FI119438B

FI119438B - Menetelmä arvometallien ja arseenin talteenottamiseksi liuoksesta

Info

Publication number: FI119438B
Application number: FI20050471A
Authority: FI
Inventors: Jaakko Teijo Ilmari Poijaervi; Tuula Maekinen; Raimo Nupponen; Jaana Romppanen
Original assignee: Outokumpu Oy
Priority date: 2005-05-03
Filing date: 2005-05-03
Publication date: 2008-11-14
Also published as: BRPI0611358B1; MX2007013182A; CA2605005A1; US7615199B2; FI20050471A0; CN100558918C; EP1877587B1; JP5475277B2; AU2006243158B2; AU2006243158A1; ES2401696T3; CN101171348A; PL1877587T3; EP1877587A1; ZA200709128B; US20090022639A1; PE20061407A1; BRPI0611358A2; KR20080005399A; WO2006117424A1

Description

119438

MENETELMÄ ARVOMETALLIEN JA ARSEENIN TALTEENOTTAMISEKSI LIUOKSESTA

KEKSINNÖN ALA

s Keksintö kohdistuu menetelmään ainakin yhtä arvometallia ja arseenia sisältävän materiaalin käsittelemiseksi arvometalliköyhän skorodiittisakan ja puhtaan, prosessista poistettavan vesiliuoksen muodostamiseksi. Menetelmän mukaisesti arvometallit poistetaan käsiteltävästä materiaalista ensin ja tämän jälkeen suoritetaan arseenin saostus kahdessa vaiheessa 10 liuoksesta. Menetelmän avulla pyritään saamaan arvometallien pitoisuus muodostettavassa skorodiittisakassa mahdollisimman alhaiseksi. Samalla myös arseenin saostuksen yhteydessä muodostuvan vesiliuoksen arseeni- ja arvometallipitoisuus jää niin vähäiseksi, että vesi voidaan poistaa ympäristöön.

15

KEKSINNÖN TAUSTA

Arseenia esiintyy luonnossa monessa erilaisessa muodostumassa. Hyvin yleisesti arseeni esiintyy yhdessä raudan ja kuparin, mutta myös nikkelin, koboltin, kullan ja hopean kanssa. Arseeni on myös tärkein poistettava 20 epäpuhtaus ei-rautametallien talteenoton yhteydessä. Pyrometallurgisten prosessien yhteydessä pääosa arseenista jää jätelämpökattilan ja sähköuunin lentopölyyn. Arseenin käyttö ei ole kasvanut suhteessa sen talteenottoon, joten suuri osa arseenista pitää varastoida jätteen muodossa. Koska arseeni ja sen yhdisteet ovat myrkyllisiä, ne pitää saattaa ennen 25 prosessista poistamista mahdollisimman niukkaliukoiseen muotoon. Niukkaliukoisimpia arseenin yhdisteitä neutraalilla pH-alueella ovat esimerkiksi sinkki- kupari- ja lyijyarsenaatit, mutta arseenin sitomista näihin arvometalleihin ei ole vakavasti harkittu juuri jätteeseen jäävän arvometallisisällön vuoksi. Eräs nykyisin paljon käytetty arseenin 30 saostustapa on saostaa arseeni raudan kanssa ferriarsenaattina, joka on varsin niukkaliukoinen. Erityisesti ferriarsenaatin kiteinen muoto skorodiitti, 2 119438

FeAs042H20, on niukkaliukoisempi kuin sen toinen muoto, amorfinen ferriarsenaatti.

Erästä arseenin talteenottomenetelmää on kuvattu CA-patenttihake-s muksessa 2384664, jossa esitetään menetelmä arseenin talteenottamiseksi happamasta liuoksesta, joka sisältää myös kuparia sekä kaksi· ja kolmiarvoista rautaa. Arseenin saostus suoritetaan yhdessä vaiheessa, jolloin vaihe koostuu useammasta sekoitusreaktorista, joihin johdetaan ilmaa. Reaktorien lämpötila pidetään alueella 60-100 °C kuparin kerasaostumisen ίο estämiseksi. Ferriarsenaatin saostamiseksi reaktoreihin johdetaan neutralointiainetta, jonka avulla pH:n pidetään alueella 1,5 -1,9. Saostunutta ferriarsenaattia kierrätetään ensimmäiseen reaktoriin ja liuokseen johdetaan ymppinä ferriarsenaattiyhdisteitä. Arseenin talteenotto on yhdistetty sulfidisen rikasteen liuotukseen, joka tapahtuu kolmiarvoisen raudan avulta. 15 Rikasteen liuotuksesta tuleva liuos johdetaan edellä kuvattuun arseenin poistoon, ja arseenin poistosta tuleva liuos johdetaan puolestaan kupariuuttoon.

US-patentissa 6,406,676 on kuvattu menetelmää arseenin ja raudan 20 poistamiseksi happamasta liuoksesta, joka on syntynyt rikasteen hydrometallurgisessa käsittelyssä. Arseenin ja raudan saostus suoritetaan kahdessa vaiheessa, jolloin ensimmäisessä saostusvaiheessa pH pidetään alueella 2,2 - 2,8 ja toisessa vaiheessa alueella 3,0 - 4,5. Kumpaankin saostusvaiheeseen johdetaan kalkkia ja toiseen lisäksi ilmaa. Kummastakin 25 vaiheesta tulee oma rauta-arseenisakka, ja toisen vaiheen sakka kierrätetään ensimmäiseen vaiheeseen, jolloin mahdollisesti reagoimatta jäänyt kalkki voidaan hyödyntää ensimmäisessä vaiheessa. Toisen vaiheen sakkaa voidaan kierrättää myös saman vaiheen alkuun sakan kiteytymisen parantamiseksi. Esimerkin mukaan menetelmää on sovellettu sinkkipitoiselle 30 liuokselle ja siinä todetaan, että sinkki ei saostu raudan ja arseenin mukana, vaan voidaan ottaa talteen tämän käsittelyn jälkeen.

119438 3

Artikkelissa Wang, Q. et ai: “Arsenic Fixation in Metallurgical Plant Effluents in the Form of Crystalline Scorodite via a Non-Autoclave Oxidation-Precipitation Process”, Society for Mining Metallurgy and Exploration, Inc, 2000 on kuvattu menetelmää arseenin poistamiseksi lentopölystä, jossa s arseeni otetaan talteen skorodiittina. Arseenipitoisen materiaalin ensimmäinen käsittelyvaihe on kolmiarvoisen arseenin (As(lll)) hapettaminen viisiarvoiseksi (As(V)) rikkidioksidi-happipitoisella kaasulla happamissa olosuhteissa, joissa arseeni ei saostu. Tämän jälkeen arseenin saostus suoritetaan atmosfäärisissä olosuhteissa, joissa Fe(lli)/As(V)-moolisuhde on ίο määritelty olemaan 1. Saostus suoritetaan joko yhdessä tai useammassa vaiheessa, mutta saostuminen skorodiittina vaatii liuoksen ylikyllästy-neisyyden, joka saadaan aikaan kierrättämällä skorodiittikiteitä saostuksen ensimmäisiin reaktoreihin ja samalla neutraloimalla suspensiota. Edullinen pH-alue on luokkaa 1-2 ja sitä ylläpidetään syöttämällä saostusvaiheeseen is sopivaa neutralointiainetta. Näissä olosuhteissa arseeni voidaan saostaa tasolle 0,5 g/l. Lopullinen arseeninpoisto tasolle alle 0,1 mg/l tehdään toisen puhdistusvaiheen avulla, jossa raudan ja arseenin Fe(lll)/As(V) moolisuhde säädetään alueelle 3-5 ja pH alueelle 3,5-5. Tässä vaiheessa syntynyt amorfinen saostuma johdetaan takaisin ensimmäiseen saostusvaiheeseen, 20 jossa se liukenee ja saostuu uudelleen skorodiittina. Artikkelissa todetaan, että mikäli liuoksessa on mukana arvometalleja, niiden talteenotto voidaan suorittaa arseenin saostuksen jälkeen.

Edellä kuvatussa artikkelissa tehdyt kokeet antavat hyvän käsityksen 25 arseenin saostamisesta, mutta niissä kaikissa suoritetaan arseenin saostus ensin ja arvometallien talteenotto sen jälkeen. Menetelmien haittapuolena on se, että arvometallipitoisesta liuoksesta saostettuun ferriarsenaattisakkaan jää kuitenkin aina emäliuoksesta peräisin olevaa vesiliukoista arvometallia, jota ei enää hyvänkään pesun jälkeen saada talteen.

30 4 119438

KEKSINNÖN TARKOITUS

Keksinnön tarkoituksena on poistaa edellä kuvatuissa menetelmissä esiintyvät haitat ja siten saada aikaan parempi arvometallien talteen saanti. Keksinnön mukaisessa menetelmässä suoritetaan ensin arvometallien kuten s kuparin talteenotto käsiteltävästä materiaalista ja arseenin poisto suoritetaan tämän jälkeen, jolloin lisäksi saadaan arvometallien ja arseenin pitoisuus prosessista poistettavassa vesiliuoksessa niin alhaiseksi, että se on poistettavissa ympäristöön.

10 KEKSINNÖN YHTEENVETO

Keksinnön mukaiselle menetelmälle on tunnusomaista se, mitä esitetään oheisissa vaatimuksissa.

Keksintö kohdistuu menetelmään ainakin yhtä arvometallia ja arseenia 15 sisältävän materiaalin käsittelemiseksi, ja tarkoituksena on tuottaa varastointikelpoinen skorodiittisakka, jonka arvometallipitoisuus on vähäinen ja puhdas, prosessista poistettava vesiliuos. Arvometalli' ja arseenipitoisesta materiaalista muodostetaan laimea happoliuos ja liuoksesta poistetaan ensin ainakin yksi arvometalli neste-nesteuuton ja/tai saostuksen avulla, jonka 20 jälkeen arvometalliköyhä liuos johdetaan kaksivaiheiseen arseeninpoistoon. Arseeninpoiston ensimmäisessä vaiheessa pääosa liuoksen arseenista saostetaan skorodiittina FeAs04 2H2O ja saostuksesta tuleva liuos johdetaan toiseen saostusvaiheeseen, jossa loppu arseenista saostetaan amorfisena ferriarsenaattina, joka kierrätetään ensimmäiseen saostusvaiheeseen. 25 Toisesta saostusvaiheesta poistettavan vesiliuoksen arseenipitoisuus on luokkaa 0,01 - 0,2 mg/l.

Erään keksinnön edullisen sovellusmuodon mukaan arvometallia ja arseenia sisältävä materiaali on ekautametallien pyrometallurgisessa käsittelyssä 30 muodostuva lentopöly.

5 119438

Erään keksinnön toisen sovellusmuodon mukaan arvometallia ja arseenia sisältävä materiaali on ei-rautametallien pyrometallurgisessa käsittelyssä muodostuva pasute.

s Erään keksinnön sovellusmuodon mukaan ainakin osa arvometalli- ja arsee-nipitoisen materiaalin liuotukseen käytetystä laimeasta haposta on ei-rautametallin käsittelyssä syntyvää arseenipitoista laimeaa happoa. Tällaista on esimerkiksi arseenipitoisten kaasujen pesussa syntyvä laimea happo. Happo on edullisesti rikkihappoa, jonka pitoisuus on 10-200 g/l.

10

Erään keksinnön edullisen sovellutusmuodon mukaan talteenotettava arvometalli on kupari.

Keksinnön mukaisessa suoritusmuodossa ensimmäisessä arseenin is saostusvalheessa Fe/As-moolisuhde säädetään olemaan luokkaa 1-1,1 ja vaiheeseen johdetaan hapetinta hapettamaan arseeni viisiarvoiseksi ja rauta tarpeen vaatiessa kolmiarvoiseksi, vaiheen pH säädetään alueelle 1-2 ja lämpötila alueelle 85 - 135 °C arseenin saostamiseksi skorodiittina. Fe/As-moolisuhdetta säädetään arseenianalyysin avulla ja/tai liuosvirtauksien 20 suhdetta säätämällä. pH-säätö suoritetaan edullisesti kalkkikiven tai kalkin avulla. Saostusvaiheessa muodostunutta skorodiittia kierrätetään * saostusvaiheen alkupäähän ymppikiteiden muodostamiseksi.

Ensimmäisen saostusvaiheen sakeutuksesta tuleva ylivuotoliuos johdetaan 25 toiseen saostusvaiheeseen, jossa Fe/As-moolisuhde säädetään olemaan yli kolme, pH alueella 4-7 ja lämpötila alueella 40 - 60 °C arseenin saostamiseksi amorfisena ferriarsenaattina. Fe/As-moolisuhdetta säädetään lisäämällä saostusvaiheeseen kaksi- tai kolmiarvoista rautaa ja pH-säätö suoritetaan edullisesti kalkin avulla.

30 c 6 119438

KUVALUETTELO

Kuva 1 esittää kaaviopiirrosta keksinnön mukaisesta menetelmästä.

KEKSINNÖN YKSITYISKOHTAINEN SELOSTUS 5 Keksintö kohdistuu menetelmään arvometalli- ja arseenipitoisen materiaalin käsittelemiseksi, jolloin arvometallit poistetaan ensin materiaalista ja tämän jälkeen arseeni niukkaliukoisena skorodiittina. Käsiteltävä materiaali voi olla esimerkiksi ei-rautametallien pyrometallurgisen käsittelyn yhteydessä syntynyt lentopöly tai pasute, joka sisältää esimerkiksi kuparia, rautaa ja ίο arseenia. Sekä pyrometallurgisen että hydrometallurgisen käsittelyn tuloksena voi prosessissa syntyä myös arseenipitoista laimeaa happoa, jonka arvometallipitoisuus on vähäinen, mutta jonka käsittely voidaan yhdistää muun arseenipitoisen kiintoaineen kuten pölyn käsittelyyn. Tällaista on esimerkiksi arseenipitoisten kaasujen pesussa syntynyt laimea happo.

15

Kuvassa 1 on esitetty periaatekaavio keksinnön mukaisesta prosessista. On huomioitava, että vaikka jäljempänä olevassa selostuksessa puhutaan lentopölystä, keksinnön mukainen käsittely soveltuu hyvin myös muun arseenipitoisen materiaalin käsittelyyn.

20

Kun kysymyksessä on ei-rautametallien valmistuksen yhteydessä syntynyt lentopöly, suurin osa siitä on sulfaattipohjaista, joten se liukenee liuotusvaiheessa helposti laimeaan happoon kuten laimeaan rikkihappoon, jonka pitoisuus on edullisesti 10-200 g/l. Jos osa lentopölyn arvometalleista 25 on sulfidisessa muodossa, voidaan liuotusta tehostaa syöttämällä happipitoista kaasua liuotusvaiheeseen (ei tarkemmin kuvassa). Kun liuotus suoritetaan prosessissa muodostuneen, arseenipitoisen laimean hapon avulla, voidaan arseenin talteenotto suorittaa samanaikaisesti kahdesta eri välituotteesta. Atmosfäärisissä olosuhteissa sekoitusreaktoreissa toteute-30 tussa liuotuksessa lähes kaikki arseeni ja suurin osa kuparista liukenee, raudasta noin puolet. Eri metallien pitoisuudet tällaisessa liuoksessa ovat tyypillisesti seuraavaa luokkaa: kupari, rauta ja arseeni 20-40 g/l.

119438 7

Metallipitoinen liuotusjäännös kierrätetään takaisin esimerkiksi ei-rauta-metallin valmistuksen pyrometallurgiseen käsittelyyn.

Arvometallit ja arseenin sisältävä hapan vesiliuos johdetaan ensin s arvometallin talteenottovaiheeseen. Kun lentopölyjen tärkein on arvometalli on kupari, suoritetaan ensin kuparinpoisto. Kuparinpoisto on edullista tehdä neste-nesteuuton avulla, jonka takaisinuutosta saatava kuparirikas vesiliuos johdetaan elektrolyysiin. Uuttoon menevän vesiliuoksen happopitoisuus on esimerkiksi 30 g/i H2S04 ja kuparipitoisuus 20 g/l. Uuton ja elektrolyysin ίο kautta saadaan kuparista yli 97% talteen.

Loppu kupari, jota ei uutossa saada talteen, voidaan tarvittaessa poistaa uuton vesiliuoksesta eli raffinaatista esimerkiksi sulfidisaostukselia. Suifidisaostus suoritetaan edullisesti kaksivaiheisena käyttämällä is vetysulfidikaasua ja jotain sopivaa hydroksidia neutralointiaineena. Ensimmäisessä vaiheessa pH säädetään olemaan 1,5-2 ja toisessa vaiheessa 2-2,5. Jos kuparin määrä liuoksessa on vähäinen eli jos kyseessä on esimerkiksi vain prosessissa muodostunut laimea happo, suifidisaostus riittää kuparin ainoaksi talteenottomuodoksi.

20

Menetelmän mukaisesti arseeni seostetaan arvometallivapaasta liuoksesta kahdessa vaiheessa. Kun arseenia sisältävä välituote on lentopöly, on sen vesiliuoksessa rautaa arseenin saostamiseksi skorodiittina FeAs042H20, mutta jos raudan määrä ei ole riittävä, sitä lisätään saostusvaiheeseen. 2s Kuparin talteenotosta tulevassa liuoksessa arseeni on pääosin kolmi-arvoisena. Saostuksen ensimmäiseen vaiheeseen johdetaan hapetinta, joka on tarpeeksi voimakas hapettamaan kaiken arseenin viisiarvoiseksi. Rauta on liuoksessa kolmiarvoisena. Hapettimena voidaan käyttää esimerkiksi happea, vetyperoksidia tai muuta sopivaa hapetinta. Arseenin saostus 30 tapahtuu seuraavan kaavan mukaisesti:

Fe3+ + H3ASO4 + H20 FeAs042H20(soiid) + 3 H+ (1) 8 119438

Kuten kaavasta nähdään, arseenin saostus muodostaa happoa liuokseen ja tämä on neutraloitava. Edullinen neutralointiaine on kalkkikivi tai kalkki. Kuten tekniikan tason kuvauksen yhteydessä on kerrottu, Fe(lll)/As(V)> 5 moolisuhde pitää ensimmäisessä saostusvaiheessa olla luokkaa 1-1,1, pH alueella 1-2 ja lämpötila luokkaa 85 - 135 °C. Oikea rauta/arseenisuhde muodostetaan arseenianalyysin ja liuosvirtauksien suhdesäädöllä. Saostusvaiheessa, joka tapahtuu useammassa peräkkäisessä sekoitusreaktorissa vaikka sitä on kaaviokuvassa kuvattu yhdellä reaktorilla, kierrätetään to muodostuneita skorodiittikiteitä alitteena vaiheen loppupäästä, erityisesti sakeutuksesta, ensimmäiseen reaktoriin reaktion etenemisen varmistamiseksi.

Tyypillisesti arseenin määrä arseeninpoistoon tulevassa liuoksessa on is luokkaa 20 - 30 g/l ja prosessista poistettavan liuoksen arseenipitoisuus saa olla korkeintaan 0,2 mg/l. Ensimmäisessä saostusvaiheessa liuoksen arseenipitoisuus laskee noin arvoon 0,1-1 g/l. Loppu arseenista seostetaan toisessa saostusvaiheessa, jossa Fe(lll)(As(V)-moolisuhde säädetään olemaan yli kolme. Säätö tapahtuu useimmiten lisäämällä tähän 20 saostusvaiheeseen ferro- tai ferrirautaa. Jos rauta lisätään kaksiarvoisena kuten kuvassa, se hapetetaan ilman avulla kolmiarvoiseksi. pH säädetään 1 alueelle 4-7 edullisesti käyttämällä kalkkia neutralointiaineena. Toisen saostusvaiheen lämpötila voidaan säätää ensimmäisen vaiheen lämpötilaa alemmaksi, noin arvoon 40 - 60 °C. Koska olosuhteet poikkeavat 25 ensimmäisestä saosotusvaiheesta, syntyvä arseenisakka ei myöskään ole skorodiittia, vaan amorfista ferriarsenaattia. Toisen saostusvaiheen jälkeisessä sakeutuksessa erotettu sakka kierrätetään ensimmäiseen saostusvaiheeseen, jonka olosuhteissa se liukenee ja arseeni saostuu uudelleen skorodiittina. Toisesta saostusvaiheesta poistettavan vesiliuoksen 30 arseenipitoisuus on tyypillisesti luokkaa 0,01-0,2 mg/l eli liuos on ympäristövaatimukset täyttävä ja voidaan poistaa prosessista, koska arvometallit on poistettu liuoksesta jo aiemmin.

119438 9 ESIMERKIT Esimerkki 1

Kuparisulaton pölyt liuotetaan rikkihappopitoiseen liuokseen, jolloin liuoksen 5 kuparipitoisuus on 20 g/l, rautaa 4 g/l, arseenia 15 g/l ja rikkihappopitoisuus 30 g/l. Liuos johdetaan kuparin neste-nesteuuttoon, jonka jälkeen vesiliuosraffinaatin pitoisuudet ovat seuraavat:: Cu 0,4 g/l, Fe 4 g/l, As 15 g/l ja rikkihappopitoisuus 60 g/l.

ίο Raffinaatti (10 m3/h), josta arvometallit on otettu talteen, johdetaan arseenin poistoon. Tarkoituksena on saostaa arseeni kaatopaikkakelpoisessa stabiilissa muodossa (skorodiittina FeAs04*2H20) ja saada poistokelpoinen (As < 0,01 mg/l) loppuliuos. Tämä tapahtuu jatkuvatoimisen kaksivaiheisen saostuksen avulla.

15

Liuos, joka sisältää arseenia 15 g/l, rautaa 4 g/l ja rikkihappoa 60 g/l, johdetaan ensimmäiseen saostusvaiheeseen, jossa pH pidetään arvossa noin 1,5 kalkkikivimaidon (CaC03 759 kg/h) avulla. Skorodiittisaostuksen vaatima lisärauta saadaan ferrosulfaattilisäyksellä (392 kg/h FeS047H20) 20 haluttuun Fe/As- moolisuhteeseen 1.1. Arseenin ja raudan hapettuminen varmistetaan käyttämällä vetyperoksidia tai muuta sopivaa hapetinta.

•.

4

Ensimmäinen saostusvaihe käsittää kolme sarjaan kytkettyä hapetus-reaktoria, joissa lämpötila pidetään alueella 85-95 °C ja pH 1-1,5. 25 Ensimmäisen saostusvaiheen jälkeen liete sakeutetaan ja ylite johdetaan toiseen saostusvaiheeseen. Osa ensimmäisen saostusvaiheen alitteesta (0,5 m3/h, kiintoainepitoisuus 200 g/l) kierrätetään reaktorisaijan alkuun kideytimiksi. Saatu sakka, joka sisältää skorodiittimuodossa olevaa arseenia 7,8 % ja kuparia 0,2 %, suodatetaan ja varastoidaan. Arseenia on saostettu 30 tässä saostusvaiheessa yli 95 % ja liuos sisältää enää 0,6 g/l arseenia.

10 119438

Arseenin saostusta jatketaan toisessa vaiheessa, joka on periaatteessa samanlainen kolmen hapetusreaktorin muodostama ketju. Neutralointia jatketaan kalkkimaidolla (Ca(OH)2 5 kg/h) pH-arvoon 7 asti. Lämpötila säädetään alueelle noin 50 °C. Toiseen saostusvaiheeseen lisätään vielä s ferrosulfaattia (7 kg/h FeS04 7H20), jonka rautaekvivalentti on kolme kertaa stökiömetrinen arseeniin nähden arseenin mahdollisimman täydellisen erottamisen varmistamiseksi. Ferroraudan h a pettämiseksi käytetään ilmakuplitusta. Arseeni saostuu tässä vaiheessa amorfisena ferriarse-naattina, joka laskeutetaan ja palautetaan ensimmäiseen vaiheeseen ίο alitteena (0,14 m3/h ja kiintoainepitoisuus 200 g/l), jossa se muuntuu kiteiseksi skorodiitiksi. Tämän saostusvaiheen jälkeen liuos sisältää enää n. 0,01 mg/l arseenia, alle 0,1 mg/l rautaa ja alle 1 mg/l kuparia ja sen pH on 7. Siten liuoksen epäpuhtaustaso on sellainen, että se voidaan vapaasti poistaa kierrosta.

15

Claims

119438 11

1. Menetelmä ainakin kuparia ja arseenia sisältävän materiaalin käsittelemiseksi arvometalliköyhän skorodiittisakan ja puhtaan, 5 prosessista poistettavan vesiliuoksen muodostamiseksi, tunnettu siitä että, kupari- ja arseenipitoisesta materiaalista muodostetaan laimea happoliuos, jolloin liuoksesta poistetaan ensin ainakin kupari neste-nesteuuton ja/tai saostuksen avulla, jonka jälkeen kupariköyhä liuos johdetaan kaksivaiheiseen arseeninpoistoon, jonka ensimmäisessä ίο vaiheessa arseeni saostetaan varastointikelpoisena skorodiittina FeAsO^HhO, ja saostuksesta tuleva liuos johdetaan toiseen saostusvaiheeseen, jossa loppu arseeni saostetaan amorfisena ferriarsenaattina FeAs04, joka kierrätetään ensimmäiseen saostusvaiheeseen ja toisesta saostusvaiheesta poistettavan 15 vesiliuoksen arseenipitoisuus on luokkaa 0,01-0,2 mg/l.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että käsiteltävä materiaali on ei-rautametallien pyrometallurgisessa valmistuksessa syntyvä lentopöly. 20

3. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että käsiteltävä materiaali on ei-rautametallien pyrometallurgisessa valmistuksessa syntyvä pasute.

4. Jonkin patenttivaatimuksen 1-3 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että ainakin osa arvometalli- ja arseenipitoisen materiaalin liuotukseen käytetystä laimeasta haposta on arseenipitoisten kaasujen käsittelyssä syntyvää arseenipitoista laimeaa happoa.

5. Jonkin patenttivaatimuksen 1-4 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että happo on rikkihappo, jonka pitoisuus on 10 - 200 g/l. 12 119438

6. Jonkin patenttivaatimuksen 1-5 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että neste-nesteuuton jälkeen kuparin suhteen köyhtyneestä vesiliuoksesta, raffinaatista, otetaan loppu kupari talteen 5 sulfidisaostuksella.

7. Jonkin patenttivaatimuksen 1- 6 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että ensimmäisessä arseenin saostusvaiheessa Fe/As-moolisuhde säädetään olemaan luokkaa 1-1,1 ja vaiheeseen johdetaan hapetinta ίο hapettamaan arseeni viisiarvoiseksi ja rauta kolmiarvoiseksi, vaiheen pH säädetään alueelle 1 - 2 ja lämpötila alueelle 85 - 135 °C arseenin saostamiseksi skorodiittina.

8. Patenttivaatimuksen 7 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että is Fe/As-moolisuhdetta säädetään arseenianalyysin avulla ja/tai liuosvirtauksien suhdetta säätämällä.

9. Patenttivaatimuksen 7 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että ensimmäisen saostusvaiheen pH-säätö suoritetaan kalkkikiven tai 20 kalkin avulla.

10. Patenttivaatimuksen 7 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että ensimmäisen saostusvaiheen sakeutuksen alitetta kierrätetään saostusvaiheen alkupäähän. 25

11. Jonkin patenttivaatimuksen 1-10 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että ensimmäisen vaiheen sakeutuksen ylivuotoliuos johdetaan toiseen saostusvaiheeseen, jossa Fe/As-moolisuhde säädetään olemaan yli kolme, pH alueella 4-7 ja lämpötila alueella 40 - 60 °C 30 arseenin saostamiseksi ferriarsenaattina. 119438 13 ^.Patenttivaatimuksen 11 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että Fe/As-moolisuhdetta säädetään lisäämällä saostusvaiheeseen kaksi-ja/tai kolmiarvoista rautaa.

13. Patenttivaatimuksen 11 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että pH- säätö suoritetaan kalkin avulla. • . h 14 119438