FI108521B - Karamurskaimen ohjausmenetelmä - Google Patents

Description

ΐ 1 ' ? s 21

Karamurskaimen ohjausmenetelmä Tämä keksintö liittyy menetelmään rungolla varustetun karamurskaimen ohjaamista varten, murskaimen käsittäessä ensimmäisellä murskaus-5 vaipalla varustetun murskauspään ja toisen murskausvaipan, joka yhdessä ensimmäisen murskausvaipan kanssa määrää murskausvälin, jonka leveys on | asetettavissa muuttamalla aksiaalisesti ensimmäisen ja toisen murskausvai pan sijaintia toisiinsa nähden hydraulisen asetusjärjestelyn avulla, jolloin murskattava aine murskattaessa syötetään murskausväliin ja käyttöjärjestely 10 aikaansaa murskauspään pyörivän heiluriliikkeen.

Keksintö liittyy karamurskaimeen, jossa on ensimmäisellä murs-kausvaipalla varustettu murskauspää ja toinen murskausvaippa, joka yhdessä ensimmäisen murskausvaipan kanssa määrää murskausvälin, jonka koko on asetettavissa muuttamalla aksiaalisesti ensimmäisen ja toisen murskausvai-15 pan sijaintia toisiinsa nähden hydraulisen asetusjärjestelyn avulla, jolloin murskattava aine murskattaessa syötetään murskausväliin ja käyttöjärjestely aikaansaa murskauspään pyörivän heiluriliikkeen.

Tällaisten karamurskainten toiminnassa asetetaan murskauspää si-! ten, että aikaansaadaan tietty ennalta määrätty ensimmäisen sisemmän ja toi- 20 sen ulomman murskausvaipan välinen väli. Asetus suoritetaan käsin ja siten, että aikaansaadaan määrätty varmuusmarginaali suurimpaan sallittuun murs-kausvoimaan. Murskauksen aikana näet murskaimeen kohdistuva rasitus vaih-telee ja tämä merkitsee murskaimen ylikuormitusriskiä siihen liittyvine vahin-··*: koineen asetettaessa murskausvälin arvo liian pieneksi. Murskauksen jatkues- 25 sa vaippapinnat kuluvat. Tämä johtaa murskausvälin kasvuun ja tuottavuuden · laskuun. Tämän estämiseksi murskauspään aksiaalista sijaintia korjataan ajoittain joko käsin tai automaattisesti, siten että murskausväli korjauksen jäl- ··· keen taas vastaa alkuperäistä asetusarvoa.

SE-patenttijulkaisussa nro 8601504-7 (SE-B-456 798) on selostettu 30 tällaisen karamurskaimen ohjausmenetelmä ulomman ja sisemmän murs-kausvaipan välisessä itse murskauskammiossa tapahtuvan niin sanotun ka-kunmuodostustaipumuksen aiheuttamien vahinkojen välttämiseksi. Tällaista ·;·* kakunmuodostusta voi esiintyä syötettäessä ainetta väärin tai syötetyn aineen ·:·: koostumuksen ollessa virheellinen (esimerkiksi aineen sisältäessä liikaa kos- ·:·: 35 teutta tai liian paljon muuta ainetta kovempia kivenpaloja). Kakunmuodostus * . voi aiheuttaa voimakkaita mutta lyhytaikaisia kuormitushuippuja, jotka johtavat 2 1-:)8 521 lyhytaikaisiin päineennousuihin, eli niin sanottuihin paineiskuihin. Tunnetuissa murskaimissa on sen vuoksi kevennysjärjestelmä tällaisten kuormitushuippujen hoitamista varten. Mainitun ruotsalaisen patentin keksinnössä tämä järjestelmä tilapäisten kuormitushuippujen hoitamiseksi on täydennetty ohjauksella, 5 joka perustuu asettelujärjestelyn hydraulinesteessä ennalta määrätyssä ajassa esiintyvien ennalta määrätyn painetason ylittävien paineiskujen lukumäärään, jolloin murskausvaippojen keskinäistä sijaintia muutetaan tämän mittausarvon perusteella murskausvälin suurentamiseksi lasketun paineiskumäärän ylittäessä ennalta määrätyn summan.

10 PCT-julkaisussa nro WO87/01 305 on selostettu murskausvälin jäl- kiasetus vietäessä ajoittain murskausvaipat yhteen referenssiarvon aikaansaamiseksi seuraavan toimintajakson murskausvälin asetusta varten. Tässä julkaisussa ei selosteta muuta kuin kartiomurskaimen tavanomainen kalibrointi murskaustapahtuman aikana.

15 EP-hakemusjulkaisussa nro 0 429 237 on selostettu varmuusjärjes- tely, jonka tarkoituksena on estää kartiomurskaimen ylikuormitukset ja vahingot. Tässä varmuusjärjestelyssä murskauskammiotilan yläosa puristetaan alas murskaimen päärunkoa vastaan, jolloin ylikuormituksen tapahtuessa suoritetaan puristusvoiman kevennys, siten että murskauskammiotilan yläosa tilapäi- 20 sesti nostetaan. Käytettäessä tätä varmuusjärjestelyä puristusvoiman ohjattua vaihtelua ei esiinny.

Nähtäväksi pannussa SE-patenttijulkaisussa nro 8601353-9 (SE-B-456 138) ja vastaavassa US-patenttijulkaisussa nro 4 856 716 on selostettu menetelmä kartiomurskaimen käyttämiseksi, jossa jatkuvasti mitataan tehon- 25 kulutus, murskauspään painekuormitus ja murskausvälin koko ja jossa näitä ! mittausarvoja käytetään murskausvälin koon säilyttämiseksi määrättyä mini- miarvoa suurempana, aikaansaataessa tämä säätö korreloimalla tehonkulu-tuksen ja painekuormituksen keskinäistä suhdetta määrätyllä kaavalla.

Tämä keksintö on yllä mainitussa SE-patenttijulkaisussa nro • · · 30 8601504-7 (SE-B-456 798) selostetun keksinnön parannus, ja sen tarkoituk- . sena on aikaansaada parempi ja varmempi murskaimen käytön säätö ja murskeen partikkelikokojakauman lisätty säädettävyys.

;·' Tämä ja muita tarkoituksia saavutetaan käytettäessä murskainta *: ·: patenttivaatimusten määritelmien mukaisesti.

:·· 35 Keksinnön mukaisesti karamurskaimessa, jossa on kahden murs- kausvaipan välissä sijaitseva murskausväli, murskeen partikkelikokojakauma 3 1 O 8 S 21 säädetään haluttua partikkelikokojakaumakäyrää vastaavaksi käyttämällä murskainta siten, että murskausvälin leveyttä jaksottaisesti ja ennalta määrätyin aikavälein lyhytaikaisesti muutetaan vähintään kahden murskausväliase-tuksen välillä, joista ainakin toinen määräytyy ennalta määrätyn valitun murs-5 kausvälin mukaan ja ainakin toinen määräytyy ennalta määrätyn maksimaalisen murskaustehon tai murskausvoiman mukaan; ja että murskausvaippojen sijaintia toisiinsa nähden jälkiasetetaan käyttöjaksojen aikana samanaikaisesti valvomalla murskauspään aksiaalista sijaintia suhteessa murskaimen runkoon ja valvomalla maksimaalista asetettua murskaustehoa tai murskausvoimaa. 10 Tämä murskausvaipan kuluminen arvioidaan aikaisempien murskaustapahtu-mien aikana todettujen murskausvaippojen kulumisnopeustietojen perusteella, kun käytössä on ollut samaa tai samantapaista raaka-ainetta. Murskeen par-tikkelikokojakauman säätöä ja halutun partikkelikokojakaumakäyrän saavuttamista varten murskainta voidaan keksinnön mukaisen menetelmän mukai-15 sesti käyttää lyhyinä aikajaksoina vaihtelevalla ja erilaisella murskausvälin asetuksella ja/tai vaihtelevalla murskausteholla tai murskauspaineella.

Keksinnön erään tarkastelun mukaan aikaansaadaan täten menetelmä johdannossa mainitun tyyppisen karamurskaimen ohjaamiseksi, ja keksinnölle on tunnusomaista se että murskausvälin säätö toteutetaan riippuvai-20 sena arvioidusta murskausvaipan kulumisesta, joka arvioidaan aikaisempien murskaustapahtumien aikana todettujen murskausvaippojen kulumisnopeustietojen perusteella, kun käytössä on ollut samaa tai samantapaista raaka-ainetta. Käytettäessä keksinnön tämän tarkastelun mukaisia ominaisuuksia suoritetaan ensin karamurskaimen kalibrointi joko viemällä murskaimen mo-··· 25 lemmat vaipat vastakkain tai sijoittamalla palan lyijyä tai jonkin muun välikap- ; paleen vaippojen väliin. Määrätyn murskausajan jälkeen suoritetaan samalla I « · * tavalla uusi kalibrointi, jolloin halutun murskausvälin palauttamista varten vaa-dittava murskauspään aksiaalinen siirto murskaimen runkoon nähden määrä-tään valittujen murskausolosuhteiden kulumisnopeuden arvioimisen mahdollis-’ 30 tamiseksi. Murskauksen jatkuessa tätä arvioitua kulumisnopeuden arvoa käy tetään murskaimen ohjausjärjestelyn tulodatana murskauspään automaatti-: : sessa siirrossa ulompaan murskausvaippaan nähden arvioidun kulumisen kompensoimista varten. Koska kuluminen ei aina tapahdu vakionopeudella, ....: säätö on varovaisuussyistä suoritettava arvioitua kulumisnopeuden arvoa jon- ,...: 35 kin verran pienemmällä arvolla.

4 1 n B S 21 Tämän keksinnön toisen tarkastelun mukaan karamurskainta ohjataan siten että murskeen partikkelikokojakaumaan voidaan vaikuttaa halutun partikkelikokojakaumakäyrän aikaansaamiseksi. Keksinnön tämän tarkastelun mukaan murskainta käytetään lyhyinä vaihtelevina jaksoina eri murskausvälin 5 asetuksilla. Tämä voi tapahtua siten, että murskainta tiettynä aikajaksona käytetään asetetulla maksimaalisella murskausteholla tai murskausvoimalla ja toisena aikajaksona sitä käytetään asetetulla vakiokokoisella murskausvälillä.

Asetetun maksimaalisen murskaustehon tai murskausvoiman käyttöjakson aikana murskainta on käytettävä murskauspään sijainnin valvonnan 10 alaisena suhteessa murskaimen runkoon kahden murskausvaipan suoran kosketuksen välttämiseksi.

Keksinnön erikseen selostetussa suoritusmuodossa voidaan asetetun murskaustehon tai murskausvoiman käyttöjakson aikana ja/tai asetetun murskausvälin käyttöjakson aikana suorittaa murskausvaippojen sijainnin jäl-15 kiasetus toisiinsa nähden valvomalla samanaikaisesti murskauspään aksiaalista sijaintia murskaimen runkoon nähden ja asetettua maksimaalista murskaus-tehoa tai murskausvoimaa, sekä suorittamalla murskauspään aksiaalisen sijainnin jälkiasetus suhteessa murskaimen runkoon aikaisempien murskausta-pahtumien referenssitietojen funktiona, kun käytössä on ollut samaa tai sa-20 mantapaista raaka-ainetta.

Keksinnön mukaisen menetelmän edulliset suoritusmuodot ilmenevät oheisista epäitsenäisistä patenttivaatimuksista.

| Seuraavassa selostetaan keksintö tarkemmin viitaten liitteinä oleviin piirustuksiin. Kuviossa 1 on kaavamaisesti esitetty karamurskain käyttö-, ase-25 tus- ja säätöjärjestelyineen. Kuviossa 2 on esitetty partikkelikokojakauma-! käyrästä, joka aikaansaadaan murskausvälin eri asetuksilla murskausvälin py- :* *: syessä likipitäen vakiona koko murskaustapahtuman aikana. Kuviossa 3 on esitetty haluttu ja saavutettu partikkelikokojakaumakäyrä, joka voidaan aikaan-, saada tämän keksinnön mukaisella murskausvälin säädöllä.

30 Selostetussa suoritusmuotoesimerkissä oletetaan, että murskaus pään sijaintia (eli ensimmäisen murskausvaipan sijaintia) muutetaan muutettaessa murskausvaippojen keskinäistä sijaintia ja että murskausväli pienenee nostettaessa murskauspäätä aksiaalisuunnassa.

·:·: Kuviossa 1 esitetyssä karamurskaimessa on akseli 1, jonka alapää 35 2 on asennettu epäkeskoisesti. Akselin yläpää kannattaa murskauspään 3. Murskauspään ulkopintaan on asennettu ensimmäinen sisempi murskaus- s 5 ’ r 18 521 vaippa 4. Koneen runkoon 16 on asennettu toinen ulompi renkaan muotoinen murskausvaippa, joka on asennettu siten, että se ympäröi alemman murs-kausvaipan 4 ja yhdessä sen kanssa määrää murskauskammion. Murskaus-kammion muotona on väli 6, joka kuviossa 1 esitetyn pitkittäisleikkauksen mu-5 kaan kapenee alaspäin. Akseli 1 on hydraulisen asetusjärjestelyn 15 avulla nostettavissa ja laskettavissa. Murskaimessa on myös moottori 10, joka käytön aikana saa akselin 1 ja murskauspään 3 suorittamaan pyörivän heiluriliikkeen, eli liikkeen, jossa molemmat murskausvaipat 4 ja 5 lähestyvät toisiaan pyörivää emäviivaa pitkin ja loittonevat toisistaan vastakkaista emäviivaa pitkin.

10 Käytön aikana murskainta ohjaa ohjausjärjestely 11, joka tuloonsa 12' vastaanottaa tulosignaaleja moottorin yhteyteen asennetusta anturista 12. Tämä anturi mittaa moottorin kuormituksen. Tuloonsa 13' ohjausjärjestely 11 vastaanottaa lisäksi signaaleja paineanturista 13, joka mittaa asetusjärjestelyn 15 hydrauliöljyn paineen. Lopuksi ohjausjärjestely 11 vastaanottaa tuloonsa 15 14' myös signaaleja tasoanturista 14, joka mittaa akselin 1 pystysuunnan si jainnin koneen runkoon nähden.

Käynnistettäessä murskainta suoritetaan ensin kalibrointi. Tällöin pumppu 8 pumppaa hydraulinestettä säiliöön 7 kunnes akseli 1 saavuttaa pystysuuntaisen ala-asentonsa. Tässä asennossa murskauspään 1 ja koneen 20 rungon kiinteän pisteen välinen etäisyys mitataan. Tämä arvo syötetään ohjausyksikköön etäisyytenä, joka vastaa tasoanturin 14 signaalia. Tämän jälkeen pumpataan hydraulinestettä järjestelmään säiliöstä 7 kunnes sisävaippa 4 j koskettaa ulkovaippaa 5. Sisävaipan kohdatessa ulkovaipan hydraulinestee- ;i* seen syntyy paineisku. Painemittari 13 rekisteröi tämän paineiskun. Yllä mai- *·· 25 nittu etäisyys mitataan tässä asennossa ja syötetään ohjausyksikköön vasta- ; .·. ten tasoanturin 14 tämän asennon signaalia. Näiden kahden mitatun kalibroin- tiarvon avulla ja sisävaipan 4 ja ulkovaipan 5 välisen kulman ollessa tunnettu, ” voidaan murskausväli seuraavaksi laskea akselin 1 mille tahansa asennolle.

Tässä menetelmässä kalibroinnissa lähdetään asennosta, jossa si-’·’ * 30 sä- ja ulkovaippa koskettavat toisiaan. On kuitenkin myös mahdollista lähteä asennosta, jossa vältetään murskausvaippojen keskinäistä kosketusta, mutta ' "* jossa asetettu murskausväli määrätään murskausväliin sijoitetun lyijypalan tai jonkin muun välikappaleen avulla suoritetulla mittauksella. Muuten kalibrointi ....: suoritetaan vastaavalla tavalla.

» * * > * » 6 ; 'B521 Käytettäessä keksinnön mukaista menetelmää automaattisen kalibroinnin aikaansaamista varten ja murskausvälin säilyttämistä varten olennaisesti vakiona murskausjakson aikana, suoritetaan murskausvaippojen kulumisen arviointi. Tämän kulumisen arviointi suoritetaan siten, että ensimmäisen 5 manuaalisen kalibroinnin ja toisen manuaalisen kalibroinnin välinen siirtymä (saman referenssivälin suhteen) määrätään ja huomioidaan murskaimen toi-minta-aika kuormitettuna (siis ei tyhjäkäynnissä). Mitattu siirtymä jaetaan toi-minta-ajalla siten että siirtymä- eli kulumisnopeuden arvo saadaan esimerkiksi millimetreinä tunnissa.

10 Akselin 1 kulumisen vaatiman siirtymän ollessa tunnettu, ohjausyk sikön 11 annetaan toiminnan jatkuessa automaattisesti tasavälein kompensoida tämä kuluminen, esimerkiksi kerran tunnissa. Turvallisuussyistä kulumisen kompensointia ei tule suorittaa täysimääräisenä, koska murskausvaippojen kuluminen saattaa vaihdella ajan mukaan. Tämä johtuu siitä, etteivät murskatta-15 van aineen kuluttavat ominaisuudet pysy vakiona, tai että syötetyn aineen kokojakauma vaihtelee, tai ettei murskaimen kuormitustaso pysy vakiona. Muutkin tekijät voivat vaikuttaa kulumiseen.

Ensimmäisen yllä mainitun arvioinnin jälkeen kytketään mukaan ohjausyksikön automaattisen kalibroinnin piirit. Ohjausyksikkö säätää tällöin 20 murskauspään aksiaalista sijaintia mitatun siirtymä- eli kulumisnopeuden funktiona. Varovaisuussyistä kompensointi voidaan suorittaa kertomalla arvioitu kulumisarvo esimerkiksi kertoimella 0,3 tai 0,5.

Jonkin ajan toiminnan jälkeen suoritetaan jälleen manuaalinen ka- librointi toisen arviointitilanteen aikaansaamista varten. Ohjausyksikkö voi olla ··· 25 ohjelmoitu suorittamaan uusia arviointiennusteita vasta saavutettaessa esi- * ♦»* ; merkiksi 10 mm:n siirtymä edellisestä arviointiennusteesta. Kulumisnopeuden » · * · osoittautuessa tämän manuaalisen kalibroinnin yhteydessä odotettua pie-nemmäksi, turvamarginaaleja voidaan pienentää siten, että toiminnan jatkues-",\\t sa voidaan käyttää voimakkaampaa kompensointia arvioidun kulumisen suh- · ’ * 30 teen. Kulumisen ja täten siirtymänopeuden toisaalta vaihdellessa voimakkaasti ajan mukaan (esimerkiksi murskattaessa erilaisia aineita tai ainetta, jonka : ‘ ominaisuudet vaihtelevat paljon) varmuuskerrointa ehkä ei koskaan voida nos- taa suuremmaksi kuin esimerkiksi 0,3. Tällaisessa tapauksessa saattaa mah-....: dollisesti myös olla tarpeellista keskeyttää automaattinen kalibrointi.

35 Manuaaliset kalibroinnit voidaan tietysti suorittaa kuinka usein ta hansa, mutta mittaukset ja jälkitarkastukset on aina suoritettava ennalta mää-

, » t M

ΐ 7 ! 1Η b 21 rätyn lyhimmän siirtymän (yllä mainitussa esimerkissä 10 mm) jälkeen, etteivät mittausvirheet vaikuttaisi haitallisesti haluttuun tulokseen.

Yllä selostetun kalibroinnin etuna vältetään toistaiseksi normaalia tilannetta, jossa todellinen murskausväli kasvaa vaippojen kuluessa, vaikka oh-5 jausjärjestelyn asettama väli pysyy samana. Asetettu väli on täten tunnetulla tekniikalla oikea ainoastaan lyhyen ajan kalibroinnin jälkeen. Suoritettaessa keksinnön mukainen automaattinen kalibrointi ohjausjärjestely 11 nostaa toistuvasti pääakselia 1 pienentäen murskausväliä 6, siten että haluttu asetettu murskausväli säilyy huomattavasti pitempään. Tällöin todellinen murskausväli 10 ei kasva yhtä nopeasti kuin tähän asti, ja täten tarvitaan karamurskaimen manuaalisia kalibrointeja huomattavasti harvemmin käytettäessä keksintöä.

Sovellettaessa keksintöä voidaan myös antaa ohjausjärjestelyn 11 säätää murskaustapahtumaa siten, että se ylläpitää tietyn valitun murskauste-hon tai murskausvoiman. Käytettäessä yllä selostettua automaattista kulumi-15 sen kompensointia tässä toimintamuodossa, voidaan pidentää murskausvälin peräkkäisten manuaalisten kalibrointien aikavälejä.

Tätä säätötekniikkaa voidaan käyttää haluttaessa olennaisesti vakiona pysyvä tuotekoko ja sen lisäksi kulumisen automaattinen kompensointi. Tällöin aloitetaan murskaustapahtuma suorittamalla manuaalinen kalibrointi ja 20 asettamalla murskausväli kunnes aikaansaadaan halutunlainen tuote. Tässä yhteydessä luetaan teho ja paine. Nämä arvot syötetään seuraavaksi suurimpana sallittuna tehona ja paineena. Ohjausjärjestely 11 tulee tällöin toimimaan asetetulla teholla ja paineella sekä automaattisella kulumisen kompensoinnilla, mikä merkitsee sitä että ohjausjärjestely 11 siirtää pääakselia ylöspäin kulumi-,,;«’ 25 sen kompensoimiseksi ja kuormituksen säilyttämiseksi.

! Haluttaessa käyttää keksintöä murskeen partikkelikokojakauman ohjaamiseen, murskainta tulee keksinnön mukaan käyttää lyhyin aikajaksoin vaihtelevalla murskausvälin 6 asetuksella. Seuraavassa selostetaan keksinnön ,··,·, tämä tarkastelunäkökohta.

30 Käytettäessä karamurskainta murskaustapahtuman aikana olennai sesti vakiona pysyvällä murskausvälillä, aikaansaadaan kuviossa 2 esitetyn tyyppiset partikkelikokojakaumakäyrät. Murskausvälin ollessa esimerkiksi 24 mm voidaan tietystä toimintajaksosta saada äärimmäisenä oikealla sijaitseva ·:·: partikkelikokojakaumakäyrä. Vastaavalla tavalla voidaan muut käyrät saada 35 murskausvälillä 21, 18, 15 ja 12 mm mainitussa järjestyksessä. Murskausvälin muutos merkitsee täten periaatteessa käyrien yleismuodon säilymistä, mutta

I > I M

8 ' :i B S /1 niiden kulmakiertymistä vastapäivään murskausvälin pienentyessä. Usein halutaan täysin erityyppiset ja erimuotoiset partikkelikokojakaumakäyrät, mikä voi johtua esimerkiksi murskeen käyttötarkoituksista. Tämä keksintö tarjoaa mahdollisuuden vaikuttaa murskeen partikkelikokojakaumaan jaksottaisilla toimin-5 taolosuhteiden muutoksilla.

Kuviossa 3 on ehjällä viivalla esitetty tuotteen haluttu partikkelikoko-jakaumakäyrä. Tällaista käyrää ei voi aikaansaada suorittamalla murskaus kuvion 2 mukaisella vakiona säilyvällä murskausvälillä. Ideana on kuitenkin aikaansaada uusi haluttu tuotos yhdistämällä kaksi tuotosta tai useampia tuo-10 toksia. Käytettäessä keksinnön mukaista menetelmää tämä voidaan aikaansaada antamalla ohjausjärjestelyn muuttaa murskausväliä jaksottaisesti kahden asetuskohdan välillä. Nämä asetukset voidaan aikaansaada käyttämällä vaihtelevasti kahta erityyppistä toimintajaksoa, siten että asetusautomatiikka ensimmäisenä toimintajaksona pyrkii säilyttämään vakiona tietyn asetetun 15 murskaustehon suurta murskausastetta varten käyttäen suhteellisen pientä murskausväliä, ja toisena toimintajaksona pyrkii säilyttämään tietyn suhteellisen suuren murskausvälin pienempää aineen murskausastetta varten. Ohja-usjärjestely 11 voidaan ohjelmoida vaihtelemaan näiden kahden toimintatavan välillä haluttuina ajankohtina. Toisena toimintajaksona voidaan esimerkiksi sal-20 lia suurin mahdollinen teho ja paine maksimaalisen murskausasteen aikaansaamiseksi. Tänä aikana tuotettu murske sisältää ehkä tällöin riittävästi hienompaa ainetta karkeamman aineen puuttuessa. Lisää karkeaa ainetta voidaan tuottaa käyttämällä toisen toimintajakson aikana suurempaa murskaus-väliä kuin ensimmäisen toimintajakson aikana käytetty murskausväli. Annetta-;i1 25 essa murskaimen toimia esimerkiksi 60 sekuntia kapeammalla murskausvälillä ; ja 45 sekuntia suuremmalla murskausvälillä, tuloksena on kaksi eri tuotosta, : ·. ·. jotka välittömästi murskaimen perässä ovat fyysisesti erotettuina. Tavanomais- ten (harvalukuisten) välivarastointien ja uudelleen tapahtuvien kuormausten ! ’!i jälkeen molemmat tuotokset ovat kuitenkin sekoittuneet yhdeksi ainoaksi tuot- 30 teeksi, jonka hienon ja karkean aineen jakauma on halutun mukainen. Eri toimintajaksojen kestot tulee valita huomioiden murskeen murskauksen jälkeinen : ‘ käsittely sekä käsittelyn aikana aikaansaatu hämmentäminen ja sekoittami- nen. Suuruusluokkaa 30 - 120 sekuntia olevat aikajaksot voivat olla sopivia ... ; riippuen halutusta partikkelikokojakaumakäyrästä.

35 Keksinnön tämän tarkastelun mukaan murskainta voidaan täten toi sen toimintajakson aikana käyttää asetetulla suurella murskausteholla tai •»»»* 9 103521 murskausvoimalla ja toisen toimintajakson aikana sitä voidaan käyttää asetetulla murskausvälillä. Toisena mahdollisuutena murskainta voidaan toisena toimintajaksona käyttää asetetulla pienellä murskausvälillä ja toisena toiminta-jaksona asetetulla suurella murskausvälillä. Molemmissa tapauksissa murs-5 kainta voidaan käyttää murskauspään sijainnin valvonnan alaisena suhteessa murskaimen runkoon kahden murskausvaipan suoran kosketuksen välttämiseksi. Kolmantena mahdollisuutena murskaimeen voidaan soveltaa eri toimintajaksoja, joiden murskausteho tai murskausvoima vaihtelee suuren ja pienen välillä.

10 Yllä mainituissa esimerkeissä käytetään kahta eri toimintaparametri- joukkoa muutettaessa murskeen partikkelikokojakaumaa. Haluttaessa voidaan tietysti käyttää kolmea tai useampaa toimintaparametrijoukkoa lisäetujen aikaansaamiseksi.

Esitetyn mukaan esiasetetaan kuitenkin asetetun maksimaalisen 15 murskaustehon tai murskausvoiman toimintajaksoa varten määrätty valittu murskausväli ja korjataan seuraavaksi murskausvaippojen sijainti toisiinsa nähden valvomalla samanaikaisesti murskauspään aksiaalista sijaintia suhteessa murskaimen runkoon ja asetettua maksimaalista murskaustehoa tai murskausvoimaa sekä korjaamalla murskauspään aksiaalista sijaintia suh-20 teessä murskaimen runkoon riippuen aikaisempien murskaustapahtumien re-ferenssitiedoista, kun käytössä on ollut samaa tai samantapaista ainetta.

I 1 I · i » i ►

Claims (9)

10 8 521 s i

1. Menetelmä rungolla (16) varustetun karamurskaimen ohjaamista varten, murskaimen käsittäessä ensimmäisellä murskausvaipalla (4) varuste- 5 tun murskauspään (3) ja toisen murskausvaipan (5), joka yhdessä ensimmäisen murskausvaipan (4) kanssa määrää murskausvälin (6), jonka leveys on asetettavissa muuttamalla aksiaalisesti ensimmäisen ja toisen murskausvaipan (4, 5) sijaintia toisiinsa nähden hydraulisen asetusjärjestelyn (15) avulla, jolloin murskattava aine murskattaessa syötetään murskausväliin (6) ja käyttö-10 järjestely (10) aikaansaa murskauspään (3) pyörivän heiluriliikkeen, tunnettu siitä, että murskeen partikkelikokojakauma säädetään haluttua partikkelikokojakaumakäyrää vastaavaksi käyttämällä murskainta siten, että murskausvälin (6) leveyttä jaksottaisesti ja ennalta määrätyin aikavälein lyhytaikaisesti muutetaan vähintään kahden murskausväliasetuksen välillä, joista 15 ainakin toinen määräytyy ennalta määrätyn valitun murskausvälin (6) mukaan ja ainakin toinen määräytyy ennalta määrätyn maksimaalisen murskaustehon tai murskausvoiman mukaan; ja että murskausvaippojen (4, 5) sijaintia toisiinsa nähden jälkiasetetaan käyttöjaksojen aikana samanaikaisesti valvomalla murskauspään (3) aksiaalista sijaintia suhteessa murskaimen runkoon ja val-20 vomalla maksimaalista asetettua murskaustehoa tai murskausvoimaa.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että murskainta käyttöjakson aikana käytetään asetetulla maksimaalisella murskausteholla tai murskausvoimalla valvoen murskauspään (3) aksiaalista sijaintia murskaimen runkoon (16) nähden kahden murskausvaipan (4, 5) suo- ;!* 25 ran kosketuksen välttämiseksi.

3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen menetelmä, tunnettu « »* · siitä, että murskainta käytetään käyttöjaksoina vaihtelevalla murskausvoiman asetuksella muuttamalla murskausvälin (6) leveyttä.

··, 4. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, 30 että asetetun maksimaalisen murskaustehon tai murskausvoiman käyttöjaksoina ohjataan murskainta siten, että jälkiasetetaan murskauspään (3) aksiaalista sijaintia suhteessa murskaimen runkoon (16) kulumisen kompensointina, kulumisen ollessa arvioitu aikaisempien murskaustapahtumien todettujen ku- ;··· lumisnopeuksien referenssitietojen perusteella, kun käytössä on ollut samaa ,...: 35 tai samantapaista raaka-ainetta.

5. Patenttivaatimuksen 2 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, ··’· että käyttöjaksojen aikana ohjataan murskainta valitsemalla maksimaalinen j 11 ; 1B 5 21 j murskausteho tai -voima siten, että jälkiasetetaan murskauspään (3) aksiaalista sijaintia suhteessa murskaimen runkoon (16) kulumisen kompensointina, kulumisen ollessa arvioitu aikaisempien murskaustapahtumien todettujen ku-lumisnopeuksien referenssitietojen perusteella, kun käytössä on ollut samaa 5 tai samantapaista raaka-ainetta.

6. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että käytetään murskainta oleellisesti vakion murskausvoiman jaksoilla, jota murskausvoimaa ylläpidetään muuttamalla murskausvälin (6) leveyttä.

7. Patenttivaatimuksen 6 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, 10 että murskaimen käyttöjaksojen aikana valvotaan murskauspään (3) aksiaalista sijaintia murskaimen runkoon (16) nähden kahden murskausvaipan (4, 5) suoran kosketuksen välttämiseksi ja oleellisesti vakion murskaustehon käyttö-jakson aikana ja asetetun murskausvälin (6) käyttöjakson aikana jälkiasetaan murskausvaippojen (4, 5) sijaintia toisiinsa nähden samanaikaisesti valvomalla 15 murskauspään (3) aksiaalista sijaintia murskaimen runkoon (16) nähden ja asetettua maksimaalista murskaustehoa, ja jälkiasetetaan murskauspään (3) aksiaalista sijaintia murskaimen runkoon nähden aikaisempien murskaustapahtumien todettujen kulumisnopeuksien referenssitietojen perusteella, kun käytössä on ollut samaa tai samantapaista raaka-ainetta.

8. Patenttivaatimuksen 6 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että murskaimen käyttöjaksojen aikana valvotaan murskauspään (3) aksiaalista sijaintia murskaimen runkoon (16) nähden kahden murskausvaipan (4, 5) suoran kosketuksen välttämiseksi ja asetetun murskausvälin (6) käyttöjakson ;;· aikana säädetään murskausvaippojen (4, 5) suhteellista sijaintia samanaikai- ·· 25 sesti valvomalla murskauspään (3) aksiaalista sijaintia murskaimen runkoon ; (16) nähden ja asetettua maksimaalista murskaustehoa, ja säädetään murs- , f t » kauspään (3) aksiaalista sijaintia murskaimen runkoon (16) nähden aikaisem-Ύ. pien murskaustapahtumien referenssitietojen perusteella, kun käytössä on oi- !( lut samaa tai samantapaista raaka-ainetta. *' 30

9. Patenttivaatimuksen 6 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että murskaimen käyttöjaksojen aikana valvotaan murskauspään (3) aksiaalis-ta sijaintia murskaimen runkoon (16) nähden kahden murskausvaipan (4, 5) suoran kosketuksen välttämiseksi ja asetetun murskausvoiman käyttöjakson aikana ja asetetun murskausvälin (6) käyttöjakson aikana säädetään murs-35 kausvaippojen (4, 5) suhteellista sijaintia samanaikaisesti valvomalla murs-. kauspään (3) aksiaalista sijaintia murskaimen runkoon (16) nähden ja asetet tua maksimaalista murskaustehoa, ja säädetään murskauspään (3) aksiaalista 12 ' 08 521 sijaintia murskaimen runkoon (16) nähden aikaisempien murskaustapahtumi-en referenssitietojen perusteella, kun käytössä on samaa tai samantapaista raaka-ainetta. I I · I I t 13. n B S 21