FI70739B

FI70739B - Banbildningsenhet vid framstaellning av flerskiktskartong

Info

Publication number: FI70739B
Application number: FI771364A
Authority: FI
Inventors: Matti Kankaanpaeae
Original assignee: Valmet Oy
Priority date: 1977-04-28
Filing date: 1977-04-28
Publication date: 1986-06-26
Also published as: BR7802675A; FR2388936A1; FI70739C; FI771364A; GB1589801A; ATA292178A; CA1076862A; DE2818118C2; AT365253B; SE7804893L; JPS53134908A; DE2818118A1; US4154645A

Description

|e r„, , KUULUTUSJULKAISU

B (11^ UTLÄGGN1NGSSKR1FT 7 0 7 7)9 C ^ my^clty

45 P-tent rr.s.l;!Ci CC 10 102C

^ ^ ^ (51) Kv.lk.*/lnt.CI.* D 21 F 11/04 SUOMI FINLAND (21) Patenttihakemus — Patentansökning 771364 (22) Hakemispäivä — Ansökningsdag 28.04.77 (FI) (23) Alkupäivä — Giltighetsdag 28.04.77 (41) Tullut julkiseksi — Blivit offentllg 29-10.78

Patentti- ja rekisterihallitus Nähtäväksi panon ja kuul.|ulkaisun pvm. — q6 86

Patent- och registerstyrelsen ' ’ Ansökan utlagd ooh utl.skriften publicerad (86) Kv. hakemus — Int. ansökan (32)(33)(31) Pyydetty etuoikeus — Begärd prioritet (71) Valmet Oy, Punanotkonkatu 2, 00130 Helsinki, Suomi-Finland(FI) (72) Matti Kankaanpää, Espoo, Suomi-Finland(FI) (74) Forssdn ε Salomaa Oy (54) Monikerroskartongin valmistukseen tarkoitettu rainanmuodostusyksikkö -Banbi1dningsenhet vid framstä11 ning av f 1 erskiktskartong

Keksinnön kohteena on rainanmuodostusyksikkö paperirainan valmistukseen, jossa on perälaatikko ja muodostettavaa paperirainaa varten oleva kantava viira, joka ohjataan perälaatikolta vedenpoistotelalle, jota edeltää kantavan viiran suuntaan vettä poistava viirapöytä, jonka takana on asemaltaan säädettävien viiranjohtotelojen ohjaama yläviira, joka ohjataan paperirainan päälle, jossa muodostusosassa viirapöydän ja vedenpoistotelan välillä on vedenpoisto-ohjauskenkä, joka ainakin vedenpoistotelan puoleiselta loppuosuudeltaan kaareutuu tämän kanssa samaan suuntaan.

Tämän keksinnön tarkoituksena on käyttää hyväksi niitä hyviä käyttökokemuksia, joita on saatu hakijan U.S. patentin nro 3 846 233 periaatteen mukaisella paperikoneen viiraosalla. Mainittu viiraosa on osoittautunut menestykselliseksi erilaisten hioke- ja täyteainepitoisten paperilaatujen valmistuksessa suhteellisen suurilla nopeuksilla. Se paperinvalmistuksen ala, johon yllämainitun keksinnön mukaisia periaatteita tässä keksinnössä pyritään soveltamaan, on kartongin tuo- 2 tanto. / 0 7 3 9 Tämä keksintö kohdistuu monikerroskartongin valmistusyksikköön. Tällaisia kartonkilajeja ovat esim. taivekartonki, rasiakartonki tai elintarvikekartonki ym. Tällaisia kartonkilaatuja voidaan valmistaa esim. kolmiviirakoneilla, joissa kolmella fourdrinier vilraosalla muodostetut rainat yhdistetään halutun substanssin omaavan kartonkirainan aikaansaamiseksi. Edelleen tällaiseen kartongin tuotantoon voidaan käyttää koneita, joissa eräät osarainat valmistetaan nostosylintereillä ja vain yksi kerros tasoviiralla. Fourdrinier viiraosa on edullinen valmistettavan kartongin laadun kannalta, mutta se vie suhteellisen paljon tilaa. Nostosylinterin muodostama märkäpää on tilankäytön kannalta hyvin edullinen, mutta nostoeylintereillä on esim. hyvän formaation ja poikittais-suunnassa tasaisen rainan aikaansaaminen huomattavasti vaikeampaa kuin taso-viiralla. Kuitujen orientoitumista on nostosylinterikoneella vaikea säätää. Nostosylintereillä rainan kuidut pyrkivät helposti asettumaan konesuuntaisiksi eli samaan suuntaan mihin ralna kulkee. Tämä ilmiö, joka vaikuttaa kartongin lujuus- ja jäykkyysominaisuuksiin huonontaen erityisesti poikkisuuntaista jäykkyyttä, on hyvin haitallinen kartongissa, josta valmistetaan esim. rasioita. Nostosylinterillä muodostettu raina pyrkii lisäksi tulemaan toispuoleiseksi, joka saattaa haitata kartongin käyttöä monissa jatkojalostusvaiheissa.

Tämän keksinnön tarkoituksena on saada aikaan monikerroskartonkikonetta varten sellainen rainanmuodostusyksikkö, jonka tilantarve on suunnilleen samaa luokkaa kuin nostosylinteriyksiköllä, mutta jossa kuitenkin voidaan soveltaa eräitä olennaisia fourdrinier-viiraosalla tyypillisiä rainanmuodostusperiaatteita.

Tarkoituksena on edelleen saada aikaan sellainen rainanmuodostusyksikkö, joka erikoisen hyvin soveltuu käytettäväksi ns. top-formerina sellaisissa kartonki-koneissa, joissa pohjaraina tai perusraina muodostetaan verrattain pitkällä fourdrinierviiraosalla.

Edellä selostettujen epäkohtien eliminoimiseksi ja tarkoitettujen päämäärien saavuttamiseksi keksinnön menetelmälle on pääasiallisesti tunnusomaista se, että vedenpoisto-ohjauskengällä on rainan kulkusuuntaan katsottuna onsipintalnen, listoista muodostuva kansi ja siihen liittyen umpinainen vedenpoistotelaan rajoittuva kansi, jonka ulottuma rainan kulkusuunnassa on täytelistoja paikoilleen sijoittamalla ja poistamalla muuteltavissa sovitellen siihen kohtaan nähden, missä ylävilra kohtaa kantavan viiran.

3 70739

Seuraavassa keksintöä selostetaan yksityiskohtaisesti viittaamalla oheisen piirustuksen kaaviollisiin kuvioihin, joista kuvio 1 esittää kaaviollisena sivukuvana keksinnön mukaista formeria, kuvio 2 esittää formerin alkuosaa suuremmassa mittakaavassa ja kuvio 3 esittää kaaviollisesti rainanmuodostuksen ja vedenpoiston eri vaiheita.

Kuviossa 1 esitetty rainanmuodostusyksikkö käsittää muodostusviiran 20, sen silmukan sisällä olevan rintatelan 21 ja muodostustelan 24. Rintatela 21 voi olla mitä tahansa rintatelana käytettyä rakennetta, se voi olla avopintainen, mutta tavallisin ratkaisu on solidi sileäpintainen tela. Muodostustela 24 voi olla sileä tela, solidi tela, uritettu tela tai avonainen tela. Se voi olla myös imutela varustettuna yhdellä tai useammalla imuvyöhvkkeellä.

Muodostusviirasilmukan 20 sisällä on kaksi alaviiran johtotelaa 26 ja 27, joista 26, siis viirasilmukan kulkuun nähden ensimmäinen tela, voi edullisesti olla uritettu. Näiden kahden telan 26,27 välissä voi olla yksi tai useampia so-pivimmin pieniläpimittaisia teloja 26a painamassa muodostusviiraa 20 sen alla olevaa perusviiraa 40 vastaan.

Kuvioiden 1 ja 2 mukaisesti telojen 21 ja 24 välissä muodostusviiran sisällä on kaksi vedenpoistoa varten tarkoitettua laitetta 22 ja 23. Vedenpoistolaite 22 on muodostuspöytä, jonka kansirakenne voi olla umpinainen, reikäpintainen tai listarakenteinen 22a. Listojen leveydet voivat vaihdella ja vastaavasti listarakenteen 22a rakojen lukumäärä voi vaihdella. Muodostuspöydän pinta on sopivimmin tasomainen. Listarakenteisen pöytäosan 22a jälkeen on foilikantinen toinen pöytäosa 22b. Vedenpoisto avopintaisella muodostuspöydällä tapahtuu sopivimmin vapaasti, mutta tähän voidaan yhdistää myös imuvaikutus. Poistuva vesi ohjataan vedenkeräyskaukaloon 28, josta lähtee vedenpolstokanava 29. Muodostus-pöytää 22 seuraava vedenpoistolaite 23 on märkäimulaatikon ja viiranohjaus-kengän muodostama yhdistelmä. Vedenpoletoalueen 22 pituus viiran kulkusuuntaan mitattuna on jokseenkin yhtä suuri kuin vedenpoistoelimen 23 pituus. Märkäimulaatikon kansi muodostuu foilimalsista listoista. Viiran ohjauskengän 4 70739 on umpinainen. Vedenpoistoelin 23 on kokonaisuudessaan kaarevapintainen. Lis-takantinen osuus on rakenteeltaan sellainen, että listojen väliset raot voidaan täyttää erityisillä täytelistoilla. Tällä tavalla rakokantisesta veden-poistoelimestä muodostuu umpikantinen ja vedenpoistoelimen umpikantista osuutta saadaan täten lisätyksi halutussa määrin.

Rainanmuodostusyksikköön kuuluu lisäksi peittävä viira 30, jonka silmukan sisällä on asennoltaan säädettävä ylärintatela 31 ja joukko johtoteloja 32 ja 33. Ylärintatela 31 sijaitsee sopivimmin jokseenkin vedenpoistoelimien 22 ja 23 välisellä kohdalla, mutta sen asema on säädettävissä jäljempänä esitetyllä tavalla. Peittävän viiran silmukan 30 sisällä on myös vedenkeräyskaukalo 34, josta lähtee vedenpoistoputki 35. Sillä kohtaa, jossa viirojen 20 ja 30 juoksut eroavat, siis telan 32 kohdalla on muodostusviirasilmukan 20 sisällä imu-laatikko 25. Imulaatikon 25 jälkeen osaraina W seuraa muodostusviiraa ja joutuu johdetun telan 26 kohdalla perusviiralle 40, jolla tuodaan osarainan W yhteyteen perusraina W^. Telojen 26 ja 27 välillä on perusrainalla 40 ja muodostus-viiralla 20 yhteinen juoksu E ja tällä kohdalla on perusviiran 40 silmukan sisällä tela tai imulaatikko 41 ja 42, jotka auttavat Tainoista W ja muodostuvan yhdistelmärainan solidifioinnin.

Edellä esitetyn perusteella rainanmuodostusyksikössä on ensin yksiviirainen, sopivimmin suora rainanmuodostusvyöhyke F ja tämän jälkeen toinen muodostusosa D, joka on kaksiviirainen, jonka jälkeen seuraa muodostustelalla 24 oleva rainan kiinteytysvyöhyke 3, minkä jälkeen rainat 20 ja 30 eroavat toisistaan ja osaraina W seuraa muodostusviiraa 20 ja joutuu osuudelle S, jossa perusraina W liitetään osarainaan W.

P

Seuraavassa selostetaan keksinnön mukaisen rainanmuodostusyksikön toiminta.

Keksinnön mukaisella rainanmuodostusyksiköllä vedenpoisto muodostuvasta Tainasta W tapahtuu kolmessa vaiheessa niin, että ainakin kahden ensimmäisen vaiheen aikana samalla pystytään vaikuttamaan toivotulla tavalla valmistettavan kartonki-rainan rakenteellisiin ominaisuuksiin, kuten pohjanmuodostukseen, kuituorien-taatioon ja lujuusominaisuuksiin, erityisesti jäykkyyteen.

Ensimmäinen vedenpoistovaihe tapahtuu perälaatikon 10 jälkeen rainanmuodostusyksikön yksiviiraisella alkuosalla F, jonka toiminta on olennaisesti samanlainen kuin normaalin fourdrinier-viiraosan toiminta. Tämä osa F voi olla varustettu tavanomaisin tasoviiralla käytetyin vedenpoistoelimin, joita ovat esim. rintapöytä, forming board, foilit tai näiden erilaiset kombinaatiot.

5 70739 Näiden avulla vedenpoisto tapahtuu varovasti niin, että muodostuvan rainan W optisille ja painatusominaisuuksille tärkeä hienoaine- ja täyteaineretentio saataisiin mahdollisimman täydelliseksi. Tällä rainan W muodostusyksikön alkuosalla F tapahtuvat myös ne käytännön paperintekijoiden hyvin tuntemat säätötoimenpiteet, esim. perälaatikon 10 massasuihkun nopeuden ja viiran 20 nopeuden keskinäisen suhteen säätö, perälaatikosta 10 purkautuvan massasuihkun suunnan säätö, vedenpoistonopeuden säätö aivan viiran 20 alkumetreillä jne., joiden säätötoimenpiteiden avulla on mahdollista vaikuttaa kuiturainan W pohjan muodostukseen ja kuitujen orientoitumiseen, joista valmistettavan kartongin jäykkyys ja bulkki riippuvat.

Se osuus viiran 20 juoksusta, jolla ensimmäinen vedenpoistovaihe tapahtuu, on sopivimmin suora. Se voi olla edullisesti hiukan ylöspäin nouseva (kuvio 2 kulma a) mikä lisää kuituorientaation hallitsemismahdollisuuksia.

Toinen vedenpoistovaihe alkaa mainitun suoran osuuden F päätyttyä. Toisella vedenpoisto-osuudella viiran alle on sijoitettu kokonaisuutena kaarevapintainen erikoisrakenteinen, yli koko koneen leveyden ulottuva vedenpoistoelin 23.

Tämä koostuu listaosasta 23a ja umpikantisesta osasta 23b. Tämän vedenpoisto-elimen 23 alueella viiran 20 ja sen päälle muodostuneen rainan W päälle johdetaan rainanmuodostusyksikön yläviira 30. Nämä viirat muodostavat siten keskenään kiilamaisen kidan. Se missä kulmassa yläviira 30 kohtaa muodostusviiran eli kitakulman, riippuu muodostuskenkää 23 lähinnä olevan ylävirran 30 viiran-johtotelan 31 asemasta. Tätä telaa 31 on mahdollista säätää asemaltaan sekä horisontaalisesti (nuoli H) että vertikaalisesti (nuoli V). Horisontaalisäädön H avulla voidaan säätää kidan pituus sekä se pituus, jonka muodostusviira 20 ja yläviira 30 yhdessä kulkevat muodostuskengän 23 päällä. Kyseisen telan 31 vertikaalinen säätö V puolestaan ratkaisee sen puristuksen, joka märkään rainaan W asteettain kohdistetaan tämän muodostuskengän 23 alueella.

Vedenpoistoelimen 23 alueella tapahtuva vedenpoisto riippuu määrältään ja suunnaltaan tämän vedenpoistoelimessä 23 sovelletusta rakenteesta. Kuten edellä esitettiin vedenpoistoelimen 23 alkuosa 23a viiran kulkusuuntaan katsottuna on rakopintainen eli 1istarakenteinen ja loppuosa 23b umpikantinen. Eräs kuviosta 2 selviävä edullinen rakennemuoto on sellainen, jossa vedenpoistoelin 23 osittain muodostuu yli koko viiran leveyden ulottuvista listoista 23d, joiden väliin jää tietyn geometrian mukaiset ja muotoiset raot 23c veden poistamista varten. Nämä raot ovat tasavälisiä, niin että näihin rakoihin 23c voidaan sijoittaa varaosina toimitettavia täytelistoja 23e esim. kiskojen 23f varaan, joiden listojen 23e avulla rakopinta saadaan halutulla tavalla ja halu- 6 70739 tulta osuudelta umpipinnaksi ja pisteen B asemaa muutetuksi. Tämän vedenpoisto-elimen 23 kansirakenteen avulla veden poiston määrään ja suuntaan ja jakaantumiseen voidaan vaikuttaa halutulla tavalla.

Kun massaraina W on edellä kuvatulla tavalla ja muodostaa sandwich-rakenteen kahden viiran 20,30 välissä, vedenpoisto rainasta W voi tapahtua myös ylävii-ran 30 läpi eli päinvastaiseen suuntaan kuin vedenpoistoelintä 23 edeltävällä viiraosalla F. Siltä osin minkä vedenpoistoelin 23 on rakopintainen, vedenpoisto tapahtuu kahteen suuntaan. Vedenpoistoelimen 23 umpikantisella osalla 23b vedenpoisto luonnollisesti tapahtuu vain yläviiran 30 läpi. Tällä tavoin aikaansaatu symmetrinen ja varovainen vedenpoisto varmistaa syntyvän rainan kuiturakenteen homogeenisuuden.

Tällä vedenpoistosuunnan kääntämisellä saavutetaan se huomattava etu, että massassa olevat hienokuidut ja täyteaineet, jotka ensimmäisellä vedenpoisto-osuudella F ovat rikastuneet muodostuvan osarainan alapintaan, eivät pääse sanottavasti karkaamaan rainasta W. Silloin kun on kysymyksessä kartongin pintakerroksen muodostava osaraina, tulee tämän osarainan alapinta olemaan valmiin kartongin pintana, jonka sileys ja painatusominaisuudet ovat tärkeitä.

Yksinkertaisuuden vuoksi voi esim. 1/4-1/3 vedenpoistoelimestä 23 olla pysyvästi solidi ja muu osa rakopintainen, joka kuitenkin esitetyllä tavalla on muutettavissa umpipintaiseksi.

Kun vedenpoistoelimet 22 ja 23 ovat ulottuvuudeltaan olennaisesti yhtä pitkät rainan kulkusuunnassa, merkitsee tämä sitä, että rintatelan 21 ja muodostus-telan 24 välisestä vedenpoistovyöhykkeestä (F + D) on 1/6-1/8 (12-17 %) pysyvästi umpikantinen. Umpikantista osuutta voidaan kuitenkin esitetyllä tavalla lisätä listojen 23d välisiä rakoja täyttämällä (täytelistat 23e) aina 30-40 % asti sanotusta pituudesta. Se normaali osuus (vedenpoistoelimen 22 pituus), jonka alueella vedenpoisto tapahtuu vain yhteen suuntaan eli muodostusviiran läpi edustaa n. 50 % koko sanotusta vedenpoistoalueesta (F + D). Tätä yhdensuuntaisen vedenpoistovyöhykkeen pituutta on kuitenkin mahdollista ylärintate-lan 31 säätötoimenpitein (H + V) jossakin määrin pidentää vedenpoistoelimen 23 alueelle.

Kuvioon 3 viitaten yhteenvetona todetaan seuraavat eri mahdollisuudet rintatelan 21 ja muodostustelan 24 välisen vedenpoistovyöhykkeen rakentamiseen eri tyyppisiä vedenpoistovaiheita silmällä pitäen: 1 70739

Rainan W saamat pinta- ja rakenneominaisuudet määräytyvät siten osittain ylä-viiran tyypistä, osittain tässä vaiheessa rainaan kohdistetusta puristuksesta. Tämän puristuksen vaikutuksesta rainasta W erkanee edelleen vettä, joka sitten poistuu keskipakovoiman vaikutuksesta muodostustelasta 24 poispäin, jos kyseinen tela 24 on umpipintainen solidi tela. Muodostustela 24 voi olla myös rei-käpintainen imutela, joka sallii vedenpoiston telan sisään. Tällä vyöhykkeenä (3 poistuva vesimäärä on kuitenkin suhteellisen pieni kahteen edellä olevaan veden-poistovyöhykkeeseen verrattuna. Olennainen merkitys tällä vyöhykkeellä on rainan rakenteen kiinteyttäjänä.

Siinä tapauksessa, että rainanmuodostusyksikön toimintaolosuhteista, lähinnä suuresta nopeudesta ja tuotettavan osarainan paksuudesta johtuen, kolmannen vyöhykkeen osalle jää vielä merkittävä vesimäärä rainasta W poistettavaksi ja jos tällöin telan 24 rakenne on umpipintainen, voidaan todeta, että siinä kohdassa, missä viirat 20 ja 30 erkanevat telan 24 pinnasta, tämän pinnan ja viirojen 20-30 väliseen kitaan syntyy voimakas imuvaikutus ja muodostuu vesi-kalvo. Tämä on poistettavissa sopivan kaavarilaitteen (ei esitetty) avulla, joka sijoitetaan kyseiseen kitaan.

Muodostustelalta 24 viirojen 20,30 ja niiden välissä olevan rainan W kulku jatkuu alaspäin n. 90°-60° kulmassa perusrainaan nähden, joka kuvion 1 mukaisesti etenee osarainan W muodostusyksikön alapuolella olennaisesti vaakasuorassa. Näillä suunnilla ei kuitenkaan ole olennaista merkitystä tämän menetelmän soveltamisen kannalta.

Rakenteellisesti sopivassa kohdassa yläviirasilmukka 30 irrotetaan sanotusta ensimmäisestä sandwich-rakenteesta viiranjohtotelan 32 avulla. Muodostusviira 20 puolestaan kuljettaa suuntaansa muuttamatta rainaa W alapuolella olevalle

perusrainalle W . Kohdassa, jossa yläviira 30 erkanee rainasta W, on muodostus-P

viirasilmukan 20 sisällä imulaatikko 25 varmistamassa, että raina W pysyy kiinni muodostusviirassa 20 mainitun irrotuskohdan jälkeen.

Osaraina W yhdistetään perusrainaan siten, että muodostusviira 20 ja sillä oleva raina W painetaan muodostusviirasilmukan 20 sisällä olevan telan 26 avulla perusrainaa vastaan. Tällä kohdalla voi olla esim. imulaatikko tai tela 41 perusrainaa W kannattavan viiran 40 alapuolella. Kyseinen tela 41 voi olla edullisesti vettä vastaanottava tela, esim. uratela, jonka avulla yhdistämisnippi saadaan "pehmeäksi" ilman vaaraa märän rainan murskaantumisesta.

Mainitussa yhdistämisnipissä 26,41 kohdalla muodostuu menetelmän toinen sandwich- 8 70739 rakenne, jonka ulkokerroksina ovat perusviira 40 ja muodostusviira 20 sekä välikerroksina perusraina ja osaraina W. Telat 26 ja 27 määrittelevät tähän rainan muodostusmenetelmään kuuluvan solidi fiointivyöhykkeen S pituuden, jolla vyöhykkeellä S osarainan W kiinnittyminen perusrainaan pyritään varmistamaan sopivia apulaitteita hyväksikäyttäen.

Perusviiran 40 sisällä on kuvion 1 mukaan imulaatikko 42 sekä tela 41. Nämä voidaan korvata edullisesti ns. vyöimurilla (ei esitetty), jonka rakenne on am-mattimiehille tunnettu. Vyöimurin muodostaa tunnetusti reikäpintainen kumi-matto, jonka sisällä on imulaatikot.

Muodostusviirasilmukan 20 sisällä on telojen 26 ja 27 välissä yksi tai useampia aputeloja 26a, jotka puristavat mainittua toista sandwich-rakennetta 20; W;W^;40 ja auttavat täten osarainan W kiinnittymistä perusrainaan W^. Tällä pyritään aikaansaamaan se, että valmiissa kartongissa ei tule esiintymään pals-tautumisilmiötä eli kartongin osakerrosten irtoamista toisistaan.

Keksintö ei rajoitu edellä esitettyihin yksityiskohtiin, jotka voivat vaihdella seuraavassa esitettävien patenttivaatimusten määrittämän suojapiirin puitteissa.

Claims

9 7 0 7 3 9 Patenttivaatimukset ^

1. RainanmuodostusyksikkS paperirainati valmistukseen, jossa on perälaatikko (10) ja muodostettavaa paperirainaa varten oleva kantava viira (20), joka ohjataan perälaatikolta (10) vedenpoistotelalle (24), jota edeltää kantavan viiran (20) suuntaan vettä poistava viirapbytä (22), jonka takana on asemaltaan säädettävien viiranjohtotelojen ohjaama yläviira (30), joka ohjataan paperirainan päälle, jossa muodostusosassa viirapöydän (22) ja vedenpoistotelan (24) välillä on vedenpoisto-ohjauskenkä (23), joka ainakin vedenpoistotelan (24) puoleiselta loppuosuudeltaan kaareutuu tämän kanssa samaan suuntaan, tunnettu siitä, että vedenpoisto-ohjauskengällä (23) on rainan kulkusuuntaan katsottuna onsipin-tainen, listoista (23d) muodostuva kansi (23a) ja siihen liittyen umpinainen vedenpoistotelaan (24) rajoittuva kansi (23b), jonka ulottuma rainan kulkusuunnassa on täytelistoja (23e) paikoilleen sijoittamalla ja poistamalla muuteltavissa sovitellen siihen kohtaan (A) nähden, missä yläviira (30) kohtaa kantavan viiran (20).

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen rainanmuodostuso6a, tunnettu siitä, että yläviiran (30) viiranjohtotela (31) on järjestetty viirapbydän (22) ja vedenpoisto-ohjauskengän (23) väliselle alueelle vaaka- ja pystysuunnassa (H,V) säädettäväksi niin, että yläviira (30) tulee kantavan viiran (20) päällä listoista (23d) muodostuvan onsipintalsen kannen (23a) alueella.

3. Jonkin patenttivaatimuksen 1-2 mukainen rainanmuodostusosa, tunnettu siitä, että tasavälein olevien listojen (23d) ulkosivulle on järjestetty sivut-taissuuntaiset ja vedenpoisto-ohjauskenkään (23) kiinnitetyt tukikiskot (23f), joihin listat (23d) tukeutuvat.

4. Jonkin patenttivaatimuksen 1-3 mukainen rainanmuodostusyksikkö, tunnet-t u siitä, että vedenpoisto- ohjauskenkä (23) ja viirapöytä (22) omaavat olennaisesti yhtäsuuren ulottuvuuden rainan kulkusuunnassa. !