FI117883B - Menetelmä ja laite tukiasemilta pehmeän kanavanvaihdon aikana lähtölinkillä lähetetyn keskimääräisen tehon vähentämiseksi - Google Patents

Description

i 117883

MENETELMÄ JA LAITE TUKIASEMILTA PEHMEÄN KANAVANVAIHDON AIKANA LÄHTÖLINKILLÄ LÄHETETYN KESKIMÄÄRÄISEN TEHON VÄHENTÄMISEKSI

Esillä oleva keksintö on jatkohakemus aikaisem-5 raasta hakemuksesta 08/144,901, jätetty 28. Lokakuuta 1993, jossa keksijänä on Klein S. Gilhousen et ai "MENETELMÄ JA LAITE SEKTOROIDUN TUKIASEMAN KESKIMÄÄRÄISEN LÄHETYSTEHON VÄHENTÄMISEKSI". Esillä oleva keksintö liittyy tietoliikennejärjestelmiin, erityisesti useaan raene-10 telmään sektoroidun tukiaseman keskimääräisen lähetystehon vähentämiseksi. Täsmällisemmin keksinnön kohde on esitetty itsenäisten patenttivaatimusten johdanto-osissa.

Koodijakomonipääsy(CDMA) matkaviestin-, langat-15 tomassa paikallissilmukkajärjestelmässä (WLL-), satelliittitietoliikenne järjestelmässä, kuten GLOBALSTARISSA, tai henkilökohtaisessa viestintäjärjestelmässä (PCS) käytetään yhteistä taajuuskaistaa yhteyksissä kaikkien tukiasemien kanssa järjestelmässä. Yhteinen taajuuskais-20 ta sallii samanaikaisen kommunikoinnin matkaviestimen ja useamman kuin yhden tukiaseman välillä. Yhteisen taajuuskaistan varaavat signaalit erotetaan vastaanottoase- * · · maila hajaspektri-CDMA aaltomuoto-ominaisuuksien kautta *·“· perustuen suurinopeuksiseen näennäiskohina(PN)koodiin.

• · · !#>>ϊ 25 Suurinopeuksista PN-koodia käytetään tukiasemilta ja matkaviestimiltä lähetettyjen signaalien modulointiin.

* · · ; Eri PN-koodeja tai PN-koodeja, jotka ovat vaihesiirrossa • · · .···. ajan suhteen toisiinsa nähden, käyttävät lähetinasemat * ^ · tuottavat signaaleita, jotka voidaan vastaanottaa eril- . 30 lisinä vastaanottoasemalla.

* * * *"* Esimerkinomaisessa CDMA-järjestelmässä kukin • « *···* tukiasema lähettää pilottisignaalin PN- hajautuskoodeineen, joka on eri koodivaiheessa kuin mui- :**· den tukiasemien pilottisignaalien koodivaihe. Järjestel- • · · 35 män toiminnan aikana matkaviestimelle annetaan luettelo • « • ** koodivaihesiirroista, jotka vastaavat viereisiä tu- • * ’···* kiasemia, jotka ympäröivät tukiasemaa, jonka kautta kom- 2 117883 munikaatio luodaan. Matkaviestin varustetaan etsintäele-mentillä, joka sallii matkaviestimen seurata pilottisig-naalin voimakkuutta tukiasemajoukolta käsittäen viereiset tukiasemat.

5 Menetelmä ja järjestelmä kommunikaation tuotta miseksi matkaviestimeltä useampaan kuin yhteen tukiasemaan pehmeän kanavanvaihdon aikana esitetään patenttijulkaisussa US 5,267,261, myönnetty 30.11.1993 "Mobiili avustettu pehmeä kanavanvaihto CDMA- 10 solukkopuhelinjärjestelmässä", joka on siirretty tämän keksinnön siirron saajalle ja joka liitetään tähän viittauksella. Käyttämällä tätä järjestelmää, kommunikointi matkaviestimen ja loppukäyttäjän välillä ei katkea kanavan vaihtuessa alkuperäiseltä tukiasemalta seuraavaan 15 tukiasemaan. Tämän tyyppistä kanavanvaihtoa voidaan kutsua "pehmeäksi" kanavanvaihdoksi siinä mielessä, että yhteys seuraavaan tukiasemaan muodostetaan ennen kuin yhteys alkuperäiseen tukiasemaan katkaistaan. Kun matkaviestin on yhteydessä kahteen tukiasemaan, yksittäinen 20 signaali loppukäyttäjälle luodaan kunkin tukiaseman signaalista solukko-, WLL:n, GLOBALSTARIN tai PCS:n ohjaimella.

Matkaviestimen avustama pehmeä kanavanvaihto • · toimii perustuen usean tukiasemajoukon pilottisignaalin .···. 25 voimakkuuteen matkaviestimellä mitattuna. Aktiivijoukko * · y.'. on tukiasemajoukko, jonka kautta aktiivinen kommunikaa- • * *" tio luodaan. Naapurijoukko on tukiasemajoukko, joka ym- • · · **··' päröi aktiivista tukiasemaa, käsittäen tukiasemia, joil- * * *..·* la on suuri todennäköisyys, että niiden pilottisignaalin 30 voimakkuus on riittävä yhteyden perustamiseen. Ehdokas- * joukko on tukiasemajoukko joiden pilottisignaalin taso on riittävä kommunikaation perustamiseen.

· ·

Kun kommunikaatio alunperin perustetaan, matka- • · * viestin kommunikoi ensimmäisen tukiaseman kautta ja ak- • · *·;’ 35 tiivijoukko sisältää ainoastaan ensimmäisen tukiaseman.

Matkaviestin tarkkailee aktiivijoukon, ehdokasjoukon ja ·"*; naapurijoukon tukiasemien pilottisignaalin voimakkuutta.

·«· 3 117883

Kun pilottisignaali naapurijoukon tukiasemalla ylittää ennalta määrätyn kynnystason, matkaviestimessä lisätään tukiasema ehdokasjoukkoon ja poistetaan naapurijoukosta. Matkaviestin kommunikoi viestin ensimmäiseen tukiasemaan 5 identifioiden uuden tukiaseman. Järjestelmäohjain päättää perustetaanko kommunikaatio uuden tukiaseman ja matkaviestimen välillä. Mikäli järjestelmäohjain päättää niin tehdä, järjestelmäohjain lähettää viestin uudelle tukiasemalle matkaviestimen identifiointitietoineen ja 10 komennon kommunikaation muodostamiseksi. Lisäksi viesti lähetetään matkaviestimeen ensimmäisen tukiaseman kautta. Viesti identifioi uuden aktiivijoukon, johon kuuluu ensimmäinen tukiasema ja uudet tukiasemat. Matkaviestin -etsii uuden tukiaseman lähettämää informaatiosignaalia 15 ja yhteys perustetaan uuden tukiaseman kanssa katkaisematta kommunikointia ensimmäiseen tukiasemaan. Tämä prosessi voi jatkua lisätukiasemien kanssa.

Kun matkaviestin kommunikoi usean tukiaseman kautta, se jatkaa aktiivijoukon, ehdokasjoukon ja naapu-20 rijoukon tukiasemien signaalin voimakkuuden tarkkailua. Mikäli aktiivijoukon tukiaseman signaalin voimakkuus putoaa alle ennalta määrätyn kynnystason ennalta määrätyn aikajakson ajaksi, matkaviestin generoi ja lähettää ta-pahtumasta ilmoittavan viestin. Jär j estelmäohj ain vas- .···. 25 taanottaa tämän viestin ainakin yhden tukiaseman kautta, • ♦ y.‘. jonka kanssa matkaviestin kommunikoi. Ohjain voi päättää • · **; katkaista kommunikaation tukiaseman kautta, jonka pilot- • · · *···* tisignaalin voimakkuus on heikko.

• · * : * * '··.* Päätettyään katkaista kommunikaation tukiaseman 30 kautta järjestelmäohjain generoi viestin, joka identifi- « oi uuden tukiasemien aktiivijoukon. Uusi aktiivi j oukko :***: ei sisällä tukiasemaa, jonka kautta kommunikaatio kat- ··♦ _.j. kaistaan. Tukiasemat joiden kautta kommunikaatio on luo- * · · .

tu, lähettävät viestin matkaviestimelle. Lisäksi järjes- • · *··* 35 telmäohjain kommunikoi tukiasemalle tiedon kommunikoin- • · ί ·.. nin katkaisemisesta matkaviestimeen. Näin matkaviestimen ··« ♦ · • * ····...

4 117883 kommunikaatiot reititetään vain uudessa aktiivijoukossa identifioitujen tukiasemien kautta.

Koska matkaviestin kommunikoi loppukäyttäjään ainakin yhden tukiaseman kautta koko pehmeän kanavan-5 vaihdon ajan, matkaviestimen ja loppukäyttäjän välisessä kommunikaatiossa ei ilmene keskeytyksiä. Pehmeä kanavanvaihto tuottaa merkittäviä etuja sen luontaisessa "ota yhteys ennen katkaisua" kommunikaatiossa verrattuna perinteisiin "katkaise ennen yhteydenottoa" menetelmiin, 10 joita käytetään muissa solukkoviestintäjärjestelmissä.

Tyypilliseen solukko-, WLL-, GLOBALSTAR- tai PCS-järjestelmään kuuluu joitakin tukiasemia, joilla on useita sektoreita. Monisektorisella tukiasemalla on joukko itsenäisiä lähetys- ja vastaanottoantenneita. Sa-15 manaikaisen kommunikaation prosessointia saman tukiase man kahden sektorin kanssa kutsutaan pehmeämmäksi kanavanvaihdoksi. Pehmeä kanavanvaihtoprosessi ja pehmeämpi kanavanvaihtoprosessi ovat samoja matkaviestimen per-spektiivistä. Kuitenkin tukiaseman toiminta pehmeämmässä 20 kanavanvaihdossa on erilainen kuin pehmeässä kanavan vaihdossa. Kun matkaviestin on yhteydessä saman tukiaseman kahden sektorin kanssa, molempien sektoreiden demo-duloidut datasignaalit ovat yhdistettävissä tukiasemalla • · ennen kuin signaalit siirretään j är j estelmäohj aimeen.

.···. 25 Koska yhteisen tukiaseman kaksi sektoria jakavat piirit ΙΪ. ja ohjausfunktiot, suuri määrä informaatiota on helposti • * *" saatavilla yhteisen tukiaseman sektoreiden välillä toi- • · · ’···* sin kuin eri tukiasemien välillä. Lisäksi yhteisen tu- * * * -* • · *···* kiaseman kaksi sektoria lähettävät samaa tehonohjausin- 30 formaatiota matkaviestimeen (kuten alla esitetään). Sa- telliittitietoliikenne järjestelmässä, kuten GLOBALSTA- RISSA, useimmat käyttäjistä ovat jatkuvassa pehmeämmässä .;. kanavanvaihdossa.

* * * *;!.* Solukko-, WLL-, GLOBALSTAR- tai PCS- • · '*·* 35 järjestelmässä järjestelmän kapasiteetin maksimointi sa- i*·.. manaikaisesti käsiteltävien puheluiden määrän osalta on :***; äärimmäisen tärkeää. Järjestelmän kapasiteetti haja- • · · 117883

D

spektri-järjestelmässä voidaan maksimoida, jos kunkin matkaviestimen lähettimen tehoa ohjataan niin, että kukin lähetetty signaali saapuu tukiaseman vastaanottimeen samalla tasolla. Todellisessa järjestelmässä kukin mat-5 kaviestin voi lähettää pienimmän mahdollisen signaalita-son, joka tuottaa signaali-kohina suhteen, joka mahdollistaa riittävän datapalautuksen. Jos matkaviestimen lähettämä signaali saapuu tukiaseman vastaanottimeen liian alhaisella tehotasolla, bittivirhesuhde voi olla liian 10 suuri laadukkaan kommunikaation ylläpitämiseen muiden matkaviestimien aiheuttamien häiriöiden vuoksi. Toisaalta, jos matkaviestimen lähettämä signaali on tukiasemaan vastaanotettaessa liian korkealla tehotasolla, kommunikaatio tämän matkaviestimen kanssa on riittävä, mutta 15 tämä suuritehoinen signaali häiritsee muita matkaviesti miä. Tämä häiriö saattaa käänteisesti vaikuttaa kommunikointiin muiden matkaviestinten kanssa.

Reittivaimennus radiokanavalla määritellään signaalin heikentymisenä tai menetyksenä signaalin kul-20 kiessa ilmassa ja voidaan kuvata kahdella erillisellä ilmiöllä: keskimääräinen reittivaimennus ja häipyminen.

Lähtölinkki, ts. linkki tukiasemalta matkaviestimeen, toimii tyypillisesti mutta ei välttämättä eri taajuudel-

• · I

la kuin paluulinkki, ts. linkki matkaviestimeltä tu- * t .···. 25 kiasemaan. Kuitenkin koska lähtölinkin ja paluulinkin • · taajuudet ovat samalla taajuuskaistalla, esiintyy mer- • t *** kittävää korrelaatiota kahden linkin keskimääräisen • * * *···' reitt ivaimennuksen välillä. Esimerkiksi tyypillisesti *...* i· solukkojärjestelmässä jonkin lähtökanavan keskitaajuus 30 on 882 Mhz ja sen parina olevan jonkin paluukanavan kes- kitaajuus 837 Mhz. Toisaalta, häipyminen on itsenäinen ilmiö lähtölinkille ja paluulinkille ja muuttuu ajan • · · .1.^ funktiona. Kuitenkin kanavan häipymisominaisuudet ovat samat molemmilla sekä lähtö- että paluulinkillä, koska • · *···* 35 taajuudet ovat samalla taajuuskaistalla. Siksi keskimää- räinen kanavahäipyminen ajan suhteen molemmille linkeil- ;*”· le on tyypillisesti sama.

* · · __ _ 6 117883

Esimerkinomaisessa CDMA-järjestelmässä kukin matkaviestin arvioi lähtölinkin reittivaimennuksen perustuen kokonaistehoon matkaviestimen tulossa. Kokonais-teho on summa tehoista kaikilta tukiasemilta, jotka toi-5 mivat samalla taajuusosoituksella, kuten matkaviestin havaitsee. Lähtölinkin keskimääräisestä arvioidusta reittivaimennuksesta matkaviestin asettaa paluulink-kisignaalin lähetystehon. Jos matkaviestimen paluulink-kikanava äkillisesti paranee verrattuna saman matkavies-10 timen lähtökanavaan johtuen näiden kahden kanavan itsenäisistä häipymisistä, tältä matkaviestimeltä tukiasemassa vastaanotetun signaalin teho lisääntyy. Tämä te-honlisäys aiheuttaa lisähäiriötä kaikille signaaleille, jotka jakavat saman taajuusosoituksen. Näin ollen matka-15 viestimen lähetystehon nopea vaste kanavan äkilliseen parantumiseen parantaisi järjestelmän suorituskykyä.

Matkaviestimen lähetystehoa ohjataan myös yhdellä tai usealla tukiasemalla. Kukin tukiasema, jonka kanssa matkaviestin kommunikoi, mittaa matkaviestimeltä 20 vastaanotetun signaalin voimakkuuden. Mitattua signaalin voimakkuutta verrataan tälle tietylle matkaviestimelle haluttuun signaalin voimakkuustasoon. Tehonsäätökomento generoidaan kullakin tukiasemalla ja lähetetään matka- » t · • » viestimeen lähtölinkillä. Vastauksena tukiaseman tehon- • · ... 25 säätökomentoon matkaviestin lisää tai vähentää matka- * · ”* viestinlähetystehoa ennalta määrätyltä määrällä. Tällä • · *·“” menetelmällä nopea vaste kanavan muutoksiin saadaan ai- • · · *·ί·* kaan ja parannetaan järjestelmän keskimääräistä suori- • · · ·...·’ tuskykyä.

30 Kun matkaviestin kommunikoi useamman kuin yhden : :*: tukiaseman kanssa, tehonsäätökomennot saadaan kultakin »·· ·' {*"· tukiasemalta. Matkaviestin toimii näiden useiden tu- * · * kiasemien tehosäätökomentojen perusteella välttääkseen • · · lähetystehotasot, jotka voivat käänteisesti häiritä mui- • '*·** 35 den matkaviestinten kommunikointia ja vielä antaa riit- ·*·.. tävän tehon tukemaan kommunikointia matkaviestimestä ai- ♦ .***. nakin yhteen tukiasemista. Tämä tehonohjausmekanismi to- • * · 7 117883 ι.: teutetaan siten, että matkaviestin lisää lähetyssignaa-litasoaan vain, jos jokainen tukiasema jonka kanssa matkaviestin kommunikoi pyytää tehotason lisäystä. Matkaviestin vähentää lähetyssignaalitasoaan, jos jokin tu-5 kiasema jonka kanssa matkaviestin kommunikoi pyytää tehon vähennystä. Järjestelmä tukiaseman ja matkaviestimen tehon ohjaamiseksi esitetään U.S. patentissa 5,056,109, "Menetelmä ja järjestelmä lähetystehon ohjaamiseksi CDMA-solukkomatkapuhelinjärjestelmässä", 8,10,1991, joka 10 on siirretty tämän keksinnön siirron saajalle.

Tukiasemadiversiteetti matkaviestimessä on tärkeää ottaa huomioon pehmeässä kanavanvaihtoprosessissa. Yllä kuvattu tehonohjausmenetelmä toimii optimaalisesti, kun matkaviestin kommunikoi jokaisen mahdollisen tu-15 kiaseman, jonka kanssa kommunikointi on mahdollista, kanssa, tyypillisesti yhdestä kolmeen tukiasemaa, vaikka suurempikin lukumäärä on mahdollinen. Näin tehdessään matkaviestin välttää huomaamattaan häiritsemästä kommunikointia sellaisen tukiaseman kautta, joka vastaanottaa 20 matkaviestimen signaalin riittävällä tasolla, mutta ei kykene kommunikoimaan tehonohjauskomentoa matkaviestimeen, koska kommunikointia ei ole luotu sen kanssa.

Matkaviestimen liikkuessa kohti tukiaseman • * · peittoalueen reunaa, lähtölinkkisignaalin voimakkuus • · ... 25 matkaviestimessä heikkenee. Lisäksi matkaviestimen liik- • · ‘‘‘l kuessa kohti nykyisen tukiaseman peittoalueen reunaa, • · *···* matkaviestin yleensä liikkuu lähemmäksi muiden tu- kiasemien tukiasemapeittoalueita. Näin ollen matkavies- *·· ί.,.ϊ timen liikkuessa kohti tukiaseman peittoalueen reunaa, 30 signaalitaso nykyisestä tukiasemasta heikkenee, kun taas ; häiriö muilta tukiasemilta lisääntyy. Lisäksi signaali- ··» .·”. tason putoaminen tarkoittaa, että signaalit ovat herkem- '·" piä lämpökohinalle ja vastaanottopiiristön muodostamalle * * · *·* * kohinalle matkaviestimessä. Tilannetta voi pahentaa mat- * · · ·...* 35 kaviestimen sijoittuminen alueelle, jossa yhteisen tu- :·. kiaseman kaksi sektoria ovat limittäin.

* ·« » * · • · .

• · • · · 8 117883

Tilanteessa, jossa tukiasemat toimivat lähika-pasiteetilla, matkaviestimen sijainti tukiaseman peitto-alueen reunalla ja saman tukiaseman kahden sektorin sisällä voi aiheuttaa pudotuksen signaalikohinasuhteessa 5 niin, että yhteyden laatu heikkenee. Pehmeämpi kanavan-vaihtoprosessi antaa tukiasemaan annetaan informaatiota, jota voidaan käyttää tämän tilanteen parantamiseen. Parannus voidaan aikaansaada vähentämällä keskimääräistä tehoa, joka lähetetään tukiaseman kullakin sektorilla. 10 Vähentämällä tukiaseman kunkin sektorin lähettämää tehoa, häiriötä kaikille matkaviestimille pienennetään. Näin ollen häiriö matkaviestimille peittoalueen reunalla myös pienenee parantaen keskimääräistä matkaviestimien signaalikohinasuhdetta peittoalueen reunalla.

15 Järjestelmässä, jossa on pehmeä ja pehmeämpi kanavanvaihtokyky ja johon kuuluu viereisiä tukiasemia kapasiteetissa tai lähellä sitä, tietty määrä tukiaseman tehoa jaetaan lähtölinkkisignaalien kesken siten, että kukin lähtölinkin lisäsignaali, joka lähetetään tukiase-20 malta vähentää muiden lähtölinkkisignaalien tehoa. Järjestelmässä, joka toimii kapasiteetillaan, verrataan tukiasemaa, johon kuuluu kaksi sektoria, jossa kukin mat-kaviestin tukiaseman peittoalueella on pehmeämmässä ka- >##.j navanvaihtomoodissa, tukiasemaan, jolla on kaksi sekto- ♦ · ... 25 ria joissa yksikään matkaviestin ei ole pehmeämmässä ka- • « ·“ navanvaihtomoodissa. Tukiasemalla, jolla kukin matka- • · ***** viestin on pehmeämmässä kanavanvaihdossa, jokainen läh- tölinkkisignaali kultakin sektorilta lähetetään puolella • ·· sellaisen tukiaseman, jolla ei ole matkaviestintä peh- 30 meämmässä kanavanvaihdossa, tehosta. Koska tilanteessa, : :*; jossa jokainen matkaviestin on pehmeämmässä kanavanvaih- ··· dossa signaalit kultakin sektorilta yhdistetään matka- • * · viestimessä, signaali-häiriö-suhde yhdistämisen jälkeen • · · *·* vastaa tilannetta, jossa ei ole kanavanvaihtoa jos ja ♦ ·* 35 vain jos, kutakin matkaviestintä palvellaan hyvin molem- ί*. millä sektoreilla. Kuitenkin todellisuudessa ei jokaista ,*··. sektoroidun tukiaseman pehmeämmässä kanavanvaihdossa • · 9 117883 olevaa matkaviestintä palvella hyvin jokaisella sektorilla.

Esillä oleva keksintö on tekniikka, jota voidaan käyttää sektorilla lähetettyjen signaalien määrän 5 vähentämiseen. Pienempi määrä sektorilla lähetettyjä signaaleja tarkoittaa enemmän tarjolla olevaa tehoa jäi- jelle jääville signaaleille. Kun tukiasema lähettää suu-rempitehoisia lähtölinkkisignaaleja, signaali-häiriö-suhde matkaviestimille jotka toimivat kanavanvaihtora-10 joilla tai peittoalueen reunalla paranee. Vaihtoehtoi sesti signaalien lukumäärän vähentyessä, tukiaseman ko-konaislähtöteho voi pienentyä, mikä myös johtaa pienempään häiriötehoon järjestelmässä. Näitä tekniikoita voidaan käyttää pehmeässä ja pehmeämmässä kanavanvaihdossa : 15 olevien matkaviestimien lukumäärän vähentämiseksi.

Näin ollen esillä olevan keksinnön tarkoitukse-na on parantaa lähtölinkin signaali-häiriö-suhdetta vähentämällä tarpeettomia lähtölinkkilähetyksiä matkaviestimiin, jotka ovat pehmeässä tai pehmeämmässä kanavan-20 vaihdossa, vähentäen häiriötehoa muihin matkaviestimiin ja jättäen enemmän lähetintehoa kaikille käyttökelpoisille linkeille matkaviestimiin.

• · Näin ollen esillä olevan keksinnön tarkoitukse- • * · • · · *. na on tuoda esiin joukko menetelmiä lähetystehon vähen- • · 25 tämiseksi tukiasemalta.

• · *···* Vielä esillä olevan keksinnön tarkoituksena on *·· *...* tuoda esiin joukko menetelmiä laajennetun pehmeämmän ka- \·.· navanvaihdon aikaansaamiseksi lähtölinkin suorituskyvyn • ·* ϊ · parantamiseksi.

30 Esillä oleva keksintö määrittää joukon menetel- » miä pehmeän tai pehmeämmän kanavanvaihtoprosessin suo- ·* * .···, rittamiseksi niin, että järjestelmän suorituskyky para- • * nee. Ensimmäinen menetelmä perustuu pehmeämmän kanavan- V * vaihtoprosessin viivästämiseen. Kun matkaviestin infor- « · · ί.,,ί 35 moi ensimmäistä sektoria, jonka kautta se kommunikoi, φ ;*, että saman tukiaseman toisella sektorilla on riittävä

«H

t**.t signaalivoimakkuus kommunikoinnin tukemiseksi, tukiasema * · * 10 117883 käskee toisen sektorin etsimään matkaviestimen lähettämää signaalia. Tukiasema ei komenna matkaviestintä perustamaan yhteyttä toisen sektorin kanssa ennen kuin toisella sektorilla vastaanotettu paluulinkkisignaali 5 ylittää ennalta määrätyn kynnyksen. Pehmeämmän kanavan-vaihtoprosessin viivästäminen vähentää pehmeässä kana-vanvaihtoprosessissa olevien matkaviestimien määrää ja vähentää keskimääräistä kokonaistehoa, joka lähetetään kullakin sektorilla vähentäen siten keskimääräistä koko-10 naishäiriötä matkaviestimille järjestelmässä.

Toinen menetelmä perustuu sektorin, jolla on heikoin signaalivoimakkuus, lähetystentehon alentamiseen. Kun matkaviestin informoi ensimmäistä sektoria, jonka kautta se kommunikoi, että saman tukiaseman toi-15 sella sektorilla on riittävä signaalivoimakkuus kommunikoinnin tukemiseksi, tukiasema käskee toisen sektorin perustamaan kommunikaation matkaviestimen kanssa. Lisäksi tukiasema käskee matkaviestimen perustamaan kommunikaation toisen sektorin kanssa. Matkaviestimen siirryt-20 tyä pehmeämpään kanavanvaihtotilaan, tukiasema vertaa paluulinkin signaalivoimakkuuksia kultakin sektorilta. Tukiasema vähentää lähtölinkin lähetystehoa sille matka-viestimelle, joka on sektorilla, jolla on heikoin paluu- • ♦ · ‘ *. linkkisignaalivoimakkuuden tunniste. Heikoimman sektorin • · ... 25 lähetystehon alentaminen vähentää kultakin sektorilta *···* lähetettyä keskimääräistä kokonaistehoa ja siten vähen- *···* tää häiriötä matkaviestimiin järjestelmässä.

Kolmas menetelmä perustuu sektorin, jolla on • · « ί,.,ϊ heikoin signaalivoimakkuus, lähetysten eliminointiin.

30 Kun matkaviestin informoi ensimmäistä sektoria, jonka • ·*· kautta se kommunikoi, että saman tukiaseman toisella .·**. sektorilla on riittävä signaalivoimakkuus kommunikoinnin

Iti tukemiseksi, tukiasema käskee toista sektoria perusta- • · * *·* * maan kommunikaatio matkaviestimen kanssa. Lisäksi tu- • · · 35 kiasema käskee matkaviestimen perustamaan kommunikaatio toisen sektorin kanssa. Matkaviestimen siirryttyä peh- ,*··, meämpään kanavanvaihtotilaan, tukiasema tarkkailee pa- • · ··» 11 117883 luulinkin signaalivoimakkuuksia kultakin sektorilta. Jos paluulinkin signaalivoimakkuus joltain sektorilta menee alle ennalta määrätyn kynnyksen pidemmäksi kuin ennalta määrätyksi ajaksi, tukiasema keskeyttää lähtölinkin lä-5 hetykset sektorilta, jolla on heikoin signaalivoimakkuu-den tunniste. Lähetysten keskeyttäminen heikoimmalta sektorilta vähentää kultakin sektorilta lähetettyä keskimääräistä tehoa ja siten vähentää häiriötä matkaviestimiin järjestelmässä.

10 Neljäs menetelmä perustuu siihen, että annetaan matkaviestimelle halutun toiminnon yhdistelmäsignaali-voimakkuus. Matkaviestin antaa tukiasemalle signaalivoi-makkuuden mittauksen jokaiselta tukiasemalta, joka kuuluu aktiivi- ja ehdokasjoukkoon. Tukiasema asettaa jär-15 jestykseen tehotasot voimakkuuden mukaan laskevassa järjestyksessä. Tämän jälkeen tehotasot summataan järjestyksessä kunnes halutun toiminnon yhdistelmäsignaalivoi-makkuus on ylitetty. Tukiasema palauttaa aktiivijoukko-viestin matkaviestimelle identifioiden kunkin tukiase-20 man, joka vastaa signaalivoimakkuutta, jota käytetään halutun toiminnon yhdistelmäsignaalivoimakkuuden saavuttamiseen.

Kaikissa neljässä yllä olevassa menetelmässä • · · *. paluulinkin demodulointi kullakin sektorilla voi jatkua * φ ... 25 lähtölinkin lähetyksen kanssa tai ilman, jolloin tämä menetelmä ei vaikuta käänteisesti paluulinkin suoritus- **··’ kykyyn tai tehonohjaukseen. Kaikissa neljässä menetel- # ·,;.· mässä toimintaa voidaan muuttaa siten, että matkaviestin M* ί,.,ϊ informoi tukiasemaa vastaanotetusta tehosta lähtökana- 30 valla. Lähtölinkin tehomittauksia matkaviestimeltä voi- • ·*· daan käyttää kriteerinä tukiasemalla tehtyjen paluulin- *·· .**·, kin tehomittausten sijaan. Lisäksi on mahdollista yhdis- • · -* '· **· ( t t • tää kaksi tai useampi näistä menetelmistä hybridimene- V* telmän luomiseksi.

·· :...: 35 Täsmällisemmin keksinnön tunnusmerkit on esi- j·.^ tetty itsenäisten patenttivaatimusten tunnusmerkkiosis- • - ··· * · • · ··· 12 117883 sa. Edullisina suoritusmuotoina esitetään se, mitä on esitetty epäitsenäisissä patenttivaatimuksissa.

Esillä olevan keksinnön muodot, tarkoitukset ja edut tulevat selvemmiksi seuraavasta yksityiskohtaisesta 5 kuvauksesta viitaten oheisiin piirustuksiin, joissa on samat viitenumerot kauttaaltaan ja joissa: kuva 1 esittää kaaviota esittäen esimerkkitukiaseman peittoalueen rakennetta; kuva 2 on lohkokaavio, joka esittää esimerkinomai-10 sesti sektoroitua tukiasemaa, johon kuuluu useita itsenäisiä demodulaatioelementtejä; ja kuva 3 on esimerkinomainen esitys sektoroidun tukiaseman kolmen sektorin peittoalueesta.

Kuva 1 esittää esimerkinomaisesti tukiaseman 15 peittoalueen rakenteen. Tällaisessa esimerkinomaisessa rakenteessa tukiaseman kuusikulmion muotoiset peittoalu-eet rajoittuvat toisiinsa asetettuina symmetrisesti vierekkäin. Kukin matkaviestin sijoittuu yhden tukiaseman peittoalueelle. Esimerkiksi matkaviestin 10 sijoittuu 20 tukiaseman 20 peittoalueelle. Koodijakomonipääsy(CDMA) solukko-, langattomassa paikallissilmukka (WLL-), satel-liittitietoliikennejärjestelmässä, kuten GLOBALSTAR, tai ^ henkilökohtaisessa viestintä(PCS)järjestelmässä käyte- • * · * *, tään yhteistä taajuuskaistaa kommunikointiin kaikkien Φ·« · 25 tukiasemien kanssa järjestelmässä, joka sallii samanai- ♦ · *···* kaisen kommunikaation matkaviestimen ja useamman kuin ·«· yhden tukiaseman välillä. Matkaviestin 10 sijoittuu ί,·.: erittäin lähelle tukiasemaa 20 ja vastaanottaa näin ol-

Ien laajaa signaalia tukiasemalta 20 ja suhteellisen 30 pientä signaalia ympäröiviltä tukiasemilta. Kuitenkin . matkaviestin 30 sijoittuu tukiaseman 40 peittoalueelle, • · · . .

,··*. mutta on lähellä tukiasemien 100 ja 110 peittoalueita.

"* Matkaviestin 30 vastaanottaa suhteellisen heikkoa sig- *·· V * naalia tukiasemalta 40 ja kooltaan samanlaisia signaa- ··· 35 leita tukiasemilta 100 ja 110. Johtuen heikentyneestä signaalivoimakkuudesta ja lisääntyneestä häiriöstä muil- • ·· * ta tukiasemilta, matkaviestimellä 30 on pienempi koko- · ··· i i 13 1 1 7883 naissignaalikohinasuhde suhteessa tukiasemaan 40 kuin matkaviestimellä 10 on suhteessa tukiasemaan 20.

Esimerkinomainen kuvassa 1 esitetty tukiaseman peittoalueen rakenne on erittäin ideaalinen. Todellises-5 sa solukko-, WLL-, GLOBALSTAR- tai PCS-ympäristössä tukiaseman peittoalueet saattavat vaihdella koon ja muodon suhteen. Tukiaseman peittoalueet voivat olla taipuvaisia limittymään peittoalueiden rajojen kanssa määrittäen . näin peittoalueille ideaalisen kuusikulmion muodosta 10 poikkeavia muotoja. Edelleen tukiasemat voidaan sekto-roida esimerkiksi kolmeen sektoriin, kuten ennestään hyvin tiedetään. Tukiasema 60 esitetään kolme-sektorisena tukiasemana. Kuitenkin voi olla tukiasemia, joihin kuuluu vähemmän tai enemmän sektoreita.

15 Kuvan 1 tukiasema 60 esittää ideaalista kol- mesektorista tukiasemaa. Tukiasemaan 60 kuuluu kolme sektoria, jotka kukin kattavat enemmän kuin 120 astetta tukiaseman peittoalueesta. Sektori 50, jonka peittoalue osoitetaan katkoviivoin 55, on limittäin sektorin 70 20 karkein pisteviivoin 75 osoitetun peittoalueen kanssa. Lisäksi sektori 50 on limittäin sektorin 80 hienopiste-viivoin 85 osoitetun peittoalueen kanssa. Esimerkiksi .. paikka 90, joka osoitetaan X*. llä, sijoittuu kummankin * *, sektorin 50 ja 70 peittoalueelle.

• · * « 25 Yleensä tukiasema sektoroidaan kokonaishäiriö- • · tehon pienentämiseksi matkaviestimiin, jotka sijoittuvat ··· tukiaseman peittoalueelle, ja samalla lisätään matka-viestimien määrää, jotka voivat kommunikoida tukiaseman kautta. Esimerkiksi sektori 80 ei lähettäisi signaalia *·· 30 joka on tarkoitettu paikassa 90 olevalle matkaviestimel- . le eikä sektorissa 80 oleva matkaviestin saa merkittävää • · · .···, häiriötä tukiaseman 60 ja matkaviestimen paikassa 90 vä- • · *" lisestä yhteydestä.

*** *.· : Kuitenkin, matkaviestimelle paikassa 90 koko- »*· ϊ.,.ϊ 35 naishäiriössä on seurannaisia sektoreilta 50 ja 70 ja tukiasemilta 20 ja 120. Jos häiriön kokonaissumma on • · · 4···# liian suuri verrattuna aiotun signaalin signaalivoimak- • · ··· 34 117883 kuuteen, kommunikaatio matkaviestimen, joka on paikassa 90, ja tukiaseman 60 välillä voi heiketä. Esillä oleva keksintö on menetelmä häiriön pienentämiseksi sellaisessa tilanteessa. Itse asiassa esillä oleva keksintö vä-5 hentää häiriötä kaikkiin matkaviestimiin, jotka toimivat tukiasemajärjestelmässä.

Tukiasemia 20, 40, 60, 100 ja 120, jotka esitetään kuvassa 1, ohjataan järjestelmäohjaimella. Vaikka kuva 1 esittää vain pienen joukon yhteyksiä järjestelmä-10 ohjaimen 130 ja tukiasemien välillä, yhteys jokaisen tukiaseman ja järjestelmäohjaimen välillä toteutuu. Jär-jestelmäohjain 130 antaa ohjaustoiminnot kullekin tukiasemalle järjestelmässä. Ohjaustoiminnon yhteydessä tukiasemien välisen pehmeän kanavanvaihdon aloituksen ja 15 katkaisun koordinointi. Kun matkaviestin on pehmeässä kanavanvaihdossa kahden tai useamman tukiaseman välillä, signaali matkaviestimeltä vastaanotetaan järjestelmäoh-jaimessa 130 kultakin tukiasemalta, jonka kanssa matkaviestin kommunikoi. Järjestelmäohjain 130 suorittaa 20 useilta tukiasemilta vastaanotettujen signaalien yhdistämisen tai valinnan. Lisäksi järjestelmäohjain 130 aikaansaa rajapinnan yleiseen puhelinverkkoon (PSTN) (ei . . esitetty).

• · * • t · ’ *. Kuva 2 esittää esimerkkisovellutusta kolme- * * * *

25 sektorisesta tukiasemasta. Kuvassa 2 kukin antenni 222A

• ·· • · *...* - 222C on vastaanottoantenni yhdelle sektorille ja kukin • · · antenni 230A - 230C on lähetysantenni yhdelle sektoril-ϊ^ϊ le. Antenni 222A ja antenni 230A vastaa yhteistä peitto- ;***: aluetta ja niillä voi ideaalitilanteessa olla samanlai- II» 30 nen antennikuvio. Vastaavasti antennit 222B ja 230B ja . antennit 222C 230C vastaavat yhteistä peittoaluetta vas- • · * 4·.·# taavasti. Kuva 2 esittää tyypillistä tukiasemaa siinä • · mielessä, että antenneilla 222A - 222C on limittäiset ··· V · peittoalueet siten, että yksittäinen matkaviestinsignaa- • * # ϊ4>>ϊ 35 li voi olla läsnä useammassa kuin yhdessä antennissa kerrallaan. Vaikka vain yksi vastaanottoantenni esite- • · tään kullekin sektorille, käytetään tyypillisesti kahta * * ···.

15 117883 antennia diversiteettiä varten vastaanottosignaaleille, jotka yhdistetään prosessointia varten.

Kuva 3 on realistisempi esitys sektoroidun tu-' kiaseman kolmen sektorin peittoalueista kuin kuvan 1 tu- 5 kiasema 60. Peittoalue 300A, joka esitetään ohuimmalla viivalla, vastaa kummankin antennin 222A ja 230A peitto-alueita. Peittoalue 300B, joka esitetään keskivahvalla viivalla, vastaa kuminankin antennin 222B ja 230B peitto-alueita. Peittoalue 300C, joka esitetään vahvalla vii-10 valla, vastaa kummankin antennin 222C ja 230C peittoalu-eita. Kolmen peittoalueen muoto on vakio suunnatun dipo-liantennin tuottama muoto. Peittoalueiden reunat voidaan kuvitella alueiksi, joissa matkaviestin vastaanottaa mi-nimisignaalitason kommunikoinnin tukemiseksi tämän sek-15 torin kautta. Kun matkaviestin liikkuu sektoriin, signaalin voimakkuus kasvaa. Kun matkaviestin liikkuu sektorin reunan yli, kommunikointi tämän sektorin kautta ; voi heiketä. Pehmeämmässä kanavanvaihtomoodissa toimivaa matkaviestintä voidaan todennäköisesti pitää sijoittu-20 neena kahden peittoalueen limitysalueella.

Viitaten jälleen kuvaan 2, antennit 222A, 222B ja 222C siirtävät vastaanotetun signaalin vastaanottokä-sittelyihin 224A, 224B ja 224C, vastaavasti. Vastaanot- # tokäsittelyt 224A, 224B ja 224C käsittelevät RF- • * ,···, 25 signaalin ja muuntavat signaalin digitaalibiteiksi. Vasili taanottokäsittelyt 224A, 224B ja 224C suodattavat digi- taalibitit ja antavat seurauksena olevat digitaalibitit • · * *·|·* rajapintaporttiin 226. Rajapintaportti 226 voi yhdistää minkä tahansa kolmesta tulevasta signaalireitistä mihin 30 tahansa demodulaatioelementeistä 204A - 204N ohjaimen · * 200 ohjauksessa liitynnän 212 kautta.

Demodulaatioelementtejä 204A - 204N ohjataan • · · .j. myös ohjaimella 200 liitynnän 212 kautta. Ohjain 200 ni- meää demodulaatioelementit 204A - 204N yhdelle joukosta • · *·”* 35 informaatiosignaaleja yksittäiseltä matkaviestimeltä miltä tahansa sektorilta. Demodulaatioelementit 204A -204N tuottavat databitit 220A - 220N, jotka kukin edus- • · · 117883 16 ' tavat datan estimaattia yksittäiseltä matkaviestimeltä.

Databitit 220A - 220N yhdistetään merkkiyhdistäjässä 208 yksittäisen estimaatin tuottamiseksi datasta matkavies- timeltä. Merkkiyhdistäjan 208 lähtö voi olla pehmeää yh-5 distelmäpäätösdataa, joka soveltuu Viterbin dekoodaukseen. Huomaa, että merkkiyhdistäjä 208 voi yhdistää signaalit vain yhdeltä sektorilta lähdön tuottamiseksi tai se voi yhdistää merkkejä useilta sektoreilta valittuna rajapintaportilla 226. Jokainen demodulaatioelementti 10 204A - 204N mittaa signaalivoimakkuusestimaatin signaa lista, jota se on demoduloimassa ja antaa estimaatin ohjaimeen 200. Yksittäinen tehonohjauskomento luodaan estimoiduista signaalivoimakkuuksista riippumatta sektorista, jonka kautta signaali vastaanotetaan. Näin kukin 15 sektori tukiasemassa lähettää saman tehonohjauskomennon yksittäiseen matkaviestimeen.

Kun merkkiyhdistäjä 208 yhdistää signaaleja matkaviestimeltä, joka kommunikoi useamman kuin yhden sektorin kautta, matkaviestin on pehmeämmässä kanavan-20 vaihdossa. Tukiasema voi lähettää merkkiyhdistä jän 208 lähdön dekooderiin ja sitten solukko-, WLL, GLOBALSTAR-tai PCS-järjestelmäohjaimeen. Järjestelmäohjain voi vas-taanottaa dekoodatut merkit yhteiseltä matkaviestimeltä * · ....j useilta tukiasemilta ja tuottaa yksittäisen lähdön. Tätä .···. 25 prosessia kutsutaan pehmeäksi kanavanvaihdoksi.

Demodulaatioelementit 204A - 204N aikaansaavat lisäksi useita ohjauslähtösignaaleja ohjaimeen 200 lii- • * * *;"* tynnän 212 kautta. Ohjaimelle 200 siirretty informaatio *··»* sisältää estimaatin tietylle demodulaattorille osoitetun 30 signaalin signaalivoimakkuudesta. Tyypillisesti tätä :.·φϊ tietoa ei anneta jär jestelmäohjaimeen. Näin ollen yhtei- sen tukiaseman sektorit, jotka demoduloivat signaaleja yhteiseltä matkaviestimeltä, ovat paljon läheisemmin * * * liittyneitä kuin kaksi yhteiseen jär jestelmäohjaimeen • # *·;·* 35 signaaleja lähettävää tukiasemaa. Kahden pehmeämpää ka- navanvaihtomoodia tukevan sektorin suhteen läheisyys yh-den matkaviestimen kanssa antaa perustan kolmelle ensim- • * * i : . ; ' ; 1 1 ' 17 117883 maiselle esillä olevan keksinnön mukaiselle menetelmälle-

Monissa sovellutuksissa todelliseen tukiasemaan kuuluu ainakin yksi etsijäelementti. Etsijäelementti ky-5 kenee lisäksi demoduloimaan signaalin ja sitä käytetään aika-alueen jatkuvaan skannaukseen saatavilla olevien signaalien etsinnässä. Etsijäelementti identifioi joukon saatavilla olevia signaaleita ja siirtää informaation ohjaimeen. Ohjain voi käyttää joukkoa saatavilla olevia 10 signaaleita nimetäkseen tai uudelleennimetäkseen demodu-laatiolementit edullisimmille saataville oleville signaaleille. Etsijäelementin sijoittelu on sama kuin demo-dulaatioelementtien sijoittelu kuvassa 2. Etsijäelemen-tit voidaan nimetä signaalille sinällään yhteisen tu-15 kiaseman sektorien joukossa. Yleisimmässä tapauksessa demodulaatioelementit 204A-204N voidaan olettaa sisältävän joitakin elementtejä, jotka pystyvät suorittamaan etsintätoiminnon.

‘ . Kuvassa 2 esitetty lähetyskäsittely vastaanot- 20 taa järjestelmäohjaimen kautta loppukäyttäjän viestin matkaviestimelle. Viesti voidaan lähettää yhdellä tai useammalla antennilla 230A - 230C. Rajapintaportti 236 ·*.*; liittää matkaviestimen viestin yhdelle tai usealle oh- * * jaimen 200 asettamista modulaatioelementeistä 234A - • « 25 234C. Modulaatioelementit 234A-234C moduloivat viestin !" matkaviestimelle sopivalla PN-koodilla. Moduloitu data '·*;* modulaatioelementeiltä 234A-234C siirretään lähetyskä- • · · *·“* sittelyyn 232A - 232C, vastaavasti. Lähetyskäsittelyt 232A - 232C muuntavat viestin RF-taajuudelle ja lähettä-30 vät signaalin sopivalla signaalitasolla antennien 230A -230C kautta, vastaavasti. Huomaa, että ra j apintaportti 236 ja rajapintaportti 226 toimivat riippumattomasti · · siinä mielessä, että signaalin vastaanottaminen tietyltä ’;[/ matkaviestimeltä yhden antenneista 222A - 222C kautta ei * ·

35 välttämättä tarkoita, että vastaava lähetysantenni 230A

·**.. - 230C lähettää signaalin tiettyyn matkaviestimeen. Li- • säksi huomaa, että kunkin antennin kautta lähetetty te- • · · is 1 1 7883 honohjaussignaali on sama, jolloin sektoridiversiteetti yhteisessä tukiasemassa ei ole kriittinen optimaaliselle tehonohjaussuorituskyvylle.

US-patentissa 5,056,109, johon yllä viitataan, 5 kuvattu kanavanvaihtoprosessi tuo esiin prosessin, joka on vedetty yhteen seuraavissa vaiheissa.

Pehmeämmän kanavanvaihdon normaali toiminta: 1: Matkaviestin kommunikoi tukiaseman X kanssa sektorin alfa antennin kautta tarkoittaen että tukiasema X, sek-10 tori alfa identifioidaan aktiivijoukon jäseneksi.

2: Matkaviestin monitoroi pilottisignaalia tukiasemalta X, sektorin beta antenni ja tukiasema X, sektori beta identifioidaan naapurijoukon jäseneksi. Pilottisignaalin voimakkuus tukiasemalta X sektorin beta antennilta ylit-15 tää ennalta määrätyn kynnystason.

3: Matkaviestin identifioi tukiaseman X sektorin beta ehdokasjoukon jäseneksi ja informoi tukiasemaa X sektorin alfa antennin kautta.

4: Tukiasema X avaa mahdollisuudet resursseihin sekto-20 rilla beta.

5: Sektorin beta antenni alkaa vastaanottamaan paluulin-kin signaalia matkaviestimeltä.

:V; 6: Sektorin beta antenni alkaa lähettämään lähtölinkin • # ... : signaalia matkaviestimelle.

.···. 25 7: Tukiasema X päivittää sektorin alfa antennin kautta • · V.‘. matkaviestimen aktiivi joukon identif ioidakseen tukiase- * · , · j· man X sektorin beta.

• * *···* 8: Matkaviestin avaa kommunikaation tukiaseman X sekto- • *· • · rin beta antennin kanssa. Matkaviestin yhdistää signaa- 30 lit sektorin alfa antennilta ja sektorin beta antennil- : ta.

• · * 9: Tukiasema X yhdistää signaalit matkaviestimeltä vas- • * .1. taanotettuina sektorin alfa ja beta antenneilla (peh- * · meämpi kanavanvaihto) .

• · *···* 35 Ensimmäinen menetelmä pehmeämmässä kanavanvaih- :*·.. tomoodissa olevien matkaviestimien määrän pienentämisek- :***; si perustuu pehmeämmän kanavanvaihtoprosessin viivästä- ··· 19 117883 miseen. Prosessi sijoittaa lisävaiheen vaiheiden 5 ja 6 väliin, jonka nimeämme vaiheeksi 5.1. Vaihe 5.1 lisää lisätoiminnon seuraavasti: 5 5.1: Määritä paluulinkkisignaalin signaalivoimakkuus matkaviestimeltä. Pysäytä prosessi tässä vaiheessa kunnes paluulinkkisignaalin voimakkuus ylittää ennalta määrätyn kynnyksen.

10 Vaihe 5.1 viivästää pehmeämmän kanavanvaihdon aloitusta vähentäen siten lähtölinkkilähetysten koko-‘ naismäärää. Vaikkakin lähtölinkin lähetyksiä viiväste tään, sektorilla beta vastaanotettu paluulinkkisignaali voidaan yhdistää sektorin alfa paluulinkkisignaaliin.

15 Viitaten uudelleen kuvaan 3, oletetaan matka viestimen seuraavan nuolella osoitettua reittiä. Pisteessä 302 matkaviestin siirtyy sektorin 300B peittoalu-eelle sektorilta 300A. Tässä pisteessä sektori 300B siirtyisi naapurijoukosta ehdokasjoukkoon. Matkaviestin 20 informoi tukiasemaa uudesta lisäyksestä ehdokasjoukkoon.

Jos sektorissa 300B on resursseja saatavilla, sektori 300B alkaa vastaanottamaan paluulinkkisignaalia matka-:V: viestimeltä. Sektori 300B ei ala lähettämään signaalia, ···-· vaan sen sijaan tarkkailee paluukanavasignaalia matka- 25 viestimeltä. Kun matkaviestin liikkuu syvemmälle sekto- • * · ,···, riin 300B, sektorilla 300B matkaviestimeltä vastaanotet- ♦ tu signaali kasvaa. Oletetaan pisteessä 304 vastaanot- - • * * ."* tosignaalien signaalivoimakkuuksien ylittävän vaiheen • · ’···* 5.1 ennalta määrätyn kynnyksen. Prosessi jatkuu ja sek- 30 tori 300B alkaa lähettämään lähtökanavasignaalia matka-viestimeen. Sektori 300A päivittää matkaviestimen aktii- · · il vijoukkoon sektorin 300B.

* · * -f ,···. Huomaa, että tämä menetelmä ei poista pehmeäm- • * * män kanavanvaihdon ja tee-ennen katkaisua menetelmän * # • · "* 35 etuja. Kuviossa 3 matkaviestimen jatkaessa etenemistään • · | *·· pitkin nuolta, matkaviestin voisi olla pehmeämmässä ka- l[' : navanvaihtotilassa pisteestä 304 pisteeseen 306 saakka.

20 117883

Pisteessä 306, kommunikointi sektorin 300A kanssa voidaan lopettaa, koska matkaviestin ei enää ole sektorin 300A peittoalueella. Ilman vaiheen 5.1 lisäystä, matkaviestin olisi pehmeämmässä kanavanvaihdossa pisteestä 5 302 pisteeseen 306.

Tätä ensimmäistä menetelmää voidaan muuttaa samanlaisten tulosten saamiseksi perustamalla lähtölink-kisignaalin signaalivoimakkuuden viive kuten mitattuna · ’ matkaviestimellä. Modifioitu vaihe 5.1 olisi seuraavan-10 lainen: 5.1: Määritä pilottisignaalin signaalivoimakkuus matka viestimellä sektorin beta antennilta. Keskeytä prosessi tähän vaiheeseen, kunnes pilottisignaalin voimakkuus 15 ylittää ennalta määrätyn kynnyksen.

Pilottisignaalin voimakkuuden siirtäminen voitaisiin automaattisesti lähettää matkaviestimeltä osana ilmoitusta uudesta merkinneistä ehdokasjoukossa. Matkaviestin voisi 20 lähettää signaalivoimakkuuden jaksottaisesti tai matkaviestin voisi vastata signaalivoimakkuuden pyyntöön tukiasemalta. Matkaviestin voisi olla tietoinen kynnykses-tä ja ilmoittaa tukiasemalle, kun pilottisignaalin voi- • · : makkuus ylittää ennalta määrätyn tason.

* · p...t 25 Riippumatta siitä, kumpaa variaatiota ensimmäi- • · li) sestä menetelmästä käytetään, kunkin sektorin keskimää- * · räinen lähetysteho pienenee. Viivästämällä lähtölinkin '·!·* lähetyksiä joukkoon matkaviestimiä, jotka ovat ensimmäi- t« · *...* sen sektorin peittoalueella ja jotka eivät ole tunkeutu- 30 neet syvälle toisen sektorin alueelle, kunkin matkavies- : timen häiriö lähtölinkillä pienenee. Huomaa, että tämä ·*· ;***· menetelmä ei vaikuta pehmeään kanavanvaihtoon (pehmeä kanavanavaihto kahden riippumattoman tukiaseman välil- ♦ · · *·* * lä).

• · · * · *···* 35 Toiseen menetelmään kuuluu lähtökanavalähetys- ·**,, ten tehon vähentäminen. Alkuperäiset vaiheet 1-9 pysy- ♦ ··· • ♦ ·«· 21 117883 vät samana. Kaksi lisävaihetta lisätään vaiheen 9 jälkeen seuraavasti: 10: Määritä paluulinkin signaalivoimakkuus vastaanotet-5 tuna kunkin sektoriantennin kautta.

11: Vähennä lähetettyä lähtölinkin signaalitehoa ennalta määrätyllä määrällä sektorin antennilta, jolla on heikoin paluulinkkisignaali.

10 Vaihtoehtoisesti samat vaiheet voidaan suorittaa perustuen lähtölinkin lähetystehoon seuraavasti.

10: Määritä lähtölinkin signaalivoimakkuus vastaanotettuna kultakin sektorilta matkaviestimellä ja anna tämä ‘ 15 informaatio tukiasemaan.

11: Vähennä lähetettyä lähtölinkin signaalitehoa ennalta määrätyllä määrällä sektorin antennilta, jolla on heikoin lähtölinkkisignaali mitattuna matkaviestimellä.

Riippumatta siitä, kumpaa variaatiota toisesta 20 menetelmästä käytetään, kunkin sektorin keskimääräinen lähetysteho pienenee. Pienentämällä lähtölinkin lähetyksiä joukkoon matkaviestimiä, jotka ovat kahden sektorin •V. peittoalueella, kunkin kahdella sektorilla olevan matka- • · ... · viestimen häiriön määrä lähtölinkillä pienenee. Myös- * * 4... 25 kään tämä menetelmä ei vaikuta pehmeään kanavanvaihtoon.

• · \\\ Potentiaalinen huono seuraus tälle menetelmälle • · '···* on olemassa. Matkaviestin voi yhdistää signaalit kahdel- • · · *.ί·* ta sektorilta perustuen kunkin sektorin pilottisignaalin • * · voimakkuuteen vastaanotettuna matkaviestimellä. Siksi 30 matkaviestin olettaa, että on olemassa kiinteä suhde : sektorin pilottisignaalin voimakkuuden ja erityisesti ..

* · · ;***· matkaviestimelle aiotun informaatiosignaalin voimakkuu- den välillä. Kun lähetetyn inf ormaatiosignaalin tehoa • · · **' alennetaan, yhdistyssuhde on jossain määrin epätasapai- • · *·..* 35 nossa. Epätasapainon takia yhdistämisprosessi toimii ei- ·*·.. optimaalisella suorituskyvyllä. Jos alennussuhde on pie- .·**. ni, esimerkiksi jos matkaviestimelle aiottua tehoa vä- * « 9 u • · · 22 117883 hennetään noin 3 dB:ä, tämä vaikutus olisi huomaamaton. Tämä ongelma voidaan korjata tukiaseman informaatiolla matkaviestimeen pilottisignaalin ja informaatiosignaalin voimakkuuden suhteesta. Matkaviestin voisi vastata tähän 5 informaatioon muuttamalla sopivasti yhdistyssuhdetta vastaamaan muutosta.

- Kolmas menetelmä lisää vaiheet 10 ja 11 alkupe räisiin vaiheisiin 1-9 seuraavasti: 10 10: Tarkkaile vastaanotettua paluulinkkisignaalia kussa kin sektoriantennissa. Kun paluulinkkisignaali putoaa alle kynnyksen ennalta määrätyn aikajakson ajaksi sektoriantennissa, informoi matkaviestintä lopettamaan lähtö-linkkisignaalin demodulointi heikolta sektoriantennilta. 15 11: Lopeta lähtölinkkisignaalin lähettäminen matkavies timeen heikolta sektoriantennilta.

12: Palaa vaiheeseen 5.

Vaihtoehtoisesti samat vaiheet voitaisiin suorittaa pe-20 rustuen lähtökanavan lähetystehoon seuraavasti: 10: Määritä lähtölinkkisignaalin taso, joka on vastaan-otettu kultakin sektoriantennilta matkaviestimessä ja # * · * · ; anna tämä informaatio tukiasemaan.

• · ... 25 11: Kun lähtölinkkisignaali sektoriantennilta putoaa ai- • · le kynnyksen ennalta määrätyn aikajakson ajaksi, infor- * · moi matkaviestintä lopettamaan lähtölinkkisignaalin de- • · * *·:.* modulointi heikolta sektoriantennilta.

·...· 12: Lopeta lähtölinkkisignaalin lähettäminen heikolta 30 sektoriantennilta.

* * · • · ·

Riippumatta siitä, kumpaa variaatiota kolman- ··· nesta menetelmästä käytetään, kunkin sektorin keskimää- • · · *·^* räinen lähetysteho pienenee. Keskeyttämällä lähtölinkin « · *···* 35 lähetykset joukkoon matkaviestimiä, jotka ovat kahden sektorin peittoalueella ennen kuin signaalivoimakkuus • mahdollistaisi keskeytyksen, kunkin kahdella sektorilla * · · 23 117883 olevan matkaviestimen häiriöteho lähtölinkillä pienenee.

Huomaa, että kumpikaan vaihtoehtoisista kolmansista menetelmistä ei vaadi heikkoa sektoria jatkamaan matkaviestimeltä saadun paluukanavasignaalin demodulointia.

5 Myöskään tämä menetelmä ei vaikuta pehmeään kanavanvaihtoon.

Neljättä menetelmää voidaan käyttää samalla ta- , valla kuin kolmea ensimmäistä menetelmää tukiaseman keskimääräisen lähetystehon pienentämiseksi. Neljännen me-10 netelmän etuna on, että sitä voidaan soveltaa samalla tavalla sekä pehmeään että pehmeämpään kanavanvaihtoon.

Jotta toiminta olisi optimaalista, matkaviestimen on vastaanotettava halutun toiminnon yhdistelmäsignaalivoi-makkuus. Halutun toiminnon yhdistelmäsignaalivoimakkuus 15 lasketaan kunkin matkaviestimellä demoduloidun signaalin signaalivoimakkuuden summana. Jos enemmän kuin minimi yhdistelmäsignaalivoimakkuus demoduloidaan matkaviestimellä, niin lisäteho ei paranna yhteyttä merkittävästi. ·.

Lisäteho yhdistelmäsignaalivoimakkuuden yläpuolella ai-20 heuttaa kuitenkin häiriötä muille matkaviestimille. Neljäs menetelmä perustuu signaalin ylimääräisen voimakkuuden eliminointiin kullekin matkaviestimelle halutun toi-minnon yhdistelmäsignaalivoimakkuuden yläpuolella.

• ♦ ; Neljännen menetelmän kanavanvaihtoprosessi on • » ... 25 vedetty yhteen seuraavissa vaiheissa.

• · "l 1: Matkaviestin kommunikoi tukiaseman X kanssa sektorin · alfa antennin kautta, jolloin tukiasema X, sektori alfa • · · *.!.* identifioidaan aktiivijoukon jäseneksi.

· · 2: Matkaviestin monitoroi pilottisignaalia tukiasemalta 30 Y, sektorin beta antenni, ja tukiaseman Y sektori beta : identifioidaan naapuri joukon jäseneksi. Pilottisignaalin *** ;***· voimakkuus tukiasemalta Y sektorin beta antennilla ylit- * · · tää ennalta määrätyn kynnyksen.

• « · '·* 3: Matkaviestin identifioi tukiaseman Y sektorin beta ·*· ···,; ...* 35 ehdokasjoukon jäseneksi ja informoi tukiasemaa X sekto- rin alfa antennin kautta. Matkaviestin lähettää signaa- « ,···. livoimakkuuden, jonka se tunnistaa tukiaseman X sekto- • * ··* : 24 . ‘ 117883 riita alfa, tukiaseman Y sektorilta beta ja muilta tukiasemilta, joiden kanssa matkaviestin kommunikoi.

4: Tukiasema X siirtää signaalivoimakkuuden informaation järjestelmäohjaimeen. Järjestelmäohjain summaa signaali-5 voimakkuudet yhteen suuruusjärjestyksessä alkaen suurimmasta signaalivoimakkuudesta kunnes kaikki on summattu yhteen tai kunnes halutun toiminnon yhdistelmäsignaalin voimakkuus on ylitetty.

5: Jos tukiaseman Y sektori beta vastaa yhtä signaali-10 voimakkuutta, jota käytetään summassa, järjestelmäohjain nimeää uuden aktiivijoukon käsittäen tukiaseman Y sektorin beta.

6: Tukiaseman Y sektorin beta antenni alkaa lähettää lähtölinkin signaalia matkaviestimelle.

15 7: Tukiasema X päivittää sektorin alfa antennin kautta matkaviestimen aktiivijoukon identifioidakseen tukiaseman Y sektorin beta.

8: Matkaviestin avaa kommunikaation tukiaseman Y sektorin beta antennin kanssa. Matkaviestin yhdistää signaa-20 lit tukiaseman X sektorin alfa ja tukiaseman Y sektorin beta antenneilta.

9: Järjestelmäohjain yhdistää tai valitsee tukiaseman X

::: sektorilta alfa, tukiaseman Y sektorilta beta ja muilta ·;· · matkaviestimen kanssa kommunikaation aloittaneilta tu- .*·*. 25 kiasemilta vastaanotetut signaalit.

··· • * · • · • · Tällä tavalla aktiivijoukkoon lisätään uusi tukiasema • · * · vain jos sitä tarvitaan halutun toiminnon yhdistelmäsig- • · ··** naalivoimakkuuden antamiseksi matkaviestimelle suoritus- 30 kyvyn optimoimiseksi. Kuten muissa menetelmissä, paluu-linkin demodulointi kussakin sektorissa tai tukiasemassa • · · voi jatkua lähtölinkin lähetyksien kanssa tai ilman.

Kun yllä kuvattu neljäs menetelmä ei lisää tu-• * · . ,.

... kiaseman Y sektoria beta vaiheessa 5, vaaditaan vaihees- • « 9 • · "* 35 sa 2 esitetylle ärsykkeelle lisä-ärsyke prosessin alus- • * : *·· tuksen käynnistämiseksi vaiheessa 3. Edullisessa sovel- lutuksessa voi esiintyä ainakin kolme erilaista ärsyket- 1 1 7883 25 tä. Ensimmäinen, jossa matkaviestin informoi matkaviestintä aina kun ehdokasjoukon jäsenen signaalivoimakkuus ylittää jonkin aktiivijoukon jäsenen signaalivoimakkuu-den. Sellaisen viestin vastaanotettuaan prosessi palaa 5 vaiheeseen 3. Lisäksi matkaviestin voi toistuvasti lähettää tukiasemaan listaa aktiivijoukon jäsenten signaa-livoimakkuuksista tehomittausraporttiviestinä. Edullisessa sovellutuksessa, kun kokonaisyhdistelmäteho aktii-vijoukossa pienenee, tehomittausraporttiviesti lähete-10 tään useammin. Kun kokonaisyhdistelmäteho putoaa alle kynnyksen, tukiasema voi pyytää ehdokas- ja aktiivijoukon signaalivoimakkuuden mittausviestiä, jossa matka-, viestin informoi tukiasemaa kunkin tukiaseman signaali-voimakkuudesta aktiivi- ja ehdokasjoukoissa. Sellaisen 15 viestin vastaanotolla prosessi palaa vaiheeseen 4. Lisäksi tukiasema voi pyytää ehdokas- ja aktiivijoukon signaalivoimakkuuden mittausviestiä milloin tahansa tukiasemalla olevan ärsykkeen johdosta ja prosessi voi palata vaiheeseen 4.

20 Käyttämällä neljättä menetelmää, jos matkavies tin, joka kommunikoi ensimmäiseen ja toiseen tukiasemaan, siirtyy kolmannen tukiaseman peittoalueelle, se : antaa kultakin kolmelta tukiasemalta vastaanotetun siq- ·;· · naalivoimakkuuden jär jestelmäohjaimeen. Jos uuden tu- .*·*. 25 kiaseman signaalivoimakkuus ylittää jomman kumman tu- ··* %···% kiaseman, jonka kanssa kommunikaatio on muodostettu ja • · **’ joiden kautta kommunikaatio vaaditaan annettavaksi mat- • · · ♦ t · ·** kaviestimeen halutun toiminnon yhdistelmäsignaalivoimak- · *···* kuudella, signaalivoimakkuuden, niin seuraava aktiivi- 30 joukkoviesti järjestelmäohjaimelta nimeää suurimman kah- ·.·.· desta aikaisemmasta aktiivisesta tukiasemasta ja uuden • · · tukiaseman osoittaessa siten, että kommunikointi keskey-tetään tukiaseman kautta ja avataan toisen kanssa yhden * * viestin käytöllä. Todellisissa toteutuksissa uuden tu- • · *" 35 kiaseman signaalivoimakkuuden olisi ylitettävä senhetki- * * • sen aktiivisen tukiaseman signaalivoimakkuus jollain järkevällä avainnusmäärällä. Järjestelmä toimii tehok- • * · 26 117883 kaimmin, kun se "hypytä" yhteyksiä kahden tukiaseman välillä. Järkevä avainnusmäärä toimii hystereesinä hypyt-tämistilanteen estämiseksi.

Neljännelle menetelmälle on useita variaatioi-: 5 ta. Yllä kuvattu esimerkki kuvattiin eri tukiasemien sektorien avulla. Sama menetelmä soveltuu yhteisen tukiaseman sektoreille ja sektoroimattomille tukiasemille. Tukiaseman ja järjestelmäohjaimen toiminta voidaan jakaa monella tavalla. Analoginen menetelmä voi perustua pa-10 luulinkkisignaaliin havaittuna tukiasemilla tai se voi perustua muihin tekijöihin, kuten signaalikohinasuhtee-seen, kehyksen pyyhkiytymisnopeuteen ja bittivirhenopeu-teen. Neljäs menetelmä voidaan mukavasti yhdistää yhteen kolmesta ensimmäisestä menetelmästä.

15 Analogista menetelmää voitaisiin käyttää tu kiaseman poistamiseen aktiivijoukosta. Tukiaseman poistaminen aktiivijoukosta, mikä esitetään US patentissa 5,267,261, on myös matkaviestimen avustama. Matkaviestin tarkkailee kunkin tukiaseman, jonka kautta kommunikaatio 20 on muodostettu, signaalin voimakkuutta. Jos signaalivoi-makkuus aktiivijoukon tukiasemassa putoaa alle kynnyksen joksikin aikaa, matkaviestin informoi tukiasemia, joiden :Y: kautta se kommunikoi ja ainakin yksi tukiasema vastaa * · ... ϊ lähettämällä matkaviestimeen uuden aktiivi joukon, joka .···. 25 ei sisällä heikkoa signaalia vastaavaa tukiasemaa.

• ·

Neljännen menetelmän periaatteiden soveltaminen * · tukiaseman poistamisprosessiin aktiivijoukosta on vedet-ty yhteen seuraavissa vaiheissa.

• · Φ · *·· 30 1: Matkaviestin kommunikoi tukiaseman X kanssa sektorin alfa antennin kautta ja tukiaseman Y sektorin beta an- tennin kautta, jolloin tukiasema X, sektori alfa ja tu- .*1*. kiasema Y, sektori beta identifioidaan aktiivijoukon jä- • · · seniksi.

• * ';· 35 2: Matkaviestin lähettää signaalivoimakkuuderi, jonka se j *·· tunnistaa tukiasemalta X sektorilta alfa, tukiasemalta ··· ···".·' • · ··· 21 117883 Y, sektorilta beta ja muilta tukiasemilta, joiden kanssa matkaviestin kommunikoi.

3: Ainakin tukiasema X siirtää signaalivoimakkuusinfor-maation järjestelmäohjaimeen. Järjestelmäohjain summaa 5 tehotasot yhteen suuruusjärjestyksessä alkaen suurimmasta signaalivoimakkuudesta kunnes kaikki on laskettu yhteen tai kunnes halutun toiminnon yhdistelmäsignaalin voimakkuus on ylitetty.

4: Jos tukiaseman Y sektori beta ei vastaa mitään sum-10 massa käytettyä signaalivoimakkuutta, järjestelmäohjain nimeää uuden aktiivijoukon, joka ei käsitä tukiaseman Y sektoria beta.

5: Ainakin tukiaseman X sektorin alfa antenni lähettää matkaviestimeen uuden aktiivijoukon.

15 6: Tukiaseman Y sektorin beta antenni lopettaa lähtölin- kin signaalin lähettämisen matkaviestimelle.

Neljäs menetelmä sovellettuna tukiaseman poistamiseen voi myös toimia samojen kolmen ärsykkeen perus- - teella, kuten kuvattiin yllä tukiaseman lisäysprosessin 20 yhteydessä. Esimerkiksi, vaikkakin signaalivoimakkuus vastaanotettuna tukiaseman Y sektorilta beta pysyy selvästi kommunikaatiokynnyksen yläpuolella, voi olla edul-lista lopettaa kommunikointi tukiaseman Y sektorilta be- • * ... : ta, jos matkaviestin vastaanottaa riittävää tehoa muilta .···, 25 tukiasemilta, joiden kanssa se kommunikoi. Aina kun ak- * * tiivijoukon jäsenten signaalivoimakkuuksien lista lähe- *" tetään matkaviestimeltä tukiasemaan, neljännen menetel- * * * *“;* män poistamisprosessi voidaan suorittaa. Tehokkaimmassa • a *··.* edullisessa sovellutuksessa neljännen menetelmän lisäys- 30 ja poistoprosessit yhdistetään yhdeksi tehokkaaksi pro- ! .’ : sessiksi.

* · *

Jokainen tässä esitetystä neljästä menetelmästä • * * 4·|.φ on mahdollista yhdistää yhden tai useamman muun menetel- ti· , män kanssa. Lisäksi on olemassa useita ilmeisiä muunnok- • · **;·* 35 siä menetelmien 1, 2, 3 ja 4 sovellutuksiin käsittäen vaiheiden yksinkertaisen uudelleenjärjestämisen kussakin ·***; menetelmässä. Matkaviestimillä ja tukiasemilla tehdyt • · · 28 117883 signaalivoimakkuuden mittaukset voidaan korvata muilla kriteereillä, kuten signaalikohinasuhteella, kehyksen pyyhkiytymisnopeudella ja bittivirhenopeudella. Edellä oleva esimerkki perustuu pilottisignaalin käyttöön läh-: 5 tölinkillä. Signaalivoimakkuuden mittaukset voivat olla muiden signaalien kuin pilottisignaalien voimakkuusmit-tauksia, käsittääkö järjestelmä pilottisignaalin vai ei.

Edellä oleva edullisten sovellutusten kuvaus annetaan, jotta ammattimies voisi käyttää tai valmistaa 10 esillä olevaa keksintöä. Näiden sovellutusten eri modifikaatiot ovat ammattimiehille ilmeisiä ja tässä kuvatut yleiset periaatteet ovat sovellettavissa muihin sovellutuksiin keksimättä mitään uutta. Näin ollen esillä olevaa keksintöä ei rajata tässä esitettyihin sovellutuksiin -15 vaan tässä esitettyjen periaatteiden ja uusien piirteiden käsittämään suojapiirin.

• · * 1 · • « t * 1 • · 1 t • · • Φ · • · • · * · 1 • · · • · ...

* · * · · ♦ · · *·· * 1 1 ♦ m • ♦ ··· • ·ί·;7 • 1 · • · · ··· • · · • · • · . .

« · · • · · ···:'' t « « ··· ♦ ·

• · I

• · • · ' ···) ' · · t ♦ · • · ·

Claims (6)

29 117883

1. Hajaspektritietoliikennejärjestelmässä jossa matkaviestinkäyttäjä kommunikoi toisen järjes-5 telmän käyttäjän kanssa tukiasemien järjestelmän ainakin yhden tukiaseman kautta kuten järjestel-mäohjain ohjaa, menetelmä kommunikaatioiden ohjaamiseksi sanotun matkaviestinkäyttäjän ja sanotun tukiasemien järjestelmän välillä, tunnettu 10 siitä, että menetelmä käsittää: kommunikoidaan sanotulla matkaviestimellä ensimmäisen tukiaseman kanssa, jolloin sanotulla ensimmäisellä tukiasemalla on merkintä ensimmäisessä listassa, joka on tallennettu sanottuun matkaviesti-15 meen, jolloin sanottu ensimmäinen lista käsittää merkinnän jokaiselle yhdestä tai useammasta tukiasemasta, jotka ovat aktiivisessa kommunikaatiossa sanotun matkaviestimen kanssa; mitataan sanotussa matkaviestimessä signaali-20 voimakkuus, joka on lähetetty toisella tukiasemalla aikana, jolloin sanottu matkaviestin kommunikoi sa-notun ensimmäisen tukiaseman kanssa; * 1 2 verrataan sanotun toisen tukiaseman sanottua • · ... mitattua signaalinvoimakkuutta ensimmäiseen ennalta • · ***** 25 määrättyyn tasoon; • 1 · *··.2 tuotetaan sanotulla matkaviestimellä sanotul- * le jär jestelmäohjaimelle sanotun ensimmäisen tu- • · a kiaseman ja sanotun toisen tukiaseman signaalinvoi-makkuuden mittaus, jos toisen tukiaseman sanottu mi-; ;1j 30 tattu signaalinvoimakkuus ylittää sanotun ensimmäi- M» 3. sen ennalta määrätyn tason, ja • · • · · • verrataan sanotussa järjestelmäohjaimessa sa- 1 notun ensimmäisen tukiaseman sanottua mitattua sig- 2 *·· naalivoimakkuutta haluttuun operoimistehoon ja lähe-35 tetään sanotulle matkaviestimelle uusi lista, joka käsittää sanotun toisen tukiaseman, jos sanotun en- 3 • « simmäisen tukiaseman sanottu mitattu signaalinvoi- 30 117883 makkuus on vähemmän kuin haluttu operoimisteho ja sanottu matkaviestin ei ole kommunikaatiossa minkään muun tukiaseman kanssa.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnet tu siitä, että sanottujen ensimmäisen ja toisen tukiaseman sanottu mitattu signaalinvoimakkuus on kehyspoistonopeuden kerroin.

3. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnet tu siitä, että sanottujen ensimmäisen ja toisen tukiaseman sanottu mitattu signaalivoimakkuus on signaali-kohinasuhteen kerroin.

4. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnet tu siitä, että sanottujen ensimmäisen ja toisen tukiaseman sanottu mitattu signaalivoimakkuus on bittivirhenopeuden kerroin.

5. Ohjain ohjaamaan kommunikaatioita matkaviestimen ja ensimmäisen ja toisen tukiaseman välillä haja-spektrijärjestelmässä, joka ohjain on tunnettu : : : siitä, että: • t *:· · vastaanotetaan ensimmäisen ja toisen tukiase- .***. 25 man signaalinvoimakkuudet, jotka on mitattu matka- • · · ,···, viestimessä; t · . |·φ verrataan toisen tukiaseman mitattua signaa- "I linvoimakkuutta ennalta määrättyyn kynnykseen; ja i ! / *·* lähetetään matkaviestimen kanssa aktiivisessa 30 kommunikaatiossa olevien tukiasemien lista matka- e viestimeen, jolloin lista käsittää toisen tukiase- ··» ·...· man, jos toisen tukiaseman mitattu signaalinvoimak- kuus ylittää ennalta määrätyn kynnyksen. * · · ♦ · · • · • · *1* 35

6. Ohjain ohjaamaan kommunikaatioita matkaviestimen ·* · : *.* ja ensimmäisen ja toisen tukiaseman välillä ha- • · 3i 1 1 7883 jaspektrijärjestelmässä, joka ohjain on tunnettu siitä, että: vastaanotetaan ensimmäisen ja toisen tukiaseman signaalivoimakkuudet, jotka on mitattu matkavies-5 timessä aikana, jolloin sanottu matkaviestin on kommunikaatiossa sanotun ensimmäisen tukiaseman kanssa; verrataan sanotun ensimmäisen tukiaseman sanottua mitattua signaalinvoimakkuutta haluttuun ope-roimistehoon; ja 10 lähetetään matkaviestimelle lista matkavies timen kanssa aktiivisessa kommunikaatiossa olevista tukiasemista, joka lista käsittää sanotun toisen tukiaseman, jos sanotun ensimmäisen tukiaseman sanottu mitattu signaalinvoimakkuus on vähemmän kuin haluttu 15 operoimisteho ja sanottu matkaviestin ei ole kommunikaatiossa minkään muun tukiaseman kanssa. • · ·· • · · • · ·♦· • · • · ··· *·· * · * · ··· *·*··. • · * * · · ··· • · • * ··· : · .· tt ···' • · · ··« • * · * · • · * * * i ’ • · · ··· • ® · * * * * · ··* ♦ · » · * • · * • · • · ... ··* • i ,;!v 117883 32