamismenetelmä hiokkeen valmistamiseksi käyttämällä mekaanista jauhinta 5 (10), jossa on syöttöaukko (15) ja jolla on tietty kulje- tusteho, tunnettu siitä, että siihen kuuluva toimenpide on a) jauhimen painesyöttäminen (laitteen 12 avulla) selluloosakuitumateriaalilla jauhimen kuljetustehoa vas- 10 taavaa nopeutta suuremmalla nopeudella käsittäen tällöin materiaalin syöttämisen syöttöaukkoon niin, että höyryn poistuminen jauhimesta syöttöaukon kautta estyy käytännöllisesti katsoen kokonaan.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, jol- 15 loin jauhimessa on roottoriakseli (20) ja ainakin kaksi jauhinelementtiä (18, 19), joista toinen on yhdistetty roottoriakseliin, tunnettu siitä, että siihen kuuluva toimenpide on b) hiokkeen valmistuksen säätäminen tunnustelemalla • 20 roottoriakselin aksiaalivoima ja ohjaamalla jauhinelement- tien välistä etäisyyttä (21) tämän tunnustelun perusteella.

3. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, lisäksi tunnettu siitä, että toimenpide (a) suoritetaan . 25 syöttämällä jauhinta käyttämällä asteittain kasvavaa, ko- koonpuristavaa tulpparuuvia (46, 48).

4. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, lisäksi tunnettu siitä, että toimenpide (a) suoritetaan syöttämällä jauhinta sen kuljetustehoa vastaavaa nopeutta 30 noin 10 - 40 % suuremmalla nopeudella.

5. Patenttivaatimuksen 3 mukainen menetelmä, lisäk-si tunnettu siitä, että toimenpide (a) suoritetaan käyttämällä ruuvia, jonka puristussuhde on ainakin 3/1 puulastuille ja ainakin 6/1 hiokkeelle.

6. Patenttivaatimuksen 4 mukainen menetelmä, jol loin jauhimessa on roottori (18, 20) ja lisäksi t u n - « u 94065 n e t t u siitä, että jauhinta syötetään ruuvilla (12), joka pyörii sellaisella nopeudella, joka on noin 6 - 10 % jauhimen roottorin pyörimisnopeudesta.

7. Selluloosakuitumateriaalista valmistettu hioke, 5 jolla on hyvät rasvaisuus-, valonhajaantumis- ja murto- lujuusominaisuudet tiettyä energiansyöttöä käytettäessä ja joka on valmistettu käyttämällä mekaanista jauhinta (10), jossa on syöttöaukko (15) ja jolla on tietty hiokkeen kul-jetusteho, tunnettu siitä, että se on valmistettu 10 syöttämällä jauhimeen paineella selluloosakuitumateriaalia jauhimen kuljetustehoa vastaavaa nopeutta noin 10 - 40 % suuremmalla nopeudella ja syöttämällä materiaali syöttö-aukkoon niin, että höyryn poistuminen jauhimesta syöttöau-kon kautta estyy käytännöllisesti katsoen kokonaan.

8. Laite hiokkeen valmistamiseksi selluloosakui tumateriaalista käsittäen (a) mekaanisen jauhimen (10), jossa on ainakin kaksi keskenään liikkuvaa jauhinelement-tiä (18, 19) ja roottoriakseli (20), joka on yhdistetty toiseen näistä elementeistä, materiaalin syöttöaukko (15) * 20 ja hiokkeen poistoaukko (16), ja jolla on tietty kulje- tusteho, tunnettu siitä, että siinä on (b) laite (12) materiaalin syöttämiseksi paineella jauhimeen jauhimen kuljetustehoa vastaavaa nopeutta suuremmalla nopeudella ja että jauhimen syöttöaukkoon on muodostettu materiaa-25 litulppa, joka estää pääasiassa höyryn menemisen sen läpi. <

9. Patenttivaatimuksen 8 mukainen laite, lisäksi tunnettu siitä, että (b) laite käsittää asteittain kasvavan, kokoonpuristavan tulpparuuvin (46, 48), jossa on paljas osa (lähellä osaa 47) ruuvissa ympärillä olevan 30 kotelon (40) kapeimmassa osassa heti jauhimen kohdalla.

. 10. Patenttivaatimuksen 8 mukainen laite, lisäksi » tunnettu siitä, että (c) siinä on laite (28) jau-hinelementtien välisen etäisyyden säätämiseksi ja (d) laite (32) roottoriakselin aksiaalivoiman tunnistamiseksi ja 35 (e) laite (33) (c)-kohdan ohjaamiseksi tunnistetun voiman perusteella (d)-kohtaa soveltamalla. • . · i2 94065