FI82670C - Foerfarande foer framstaellning av vaeteperoxid. - Google Patents

Foerfarande foer framstaellning av vaeteperoxid. Download PDF

Info

Publication number
FI82670C
FI82670C FI890429A FI890429A FI82670C FI 82670 C FI82670 C FI 82670C FI 890429 A FI890429 A FI 890429A FI 890429 A FI890429 A FI 890429A FI 82670 C FI82670 C FI 82670C
Authority
FI
Finland
Prior art keywords
reactor
hydrogen
catalyst
reaction mixture
hydrogenation
Prior art date
Application number
FI890429A
Other languages
English (en)
Swedish (sv)
Other versions
FI82670B (fi
FI890429A0 (fi
FI890429A (fi
Inventor
Eva-Liisa Mustonen
Ilkka Turunen
Pirkko Virta
Teuvo Maunula
Original Assignee
Kemira Oy
Priority date (The priority date is an assumption and is not a legal conclusion. Google has not performed a legal analysis and makes no representation as to the accuracy of the date listed.)
Filing date
Publication date
Application filed by Kemira Oy filed Critical Kemira Oy
Publication of FI890429A0 publication Critical patent/FI890429A0/fi
Priority to FI890429A priority Critical patent/FI82670C/fi
Priority to SE9000228A priority patent/SE503026C2/sv
Priority to AU48659/90A priority patent/AU627827B2/en
Priority to NZ232217A priority patent/NZ232217A/en
Priority to US07/469,281 priority patent/US5071634A/en
Priority to JP2015147A priority patent/JPH02275704A/ja
Priority to DE4002350A priority patent/DE4002350A1/de
Priority to IT83313A priority patent/IT1240868B/it
Priority to ES9000487A priority patent/ES2019045A6/es
Priority to BR909000348A priority patent/BR9000348A/pt
Priority to GB9001801A priority patent/GB2229431B/en
Priority to CA002008656A priority patent/CA2008656A1/en
Priority to FR9000987A priority patent/FR2642413B1/fr
Publication of FI890429A publication Critical patent/FI890429A/fi
Publication of FI82670B publication Critical patent/FI82670B/fi
Application granted granted Critical
Publication of FI82670C publication Critical patent/FI82670C/fi

Links

Classifications

    • B—PERFORMING OPERATIONS; TRANSPORTING
    • B01—PHYSICAL OR CHEMICAL PROCESSES OR APPARATUS IN GENERAL
    • B01J—CHEMICAL OR PHYSICAL PROCESSES, e.g. CATALYSIS OR COLLOID CHEMISTRY; THEIR RELEVANT APPARATUS
    • B01J10/00—Chemical processes in general for reacting liquid with gaseous media other than in the presence of solid particles, or apparatus specially adapted therefor
    • B01J10/007—Chemical processes in general for reacting liquid with gaseous media other than in the presence of solid particles, or apparatus specially adapted therefor in the presence of catalytically active bodies, e.g. porous plates
    • B—PERFORMING OPERATIONS; TRANSPORTING
    • B01—PHYSICAL OR CHEMICAL PROCESSES OR APPARATUS IN GENERAL
    • B01J—CHEMICAL OR PHYSICAL PROCESSES, e.g. CATALYSIS OR COLLOID CHEMISTRY; THEIR RELEVANT APPARATUS
    • B01J19/00—Chemical, physical or physico-chemical processes in general; Their relevant apparatus
    • B01J19/24—Stationary reactors without moving elements inside
    • B01J19/2415—Tubular reactors
    • B01J19/2435—Loop-type reactors
    • B—PERFORMING OPERATIONS; TRANSPORTING
    • B01—PHYSICAL OR CHEMICAL PROCESSES OR APPARATUS IN GENERAL
    • B01J—CHEMICAL OR PHYSICAL PROCESSES, e.g. CATALYSIS OR COLLOID CHEMISTRY; THEIR RELEVANT APPARATUS
    • B01J19/00—Chemical, physical or physico-chemical processes in general; Their relevant apparatus
    • B01J19/24—Stationary reactors without moving elements inside
    • B01J19/2455—Stationary reactors without moving elements inside provoking a loop type movement of the reactants
    • B01J19/2465—Stationary reactors without moving elements inside provoking a loop type movement of the reactants externally, i.e. the mixture leaving the vessel and subsequently re-entering it
    • B—PERFORMING OPERATIONS; TRANSPORTING
    • B01—PHYSICAL OR CHEMICAL PROCESSES OR APPARATUS IN GENERAL
    • B01J—CHEMICAL OR PHYSICAL PROCESSES, e.g. CATALYSIS OR COLLOID CHEMISTRY; THEIR RELEVANT APPARATUS
    • B01J19/00—Chemical, physical or physico-chemical processes in general; Their relevant apparatus
    • B01J19/24—Stationary reactors without moving elements inside
    • B01J19/248—Reactors comprising multiple separated flow channels
    • B01J19/249—Plate-type reactors
    • C—CHEMISTRY; METALLURGY
    • C01—INORGANIC CHEMISTRY
    • C01B—NON-METALLIC ELEMENTS; COMPOUNDS THEREOF; METALLOIDS OR COMPOUNDS THEREOF NOT COVERED BY SUBCLASS C01C
    • C01B15/00—Peroxides; Peroxyhydrates; Peroxyacids or salts thereof; Superoxides; Ozonides
    • C01B15/01—Hydrogen peroxide
    • C01B15/022—Preparation from organic compounds
    • C01B15/023—Preparation from organic compounds by the alkyl-anthraquinone process
    • B—PERFORMING OPERATIONS; TRANSPORTING
    • B01—PHYSICAL OR CHEMICAL PROCESSES OR APPARATUS IN GENERAL
    • B01J—CHEMICAL OR PHYSICAL PROCESSES, e.g. CATALYSIS OR COLLOID CHEMISTRY; THEIR RELEVANT APPARATUS
    • B01J2219/00—Chemical, physical or physico-chemical processes in general; Their relevant apparatus
    • B01J2219/32—Details relating to packing elements in the form of grids or built-up elements for forming a unit of module inside the apparatus for mass or heat transfer
    • B01J2219/324—Composition or microstructure of the elements
    • B01J2219/32466—Composition or microstructure of the elements comprising catalytically active material

Landscapes

  • Chemical & Material Sciences (AREA)
  • Organic Chemistry (AREA)
  • Chemical Kinetics & Catalysis (AREA)
  • Inorganic Chemistry (AREA)
  • Organic Low-Molecular-Weight Compounds And Preparation Thereof (AREA)
  • Catalysts (AREA)

Description

1 82670
Menetelmä vetyperoksidin valmistamiseksi Tämä keksintö kohdistuu menetelmään vetyperoksidin valmistamiseksi antrakinonimenetelmällä ja tarkemmin sanottuna sen osaprosessiin, nimittäin hydraukseen. Aivan erityisesti tämä keksintö kohdistuu sellaiseen menetelmään, jossa kierrätetään reaktioseosta, johon syötetään vetyä tai vetypjtoista kaasua ja työliuosta eli antrakinonijohdannais ta orgaanisessa liuot-timessa, yhtenäisen tai useasta osasta muodostuvan pitkänomaisen staattisen sekoitusvyöhykkeen kautta antrakmonijohdannaisen hydraamisekai kiinteän katalyytin läsnäollessa ja poistamalla kiertävästä reaktioseoksesta hydrattua työliuosta ja kaasua. Lisäksi tämä keksintö kohdistuu putkimaiseen reaktoriin ja sen käyttöön edellä mainitussa menetelmässä.
Tunnetusti vetyperoksidia voidaan valmistaa ns. antrakinonimenetelmäl lä . Tässä menetelmässä antrakinonijohdannainen liuotetaan yhdestä tai useammasta komponentista koostuvaan liuottimeen. Näin valmistettua liuosta kutsutaan työliuokeek-si. Vetyperoksidin valmistuksessa työliuos johdetaan ensin hydrausvaiheeseen. Tässä vaiheessa antrakinonijohdannaiset hydrataan katalyytin läsnäollessa vastaaviksi antrahydrokino-nijohdannaisiksi. Tämän jälkeen hydrattu työliuos johdetaan hapetukseen, jossa siihen johdetaan happea tai happea sisältävää kaasua, jolloin liuokseen syntyy vetyperoksidia. Pää-reaktiot antrakinonimenetelmässä on esitetty alla:
O OH
* h2 ............
O OH
2 82670
OH O
φτ·. _, ©>"" . ,Λ
OH O
Vetyperoksidia sisältävä tyoliuos johdetaan uuttovaiheeseen, jossa vetyperoksidi siirretään työliuoksesta uuttamalla vesiliuokseen. Uutettu tyoliuos kuivataan liiasta vedestä ja johdetaan jälleen kiertoprosessin alkuun, hydraukseen. Uuttamalla saatu vetyperoksidin vesiliuos puhdistetaan ja väkevöidään.
Edellä kuvattu hydraus on vaativa vaihe antrakinoniprosessis-sa. Hydrauskatalyyti1tä vaaditaan korkeaa aktiivisuutta ja selektiivisyyttä. Reaktion konversio ja selektiivisyys hyd-rausvaiheessa riippuvat vedyn osapaineesta, lämpötilasta, reagoivien komponenttien pitoisuuksista, katalyytistä ja virtausolosuhteista reaktorissa. Sivureaktiot saattavat vähentää vetyperoksidia tuottavien antrakinonijohdannaisten määrää. Hydrauksessa on käytetty sekä suspensio- että kiintopatja-reaktoreita.
Suspensiokatalyytteinä on käytetty huokoista ns. palladium-mustaa, kantoaineeseen (esimerkiksi alumiinioksidiin, aktiiviseen hiileen) imeytettyä palladiumia ja Raney-nikkeliä. Huokoinen katalyytti suspendoidaan ja vety dispergoidaan työ-liuokseen esimerkiksi sekoitussäiliö- tai putkireaktorissa. Putkireaktorissa sekoituksen saa aikaan työliuoksen suuri li-neaarinopeus. Tavallisesti 1ineaarinopeudet ovat yli 3 m/s ja alle 10 m/s avoimessa putkessa <US-patentti 4 428 923). Sekoitusta on parannettu myös käyttämällä reaktoriputkena vuorotellen ohenevaa ja laajenevaa putkea (US-patentti 3 423 176, Kabisch et ai.).
FI-patenttihakemuksesta 864 971 tunnetaan lisäksi johdannossa mainittua tyyppiä oleva menetelmä, jossa vetyä, työliuosta sekä kiinteää suspensiokatalyyttiä sisältävää reaktloseosta 3 kierrätetään reaktoriputkistossa, joka on varuetettu yhtenäisellä tai useasta osasta koostuvalla staattisella sekoittimel-la. Putkistossa vallitseva paine on pienempi kuin 15 baaria ja lämpötila alle 100 C. Tässä menetelmässä työliuosta kierrätetään reaktoriputkistossa virtausnopeudella, joka on pienempi kuin 3 m/s.
Hydrausreaktion kannalta ovat katalyytin, työliuoksen ja vety-kaasun kontaktipinnat ja -ajat tärkeitä. Käyttämällä hydrauk-sessa paikallaan olevaa, kiinteää katalyyttiä, voidaan kon-taktiaikaa katalyyttireaktiossa lyhentää, jolloin sivureaktioiden osuus vähenee. Merkittävänä etuna kiinteällä katalyyttipa! jalla verrattuna suspensiokatalyyttiin on kalliin suodatusvaiheen poisjääminen. Suodatus saattaa olla ongelmallinen myös teknisesti, sillä katalyyttipartikkelit ovat pieniä.
Suspensiokatalyytti jää osittain hyödyntämättä hydrausreak-tiossa, koska se on suuren osan ajasta sellaisessa osassa prosessikiertoa, jossa ei ole vetyä, esimerkiksi kiertosäi-liössä, tai se saattaa takertua prosessikiertoon. Samoin sus-pensiokatalyytti on herkempi sintraantumiselle ja mekaaniselle kulumiselle.
Kiintopatjareaktoreissa on käytetty kantoainepellettejä ja ns. hunajakennokatalyyttejä (Berglin et ai., US-patentti 4 552 748). Kantoaineena on käytetty tavallisesti aktiivista alumiinioksidia, mutta myös muita huokoisia, suuren ominaispinta-alan omaavia kantoaineita voidaan käyttää, esimerkiksi Si02:a tai aktiivihiiltä. Kantoaineeseen on imeytetty aktiiviseksi komponentiksi jalometallia, tavallisesti palladiumia. Kiinto-patjareaktoreissa käytetään ainoastaan jonkinlaista jälkisuo-datueta patjasta irtoavien partikkelien erottamiseen työ-liuoksesta ennen hapetusvaihetta.
4 82670
Kiintopatjareaktoreisea käytetään tavallisesti seulalevyjen tai -verkkojen väliin asennettuja pellettejä (halkaisija tavallisesti 0,2-10 mm). Näin suurissa pelleteissä aineensiirto syvimpiin huokosiin ja niistä ulos on hidasta, jolloin pellettien sisäosissa oleva aktiivinen metalli jää hyödyntämättä reaktiossa. Samoin painehäviö nousee suureksi ja tapahtuu virtausten kanavoitumista näissä vapaasti pakatuissa katalyytti-patjoissa. Pelkistyskaasu pyrkii myös erottumaan omaksi faa-sikseen, jolloin hydrausnopeus hidastuu. Erityistä huomiota on kiinnitettävä siihen, että työliuokseen tai pelkistyskaa-sun joukkoon ei pääse katalyyttimyrkkyjä.
Ns. hunajakennokatalyytti koostuu kennomaisesta tukirakenteesta, jossa on yhdensuuntaisia kanavia. Huokoinen kantoaine on kiinnitetty tukirakenteen pinnalle ohueksi kerrokseksi ja siihen on edelleen imeytetty jalometallia. Tällaisella periaatteella toimivan reaktorin haittana on vedyn huono sekoittuminen työliuokseen ja mahdollisesti kaasukuplien erottuminen omaksi faasikseen. Lämmönsiirto kennon sisäosista jää heikoksi, jolloin lämpötila siellä saattaa nousta liian korkeaksi, mikä lisää ei-toivottujen sivutuotteiden määrää.
Kiintopatjareaktoreiesa yhtenä hydrausta rajoittavana vaiheena on vedyn siirtyminen kaasukuplasta työliuokseen. Vedyn siirtymisnopeus riippuu vetykuplien koosta työ 1iuoksessa. Mitä pienempinä kuplina vety on liuoksessa sitä suurempi on kokonaispinta-ala työ liuoksen ja kaasufaasin välisellä rajapinnalla. Vedyn sekoittumista työliuokseen on parannettu käyttämällä staattisia sekoittimia ennen kiintopatjahydrausreaktoria (US-patentti 4 428 922). Tällä tavalla vety on reaktoriin tullessaan pieninä kuplina työliuokseesa, mutta reaktorissa kanavoitumisen seurauksena kaasun dispersio heikkenee.
Ennen hydrausta on käytetty myös esisekoitusreaktoria, jossa työliuos kyllästetään vedyn suhteen (US-patentti 2 837 411).
5
Esillä olevan keksinnön tarkoituksena on näin ollen aikaansaada menetelmä ja laite vetyperoksidin valmistamiseksi antra-kinonimenetelmällä, jossa ennestään tunnettujen menetelmien ja laitteistojen haitat on eliminoitu. Keksinnön pääasialliset tunnusmerkit ilmenevät oheisista patenttivaatimuksista.
Keksinnön mukaisessa menetelmässä vedyn tai vetypitoisen kaasun ja työliuoksen muodostama reaktioseos saatetaan siten edullisesti kiertämään halkaisijaltaan vakiosuuruisessa tai vuorotellen ohenevassa ja laajenevassa, vaaka- tai pystysuoraan asennetussa reaktoriputkistossa, joka on täytetty yhtenäisillä tai useasta osasta koostuvilla staattisilla sekoitti-milla ja kiinteillä katalyyttirakenteilla. Reaktorin alussa on inerttiä materiaalia oleva staattinen sekoitin, joka sekoittaa vetyä sisältävän työliuosvirtauksen putken poikkipinnan suhteen. Sekoittimen jälkeen putkeen on asennettu kiinteä, katalyyttisellä aineella päällystetty katalyyttirakenne, joka voi koostua esimerkiksi edellä mainituista kiintopatjapel-leteistä tai hunajakennorakenteista. Samanlaista hunajakenno-rakennetta käytetään esimerkiksi autojen pakokaasujen puhdistuksessa katalyyttinä. Katalyyttirakenteen jälkeen putkeen on asennettu jälleen staattinen sekoitin ja edelleen katalyyttirakenne. Reaktorissa vuorottelevat nämä kaksi ryhmää peräkkäin. Viimeisenä reaktorissa on katalyyttirakenne. Reaktori-putki voidaan mitoittaa niin pitkäksi, että kaikki vety ehtii reagoida ennen putken päättymistä. Tästä syystä pelkistyskaa-sua ei tarvitse kierrättää reaktorissa.
Keksinnön mukaisessa reaktorissa staattiset sekoittimet koostuvat metallisesta, keraamisesta, polymeerisestä tai muista vastaavista inerteistä rakenteista.
Keksinnön mukaisessa hydrausreaktoriesa katalyyttirakenne koostuu metallisesta, keraamisesta, polymeerisestä tai muista rakenteista, jonka pintaan on kiinnitety huokoinen kantoaine. Myös kantoaine itsessään voi toimia tukirakenteena. Kantoaine 6 82670 koostuu eeimerkikei alumiiniokeidieta, Si02:sta, silikaateis-ta tai aktiivihiiIestä . Kantoaineeseen on imeytetty hydrauk-sessa aktiivinen metalli, eeimerkikei palladium, platina, rodium, nikkeli tai näiden seos.
Kekeinnön mukaieeeea reaktorieea kaasun ja neeteen välinen aineensiirto saadaan riittävän suureksi staattisten sekoitti-mien avulla. Sekoittumista tapahtuu aina staattisten sekoit-timien kohdalla. Samoin saadaan aksiaalinen sekoittumien minimaaliseksi ja lämpötila- ja konsentraatioprofiilit putken poikkipinnan suhteen tasaisiksi.
Sekoittimien kohdalla vety dispergoituu tehokkaasti työliuok-seen ja lämmönsiirto reaktoriputken seinämään on voimakasta ja katalyyttirakenteen kohdalla vedyn kuplakoko pyrkii jälleen kasvamaan ja lämpötila kennon sisäosissa nousee nopeasti vir-tauaeuunnassa. Sekoittumisen ansiosta lämmön- ja aineensiirto nesteen ja katalyyttipinnan välillä on nopeampaa kuin vastaavassa suorista yhdensuuntaisista kanavista muodostuvassa ken-nostossa.
Katalyyttisessä kennorakenteessa reaktio tapahtuu ohuessa 5-300 mikrometrin katalyyttikerroksesea tukirakenteen pinnalla. Koska kerrospaksuus on ohut, jää tuottoa vähentävien sivureaktioiden osuus vähäiseksi, sillä reaktanttien matka huokosista katalyytin pinnalle on lyhyt. Samoin katalyyttisesti aktiivinen metalli tulee tehokkaasti käytetyksi ohuessa kata-lyyttikerroksessa. Staattisten sekoittimien ansiosta voidaan 1ineaarinopeudet reaktorissa laskea alle 3 m/s, edullisesti välille 0,3-1,0 m/s.
Kekeinnön mukaisen kennorakenteisen katalyytin aktiivisuus säilyy pitkiäkin aikoja lähes muuttumattomana. Tämä johtuu osittain suhteellisen avoimesta virtauksesta, jolloin suuret epäpuhtaudet eivät pääse tarttumaan katalyytin pintaan vaan virtaus huuhtelee kanavien seinämiä puhtaaksi. Samoin vedetön 7 82670 neste- ja hapeton kaaeufaaei edistävät aktiivisen metallin säilymistä aktiivisena.
Reaktorin pituus riippuu käytetystä katalyyttirakenne- ja se-koitintyypistä. Kun kennoston kanavat pienenevät, lisääntyy kennopinnan geometrinen pinta-ala, jolloin katalyyttikerrosta voidaan sitoa enemmän tilavuusyksikköä kohti, mutta samalla lisääntyy myös dynaaminen painehäviö. Näin ollen kanaville on löydettävissä optimikoko.
Keksinnöllä saadaan korkea vetyperoksidisaanto aktiivista metallia kohti laskettuna. Tämä johtuu ensinnäkin siitä, että kaikki katalyytti on siinä osassa reaktorisysteemiä, jossa hydrausreaktio tapahtuu. Lisäksi ohut katalyyttikerros on eduksi aktiivisen metallin hyödyntämiselle.
Tärkeimpänä etuna lähinnä vastaaviin keksintöihin verrattuna on aineen- ja lämmönsiirron kannalta edullinen vedyn ja työ-liuoksen sekoitustapa. Näin saavutetaan tasaiset olosuhteet, jotka ovat eduksi hydrausreaktion selektiivisyydelle ja nopeudelle. Ohuella katalyyttikerroksella saadaan aktiivinen metalli tehokkaaseen käyttöön hydrauksessa ja lisäksi kontak-tiaika reagenesien ja katalyytin välillä jää lyhyeksi, mikä vähentää sivutuotteiden määrää.
Keksinnön mukainen hydrausprosessi voidaan toteuttaa teolli- suusmittakaavaesa siten, että pelkistys tapahtuu kokonaan edullisella painealueella. Paine pidetään reaktorissa välillä - - 1-15 baaria, edullisesti 2-5 baaria. Työliuoksen lämpötila o pidetään edullisella lämpötila-alueella 40-60 C esimerkiksi pienen mittakaavan hydrauksessa reaktorin vaippajäähdytyksellä .
Keksintöä selostetaan alla lähemmin viitaten oheiseen piirustukseen, joka esittää keksinnön mukaista hydrausprosessia kaaviomaisesti.
β 82670
Hydrausvaihs koostuu kiertosäiliöstä 1, johon johdetaan hyd-rattavaa työliuosta 14 pumpun 4 avulla. Työliuosta kierrätetään pumpun 3 avulla putkistossa 8 useammalla peräkkäisellä katalyyttisellä materiaalilla päällystetyillä rakenteilla 10 ja staattisilla sekoittimilla 9 varustetun hydrausreaktorin 2 kautta takaisin kiertosäiliöön 1. Hydrausreaktori 2 on varustettu jäähdytysvaipa1la 6, mutta on selvää, että jäähdytys voidaan järjestää muullakin tavoin. Hydrattava työliuoe 14 voidaan myös johtaa suoraan kierrätysputkistoon 8. Vetyä johdetaan putkesta 12 hydrauskiertoputkistoon vähän ennen hyd-rausreaktorin 2 ensimmäistä staattista sekoitinta 9 ja poia-tokaasut poistetaan putkea 11 pitkin, joka on kiertosäiliön 1 yläosassa. Hydrattua työliuosta poistetaan kiertosäiliön 1 alaosaan liitetyn putken 13 kautta ja johdetaan pumpun 5 ja jälkisuodattimen 7 kautta hapetukseen. Hydrauskonversioon voidaan vaikuttaa säätämällä syötettävän vedyn 12 määrää, reaktorin 2 painetta ja nestevirtausta 8 sen läpi.
Esimerkki
Suoritetussa pienimittakaavaisessa panoskokeessa käytettiin työliuosta, joka sisälsi 2-etyy1iantrakinonia 100 g/1. Liuottimena käytettiin aromaattisten hiilivetyjen ja erään orgaanisen fosforiyhdisteen seosta. Reaktoriputkiston pituus oli 1235 mm, jonne oli asennettu 13 kappaletta 20 mm pituisia staattisia sekoittimia ja 13 kappaletta 75 mm pituisia hunaja-kennotyyppisiä katalyyttirakenteita. Hunajakenno rakentui ohuteeinämäisestä metallisesta tukirakenteesta, jonka pintaan oli kiinnitetty alle 50 mikrometrin paksuinen, huokoinen gam-ma-alumiinioksidikantoaine. Alumiinioksidikerrokseen oli imeytetty palladiumia kaikkiaan 0,11 paino-% koko kennoston painosta. Staattiset sekoittimet ja kennokatalyytit oli järjestetty vuorotellen peräkkäin.
li 82670 9
Työliuokeen virtausmäärä oli 134 1/h, joka vastasi lineaarino- o peutta 0,47 m/e. Lämpötila oli 50 C ja paine reaktorin alkupäässä 4,0 baaria.
Vetyä syötettiin reaktoriin 63 1/h (NTP), josta vain osa kului reaktorissa. Vetyperoksidia tuotettiin reaktorissa keskimäärin 91 kg/<kg palladiumia) tunnissa kahden tunnin panosko-keessa, joten voidaan sanoa, että katalyyttinen palladium-metalli käytettiin tehokkaasti keksinnön mukaisessa hydraus-reaktorisea.

Claims (9)

10 82670
1. Menetelmä vetyperoksidin valmistamiseksi antrakinoni- menetelmällä kierrättämällä reaktioeeosta (8), johon syötetään vetyä tai vetypitoista kaasua (12) ja työliuosta (14) eli antrakinonijohdannaista orgaanisessa liuottimessa, yhtenäisen tai useasta peräkkäisestä osasta koostuvan pitkänomaisen staattisen sekoitusvyöhykkeen (2) kautta antrakinonijohdannaisen hydraamiseksi kiinteän katalyytin läsnäollessa ja poistamalla kiertävästä reaktioseoksesta (8) hydrattua työ-liuosta (13) ja kaasua (11), tunnettu siitä, että reaktio-seosta (8) katalysoidaan (10) putkireaktorissa, jossa reaktio-seosta välillä sekoitetaan staattisessa sekoitusvyöhykkeessä, ja että reaktioeeosta (8) kierrätetään sekoitus- ja katalyyt-tivyöhykkeen (9, 10) läpi nopeudella 0,1-1,5 m/s, edullisesti 0,3-1,0 m/s.
2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että reaktioeeosta (8) sekoitetaan (9) ja katalysoidaan (10) paineessa, joka on 1-15 baaria, edullisesti 2-5 o baaria, ja lämpötilassa, joka on alle 100 C, edullisesti o 40-60 C.
3. Putkimainen reaktori sellaisen reaktioseoksen katalyyttiseksi hydraamiseksi, jossa on vetyä tai vetypitoista kaasua ja työliuosta eli antrakinonijohdannaista orgaanisessa liuottimessa, joka reaktori koostuu yhdestä tai useammasta pe-räkkäisestä staattisesta sekoittimesta (9), tunnettu siitä, että kunkin staattisen sekoittimen perässä on katalyytillä päällystetty rakenne (10).
4. Patenttivaatimuksen 3 mukainen reaktori, tunnettu siitä, että katalyytillä päällystetty rakenne on kennosto-rakenne (10). Il u 82670
5. Patenttivaatimuksen 3 tai 4 mukainen reaktori, tunnettu siitä, että rakenne (10) on päällystetty pysyvän kantoaineen huokoisella kerroksella.
6. Patenttivaatimuksen 5 mukainen reaktori, tunnettu siitä, että huokoisen kantoainekerroksen paksuus on alle 300 /um, mutta edullisesti yli 5 ^um.
7. Patenttivaatimuksen 3 mukainen reaktori, tunnettu siitä, että katalyyttirakenne koostuu kantoainepel1et ei stä, joiden halkaisija on 0,2-10 mm.
8. jonkin patenttivaatimuksen 3-7 mukainen reaktori, tunnettu siitä, että kantoaine on alumiinioksidia, piidiok-sidia, silikaattia ja/tai aktiivihiiltä ja että huokoisen kantoaineen pintaan on imeytetty katalyyttisesti aktiivista palladiumia, platinaa, rodiumia ja/tai nikkeliä.
9. Sellaisen putkimaisen reaktorin käyttö orgaanisessa liuottimessa olevan antrakinonijohdannaisen katalyyttisessä hydrauksessa vedyllä tai vetypitoisella kaasulla, jossa reaktorissa (2) on yksi tai useampia peräkkäisiä staattisia se- *·· koittimia (9) ja kunkin staattisen sekoittimen jälkeen kata- * lyytt irakenne (10), joka edullisesti on kennosto tai muodos- tuu meta 11 ikä ta lyytt i 1 lä imeytetyistä huokoisista kantoaine-pelleteistä. 82670 12
FI890429A 1989-01-27 1989-01-27 Foerfarande foer framstaellning av vaeteperoxid. FI82670C (fi)

Priority Applications (13)

Application Number Priority Date Filing Date Title
FI890429A FI82670C (fi) 1989-01-27 1989-01-27 Foerfarande foer framstaellning av vaeteperoxid.
SE9000228A SE503026C2 (sv) 1989-01-27 1990-01-23 Förfarande för framställning av väteperoxid samt en rörformig reaktor för katalytisk hydrering av en reaktionsblandning
AU48659/90A AU627827B2 (en) 1989-01-27 1990-01-23 A process for the preparation of hydrogen peroxide (ii)
NZ232217A NZ232217A (en) 1989-01-27 1990-01-24 Preparation of hydrogen peroxide by the anthraquinone process
US07/469,281 US5071634A (en) 1989-01-27 1990-01-24 Process for the preparation of hydrogen peroxide (i)
DE4002350A DE4002350A1 (de) 1989-01-27 1990-01-26 Verfahren zur herstellung von wasserstoffperoxid
JP2015147A JPH02275704A (ja) 1989-01-27 1990-01-26 反応と混合を交互に行なう過酸化水素の製造方法
IT83313A IT1240868B (it) 1989-01-27 1990-01-26 Processo per la produzione di perossido di idrogeno (ii)
ES9000487A ES2019045A6 (es) 1989-01-27 1990-01-26 Proceso para la preparacion de peroxido de hidrogeno.
BR909000348A BR9000348A (pt) 1989-01-27 1990-01-26 Processo para a preparacao de peroxido de hidrogenio e reator tubular para a hidrogenacao catalitica de uma mistura de reacao
GB9001801A GB2229431B (en) 1989-01-27 1990-01-26 A process for the preparation of hydrogen peroxide
CA002008656A CA2008656A1 (en) 1989-01-27 1990-01-26 Process for the preparation of hydrogen peroxide (ii)
FR9000987A FR2642413B1 (fr) 1989-01-27 1990-01-29 Procede pour la preparation de peroxyde d'hydrogene ii

Applications Claiming Priority (2)

Application Number Priority Date Filing Date Title
FI890429 1989-01-27
FI890429A FI82670C (fi) 1989-01-27 1989-01-27 Foerfarande foer framstaellning av vaeteperoxid.

Publications (4)

Publication Number Publication Date
FI890429A0 FI890429A0 (fi) 1989-01-27
FI890429A FI890429A (fi) 1990-07-28
FI82670B FI82670B (fi) 1990-12-31
FI82670C true FI82670C (fi) 1991-04-10

Family

ID=8527798

Family Applications (1)

Application Number Title Priority Date Filing Date
FI890429A FI82670C (fi) 1989-01-27 1989-01-27 Foerfarande foer framstaellning av vaeteperoxid.

Country Status (13)

Country Link
US (1) US5071634A (fi)
JP (1) JPH02275704A (fi)
AU (1) AU627827B2 (fi)
BR (1) BR9000348A (fi)
CA (1) CA2008656A1 (fi)
DE (1) DE4002350A1 (fi)
ES (1) ES2019045A6 (fi)
FI (1) FI82670C (fi)
FR (1) FR2642413B1 (fi)
GB (1) GB2229431B (fi)
IT (1) IT1240868B (fi)
NZ (1) NZ232217A (fi)
SE (1) SE503026C2 (fi)

Families Citing this family (18)

* Cited by examiner, † Cited by third party
Publication number Priority date Publication date Assignee Title
FI82920C (fi) * 1989-09-22 1995-04-04 Kemira Oy Foerfarande foer framstaellning av vaeteperoxid
ES2049491T3 (es) * 1989-11-20 1994-04-16 Secr Defence Brit Metodo de separar pentoxido de dinitrogeno de su solucion en acido nitrico.
DE4013090A1 (de) * 1990-04-25 1991-10-31 Peroxid Chemie Gmbh Verfahren zur herstellung von alkyltetrahydroanthrahydrochinon und diese enthaltende arbeitsloesungen fuer die wasserstoffperoxid-herstellung nach dem anthrachinonverfahren
US5217629A (en) * 1990-09-10 1993-06-08 Kemira Oy Procedure for cleaning filter used in production of hydrogen peroxide from anthraquinone
FI88701C (fi) * 1991-07-31 1993-06-28 Kemira Oy Foerfarande foer producering av vaeteperoxid
FI93316C (fi) * 1993-02-10 1995-03-27 Kemira Oy Vetyperoksidiprosessissa käytettävä hydrauskatalyytti ja menetelmä sen valmistamiseksi
SE9504327D0 (sv) * 1995-12-04 1995-12-04 Eka Nobel Ab Method of treating a catalyst
US6207128B1 (en) 1997-05-05 2001-03-27 Akzo Nobel N.V. Method of producing a catalyst
DE59905358D1 (de) 1998-09-12 2003-06-05 Degussa Verfahren zur durchführung von gas-flüssig-reaktionen und durchflussreaktor hierfür
BE1012267A3 (fr) * 1998-11-05 2000-08-01 Solvay Procede de fabrication de peroxyde d'hydrogene.
US6506361B1 (en) 2000-05-18 2003-01-14 Air Products And Chemicals, Inc. Gas-liquid reaction process including ejector and monolith catalyst
DE10052323A1 (de) * 2000-10-21 2002-05-02 Degussa Kontinierliches Verfahren zur Hydrierung
US7147833B2 (en) 2002-03-25 2006-12-12 Huckins Harold A Method for producing hydrogen peroxide from hydrogen and oxygen
EP1350761A1 (de) * 2002-03-28 2003-10-08 Degussa AG Verfahren zur Herstellung von Wasserstoffperoxid
DE202004012976U1 (de) * 2004-08-19 2004-11-18 Lurgi Ag Vorrichtung zur Entfernung von Ammoniak oder Aminen aus Reaktionslösungen
KR101901153B1 (ko) * 2011-01-13 2018-09-21 바이엘 인텔렉쳐 프로퍼티 게엠베하 2,2-디플루오로-1-클로로에탄과 암모니아로부터 2,2-디플루오로에틸아민의 제조방법
KR102191883B1 (ko) * 2015-12-23 2020-12-17 커먼웰쓰 사이언티픽 앤드 인더스트리얼 리서치 오가니제이션 연속 유동 촉매 반응기용 정적 혼합기
US20220362752A1 (en) * 2019-06-21 2022-11-17 Commonwealth Scientific And Industrial Research Organisation Processes for catalytically coating scaffolds

Family Cites Families (19)

* Cited by examiner, † Cited by third party
Publication number Priority date Publication date Assignee Title
US2063596A (en) * 1932-02-19 1936-12-08 Ig Farbenindustrie Ag Thermal treatment of carbon compounds
US2531287A (en) * 1947-07-25 1950-11-21 Rohm & Haas Production of hydrogen cyanide
US2837411A (en) * 1952-11-25 1958-06-03 Olin Mathieson Process for production of hydrogen peroxide
US3112215A (en) * 1959-10-09 1963-11-26 Lonza Ag Preparation of catalytically active coatings
US3372987A (en) * 1964-12-24 1968-03-12 Sueddeutsche Kalkstickstoff Preparation of compounds containing a cn linkage
BE754657Q (fr) * 1965-11-29 1971-01-18 Kenics Corp Appareil melangeur
NL139013B (nl) * 1965-12-04 1973-06-15 Degussa Werkwijze voor het bereiden van waterstofperoxyde volgens het antrachinonkringloopprocede.
US3565581A (en) * 1968-05-16 1971-02-23 Fmc Corp Production of hydrogen peroxide in the anthraquinone process using a novel catalytic fixed bed
US3635841A (en) * 1969-06-16 1972-01-18 Engelhard Min & Chem Novel anthraquinone hydrogenation catalyst
DE2522106C3 (de) * 1975-05-17 1982-04-15 Bayer Ag, 5090 Leverkusen Vorrichtung zum kontinuierlichen Mischen fließfähiger Stoffe und Verfahren zum Herstellen eines Mischeinsatzes
US4313680A (en) * 1979-11-05 1982-02-02 Chevron Research Company Reactor for fast reactions
DE3036599C1 (de) * 1980-09-27 1982-03-25 Degussa Ag, 6000 Frankfurt Verfahren zur Herstellung von Cyanwasserstoff
JPS57140643A (en) * 1981-02-25 1982-08-31 Kubota Ltd Coated pipe for reactor subjected to pyrolysis and reforming of hydrocarbon
US4428922A (en) * 1982-05-14 1984-01-31 Fmc Corporation Process for manufacturing hydrogen peroxide
SE431532B (sv) * 1982-09-08 1984-02-13 Eka Ab Forfarande vid framstellning av veteperoxid
US4428923A (en) * 1982-11-09 1984-01-31 Degussa Aktiengesellschaft Continuous process for the production of hydrogen peroxide according to the anthraquinone process
DE3521767A1 (de) * 1985-06-19 1987-01-02 Basf Ag Katalysatorfestbettaufbau unter verwendung wabenfoermiger koerper
CH670573A5 (fi) * 1985-11-22 1989-06-30 Sulzer Ag
DE3622177A1 (de) * 1986-07-02 1988-01-14 Veba Oel Entwicklungs Gmbh Vorrichtung zum mischen disperser stroeme vor ihrem eintritt in ein katalysatorbett

Also Published As

Publication number Publication date
FI82670B (fi) 1990-12-31
US5071634A (en) 1991-12-10
SE503026C2 (sv) 1996-03-11
FI890429A0 (fi) 1989-01-27
IT9083313A0 (it) 1990-01-26
FR2642413B1 (fr) 1993-05-21
CA2008656A1 (en) 1990-07-27
BR9000348A (pt) 1990-12-04
IT9083313A1 (it) 1990-07-28
AU627827B2 (en) 1992-09-03
GB2229431B (en) 1993-02-24
DE4002350A1 (de) 1990-08-23
IT1240868B (it) 1993-12-17
AU4865990A (en) 1990-08-02
SE9000228D0 (sv) 1990-01-23
FI890429A (fi) 1990-07-28
FR2642413A1 (fr) 1990-08-03
GB9001801D0 (en) 1990-03-28
JPH02275704A (ja) 1990-11-09
ES2019045A6 (es) 1991-05-16
NZ232217A (en) 1992-06-25
GB2229431A (en) 1990-09-26
SE9000228L (sv) 1990-07-28

Similar Documents

Publication Publication Date Title
FI82670C (fi) Foerfarande foer framstaellning av vaeteperoxid.
FI70398C (fi) Foerfarande vid framstaellning av vaeteperoxid
FI95457B (fi) Menetelmä vetyperoksidin valmistamiseksi ja siinä käytettävä reaktori
US5853693A (en) Hydrogenation catalyst for production of hydrogen peroxide, and method for preparation of same
Albers et al. Development of a monolith-based process for H2O2 production: from idea to large-scale implementation
US6521767B1 (en) Method for suspension hydrogenation of an anthraquinone compound in a special reactor in order to produce hydrogen peroxide
US6150564A (en) Selective liquid-phase hydrogenation of α,β-unsaturated carbonyl compounds
CA2389428C (en) Method for producing hydrogen peroxide
FI82669C (fi) Foerfarande foer framstaellning av vaeteperoxid.
WO2006038893A1 (en) Oxidation of phenolic compound with hydrogen peroxide generated in the presence of the phenolic compound
FI88701C (fi) Foerfarande foer producering av vaeteperoxid
FI77633B (fi) Foerfarande foer framstaellning av vaeteperoxid.
JPH09278419A (ja) 過酸化水素製造に使用される作動溶液の再生方法
JP2001170485A (ja) アントラキノン類の水素化触媒

Legal Events

Date Code Title Description
MM Patent lapsed

Owner name: KEMIRA OY