FI84914B - Foerfarande foer framstaellning av farmakologiskt aktiva steroidestrar. - Google Patents

Description

1 84914

Menetelmä farmakologisesti aktiivisten steroidiestereiden valmistamiseksi 5 Tämä keksintö kohdistuu menetelmään farmakologisesti aktiivisten steroidiestereiden valmistamiseksi. Nämä steroi-diesterit voidaan sisällyttää tulehduksia ja allergisuutta estäviin, liposomeja sisältäviin farmaseuttisiin seoksiin.

10 Tämän keksinnön tavoitteena on saada aikaan steroidiesterei-tä, jotka voidaan sisällyttää liposomeihin tulehduksia ja allergisuutta estävien farmaseuttisten seosten muodostamiseksi, joita käytetään paikallisesti esimerkiksi hengityselimissä, jolloin lääkeaineen paikallinen pidättymä pitenee 15 ja jolloin lääkeaine saadaan suunnattua erityisiin kohdeso-luihin.

Tunnettua on, että suspendoitaessa fosfolipidejä vesiliuoksen ylimäärään, ne muodostavat itsestään monilamellisia 20 vesikkeleitä. Liposomeja on käytetty erilaisten farmaseuttisesti aktiivisten yhdisteiden kantajina lääkeaineen levittymisen parantamiseksi sekä lääkinnässä esiintyvien sivuvaikutusten minimoimiseksi. Tässäkin tapauksessa steroidi-estereitä on myös käytetty yhdessä liposomien kanssa.

: 25

Julkaisussa Biochem. J. (1976) 158, 473-476 esitetään nivelreuman hoitoon tarkoitettu yhdistelmä, joka käsittää hydro-kortisonipalmitaattia ja -oktanoaattia sekä liposomeja.

30 Julkaisussa Agents and Actions, voi. 12, 3 (1982) esitetään hydrokortisonipalmitaatin liposomit sekä niiden tulehduksia estävä vaikutus.

Deksametasoni-21-palmitaattia on esitetty annettavan ras-35 vaemulsiona niveltulehdusta hoidettaessa (EP-41772).

Julkaisussa Arzneim.-Forsch. 26(1) 7 (1976) esitetään ja tarkastellaan deksametasoni-21-linoleaatin ja deksametasoni- 2 84914 21-linoleaidaatin synteesiä sekä spektroskooppisia ominaisuuksia.

Julkaisussa International Journal of Pharmaceutics, 16 5 (1983), 305-318 esitetään kortisoniestereiden ja liposomien välisiä vaikutuksia.

DE-patenttijulkaisussa 2 712 030 esitetään tiettyjä steroideja sisältävien liposomien antaminen suoraan suljetuissa 10 onteloissa. Sisäänhengitettäviksi tarkoitettuja liposomeja on tarkasteltu ainoastaan liposomeista ja natriumkromogly-kaatista muodostuvien seosten yhteydessä (EP-patenttijulkaisu 84898).

15 Elävän olennon ainekiertoihin annetut liposomit pidättyvät pääasiassa maksaan, mutta huomattavaa pidättymistä havaitaan myös pernassa ja keuhkoissa [Chem. Pharm. Bull. 30, (6) 2248-2251 (1982)]. Tämän antamistavan käyttökelpoisuus on näin ollen rajoittunut pyrittäessä kohdistamaan tulehduksia 20 ja allergisuutta estävä vaikutus pääasiallisesti hengityselimiin.

Tämän keksinnön mukaisesti kuvataan pääasiassa hengityselimissä paikallisesti annettava, tulehduksia ja allergisuutta 25 estävä farmaseuttinen seos, joka sisältää steroidiestereiden liposomeja. Tällainen seos parantaa steroidiesterin lääkinnällisiä ominaisuuksia pidentämällä sen paikallista pidät-tymää ilmatiehyeissä ja suuntaamalla lääkeaine erityisiin kohdesoluihin.

\ 30

Keksintö kohdistuu näin ollen menetelmään uusien farmakologisesti aktiivisten steroidiestereiden valmistamiseksi, joilla on yleinen kaava I

0 jossa Q on

35 » I

Q-OC-R1 3 84914 ch2.

c=o

H0 S\ ~ ‘ H

I | - O ^CH2CH2CH3 10 CH- - 15 o=c

^ F

20 : ?v o=c

’ HO I - - 0R

• 25 Y^^VCH3

F

: : 30 :-35 4 84914 CH,- I 2 /Η, o=c 3 HO γγ<0--° ^ 5

F

10 |CH2~ H°xpJ<^CH3 15 20 CH·,- I 2

: - 0=C

- " °COCH2CH3 I I ]~---CH3 ’ 25 I ^ ja R1 on tyydyttynyt tai tyydyttymätön, 11-19 hiiliatomia käsittävä suoraketjuinen tai haaroittunut alkyyliryhmä ja R on H, -COCH3, -COC2H5, -CO(CH2)2CH3 tai -CO(CH2)3CH3.

: ; 30

Steroidien esteröityminen 21-asemastaan parantaa liposomin sisältämää steroidimäärää.

Edulliset esteriryhmät ovat seuraavien happojen jäännöksiä: -:--35 C^^H23COOH lauriinihappo C13H27COOH myristiinihappo C15H31COOH palmitiinihappo C17H35COOH steariinihappo li 5 84914 c17h33cooh öljyhappo C17H31COOH linolihappo C17H29COOH linoleenihappo 5 Suositeltavinunalla steroidiesterillä on kaava: ch2ooc/ch2714ch3 c=o

no H

I I T I ' CH2CH2CH3 15 ja se on budesonidipalmitaatti.

Kaikkia budesonidiestereitä voidaan saada stereoisomeerien seoksena tai R- tai S-tyyppisenä epimeerinä asemassa 22 olevan hiiliatomin substituenttien orientoitumisen suhteen. 20 0

Steroidiestereitä Q-O-C-R1 valmistetaan jollakin seuraavista vaihtoehtoisista menetelmistä.

.25 A. Kaavan

Q-OH

jossa Q:lla on edellä esitetty merkitys, mukaisen yhdisteen annetaan reagoida kaavan 30

R1C00H

jossa Reillä on edellä esitetty merkitys, mukaisen yhdisteen kanssa.

21-hydroksiyhdisteen esteröiminen voidaan toteuttaa tunnetulla tavalla, esimerkiksi siten, että alkuperäisen 21-hydroksisteroidin annetaan reagoida sopivan karboksyylihapon : ‘35 6 84914 kanssa, edullisesti trifluoroetikkahapon anhydridin läsnäollessa ja mieluiten happokatalyytin, kuten p-tolueenisul-fonihapon läsnäollessa.

5 Reaktio suoritetaan edullisesti orgaanisessa liuottimessa, kuten bentseenissä tai metyleenikloridissa. Reaktio suoritetaan vaivattomasti 20-100°C:n lämpötilassa.

B. Kaavan

10 Q-OH

jossa Q:lla on edellä esitetty merkitys, mukaisen yhdisteen annetaan reagoida kaavan

15 R1C0-X

mukaisen yhdisteen kanssa, jossa jälkimmäisessä kaavassa R1:llä on edellä esitetty merkitys ja X on halogeeniatomi, kuten bromi, kloori, jodi ja fluori, tai X on ryhmä 20 -O-C-R^, missä R^ on määritelty samoin kuin R^.

o

Alkuperäinen 21-hydroksiyhdiste voidaan käsitellä sopivalla 25 karboksyylihapon halogenidilla tai anhydridillä, mieluiten jossakin liuottimessa kuten halogenoidussa hiilivedyssä, esim. metyleenikloridissa ja edullisesti emäksen, kuten trietyyliamiinin tai pyridiin läsnäollessa, mieluiten alhaisessa lämpötilassa, kuten -5 - +30eC:n lämpötilassa.

. : 30 C. Kaavan Q-X1 jossa Q:lla on edellä esitetty merkitys ja X* on irtoava 35 ryhmä, mukaisen yhdisteen annetaan reagoida kaavan R1C00"A+ 7 84914 jossa Reillä on edellä esitetty merkitys ja A+ on kationi, mukaisen yhdisteen kanssa.

Sopivan karboksyylihapon suolan, esim. alkalimetallisuolan, 5 kuten litium-, natrium- tai kaliumsuolan tai trietyyliam-monium- tai tetrabutyyliammoniumsuolan, voidaan antaa reagoida sopivan, kaavan Q-X^ mukaisen alkyloivan aineen kanssa, jossa viimeksi mainitussa kaavassa Q:lla on edellä esitetty merkitys ja X* on irtoava ryhmä, kuten Cl, Br, I, 10 mesylaatti tai p-tolueenisulfonaatti, mieluiten polaarisessa liuottimessa kuten asetonissa, metyylietyyliketonissa tai dimetyyliformamidissa, vaivattomasti alueella 25-100°C olevissa lämpötiloissa.

15 Tässä keksinnössä käytetyissä lesitiineissä on eripituisia rasvahappoketjuja, joten näiden lesitiinien faasinmuutosläm-pötilat poikkeavat toisistaan. Esimerkkeinä käytetyistä lesitiineistä mainittakoon munasta ja soijapavusta peräisin olevat lesitiinit ja synteettiset lesitiinit, kuten dimyris-20 tyylifosfatidyylikoliini (DMPC), dipalmityyli-fosfatidyyli-koliini (DPPC) sekä distearyyli-fosfatidyylikoliini (DSPC). Rakenteellisia lesitiinejä käsittelemällä saatiin aikaan stabiileja kantajia, joiden biologiset hajoamisominaisuudet vaihtelivat. Täten on mahdollista pitkittää kapseloidun 25 steroidiesterin vapautumista.

Steroidiesterin ja esimerkiksi dipalmityylifosfatidyyliko-liini(DPPC)-vesikkelin välisen vuorovaikutuksen suuruus riippuu esteriketjun pituudesta siten, että havaittu vuoro-30 vaikutus kasvaa ketjun pidentyessä.

Kolesterolin tai kolesterolin johdannaisten sisällyttäminen liposomiseoksiin on tullut hyvin tavalliseksi, mikä johtuu sen kyvystä lisätä liposomin stabiilisuutta.

Liposomien valmistuksen alkuvaiheet voidaan toteuttaa vaivattomasti kirjallisuudessa kuvattuja toimenpiteitä noudattaen, toisin sanoen komponentit liuotetaan liuottimeen, 35 β 84914 esim. etanoliin tai kloroformiin, joka sitten haihdutetaan. Tämän jälkeen tuloksena oleva lipidikerros dispergoidaan tätä tarkoitusta varten valittuun vesipitoiseen väliaineeseen, minkä jälkeen tätä liuosta joko ravistellaan tai 5 sonikoidaan. Saatujen liposomien halkaisija on mieluiten 0,1-10 pm.

Pääasiallisen liposomeja muodostavan lipidi(e)n, joka on tavallisesti fosfolipidi, lisäksi myös muita lipidejä (esim. 10 kolesterolia tai kolesterolistearaattia) voidaan sisällyttää 0-40 % (paino/paino) lipidien kokonaismäärään liposomin kalvon rakenteen muuntamiseksi. Liposomin kulutuksen optimoimiseksi tähän seokseen voidaan sisällyttää kolmaskin komponentti, joka on negatiivisesti varautunut (esim. fos-15 fatidiinihappo) tai joka on varautunut positiivisesti (esim. stearyyliamiiniasetaatti tai setyylipyridiniumkloridi).

Seostuksen aikana steroidiesterin ja lipidin välinen suhde saattaa vaihdella laajalla alueella riippuen lipidistä sekä 20 käytetyistä olosuhteista. Liposomien kuivaamista (pakas- tekuivaus tai sumutuskuivaus) laktoosin läsnäollessa voidaan käyttää laktoosin pitoisuuden ollessa 0-95 % lopullisessa seoksessa.

25 Erityisen suositeltava seos sisältää liposomeja ja budeso-nidi-21-palmitaattia. Antotapoja ovat muun muassa jauhemaiset aerosolit, tipat, sumuttimet ja paineistetut aerosolit.

Sovellutusesimerkit 30 Steroidiesterit Tätä keksintöä havainnollistetaan seuraavien esimerkkien avulla, joihin esimerkkeihin keksintö ei kuitenkaan rajoitu. Kaikki massaspektrit on saatu kemiallisesti ionisoivan massaspektrometrian (MS-CI) avulla (Cl^-kaasu) ja ne ovat 35 kaikki yhtäpitäviä yhdisteiden molekyylipainojen kanssa.

Kunkin yhdisteen puhtaus määritettiin korkean suorituskyvyn nestekromatografiällä (HPLC), jossa käytettiin pBondapakf^ Cie-kolonnia (300 x 3,9 mm sisähalkaisija), virtausnopeuden 9 84914 ollessa 1,0 ml/min. ja liikkuvan faasin ollessa etanoli-vesiseos, etanolin ja veden välisen suhteen vaihdellessa alueella 70:30-90:10.

5 Esimerkki 1. Budesonldi-21-palmitaatti (menetelmä B)

Budesonidi (1 mmol) liuotettiin pyridiiniin (20 ml). Painii tyylikloridia (2 mmol) lisättiin 0eC:n lämpötilasa ja seosta pidettiin yön yli ympäristön lämpötilassa. 2 M kloo-rivetyhappoa lisättiin happamaan reaktioon saakka seosta 10 jäissä samalla jäähdyttäen. Seos uutettiin kloroformilla (3 x 50 ml). Orgaanista faasia ravisteltiin perättäin 5-% natriumbikarbonaatilla ja vedellä, kuivattiin (Na2S04) ja haihdutettiin. Raakatuote puhdistettiin preparatiivisen ohutkerroskromatografian avulla (silikageeli; 3 % EtOH : 15 97 % CHC13). Saanto 40 %. Puhtaus 95,5 %. MS-CI (CH4): MH+ « 669, M+ + 29 697.

Esimerkki 2. Budesonidi-21-lauraattl (menetelmä B)

Kun esimerkin 1 mukaisesti budesonidin (0,5 mmol) annettiin 20 reagoida lauryylikloridin (0,25 ml) kanssa pyridiinissä (3 ml), niin preparatiivisen ohutkerroskromatografian (silikageeli; 3 % EtOH : 97 % CHCI3) jälkeen saatiin otsikon mukaista yhdistettä. Saanto 47 %. MS-CI (CH4): MH+ - 613, M+ + 29 = 641.

25

Esimerkki 3. Budesonidl-21-myrlstaatti (menetelmä B) Myristyylikloridi syntetoitiin siten, että myristiinihappoa (7,0 g) ja tionyylikloridia (9 ml) palautusjäähdytettiin trikloroetyleenissä (100 ml) 3 tunnin ajan. Tämän jälkeen 30 liuotin haihdutettiin. Metyleenikloridissa (40 ml) olevan budesonidin (2 mmol) ja myristyylikloridin (2,4 mmol) annettiin reagoida metyleenikloridissa (10 ml) olevan trietyyli-amiinin (2,4 mmol) kanssa kahden tunnin ajan huoneen lämpötilassa. Metyleenikloridia lisättiin ja orgaaninen faasi 35 käsiteltiin perättäin 1 M suolahapolla HC1 ja vedellä (3 x 100 ml). Liuottimen kuivaamisen (Na2S04) ja haihduttamisen jälkeen suoritetulla kromatografiällä (Sephadexf® LH20; kloroformi) saatiin otsikon mukaista yhdistettä 65 %:n 10 8491 4 saantona. Puhtaus: 98,2 %. MS-CI (CH4): MH+ = 641; M+ + 29 = 669.

Esimerkki 3b. Budesonidi-21-myristaatti (menetelmä C) 5 Budesonidi-21-mesylaattia (0,5 mmol; valmistettu julkaisun CA 57, 13842d (1962) mukaisesti), myristiinihappoa (0,5 mmol) ja trietyyliamiinia (0,5 mmol), jotka oli liuotettu dimetyyliformamidiin (10 ml), sekoitettiin 2 tuntia 50°C:n lämpötilassa. Liuotin haihdutettiin vakuumissa ja kromato-10 grafian jälkeen menetelmän B mukaista jatkokäsittelyä käyttäen saatiin otsikon mukaista yhdistettä, joka oli identtistä menetelmällä B eristetyn yhdisteen kanssa.

Esimerkki 3c. Budesonidi-21-myristaatti (menetelmä A) 15 Budesonidia (1 mmol), myristiinihappoa (1 mmol) ja p-toluee-nisulfonihappoa (5 mg) palautusjäähdytettiin bentseenissä (30 ml) 5 tuntia. Orgaanista faasia ravisteltiin perättäin 5-% natriumbikarbonaatin ja veden kanssa, kuivattiin (Na2S04) ja haihdutettiin. Preparatiivisen ohutkerroskroma-20 tografisen puhdistuksen jälkeen saatiin otsikon mukaista yhdistettä, joka oli identtistä menetelmällä B eristetyn yhdisteen kanssa.

Esimerkki 4. Budesonidi-21-stearaatti (menetelmä B) 25 Pyridiinissä (6 ml) esimerkin 1 mukaisesti tapahtunut bude-sonidin (1 mmol) ja stearyylikloridin (1,0 ml) välinen reaktio tuotti preparatiivisen ohutkerroskromatografian (silikageeli; 3 % EtOH : 97 % CHCI3) jälkeen otsikon mukaista yhdistettä. Saanto: 74 %. MS-CI (CH4): MH+ = 697; M+ + 30 29 = 725.

Esimerkki 5. Budesonidi-21-oleaatti (menetelmä B) Metyleenikloridissa (50 ml) olevan budesonidin (1,16 mmol) ja oleyylikloridin (1,4 mmol) sekä metyleenikloridissa 35 (5 ml) olevan trietyyliamiinin (1,4 mmol) välinen reaktio, jonka annettiin edetä 2 tuntia huoneen lämpötilassa, tuotti jatkokäsittelyn (esim. 3) ja kromatografian [silikageeli; heksaani:asetoni (80:20)] jälkeen otsikon mukaista yhdistet- 11 84914 tä 22 %:n saantona. Puhtaus: 98,7 %. MS-CI (CH4): MH+ = 695; M+ + 29 = 723.

Esimerkki 6. Beetametasoni-21-lauraatti (menetelmä B) 5 Dimetyyliformamidissa (20 ml) olevan beetametasonln (2 mmol) ja lauryyllkloridin (2,4 mmol) sekä dimetyyliformamidissa (5 ml) olevan trietyyliamiinin (2,4 mmol) välinen reaktio, jonka annettiin edetä 2 tuntia huoneen lämpötilassa, tuotti dimetyyliformamidin haihduttamisen ja jatkokäsittelyn (esim. 10 3) sekä kromatografian [silikageeli; heksaani:asetoni (60:40)] jälkeen otsikon mukaista yhdistettä 22 %:n saantona. Puhtaus: 92,7 %. MS-CI (CH4): MH+ = 575; M+ + 29 -603.

15 Esimerkki 7. Beetametasoni-21-myristaattl (menetelmä B) Metyleenikloridissa (40 ml) ja dimetyyliformamidissa (5 ml) olevan beetametasonln (2 mmol) ja myristyylikloridin (2,4 mmol) sekä metyleenikloridissa (10 ml) olevan trietyyliamiinin (2,4 mmol) välinen reaktio, jonka annettiin edetä 20 2 tuntia huoneen lämpötilassa, tuotti dimetyyliformamidin haihduttamisen ja jälkikäsittelyn (esim. 3) sekä kromatografian [silikageeli; heksaani:asetoni (70:30)] jälkeen otsikon mukaista yhdistettä 29 %:n saantona. Puhtaus: 97 %. MS-CI (CH4): MH+ = 603; M+ + 29 = 631.

25

Esimerkki 8. Beetametasoni-21-palmitaatti (menetelmä B) Esimerkin 1 mukainen, pyridiinissä (10 ml) toteutettu beeta-metasonin (0,5 mmol) ja palmityylikloridin (1,0 mmol) välinen reaktio tuotti preparatiivisen ohutkerroskromatografian 30 (silikageeli; 3 % EtOH : 97 % CHCI3) jälkeen otsikon mukaista yhdistettä. Saanto: 33 %. MS-CI (CH4): MH+ - 631; M+ + 29 - 659.

Esimerkki 9. Beetametasonl-21-oleaatti (menetelmä B) 35 Dimetyyliformamidissa (20 ml) olevan beetametasonln (2 mmol) Ja oleyylikloridin (3 mmol) sekä dimetyyliformamidissa (5 ml) olevan trietyyliamiinin (3 mmol) välinen reaktio, jonka annettiin edetä 2 tuntia huoneen lämpötilassa, tuotti i2 8491 4 dimetyyliformamidin haihduttamisen, jälkikäsittelyn (esim.

3) ja kromatografian (Sephadex® LH20; kloroformi) jälkeen otsikon mukaista yhdistettä. Puhtaus: 96,7 %. MS-CI (CH4): MH+ - 657; M+ + 29 = 685.

5

Esimerkki 10. Beetametasoni-21-lauraattl-17-valeraatti (menetelmä B)

Metyleenikloridissa (90 ml) toteutettu beetametasoni-17-valeraatin (2 mmol) ja lauryylikloridin (2,4 mmol) sekä 10 metyleenikloridissa (10 ml) olevan trietyyliamiinin (2,4 mmol) välinen reaktio, jonka annettiin edetä 2 tuntia huoneen lämpötilassa, tuotti jatkokäsittelyn (esim. 3) sekä kromatografian (Sephadexf® LH20; kloroformi) jälkeen otsikon mukaista yhdistettä 62 %:n saantona. Puhtaus: 97,8 %. MS-CI 15 (CH4): MH+ = 659; M+ + 29 = 687.

Esimerkki 11. Beetametasoni-21-myristaatti-17-valeraatti Metyleenikloridissa (90 ml) toteutettu beetametasoni-17-valeraatin (2 mmol) ja myristyylikloridin (2,4 mmol) sekä 20 metyyleenikloridissa (10 ml) olevan trietyyliamiinin (2,4 mmol) välinen reaktio, jonka annettiin edetä 2 tuntia huoneen lämpötilassa, tuotti jatkokäsittelyn (esim. 3) ja kromatografian (Sephadex® LH20; kloroformi) jälkeen otsikon mukaista yhdistettä 62 %:n saantona. Puhtaus: 95,5 %. MS-CI : 25 (CH4): MH+ = 687; M+ + 29 = 715.

Esimerkki 12. Beetametasoni-21-palmitaatti-17-valeraatti Metyleenikloridissa (50 ml) toteutettu beet ainetasoni-17-valeraatin (1 mmol) ja palmityylikloridin (1,2 mmol) sekä 30 metyleenikloridissa (10 ml) olevan trietyyliamiinin (1,2 mmol) välinen reaktio, jonka annettiin edetä 2 tuntia huoneen lämpötilassa tuotti jatkokäsittelyn (esim. 3) ja kromatografian (Sephadexi® LH20; kloroformi) jälkeen otsikon mukaista yhdistettä 63 %:n saantona. Puhtaus: 95,9 %. MS-CI 35 (CH4): MH+ * 715; M+ + 29 * 743.

Esimerkki 13. Beetametasonl-21-stearaatti-17-valeraatti (menetelmä B) 13 8491 4

Metyleenikloridissa (90 ml) toteutettu beetametasoni-17-valeraatin (2 mmol) ja stearyylikloridin (2,4 mmol) sekä metyleenikloridissa (10 ml) olevan trietyyliamiinin (2,4 mmol) välinen reaktio, jonka annettiin edetä 2 tuntia 5 huoneen lämpötilassa, tuotti jatkokäsittelyn (esim. 3) ja kromatografian (Sephadeaf® LH20; kloroformi:heptaani:etanoli 20:20:1) jälkeen otsikon mukaista yhdistettä 59 %:n saantona. Puhtaus: 92 %. MS-CI (CH4): MH+ = 743; M+ + 29 = 771.

10 Esimerkki 14. Flumetasoni-21-lauraatti (menetelmä B) Dimetyyliformamidissa (5 ml) ja metyleenikloridissa (40 ml) toteutettu flumetasonin (1,0 mmol) ja lauryylik-loridin (1,5 mmol) sekä metyleenikloridissa olevan trietyyliamiinin (1,5 mmol) välinen reaktio, jonka annettiin edetä 15 2 tuntia huoneen lämpötilassa, tuotti dimetyyliformamidin haihduttamisen ja jatkokäsittelyn (esim. 3) sekä kromatografian (silikageeli; heksaani : asetoni 70:30) jälkeen otsikon mukaista yhdistettä 64 %:n saantona. Puhtaus: 97,7 %. MS-CI (CH4): MH+ = 593; M+ + 29 = 621.

20

Esimerkki 15. Flumetasoni-21-palmitaatti (menetelmä B) Esimerkin 1 mukaisesti pyridiinissä (10 ml) toteutettu flumetasonin (0,5 mmol) ja palmityylikloridin (1,0 mmol) välinen reaktio tuotti preparatiivisen ohutkerroskromato-25 grafian (silikageeli; 3 % EtOH : 97 % CHCI3) jälkeen otsikon mukaista yhdistettä. Saanto: 38 %. Puhtaus: 98,5 %. MS-CI (CH4): MH+ = 649; M+ + 29 = 677.

Esimerkki 16. Flumetasoni-21-stearaatti (menetelmä B) 30 Dimetyyliformamidissa (5 ml) ja metyleenikloridissa (40 ml) toteutettu flumetasonin (1,0 mmol) ja stearyylikloridin (1,5 mmol) sekä metyleenikloridissa (10 ml) olevan trietyyliamiinin (1,5 mmol) välinen reaktio tuotti dimetyyliformamidin haihduttamisen, jatkokäsittelyn (esim. 3) sekä 35 kromatografian (silikageeli; heksaani : asetoni 70:30) jälkeen otsikon mukaista yhdistettä 38 %:n saantona. Puhtaus: 90 %. MS-CI (CH4): MH+ * 677.

14 84 91 4

Esimerkki 17. Flumetasonl-21-oleaatti (menetelmä B) Dimetyyliformamidissa (5 ml) ja metyleenikloridissa (40 ml) toteutettu flumetasonin (1,0 mmol) ja oleyyliklori-din (1,5 mmol) sekä metyleenikloridissa (10 ml) olevan 5 trietyyliamiinin (1,5 mmol) välinen reaktio tuotti dimetyy-liformamidin haihduttamisen, jatkokäsittelyn (esim. 3) ja kromatografian (silikageeli; heksaani : asetoni 70:30) jälkeen otsikon mukaista tuotetta 12 %:n saantona. Puhtaus: 98,2 %. MS-CI (CH4): MH+ = 675; M+ + 29 = 703.

10

Esimerkki 18. Flumetasoni-21-lauraatti-17-proplonaatti (menetelmä B)

Metyleenikloridissa (40 ml) toteutettu flumetasoni-17-pro-pionaatin (1 mmol) ja lauryylikloridin (1,5 mmol) sekä 15 metyleenikloridissa (10 ml) olevan trietyyliamiinin (1,5 mmol) välinen reaktio tuotti jatkokäsittelyn (esim.

3) ja kromatografian (silikageeli; heksaani : asetoni 70:30) jälkeen otsikon mukaista yhdistettä 33 %:n saantona. Puhtaus: 94,4 %. MS-CI (CH4): MH+ = 649; M+ + 29 - 677.

20

Esimerkki 19. Flumetasoni-21-myristaatti-17-propionaatti (menetelmä B)

Metyleenikloridissa (40 ml) toteutettu flumetasoni-17-pro-pionaatin (1 mmol) ja myristyylikloridin (1,7 mmol) välinen 25 reaktio tuotti jatkokäsittelyn (esim. 3) ja kromatografian (silikageeli; heksaani : asetoni 70:30) jälkeen otsikon mukaista yhdistettä 55 %:n saantona. Puhtaus: 96,7 %. MS-CI (CH4): MH+ * 677.

30 Esimerkki 20. Flumetasoni-21-palmltaatti-17-propionaatti (menetelmä B)

Metyleenikloridissa (150 ml) toteutettu flumetasoni-17-propionaatin (2,8 mmol) ja palmityylikloridin (3,3 mmol) sekä metyleenikloridissa (10 ml) olevan trietyyliamiinin 35 (3,3 mmol) välinen reaktio tuotti jatkokäsittelyn (esim.

3) ja kromatografian (Sephadex® LH20; kloroformi) jälkeen otsikon mukaista yhdistettä 14 %:n saantona. Puhtaus: 98,8 %. MS-CI (CH4): MH+ = 705; M+ + 29 = 733.

is 8491 4

Esimerkki 21. Flumetasoni-17-proplonaatti-21-stearaattl (menetelmä B)

Metyleenikloridissa (40 ml) toteutettu flumetasoni-17-pro-5 pionaatin (1,0 mmol) ja stearyylikloridin (1,5 mmol) sekä metyleenikloridissa (10 ml) olevan trietyyliamiinin (1,5 mmol) välinen reaktio tuotti jatkokäsittelyn (esim.

3) ja kromatografiän (silikageeli; heksaani : asetoni 70:30) jälkeen otsikon mukaista yhdistettä 44 %:n saantona. Puh-10 taus: 95 %. MS-CI (CH4): MH+ = 733; M+ + 29 = 761.

Esimerkki 22. Flunisolldi-21-lauraatti (menetelmä B) Metyleenikloridissa (20 ml) toteutettu flunisolidin (0,5 mmol) ja lauryylikloridin (0,64 mmol) sekä metyleenik-15 loridissa (5 ml) olevan trietyyliamiinin (0,64 mmol) välinen reaktio tuotti jatkokäsittelyn (esim. 3) ja kromatografiän (silikageeli; heksaani : asetoni 70:30) jälkeen otsikon mukaista yhdistettä 65 %:n saantona. Puhtaus: 97,6 %. MS-CI (CH4): MH+ = 612; M+ + 29 = 645.

20

Esimerkki 23. Flunlsolidi-21-myristaatti (menetelmä B) Metyleenikloridissa (20 ml) toteutettu flunisolidin (0,5 mmol) ja myristyylikloridin (0,65 mmol) sekä metyleenikloridissa (5 ml) olevan trietyyliamiinin (0,65 mmol) väli-25 nen reaktio tuotti jatkokäsittelyn (esim. 3) ja kromatogra-fian (silikageeli; heksaani : asetoni 60:40) jälkeen otsikon mukaista yhdistettä 54 %:n saantona. Puhtaus: 98,5 %. MS-CI (CH4): MH+ = 645; M+ + 29 = 673.

30 Esimerkki 24. Flunisolidi-21-palmitaatti (menetelmä B) Metyleenikloridissa (8 ml) toteutettu flunisolidin (433 mg), palmityylikloridin (400 mg) ja trietyyliamiinin (500 mg) välinen reaktio, jonka annettiin edetä 2 tuntia huoneen lämpötilassa, tuotti jatkokäsittelyn (esim. 3) ja 35 preparatiivisen ohutkerroskromatografian (silikageeli; kloroformi) jälkeen otsikon mukaista yhdistettä 29 %:n saantona. Puhtaus: 98,5 %. MS-CI (CH4): MH+ = 673; M+ + 29 = 701.

i6 84 9 1 4

Esimerkki 25. Flunisolidi-21-stearaatti (menetelmä B) Metyleenikloridissa (40 ml) toteutettu flunisolidin (0,46 mmol) ja stearyylikloridin (0,7 mmol) sekä metyleenik-5 loridissa (10 ml) olevan trietyyliamiinin (0,7 mmol) välinen reaktio tuotti jatkokäsittelyn (esim. 3) ja kromatografian (silikageeli; heksaani : asetoni 70:30) jälkeen otsikon mukaista yhdistettä 53 %:n saantona. Puhtaus: 92 %. MS-CI (CH4): MH+ = 701; M+ + 29 = 729.

10

Esimerkki 26. Beklometasoni-21-palmitaatti-17-propionaatti (menetelmä B)

Metyleenikloridissa (5 ml) toteutettu beklometasoni-17-propionaatin (40 mg), palmityylikloridin (100 mg) ja tri-15 etyyliamiinin (50 mg) reaktio, jonka annettiin edetä huoneen lämpötilassa 2 tuntia, tuotti jatkokäsittelyn (esim. 3) ja preparatiivisen ohutkerroskromatografian (silikageeli; 3 % EtOH : 97 % CHCI3) jälkeen otsikon mukaista yhdistettä 54 %:n saantona. MS-CI (CH4): MH+ = 703.

20

Esimerkki 27. Deksametasoni-21-palmltaatti-17-proplonaatti (menetelmä B)

Metyleenikloridissa (100 ml) toteutettu deksametasoni-17-propionaatti (4 mmol) ja palmityylikloridin (8 mmol) sekä 25 metyleenikloridissa (30 ml) olevan trietyyliamiinin (8 mmol) välinen reaktio, jonka annettiin edetä 2 tuntia huoneen lämpötilassa, tuotti jatkokäsittelyn (esim. 3) ja kromatografian (Sephadex® LH20; heptaani:kloroformi:etanoli 20:20:1) jälkeen otsikon mukaista yhdistettä 25 %:n saan-30 tona. Puhtaus: 96 %. MS-CI (CH4): MH+ - 687; M+ + 29 - 715.

Seokset

Esimerkki 1. Tippoina olevan seoksen valmistaminen Synteettistä dipalmityylifosfatidyylikoliinia (45 mg), 35 kolesterolia (2,25 mg) ja budesonidi-21-palmitaattia (4,5 mg) sekoitetaan lasiputkessa. Kaikki komponentit liuotetaan kloroformiin. Suurin osa tästä liuottimesta haihdutetaan typen avulla ja sitten alennetussa paineessa, minkä i7 8491 4 seurauksena lasiputken pinnalle muodostuu ohut kalvo lipidi-komponenteista. Lipideihin lisätään 0,9-%:nen NaCl-vesi-liuos. Liposomien muodostaminen toteutetaan lipidien faasin-muutoslämpötilaa korkeammassa lämpötilassa. Liposomit muo-5 dostetaan liuosta ravistelemalla tai sonikoimalla sonikoin-tilaitteen mittapään avulla. Tuloksena oleva suspensio sisältää liposomeja, joiden koko vaihtelee erittäin pienistä vesikkeleistä 2 mikrometriin.

10 Esimerkki 2. Sisäänhengitettävän seoksen valmistaminen

Liposomien valmistaminen toteutetaan esimerkin 1 mukaisesti, vesiliuoksen sisältäessä kuitenkin 10 % laktoosia. Laktoosin ja lipidin välinen suhde on 10:1. Liposimisuspensio jäädytetään kuivalla jäällä ja se lyofilisoidaan. Kuiva tuote 15 mikronoidaan, jolloin tuloksena saadaan partikkeleita, joiden massan keskimääräinen aerodynaaminen halkaisija (MMAD) on noin 2 pm.

Biologiset kokeet 20 Tulehduksia estävä vaikutus

Sephadex-helmien tiputtaminen rottien henkitorviin aiheuttaa keuhkoputkien ja -rakkuloiden tulehtumisen. Tämä johtaa keuhkojen varuskudokselliseen turvotukseen, mikä lisää keuhkojen painoa ja tulehdus voidaan arvioida keuhkojen 25 painon lisääntymisen avulla, suolaliuoksella käsiteltyyn vertailuryhmään verrattuna. Keuhkojen turpoamista voidaan estää esikäsittelemällä keuhkot glukokortikoideilla, käyttämällä niitä mieluiten paikallisesti, esimerkiksi henkitor-veen tiputtamalla tai sisään hengittämällä. Ideaalitapauk-30 sessa tulehdusta estävä vaikutus saavutetaan ainoastaan niissä keuhkojen kohdissa, joihin glukokortikoidia joutuu, eikä muualla ruumiissa, sillä tämä voi pitkäaikaisissa hoidoissa johtaa lääkintää rajoittaviin, koko elävässä olennossa esiintyviin sivuvaikutuksiin.

Glukokortikoidien vaikutuksen ero käsitellyissä keuhkon osissa ja näiden alueiden ulkopuolella voidaan selvittää seuraavalla tavalla.

35 is 84 91 4

Sprague Dawley-rotat (225 g) nukutettiin kevyesti eetterillä ja testattava glukokortikoidivalmiste (suolaliuokseen sus-pendoiduissa liposomeissa) tiputettiin määränä 0,5 ml/kg 5 ainoastaan vasempaan keuhkolohkoon. Kaksi tuntia myöhemmin Sephadex-suspensiota tiputettiin (5 mg/kg, tilavuutena 1 mg/kg) henkitorveen selvästi henkitorven haarauman yläpuolelle, jolloin tätä suspensiota joutui sekä oikeaan että vasempaan keuhkolohkoon. Rotat tapettiin 20 tuntia myöhem-10 min, vasen ja oikea keuhkolohko leikattiin irti ja punnittiin erikseen. Samoin pernan paino ja ruumiin painon lisääntyminen näiden 20 tunnin aikana määriteltiin. Vertailuryhmille annettiin kantajaa glukokortikoidivalmisteen sijasta ja suolaliuosta Sephadex-suspension asemesta, jolloin oli 15 mahdollista määrittää Sephadexin aiheuttaman, lääkeaineella käsittelemättömän turvotuksen paino ja normaali keuhkojen paino sekä pernan normaali paino ja ruumiin painon lisääntyminen.

20 Kuten edellä on mainittu, ihanteelisen glukokortikoidivalmisteen glukokortikoidiaktiivisuuden tulisi olla erittäin korkea siinä keuhkojen kohdassa, johon valmistetta joutui, ja tämän alueen ulkopuolella aktiivisuuden tulisi olla alhainen. Näin ollen tässä valitussa mallissa optimaalisen 25 valmisteen tulisi estää turpoaminen enemmän tai vähemmän täydellisesti paikallisesti esikäsitellyssä vasemmassa keuhkolohkossa, mutta sen aktiivisuuden tulisi olla paljon alhaisempi oikeassa keuhkolohkossa, ja sillä ei tulisi olla merkittävää inhiboivaa vaikutusta pernan painoon eikä ruu-30 miin painon lisääntymiseen. Tärkeämpänä on pidetty sitä, että paikallisen aktiivisuuden (esimerkkinä vasen keuhko) ja muunkaltaisen aktiivisuuden välinen ero olisi suuri, kuin sitä, että vaikutuksen absoluuttinen tehokkuus (korkea aktiivisuus lääkeainemilligrammaa kohden) vasemmassa keuh-35 kossa saataisiin mahdollisimman suureksi. Käytetyssä koejärjestelyssä annokset valittiin siten, että turvotus vasemmassa keuhkossa saatiin jokseenkin täydellisesti estettyä, ja muunkaltaisten aktiivisuuksien suuruus määriteltiin i9 8491 4 näiden annosten suhteen. Tietyn annostuksen tutkimiseen käytettiin 7-9 rottaa rinnakkain. Keskiarvo ± standardipoik-keama laskettiin ja verrattiin Studentin t-testillä vastaavan Sephadex-vertailuryhmän tuloksiin.

5 Näiden vertailevien tutkimusten tulokset on esitetty taulukossa 1. Uusien yhdisteiden farmakologista profiilia verrattiin budesonidin (käytettiin tavanomaisena glukokortikoidi-na, jolla on jonkin verran paikallista aktiivisuutta, kuten 10 ihokokein on todettu) vastaaviin ominaisuuksiin, sekä bude-sonidi-21-valeraattiin, deksametasoni-21-palmitaattiin, fluokinolonin asetonidi-21-palmitaattiin ja hydrokortisoni- 21-palmitaattiin (nämä yhdisteet eivät kuulu tämän keksinnön piiriin). Budesonidi, budesonidi-21-valeraatti ja hydrokor-15 tisoni-21-palmitaatti eivät täytä erittäin korkean paikallisen aktiivisuuden suhteen asetettua vaatimusta (vasemman keuhkon turvotus pieneni ainoastaan noin 38 %). Deksameta-soni-21-palmitaatti ja fluokinoloni-21-palmitaatti estivät vasemman keuhkon turvotuksen täydellisesti, mutta tähän 20 vaikutukseen liittyi yhtä suuri aktiivisuus toisessakin keuhkopuoliskossa sekä ruumiin painon lisääntymisen selvä aleneminen ja vaikutus pernaan. (Taulukko 1). Näin ollen yhdelläkään tähän keksintöön sisältymättömällä, testatulla valmisteella ei ollut selektiivistä glukokortikoidista 25 aktiivisuutta valmisteella käsitellyssä keuhkon kohdassa.

Tämän keksinnön mukaisista uusista yhdisteistä muodostettujen valmisteiden selektiivinen vaikutus keuhkon käsiteltyyn osaan oli paljon suurempi. Nämä kaikki valmisteet 30 estivät vasemman keuhkon turvotuksen lähes täydellisesti (pienin suoja, 87 %, saavutettiin beklometasoni-21-palmi-taatti-17-propionaatilla).

Yllättävästi tähän vaikutukseen liittyi ainoastaan alhaista 35 tai kohtalaista suojaavaa aktiivisuutta toisessa keuhkossa (korkeintaan noin 45-%:nen suoja), ja siihen ei liittynyt tilastollisesti merkittävää ruumiin painon lisääntymisen hidastumista tai vaikutusta pernaan (taulukko 1).

20 8 4 9 1 4 C :ra OC:rc ^ ^ ^ — -- e ra E in w ir. w in in mm —* hc .c z-z.-z.-z.-z.-z. z z * m S-H XTJ — — ¥ M z E PC * * ^ >33 P CM Ν' Ο Ο lO id oo co oo

C

P C PP PO Ο Ρ P CN CN I—I Ο Ο Ν' P

P:ra <0Π3 I I I I >—I I I

E:<flPP I

33 oi pp pp <1)03 KH >> era m m m m m m m c:rac z z z z z z z :: :ra p ^ — * ® e ra * C £ Q. m r~ tj· n I—i oo ι ρ i m i

•h > I I ,—I

E >-< g 3 5 9 p r.

p- ra o * * -x Ρ Ρ P * -X -tt ^ V-i -j{ ^ p 0) ra in c^ n· m n· o cn in t~- > ra <D n i m n n n· m cn ο οί i

_ c J* P

c O P P

0) p p 0

•n P P

o 'zi ft H Xl p o ή ij x •C j: φ £ P c > ο * * -x * «

0) -H ·—I -X -X -X -X -X -X

V -X-X-X-X-X-X -X -X

C C Γ- ΟΊ O N CD ΓΟ CO Ρ Γ~ Γ~~ ΓΟ _ 0) 0) 00 O O O O ro ro CN CN Ρ Ρ «3 C 03 r—t r—I i“ι Ρ p Pr—*1 E ·· ra ra X >

P

p 3 σ 0) λ: m m j; BN -- p Op σ in m in ro m m C Q m ro ro ro ro ro inminoin u c£ ro ro ro ro ro ro ro o ro < C co co co co p ro c : . x - a; :-.τι -h -h ra p p

- "r p P P

--*o ra rap ::^ ra rap - 3) c c ra . m o ora

-- P PC

". CL Or O p _4 ·· O Op p : .. p p P Q, p --- 0) CL CL O ra - - - O 0) I ip ra .-,-;x p <" a p . . c- to p p I -r-t - -—, pi I r- e p -. *0 P -H p 1—< .H P p p .C ρ ρ Ρ I u u £i C3 xpp p p p para < ra ra -h ra p p raira ... X* praraprapp p ra p p

- - aippppitjrtj p p CNl -P

oi p p ra p ra ra p p i e .-:-. p E E ra E p p ra E p p --- rappppp p ra p tj ra era S S ’H S ^ ^ ρ ra p CL > 3 a a e a p p ·· oclci :rae

Ei I p I ra ra p ρ ι ο p pp ρ p ra ρ Q. Q o) ra ρ p cn pp

C CN CN a <N I I <1) > CN 0) I PP

... ΙΟ I I I I Ρ Ρ Ρ I I 01 ρ -V v C P P P P CM CN 01 Ρ P ra C p p C G C CN C I I P CN C O 0)33

P 0 O I Ο Ρ Ρ Ό I O P 01 E P

οι οι οι p oi c Ό 25 p p o; c ρ .* ra ra ό ra ο p > Ό Ό ra o -p pp - -- 0) 03PPPPOIP a Ρ ρ -Ρ Ρ p (1)0) p -*0)<Dca)raopcco)00 ____: οι _ £ § o E -p o: p o o e c ji J c o ra oi ra ra p ra oi oi ra ρ o nil £ :(0 Ρ -P Q) 0) £ C -P 0) 0) 0) .X p Ό E X Ο) Ό X 33 33 P TJ Ό ·* Μ Ό 5 SÄÄ S S ί ί g ä ä £ £ $ g , 2i 84 91 4 Förfarande för framställning av farmakologiskt aktiva ste-roidestrar 5 Föreliggande uppfinning hänför sig tili ett förfarande för framställning av farmakologiskt aktiva steroidestrar. Dessa steroidestrar kan inkorporeras i antiinflammatoriska och antiallergiska farmaceutiska beredningar.

10 Ändamälet med uppfinningen är att tillhandahälla steroidestrar som kan inkorporeras i liposomer tili bildning av antiinflammatoriska och antiallergiska beredningar för lokal administrering till t.ex. andningorganen, varvid man erhäl-ler en förlängning av den lokala retentionen av läkemedlet 15 och en styrning av läkemedlet till specifikä mälceller.

Det är välkänt att fosfolipider, när de suspenderas i ett överskott av vattenlösning, spontant bildar multilamellära vesiklar. Liposomer har använts som bärare för olika slag 20 av farmaceutiskt aktiva föreningar för att förbättra läke-medelsavgivningen och för att minimera bieffekter av tera-pin. För detta ändamäl har ocksä steroidestrar kombinerats med liposomer.

25 Biochem. J. (1976) 158, 473-476 beskriver kombineringen av hydrokortisonpalmitat och -oktanoat med liposomer för an-vändning vid behandling av reumatisk artrit.

Agents and Actions, voi. 12, 3 (1982) beskriver hydrokor-30 tisonpalmitatliposomer och den antiinflammatoriska effekten därav.

Dexametason-21-palmitat har rapporterats administreras som en fettemulsion vid behandling av reumatism (EP 41772).

Syntes av och spektroskopiska egenskaper hos dexametason-21-linoleat och dexametason-21-linoleaidat har rapporterats och diskuterats i Arzneim.-Forsch. 26(1) 7 (1976).

35 22 8491 4

International Journal of Pharmaceutics, 16 (1983), 305-318 beskriver interaktionen av kortisonestrar med liposomer.

5 DE 2 712 030 beskriver administrering av liposomer innehäl-lande vissa steroider direkt i slutna hälrum. Liposomer för inhalation beskrivs för övrigt endast i samband med beredningar av liposomer och natriumkromoglykat (EP 84898).

10 Liposomer som administreras via en systemisk väg kvarhälles huvudsakligen av levern, men ocksä mjälten och lungan visar en betydande grad av retention (Chem. Pharm. Bull. 30, (6), 2248-2251 (1982)). Användbarheten av detta administrerings-sätt är därför begränsad när en antiinflammatorisk och 15 antiallergisk effekt huvudsakligen önskas i andningsorganen.

Enligt uppfinningen beskrives en antiinflammatorisk och antiallergisk farmaceutisk beredning, innehällande steroid-esterliposomer för lokal administrering tili huvudsakligen 20 andningsorganen. En dylik beredning svarar för en förbätt-ring av de terapeutiska egenskaperna hos steroidestern, genom en förlängning av den lokala retention i luftvägarna och en styrning av läkemedlet till specifikä mälceller.

25 Uppfinningen hänför sig säledes tili ett förfarande för framställning av nya farmakologiskt aktiva steroidestrar med formeln 0

Il I

30 Q-0C-R1 där Q är 35 23 8491 4 CH--) z c=o J_---0 — ^ 5 ^ CH2CH2Cr.3 JOX1 10 f-2- °=c o 15 HC~i^L_T:H2 20 ^~2~ o=c : 30 CH,- I 2 yCH3 0=C p L.'°'|C'ch3

::i„ "°ryY

fTT~ Γ 5 24 84 91 4

icV

o=c H0\/\ J<-^5 i f-'"1'13 10 -- 15 p2- o=c 20 ^ *-'*25 och R^- är en mättad eller omättad, rak eller grenad alkyl-grupp med 11-19 kolatomer och R är H, -COCH3, -COC2H5, -CO(CH2)2CH3 eller -CO(CH2)3CH3.

: : 30

Graden av inneslutning av steroiden i liposomerna är för-stärkt genom förestring av steroiderna i 21-position.

De föredragna estergrupperna är delar av C11H23COOH laurinsyra C13H27COOH myristinsyra C15H31COOH palmitinsyra -:--35 25 84 91 4 C17H35COOH stearinsyra C17H33COOH oljesyra C17H31COOH linolsyra C17H29COOH linolensyra 5

Den föredragna steroidestern har formeln ch2ooc/ch2714ch3 10 «ο λ! h 1 CH2CK2CH3 XXj 15 och den utgöres av budesonidpalmitat.

Samtliga budesonidestrar kan erhällas som en blandning av stereoisomerer eller som en epimer av R- eller S-typ med avseende p£ orienteringen av substituenterna ρά kolatomen 20 i position 22.

0 11 1

Steroidestrarna Q-O-C-R·1- framställes via en av följande alternativa metoder.

. 25

A. Omsättning av en förening med formeln Q-OH

30 där Q har den ovan angivna definitionen, med en förening med formeln

R1C00H

35 där R^· har den ovan angivna def initionen.

Förestringen av 21-hydroxiföreningen kan utföras pä känt sätt, t.ex. genom omsättning av moder-21-hydroxisteroiden 26 8491 4 med en lämplig karboxylsyra, med fördel i närvaro av tri-fluorättiksyraanhydrid och företrädesvis i närvaro av en syrakatalysator, t.ex. p-toluensulfonsyra. Reaktionen ut-föres företrädesvis i ett organiskt lösningsmedel, säsom 5 bensen eller metylenklorid. Reaktionen utföres bäst vid en temperatur pä 20-100°C.

B. Omsättning av en förening med formeln 10 Q-OH

där Q har den ovan angivna definitionen, med en förening med formeln

15 R1C0-X

där r! har den ovan angivna definitionen och X är en halo- genatom, säsom klor, brom, jod och fluor, eller gruppen -0-C-r2, där R^ har samma definition som R1.

20 I

o

Moder-21-hydroxiföreningen kan behandlas med lämplig karb-oxylsyrahalogenid eller -anhydrid, företrädesvis i ett 25 lösningsmedel sctsom ett halogenerat kolväte, t.ex. metylenklorid och med fördel i närvaro av en bas säsom trietylamin eller pyridin, företrädesvis vid en läg temperatur, t.ex.

-5 tili +30°C.

30 C. Omsättning av en förening med formeln Q-X1 där Q har den ovan angivna definitionen och X^- är en lämnan-35 de grupp, med en förening med formeln R1C00~A+ li 27 8 4 91 4 där har den ovan angivna definitionen och A+ är en kat-jon.

Ett sait av den tillämpliga karboxylsyran, t.ex. en alkali-5 metall som litium-, natrium- eller kaliumsalt, eller ett trietylammonium- eller tetrabutylammoniumsalt, kan omsättas med det tillämpliga alkyleringsmedlet med formeln Q-X^ där Q är samma som ovan och X·*· är en lämnande grupp, säsom Cl, Br, I, mesylat eller p-toluensulfonsyra, företrädesvis i 10 ett polärt lösningsmedel säsom aceton, metyletylketon eller dimetylformamid, lämpligen vid en temperatur i omrädet 25-100°C.

Lecitinerna som användes i denna uppfinning har fettsyraked-15 jor av olika längd och därför olika fasoövergängstemperatur. Exempel pä lecitiner som användes är sädana som erhälles frän ägg och sojabönor och syntetiska lecitiner säsom di-myristylfosfatidylkolin (DMPC), dipalmitylfosfatidylkolin (DPPC) och distearylfosfatidylkolin (DSPC). Genom manipula-20 tion av de strukturella lecitinerna kan stabila bärare med variable biodegraderbara egenskaper beredas. Härigenom möjliggörs en förlängning av utlösningen av den inbundna steroidestern.

25 Graden av interaktion av steroidestern med t.ex. dipalmitylfosfatidylkolin (DPPC) vesiklar är beroende pä esterns kedjelängd, varvid ökad interaktion observeras när kedje-längden ökar.

30 Inklusion av kolesterol eller kolesterolderivat i liposom-beredningar har blivit mycket vanlig beroende pd dess egen-skap att öka liposomstabiliteten.

De initiala stegen i framställningen av liposomer följer 35 lämpligen förfaranden beskrivna i litteraturen, säsom att man löser komponenterna i ett lösningsmedel, t.ex. etanol eller kloroform som sedan evaporeras. Det erhällna lipid-skiktet dispergeras sedan i det valda vattenhaltiga mediet, 28 8 4 91 4 varefter lösningen antingen skakas eller sonikeras. De erhällna liposomerna har företrädesvis en diameter mellan 0,1 och 10 pm.

5 Utöver den huvudsakliga liposombildande lipiden(erna), som vanligen är en fosfolipid, kan andra lipider (t.ex. koleste-rol eller kolesterolstearat) i en mängd av 0-40 % vikt/vikt av totalt lipidinnehäll inkluderas för att modifiera struk-turen pä liposommembranet. För att optimera upptaget av 10 liposomen kan en tredje komponent, som bidrar med en negativ laddning (fosfatidinsyra) eller en positiv laddning (t.ex. stearylaminacetat eller cetylpyridinklorid), inkorporeras.

För beredningen kan proportionerna mellan steroidester och 15 lipid variera inom vida gränser, beroende p£ den lipid och de förhällanden som användes. Torkning (frystorkning eller spraytorkning) av liposomerna i närvaro av laktos kan an-vändas med ett laktosinnehäll inom ramen 0-95 % av den slutliga beredningen.

20

Den beredning som särskilt föredrages innehäller liposomer och budesonid-21-palmitat. Administrationsvägarna inkluderar pulveraerosoler, instillation, nebulisation och tryckaero-soler.

25

Utförlngsexempel

Steroidestrar

Uppfinningen är vidare belyst genom följande exempel, till vilka den inte är begränsad. Alla masspektra har erhällits 30 genom kemisk jonisations masspektrometri (MS-CI) (CH^gas) och de överensstämmer alla med föreningarnas molekylvikter. Samtliga föreningars renhet har bestämts genom HPLC (high-performance liquid chromatography) med en pBondapak® C13-kolonn (i.d. 300 x 3,9 mm) med en flödeshastighet av 1,0 35 ml/min och med etanol/vatten i proportioner mellan 70:30 och 90:10 som den mobila fasen.

I; 29 84 91 4

Exempel 1. Budesonid-21-palmitat (Metod B)

Budesonid (1 mmol) löstes i pyridin (20 ml). Palmitylklorid (2 mmol) tillsattes vld 0eC. Blandningen fick reagera vid rumstemperatur Over natten. Under det att blandningen kyldes 5 med is tillsattes 2M saltsyra tills sur reaktion uppnäddes. Blandningen extraherades med kloroform (3 x 50 ml). Den organiska fasen skakades med 5 % natriumbikarbonat och sedan med vatten, torkades (Na2S04> och indunstades. Rämaterialet renades med preparativ tunnskiktskromatografi (Silicagel; 10 3 % EtOH: 97 % CHC13). Utbyte: 40 %. Renhet: 95,5 %. MS-CI - (CH4): MH+ = 669; M+ + 29 = 697.

Exempel 2. Budesonid-21-laurat (Metod B)

Omsättning av budesonid (0,5 mmol) med laurylklorid (0,25 15 ml) i pyridin (3 ml) enligt exempel 1 gav efter preparativ tunnskiktsfromatografi (Silicagel; 3 % EtOH: 97 % CHCI3) titelföreningen. Utbyte: 47 %. MS-CI(CH4): MH+ = 613; M+ + 29 = 641.

20 Exempel 3. Budesonid-21-myristat (Metod B)

Myristylklorid syntetiserades genom äterloppskokning av myristinsyra (7,0 g) och tionylklorid (9 ml) i trikloro-etylen (100 ml) i tre timmar. LOsningsmedlet avdunstades därefter. Budesonid (2 mmol) och myristylklorid (2,4 mmol) 25 i metylenklorid (40 ml) behandlades med trietylamin (2,4 mmol) i metylenklorid (10 ml) i tvä timmar vid rumstemperatur. Metylenklorid tillsattes och den organiska fasen behandlades med 1 M HC1 och sedan med vatten (3 x 100 ml). Efter torkning (Na2S04) och indunstning erhölls titelföre-30 ningen genom kromatografi (Sephadex® LH20; kloroform) med 65 % utbyte. Renhet: 98,2 %. MS-CI(CH4): MH+ = 641; M+ + 29 = 669.

Exempel 3b. Budesonid-21-myrlstat (Metod C) 35 Budesonid-21-mesylat (0,5 mmol; framställt enligt CA 57, 13842d (1962)), myristinsyra (0,5 mmol) och trietylamin (0,5 mmol) i dimetylformamid (10 ml) omrördes i tvä timmar vid 50°C. LOsningsmedlet avdunstades under vacuum och genom att använda samma upparbetningsprocedur som i metod B er- hölls efter kromatografi titelföreningen, identisk med den isolerade föreningen i metod B.

30 8 4 91 4 5 Exempel 3c. Budesonid-21-myristat (Metod A)

Budesonid (1 mmol), myristinsyra (1 mmol) och p-toluensul-fonsyra (5 mg) äterloppskokades i bensen (30 ml) i fem timmar. Den organiska fasen skakades med 5 % natriumbikar-bonat och sedan med vatten, torkades (Na2S04> och induns-10 tades. Rening genom preparativ tunnskiktskromatografi gav titelföreningen, identisk med den isolerade föreningen i metod B.

Exempel 4. Budesonid-21-stearat (Metod B) 15 Omsättning av budesonid (1 mmol) med stearylklorid (1,0 ml) i pyridin (6 ml) enligt exempel 1 gav efter preparativ tunnskiktskromatograf i (Silicagel; 3 % EtOH: 97 % CHCI3) titelföreningen. Utbyte: 74 %. MS-CI(CH4): MH+ = 697; M+ + 29 = 725.

20

Exempel 5. Budesonid-21-oleat (Metod B)

Omsättning av budesonid (1,16 mmol) och oleylklorid (1,4 mmol) i metylenklorid (50 ml) med trietylamin (1,4 mmol) i tvä timmar vid rumstemperatur gav efter upparbetning (exem-25 pel 3) och kromatografi (Silicagel; hexan:aceton (80:20)) titelföreningen med 22 % utbyte. Renhet: 98,7 %. MS-CI(CH4): MH+ = 695; M+ + 29 = 723.

Exempel 6. Betametason-21-laurat (Metod B) 30 Omsättningen av betametason (2 mmol) och laurylklorid (2,4 mmol) i dimetylformamid (20 ml) med trietylamin (2,4 mmol) i dimetylformamid (5 ml) i tvä timmar vid rumstemperatur, gav efter avdunstning av dimetylformamid, upparbetning (exempel 3) och kromatografi (Silicagel; hexan:ace-- 35 ton (60:40)) titelföreningen med 22 % utbyte. Renhet: 92,7 %. MS-CI(CH4): MH+ = 575; M+ + 29 = 603.

31 8491 4

Exempel 7. Betametason-21-myristat (Metod B)

Omsättning av betametason (2 mmol) och myristylklorid (2,4 mmol) i metylenklorid (40 ml) och dimetylformamid (5 ml), med trietylamin (2,4 mmol) i metylenklorid (10 ml) i tvä 5 timmar vid rumstemperatur gav efter avdunstning av dimetylformamid och upparbetning (exempel 3) och kromatografi (Silicagel; hexan:aceton (70:30)) titelföreningen med 29 % utbyte. Renhet: 97 %. MS-CI(CH4): MH+ = 603; M+ + 29 = 631.

10 Exempel 8. Betametason-21-palmitat (Metod B)

Omsättning av betametason (0,5 mmol) med palmitylklorid (1,0 mmol) i pyridin (10 ml) enligt exempel 1 gav efter preparativ tunnskiktskromatografi (Silicagel; 3 % EtOH: 97 % CHC13) titelföreningen. Utbyte: 33 %. MS-C1(CH4): MH+ 15 = 631; M+ + 29 = 659.

Exempel 9. Betametason-21-oleat (Metod B)

Omsättning av betametason (2 mmol) och oleylklorid (3 mmol) i dimetylformamid (20 ml) med trietylamin (3 mmol) i dime-20 tylformamid (5 ml) i tvä timmar vid rumstemperatur gav efter avdunstning av dimetylformamid och upparbetning (exempel 3) och kromatografi (Sephadex ® LH20; kloroform) titelföreningen. Renhet: 96,7 %. MS-CI(CH4): MH+ = 657; M+ + 29 = 685.

: . 25

Exempel 10. Betametason-21-laurat-17-valerat (Metod B) Omsättning av betametason-17-valerat (2 mmol) och lauryl-klorid (2,4 mmol) i metylenklorid (90 ml) med trietylamin (2,4 mmol) i metylenklorid (10 ml) i tvä timmar vid rums-30 temperatur gav efter upparbetning (exempel 3) och kromatografi (Sephadexi® LH20; kloroform) titelföreningen med 62 % utbyte. Renhet: 97,8 %. MS-CI(CH4): MH+ = 659; M+ + 29 = 687.

35 Exempel 11. Betametason-21-myristat-17-valerat (Metod B) Omsättning av betametason-17-valerat (2 mmol) och myristylklorid (2,4 mmol) i metylenklorid (90 ml) med trietylamin (2,4 mmol) i metylenklorid (10 ml) i tvä timmar vid rums- 32 8491 4 temperatur gav efter upparbetning (exempel 3) och kromato-grafi (Sephadex® LH20; kloroform) titelföreningen med 62 % utbyte. Renhet: 95,5 %. MS-CI(CH4): MH+ = 687; M+ + 29 = 715.

5

Exempel 12. Betametason-21-palmitat-17-valerat (Metod B) Omsättning av betametason-17-valerat (1 mmol) och palmityl-klorid (1,2 mmol) i metylenklorid (50 ml) med trietylamin (1,2 mmol) i metylenklorid (10 ml) i tvä timmar vid rums-10 temperatur gav efter upparbetning (exempel 3) och kromato-grafl (Sephadex® LH20; kloroform) titelföreningen med 63 % utbyte. Renhet: 95,9 %. MS-CI(CH4): MH+ = 715; M+ + 29 = 743.

15 Exempel 13. Betametason-21-stearat-17-valerat (Metod B)

Omsättning av betametason-17-valerat (2 mmol) och stearyl-klorid (2,4 mmol) i metylenklorid (90 ml) med trietylamin (2,4 mmol) i metylenklorid (10 ml) i tvä timmar vid rums-temperatur gav efter upparbetning (exempel 3) och kromato-20 grafi (Sephadex® LH20; kloroform:heptan:etanol (20:20:1)) titelföreningen med 59 % utbyte. Renhet: 92 %. MS-CI(CH4): MH+ = 743; M+ + 29 = 771.

Exempel 14. Flumetason-21-laurat (Metod B) 25 Omsättning av flumetason (1,0 mmol) och laurylklorid (1,5 mmol) i dimetylformamid (5 ml) och metylenklorid (40 ml) med trietylamin (1,5 mmol) i metylenklorid i tvä timmar vid rumstemperatur gav efter avdunstning av dimetylformamid och upparbetning (exempel 3) och kromatografi (Silicagel; 30 hexan:aceton (70:30)) titelföreningen med 64 % utbyte. Renhet: 97,7 %. MS-CI(CH4): MH+ = 593; M+ + 29 = 621.

Exempel 15. Flumetason-21-palmitat (Metod B)

Omsättning av flumetason (0,5 mmol) med palmitylklorid (1,0 35 mmol) i pyridin (10 ml) enligt exempel 1 gav efter prepa-rativ tunnskiktskromatografi (Silicagel; 3 % EtOH: 97 % CHCI3) titelföreningen. Utbyte: 38 %. Renhet: 98,5 %. MS-CI(CH4): MH+ = 649; M+ + 29 = 677.

33 8491 4

Exempel 16. Flumetason-21-stearat (Metod B)

Omsättning av flumetason (1,0 mmol) och stearylklorid (1,5 mmol) i dimetylformamid (5 ml) och metylenklorid (40 ml) 5 med trietylamin (1,5 mmol) i metylenklorid (10 ml) gav efter avdunstning av dimetylformamid och upparbetning (exempel 3) och kromatografi (Silicagel; hexanraceton (70:30)) titel-föreningen med 38 % utbyte. Renhet: 90 %. MS-CI(CH4): MH+ = 677.

10

Exempel 17. Flumetason-21-pleat (Metod B)

Omsättning av flumetason (1,0 mmol) och oleylklorid (1,5 mmol) i dimetylformamid (5 ml) och metylenklorid (40 ml) med trietylamin (1,5 mmol) i metylenklorid (10 ml) gav efter 15 avdunstning av dimetylformamid och upparbetning (exempel 3) och kromatografi (Silicagel; hexanraceton (70:30)) titel-föreningen med 12 % utbyte. Renhet: 98,2 %. MS-CI(CH4): MH+ = 675; M+ + 29 = 703.

20 Exempel 18. Flumetason-21-laurat-17-proplonat (Metod B)

Omsättning av flumetason-17-propionat (1 mmol) och lauryl-klorid (1,5 mmol) i metylenklorid (40 ml) med trietylamin (1,5 mmol) i metylenklorid (10 ml) gav efter upparbetning (exempel 3) och kromatografi (Silicagel; hexanraceton 25 (70:30)) titelföreningen med 33 % utbyte. Renhet: 94,4 %.

MS-CI(CH4): MH+ = 649; M+ + 29 = 677.

Exempel 19. Flumetason-21-myristat-17-propionat (Metod B) Omsättning av flumetason-17-propionat (1,0 mmol) och myris-30 tylklorid (1,7 mmol) i metylenklorid (40 ml) med trietylamin (1,7 mmol) i metylenklorid (10 ml) gav efter upparbetning (exempel 3) och kromatografi (Silicagel; hexanraceton (70:30)) titelföreningen med 55 % utbyte. Renhet: 96,7 %. MS-CI(CH4): MH+ = 677*

Exempel 20. Flumetason-21-palmitat-17-propionat (Metod B) Omsättning av flumetason-17-propionat (2,8 mmol) och pal-mitylklorid (3,3 mmol) i metylenklorid (150 ml) med trietyl- 35 34 8491 4 amin (3,3 mmol) i metylenklorid (10 ml) gav efter upparbet-ning (exempel 3) och kromatografi (Sephadex^ LH20; kloro-form) titelföreningen med 14 % utbyte. Renhet: 98,8 %. MS-CI(CH4): MH+ = 705; M+ + 29 = 733.

5

Exempel 21. Flumetason-17-propionat-21-stearat (Metod B) Omsättning av flumetason-17-propionat (1,0 mmol) och stea-rylklorid (1,5 mmol) i metylenklorid (40 ml) med trietylamin (1,5 mmol) i metylenklorid (10 ml) gav efter upparbetning 10 (exempel 3) och kromatografi (Silicagel; hexantaceton (70:30)) titelföreningen med 44 % utbyte. Renhet: 95 %. MS-CI(CH4): MH+ = 733; M+ + 29 = 761.

Exempel 22. Flunisolid-21-laurat (Metod B) 15 Omsättning av flunisolid (0,5 mmol) och laurylklorid (0,64 mmol) i metylenklorid (20 ml) med trietylamin (0,64 mmol) i metylenklorid (5 ml) gav efter upparbetning (exempel 3) och kromatografi (Silicagel; hexan:aceton (70:30)) titelföreningen med 65 % utbyte. Renhet: 97,6 %. MS-CI(CH4): MH+ 20 = 612; M+ + 29 = 645.

Exempel 23. Flunisolid-21-myristat (Metod B)

Omsättning av flunisolid (0,5 mmol) och myristylklorid (0,65 mmol) i metylenklorid (20 ml) med trietylamin (0,65 mmol) 25 i metylenklorid (5 ml) gav efter upparbetning (exempel 3) och kromatografi (Silicagel; hexan:aceton (60:40)) titelföreningen med 54 % utbyte. Renhet: 98,5 %. MS-CI(CH4): MH+ = 645; M+ + 29 = 673.

30 Exempel 24. Flunisolld-21-palmitat (Metod B)

Omsättning av flunisolid (433 mg), palmitylklorid (400 mg) och trietylamin (500 mg) i metylenklorid (8 ml) i tvä timmar vid rumstemperatur gav efter upparbetning (exempel 3) och preparativ tunnskiktskromatografi (Silicagel; kloroform) 35 titelföreningen med 29 % utbyte. Renhet: 98,5 %. MS-CI(CH4): MH+ = 673; M+ + 29 = 701.

35 8491 4

Exempel 25. Flunisolld-21-stearat (Metod B)

Omsättning av flunisolid (0,46 mmol) och stearylklorid (0,7 mmol) i metylenklorid (40 ml) med trietylamin (0,7 mmol) i metylenklorid (10 ml) gav efter upparbetning (exempel 3) 5 och kromatografi (Silicagel; hexan:aceton (70:30)) titel-föreningen med 53 % utbyte. Renhet: 92 %. MS-CI(CH4): MH+ = 701; M+ + 29 = 729.

Exempel 26. Beklometason-21-palmitat-17-propionat (Metod B) 10 Omsättning av beklometason-17-propionat (40 mg), palmityl-klorid (100 mg) och trietylamin (50 mg) i metylenklorid (5 ml) i tvä timmar vid rumstemperatur gav efter upparbetning (exempel 3) och preparativ tunnskiktskromatografi (Silica-gel; 3 % EtOH: 97 % CHCI3) titelföreningen med 54 % utbyte. 15 Renhet: 98,5 %. MS-CI(CH4): MH+ = 703.

Exempel 27. Dexametason-21-palmitat-17-propionat (Metod B) Omsättning av dexametason-17-propionat (4 mmol) och palmi-tylklorid (8 mmol) i metylenklorid (100 ml) med trietyl-20 amin (8 mmol) i metylenklorid (30 ml) i tvä timmar vid rumstemperatur gav efter upparbetning (exempel 3) och kromatografi (Sephadex® LH20; heptan:kloroform:etanol (20:20:1)) titelföreningen med 25 % utbyte. Renhet: 96 %. MS-CKCH4): MH+ = 687; M+ + 29 = 715.

25

Beredningar

Exempel 1. Framställnlng av en berednlng för instillation Syntetiskt dipalmitylfosfatidylkolin (45 mg), kolesterol (2,25 mg) och budesonid-21-palmitat (4,5 mg) blandas i ett 30 glasrör. Alla komponenterna är lösta i kloroform. Huvuddelen av lösningsmedlet avdunstas genom användning av N2 och därefter under reducerat tryck, varvid bildas en tunn film av lipidkomponenterna pä glasrörets yta. En vattenlösning (0,9 % NaCl) sättes tili lipiderna. Bildningen av liposomer-35 na utföres vid en temperatur över fasomvandlingstemperaturen för lipiderna. Liposomerna bildas genom skakning eller sonikering av lösningen med sonikatorsond. Den framställda 36 8491 4 suspensionen innehäller liposomer frän mycket smä vesiklar till i storlek 2 pm.

Exempel 2. Framställnlng av en beredning för inhalation 5 Framställningen av liposomerna utföres enligt exempel 1, där vattenlösningen innehäller 10 % laktos. Förhällandet mellan laktos och lipid är 10:1. Liposomsuspensionen fryses pä torris och frystorkas. Den torra produkten mikroniseras. vilket ger partiklar med en massmedelaerodynamisk diameter 10 (MMAD) pä omkring 2 pm.

Biologiska tester Antiinflammatorisk effekt

Intratrakeal instillation av Sephadexpärlor tili rättor 15 leder tili bronkial och även till alveolar inflammation.

Detta framkallar interstitiellt lungödem, som ökar lungvik-ten, och inflammationen kan graderas som ökning av lungvik-ten jämfört med en salininstillerad kontrollgrupp. Lungödem-bildningen kan motverkas genom förbehandling med glukokor-20 tikoider, företrädesvis genom lokal administrering som intratrakeal instillation eller som inhalation. I idealfal-let skall en antiinflammatorisk verkan erhällas bara pä stället för den glukokortikoida tillförseln i lungan, men inte i resten av kroppen, eftersom detta vid längtidsbehand-25 ling kan leda tili terapibegränsade systemiska biverknin-gar.

Differentieringen mellan glukokortikoida verkningar i den behandlade lungregionen och utanför denna region kan testas 30 pä följande sätt. Sprague Dawley-rättor (225 g) anestetise-rades lätt med eter och glukokortikoidtestberedningen, i en volym av 0,5 ml/kg, instillerades i enbart den vänstra lungloben. Tvä timmar senare instillerades en suspension av Sephadex (5 mg/kg i en volym ρά 1 mg/kg) i trakea väl 35 ovanför bifurkationen, sä att suspensionen nädde säväl vänstra som högra lungloben. Tjugo timmar senare avlivades rättorna och den vänstra och den högra lungloben dissekera-des ut och vägdes separat. Ocksä vikten pä mjälten och li 37 8491 4 kroppsviktökningen under de tjugo timmarna bestämdes. Kont-rollgrupper erhöll vehikel istället för glukokortikoidbered-ning och saltlösning istället för Sephadex-suspension för att bestämma vikten av icke-drogbehandlat Sephadexödem 5 respektive den normala lungvikten säväl som den normala vikten av mjälten och ökningen i kroppsvikt.

Som päpekats ovan skall en ideal glukokortikoidberedning ha en mycket hög glukokortikoidaktivitet i den behandlade delen 10 av lungan, men läg aktivitet utanför detta omräde. I den modell som valts skall därför en ideal beredning mer eller mindre totalt motverka ödem i den lokalt förbehandlade vänstra lungloben, men ha mycket lägre aktivitet i den högra lunghalvan och ingen signifikant hämmande verkan pä mjältens 15 vikt eller pä kroppsviktökningen. Det har ansetts vara viktigare att söka finna en stor skillnad mellan den lokala effekten (exemplifierad i den vänstra lungloben) och övriga effekter, än att söka en hög absolut potens (hög aktivitet per mg substans) för effekten pä vänstra lungloben. I test-20 metoden som använts valdes doser som ledde tili mer eller mindre total hämning av ödem i vänstra lungloben och de övriga effekterna uppskattades vid dessa dosniväer. 7-9 rdttor testades parallellt vid den valda dosnivän. Medel-värde +/- standardavvikelse beräknades och jämfördes genom 25 Student's t-test med resultaten frän motsvarande Sephadex-kontrollgrupp.

Resultaten av de jämförande studierna redovisas i tabell 1. Den farmakologiska profilen av de nya föreningarna jäm-30 fördes med budesonid (vald som en konventionell glukokor-tikoid med nägon lokal aktivitet enligt hudtester) och med budesonid-21-valerat, dexametason-21-palmitat, fluokinolon-acetonid-21-palmitat och hydrokortison-21-palmitat (förenin-gar utanför uppfinningens omfattning). Budesonid, budesonid-35 21-valerat och hydrokortison-21-palmitat uppfyllde inte kravet pä en mycket hög lokal aktivitet (endast upp tili 38 % hämning av ödem i vänstra lungloben). Dexametason-21-palmitat och fluokinolon-21-palmitat inhiberade helt ödemet 38 8491 4 i vänstra lungloben, men detta var kopplat till säväl en hög aktivitet i högra lungloben säväl som en signifikant minskning av kroppsviktökningen och av mjälten (tabell 1). Sälunda, ingen av de testade beredningarna som var utanför 5 uppfinningens omfattning visade selektiv glukokortikoidak-tivitet vid applikationsstället i lungan.

Beredningarna av de nya föreningarna enligt uppfinningen hade en mycket mer selektiv aktivitet för applikationsstäl-10 let i lungan. Alla mer eller mindre totalt inhiberade ödemet i den vänstra lungloben (minst 87 % skydd med beklometason-21-palmitat-17-propionat).

Detta var överraskande kopplat till endast en läg eller 15 mättlig skyddande aktivitet i den högra lungloben (maximalt omkring 45 % skydd) och inte till nägon statistiskt signifikant minskning av kroppsviktökning eller mjäitens vikt (tabell 1).

o 39 8491 4 c

•H

G PJ

Ai P

:0 Ό P

E O W M M W W W MW M

•h i—t w w « ω m h mm1 m > 4J H w ^ w w ^ ^ UMO 1 1 p< :0 M »H CN ^31 O O VD VO 00 00 00 P, μη P '

OEG ΙΟ O rH rH CN CM rH O O rH

M :ϋ 0 r-\ ϊ1ί το M I I I tili

<D M M M M M M M

p ω m m m m m m :<0 1 •r- m r- ί· n ιΗ oo ι rH ι in ι

S I I rH

Ό <U___

E

Λ PO1 1 1 M M H 1 1 1 :0 <D o 1 1 1 1 μη p< O' G Ο'ΐηΟ'τρη^τ o in en m t"· E E ft :0 P Tt i ro -«r -<r o oi o o

O :3 P K rH rH I

Ό to M

:0 q»___

O · rH

G Λ rH M Λ p -ho a> o 1 1 1 1 1 H ,C M P rH 1 1 1 1 1 1 G -P U tX ****** 1 1 P -«H G GG Γ" CT» O »f CO ro 00 rH o- ro

<β 0 :r0 P 00 O O O O ro ro (N (N rH rH

P dP Ai > rH rH rH rH rH rH rH rH I

P

irJ ----

MH

E 0- 0 Ai m m 1 N 1 «1 X rH o in in in ro ro n in in o in <U U 0 in ro ro ro ro ro ro ro ro O ro Ό 0E ro ro ro ro ro ro ro rH ro -e P G ro P---

V

M

-P

rH rtj P

G flj P

>3 0 G (fl

>3 -HOC

M P, -H O P

M O Ρι -H ιβ

< GM 0 Pr -P

em a) p1 m o -h

tJ I Pr M E

G t" I Pr H

•H rH Γ'· I Id

G I rH t"- a Pr -P

G-P I rH U lld

H d 4J P I H P rH P

M P id id P P 0) (d N H

0,.HPPP(drä M PIE

ft E Ή <0 ·Η ρ p :0 P ·Η XJ rH

P H E -1J E -H -h MH Id E Ή Id P

•d fH ·Η rH E E E MiHCft G

P P< 1d E 1d H H :<3 <D rö 0 i id P

tr I ft H ft Id Id TT rH CM P rH 1 A< •h «η ι <e ι pi p ie ι o n -h :o

rH fN rH a rH I I M > rH U I MH U

G I ΓΜ I CNI rH rH :0 I CM id G -HM

O C I rH I ΓΜ (N MH rH I O CO) OGINCII CMGCU U Ό

M U O I 0 G Ό M lOO-rl -H G

(flidUOUO-H id Ό Ό U ι-H P Up CTCTPid-HldUrH σ-Η-ΗΐβΟΜ GGC'PGPitO GCGPCO το το H-HE<i)0(DPu ·η o o <i) ·η o ωα) ccoewe<u-h guueuo

DiunSoieEP <d oj <u 3 o m n il MMUPOXPP ΜΤ3ΌΧΡΌ

:0:0<UQ)pe)rHrH :OPPO)rH> M

MMpqmpQOMM a « pq Q M K Mi

Claims (3)

40 8491 4

1. Menetelmä farmakologisesti aktiivisten steroidiesterei-den valmistamiseksi, joilla on yleinen kaava I 5 Ϊ 1 Q-OC-R1 jossa Q on 10 CH__ i * C=0 1.___H 15 - -0^ '^CH2CH2CH3 20 ch7- I * o=c Ι^.-0-R : 2 5 - CH_-I 1 30 0=c | -0R H0^^X<y-'CH3 .··. ^ F F il 4i 8491 4 ch7-

5 I * /:11. o=c / J I - I Cil3 110 ''°

10 O^' \ ' t [’ 15 I 2 0=C I _ -OR H0N^^ySpC|J3 ; “3 o=c Ha Λ-- ' ' OCOC”2CH3 Ί | ' CH3 30 35 ja R1 on tyydyttynyt tai tyydyttymätön, 11-19 hiiliatomia käsittävä suoraketjuinen tai haaroittunut alkyyliryhmä ja R on H, -COCHa, -COCaHs, -CO(CH2)2CII3 tai -C0(CH2)3CH3, tunnettu siitä, että 42 8491 4 a) yhdisteen, jolla on kaava Q-OH jossa Q:lla on edellä esitetty merkitys, annetaan reagoida yhdisteen kanssa, jolla on kaava ^ R1-COOH t) jossa Rx:llä on edellä esitetty merkitys, kaavan I mukaisen yhdisteen muodostamiseksi, tai b) yhdisteen, jolla on kaava Q-OH jossa Qslla on edellä esitetty merkitys, annetaan reagoida yhdisteen kanssa, jolla on kaava R1CO-X jossa Rx:llä on edellä esitetty merkitys ja X on halogee- niatomi tai ryhmä -O-C-R2, jossa R2 tarkoittaa samaa » 15 0 kuin Rx, kaavan I mukaisen yhdisteen muodostamiseksi, tai c) yhdisteen, jolla on kaava Q-X1 jossa Q:lla on edellä esitetty merkitys ja Xx on irtoava 20 ryhmä, annetaan reagoida yhdisteen kanssa, jolla on kaava RxC00-A^ jossa Rx:llä on edellä esitetty merkitys ja Λ* on kationi, kaavan I mukaisen yhdisteen muodostamiseksi.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että valmistetaan yhdiste, jolla on kaava CH2OOC[CH2]l4CH3 ' : ?° 35 43 8491 4 stereoisomeerisenä seoksena tai R- tai S-tyyppisenä epimee-rinä, asemassa 22 olevan hiiliatomin substituenttien orientoitumisen suhteen.

3. Menetelmä steroidiesterin valmistamiseksi, jolla on kaava CH2OOC[CH2] hCH3 o=c I - - OH 10 °H - - CH3 15 · tunnettu siitä, että yhdiste, jolla on kaava CH-OH f 2 20 0=C I ^ - OH 0H ~ ~CH3 ' 25 - - - i f esteröidään yhdisteellä CH3(CHa)x*C0X, jossa X on halogeeni-' :30 atomi, ja tämän jälkeen haluttu tuote eristetään. 35 44 84 9 1 4