FI72544C - Formare med tvao viror i pappersmaskin. - Google Patents

Description

ΙΓΰΕΤ] ΓΒΐ m^UULUTUSjULKAISU 72544 ™ (11) UTLÄGGNINGSSKRIFT ' ί%Λ· C (45) Γ-t.:. :ti ·.-·:'·!'-tty

Pr.te:-.t Ι.ΊΙίt 33 CC 1337 (51) Kv.lk.4/lnf.CI.« D 21 F 1/00 £ y |^| | PIN LAND (21) P»tenttlhakemu$ — Patentansöknlnj 75177*+ (22) Hakemispilvi — Ansöknlnjidaj 13-06.75 (Fl) (23) Alkupäivä — Glltlghetsdag 13-06.75 (41) Tullut julkiseksi — Blivlt offentllj 1 4.1 2.76

Patentti· ja rekisterihallitus Nähtäväksipanon ja kuul.julkaisun pvm. —

Patent- och registerstyrelsen ' ' Ansökan utlagd oeh utl.skrlften publlcerad 27-02.87 (86) Kv. hakemus — Int. ansökan (32)(33)(31) Pyydetty etuoikeus — Begärd prioritet (71) Valmet Oy, Punanotkonkatu 2, 00130 Helsinki, Suomi-Finland(FI) (72) Matti Kankaanpää, Espoo, Suomi-Finland(FI) (7*0 Forssen £ Salomaa Oy (5**) Paperikoneen kaksi vi i reformer i -

Formare med tvä viror i pappersmaskin

Keksinnön kohteena on paperikoneen kaksiviiraformeri, jossa vedenpoisto muodostuvasta rainasta olennaiselta osaltaan tapahtuu samanaikaisesti kahden viiran läpi, joista toinen on rainan kantava viira ja toinen rainan peittävä viira ja jossa kantavan viiran sisäpuolella on kaksi imutelaa, joista rainan kulkusuunnassa ensimmäinen on rainanmuodostustela ja toinen kuskitela ja jossa rainanmuodostustelassa on ainakin kahden imulokeron muodostama vedenpoistosek-tori, joka formerin toimiessa on molempien viirojen peittämä ja jolla sektorilla vedenpoisto primäärisesti saadaan aikaan viirojen yhteenpuristamisella ja jossa kantava viira ja peittävä viira ennen rainanmuodostustelaa muodostavat kidan, johon paperikoneen perälaatikko syöttää kuitususpensiosuihkun ja jossa formerissa kantava viira ja peittävä viira kulkevat yhdessä rainanmuodostus-telan imuvyöhykkeen alusta yläviistoon ainakin siihen pisteeseen saakka, jossa kantava viira saavuttaa kuskitelan sitä sivuten, ja jossa formerissa sillä osuudella, jonka viirat kulkevat yhdessä rainanmuodostustelan ja kuskitelan välillä viirojen kulku määräytyy peittävän viiran sisäpuolella olevan yhden tai useamman pyörivän formaatio-ohjaustelan ohjaamana ilman kiinteitä viiraa 2 72544 hankaavia elimiä, joka formaatio-ohjaustela molempia viiroja painaen aiheuttaa viirojen kulussa mutkan kantavan viiran puolelle.

Viime vuosina on kehitetty useita ns. kaksiviiraformerirakenteita, joissa yleensä pyritään eri tavoin aikaansaamaan vedenpoisto muodostuvasta paperi-rainasta samanaikaisesti kahteen suuntaan. Tämä toimintaperiaate luonnollisesti nopeuttaa vedenpoistoa huomattavasti. Lisäksi muodostunut paperiraina on rakenteeltaan homogeenisempi kuin tavanomaisella fourdrinier-viiralla aikaansaatu.

Alkuperäisessä symmetriseen vedenpoistoon tähtäävässä kaksiviiraformerissa viirojen kulku oli pystysuora ja massa syötettiin viirojen väliin ylhäältä. Nykyisin käytössä olevat kaksiviiraformerit eroavat alkuperäisestä ja toisistaan etupäässä massan syöttösuunnan suhteen ja siinä, miten viirojen yhteinen kulku on järjestetty sillä osuudella, jossa rainan muodostuminen ja kiinteytyminen näiden viirojen välissä tapahtuu.

On havaittu useimmissa tapauksissa edulliseksi tehostaa vedenpoistoa keskipakovoiman avulla konstruoimalla tällainen kaksiviirakombinaatio siten, että viirat joutuvat kulkemaan kaarevaa rataa varsinkin välittömästi perälaatik-koa seuraavalla alkuosuudella, jossa pääasiallinen vedenpoisto tapahtuu.

Eräs tällainen ratkaisu on brittiläisen patentin n:o 993 837 mukainen konstruktio, jossa viirat kahta telaa kiertäen muodostavat S-kirjaimen muotoisen radan. Tämän rakennetyypin ja sen eri variaatioiden heikkoutena on se, että viira, joka on kiertänyt ensimmäistä telaa sisempänä, tulee kulkemaan seuraavalla telalla ulompana. Viirat joutuvat tällöin siirtymään toistensa suhteen, mikä voi vahingoittaa niiden välissä kulkeutuvaa, jo muodostunutta kuiturainaa joko häiriten sen kuituorientaatiota tai vähentäen sen lujuutta.

Sellaisista rakenteista, joissa sekä viirat yhteisellä osuudella että tällöin muodostunut kuituraina kaartuvat vain yhteen suuntaan, ovat ennestään tunnettuja esim. suom.pat.hak. n:o 3319/68 sekä n:o 2580/65 mukaiset ratkaisut. Näiden epäkohtana on mm se, että viiran kaareutuvaa rataa noudattava kulku saadaan aikaan erilaisin viiraa hankaavin elimin (kaarevapintainen imukenkä tms), joilla on voimakas viiraa kuluttava vaikutus. Epäkohtana voidaan myös pitää näiden rakenteiden vaatimaa suurta tilaa konesuunnassa.

Il 3 72544

Vielä on hakijan suomalaisessa hakemuksessa n:o 774/74 esitetty eräs edellämainituista rakenteista poikkeava kaksiviiraformeri, johon esillä oleva keksintö liittyy.

Esillä olevan keksinnön tarkoituksena on saada aikaan parannus hakemuksen n:o 774/74 mukaiseen konstruktioon lisäämällä edelleen sen vedenpoistokapa-siteettia, lisäämällä mahdollisuuksia vedenpoiston suunnan hallitsemiseen, parantamalla viirojen ohjausta ja kulkua.

Keksinnölle on pääasiassa tunnusomaista se, että rainanmuodostustelan ja kus-kitelan yhteisen, peittävän viiran silmukan puoleisen tangenttitason ja rainanmuodostustelan, formaatio-ohjaustelan ja kuskitelan välisten viirojen yhteisten juoksujen keskinäiset kulmat ovat alueella n. 2°...12°.

Vedenpoisto tapahtuu hakemuksen 774/74 kaltaisessa formerissa suurelta osalta rainanmuodostustelalla. Kun halutaan lisätä vedenpoistokapasiteettia tässä vaiheessa, on se määrätyllä koneen nopeudella, viirojen tiheydellä ja viirojen kireydellä mahdollista lähinnä kantavan viiran suuntaan eli muodostustelan sisään. Tämä edellyttää, että se rainanmuodostustelan sektori, jonka viirat peittävät, laajuudeltaan kasvaa. Peittokulmaa saadaan suhteellisen paljon lisätyksi ohjaamalla viira yhden tai useamman telan avulla niin, että se tekee loivan mutkan muodostustelan ja kuskitelan välissä kantavan viiran suuntaan.

Tällä järjestelyllä saavutetaan eräitä muitakin etuja: viirat saadaan ilman liiallista kiristystä niiden yhteisen kulun aikana pysymään tiiviisti yhdessä, vaikka kysymyksessä olisivat suurtakin venymistaipumusta osoittavat muoviviirat. Viirojen yhdessä pysyminen on tärkeätä niiden väliin syntyvän muodostumisvaiheessa olevan kuiturainan struktuurin ja lujuuden kannalta. Viirojen luisto muodostus- ja kuskiteloilla myös pienenee.

Niinikään voidaan tällaisen formaatio-ohjaustelan avulla saada aikaan sellainen suunnanmuutos viirojen kulussa, että niiden välissä olevasta rainasta puristunut vesi poistuu keskipakovoiman vaikutuksesta päinvastaiseen suuntaan kuin kyseistä formaatio-ohjaustelaa edeltävällä rainanmuodostustelalla. Tietyissä tapauksissa esim. suhteellisen pienillä paperikoneen nopeuksilla ja massalaaduil-la, joista vesi poistuu helposti, tällä kohdalla voidaan käyttää tavanomaista viiranjohtotelaa. Useimmissa tapauksissa kuitenkin formaatio-ohjaustela ei * 72544 voi olla samanlainen kuin muut viiranohjaustelat. Tämä johtuu kyseisen telan sijoituksesta, jossa se aiheuttaa puristuksen kahden viiran ja niiden välissä olevan massarainan muodostamaan sandwich-rakenteeseen. Telan kosketuskohdassa viirojen välinen puristus kasvaa huomattavan suureksi ja viirojen välissä olevaan massakerrokseen syntyvä paine saattaisi tietyissä olosuhteissa turmella rainan rakenteen kokonaan, jos telan pinta tässä kohdassa olisi vettä läpäisemätön. Tämän vuoksi keksinnön mukaisesti kyseisessä kohdassa on edullista käyttää telaa, jonka rakenne on avopintainen esim. rei'itetty, ja jos tässä kohdassa rainasta puristuu suurikin vesimäärä, telan pinta pystyy vastaanottamaan tämän onteloihinsa. Telan pinnan ontelot voivat olla joko reikiä tai esim. suomalaisen patentin n:o 45583 mukaisesti valmistetuista puristinteloista tunnettuja uria, jotka ovat telan akselia vastaan olennaisesti kohtisuorassa vaipan pintaa kiertäen. Tela voi olla myös egoutterityyppinen, viirakudoksella päällystetty. Reiät voivat olla vaipan läpäiseviä tai ulottua vain esim. puoleen väliin vaipan paksuutta.

Jos reiät ulottuvat läpi vaipan, voi telan sisälle olla järjestetty yksi tai useampi imusysteemiin yhdistetty kammio, jossa vallitseva alipaine pitää huolta reikien tyhjenemisestä.

Se riittävätkö "sokeaporatut,,-reiät vai tarvitaanko läpikäyviä reikiä ja tarvitaanko tämän lisäksi vielä imua vaipan sisäpuolella riippuu koneen nopeudesta, muodostuneen massarainan paksuudesta, kuitumateriaalin jauhatus-asteesta ym. tekijöistä.

Kohdassa, missä tela koskettaa peittävää viiraa voi esiintyä ns. puhallus-ilmiö telan pyörimisliikkeen mukana tulleen ilman ahtautuessa telan ja viiran väliseen kitaan. Tämän ilmiön estämiseksi on edullista, että telassa on tällä kohdalla imusysteemiin yhdistetty lokero. Niinikään on formaatio-ohjaustelan avulla mahdollista vaikuttaa vedenpoiston symmetrisyyteen ja tällöin voi tulla kysymykseen se mahdollisuus, että ainakin yhdessä telan sisäpuolisessa kammiossa vallitsee ylipaine. Tämän vaikutuksesta voidaan telan kohdalla aikaansaada puhallus, jolla voidaan keskipakovoiman lisäksi jossain määrin vaikuttaa veden poistoon.

Vedenpoisto rainasta tapahtuu kuitenkin kuten aikaisemmin mainittiin, pääasiassa rainanmuodostustelalla ja keksinnön merkitys on tällöin siinä, että sitä imusektoria, jonka viirat muodostustelalla peittävät saadaan suurenne-

II

5 72544 tuksi. Keksinnön mukaisen formaatio-ohjaustelan avulla on myös viirojen kireys entistä paremmin hallittavissa, mikä niinikään on vedenpoistoon vaikuttava tekijä.

Vedenpoisto rainasta jatkuu jossain määrin vielä kuskitelallakin pääasiassa imun ansiosta. Myös kuskitelalla saadaan keksinnön mukaisen formaatio-ohjaustelan avulla imusektorin peittoa lisätyksi kuskitelan tulopuolella, jos se on tarpeellista. Jättöpuolella on imusektorin peittokulman laajentuminen mahdollista siirtämällä kuskitelan tuntumassa olevaa ylintä peittävän viiran viiranjohtotelaa kantavan viiran kulkusuuntaan.

Jos muodostustela ja kuskitela ovat jokseenkin samanmittaiset halkaisijaltaan ja jos formaatio-ohjaustela sijaitsee jokseenkin näiden telojen keskivälillä, kasvaa viirojen peittokulma kummankin telan osalta suunnilleen yhtä paljon. Jos halutaan, että muodostustelassa peitto lisääntyy enemmän, on formaatio-ohjaustela sijoitettava lähemmäksi muodostustelaa kuin kuskitelaa. Jos taas kuskitelalla on tärkeätä saada viiran peittoa lisätyksi, tämä tela sijoitetaan mahdollisimman lähelle kuskitelaa.

Formaatio-ohjaustelan avulla aikaansaatava suuntapoikkeama viirojen kulussa voidaan parhaiten ilmaista rainanmuodostustelan ja kuskitelan yhteisen ulkopuolisen tangentin ja viirojen välisenä kulmana. Edullisin kulma riippuu koneen ajonopeudesta, käytettävästä kuitumateriaalista, muodostuvan rainan neliömetripainosta ym tekijöistä.

Kun pidetään tavoitteena pelkästään sitä, että kantava viira ja peittävä viira saadaan pysymään yhdessä rainanmuodostustelan ja kuskitelan välisellä osuudella, riittää että kulma on noin 2-5°. Pyrittäessä vaikuttamaan vedenpoistoon formaatio-ohjaustelan aikaansaaman keskipakoisefektin avulla, kulman on oltava huomattavasti suurempi, kuitenkin niin että suurilla koneen nopeuksilla riittää pienempi kulma kuin pienillä nopeuksilla.

Keksinnön mukaisen formerin kokeilua varten rakennetussa koekoneessa formaatio-ohjaustela, jonka 0 = 800 mm, on edullisesti sijoitettu niin, että sen akseli sijaitsee jokseenkin rainanmuodostustelan (0 = 1635 mm) ja kuskitelan (0 = 1300 mm) yhteisellä ulkopuolisella tangentilla. Tällöin, kun mainittujen imutelojen keskiöetäisyys on noin 3500 mm, formaatio-ohjaustelan aiheuttama 6 72544 "painuma" viirojen kulussa on noin 500 mm, jolloin viirojen suunta rainan-muodostustelalta lähtiessä poikkeaa noin 12° kyseisestä tangentista. Viirojen peittokulma rainanmuodostustelalla kasvaa samalla määrällä. Kun imusektorin laajuus ilman formaatio-ohjaustelaa on 90°, saadaan täten aikaan noin 13 % lisäys. Formaatio-ohjaustela sijaitsee jokseenkin yhtä etäällä kummastakin imutelasta, ja peittokulman lisääntyminen kuskitelalla on samaa luokkaa kuin rainanmuodostustelalla. Kulma, jonka viirojen tulosuunta ja menosuunta formaatio-ohjaustelan kohdalla muodostavat, on koekoneen mukaisessa konstruktiossa noin 25°.

Vedenpoistoa voidaan kuskitelalla tunnetusti tehostaa painotelan avulla ja keksinnön mukaisesti on tällöin mahdollista, että ylin peittävän viiran viiran johtotela voi toimia painotelana.

Joidenkin paperilajien valmistuksessa ei liiallinen kuskitelalla tapahtunut puristus ole suotavaa. Tällöin on edullista ohjata peittävä viira niin, että se sivuaa kuskitelaa tämän sisäpuolella olevan imulokeron kohdalla vain sen verran, että muodostunut raina irtoaa peittävästä viirasta ja jää kantavalle viiralle.

Keksintöä selostetaan yksityiskohtaisesti viittaamalla oheisen piirustuksen kuvioihin, joista kuvio 1 esittää kaaviollisena sivukuvana erästä keksinnön toteutusmuotoa ja kuvio 2 toista, edellisestä hieman poikkeavaa toteutusesi-merkkiä.

Kuvioissa esitettyyn konstruktioon kuuluu kaksi viirasilmukkaa: kantava 1 ja peittävä viira 2, joiden kulkusuunta on indikoitu nuolilla. Kantavalla viiralla tarkoitetaan viiraa, jolle paperiraina 3 muodostusprosessin jälkeen jää ja jolta se tavanomaisesti irrotetaan edelleen puristinosalle johtamista varten. Kantavan viirasilmukan sisällä on kaksi imutelaa 4 ja 5, joissa on kummassakin ainakin yksi tavanomainen imulokero yhdistettynä imusysteemiin. Viirojen kulkusuunnassa ensimmäinen näistä imuteloista on rainamuodostustela 4. Rainamuodostustelaa kiertävä kantava viira 1 ja sen yhteyteen johdettu peittävä viira 2 muodostavat kidan 12, johon kuitususpensiosuihku syötetään perälaatikosta 11. Kuitususpensiosuihku voidaan syöttää kitaan joko siten, että se on suunnattu pisteeseen, jossa peittävä viira ja kantava viira kohtaavat toisensa (kuvio 1) tai siten, että se kohtaa toisen viiran, edulli- 7 72544 sesti peittävän viiran, olennaisesti aikaisemmin kuin toisen viiran (kuvio 2). Jälkimmäistä syöttötapaa varten peittävä viira varustetaan viirapöydällä 110 kohdassa, johon kuitususpensiosuihku lähinnä suunnataan. Tämä syöttötapa tekee mahdolliseksi käyttää kaksiviiraformerin niitä säätömahdollisuuksia, joita paperintekijät normaalisti käyttävät fourdrinier-paperikoneilla massan syöttämisessä tasoviiralle paperin kuituorientaation tai pohjanmuodostuksen hallitsemiseksi esim. viira/massasuihku-nopeussuhteen avulla.

On myös mahdollista syöttää massa epäsymmetrisesti kantavalle viiralle ennen kidan 12 "sulkeutumista" viirapöydän 110 kohdalla. Tämä vaihtoehto lisää mahdollisuuksia vedenpoiston symmetrisyyden hallitsemiseen.

Jotta estettäisiin tulviminen so. kidan 12 täyttyminen ja poikittaisvirtauk-set, on edullista, että rainanmuodostustelan 4 kehänopeus on suurempi kuin massasuihkun nopeus. Kidan 12 kulmaa eli suuruutta ja suuntaa voidaan säätää rintatelojen 8a ja 7b asemaa muuttamalla. Näiden telojen avulla, erityisesti telan 7b avulla on säädettävissä myös viirojen 1,2 kireys ja siten muodostuvaan massarainaan 3 kohdistuva puristus viirojen välissä. Vedenpoisto alkaa tehokkaasti itse kidassa 12 ja jatkuu sen jälkeen rainan muodostuste-lalla 4. Massasta puristunut vesi poistuu osittain ulospäin keskipakovoiman vaikutuksesta ja osittain rainanmuodostustelan 4 sisään telavaipassa olevien reikien kautta lähinnä imun vaikutuksesta. Jos keskipakovoiman aiheuttama vedenpoisto suurilla nopeuksilla pyrkii aiheuttamaan toispuolisuutta, voidaan peittävä viira 2 valita riittävän tiheäkudoksinen, mutta ennen kaikkea kuitenkin käyttämällä hyväksi riittävää imua rainamuodostustelalla 4. Rainan-muodostustelassa 4 on sen sektorillako^ yksi tai useampia imulokeroita, joissa vallitsevaa imua voidaan vedenpoisto-olosuhteista riippuen säätää.

Rainanmuodostustelan 4 jälkeen viirojen kulku rainanmuodostustelan ja kuski-telan välillä ohjataan yhden tai useamman formaatio-ohjaustelan 100a,100b avulla, jolloin saadaan laajennetuksi sitä sektoria, jonka viirat 1,2 peittävät imuteloista.

Kuviossa 1 on esitetty imulokerolla varustettu formaatio-ohjaustela 100a sijoitettuna ala-asentoon eli rainanmuodostustelan 4 tuntumaan, jolloin tässä telassa 4 peittokulma lisääntyy enemmän kuin kuskitelassa 5. Kun formaatio-ohjaustela varustetaan kuten tämän keksinnön erään suoritusmuodon 8 72544 mukaisesti on mahdollista, sekä imu- että puhalluslokerolla, on mahdollista suuremmassa määrin kuin aikaisemmin tunnetun tekniikan mukaisesti, hallita vedenpoiston suuntaa.

Kuviossa 2 on esitetty ilman imulokeroa oleva formaatio-ohjaustela 100b, joka voi olla pinnaltaan uritettu tai esim. viirakudospäällysteinen. Kuviossa 2 oleva tela on yläasennossa eli kuskitelan 5 tuntumassa lisäten tämän telan peittokulmaa.

Formaatio-ohjausteloja voi olla kaksikin, toinen kuskitelan toinen rainan-muodostustelan tuntumassa, jolloin saadaan peittokulmaa lisätyksi samanaikaisesti molempien telojen osalta.

Mitä tulee peittävän viiran 2 ohjaukseen muilta osin, se tapahtuu rainanmuo-dostustelan 4 läheisyydessä, rintatelan 7b avulla, joka on siirrettävissä niin, että kidan 12 kulmaa ja kidan 12 pituutta saadaan tarpeen mukaan säädetyksi. Kuskitelan läheisyydessä on viiranjohtotela 7a, jonka avulla kuvion 1 mukaisesti peittävää viiraa 2 sekä kuiturainaa 3 voidaan puristaa kuski-telan 5 yhtä imuvyöhykettä vastaan vedenpoiston tehostamiseksi. Telan 7a asemaa kuskitelaan 5 nähden voidaan säätää ja eräässä asennossa tela 7a voi toimia myös painotelana kuskitelalla, kuten on esitetty kuviossa 2.

Formaatio-ohjaustelan sijoituksen vaihdeltavuus on varsin merkityksellinen tekijä keksintöä sovellettaessa. Tätä varten viiraosa voidaan varustaa sekä käyttö- että hoitopuolella johdekiskopalkilla, joka on olennaisesti samansuuntainen kuin muodostustelan ja kuskitelan ajateltu yhteinen ulkopuolinen tangentti. Näitä johteita pitkin formaatio-hjaustelan kannatusta on mahdollista siirtää haluttuun kohtaan. Formaatio-ohjausteloja voi olla enemmän kuin yksi. Kun käytetään kahta telaa voidan samanaikaisesti lisätä peittokulmaa yhtä paljon sekä kuskitelalla että formaatiotelalla. Se kuinka monta telaa käytetään riippuu myös kuskitelan ja muodostustelan välisestä etäisyydestä.

Keksintö ei luonnollisesti rajoitu kuvioissa esitettyihin tapauksiin, vaan sitä on mahdollista soveltaa eri variantteina selityksen ja esitettyjen patenttivaatimusten puitteissa.

Claims (2)

72544 9

1. Paperikoneen kaksiviiraformeri, jossa vedenpoisto muodostuvasta Tainasta (3) olennaiselta osaltaan tapahtuu samanaikaisesti kahden viiran (1,2) läpi, joista toinen on rainan (3) kantava viira (1) ja toinen rai-nan (3) peittävä viira (2) ja jossa kantavan viiran (1) sisäpuolella on kaksi imutelaa (4,5), joista rainan (3) kulkusuunnassa ensimmäinen on rainanmuodostustela (4) ja toinen kuskitela (5) ja jossa rainanmuodostus-telassa (4) on ainakin kahden imulokeron muodostama vedenpoistosektori ^β) , joka formerin toimiessa on molempien viirojen (1,2) peittämä ja jolla sektorilla (fö vedenpoisto primäärisesti saadaan aikaan viirojen (1,2) yhteenpuristamisella ja jossa kantava viira (1) ja peittävä viira (2) ennen rainanmuodostustelaa (4) muodostavat kidan (12), johon paperikoneen perälaatikko (11) syöttää kuitususpensiosuihkun ja jossa formerissa kantava viira (1) ja peittävä viira (2) kulkevat yhdessä rainanmuodostustelan (4) imuvyöhykkeen ^0) alusta yläviistoon ainakin siihen pisteeseen saakka, jossa kantava viira (1) saavuttaa kuskitelan (5) sitä sivuten, ja jossa formerissa sillä osuudella, jonka viirat (1,2) kulkevat yhdessä rainanmuodostustelan (4) ja kuskitelan (5) välillä viirojen (1,2) kulku määräytyy peittävän viiran (2) sisäpuolella olevan yhden tai useamman pyörivän formaatio-ohjaustelan (100a;100b) ohjaamana ilman kiinteitä viiraa hankaavia elimiä, joka formaatio-ohjaustela (100a;100b) molempia viiroja (1,2) painaen aiheuttaa viirojen (1,2) kulussa mutkan kantavan viiran (1) puolelle, tunnettu siitä, että rainanmuodostustelan (4) ja kuskitelan (5) yhteisen, peittävän viiran (2) silmukan puoleisen tan-genttitason ja rainanmuodostustelan (4), formaatio-ohjaustelan (100a;100b) ja kuskitelan (5) välisten viirojen (1,2) yhteisten juoksujen keskinäiset kulmat ovat alueella n. 2°...12°.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen former!, tunnettu siltä, että sanotun formaatio-ohjaustelan (100) asema on säädettävissä sekä olennaisesti rainanmuodostustelan (4) ja kuskitelan (5) keskiöiden yhdyssuoran suunnassa että kohtisuoraan tätä vastaan ja että formerissa on laitteet tätä säätöä varten.