FI100671B - Menetelmä ja laite materiaalirainan kiillon ja sileyden kohottamiseksi - Google Patents

Description

100671

Menetelmä ja laite materiaalirainan kiillon ja sileyden kohottamiseksi 5 Keksintö koskee menetelmää materiaalirainan, etenkin pa-perirainan kiillon ja/tai sileyden kohottamiseksi, jossa höyryn avulla kosteutettu materiaaliraina johdetaan te-lanipin läpi, jossa siihen kohdistetaan painetta, ja laitetta materiaalirainan kiillon ja/tai sileyden kohottami-10 seksi, jossa on telanipin muodostava telapari ja rainan kulkusuunnassa katsottuna telanipin eteen sijoitettu höy-rynsyöttölaite.

Kiilto ja sileys ovat materiaalirainan tunnussuureita, 15 jotka eivät vaikuta vain sen ulkonäköön, vaan myös sen edelleen työstettävyysominaisuuksiin. Korkeat kiilto-ja/tai sileysarvot ovat toivottuja tiettyihin käyttötarkoituksiin samalla kun niiden tulee olla toisinnettavissa mahdollisimman tasalaatuisina.

20

Kiillon ja/tai sileyden kohottamiseksi on ensinnäkin lisätty painetta telanipissä. Tällä on kuitenkin se haitallinen vaikutus, että materiaaliraina puristuu tällöin kokonaisuudessaan voimakkaasti kokoon, jolloin sen tila-25 vuus pienenee. Lisäksi materiaalirainan stabiliteetti saattaa tällöin kärsiä. Jotta tämä haitta ei muodostuisi liian häiritseväksi, on myöhemmin siirrytty menettelyyn, jossa telanipin muodostavien telojen lämpötilaa nostetaan. Tällä tavalla on sileyttä ja kiiltoa voitu parantaa 30 edelleen. Tällainen menettely on kuitenkin erittäin energiaa kuluttavaa. Telan 200°C:n lämpötilan saavuttaminen vaatii jatkuvaa huomattavien energiamäärien syöttöä, koska telat jäähtyvät jatkuvasti niiden kautta kulkevien materiaalirainojen vaikutuksesta. Lisäksi kiiltoon ja 35 sileyteen on yritetty vaikuttaa materiaalirainan kosteudella. Tällä on kuitenkin se haitta, että rainaan lisätty kosteus on poistettava ainakin osittain käsittelyn jälkeen, mikä aiheuttaa lisää menetelmävaiheitä, jotka 2 100671 lisäävät ajan ja laitteiden käyttöä materiaalirainan käsittelyssä. Kosteuden aikaansaamiseksi tunnetaan höyryn-puhallusputkia, jotka on sijoitettu superkalantereissa paperirainan kahden telanipin välissä tapahtuvan käännön 5 jälkeen (US-5,122,232). Näistä höyrynpuhallusputkista tuleva höyry tiivistyy ympäristön ilmassa ja laskeutuu sumuna, ts. erittäin pieninä vesipisaroina materiaali-rainalle. Tällä menettelytavalla on lisäksi se haitta, että rainan koko ympäristö altistuu erittäin kostealle 10 ilmakehälle, joka aiheuttaa kalanterin metalliosien korroosiota.

Keksinnön tehtävänä on siksi yksinkertaistaa kiillon ja/tai sileyden kohottamista.

15 Tämä tehtävä ratkaistaan selityksen alussa kuvatun kaltaisella menetelmällä toimenpitein, joiden eritysiirteet ilmenevät oheisesta patenttivaatimuksesta 1.

20 Tällä menettelyllä ei saada aikaan ainoastaan materiaali-rainan kostutusta, vaan samalla myös lämpötilan kohoaminen. Höyryn sisältämä lämpö siirtyy tiivistymistapahtu-massa materiaalirainaan, niin että tällä toimenpiteellä saadaan aikaan materiaaliraina, jonka pinnalla vallitsee 25 tarvittava lämpötila ja tarvittava kosteus. Kun tämä materiaaliraina nyt johdetaan telanipin läpi, vaikuttaa telanippi olennaisesti vain materiaalirainan pintaan, aiheuttamatta mainittavia muutoksia syvemmällä materiaalirainan sisällä, ts. rainan paksuussuunnassa. Materiaa-30 lirainan tilavuus säilyy näin ollen pitkälti muuttumattomana, vaikka pinnan laatu paranee selvästi. Teloja tarvitsee tällöin kuumentaa huomattavasti vähemmän. Myös telanipissä vaikuttavaksi paineeksi voidaan valita entistä pienempi paine. Tällä säästetään huomattavia ener-35 giamääriä. Joko laskemalla tai kokeilujen avulla voidaan saada selville, kuinka kauan kestää, kunnes kosteus tunkeutuu rainan sisään. Ennen kuin näin tapahtuu, 3 100671 on raina, tarkemmin sanottuna sen pinta, jo käsitelty telanipissä. Höyryn syöttö tapahtuu siis vasta välittömästi ennen materiaalirainan siirtymistä telanippiin.

Tällä tavalla saavutetaan kaksi etua. Ensiksikin rainan 5 pinnalla vallitsee vielä suhteellisen korkea lämpötila ja suhteellisen korkea kosteus, niin että kiillon ja/tai sileyden kohottaminen voidaan suorittaa myös telanipin alhaisilla paineilla ja telanipin alhaisissa lämpötiloissa. Toiseksi rainaan ei tällöin imeydy mainittavaa kos-10 teusmäärää, minkä vuoksi rainan työläät jälkikäsittelyt ovat tarpeettomia. Rainan pinnan muotoilemiseksi tarvittavat energiat kohdistetaan sille alueelle, jota on tarkoitus muovata, siis silottaa. Rainan muut alueet jäävät lähes kokonaan muovausvaikutusten ulkopuolelle.

15

Ennalta määritelty alue on edullisesti 12%:n - 25%:n, etenkin 16%:n - 25%:n alueella. Rainan pintaan syötetään siis suhteellisen paljon kosteutta. Koska tämä kosteuden syöttö kuitenkin rajoittuu rainan yläpintaan ja ohueen 20 kerrokseen pinnan alla, ei muotoilusta aiheudu mainittavaa tilavuuden pienentymistä eikä myöskään suurta yleistä rainan kosteuden lisäystä.

Menetelmässä on erityisen edullista, että materiaaliraina 25 johdetaan telanippiin, ennen kuin lämpötila rainan paksuuden keskikolmanneksessa on saavuttanut 1/e-kertaisesti rainan pintalämpötilan (e=luonnollisen logaritmin kanta-luku) . Tämä mahdollistaa rainan höyrynsyötön riittävän etäisyyden telanipistä, jota ei rakenteellisista syistä 30 voida alentaa nollaan. Toisaalta ero rainan keski- ja ulkokolmanneksen välillä lämpötilan suhteen on niin suuri, että rainan muotoutuminen rajoittuu sen ulkokolman-nekseen sikäli kun on kysymys lämpötilan vaikutuksesta. Kosteuden vaikutus rajoittuu vielä ohuempiin pinta-aluei-35 siin, koska lämpötila tunkeutuu nopeammin kuin kosteus.

4 100671

On edullista, että höyry pidetään vapaana vesipisaroista ennen kuin se osuu materiaalirainalle. Toisaalta huolehditaan siis siitä, että höyry itsessään ei sisällä vesi-5 pisaroita. Toisaalta höyryssä ei myöskään anneta muodostua vesipisaroita. Tämä saavutetaan esim. kuumentamalla höyryä aina siihen asti kunnes se osuu materiaalirainalle. Tällä tavalla varmistetaan, että höyryssä oleva lämpö voidaan kokonaisuudessaan siirtää materiaalirainan pin-10 nalle höyryn tiivistyessä halutun lämpötilan nousun saavuttamiseksi, joka liittyy pinnan kosteuden lisääntymiseen. Tällöin ei muodostu sumua ennen höyryn osumista rainalle, niin että ympäröivä ilmakehä ei myöskään kostu niin voimakkaasti.

15

On edullista, että höyryn annetaan ensin jakaantua tasaisesti jakaantumistilassa poistopinnalle, jonka ulottuvuus on materiaalirainan kulkusuunnassa ennalta määritellyn suuruinen ja höyryä syötetään sitten suurella nopeudella 20 ennalta määritellyllä alueella materiaalirainan suuntaan. Nopeuden avulla voidaan säädellä materiaalirainalle tiivistyvää höyrymäärää. Tämä nopeus on muun muassa riippuvainen myös materiaalirainan nopeudesta. Se on yleensä 15 m/s tai enemmän. Sillä, että höyryn annetaan ensin ja-25 kaantua tasaisesti jakaantumistilassa, saadaan aikaan se etu, että höyryn syöttö materiaalirainalle sen koko leveydeltä tapahtuu suhteellisen tasaisesti. Höyryn nopeutta voidaan säädellä jakaantumistilassa vallitsevalla paineella.

30 : On myös edullista, että materiaalirainan kiilto ja/tai sileys ja/tai vastaava materiaalirainan tunnussuure mitataan telanipin takana ja höyryn syöttöä säädetään saadun mitatun arvon, eli oloarvon, ja ennalta määritel-35 lyn asetusarvon, eli pitoarvon, välisen eron mukaisesti.

Kiillon ja sileyden kohotus tapahtuu siis suljetussa sää- 5 100671 töpiirissä, jossa höyrynsyöttöä käytetään ohjaussuureena. Tarvittaessa voidaan lisäksi myös kuumentaa toista tai molempia telanipin muodostavia teloja.

5 Höyryn syöttö rainan poikkisuunnassa tapahtuu suositeltavasta useammassa vyöhykkeessä, jolloin höyryn syöttö on säädeltävissä kussakin vyöhykkeessä erikseen. Tällä tavalla on mahdollista tasoittaa kiilto- ja sileyserot pituussuunnan, ts. rainan kulkusuunnan lisäksi myös rainan 10 poikkisuunnassa, mikäli tämä on tarpeellista. Tasoittami nen pituussuunnassa toteutetaan silloin esim. höyrynsyö-tön kokonaismäärän säädön avulla. Pituussuunnassa säätö tapahtuu höyrynsyöttömäärän vyöhykkeittä!sellä säädöllä.

15 On edullista, että höyryn syöttö rajoitetaan olennaisesti materiaalirainalle tietyssä ajassa tiivistyvään määrään. Syötetty höyry tulee siis olennaisesti täydellisesti käytetyksi, niin että höyryä ei käytännöllisesti katsoen poistu lainkaan ilmaan eikä se näin ollen voi nostaa ym-20 päröivän ilman kosteutta.

On edullista, että kiillon ja/tai sileyden hienosäätämi-seksi säädetään lisäksi ainakin toisen telanipin muodostavan telan lämpötilaa. Höyryn syötön, johon myös liittyy 25 rainan lämpötilan kohoaminen, ja telan lämpötilan säädön yhdistelmällä voidaan toivotut kiilto- ja/tai sileysarvot säätää suurella tarkkuudella.

Tällöin on erityisen edullista, että telan pintaa kuumen-30 netaan. Kun kuumennus rajoittuu telan pinnalle, saadaan aikaan suhteellisen nopeita reaktioaikoja. Lisäksi voidaan energian kulutus pitää alhaisena.

On edullista, että lämpötilan säätö tapahtuu säätöpiiris-35 sä, joka on alistetussa suhteessa siihen säätöpiiriin nähden, joka säätelee höyrynsyöttöä. Lämpötilan säätöpiiri on siis toissijaisessa suhteessa höyrynsyötön sää- 6 100671 töpiiriin nähden. Joka tapauksessa höyrynpuhallus on etuoikeutetussa asemassa, niin että karkeasäätö voidaan suorittaa olennaisesti nopeammin kuin hienosäätö.

5 Tehtävä ratkaistaan selityksen alussa mainitun tyyppisellä laitteella siten, että höyrynsyöttölaite käsittää höyrynpuhalluskammion, jota kauttaaltaan ympäröivät vapaa kammioseinä, jossa on useita höyryn ulostuloaukkoja, ja muut kammioseinät, ja höyryventtiilin höyryn päästämi-10 seksi höyrynpuhalluskammioon, jolloin vähintään yksi höyrynpuhalluskammion seinistä, etenkin vapaa kammioseinä on kuumennettu.

Tämäntyyppinen höyrynpuhalluslaatikko tunnetaan saksalai-15 sesta patenttihakemuksesta P 41 25 062, jota ei ole julkaistu ennen hakemuksemme alkupäivää. Sellaisen höyryn-syöttölaitteen käytöllä kiillon ja sileyden parantamisen yhteydessä on se etu, että sen avulla on mahdollista syöttää materiaalirainalle käytännöllisesti katsoen vesi-20 pisaroita sisältämätöntä höyryä. Höyryn mahdollinen tiivistyminen höyrynpuhalluskammiossa estetään siten, että höyrypuhalluskammiota kuumennetaan. Höyrynpuhalluskammion sisällä ylläpidetään siis tilaa, jossa höyry voi esiintyä vain kaasumaisessa muodossa. Höyrynpuhalluskammion kuu-25 mentamisesta on lisäksi se etu, että laitteen uudelleen käynnistys kalenterin käytön keskeytysten jälkeen, joita tapahtuu esim. teloja vaihdettaessa, helpottuu. Höyrynpu-halluskammio ei myöskään jäähdy käytön keskeytysten aikana, jolloin uudelleen käynnistyksen yhteydessä ei ole 30 vaaraa, että höyryä tiivistyy höyrynpuhalluskammiossa ja : johtaa siellä vesipisaroiden muodostukseen. Näin ollen on varmistettu, että materiaalirainalle johdetaan jatkuvasti vesipisaroita sisältämätöntä höyryä, joka tiivistyy mate-riaalirainalla.

On suositeltavaa, että vapaa kammioseinä ja materiaali-raina sulkevat sisäänsä höyrytystilan, jota sen sivuilta 35 7 100671 ympäröivät höyrynsyöttölaitteen kammio-osat. Tällä tavalla varmistetaan toisaalta, että höyrynsyöttölaitteesta tuleva höyry ei pääse vapaasti ympäristöön, vaan jää sitävastoin höyrytystilaan, josta se siirtyy materiaali-5 rainalle. Toisaalta höyrytystila on erityisesti silloin, kun vapaa kammioseinä on kuumennettu, myös kuumennettu, niin että höyry voidaan pitää loppuun asti vaadittavassa lämpötilassa. Höyry voi täten tiivistyessään materiaali-rainalla saada aikaan materiaalirainan pinnan tarvittavan 10 lämpötilan kohoamisen.

Kuumentamista varten on edullisesti järjestetty höyryllä toimiva kuumennuslaite, jolloin höyryventtiili ja kuumen-nuslaite on yhdistetty samaan höyrynsyöttöliitäntään.

15 Kuumennuslaite toimii siis lämpötilalla, joka vastaa olennaisesti höyryn lämpötilaa. Siten höyrynpuhalluskam-mio ja myös höyrytystila pidetään lämpötilassa, joka vastaa materiaalirainalle syötettävän höyryn lämpötilaa.

Tällä tavalla saavutetaan suhteellisen yksinkertaisin 20 keinoin yhdenmukainen lämpötila. Luovutettava höyry koh taa tällä tavalla aina olennaisesti omaa lämpötilaansa vastaavan ympäristön. Mahdolliset negatiiviset ilmiöt, joita voi aiheutua lämpötilan vaihteluista, joille höyry voi altistua, voidaan estää tällä tavalla.

25

On edullista, että kuumennuslaite ja höyryventtiili on järjestetty sarjaan. Höyry kuumentaa siis ensin kuumen-nuslaitteen avulla höyrynpuhalluskammion, ennen kuin se virtaa itse kuumentamaansa höyrynpuhalluskammioon. Kuu-30 mennuslaitteen lämpötila on siten aina vähän korkeampi * kuin höyrynpuhalluskammioon tulevan höyryn lämpötila.

Kuumennuslaite pystyy täten siirtämään höyryyn energiaa estääkseen siten luotettavasti vesipisaroiden muodostumisen höyrynpuhalluskammiossa. Tämän lisäksi tällä toimen-35 piteellä voidaan toisaalta laskea höyryn lämpötila niin alas, että höyry voi tiivistyä materiaalirainalla halutussa määrin. Jos höyry on liian kuumaa, tapahtuu tosin 8 100671 myös lämmön siirtymistä höyrystä materiaalirainan pinnalle. Lämmön siirtyminen on kuitenkin huomattavasti parempaa, jos höyry voi tiivistyä materiaalirainan pinnalla.

Tässä tapauksessa materiaalirainan pinnalle muodostuu 5 lisäksi samalla haluttu kosteus.

Tällöin on erityisen edullista, että kuumennuslaite käsittää höyrynkuivausosan. Höyrynkuivausosassa poistetaan luotettavasti vesipisarat, jotka voivat mahdollisesti 10 muodostua kuljetettaessa höyryä höyrynkehityslaitteesta höyrynsyöttölaitteeseen. Höyryventtiiliin syötetään siis vain kuivaa höyryä, niin että ohi kulkevan materiaalirainan vahingoittumisen vaara esiintyvien vesipisaroiden vaikutuksesta ei ainoastaan vähene, vaan on käytännölli-15 sesti katsoen suljettu pois.

On edullista, että höyrynsyöttölaitteen telan viereinen etuseinä on kallistettu vapaaseen kammioseinään nähden.

Koko höyrynsyöttölaite on siis ainakin tällä alueella 20 tehty kiilanmuotoiseksi. Tällöin höyrynsyöttölaite voi daan viedä aivan telanipin eteen, niin että höyryn syöttö tapahtuu välittömästi telanipin edessä. Kun materiaali-raina sitten kulkee telanipin läpi, ei lämpötilalla eikä kosteudella ole käytännöllisesti katsoen ollut tilaisuut-25 ta tunkeutua materiaalirainan sisään. Koska siis vain yläpinnassa vast, sen alla olevassa ohuessa kerroksessa vallitsee kohonnut lämpötila ja kohonnut kosteus, tulee vain tämä alue käsitellyksi, ts. silotetuksi ja kiillotetuksi telanipissä.

30

Kallistuskulma on edullisesti 35° ja 55°:n välillä. Tämä kallistuskulma-alue mahdollistaa toisaalta, että höyrynsyöttölaite pystyy tuomaan höyryn hyvin lähelle telanipin eteen. Toisaalta se mahdollistaa höyrynsyöttölaitteen 35 riittävän rakennekorkeuden, jotta höyrynpuhalluskammio voidaan muodostaa riittävän korkeaksi höyryn leviämistä varten.

9 100671 Höyrynpuhalluskammio on edullisesti jaettu materiaalirai-nan kulkusuuntaan nähden poikittaisiin vyöhykkeisiin, joissa on toisistaan erillään säädettävät höyryventtii-5 lit. Hateriaalirainalle syötettävä höyrymäärä on siten säädeltävissä materiaalirainan kulkusuunnan poikittais-sunnassa ainakin alueittain. Siten on mahdollista vaikuttaa kiiltoon ja/tai sileyteen ainakin alueittain myös materiaalirainan poikittaissuunnassa. Tällä tavalla saa-10 daan aikaan parempi tasaisuus materiaalirainan poikittaissuunnassa .

Tällöin on edullista, että telanipin jälkeen materiaalirainan kulkusuunnassa katsottuna on sijoitettu kiillon 15 vast, sileyden mittauslaite, joka on yhdistetty säätölaitteeseen, joka puolestaan säätelee höyryventtiilejä kiillon vast, sileyden pitoarvojen mukaisesti. Höyryn syöttö tapahtuu siis suljetussa säätöpiirissä. Jos kiillon vast, sileyden oloarvot laskevat ennalta määritetyn 20 pitoarvon alapuolelle, säädetään vastaavan vyöhykkeen höyryventtiiliä, kunnes nämä arvot on saatettu jälleen vastaamaan tavoitearvoja. Jos oloarvo nousee pitoarvon yläpuolelle, säädetään höyryventtiiliä toiseen suuntaan.

, 25 Höyryventtiilit on edullisesti varustettu ulostuloaukoil- la, jotka on sijoitettu sellaiseen kulmaan vapaaseen kam-mioseinään nähden, että höyrysuihkut eivät suuntaudu suoraan vapaata kammioseinää päin. Tällä tavalla saadaan aikaan vapaan kammioseinän läpi työntyvän höyryn suhteel-30 lisen tasainen leviäminen. Näin voidaan luotettavasti ; välttää osittaisten höyrynvirtausnopeuksien lisääntymi set, joita seuraisi silloin, jos höyrysuihku virtaisi suoraan venttiilistä ulostuloaukon läpi.

35 Tällöin on edullista, että kukin höyryventtiilistä ulostyöntyvä höyrysuihku on suunnattu kammioseinään 90°:sta poikkeavassa kulmassa. Tällöin ei ole myöskään mahdol- 9 10 100671 lista, että höyrysuihku suuntautuu takaisiin itseensä, mikä voisi aiheuttaa pyörteitä, jotka eivät enää takaisi tasaista höyryn ulosvirtausta ulostuloaukoista.

5 On edullista, että vapaaseen kammioseinään höyrytysti-lassa olevien höyryn ulostuloaukkojen väliin on muodostettu U-muotoisia profiileja, joiden aukkoja vapaa kam-mioseinä peittää ja jotka muodostavat kanavia kuumennus-laitteen osana. Nämä kanavat sijaitsevat siis höyrytys-10 tilassa. Ne eivät täten kuumenna ainoastaan vapaata kam-mioseinää ja tämän välityksellä höyrynpuhalluskammiota, vaan ne kuumentavat myös höyrytystilan, niin että viimeiseen asti voidaan ylläpitää ympäristöä, jossa höyry säilyttää kaasumaisen muotonsa. Höyryn tiivistyminen ta-15 pahtuu siis todella vasta välittömästi materiaali-rainalla.

Höyryn lämpötila on edullisesti 102°C- 110°C:n alueella. Mainittu höyryn lämpötila takaa, että höyry tiivistyy 20 täydellisesti materiaalirainalla ja saa siinä aikaan rai-nan pinnan halutun lämpötilan ja kosteuden nousun.

Höyrynsyöttölaitteen etäisyys telanipistä on edullisesti muutettavissa. Tällä toimenpiteellä voidaan muun muassa 25 säädellä, kuinka syvälle materiaalirainaan lämpötila ja kosteus voivat tunkeutua, ennen kuin materiaaliraina menee telanippiin. Myös tällä menettelyllä voidaan saada aikaan kiillon ja sileyden muutoksia, ja toimenpide voidaan halutessa sisällyttää säätöpiiriin.

30

Edullisen suoritusmuodon mukaan on materiaalirainan kum mallekin puolelle telanipin eteen sijoitettu höyrynsyöt-tölaite. Tällöin materiaalirainalle syötetään höyryä kummaltakin puolelta samanaikaisesti. Tämä on edullista 35 etenkin kerta-kiillotuskalantereissa, joissa on vain yksi ainoa telanippi.

11 100671

Keksintöä selitetään lähemmin jälempänä erään edullisen suoritusesimerkin ja piirustusten avulla, joissa

Kuva 1 esittää laitteiston kaaviomaista kuvantoa, 5

Kuva 2 esittää suurennettua osakuvaa kuvasta 1, osittain leikattuna,

Kuva 3 etukuvantoa höyrynsyöttölaitteesta, 10

Kuva 4 pääliikuvantoa höyrynsyöttölaitteesta,

Kuva 5 kaaviomaista poikkileikkausta materiaali-rainasta, ja 15

Kuva 6 kaaviomaista kuvantoa laittiston toisesta toteutusmuodosta .

Laite 1 materiaalirainan sileyden ja/tai kiillon kohotta-20 miseksi käsittää kaksi telaa 2, 3, jotka muodostavat te-lanipin 4, jonka läpi materiaaliraina 5 johdetaan. Tässä laitteessa 1 materiaalirainan 5 toinen puoli, tässä tapauksessa yläpuoli, silotetaan ja varustetaan kiillolla. Materiaalirainan 5 alapuolta varten on järjestetty vas-25 taava laite 1'. Vastaavista osista on käytetty samoja viitenumerolta, jotka on erotukseksi toisistaan varustettu heittomerkillä. Materiaalirainan 5 alapuolta varten sijoitettua laitetta 1' selitetään vain sikäli kun siinä esiintyy poikkeamia laitteesta 1. Toinen teloista voi 30 olla muodostettu pehmeäksi telaksi. Telat 2, 3 voivat muodostaa niinkutsutun konekalanterin. Toista teloista 2, 3 tai myös molempia teloja 2,3 voidaan kuumentaa kuumen-nuslaitteella 40. Kuumennus voi tapahtua myös sisältä käsin. Selityksen yksinkertaistamiseksi tarkastellaan 35 materiaalirainana jäljessä seuraavassa kuvauksessa pape- rirainaa, mutta myös muita sellu- tai selluloosapitoisia materiaaleja voidaan käyttää. Paperiraina kelataan varas- 12 100671 torullalta 6 ja rullataan vastaanottotilalle, jota ei ole lähemmin kuvattu, rainan kuljettua laitteen 1 läpi. Paperiraina 5 voidaan kuitenkin ottaa myös suoraan paperikoneelta.

5

Telanipin 4 eteen on sijoitettu höyrynsyöttölaite 7, joka on siirrettävissä telineellä 8. Höyrynsyöttölaitetta 7 voidaan siirtää paperirainan kulkusuuntaan 9 lähemmäksi telanippiä 4 tai paperirainan kulkusuuntaa vastaan kau-10 emmaksi telanipistä. Höyrynsyöttölaite, jota on kuvattu lähemmin kuvien 2 ja 4 yhteydessä, syöttää höyryä materi-aalirainan suuntaan, joka tiivistyy materiaalirainalla.

Telanipin 4 jälkeen paperirainan kulkusuunnassa 9 katsot-15 tuna on järjestetty mittauslaite 10 kiillon vast, siley-den oloarvojen mittaamiseksi. Tämä mittauslaite 10 voi ulottua paperirainan 5 koko leveydelle. On kuitenkin yhtä hyvin mahdollista, että mittauslaite liikkuu paperirainan 5 poikkisuunnassa paperirainan kulkiessa eteenpäin ja 20 mittaa tällöin jatkuvasti kiiltoa ja/tai sileyttä koko paperirainalta, vaikkakaan ei samanaikaisesti. Tarkoituksenmukaisesti on telanipin 4' jälkeen järjestetty mittauslaite 10' materiaalirainan toista puolta varten.

25 Mittauslaite 10 on yhdistetty säätölaitteeseen 11, joka puolestaan säätelee höyrynsyöttölaitetta 7 mittauslaitteen 10 mittaamien mittausarvojen ja pitoarvojen tulon 12 kautta syötettyjen pitoarvojen välisen eron mukaisesti. Säätölaite 11 voi säädellä myös kuumennuslaitetta 40.

30 Yläpuolta ja alapuolta varten on esitetty erilliset säätölaitteet 11, 11'. On selvää, että nämä säätölaitteet voidaan myös korvata vain yhdellä säätölaitteella.

Höyrynsyöttölaite 7 paperirainan 5 yläpuolta varten on 35 sijoitettu paperirainan 5 yläpuolelle ja höyrynsyöttölaite 7' paperirainan alapuolta varten on sijoitettu paperirainan 5 alapuolelle, jolloin paperirainalle 5 syötetään 13 100671 höyryä sen kimmaltakin pinnalta käsin ajallisesti ja paikallisesti vuorottaisesti. Kunkin höyrynsyöttölaitteen 7, 7' jälkeen seuraa joka tapauksessa ensin telanippi 4, 4'.

Jos on tarkoitus käsitellä vain paperirainan 5 toista 5 puolta, järjestetään laitteeseen vain yksi höyrynsyöttö-laite 7 tai 7'. Siksi jäljessä selitetään lähemmin vain yhtä höyrynsyöttölaitetta 7. Toinen hyörynsyöttölaite 7' vastaa tätä peilikuvana.

10 Höyrynsyöttölaitteessa 7 on höyrynpuhalluskammio 13, jota ympäröivät vapaa kammioseinä 14 ja muut kammioseinät 15, 16, 17, 18 ja 19. Vapaassa kammioseinässä 14 on höyryn ulostuloaukkoja 20, joiden halkaisija on pienempi kuin vapaan kammioseinän paksuus. Nämä aukot 20 on siksi esi-15 tetty vain viivoilla. Kussakin höyrynpuhalluskammiossa on lisäksi höyryventtiili 21. Tämä höyryventtiili päästää höyryn, jota syötetään siihen syöttökanavan 22 kautta, sisään höyrynpuhalluskammioon 13. Tällöin venttiiliaukot 23 on suunnattu niin, että höyryventtiilistä ulostyönty-20 vät höyrysuihkut 24 eivät suuntaudu suoraan vapaata kam-mioseinää 14 kohti eivätkä 90°:n kulmassa muihin kam-mioseiniin. Tällä tavalla estetään höyryventtiilistä 21 ulostulevien höyrysuihkujen 24 virtaaminen suoraan vapaassa kammioseinässä 14 olevien aukkojen 20 läpi. Toi-25 saalta näin vältetään myös höyrysuihkujen heijastuminen muihin kammioseiniin, jotka tällöin voisivat aiheuttaa höyryn pyörrevirtausta höyrynpuhalluskammiossa 13.

Vapaa kammioseinä 14 rajoittaa yhdessä paparirainan 5 ja 30 muiden kammioseinien 25, 26, 27, 28 kanssa höyrytystilaa 29 sulkien sen sisäänsä. Paperirainan 5 ja muiden kammioseinien 25 - 28 välissä on luonnollisesti pieni rako. Paperirainan 5 ei ole tarkoitus hangata kammioseiniin.

35 Höyrytystilassa 29 on vapaaseen kammioseinään 14 järjes tetty olennaisesti U-muotoisia levyjä 30, joiden aukkoja vapaa kammioseinä 14 peittää. Levyt 30 muodostavat yhdes 14 100671 sä vapaan kammioseinän 14 kanssa kuumennuskanavia 31. Kun kuumennuskanavien 31 kautta johdetaan höyryä, kuumenee samalla vapaa kammioseinä 14 ja siten myös höyrynpuhal-luskammio 13. Lisäksi myös höyrytystila 29 kuumenee.

5 Vapaassa kammioseinässä olevat ulostuloaukot 20 on tällöin sijoitettu levyjen 30 väliin.

Tällöin ei ainoastaan vapaa kammioseinä 14 kuumene, vaan myös kammioseinä 15 kuumenee syöttökanavan 22 välityksel-10 lä, jossa myös virtaa kuumaa höyryä. Kammioseinä 17 kuumenee höyrykanavan 32 välityksellä. Tämä höyrykanava 32 on muodostettu höyrynkuivausosaksi. Se on yhdistetty höy-ryliitäntään 33, jonka kautta höyryä syötetään höyrynke-hityslaitteesta, jota ei ole esitetty lähemmin. Höyryn-15 syöttölaitteen kummallekin päätysivulle on järjestetty sivukanavat 34, 35, jolloin höyrynsyöttölaite 7 on kuumennettu myös kummaltakin päätysivultaan. Toisen sivu-kanavan 35 päähän, ts. vähän ennen sen liittymistä syöt-tökanavaan 22, on sijoitettu kuristin 36. Tämä kuristin 20 saa aikaan paine-eron vasemman sivukanavan 34 ja oikean sivukanavan 35 välille.

Höyry, joka syötetään höyryliitännän 33 kautta, virtaa nuolten osoittamalla tavalla ensin höyrykanavan 32 kaut-25 ta, jossa tapahtuu höyryn kuivaus, ts. höyryssä vielä mahdollisesti olevat vesipisarat poistetaan siellä ja voidaan johtaa ulos lauhteenpoistimen 37 kautta. Höyry virtaa tämän jälkeen edelleen oikean sivukanavan 35 kautta ja kuristimen 36 avulla vasemman sivukanavan 34 ja 30 oikean sivukanavan 35 välille aikaansaadun paine-eron : ansiosta kanavien 31 kautta vasempaan sivukanavaan 34.

Osa höyrystä virtaa syöttökanavaan 32, josta se päätyy höyryventtiileihin 21. Tällä tavalla on höyrynpuhallus-kammio 13 kuumennettu usealta sivultaan, vaikkakaan ei 35 kaikilta sivuiltaan. Höyrynpuhalluskammiossa 13 voidaan siis myös käytön keskeytysten jälkeen ylläpitää vaikeuksitta lämpötilaa, jossa höyry ei voi tiivistyä.

15 100671

Ylimääräinen höyry voidaan poistaa poistoaukon 38 kautta.

Kuten erityisesti kuvioista 3 ja 4 on havaittavissa, on 5 paperirainan 5 leveydelle sijoitettu useampia, esitetyssä suoritusesimerkissä 4, höyrynpuhalluskammiota 13. Kussakin höyrynpuhalluskammiossa 13 on oma höyryventtiilinsä 21. Kukin höyryventtiili 13 on säädettävissä erikseen säätölaitteella 11. Kiiltoa ja/tai sileyttä voidaan siis 10 säätää paperirainan kulkusuunnan 9 poikkisuunnassa neljällä alueella erikseen toisistaan.

Kuten kuvioista 1 ja 2 on nähtävissä, on höyrynsyöttölai-te 7 poikkileikkaukseltaan kiilan muotoinen, ts. seinä 15 15 vast, sitä vastaava takaseinä 39 on tehty kalteviksi vapaaseen kammioseinään 14 nähden. Kaltevuuskulma on 35°:n ja 55°:n alueella, tässä tapauksessa noin 45°. Tällä tavalla on mahdollista, että höyrynsyöttölaite 7, tarkemmin sanottuna höyrytystila 29, voidaan viedä suhteellisen lä-20 helle telanippiä 4. siten höyry voidaan syöttää paperi-rainalle 5 vasta suhteellisen myöhään ennen telanippiä, niin että se tiivistyy paperirainalla, mutta tiivistymisestä aiheutuva paperirainan 5 kohonnut lämpötila ja kohonnut kosteus eivät ole vielä tunkeutuneet paperirainan 25 sisään, eivätkä tasoittuneet, kun paperiraina 5 altistetaan paineelle telanipissä 4.

Laite toimii seuraavalla tavalla: höyrynsyöttölaite 7 viedään mahdollisimman lähelle telanippiä 4, jolloin 30 etäisyys voidaan säätää siitä nopeudesta riippuvaisesti, jolla paperiraina 5 kulkee telanipin 4 läpi. Höyrynsyöttölaite 7 kuumennetaan nyt höyryn avulla. Kun se on niin kuuma, että höyrynpuhalluskammiossa 13 vallitsee lämpötila, jossa höyryn tiivistyminen ei ole mahdollista, ts.

35 102°C:n - 110°C:n alueella oleva lämpötila, voidaan toi minta aloittaa. Paperirainaa 5 liikutetaan telanipin 4 läpi. Samalla höyrynsyöttölaitteeseen 7 syötetään höyryä 16 100671 höyryliitännän 33 kautta. Höyryventtiilit 21 avautuvat ja päästävät höyryä sisään höyrynpuhalluskammioon 13, jossa se leviää ja virtaa suhteellisen tasaisella paineella ja ennen kaikkea tasaisen korkealla, vähintään 15 m/s ole-5 valla nopeudella aukkojen 20 läpi höyrytystilaan 29, joutuakseen siellä kosketuksiin paperirainan 5 kanssa.

Kun höyry joutuu kosketuksiin suhteellisen kylmän paperirainan 5 kanssa, se tiivistyy, jolloin se nostaa paperirainan 5 pinnan lämpötilaa nopeasti. Tämä tilanne on esi-10 tetty kuvion 5 oikealle puolella. Kun kylmän paperirainan 5 lämpötila on noin 30°C, on rainan pinnan lämpötila höyryn tiivistymisen jälkeen noin 90°C. Tiivistyvän höyryn ansiosta muodostuu samalla kosteuskalvo 41, jonka vahvuus on edullisesti noin tuhannesosamillimetrin alu-15 eella. Höyryn tiivistyessä paparirainan 5 pinnan lämpötila kohoaa lähes sysäyksenomaisen nopeasti, joka kuitenkin tasoittuu hyvin lyhyen ajan kuluessa paperirainan 5 paksuudelle, ts. paperiraina on muutamien sadasosasekuntien aikana saavuttanut tasaisen lämpötilajakauman. Kosteuden 20 tasoittuminen kestää vähän kauemmin. Kosteus 42 tunkeutuu paperirainaan 5 hitaammin kuin lämpötila. Siksi paperirainan 5 pinta-alueella 43 vallitsee olennaisesti korkeampi suhteellinen kosteus. Mitä syvemmälle paperirainan 5 sisään 44 kosteus tunkeutuu, sitä enemmän vähenee suh-25 teellinen kosteus. Ennen kuin se laskee ennalta määritetyn 12%:n - 25%:n, etenkin 16% - 25%:n arvon alapuolelle, tapahtuu kuitenkin paperirainan käsittely telanipissä 4.

Rainan käsittely tapahtuu telanipissä tunnettuihin ratkaisuihin nähden suhteellisen alhaisella paineella ja 30 alhaisessa lämpötilassa, ts. rainan pinta, jossa vielä vallitsee kohonnut lämpötila ja kohonnot kosteus, silotetaan vast, kiillotaan. Syvemmällä paperirainan 5 sisällä olevat alueet 44 eivät muutu telanipissä tapahtuvassa käsittelyssä mainittavasti.

Kun säätölaite 11 nyt toteaa, että mittauslaitteen 10 mittaamat kiillon vast, sileyden oloarvot eivät vastaa 35 17 100671 asetettuja pitoarvoja 12, ohjaa säätölaite höyryventtii-lejä 21 niin kauan, kunnes ero oloarvojen ja pitoarvojen välillä on laskenut ennalta määritetyn arvon alapuolelle.

Tämä voidaan toteuttaa vyöhykkeittäin, niin että toisis-5 taan eroavat kiillon vast, sileyden arvot voidaan tasoittaa koko paperirainan 5 leveydellä. Samalla säätölaite 11 voi säädellä alistetussa tai toissijaisessa säätöpiirissä telojen pinnan lämpötilaa kuumennuslaitteen 40 avulla kiilto- ja/tai sileysarvojen hienosäätämiseksi.

10

Karkeaa säätöä varten on höyrynsyöttölaitteen 7 etäisyys telanipistä 4 muutettavissa, kuten kuviossa 1 on esitetty katkoviivoilla. Tämä säätö tapahtuu yleensä manuaalisesti. Tämän karkean säädön voi tietyissä olosuhteissa suo-15 rittaa myös säätölaite 11.

Kuvio 6 esittää laitteen 1' toista suoritusmuotoa, jossa on ainoastaan yksi telanippi 4. Telat 2, 3 muodostavat kerta-kiillotuskalanterin. Telojen 2, 3 muodostaminen 20 koviksi tai pehmeiksi teloiksi määräytyy olosuhteiden mukaan. Tässä suoritusmuodossa on paperirainan kummallekin puolelle sijoitettu höyrynsyöttölaite 7 vast. 7#.

Höyryn syöttö tapahtuu siis samanaikaisesti paperirainan 5 kummallekin puolelle. Kiilto- vast, sileysarvot mita-25 taan kummallakin mittauslaitteella 10, 10' paperirainan 5 kummaltakin puolelta ja johdetaan edelleen säätölaitteeseen 11, joka nyt ohjaa kumpaakin höyrynsyöttölaitetta 7, T.

30 Tässä esimerkissä on luovuttu telojen 2, 3 pintojen kuumentamisesta. Se on kuitenkin mahdollista kuviossa 1 esitetyllä tavalla.

Tässä suoritusesimerkissä käytettiin paperirainaa 5. Me-35 netelmä ja laite soveltuvat kuitenkin myös muille materi-aalirainoille, jotka sisältävät selluloosakuituja, esimerkiksi pahville tai kartonkituotteille.

18 100671

Esitetyllä laitteella voidaan suorittaa materiaalirainan kiillon ja/tai sileyden säätö sekä koneen suunnasssa, ts. materiaalirainan 5 kulkusuunnassa että myös poikkisuun-5 nassa. Pituussuunnassa tapahtuva säätö voidaan suorittaa höyrynsyöttölaitteeseen 7, 7' syötettävän höyrymäärän säädöllä. Poikkisuunnassa tapahtuva säätö suoritetaan syötettävän höyrymäärän vyöhykkeittäisellä säädöllä, siis säätelemällä yksittäisissä vyöhykkeissä syötettyjen höy-10 rymäärien suhdetta.

Claims (26)

1. Menetelmä materiaalirainan, etenkin paperirainan, kiillon ja/tai sileyden kohottamiseksi, jossa höyryn 5 avulla kostutettu materiaaliraina johdetaan telanipin läpi, jossa siihen kohdistetaan painetta, tunnettu siitä, että höyry tiivistetään materiaalirainalle ja materiaaliraina johdetaan telanipin läpi, ennen kuin höyryn syötön vaikutuksesta kohonnut pinnan kosteus on laskenut ennalta 10 määritellyn arvon alapuolelle, ja ennenkuin lämpötilan nousu on ehtinyt tasoittua paperin paksuussuunnassa.

2. Patenttivaatimuksen l mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että ennalta määritetty arvo on 12 %:n - 25%:n, 15 etenkin 16%:n - 25%:n alueella.

3. Förfarande enligt patentkravet 2, kännetecknat därav, ! 20 att materialbanan införs i valsnypet innan temperaturen i den mittersta tredjedelen av banans tjocklek har nätt 1/e av banans yttemperatur.

3. Patenttivaatimuksen 2 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että materiaaliraina johdetaan telanippiin ennen kuin lämpötila rainan paksuuden keskikolmanneksessa on 20 saavuttanut 1/e-kertaisesti rainan pinnan lämpötilan.

4. Förfarande enligt nägot av patentkraven 1-3, känne-25 tecknat därav, att ängan hälls fri frän vattendroppar tills den träffar materialbanan.

4. Jonkin patenttivaatimuksista 1-3 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että höyry pidetään vapaana vesipisaroista siihen asti kunnes se osuu materiaalirainalle. 25

5. Förfarande enligt nägot av patentkraven 1-4, kännetecknat därav, att ängan tili att börja med fördelas i 30 ett fördelarrum pä en i materialbanans löpriktning en r bestämd utsträckning uppvisande utloppsyta och ängan ef- ter det med hög hastighet förs i ett i förväg bestämt omräde i riktning mot materialbanan. 35 6. Förfarande enligt nägot av patentkraven 1-5, känne tecknat därav, att glansen och/eller ytjämnheten och/eller motsvarande parametrar hos materialbanan mäts efter 24 100671 valsnypet och att ängavgivningen installs i beroende av en skillnad mellan det uppmätta ärvärdet och ett pä för-hand fastställt börvärde. 5 7. Förfarande enligt nägot av patentkraven 1-6, känne- tecknad därav, att ängpäverkan sker i bantvärriktningen i flera zoner, varvid ängavgivningen i varje zon är skilt inställbar. 10 8. Förfarande enligt nägot av patentkraven 1-7, känne- tecknad därav, att tillförseln av ängan inskränks väsent-ligen tili en mängd per tid, som kan kondensera pä mate-rialbanan. 15 9. Förfarande enligt nägot av patentkraven 1-8, känne- tecknad därav, att för fininställning av glans och/eller ytjämnhet installs dessutom temperaturen hos ätminstone en av de valsar som bildar valsnypet. • 20 10. Förfarande enligt patentkravet 9, kännetecknat därav, att valsens yta uppvärms.

5. Jonkin patenttivaatimuksista 1-4 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että höyryn annetaan ensin jakaantua tasaisesti jakaantumistilassa poistopinnalle, jonka ulottuvuus on materiaalirainan kulkusuunnassa ennalta määrätyn 30 suuruinen ja höyryä syötetään sen jälkeen suurella nopeudella ennalta määritellyllä alueella materiaalirainan suuntaan.

6. Jonkin patenttivaatimuksista 1-5 mukainen menetelmä, 35 tunnettu siitä, että materiaalirainan kiilto ja/tai si- leys ja/tai vastaava tunnussuure mitataan telanipin jälkeen ja höyryn syöttöä säädetään mitatun oloarvon ja en- 20 100671 naita määritetyn pitoarvon välisen eron mukaisesti.

7. Jonkin patenttivaatimuksista 1-6 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että höyryn syöttö rainan poikkisuunnassa 5 tapahtuu useassa vyöhykkeessä, jolloin höyryn syöttö on säädettävissä erikseen kussakin vyöhykkeessä.

8. Jonkin patenttivaatimuksista 1-7 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että höyryn syöttö rajoitetaan olennai- 10 sesti materiaalille tietyssä ajassa tiivistyvään määrään.

9. Jonkin patenttivaatimuksista 1-8 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että kiillon ja/tai sileyden hienosäätä-miseksi säädetään lisäksi ainakin toisen telanipin muo- 15 dostavan telan lämpötilaa.

10. Patenttivaatimuksen 9 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että telan pintaa kuumennetaan.

11. Förfarande enligt nägot av patentkraven 6-9, kännetecknat därav, att temperaturinställningen sker i en reg- 25 lerkrets, som är underordnad en reglerkrets, som styr ängavgivningen.

11. Jonkin patenttivaatimuksista 6-9 mukainen menetel mä, tunnettu siitä, että lämpötilan säätö tapahtuu säätöpiirissä, joka on toissijaisessa suhteessa säätöpiiriin nähden, joka säätelee höyryn syöttöä.

12. Anordning för höjning av glans och/eller ytjämnhet hos en materialbana med ett valspar bildande ett valsnyp 30 (4) och en i banans löpriktning framför valsspalten an- ordnad ängavgivningsanordning, kännetecknad därav, att ängavgivningsanordningen (7) uppvisar en ängbläskammare (13) , som är fullständigt omgiven av en fri kammarvägg (14) med ett antal ängutloppsöppningar (20) och ytterli-35 gare kammarväggar (15-19), och en ängventil (21) för ins- läpp av änga i ängbläskammaren (13), varvid ätminstone en av ängbläskammarens (13) väggar (14,15,17), i synnerhet 25 100671 den fria kammarväggen (14), är uppvärmd, och ängavgiv-ningsanordningen är placerad sä närä valsnypet (4), att den genom ängpäföringen betingade temperatur- och fukt-höjningen av materialbanan inte ännu är utjämnad i banans 5 tjockleksriktning dä materialbanan genomlöper valsnypet.

12. Laite materiaalirainan kiillon ja/tai sileyden kohottamiseksi, jossa on telanipin muodostava telapari ja rainan kulkusuunnassa katsottuna telanipin eteen järjestetty höyrynsyöttölaite, tunnettu siitä, että höyrynsyöt-tölaite (7) käsittää höyrynpuhalluskammion (13), jota 30 kauttaaltaan ympäröivät vapaa kammioseinä (14), jossa on useita höyryn ulostuloaukkoja (20), ja muut kammioseinät (15 - 19), sekä höyryventtiilin (21) höyryn päästämiseksi höyrynpuhalluskammioon (13), jolloin ainakin yksi höyrynpuhalluskammion (13) seinistä (14, 15, 17), etenkin vapaa 35 kammioseinä (14) on kuumennettu, ja höyrynsyöttölaite on sijoitettu niin lähelle telanippiä, että höyryn syötöllä aikaansaatu materiaalirainan lämpötilan ja kosteuden nou- 21 100671 su ei ole ehtinyt tasoittua rainan paksuussuunnassa ennen materiaalirainan kulkua telanipin läpi.

13. Anordning enligt patentkravet 12, kännetecknad därav, att den fria kammarväggen (14) och materialbanan (5) in-nesluter ett ängningsrum (29), vilket i sidled i stor ut- 10 sträckning är inneslutet av ängavgivningsanordningens (7) kammardelar (25-28).

13. Patenttivaatimuksen 12 mukainen laite, tunnettu sii-5 tä, että vapaa kammioseinä (14) ja materiaaliraina (5) sulkevat sisäänsä höyrytystilan (29), joka on sivuiltaan pitkälti höyrynsyöttölaitteen (7) kammio-osien (25 - 28) ympäröimä.

14. Anordning enligt patentkravet 12 eller 13, kännetecknad därav, att för uppvärmningen är anordnad en med änga 15 driven uppvärmningsanordning (22,31,32), varvid ängventi-len (21) och uppvärmningsanordningen är förbundna med samma ängtillförselanslutning (33).

14. Patenttivaatimuksen 12 tai 13 mukainen laite, tunnet tu siitä, että kuumentamista varten on järjestetty höyryllä toimiva kuumennuslaite (22, 31, 32), jolloin höyry-venttiili (21) ja kuumennuslaite on yhdistetty samaan höyrynsyöttöliitäntään (33). 15

15. Anordning enligt patentkravet 14, kännetecknad därav, 20 att uppvärmningsanordningen (22,31,32) och ängventilen (21) är anordnade i serie.

15. Patenttivaatimuksen 14 mukainen laite, tunnettu siitä, että kuumennuslaite (22, 31, 32) ja höyryventtiili (21) on järjestetty sarjaan.

16. Anordning enligt patentkravet 15, kännetecknad därav, att uppvärmningsanordningen (22,31,32) omfattar ett äng- 25 torkningsavsnitt (32).

16. Patenttivaatimuksen 15 mukainen laite, tunnettu sii tä, että kuumennuslaite (22, 31, 32) käsittää höyryn-kuivausosan (32).

17. Anordning enligt nägot av patentkraven 12-16, känne tecknad därav, att en valsen (2) närliggande främre vägg (39) av ängavgivningsanordningen (7) lutar i förhällande 30 tili den fria kammarväggen (14).

17. Jonkin patenttivaatimuksista 12 - 16 mukainen laite, 25 tunnettu siitä, että höyrynsyöttölaitteen (7) telan (2) viereinen etuseinä (39) on kallistettu vapaaseen kam-mioseinään (14) nähden.

18. Anordning enligt patentkravet 17, kännetecknad därav, att lutningsvinkeln uppgär tili mellan 35° och 55°.

18. Patenttivaatimuksen 17 mukainen laite, tunnettu 30 siitä, että kallistuskulma on 35°:n ja 55°:n välillä.

19. Anordning enligt nägot av patentkraven 12-18, känne tecknad därav, att ängbläskammaren (13) är tvärs mot ma-terialbanans (5) löpriktning (9) uppdelad i zoner (fig. 3 26 100671 och 4), vilka uppvisar skilt frän varandra styrbara äng-ventiler (21).

19. Jonkin patenttivaatimuksista 12 - 18 mukainen laite, tunnettu siitä, että höyrynpuhalluskammio (13) on jaettu materiaalirainan (5) kulkusuuntaan nähden poikittaisiin 35 vyöhykkeisiin (kuviot 3 ja 4), joissa on toisistaan erikseen säädettävät höyryventtiilit (21). 22 100671

19 100671

20. Anordning enligt patenkravet 19, kännetecknad därav, 5 att i materialbanans (5) löpriktning efter valsnypet (4) är anordnad en glans- resp. ytjämnhetsmätanordning (10), som är förbunden med en regleranordning (11), soin ä sin sida styr ängventilerna (21) i beroende av glans- resp. ytj ämnhetsbörvärden. 10

20. Patenttivaatimuksen 19 mukainen laite, tunnettu siitä, että telanipin (4) jälkeen materiaalirainan (5) kulkusuunnassa katsottuna on sijoitettu kiillon vast, siley-den mittauslaite (10), joka on yhdistetty säätölaittee- 5 seen (11), joka puolestaan säätelee höyryventtiilejä (21) kiillon vast, sileyden pitoarvojen mukaisesti.

21. Anordning enligt nägot av patentkraven 12-20, kännetecknad därav, att ängventilerna (21) är försedda med ut-loppsöppningar (23), som är anordnade i en sädan vinkel mot den fria kamarväggen (14), att ängsträlarna (24) inte 15 är riktade direkt mot den fria kammarväggen (14).

21. Jonkin patenttivaatimuksista 12 - 20 mukainen laite, tunnettu siitä, että höyryventtiilit (21) on varustettu 10 ulostuloaukoilla (23), jotka on järjestetty sellaiseen kulmaan vapaaseen kammioseinään (14) nähden, että höy-rysuihkut (24) eivät suuntaudu suoraan vapaata kam-mioseinää (14) päin.

22. Anordning enligt patentkravet 21, kännetecknad därav, att de ur ängventilerna (21) utströmmande ängsträlarna (24) är riktade mot en kammarvägg (15-19) i en frän 90° i 20 avvikande vinkel.

22. Patenttivaatimuksen 21 mukainen laite, tunnettu siitä, että höyryventtiileistä (21) ulostulevat höy-rysuihkut (24) on suunnattu kammioseinään (15 - 19) 90°:sta poikkeavassa kulmassa.

23. Anordning enligt nägot av patentkraven 13-22, kännetecknad därav, att pä den fria kammarväggen (14) mellan • de i ängningsrummet (29) belägna ängutloppsöppningarna 25 (20) är anbringade U-formiga profiler (30), vilkas öpp- ningar är täckta av den fria kammarväggen (14) och vilka bildar kanaler (31) som en del av uppvärmningsanordning-en.

23. Jonkin patenttivaatimuksista 13 - 22 mukainen laite, tunnettu siitä, että vapaaseen kammioseinään (14) höyrytystä lassa (29) olevien höyryn ulostuloaukkojen (20) väliin on sijoitettu U-muotoisia profiileja (30), joiden aukkoja vapaa kammioseinä (14) peittää, ja jotka muodos- 25 tavat kanavat (31) kuumennuslaitteen osana.

24. Anordning enligt nägot av patentkraven 12-23, känne tecknad därav, att ängan har en temperatur inom omrädet 102°C - 110°C.

24. Jonkin patenttivaatimuksista 12 - 23 mukainen laite, tunnettu siitä, että höyryn lämpötila on 102°C:n -110°C:n alueella. 30

25. Anordning enligt nägot av patentkraven 12-24, känne-35 tecknad därav, att ängavgivningsanordningens (7) avständ frän valsnypet (4) är föränderbart. 27 100671

25. Jonkin patenttivaatimuksista 12 - 24 mukainen laite, tunnettu siitä, että höyrynsyöttölaitteen (7) etäisyys telanipistä (4) on muutettavissa.

26. Jonkin patenttivaatimuksista 12 - 25 mukainen laite, tunnettu siitä, että materiaalirainan (5) kummallekin puolelle telanipin (4) eteen on sijoitettu höyrynsyöttö- 23 100671 laite (7, 7’)· 5 1. Förfarande för höjning av glans och/eller ytjämnhet hos en materialbana, i synnerhet en pappersbana, vid vil-ket en med hjälp av änga befuktad materialbana förs genom ett valsnyp i vilket det päverkas av tryck, kännetecknat därav, att ängan kondenseras pä materialbanan och mate-10 rialbanan förs genom valsnypet innan den av ängpäföringen uppkomna fuktighetshöjningen av ytan har sjunkit under ett i förväg bestämt värde och innan temperaturhöjningen har hunnit utjämnas i materialbanans tvärsnitt. 15 2. Förfarande enligt patentkravet 1, kännetecknat därav, att det i förväg bestämda värdet ligger inom omrädet 12% - 25%, i synnerhet inom omrädet 16% - 25%.

26. Anordning enligt nägot av patentkraven 12-25, känne-tecknad därav, att en ängavgivningsanordning (7,7') är anbringad pä ömse sidor av materialbanan (5) framför valsnypet (4)_ 5