FI87311C - Absorberande produkter med dubbelt inre skikt - Google Patents

Description

1 87311

Absorboivia esineitä, joissa on kaksikerroksiset sisäosat Tämä keksintö kohdistuu absorboiviin esineisiin, joissa käytetään absorboivina aineina sekä hydrofiilistä 5 kuitumateriaalia että oleellisesti veteen liukenemattoman hydrogeelin erillisiä osasia. Tämän tyyppisiin absorboiviin esineisiin kuuluvat kertakäyttövaipat, aikuisten tahattomien päästöjen suojatyynyt, terveyssiteet ja vastaavat esineet.

10 Veteen liukenemattomat hydrogeelit ovat polymeeri- materiaaleja, jotka pystyvät absorboimaan suuria määriä nesteitä ja kehon jätteitä, ja jotka edelleen pystyvät säilyttämään nämä absorboidut nesteet kohtuullisessa määrin. Veteen liukenemattomien hydrogeelien absorptio-omi-15 naisuudet tekevät nämä materiaalit erikoisen käyttökelpoi siksi lisättäviksi absorboiviin esineisiin, kuten kerta-käyttövaippoihin. US-patentti 3 669 103, Harper et ai., myönnetty 13. kesäkuuta 1972, ja US-patentti 3 670 731, Harmon, myönnetty 20. kesäkuuta 1972, esittelevät molemmat 20 hydrogeelin, esimerkiksi "hydrokolloidi"-materiaalien käyttöä absporboivissa tuotteissa.

Nestettä absorboivien hydrogeelimateriaalien tehokkuus absorboivissa esineissä voi olla erittäin riippuvainen muodosta, sijainnista ja/tai tavasta, joita käytetään 25 lisättäessä hydrogeelimateriaalia absorboiviin esineisiin.

Esimerkiksi eräissä tapauksissa hydrogeelimateriaalin nesteen absorptiotehokkuuteen absorboivissa esineissä voi vaikuttaa haitallisesti ilmiö, jotka kutsutaan geelin tukkeutumiseksi. Termi "geelin tukkeutuminen" kuvaa tilannet-30 ta, joka esiintyy kun hydrogeeliosanen, kalvo, kuitu, yhdistelmä jne. kostuu. Kostuessaan hydrogeelimateriaalin pinta turpoaa ja estää nesteen siirtymisen absorboivan materiaalin sisään. Sisäosan kostuminen tapahtuu sitten erittäin hitaan diffuusiotapahtuman välityksellä. Itse : 35 asiassa tämä tarkoittaa sitä, että nesteen absorptio esineen avulla on paljon hitaampaa kuin absorboituvan nesteen 2 873 il vapautuminen, ja vaipan tai terveyssiteen tai muun absorboivan esineen pettäminen voi tapahtua jo ennen kuin hyd-rogeelimateriaali absorboivassa esineessä on täysin kyllästynyt.

5 Alalla on suoritettu lukuisia yrityksiä aikaisemmin tunnettujen hydrogeelimateriaalien tehokkuuden parantamiseksi absorboivissa esineissä minimoimalla geelin tukkeu-tumistaipumus. Esimerkiksi Procter & Gamble esittävät EP-patenttihakemuksessa 122 043, julkaistu 17. lokakuuta 10 1984, absorboivia rakenteita, joissa hydrogeeliosaset on dispergoitu hydrofiilisten kuitujen ilmalevitettyyn kudon-naiseen, joka on puristettu määrättyyn tiheyteen. Mesek et ai., US-patentti 4 235 237, myönnetty 25. lokakuuta 1980, esittävät avoimen absorboivan verkkorakenteen, jossa on 15 veteen liukenemattoman materiaalin osasia sijoitettuina toisistaan erilleen verkkorakenteeseen. Mazurak et ai., US-patentti 4 381 782, myönnetty 3. toukokuuta 1983, esittävät absorboivia, kuitumaisia rakenteita, jotka sisältävät hydrogeeliosasten ja pinta-aktiivisilla aineilla käsi-20 teltyjen täytemateriaalien seoksia. Colgate Palmolive, GB-patentti 2 123 897A, myönnetty 18. heinäkuuta 1984, esittelee absorboivia kertakäyttöesineitä, jotka sisältävät pehmusterakenteen, jonka yksi tai useampia pintoja on päällystetty absorboivalla polymeerillä kuvioina, jotka on 25 suunniteltu estämään geelin tukkeutuminen.

Muissa alan aikaisemmissa pyrkimyksissä parantaen hydrogeelimateriaalin tehokkuutta absorboivissa rakenteissa on käytetty märättyjä järjestelyjä hydrogeelin sijoittamiseksi absorboivaan rakenteeseen erillisiin alueisiin, 30 kuten kerroksiin tai taskuihin. Esimerkiksi edellä mainittu EP-hakemusjulkaisu 122 042 esittää, että hydrogeeliä sisältävä absorboiva rakenne voidaan sijoittaa alemmaksi kerrokseksi absorboivaan kertakäyttötuotteeseen pintakerroksen alapuolelle, joka sisältää vain hydrofiilistä kui-35 tumateriaalia. Mesek et ai., US-patentti 4 102 340, myönnetty 25. heinäkuuta 1978, esittelevät absorboivan esi- I: 3 7 j ' neen, jossa on hydrogeelipitoinen vanulevy sijoitettuna kuitumaisen materiaalin tiivistetyn kerroksen alapuolelle.

Elias, US-patentti 4 381 783, myönnetty 3. toukokuuta 1983, esittää absorboivan esineen, johon kuuluu absorboiva 5 kerros, joka sisältää hydrogeeliosasten ja erillisten kyllästymistä edistävien osasten taskuja. Holtman, US-patent-ti 4 333 462, myönnetty 8. kesäkuuta 1982, ja US-patentti 4 333 463, myönnetty 8. kesäkuuta 1982, esittää molemmissa julkaisuissa absorboivia rakenteita, jotka sisältävät su-10 perabsorboivien osasten säiliöitä, jotka on sijoitettu lähelle rakenteen toista päätä käyttäjän kehon aukon alueelle. Personal Products Co., EP-patenttihakemus 108 637, julkaistu 16. toukokuuta 1984, esittelee ohuita absorboivia tuotteita, joissa on superabsorboivaa ainetta 15 sisältävä absorboiva kerros ja imukerros. Wellington, GB-patentti 1 406 615, myönnetty 15. maaliskuuta 1973, esittelee absorboivan pehmusteen, jossa on virtsaa geeliyttä-vää ainetta sijoitettuna vain pehmusteen siihen osaan, jossa "se on tehokkain".

20 Huolimatta lukuisista alan aikaisemmista pyrkimyk sistä parantaa hydrogeelimateriaalin tehokkuutta absorboivissa rakenteissa ja tuotteissa, on jatkuvasti olemassa tarve kehittää hydrogeelipitoisia absorboivia esineitä, joissa hydrogeelimateriaali on erikoisen tehokas ja suori-: 25 tuskykyinen säilyttämään vapautuneet kehon nesteet, vaikuttamatta haitallisesti kehon nesteiden vapautumiseen ja jakaantumiseen esineen avulla ja siihen.

Hydrogeelimateriaalit ovat yleensä huomattavasti kalliimpia kuin helposti saatava hydrofobinen kuitumateri-30 aali, esimerkiksi selluloosakuidut. Siten olisi edullista valmistaa esineitä, joiden avulla voidaan joko parantaa hydrogeeliä sisältävän esineen absorbointikykyä tai esineen absorptiokyky voidaan säilyttää, alentaen samalla suhteelliseen kalliin käytetyn hydrogeelimateriaalin mää-35 rää. Olisi myös edullista valmistaa esineitä, joissa nestettä varastoiva hydrogeelimateriaali ei vaikuta haitalli- 4 8 7 3 Π sesti absorboivan esineen kykyyn vastaanottaa nopeasti purkautuneet kehon nesteet.

Esillä olevan keksinnön pääkohteena on siten kehittää absorboivia esineitä, jotka ovat erittäin tehokkaita 5 ja suorituskykyisiä käytettäessä niitä absorboivina hydro-geelimateriaaleina.

Ilmeinen etu, joka voidaan saada määrättyjen hydro-geeliä sisältävien absorboivien kertakäyttöesineiden avulla, kohdistuu vaippaihottuman estämiseen tai vähentämi-10 seen. Vaippaihottuma on yleinen ärsytyksen tai tulehduksen muoto niillä pikkulapsen ihon alueilla, jotka vaippa normaalisti peittää. Tätä tilaa kutsutaan myös nimillä vaippadermatitis, sidedermatitis, sideihottuma tai nukka-ihottuma .

15 On yleisesti hyväksyttyä, että aito "vaippaihottu ma" tai "vaippadermatitis" on tila, joka yksinkertaisimmissa muodoissaan on kosketuksen ärsyttämä dermatitis. Yksinkertaisen vaippaihottuman ärsytys aiheutuu ihon pidentyneestä kosketuksesta kehon jätteiden kanssa. Vaipat, 20 jotka keräävät kehon jätteitä ja pitävät niitä kosketuksessa ihon kanssa pitkiä aikoja, aiheuttavat ja/tai pahentavat vaippaihottumaa.

Nyt on havaittu, että pääsyy vaippaihottumaan on määrätty ryhmä olosuhteita, jotka johtuvat ihon pidentykö neestä kosketuksesta ulosteiden ja virtsan seoksen kanssa.

Näissä seoksissa olevien uloste-entsyymien proteolyyttisen ja lipolyyttisen vaikutuksen oletetaan olevan päätekijä ihon ärtymisen aiheuttajana. Virtsa, kosketuksessa uloste-entsyymien kanssa, voi myös muodostaa ammoniakkia, joka 30 nostaa ihon pH-arvoa. Tämä ihon pH-arvon kohoaminen esimerkiksi tasolle 6,0 tai sen yläpuolelle, vuorostaan lisää fekaalista proteolyyttistä ja lipolyyttistä vaikutusta, mikä aiheuttaa vaippaihottumaa.

Edellä esitetty vaippaihottuman malli osoittaa, 35 että tehokas vaippaihottuman hoito voidaan saada estämällä virtsan ja ulosteiden seoksen kosketus vaipan peittämän li 5 ,, r, -.· - ,.

ö / ύ I I

ihon kanssa merkittävän pitkäksi aikaa. Alan aikaisempia kertakäyttövaipparakenteita ei yleensä ole suunniteltu estämään poistuneiden virtsan ja ulosteiden sekoittumista. Siten esillä olevan keksinnön kohteena on kehittää absor-5 hoivia esineitä, kuten vaippoja, jotka säilyttävät poistuneen virtsan ja ulosteet eri kohdissa absorboivassa esineessä ja jotka voivat siten estää tai vähentää vaippa-ihottumaan, joka aiheutuu ihon kosketuksesta virtsa/ulos-te-seoksien kanssa.

10 Esillä oleva keksintö kohdistuu absorboivaan esi neeseen, kuten vaippaan tai pehmusteeseen tahattomia päästöjä varten, joka vaippa soveltuu absorboimaan kehon nesteitä erityisen tehokkaalla tavalla ja joka voi myös estää tai vähentää vaippaihottuman esiintymistä. Tämä absorboiva 15 esine käsittää (a) nestettä läpäisemättömän, pitkänomaisen aluskerroksen; (b) verrattain hydrofobisen, nestettä läpäisevän pintakerroksen, ja (c) absorboivan sisäosan, joka on sijoitettu mainitun 20 aluskerroksen ja mainitun pintakerroksen väliin, jolloin mainittu sisäosa käsittää alapuolisen kerroksen, joka käsittää hydrofiilistä kuitumateriaalia ja veteen oleellisesti liukenemattomia hydrogeelihiukkasia, sekä yläpuolisen kerroksen, joka koostuu oleellisesti hydrofiilisestä 25 kuitumateriaalista ja jossa ei ole, tai on korkeintaan pieni määrä veteen liukenemattomia hydrogeelihiukkasia, jolloin yläpuolinen kerros käsittää nesteen keräys/jakelu-kerroksen, jonka tiheys on 0,05 - 0,25 g/cm3.

Absorboiva sisäosa käsittää sekä yläpuolisen nes-30 teen keräys/jakelu-kerroksen, joka on edullisesti pitkän omainen ja muodostuu pääasiassa hydrofiilisestä kuitumateriaalista, ja alapuolisen nesteen talteenottokerroksen, joka muodostuu pääasiassa hydrofiilisen kuitumateriaalin ja oleellisesti veteen liukenemattoman hydrogeelimateriaa-35 Iin erillisten osasten oleellisesti yhtenäisestä yhdistel- / mästä.

6 87311

Yläpuolisen nesteen keräyskerroksen tiheys on noin 0,05 - 0,25 g/cm3.

Tunnusomaista keksinnölle on, että yläpuolinen kerros käsittää korkeintaan 8 paino-%:iin saakka yläpuolisen 5 kerroksen painosta oleellisesti veteen liukenemattoman hydrogeelimateriaalin osasia.

Alapuolisen nesteen talteenottokerroksen tiheys on noin 0,06 - 0,3 g/cm3 ja sen täytyy sisältää noin 9-60 paino-% alapuolisen kerroksen painosta hydrogeeliosasia. 10 Absorboivan sisäosan alapuolisessa nesteen talteen- ottokerroksessa on yläpinta, jonka pinta-ala on noin 0,25 - 1,00 kertaa yläpuolisen nesteen keräys/jakelu-kerroksen yläpinnan pinta-ala. Alapuolinen nesteen varastointikerros on edelleen sijoitettu yläpuolisen nesteen keräys/jakelu-15 kerroksen suhteen siten, että vähintään noin 75 % hydro-geelimateriaalista alapuolisessa kerroksessa sijaitsee esineen etuosan 2/3:n aluella, ja siten, että vähintään noin 55 % hydrogeelimateriaalin kokonaismäärästä alapuolisessa kerroksessa sijaitsee etummaisen puolikkaan alueella 20 esineessä.

Esillä oleva keksintö kohdistuu myös kaksikerroksiseen absorboivaan sisäosaan itseensä, joka on edellä esitetyn tyyppinen ja jota voidaan käyttää absorboivissa esineissä. Sisäosat, jotka ovat tässä yhteydessä absorboivis-.25 sa esineissä käytettyä tyyppiä ja sen lisäksi, että ne muodostavat erityisen tehokkaan ja suorituskykyisen hydro-geeliabsorbenttien käytön, ne ovat myös vähemmän taipuvaisia repeämään niitä pidettäessä ja kuormitettaessa.

Oheinen piirros esittää kuvaa aukileikatusta vaip-30 parakenteesta, jossa on kaksikerroksinen absorboiva sisä osa.

Keksinnön mukaisia absorboivia esineitä voidaan valmistaa kannettavien kertakäyttötuotteiden muotoon, jotka pystyvät absorboimaan huomattavia määriä vettä Ja kehon 35 nesteitä, kuten virtsaa, ulosteita ja kuukautisvuotoja.

Nämä esineet voidaan valmistaa esimerkiksi kertakäyttövai- 7 87311 poiksi, tyynyiksi aikuisten tahattomia päästöjä varten, terveyssiteiksi ja vastaaviksi esineiksi.

Nämä absorboivat esineet muodostuvat yleensä kolmesta perusrakenneosasta: Yksi näistä osista on nestettä 5 läpäisemätön aluskerros. Tämän aluskerroksen päälle on sijoitettu absorboiva sisäosa, joka vuorostaan muodostuu yhdestä tai useammasta erillisestä kerroksesta. Tämän absorboivan sisäosan päälle on sijoitettu verrattain hydrofobinen, nestettä läpäisevä pintakerros. Pintakerros on 10 esineen se osa, joka sijoitetaan lähimmäksi käyttäjän ihoa.

Erikoisen edullisia keksinnön mukaisia absorboivia esineitä ovat kertakäyttövaipat. Kertakäyttövaippojen muodossa olevia esineitä ovat perusteellisesti esittäneet 15 Duncan ja Baker US-patentissa Re 26 151, myönnetty 31.

tammikuuta 1967; Duncan US-patentissa 3 592 194, myönnetty 13. heinäkuuta 1971; Duncan ja Gellert US-patentissa 3 489 148, myönnetty 13. tammikuuta 1970; ja Buell US-patentissa 3 860 003, myönnetty 24. tammikuuta 1975, jotka 20 julkaisut mainitaan tässä viitteinä.

Suositeltava kertakäyttövaippa keksinnön tarkoituksia varten käsittää absorboivan sisäosan; pintakerroksen, joka on sijoitettu pintakerroksen yhden pinnan päälle tai sen yhteyteen; ja nestettä läpäisemättömän aluskerroksen, 25 joka on sijoitettu sisäosan sen pinnan päälle tai sen yhteyteen, joka on vastakkainen pintakerroksen peittämän sisäosan pinnan suhteen. Aluskerroksen leveys on edullisesti suurempi kuin sisäosan leveys, jolloin muodostuu aluskerroksen ylimääräiset sivuosat, jotka ulottuvat sisä-30 osan taakse. Vaippa valmistetaan edullisesti tiimalasin muotoon.

Näiden esineiden pitkänomainen aluskerros (tai tu-kikerros) voidaan valmistaa esimerkiksi ohuesta polyety-leeniä tai polypropyleeniä tai muuta taipuisaa, kosteutta 35 läpäisemätöntä materiaalia olevasta muovikalvosta, joka on oleellisesti vettä läpäisemätön. Polyetyleeni, johon on 8 8 7 :»! ! kohopuristettu noin 0,03 nun:n kuviointi, on erityisen edullinen. Tämän keksinnön tarkoituksia varten aluskerros on pitkänomainen, jos sen pituus ja leveys ovat eri suuruiset taittamattomassa, tasomaisessa muodossa.

5 Esineiden pintakerros voidaan valmistaa osaksi tai kokonaan synteettisistä kuiduista, kuten polyesteristä, polyolefiineista, raionista tai vastaavasta materiaalista, tai luonnonkuiduista, kuten puuvillasta. Kuidut liitetään tyypillisesti yhteen lämpöliitosmenettelyn avulla tai po-10 lymeerisideaineen, kuten polyakrylaatin avulla. Tämä kerros on oleellisesti huokoinen ja sallii nesteen helpon kulun lävitseen alapuolella olevaan kaksikerroksiseen absorboivaan sisäosaan. Pintakerros voidaan valmistaa enemmän tai vähemmän hydrofobiseksi riippuen valmistettaessa 15 käytetyn kuidun valinnasta ja käsittelystä. Esillä olevan keksinnön mukaisissa esineissä käytetyt pintakerrokset ovat verrattain hydrofobisia verrattuna tunnettujen esineiden absorboiviin sisäosaan. Pintakerroksen rakennetta ovat yleisesti esittäneet Davidson US-patentissa 20 2 905 176, myönnetty 22. syyskuuta 1959; Del Guercio US- patentissa 3 063 452, myönnetty 13. lokakuuta 1962; ja Holliday US-patentissa 3 113 570, myönnetty 10. joulukuuta 1963, jotka julkaisut mainitaan tässä viitteinä. Suositeltavat pintakerrokset valmistetaan polyesteristä, raionis-: 25 ta, raion/polyesteri-seoksista tai polypropyleenistä.

Absorboiva sisäosa, joka muodostuu kahdesta tai useammasta erillisestä kerroksesta ja joka on edullisesti taipuisa, sijoitetaan pitkänomaisen aluskerroksen ja pintakerroksen väliin näiden absorboivien esineiden muodosta-30 miseksi. Sisäosa käsittää pääasiallisesti sekä yläpuolisen nesteen keräys/jakelu-kerroksen ja alapuolisen nesteen varas tointikerroksen. On huomattava, että tässä yhteydessä nämä kaksi kerrostyyppiä tarkoittavat vain absorboivan sisäosan yläpuolista ja alapuolista aluetta, eikä niitä 35 ole välttämättä rajoitettu yksittäisiksi kerroksiksi tai materiaaliarkeiksi. Täten sekä nesteen keräys/jakelu-ker-

9 8 7 5 I -I

ros että nesteen varastointikerros voivat itse asiassa muodostua laminaateista tai usempien arkkien tai kudon-naisten yhdistelmästä, jotka ovat vaadittavaa materiaali-tyyppiä, kuten seuraavassa esitetään. Tässä yhteydessä 5 termi "kerros" käsittää termit "kerrokset" ja "kerrostettu" .

Absorboivan sisäosan yksi oleellinen osa on yläpuolinen nesteen keräys/jakelu-kerros, joka muodostuu pääasiassa hydrofiilisestä kuitumateriaalista. Tämän nesteen 10 keräys/jakelu-kerroksen tarkoitus on kerätä nopeasti ja säilyttää väliaikaisesti erittynyt kehon neste. Koska tällainen neste purkautuu suihkuina, yläpuolisen keräys/jakelu-kerroksen tulee pystyä nopeasti vastaanottamaan ja siirtämään neste imeytymällä nesteen alkuperäisestä koske-15 tuskohdasta keräys/jakelu-kerroksen muihin osiin. Esillä olevan keksinnön puitteissa on huomattava, että termi "virtaus" tarkoittaa nestevirtausta.

Lukuisia tyyppejä hydrofiilisiä kuitumateriaaleja voidaan käyttää yläpuolisessa nesteen keräys/jakelu-ker-20 roksessa sisäosassa. Jokainen hydrofiilinen kuitu, joka soveltuu käytettäväksi tavanomaisissa absorboivissa tuotteissa, soveltuu käytettäväksi myös esillä olevan keksinnön mukaisissa absorboivissa rakenteissa. Esimerkkejä näistä kuiduista ovat selluloosakuidut, raion ja polyeste-25 rikuidut. Muita esimerkkejä sopivista hydrofHiisistä kuiduista ovat hydrofiilisiksi tehdyt hydofobiset kuidut, kuten pinta-aktiivisella aineella tai silikalla käsitellyt kuidut. Myös kuidut, jotka eivät muodosta riittävän absorptiokyvyn omaavia kudonnaisia ollakseen käyttökelpoi-30 siä tavanomaisissa absorboivissa rakenteissa, mutta jotka antavat hyvät imuominaisuudet, ovat sopivia käytettäviksi esillä olevan keksinnön mukaisen absorboivan sisäosan yläpuolisessa kerroksessa. Tämä johtuu siitä, että sisäosan yläpuolisen kerroksen päätarkoitus on kerätä ja jakaa nes-35 te, joka on siirtynyt pintakerrokksen lävitse. Kuitujen imuominaisuudet ovat siten erittäin tärkeitä. Saatavuuden 10 ΗΊ λ i '! ja hinnan vuoksi selluloosakuidut, erikoisesti puumassa-kuidut ovat suositeltavia.

Kuten on mainittu, absorboivan sisäosan yläpuolisen kerroksen päätarkoitus on vastaanottaa nesteet, jotka 5 siirtyvät suhteellisen hydrofobisen, vettä läpäisevän pintakerroksen lävitse, ja siirtää nämä nesteet yläpuolisen kerroksen muille alueille ja mahdollisesti sisäosan nestettä säilyttävään, hydrogeeliä sisältävään alapuoliseen nesteen varastointikerrokseen. Sisäosan yläpuolinen ke-10 räys/jakelu-kerros voi siten olla oleellisesti vapaa hyd-rogeelimateriaalista. Vaihtoehtoisesti yläpuolinen keräys-/jakelu-kerros voi sisältää vähäisiä määriä hydrogeelima-teriaalia osasmuodossa, kuten seuraavassa esitetään. Siten yläpuolinen kerros voi sisältää esimerkiksi noin 8 %:iin 15 saakka ja edullisesti korkeintaan 6 % hydrogeeliosasia.

Eräissä tapauksissa hydrogeeliosasten käyttö nesteen keräys/ jakelu-kerroksessa voi toimia yläpuolisen kerroksen tiheyden säilyttämiseksi optimialueella nesteen jakaantumisen edistämiseksi. Hydrogeelin määrätyn tyypin, jota 20 haluttaessa käytetään yläpuolisessa kerroksessa, ei tarvitse olla sama kuin hydrogeelityyppi, jota pääasiassa käytetään alapuolisessa kerroksessa.

Yläpuolisen nesteen keräys/jakelu-kerroksen muoto, koko ja luonne on tärkeää määritettäessä saatujen absor-25 hoivien esineiden tehokkuutta poistuneiden kehon nesteiden absorption suhteen. Kuten on mainittu, sisäosan yläpuolinen absorboiva kerros on edullisesti pitkänomainen. Tämä tarkoittaa sitä, että yläpuolinen kerros samoin kuin alus-kerros, on pitkänomainen, jos sen pituus ja leveys ovat 30 erilaiset taittamattomassa, litteässä muodossa. Yläpuolisen kerroksen muoto taittamattomassa muodossa voi olla jokin haluttu, esimerkiksi suorakulmio, puolisuunnikas, ovaali, soikio tai tiimalasin muotoinen. Sisäosan yläpuolisen nesteen keräys/jakelu-kerroksen muoto määrää usein 35 saadun absorboivan esineen yleisen muodon.

I: Q Ί 7' ', '1 li rt / j ί !

Yläpuolisen nesteen keräys/jakelu-kerroksen tiheys on yleensä noin 0,05 - 0,25 g/cm3. Absorboivan sisäosan yläpuolisen kerroksen pinta-alapaino on tyypillisesti alueella noin 0,015 - 0,1 g/cm2. Tiheys on laskettu pinta-5 alapainon ja kerroksen kaliiberin mukaan mitattuna uusista, pakkaamattomista, taivuttamattomista ja palasiksi leikatuista vaipoista. Kaliiberi mitataan käyttäen "varovaista" noin 10 g/cm2:n kuormitusta. Tiheys ja pinta-alapainon arvot käsittävät hydrogeeliosasten painon, jos niitä käy-10 tetään.

Keksinnön suositelluissa toteutuksissa sisäosan yläpuolisen nesteen keräys/jakelu-kerros on tiimalasin muotoinen ja sen tiheys on oleellisesti tasainen, alueella noin 0,07 - 0,14 g/cm3. Edullisesti sisäosan yläpuolisen 15 nesteen keräys/jakelu-kerroksen pinta-alapaino on alueella noin 0,03 - 0,06 g/cm2.

Absorboivan sisäosan yläpuolinen kerros voidaan valmistaa jollakin tavanomaisella tavalla, joka soveltuu hydrofiilisen kuitumateriaalin kudonnaisen muodostamiseen. 20 Edullisesti yläpuolinen kerros valmistetaan ilmalevittä- mällä kuitumateriaalivirta seulalle, kunnes halutun pinta-alapainon omaava kudos on muodostunut. Tämä kudonnainen voidaan sitten haluttaessa tiivistää. Vaihtoehtoisesti nesteen yläpuolinen keräys/jakelu-kerros voi käsittää 25 useita kerroksia kudosmateriaaleja ja se voi sisältää esimerkiksi laminaattia tai pinon tissuepapereita, edellyttäen, että tällaisen kerrosrakenteen, esimerkiksi laminaatin tiheys on vaadittava.

Esineiden absorboivan sisäosan alapuolinen nesteen :30 varastointikerros muodostuu pääasiassa oleellisesti tasai sesta hydrofiilisen kuitumateriaalin ja oleellisesti veteen liukenemattoman, nestettä absorboivan hydrogeelimate-riaalin erillisten osasten yhdistelmästä. Nesteen varas-tointikerroksen päätehtävänä on absorboida vapautunut ke-; 35 hon neste yläpuolisesta keräys/jakelu-kerroksesta ja pidättää tämä neste tilanteissa, joita esiintyy käyttäjän i2 8 7 311 liikkuessa. Ihanteellisesti alapuolinen nesteen varastoin-tikerros poistaa yläpuolisesta kerroksesta suurimman osan siihen kerääntyneestä kuormituksesta.

Hydrofiiliset kuidut alapuolisessa nesteen varas-5 tointikerroksessa voivat olla samaa tyyppiä kuin mitä edellä on esitetty käytettäväksi yläpuolisessa nesteen keräys/ jakelu-kerroksessa. Yläpuolisessa kerroksessa sellu-loosakuidut ja erityisesti puumassakuidut ja puumassatis-sue ovat suositeltavia.

10 Hydrofiilisen kuitumateriaalin lisäksi esineen ab sorboivan sisäosan alapuolinen nesteen varastointikerros sisältää myös oleellisesti veteen liukenemattoman hydro-geelimateriaalin erillisiä osasia. Nämä hydrogeelimateri-aalit ovat epäorgaanisia tai orgaanisia yhdisteitä, jotka 15 pystyvät absorboimaan nesteitä ja pidättämään ne kohtuullisessa määrin.

Sopiuvia hydrogeelejä voivat olla epäorgaaniset materiaalit, kuten piigeelit tai orgaaniset yhdisteet, kuten polymeerit. Silloitus voi olla kovalenttinen, ioni-20 nen, vander Waals-tyyppinen tai vetysidos. Esimerkkejä hydrogeelipolymeereistä ovat polakryyliamidit, polyvinyy-lialkoholi, etyleeni/maleiinihappoanhydridi-kopolymeerit, hydroksipropyyliselluloosa, karboksimetyyliselluloosa, polyvinyylimorfolinoni, vinyylisulfonihapon polymeerit ja / .25 kopolymeerit, polyakrylaatit, polyakryyliamidit, polyvi-nyylipyridiini ja vastaavat aineet. Muita sopivia hydrogeelejä ovat esittäneet Assarson et ai. US-patentissa 3 901 236, myönnetty 26. elokuuta 1975, joka mainitaan tässä viitteenä. Erikoisen edullisia polymeerejä käytettä-30 viksi absorboivissa sisäosissa ovat hydrolysoitu akrylo-nitriilillä oksastettu tärkkelys, akryylihapolla oksastettu tärkkelys, polyakrylaatit ja isobutyleeni/maleiini-happoanhydridi-kopolymeerit tai niiden seokset.

Menetelmiä hydrogeelien valmistamiseksi ovat esit-: 35 täneet Masuda et ai. US-patentissa 4 076 663, myönnetty 28. helmikuuta 1978; Tsubakimoto et ai. US-patentissa 13 8 7 3 i 1 4 286 082, myönnetty 25. elokuuta 1981; ja lisäksi US-patenteissa 3 734 876; 3 661 815; 3 670 731; 3 664 343 ja 3 783 871 sekä BE-patentlssa 785 858 esitetyt menetelmät, jotka julkaisut mainitaan tässä viitteinä.

5 Hydrogeelimateriaalia, jota haluttaessa sisältyy yläpuoliseen nesteen keräys/jakelu-kerrokseen, ja jota pääasiassa on nesteen varastointikerroksessa absorboivassa sisäosassa, käytetään erillisinä osasina. Hydrogeeliosas-ten muoto voi olla jokin haluttu, esimerkiksi pallomainen, 10 puolipallomainen, kuutiomainen, sauvamainen, monikulmio jne. Muotoja, joissa on suuri suurimman ja pienimmän mitan välinen suhde, kuten neulasia, hiutaleita ja kuituja voidaan myös käyttää tähän tarkoitukseen. Hydrogeeliosas-ten kasaumia voidaan myös käyttää.

15 Vaikka hydrogeeliä sisältävien kerrosten oletetaan toimivan hyvin hydrogeeliosasten kanssa, joiden osaskoko vaihtelee laajalla alueella, voivat muut näkökohdat estää pienten tai erittäin suurten osasten käytön. Teollisuushy-gieenisistä syistä pienemmät kuin noin 30 mikrometrin lä-20 pimittaiset osaskoot ovat vähemmän edullisia. Osaset, joiden pienin mitta on suurempi kuin noin 2 mm, voivat myös aiheuttaa karkeuden tunnun absorboivaan rakenteeseen, mikä on epäsuotavaa käyttäjän esteettisestä näkökulmasta. Hydrogeeliosasten koko vaikuttaa lisäksi haitallisesti nes-25 teen absorptionopeuteen. Suositeltavia tässä yhteydessä käytettäviksi ovat osaset, joiden keskimääräinen osaskoko on 50 mikrometristä noin 1 millimetriin. Termillä "osaskoko" tässä käytettynä tarkoitetaan yksittäisten osasten pienimmän mitan painotettua keskiarvoa.

30 Hydrofiilisten kuitujen ja hydrogeelisosasten suh teelliset määrät, joita käytetään näiden esineiden absorboivien sisäosien alemmassa nesteen varastointikerroksessa, voidaan sopivimmin ilmaista alapuolisen kerroksen pai-no-%:n mukaan. Absorboivan sisäosan alapuolisen nesteen 35 varastointikerroksen täytyy sisältää noin 9 - 60 %, edullisesti 15 - 40 % alapuolisen kerroksen painosta hydrogee- 14 c 7 / ; ·ί π / ,) ι ! limateriaalia. Tämä hydrogeellmateriaalin pitoisuus voidaan myös ilmaista hydrogeelin painosuhteen avulla kuituihin. Nämä suhteet voivat olla alueella noin 9:91 - 60:40. Useimpia kaupallisesti saatavia hydrogeelejä varten opti-5 maalinen hydrogeeli/kuitu-suhde on alueella noin 9:91 - 50:50. Hinta/suorituskyky-analyysin mukaan hydrogeeli/kui-tu-suhteet noin 20:80 - 33:67 ovat suositeltavia alapuolisessa nesteen varastointikerroksessa.

Absorboivan sisäosan, hydrogeeliä sisältävän ala-10 puolisen nesteen varastointikerroksen tiheydellä voi olla tärkeä merkitys määritettäessä saadun absorboivan esineen absorptio-ominaisuuksia. Alapuolisen nesteen varastointi-kerroksen tiheys on yleensä alueella noin 0,06 - 0,3 g/cm3 ja edullisesti alueella noin 0,09 - 0,18 g/cm3. Tyypilli-15 sesti alapuolisen nesteen varastointikerroksen pinta-ala-paino on alueella noin 0,02 - 0,12 g/cm2. Kuten yläpuolisen kerroksen ollessa kyseessä, alapuolisen kerroksen tiheys-arvot lasketaan pinta-alapainon ja kerroksen kaliiberin mukaan mitattuna uusista, pakkaamattomista, taittamatto-20 mistä ja palasiksi leikatuista esineistä. Kaliiberi mitataan käyttäen "varovaista", 10 g/cm2:n kuormitusta. Tiheys ja pinta-alapainoarvot sisältävät hydrogeeliosasten painon.

Keksinnön suositeltavassa toteutuksessa alapuolinen .25 nesteen varastointikerros sisältää hydrofUlisten kuitujen ja hydrogeeliosasten seoksen, jolloin hydrogeeliosaset ovat edullisesti tasaisesti jakautuneina kauttaaltaan hydrof iiliseen kuitupohjaan. Tämän tyyppinen absorboivan sisäosan alapuolinen nesteen varastointikerros voidaan val-30 mistaa ilmalevittämällä hydrofiilisten kuitujen ja hydrogeeliosasten kuivaa seosta ja tiivistämällä saatu kudon-nainen. Tällaisen menettelyn ovat tarkemmin kuvanneet Procter & Gamble EP-patenttijulkaisussa 122 042, myönnetty 17. lokakuuta 1984, joka mainitaan tässä viitteenä. Kuten 35 tässä julkaisussa on esitetty, tämän menettelyn avulla valmistetut kudonnaiset käytettäviksi alapuolisena nesteen 15 8 7 3 i'! varastointikerroksena muodostuvat edullisesti yhteenliit-tämättömistä kuiduista, ja niiden kosteuspitoisuus on 10 % tai pienempi.

Vaihtoehtoisesti hydrofiilisen kuitumateriaalin ja 5 hydrogeeliosasten oleellisesti tasainen yhdistelmä, jota käytetään sisäosan nesteen varastointikerroksessa, voi muodostua vähintään kahden dispergoitujen hydrogeliosasten kerroksen laminaatista, jotka on kääritty ja erotettu toisistaan hydrofHiistä kuitumateriaalia, kuten tissuepape-10 ria olevan arkin avulla. Tällaisen laminaattirakenteen ovat täydellisemmin esittäneet Kramer, Yong ja Koch US-patenttihakemuksessa 565 339, julkaistu 20. joulukuuta 1983, joka mainitaan viitteenä.

On havaittu, että absorboivan sisäosan hydrogeeliä 15 sisältävän alemman nesteen varastointikerroksen ei tarvitse olla yhtä suuri kuin sisäosan ulkopuolisen nesteen ke-räys/jakelu-kerroksen, ja se voi itse asiassa käsittää yläpinnan, jonka pinta-ala (taittamattomassa muodossa) on huomattavasti pienempi kuin absorboivan sisäosan yläpuoli-20 sen kerroksen yläpinnan pinta-ala (taivuttamattomana).

Yleensä alapuolisen nesteen varastointikerroksen yläpinnan pinta-ala on noin 0,25 - 1,0 kertaa yläpuolisen keräys/ja-kelu-kerroksen pinta-ala. Edullisesti alapuolisen kerroksen yläpinnan ala on vain noin 0,25 - 0,75 ja edullisimmin 25 noin 0,3 - 0,5 kertaa yläpuolisen yläpinnan ala.

Absorboivan sisäosan alapuolinen nesteen varastoin-tikerros täytyy sijoittaa määrättyyn kohtaan aluskerroksen suhteen ja/tai yläpuolisen nesteen keräys/jakelu-kerroksen suhteen absorboivassa esineessä. Tarkemmin sanottuna, si-30 säosan hydrogeeliä sisältävä alapuolinen nesteen varas-tointikerros täytyy sijoittaa yleensä kohti absorboivan esineen etuosaa niin, että hydrogeeli on edullisimmin sijoitettu siten, että se vastaanottaa ja säilyttää poistuneen kehon nesteen yläpuolisesta keräys/jakelu-kerroksesta 35 saatuna. Absorboivan esineen etuosalla tarkoitetaan absorboivan esineen sitä päätä, joka on tarkoitettu sijoitetta- i6 8731 1 vaksi käyttäjän etupuolelle. Täten alapuolinen nesteen va-rastointikerros on sijoitettava kehon nesteiden purkautu-miskohdan läheisyyteen.

Alemman hydrogeeliä sisältävän nesteen varastointi-5 kerroksen sijoittaminen yleensä etuosaan voidaan määrittää määrittämällä se prosenttiosuus alapuolisen kerroksen ko-konaishydrogeelistä, joka sijaitsee määrättyjen kohtien etupuolella pitkin absorboivan esineen pituussuuntaa. Täten esillä olevan keksinnön mukaisesti alapuolinen, hydro-10 geeliä sisältävä nesteen varastointikerros sijoitetaan yläpuolisen pitkänomaisen aluskerroksen ja/tai keräys/ja-kelu-kerroksen suhteen siten, että 1) vähintään noin 75 % kokonaishydrogeelistä alapuolisessa nesteen varastointikerroksessa sijaitsee absorboivan esi- 15 neen etummaisen 2/3:n alueella, ja 2) vähintään noin 55 % kokonaishydrogeelistä alapuolisessa nesteen varastointikerroksessa sijaitsee absorboivan esineen etuosan puolikkaalla.

Vielä edullisemmin sisäosan alapuolinen nesteen va-20 rastointikerros sijoitetaan pitkänomaisen aluskerroksen ja/tai yläpuolisen keräys/jakelu-kerroksen suhteen siten, että vähintään 90 % kokonaishydrogeelistä alapuolisessa kerroksessa sijaitsee etuosan 2/3:n alueella ja vähintään noin 60 % kokonaishydrogeelistä alapuolisessa kerroksessa 25 sijaitsee absorboivan esineen etumaisessa puoliskossa.

Kuten on mainittu, absorboivan esineen "alueet" voidaan määrittää taittamattoman absorboivan esineen yläpinnan alan mukaan, joka sijaitsee määrätyn kohdan etupuolella pitkin viivaa, joka määrittää absorboivan esineen pituu-30 den.

Tämän alapuolisen kerroksen sijainnin määrittämistä varten absorboivan esineen pituus on esineen pitkänomaisen aluskerroksen normaali pisin pituussuuntainen mitta. Tämä pitkänomaisen aluskerroksen normaali pisin mitta voidaan 35 määrittää esineen suhteen, kun käyttäjä on sijoittanut sen paikoilleen. Käytettäessä aluskerroksen vastakkaiset päät 17 873 il kiinnitetään yhteen siten, että nämä yhdistetyt päät muodostavat renkaan käyttäjän vyötärön ympärille. Aluskerrok-sen normaali pituus on siten sen viivan pituus, joka kulkee aluskerroksen lävitse 5 a) pisteestä, joka on aluskerroksen reunassa käyttäjän vyötärön takapuolen keskellä b) pisteeseen, joka on aluskerroksen vastakkaisella reunalla käyttäjän vyötärön etupuolen keskellä.

Tavallisessa tapauksessa, jolloin absorboivan sisä-10 osan yläpuolinen kerros yleisesti määrää absorboivan esineen muodon, esineen pitkänomaisen aluskerroksen normaali pituus lähenee sisäosan yläpuolisen kerroksen pisintä pituussuuntaista mittaa. Näissä tapauksissa hydrogeeliä sisältävän alapuolisen nesteen varastointikerroksen sijoitus 15 voidaan määrittää myös sen sijainnin mukaan pitkänomaisen yläpuolisen nesteen keräys/jakelu-kerroksen etuosaa kohti. Kuitenkin eräissä sovellutuksissa, esimerkiksi esineissä aikuisten tahattomia päästöjä varten, jolloin massan vähentäminen tai kustannusten minimointi ovat tärkeitä, ylä-20 puolisen nesteen keräys/jakelu-kerroksen muoto ei ole vaipan tai tahattomien päästöjen rakenteen yleisen muodon mukainen. Pikemminkin yläpuolinen kerros sijaitsee yleensä siten, että se peittää käyttäjän genitaaliset alueet, ja tässä tapauksessa sen yläpinnan ala on likimain sama kuin 25 alapuolisen nesteen varastointikerroksen. Tässä tapauksessa sekä yläpuolinen nesteen keräys/jakelu-kerros että sen kanssa yhteydessä oleva alapuolinen nesteen varastointi-kerros sijaitsevat kohti esineen etuosaa, jonka aluskerros määrittää siten, että vaadittava prosenttiosuus alapuoli-30 sen kerroksen hydrogeelistä sijaitsee esineen etummaisessa 2/3:ssa ja etummaisessa puoliskossa, vastaavasti.

Absorboivan sisäosan alapuolinen nesteen varastoin-tikerros voi muodoltaan olla sellainen, joka on yhteensopiva käytön mukavuuden kanssa, mukaan luettuina esimerkik-35 si pyöreä, suorakulmainen, suunnikkaan muotoinen tai soikea, esimerkiksi tiimalasin, koiranluun tai ellipsin muo- 18 87 3 i 1 toinen. Tämän alemman nesteen varastointikerroksen ei tarvitse sijaita fysikaalisesti erillään yläpuolisesta nesteen keräys/jakelu-kerroksesta ja se voi yksinkertaisesti muodostaa suuren hydrogeelipitoisuuden omaavan alueen kui-5 tumateriaalin jatkuvassa kudonnaisessa. Edullisemmin kuitenkin absorboivan sisäosan alapuolinen nesteen varastoin-tikerros muodostuu erillisestä kudonnatsesta, jota voidaan käyttää sisäkkeenä, joka on sijoitettu suuremman pitkänomaisen yläpuolisen keräys/jakelu-kerroksen alapuolelle. 10 Haluttaessa tällainen sisäke voidaan kääriä suuren märkä-lujuuden omaavaan kääreeseen, kuten tissuepaperiin tai synteettiseen pienihuokosiseen, esimerkiksi kutomattomaan materiaaliin minimoimaan hydrogeeliosasten mahdollisuus siirtyä pois sisääntyönnetystä kerroksesta. Toinen tarkoi-15 tus tällä kääreellä on parantaa edullisesti kaksoiskerrok-sisen sisäosan yhtenäisyyttä käytön aikana. Tällainen ku-donnainen voidaan itse asiassa liimata kiinni alapuoliseen nesteen varastointisisäkerrokseen. Sopiviin menettelyihin tämän liimauksen suorittamiseksi kuuluu liiman ruiskutus-20 menettely, jonka Minetola ja Tucker ovat esittäneet US-patenttihakemuksessa 651 374, 17. syyskuuta 1984, joka mainitaan tässä viitteenä.

Suositeltavissa toteutuksissa absorboivan sisäosan alapuolinen nesteen varastointikerros on muodoltaan soi-25 kea. Erityisen edullisissa toteutuksissa käytetään soikeaa sisäkettä, jonka ympärille on kääritty ruiskuliimattu tis-suepaperi.

Keksinnön mukaisen absorboivan esineen eräs toteutus käsittää kertakäyttövaipan, jollainen on esitetty 30 oheisessa piirroksessa. Piirroksessa on esitetty tiimalasin muotoinen vaipparakenne, joka muodostuu nestettä läpäisemättömästä aluskerroksesta 101 ja hydrofobisesta, vettä läpäisevästä pintakerroksesta 102. Rakenteen absorboiva sisäosa käsittää kaksi erillistä kerrosta, ts. ylä-35 puolisen tiimalasin muotoisen nesteen keräys/jakelu-kerroksen 103 ja pienemmän alapuolisen soikean sisääntyönne- 19 873-,1 tyn nesteen varastointikerroksen 104. Yläpuolinen kerros 103 muodostuu ilmalevitettyjen selluloosakuitujen muodostamasta kudonnaisesta. Alapuolinen, soikea sisääntyönnetty kerros 104 muodostuu myös selluloosakuitujen muodostamasta 5 kudonnaisesta ja se sisältää veteen liukenemattoman hydro-geelin erillisiä osasia 105, jotka ovat jakaantuneet kauttaaltaan tähän alapuoliseen soikeaan sisäkerrokseen. Alapuolinen soikea sisäkerros 104 on sijoitettu yläpuolisen kerroksen 103 alapuolelle kohti vaipan etuosaa. Tällä ta-10 valla vähintään 90 % hydrogeelimateriaalista 105 alapuolisessa sisäkerroksessa 104 sijaitsee yläpuolisen kerroksen 103 etuosan 2/3:n alapuolella ja vähintään 60 % tästä hydrogeelimateriaalista 105 sijaitsee yläpuolisen kerroksen 103 etuosan puolikkaan alapuolella.

15 Keksinnön seuraava toteutusmuoto kohdistuu kerta käyttöisiin kaksikerroksisiin sisäosiin itseensä, jotka voidaan poistettavasti kiinnittää esimerkiksi puoli-kerta-käyttöisiin, uudestaan käytettäviin aluskerroksiin. Nämä sisäosat ovat oleellisesti samoja kuin ne, joita edellä on 20 esitelty käytettäväksi keksinnön mukaisesti absorboivissa kertakäyttöesineissä. Kuitenkin hydrogeelin sijoittaminen näiden sisäosien alapuoliseen nesteen varastointikerrok-seen täytyy suorittaa huomioiden sisäosan pitkänomaisen yläpuolisen nesteen keräys/jakelu-kerroksen etuosan 2/3- 25 alue ja puolikasalue. Täten kertakäyttöisissä sisäosissa käytetään alapuolista nesteen varastointikerrosta, joka on erikoisesti sijoitettu yläpuolisen nesteen keräys/jakelu-kerroksen suhteen tai jossa on epätasainen hydrogeelin jakautuminen niin, että vähintään noin 75 % alapuolisen ker-30 roksen hydrogeelistä sijaitsee pitkänomaisen sisäosan etuosan 2/3:n alueella, määritettynä yläpuolisen kerroksen pituuden mukaan, ja vähintään 55 % alapuolisen kerroksen hdyrogeelistä sijaitsee sisäosan etupuolen puolikkaan alueella, määrättynä pitkänomaisen yläpuolisen kerroksen 35 pituuden mukaan. Nämä kertakäyttöiset sisäosat on edullisesti peitetty kääreellä tai ainakin yläosastaan peitetty 20 8 7 ö 11 nestettä läpäisevällä pintakerrosmateriaalilla, esimerkiksi tissuepaperilla.

Keksinnön mukaisia absorboivia esineitä ja absorboivia sisäosia yhdessä niiden erillisten, määrätyllä ta-5 valla sijoitettujen osien kanssa, jotka sisältävät kuitumateriaalia määrättyinä määrinä, esitellään edelleen seu-raavien esimerkkien avulla.

Esimerkki 1

Kaksinkertaisen sisäosan käsittävä kertakäyttövaip-10 pa valmistetaan käyttäen lämmön avulla kiinnitettyä, poly-propyleeniä olevaa pintakerrosta, jolloin tiimalasin muotoinen pääsisäosa on sijoitettu pintakerroksen alapuolelle, soikea sisäke on sijoitettu tiimalasin muotoisen sisäosan alapuolelle ja nestettä läpäisemätön polyetyleeni-15 aluskerros on sijoitettu sisäosan tiimalasin muotoisen ja sisääntyönnetyn kerroksen alapuolelle. Tiimalasin muotoinen pääsisäosa käsittää pääosana selluloosaa olevia puu-massakuituja ja vähäisenä osana tärkkelys/akrylaatti-hyd-rogeelimateriaalin erillisiä osasia. Soikea sisäkerros 20 käsittää puumassaselluloosakuitujen ja saman tärkkelys/ak-rylaattihydrogeelimateriaalin erillisten osasten ilmalevi-tettyä seosta, jolloin hydrogeelimateriaalin pitoisuus on huomattavasti suurempi kuin tiimalasin muotoisessa kerroksessa. Soikea sisäke sijoitetaan tiimalasin muotoisen ker-25 roksen etuosaan siten, että 95 % hydrogeelimateriaalista sisäkekerroksessa sijaitsee kertakäyttövaipan etuosan 2/3:n alueella ja siten, että noin 60 % hydrogeelistä si-säkkeessä on kertakäyttövaipan etummaisessa puoliskossa.

Tämän esimerkin 1 mukaisen vaipan absorboivan sisä-30 osan kaksi kerrosta on tarkemmin esitetty taulukossa I.

21 8 V 3 i 1

Taulukko I

Tiimalasi:

Tiheys 0,22 g/cm3 5 Pinta-alapaino 0,033 g/cm2

Pinta-ala 643 cm2

Hydrogeeliä1* 2 % tiimalasin painosta

Sisäke:

Tiheys 0,22 g/cm3 10 Pinta-alapaino 0,05 g/cm2

Pinta-ala 221 cm2

Hydrogeeliä 20 % sisäkkeen painosta

Hydrogeelin kokonaispitoisuus 8,1% sisäosan kokonaispainosta 15 _ *) hydrogeeli on Sanwet IM-1000; tärkkelys/akrylaattimate-riaali, jota myy Sanyo Chemical Industries, Inc., Japani

Esimerkki 2 20 Toinen kaksinkertaisen sisäosan käsittävä kerta- käyttöesine valmistetaan vaipaksi, jonka rakenne on sama kuin esimerkissä 1. Tässä esimerkissä tiimalasin muotoinen absorboivan sisäosan yläpuolinen nesteen keräys/jakelu-kerros ei sisällä lainkaan hydrogeelimateriaalia, vaan 25 kaikki hydrogeeli vaipassa sijaitsee pienemmässä soikeassa sisäkerroksessa. Sisäke on jälleen sijoitettu tiimalasin muotoisen yläpuolisen kerroksen alle kohti vaipan etuosaa niin, että 100 % hydrogeelimateriaalista soikeassa sisäkerroksessa sijaitsee vaipan etuosan 2/3:n alueella Ja 30 siten, että noin 60 % hydrogeelimateriaalista soikeassa sisäkkeessä sijaitsee vaipan etuosan puolikkaan alueella.

Tässä toteutuksessa soikea sisäkerros on kääritty kokonaan ruiskuliimauksen avulla suuren märkälujuuden omaavaan tissuepaperiin hydrogeeliosasten siirtymisen es-35 tämiseksi soikeasta sisäkerroksesta vaipan muihin osiin.

Tämän esimerkin mukainen kertakäyttövaippa on tarkemmin 22 „ _

rt 7 λ j I

esitetty taulukossa II.

Taulukko II

5 Tiimalasi:

Mitat 38,7 x 25,4 cm

Pinta-ala 645 cm2

Tiheys 0,18 g/cm3

Pinta-alapaino 0,02945 g/cm2 10 Sisäke:

Mitat 22,9 x 13,3 cm

Pinta-ala 266 cm2

Tiheys 0,18 g/cm3

Pinta-alapaino 0,048 g/cm2 15 Hydrogeelin1* pitoisuus 4,95 g (36 % sisäkkeen painosta) *) hydrogeeli on Sanwet IM-1000, Jota myy Sanyo Chemical 20 Industries, Inc., Japani

Esimerkki 3 Määritetään esimerkin 1 mukaisten vaippojen nesteen pidätyskyky vuototutkimuksen avulla. Tässä vuototutkimuk-25 sessa pikkulapset käyttävät vaippoja normaalisti. Lasten annetaan leikkiä päiväkodin tapaisessa ympäristössä testin aikana. Lapset käyttävät vaippoja kunnes vuotoa esiintyy. Testin nopeuttamiseksi lisätään alimääriä synteettistä virtsaa etukäteen määrättyinä määrinä. Vuototestien tulok-30 set ilmoitetaan vaipan keskimääräisenä nesteen pidätysky kynä vuodon tapahtuessa. Olettaen, että vaipan selluloosa-kuituosuus pidättää noin 4,0 - 4,5 grammaa nestettä yhtä grammaa kohti kuitua, on mahdollista laskea likimain hyd-rogeelin tehokas kookonaiskyky grammoina pidätettyä nes 35 tettä grammaa kohti hydrogeeliä simuloiduissa käyttöolosuhteissa.

23 87 31 1

Vuototutkimuksessa testatut vaipat olivat esimerkin 1 mukaisia vaippoja, joissa on tiimalasin muotoinen absorboiva pääsisäosa ja soikea sisäkeosa, joka on sijoitettu tiimalasin muotoisen sisäosan alapuolelle ja sijoitettu 5 vaipan etuosaa kohti.

Näiden kahden sisäosan tiheys, pinta-alapaino ja pinta-ala on esitetty taulukossa I. Tiimalasissa ja sisäk-keessä olevan hydrogeelin määrää vaihdeltiin sitten taulukossa III esitetyn mukaisesti.

10

Taulukko III

Vaippa nro 1 2 3 4 5 6 15 hydrogeeliä tiimalasissa (%) 15 10 6 2 6 2 hydrogeeliä sisäkkeessä (%) 15 10 25 30 15 20 hydrogeelin kokonaispitoisuus (%) 15 10 12,5 11,6 9,1 8,1

Tulokset: 20 keskimääräinen pidätyskyky vaipan pettäessä (g) 226 195 224 234 209 231 hydrogeelin tehokas kokonaiskyky (g/g) 21,8 20,3 28,6 21,6 29,4 39,4 25 _

Taulukon III arvot osoittavat, että sijoitettaessa suurin osa hydrogeeliosasista vaipan etuosaan sijoitettuun sisäkeosaan, voidaan tehokasta hydrogeelin kykyä suuren- 30 taa. Lisäksi voidaan havaita, että vaipan pidätyskyky kaikissa näissä vaippatoteutuksissa ei eroa merkittävästi, vaikka vaipat 3, 4, 5 ja 6, joissa hydrogeeli on suurimmaksi osaksi sisäkkeessä, sisältävät pienempiä kokonaismääriä hydrogeeliä.

24 8 7 31 1

Esimerkki 4

Esimerkin 2 mukainen vaippa, jossa ei ole hydrogeeliä yläpuolisessa kerroksessa, testattiin vuotokokeessa. Vaipan suorituskykyä verrattiin samanlaiseen kaksoisisä-5 osan käsittävään vaippaan, jossa hydrogeeli oli tasaisesti jakaantunut kauttaaltaan sekä tiimalasin muotoiseen pääsi-säosaan että pienempään soikeaan sisäkeosaan, joka oli sijoitettu tiimalasin alapuolelle. Jälleen suoritettiin mittaukset vaipan kokonaiskyvyn suhteen vuotohetkellä ja hyd-10 rogeelin tehokkuus grammaa kohti hydrogeeliä pidätetyn nesteen mukaan. Määritettiin myös nesteen imeymisen määrä, mikä tapahtuu pääasiassa tiimalasin muotoisessa alapuolisessa sisäosan kerroksessa.

Testatut vaipat ja tulokset vuototutkimuksesta ja 15 imeytymisestä on esitetty taulukossa IV.

Taulukko IV

Vaippatyyppi Hydrogeeliä Tasainen hydro- 20 vain sisäk- geelin jakautu- _keessä_tuminen_

Selluloosakuitua 28,6 g 27,5 g

Hydrogeeliä 4,95 g 6,13 g

Tissuepaperia 2,2 g 2,3 g 25 Keskim. virtsan kokonaiskuormitus (g) 291 282

Keskim. hydrogeelin tehokkuus (g/g) 29,75 24,2

Keskim. kuivan sisä- 30 osan pituus takana (cm) 0,76 4,6

Taulukon IV arvot esittävät hydrogeelin nesteen absorbtion parantunutta tehokkuutta, mikä voidaan saavut-35 taa sijoittamalla hydrogeeli kokonaisuudessaan määrätyn "tyyppiseen pienempään sisäkesisäosaan, joka on sijoitettu 25 8 7 ό i 1 vaipan etuosaa kohti. Taulukon IV arvot osoittavat myös, että hydrogeeliä sisältämätön, tiimalasin muotoinen sisäosa on taipuvainen muodostamaan paremman imukyvyn kuin hydrogeeliä sisältävä tiimalasisisäosa. On kuitenkin huo-5 mättävä, että vaikka virtsa imeytyy edelleen tiimalasin muotoisen sisäosan takaosaan tämän keksinnön mukaisissa vaipoissa, ei kuitenkaan esiinny oleellista ihon uudelleenko s tumista vaipan takaosan pintakerroksen lävitse. Tämä johtuu siitä, että virtsan kuormitus tiimalasin taka-10 osassa on verrattain pieni verrattuna virtsan kuormitukseen sisäkkeessä.

Esimerkkien 1 ja 2 mukaiset vaipat ovat erityisen tehokkaita poistuneen virtsan keräämiseksi ja sen säilyttämiseksi vaipan hydrogeeliä sisältävässä alapuolisessa 15 nesteen varastointikerroksessa. Täten ei oleellisesti tapahdu lainkaan vaipan peittämän ihon kosketusta virtsan ja ulosteiden seoksen kanssa. Tämä virtsan ja ulosteiden erottaminen vaipan eri alueisiin antaa merkittävän edun estettäessä tai vähennettäessä vaippaihottuman esiintymis-20 tä.

Esimerkit 5-9

Valmistetaan useita kaksinkertaisen sisäosan käsittäviä vaippatuotteita, jotka ovat samanlaisia kuin esimerkissä 2, ja testataan vertaamalla vertailuvaippaan, jossa . · 25 hydrogeeli on jakaantunut tasaisesti yhteen tiimalasin muotoiseen sisäosaan. Kaksinkertaisen sisäosan käsittävissä vaipoissa on kaikissa yläpuolinen, tiimalasin muotoinen keräys/jakelu-kerros, jonka pituus on noin 38,7 cm ja leveys noin 25,4 cm (pinta-ala 625,6 cm2), ja tissuepaperiin 30 kääritty soikea nestettä varastoiva alapuolinen sisäkeker-ros, jonka pituus on noin 25,4 cm ja leveys noin 11,4 cm (pinta-ala 270,9 cm2). Selluloosakuitujen ja hydrogeelin määriä kummassakin kerroksessa vaihdellaan, mutta kaikissa tapauksissa alapuolinen nestettä varastoiva sisäkerros on 35 sijoitettu vaipan etupäätä kohti siten, että noin 90 % hydrogeelimateriaalista sisäkkeessä sijaitsee vaipan etu- 26 8 7 31 1 osan 2/3:n alueella ja vähintään noin 60 % hydrogeelistä sisäkkeessä sijaitsee vaipan etuosan puolikkaalla. Vertai-luvaipassa on yksi, tissuepaperiin kääritty tiimalasin muotoinen sisäosa, jonka pituus on 38,7 cm ja leveys noin 5 21,6 cm (pinta-ala 614,2 cm2).

Kaikki nämä vaipat on esitetty tarkemmin taulukossa V. Taulukko V käsittää myös maininnat niiden materiaalien suhteellisista hinnoista, joita käytetään kaksikerroksisen sisäosan käsittävissä vaippojen sisäosissa, verrattuna 10 niiden materiaalien hintoihin, joita käytetään yksinkertaisen sisäosan käsittävän vaipan sisäosassa.

27 873 li 00 m »-i o ro

* * i-H

10 (N O

ij H r-ι 'v. o ov ^ (0 ^ oo * <N vo >»

Q \ in * oo - ro o fN

30 - *3· CM (N o <—i o >H ro \ \ \

>i (N O O O O O

T

in

ro o (N

* * i—H

(0 (N O *

►J r—| '—* ·—l \ O

® 10 <N O ^ Q **. v£> CO O * ro O ΓΜ 30 * ·>- (M fN O f-H 1" >—I O O \

>. r-i O O O O

o m vo * m o--i

rO iH

t—- ·—^ >—I Ή 10 vo* O O

ίο \ \ ro *r — \ *ί

Q \ Tj* '^'^.VOrHO

30 * o O ro —i *—i H ro * S fN o o • Ό 4->

3 fN

(0 O ro O Ή w Ή * * * * (1)

IO.JI0 ή in in o o \H

\ ^ .-i \ r-~ * ^ \ l-i O *0 \ in »—I ro o _> -n Ή ro * ro ^ ή ιο >1 (N ή in ο Ο Ή 003

* - V

° O C

Τ—\ σν ο· ιο

τ m I—I U

» o -d

<0 o m m*,-) E

in **. H rH*o*oir g

Q (0 \ *r ro ro \ .C

\ vo — ^\roo CJ

30 » o o O ro I—I ή I—I OO O .. 00 0 >1 * /—% ° § c/3 3 w S ϊ ’4-> <D 00 ro O ON· MX * — * ro «-π »—I oo Φ r-- - rr - - - oo

> c ro VO —I ΓΝ o r-, -NO

•5 Σ

IQ H

in (0 --^4-1 4-J ΓΜ <M> ^ •h B <3 _ g in in — (0 w ιο (0 o

,£ 10 01 W O 4J U3 G

>1 soin —' in =<5 C G

•H to (0 w -H C 01

I * <H(0 01003 -H.C0X

•h (0 -Htum^ctoo w tn ^OQ, «n — r-iQiigtn-Minro c-h-h > C 0,4-4 4-1 QOiaiÖin — igiOH C 0) ή ο 5v(0-H Ο'—αΐδο fiiniD^fOCOin

_ -H >4 > -—I I—I 01 ΜΉ (11 ro 0 id ro > -Η φ O

OX+J-Hig 3 3 P Ό 3 3 H <0 xi E -H -H tn ^ XXlOQiO Ή4-ι&>,ΓΗ(η(0Μ 0 0--1 οχ X Μ wp-H Γ-ΐ Η'Ηχί'Η m ι <d [η ^ -Ρ $ί ±] 300¾¾ <ο o & ω-Ηίοια&όσίΜΦΌΗ -d £ *0 ο ω wXx:oif>in4-i4-ijoo— 04->>, 2 ·η m m 4-ι q £ ιηρχιχι <0 ιη ·η n m ·Η -H jQ 3 >*ν Ε* W 73 < £ CX Ε< < m * Ω 28 8 7 31 1

Taulukon V mukaiset yksikerroksisen ja kaksikerroksisen sisäosan käsittävät vaipat testataan kahdessa vuoto-tutkimustyypissä.

Toinen näistä tutkimuksista on samaa yleistä tyyp-5 piä kuin esimerkissä 3. Sen lisäksi, että saadaan keskimääräinen virtsan kokonaiskuormitus vuodon hetkellä, tämä testi antaa myös tulokset useiden vaipan lisäsuorituspara-metrien suhteen. Esimerkiksi tarkastelemalla huolellisesti visuaalisesti ja paloittelemalla vaippa käyttöajan jäl-10 keen, voidaan määrittää, onko vaipan sisäosa pysynyt koossa vai onko se repeytynyt käytön ja kuormituksen aiheuttamien rasitusten vaikutuksesta. On myös mahdollista määrittää virtsan prosenttiosuus jokaisessa kerroksessa, esimerkiksi sen virtsan prosenttiosuus, joka säilyy nesteen va-15 rastointikerroksessa. Lopuksi on mahdollista määrittää imeytymisen laajuus, joka tapahtuu keräys/jakelu-kerroksessa, mittaamalla kuinka pitkälti keräys/jakelu-kerros on kostunut.

Toisessa vuototutkimuksessa pikkulapset pitävät 20 vaippoja kotonaan todellisissa käyttöolosuhteissa. Äidit punnitsevat testivaipat poistohetkellä ja merkitsevät muistiin tapahtuneen vuodon laajuuden. Täten on mahdollista laskea niiden vaippojen prosentuaalinen osuus, jotka pettävät annetuilla kuormitusarvoilla.

25 Tulokset näistä kahdesta vuototutkimustyypistä on esitetty taulukossa VI. Taulukon VI arvot edustavat useiden testien keskiarvoa. Kaikille vuototyypeille ei arvoja ole saatavissa jokaiselle testatulle vaippatyypille.

i: 29 87311 α σ> n * oo n νο

O' J V νβ «H » VO

\ ro n r-~ >—t rj· .—i rr Ω 'T m <* Ω 00 ' (N < C· \ ov r~ o * η'ν. Λ- Ω (N τί· o O' Z z 00 r- O' Ω O' p~ o < < s O'vorn· o ^

Ω ro ro © r-i z Z

t-~ J < < < < <oo ^

N — N NN N

Ω Z 2 2 2 2-· oo vo o r-~ vo < n oo H ro v <-h » \ m -«f oo o 20 vo in Ω «

»H

iH

O

C *0* >i O

0) (N * 00 VO

C ro .-H « :0 ΓΜ •rl n (n I oo i 4-> rr r-t 3 (0 ±>

Zi S £ ‘ « * g 5

U g tj EC «O

Q) X M O ω oi ^ oi -H 4) 05 *“» i§ C “3 05 05 3 oi <3 S E 3 3 U \ 4-1 JO .3 4-1 4-1 ^ -2? VJ > 4-1 4-< ^ ^

22 3 C S) B o O

33 4-J 0) 4-> -H 3 3 Ä4->ffl -H 05 Ä4JÄ Ä

05 -H > a -H <0 3 O

•H E O E C 05 — —

10 y rH · >v 3 O dP dP

C00 E -H 4-1 rH O'— —

0 3 -H >i 4-J O 4-J

05 2 J2 <0 id O <0 O Q 4-i -M (0 *0 >, O -H 05 05 & H +-1 ? <0 (01005 4-i λ:ηο5 a ju h -m > a <g a oi oi •H 0) «0 Ä W Φ S -H (0 -H +4 -H g

U COW >WC(005 <OM>P

*o 3 oi o SS j2<u>4-> >-r4Äp «05050 3 3 C C M >-Pl|

E 3 -t-* H <0 05 05 3 4-* -3 4-t *H 4J 4J<U

E M P w o ö 3 >1 <-i Φ > g> ja o .* H C ·Η -H & 01 « « h +J (B φ Φ is 4-J 05

0 O, 5, 2 > .C O -— €0 05 -H a) ro C -H C 2 >1 -H

ι-r C Oi > 4-i 05 dP -H -H (04-1 3 34-1 3 (g « O

> K 5h 3 · ••H'— 05 ΙΛ 4-J >, 4J 44 01 4-» (0 2 05 •rj >1 id 4J E S *-· V4 XJ C Ή (0 ·Η 01 2 O Jid-Uino-H-HOBJCCCJJOOO O _ -H rä 2 2 (0 3 4J id 2 305 3 3 > -P (Λ *H 01 -h oi o 2 2 MO54JQ05O5a4-'>Q4 -H O M b 3 91 O -H 3 0) 05 (0 5-t ·Η ·Η —-id M 30 30 il il r4 £ « ρ>^^γ-ι·γ4 o (α^^α,^ιπ ro o 3-H05O < > ίί > ~ > r- > ΓΟ < Ω <0 05 -H 3 ^ ~ \ \ E* W LO C/5 rH I I I II (N I I 2Ω 30 8731 1

Taulukon VI arvot osoittavat, että saavutetaan lukuisia tärkeitä etuja käytettäessä tämän keksinnön mukaista kaksoisisäosarakennetta. Ensiksikin voidaan havaita, että hydrogeeliä voidaan käyttää hyödyksi huomattavasti 5 tehokkaammin, minkä parhaiten osoittavat parantuneet hyd-rogeelin kuormitusarvot vertailuvaippaan verrattaessa. Lisäksi varastointikerros sisältää pääosan nesteestä, esimerkiksi 70 - 80 %, vaikka se muodostaa vähemmän kuin puolet absorboivan aineen painosta. Tämä on edullista, koska 10 tähän kerrokseen varastoitu neste vapautuu huomattavasti vaikeammin rasituksen vaikutuksesta. Täten keksinnön mukaiset vaipat minimoivat nesteen vapautumisen takaisin pintakerroksen lävitse, ja pikkulapsen iho säilyy kuivempana. On myös huomattava, että koska suurin osa nesteestä 15 pysyy nesteen varastointikerroksessa, joka on sijoitettu kohti vaipan etuosaa, virtsan taipumus sekoittua ulosteiden kanssa vähenee huomattavasti vaipan takaosassa, joka on kosketuksessa käyttäjän ihon kanssa.

Taulukon VI arvot osoittavat myös, että imeytyminen 20 kaksikerroksisissa sisäosatuotteissa on huomattavasti tehokkaampaa, kuten paljon pienempi kuiva alue keräys/jakelu-kerroksen takaosan sisäosassa osoittaa. Edelleen voidaan havaita, että kaksikerroksisen sisäosarakenteen kesto repeytymistä vastaan on parantunut, kuten vaipan prosentu-25 aalinen repeäminen verrattuna kerrostamattomaan sisäosa-tuotteeseen osoittaa.

Lopuksi taulukon VI arvot osoittavat, että voidaan saavuttaa suurempi vaipan pidätyskyky samoilla suhteellisilla sisäosamateriaalin kustannuksilla, tai vaihtoehtoi-30 sesti likimain sama vaipan pidätyskyky voidaan toteuttaa 20 - 30 % pienemmillä kustannuksilla verrattuna yksinkertaiseen tasaiseen sisäosarakenteeseen, mikä aiheutuu hyd-rogeelimateriaalin tehokkaammasta käytöstä ja sijainnista. Jopa silloin, kun kaksoiskerroksiset sisäosatuotteet suun-35 nitellaan siten, että niiden pidätyskyky on sama kuin ho- li 3i 87511 mogeenisten tuotteiden vuototutkimuksen mukaan, kaksoisra-kenteisissa vaipoissa on harvemmin vuotoja kotikäytössä, koska niiden toiminta on luotettavampaa ja tehokkaampaa. Tämän parantuneen luotettavuuden osoittaa selvimmin pie-5 nempi prosentuaalinen vuotojen määrä kotikäytössä testattaessa yön aikana esiintyvissä rasituksissa.

Claims (12)

32 873 Π

1. Absorboiva kertakäyttöinen esine, joka käsittää: 5 (a) nestettä läpäisemättömän, pitkänomaisen aluskerrok- sen; (b) verrattain hydrofobisen, nestettä läpäisevän pintakerroksen; ja (c) absorboivan sisäosan, joka on sijoitettu mainitun 10 aluskerroksen ja mainitun pintakerroksen väliin, jolloin mainittu sisäosa käsittää alapuolisen kerroksen, joka käsittää hydrofiilistä kuitumateriaalia ja veteen oleellisesti liukenemattomia hydrogeelihiukkasia, sekä yläpuolisen kerroksen, joka koostuu oleellisesti hydrofiilisesta 15 kuitumateriaalista ja jossa ei ole, tai on korkeintaan pieni määrä veteen liukenemattomia hydrogeelihiukkasia, jolloin (i) yläpuolinen kerros käsittää nesteen keräys/jakelu-kerroksen, jonka tiheys on 0,05 - 0,25 g/cm3, tunnet- 20. u siitä, että yläpuolinen kerros käsittää korkeintaan 8 paino-% yläpuolisen kerroksen painosta veteen oleellisesti liukenemattomia hydrogeelihiukkasia; (ii) alapuolinen nesteen varastointikerros, jonka tiheys on noin 0,06 - 0,3 g/cm3 ja joka koostuu pääasiassa hyd- 25 rofiilisen kuitumateriaalin ja noin 9-60 paino-%:in suuruisen määrän oleellisesti tasaisesta yhdistelmästä mainitun alapuolisen kerroksen painosta laskettuna, oleellisesti veteen liukenemattoman hydrogeelimateriaalin osasia; jolloin mainitussa alapuolisessa nesteen varas-30 tointikerroksessa on yläpinta, jonka ala on noin 0,25 - 1,0 kertaa mainitun yläpuolisen nesteen keräys/jakelu-kerroksen pinta-ala ja mainittu alapuolinen nesteen varastointikerros on sijoitettu mainitun aluskerroksen ja mainitun yläpuolisen kerroksen suhteen siten, että vähin-35 tään 75 % hydrogeelimateriaalista mainitussa alapuolisessa kerroksessa sijaitsee mainitun absorboivan esineen li 33 87 3(1 etuosan kahdenkolmasosan alueella ja siten, että vähintään 55 % hydrogeelimateriaalista mainitussa alapuolisessa kerroksessa sijaitsee mainitun absorboivan esineen etuosan puolikkaan alueella. 5

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen esine, tun nettu siitä, että (a) yläpuolinen nesteen keräys/jakelu-kerros on pitkänomainen ja sen tiheys on 0,07 - 0,14 g/cm3; (b) alapuolinen nesteen varastointikerroksen tiheys on 10 0,09 - 0,18 g/cm3 ja se käsittää hydrofiilisen kuitumate riaalin ja 15 - 40 paino-% mainitun alapuolisen kerroksen painosta laskettuna hydrogeelimateraalia, joka on jakaantunut oleellisesti tasaisesti kauttaaltaan hydrofiiliseen kuitupohjaan, perusteellista seosta; 15 (c) alapuolinen nesteen varastointikerroksen yläpinta-ala on 0,25 - 0,75 kertaa mainitun yläpuolisen kerroksen pinta-ala; ja (d) vähintään noin 90 % hydrogeelimateriaalista mainitussa alapuolisessa nesteen varastointikerroksessa sijaitsee 20 absorboivan esineen etuosan kahdenkolmanneksen alueella ja vähintään noin 60 % hydrogeelimateriaalista alapuolisessa nesteen varastointikerroksessa sijaitsee absorboivan esineen puolikkaan alueella.

3. Patenttivaatimuksen 1 mukainen esine, t u n -. . 25 n e t t u siitä, että nesteen varastointikerros muodos tuu dispergoitujen hydrogeeliosasten vähintään kahden kerroksen muodostamasta laminaatista, jotka kerrokset on kääritty ja erotettu toisistaan hydrofiilistä kuitumateriaalia olevien arkkien avulla. 30

4. Jonkin patenttivaatimuksen 1-3 mukainen esi ne, tunnettu siitä, että hydrofiilinen kuitumateriaali käsittää selluloosakuituja, jolloin oleellisesti veteen liukenematon hydrogeelimaterlaali on valittu Joukosta, johon kuuluvat hydrolysoitu, akryylinitriilillä 35 oksastettu tärkkelys, akryylihapolla oksastettu tärkkelys, polyakrylaatit, isobutyleeni/maleiinihappoanhydridi- 34 87 31 1 kopolymeerit tai näiden hydrogeelimateriaalien seokset.

5. Jonkin patenttivaatimuksen 1-4 mukainen esine, tunnettu siitä, että yläpuolinen nesteen keräys/ jakelu-kerros sisältää hydrogeeliosasia korkeintaan 5. paino-% mainitun yläpuolisen kerroksen painosta.

6. Jonkin patenttivaatimuksista 1-5 mukainen esine, tunnettu siitä, että (a) yläpuolisen nesteen keräys/jakelu-kerroksen pinta-alapaino on 0,015 - 0,1 g/cm2 ja 10 (b) alapuolisen nesteen varastointikerroksen pinta-ala- paino on 0,02 - 0,12 g/cm2.

7. Patenttivaatimuksen 6 mukainen esine, tunnettu siitä, että se on kertakäyttöinen vaippa, jossa yläpuolinen nesteen keräys/jakelu-kerros on pääasial- 15 lisesti tiimalasin muotoinen ja alempi nesteen varastoin-tikerros on pääasiallisesti soikea.

8. Patenttivaatimuksen 7 mukainen vaippaesine, tunnettu siitä, että mainittu, yleensä soikea nesteen varastointikerros käsittää selluloosakuitujen ja 20 oleellisesti vesiliukoisen hydrogeelimateriaalin osasten ilmalevitettyä seosta.

9. Patenttivaatimuksen 7 tai 8 mukainen vaippaesine, tunnettu siitä, että mainitussa alapuolisessa nesteen varastointikerroksessa olevien hydrogeeliosasten 25 koko on 50 mikrometristä 1 millimetriin, jolloin mainitut osaset muodostavat 15 - 40 prosenttia mainitun alapuolisen kerroksen painosta.

10. Jonkin patenttivaatimuksen 4-7 mukainen vaippaesine, tunnettu siitä, että mainittu ala- 30 puolinen nesteen varastointikerros on erillinen sisään-työnnettävä kerros, joka on kääritty kokonaan suuren mär-kälujuuden omaavaan käärekudonnaiseen.

11. Patenttivaatimuksen 10 mukainen vaippaesine, tunnettu siitä, että käärekudonnainen on kudosta 35 ja kiinnitetty liimaa ruiskuttamalla alapuoliseen nesteen varastointisisäkerrokseen. 35 8731 1

12. Kertakäyttöinen kaksikerroksinen absorboiva sisäosa, joka soveltuu käytettäväksi absorboivassa esineessä, jolloin absorboiva sisäosa käsittää ensimmäisen kerroksen, joka sisältää oleellisesti hydrofiilistä kui-5 tumateriaalia ja jossa ei ole, tai on korkeintaan pieni määrä veteen liukenemattomia hydrogeelihiukkasia, ja toisen kerroksen, joka sisältää hydrofiilistä kuitumateriaalia ja veteen oleellisesti liukenemattomia hydrogeelihiukkasia, jolloin ensimmäisen kerroksen tiheys on 0,05 -10 0,25 g/cm3, tunnettu siitä, että ensimmäinen kerros käsittää korkeintaan 8 paino-% ensimmäisen kerroksen painosta veteen oleellisesti liukenemattomia hydrogeelihiukkasia, jolloin ensimmäinen kerros käsittää sitä käytettäessä pitkänomaisen yläpuolisen nesteen keräys/ja-15 kelu-kerroksen; ja toisen kerroksen tiheys on 0,06 - 0,3 g/cm3 ja se koostuu pääasiallisesti oleellisesti yhtenäisestä hydrofiilisen kuitumateriaalin ja 9 - 60 paino-%:n suuruisen määrän, laskettuna toisen kerroksen painosta, oleellisesti veteen liukenemettoman hydrogeelimateriaalin 20 kombinaatiosta, jolloin toinen kerros käsittää sitä käytettäessä, alapuolisen nesteen varastointikerroksen; jolloin alapuolisen nesteen varastointikerroksen yläpinta-ala on 0,25 - 1,0 kertaa mainitun yläpuolisen keräys/jakelu-kerroksen pinta-ala, ja jolloin mainittu alapuolinen 25 nesteen varastointikerros on sijoitettu mainitun yläpuolisen kerroksen suhteen siten, että vähintään 75 % hydro-geelimateriaalista mainitussa alapuolisessa kerroksessa sijaitsee mainitun absorboivan sisäosan etuosan kahden-kolmasosan alueella ja siten, että vähintään 55 % hydro-30 geelimateriaalista mainitussa alapuolisessa kerroksessa sijaitsee mainitun absorboivan sisäosan etuosan puolikkaan alueella. 36 8 7 31 1