FI79083C - Foerfarande och anordning foer att boeja glasskivor i horisontalt laege. - Google Patents

Description

1 79083

Menetelmä ja laite lasilevyjen kupertamiseks1 vaakasuorassa asennossa Tämä keksintö koskee patenttivaatimuksen 1 johdannon mukaista menetelmää lämpöplastis ia aineita, erityisesti lasia, olevien levyjen kupertamiseksi kohottamalla mainittuja levyjä kuljet-timelta kaasuvirtausten avulla ja painamalla ne yläpuolella olevaa kuperrusmuottia vasten. Keksintö koskee myös menetelmän suorittamiseksi tarkoitettua laitetta.

EP-patenttijulkaisusta 0 005 306 on tunnettua kupertaa lasilevy kohottamalla sitä sen painamiseksi jotakin kannatinpin-taa vasten useiden toisistaan riippumattomien kuumien ilma-suihkujen avulla, jotka suunnataan lasilevyn alapintaan ja jotka lähtevät paineilmalla täytetyn laatikon yläseinämään tehdyistä suuttunen muotoisista aukoista, ja sitten irrottamalla mainittu levy tältä kannatinpinnalta kuperrusmuoti1le. Pudotessaan levy kupertuu tällöin oman painonsa vaikutuksesta; mahdollisesti voidaan järjestää myös levyn puristaminen yläpuolisen kannattavan pinnan ja muotin välissä.

Kannatinpinnan läpi on lisäksi tehty reikiä, joiden kautta lasilevy imetään samalla kun sitä nostetaan sen alapintaan kohdistuvilla ιlmasuihkui1la.

Kuperrusmuottina voi olla renkaan muotoinen kehys, jota kutsutaan myös kehikkoma11iksi ja jonka tehtävänä on kannattaa reunaosallaan kuperrettavaa lasilevyä sen reunasta.

Tässä tunnetussa menetelmässä kuperruskehikko vaikuttaa mekaanisesti lasilevyn reunaan, joka kuperrusta varten on kuumennettu korkeaan lämpötilaan, jotta se olisi muovailtava.

Suotuisimmaesa tapauksessa tämä vaikutus syntyy vain lasile- 2 79083 vyn omasta painosta, mutta sitävastoin kun lasilevy työnnetään voimakkaasti kehikon suuntaan tai kun se on puristettuna sitä kannattavan pinnan ja renkaan muotoisen kehikon välissä, mekaaninen vaikutus on paljon voimakkaampi. Tällainen mekaaninen vaikutus lasilevyn reunaan on vahingollinen; sen tunnusmerkkinä ovat ulkonäkövirheet lasin pinnassa ja kieroutumat, jotka helposti aiheuttavat optisen laadun huonontumista .

Tällaiset ulkonäkö- ja muotovirheet lasilevyjen ulkoreunan alueella ovat erityisen haitallisia, kun kysymys on ajoneuvojen ikkunoiden laseista, joissa toisaalta optinen laatu on en-sijaisen tärkeä turvallisuuden kannalta ja toisaalta nykyaikaisten asennusmenetelmien vuoksi, joissa mainitut ikkunalasit asennetaan suoraan kosketukseen autonkorin kanssa asentamatta väliin mitään tiivistettä ja useimmiten yksinkertaisesti liimaamalla, jolloin koko ikkunalasin pinta on reunaan asti näkyvissä ulkoapäin, jolloin ulkoreuna-alueellakaan olevia ulkonäköä koskevia vikoja ei voida hyväksyä.

Lisäksi kun lasilevy asetetaan tai työnnetään renkaan muotoiselle kehikolle, ei voida estää levyn keskiosien, joita kehikko ei kannata, hallitsematonta ja epäsuotavaa muodonmuutosta, joka aiheutuu jo pelkästään painovoiman vaikutuksesta.

Keksinnön tavoitteena on kehittää sellainen lasilevyjen kuper-rusmenetelmä, jossa ei ole aikaisemmin tunnetun tekniikan vikoja, eli sellainen menetelmä, jolla voidaan valmistaa kuper-rettuja lasilevyjä, joiden kuperrusprofiili on tarkasti hallittu, ilman ei-toivottuja muodonmuutoksia ja samalla ilman kuperruskehikon mekaanisen vaikutuksen aikaasaamia vikoja ja muutoksia.

Keksinnön tavoitteena on myös sopiva laite menetelmän suorittamiseksi .

Tätä varten siinä ehdotetaan lasilevyjen kuperrusmenetelmää, 3 79083 jolle on tunnusomaista se, mitä on esitetty patenttivaatimuksessa 1 .

Keksinnön mukaisen laitteen tunnusmerkit selviävät vastaavasti patenttivaatimuksesta 11.

Keksinnön mukaisessa menetelmässä alempi kannatinlaite ei enää toimi kuperrusmuottina, kuten tunnetussa tekniikassa, vaan yksinomaan kuperrettujen levyjen kuljetusvälineenä niiden ohjaamiseksi seuraavaan työasemaan, joka on periaatteessa poltto- tai karkaisuasema.

Lasilevyn kupertaminen sen lopulliseen muotoon tapahtuu yksinomaan kaasun paineella, joka painaa mainittua lasilevyä sen koko pinnalta yläpuolista kuperrusmuottia vasten, jonka geometria ja profiili vastaavat halutun kuperretun levyn geometriaa ja profiilia ja joka on kooltaan mieluiten hieman levyä pienempi.

Näin ollen mikään työkalu ei pääse kuperruksen aikana kohdistamaan pienintäkään mekaanista puristusta lasilevyyn. Vieläpä silloinkin, kun kuperrettu lasilevy asetetaan kannatinlait-teelle, se ei vaikuta siihen millään tavoin vahingoittavasti, koska lasilevy on osaksi kaasun kannattamana ja koska kanna-tinlaitteeseen kohdistuva voima ei tällöin ole riittävän suuri jättääkseen siihen minkäänlaisia jälkiä tai muuttaakseen mitenkään sen muotoa.

Vieläpä asettamieenkin hetkellä lasilevy lasketaan hitaasti ja hellävaroen kannatinlaitteelle ja asettamisen jälkeen huomattava osa lasin painosta, noin Θ0 %, on kaasuvirtauksen tasapainottamana .

Tästä syystä lasin niillä alueilla, joilla lasi nojaa kanna-tinlaitteeseen, ei voi esiintyä hallitsematonta ja ei-toivot- tavaa ylikupertumista, koska kaasu kannattaa huomattavaa osaa lasin painosta.

4 79083 Tämän lasin oman painon huomattavasti keventyneen vaikutuksen vuoksi voidaan kannatinlaitteena jopa käyttää ei lasilevyn muotoon sovitettua kannatinkehystä, vaan sen asemesta pelkästään mitä yksinkertaisinta kannatinlaitetta, joka muodostuu esimerkiksi kolmesta kannatinhaasta, jotka sopivat profiililtaan ja muodoltaan erilaisiin lasilevyihin.

Lisäksi koska keksinnön mukaan kuperrus suoritetaan yksinomaan kuumennetun kaasuvirtauksen avulla, lämpötilan säätö ei ole yhtä olennainen parametri kuin tunnetun tekniikan mukaisissa mekaanisissa kuperrusmenetelmissä. Tämä on erityisen tärkeä etu varmuuslasien valmistuksen kannalta, ne kun karkaistaan kupertamisen jälkeen nopeasti jäähdyttämällä.

Keksinnön mukaista menetelmää voidaan käyttää ei ainoastaan yksittäisten lasilevyjen kupertamiseen, vaan se soveltuu erityisen hyvin useiden päällekkäin asetettujen lasilevyjen, jotka esimerkiksi kootaan sen jälkeen välikerroksineen kerrosla-sien muodostamiseksi, kupertamiseen yhtäaikaa. Päinvastoin kuin aikaisemmilla klassillisilla menetelmillä useiden päällekkäin sovitettujen lasilevyjen kupertamiseksi samanaikaisesti, keksinnön mukaisella menetelmällä voidaan ensimmäistä kertaa välttää ei-toivottavat taipumat, jopa lasilevypareja ku-perrettaessa. Lisäksi tällä tavoin voidaan kupertaa jopa muodoltaan monimutkaisia lasilevypareja, mikä ei ole ollut mahdollista klassillisilla menetelmillä.

Keksinnön mukaisessa menetelmässä lasilevyjen alta puhalletun kuuman kaasun paine vaihtelee vuorotellen korkeasta, noin 100-400 millimetriä vettä (mm^O), alhaisempaan arvoon, noin 5-30 mmt^O, näiden rajojen riippuessa pääasiassa lasilevyjen paksuudesta ja niiden lukumäärästä.

Edullisesti lasilevyjen alle vaikuttava kuuma kaasuvirtaus on 79083 sellainen, että sen virtauskenttä on tasainen, ilman paikallisia huippuja, ja myös sellainen, ettei siinä ole käytännöllisesti katsoen lainkaan staattisen paineen komponentteja, jotka johtaisivat painegradienttien muodostumiseen lasin alapuolella.

Mahdollisesti, esimerkiksi silloin kun kysymys on suurista taipumista voimakkaasti kuperrettujen lasilevyjen valmistamiseksi, on myös mahdollista luoda kaasuvirta, jonka virtaus-kenttä ei ole tasainen, eli sellainen, jossa pääasiassa dynaaminen paineprofiili on voimakkaasti kuperrettaessa käytettyjen marginaalialueiden alapuolella korkeampi.

Edullisesti ennen kupertamista kuperrusaseman alussa tai jopa kuumennusuunin viimeisessä osassa voidaan järjestää lasilevyjen alapintaan suuntautuva kuuma kannattava kaasuvirta, joka tasapainottaa osan lasilevyjen omasta painosta. Tällöin vältetään mahdolliset muodonmuutokset, joita saattaisi esiintyä kun lasilevyjä kuljetetaan kuljetinrullilla. Tämä lisätoimenpide auttaa myös saamaan aikaan hyvänlaatuisia kuperrettu-ja lasilevyjä.

Keksintöä kuvataan nyt yksityiskohtaisemmin viitaten liitteenä oleviin piirustuksiin, jotka esittävät: - kuvio 1: kaavakuvaa kuperrusmenetelmän kulusta, - kuvio 2: laitetta, joka on tarkoitettu lasilevyn kupertami- seen keksinnön mukaisella menetelmällä, sitten mainitun lasilevyn karkaisemiseen, - kuvio 3: leikkauskuvaa kuvion 2 mukaisesta laitteesta vii van II-II kohdalta, - kuvio 4: pystyleikkausta kuvion 2 mukaisesta laitteesta viivan IV-IV kohdalta, - kuvio 5: keksinnön mukaisen laitteen ensimmäistä muunnel maa, jossa on sivuhaara, - kuvio 6: keksinnön mukaisen kuperruslaitteen erästä toista muunnelmaa, jossa on kaksi erillistä puhallinta ei-tasaisen 6 79083 virtauskentän muodostamiseksi lasin alle, - kuvio 7: pitkittäissuuntaisena leikkauksena keksinnön mukaista kuperrusuunia, joka on tarkoitettu lasilevyparien ku-pertamiseen.

Kuviossa 1 on esitetty kuperrusuunin läpi menevänä pystyleik-kauksena keksinnön mukaisen kuperruksen eri vaiheet peräkkäin .

Tärkeimpinä rakenneosina kuperrusasemaan kuuluu: vaakasuora rullakuljetin 1, kuperrusaseman keskelle ja rullakuljettimen 1 yläpuolelle sovitettu kuperrusmuotti 2, joka on asennettu tuille, jotka mahdollistavat sen nostamisen ja laskemisen, ku-perrusmuotin 2 molemmin puolin olevia kiskoja 3, joilla voi siirtyä vaunu 4, joka on varustettu kannatinkehikon muotoisella kuljetinlaitteella 5, rullakuljettimen 1 alapuolella oleva kaasunvirtauskanava 6, josta kuuma kaasu- ja erityisesti ilmavirta ohjataan pystysuoraan ylöspäin rullakuljettimen 1 rullien välistä, sekä hormi 10, joka sulkee kuperrusaseman yläosan kuuman kaasun talteenottamiseksi ja joka on liitetty putkijohtoon 1, joka ohjaa tämän kaasun takaisin kanavaan 6.

Kuuman kaasuvirtauksen, esimerkiksi ilmavirtauksen, tuottavien elinten, joita kuvataan yksityiskohtaisemmin tuonnempana, on määrä luoda homogeeninen kaasuvirtaus, jonka painepro-fiili on tasainen ilman painehuippuja, eli paineprofiili, jossa paineen nousua tapahtuu vain valikoiduissa kohdissa.

Lasilevyn 14, joka on kuumennettu kuperruslämpötilaan, kuljettavat kuljetinrullat 1, joita käyttää moottori, nuolen F suuntaan kuumennusuunista, jota ei ole esitetty, kuperrusasemaan.

Tämä tilanne, jossa lasilevy ei ole vielä joutunut lopulliseen asentoonsa kuperrusasemassa, on esitetty kuvion 1 kuvassa A. Prosessin tässä vaiheessa kuperrusmuotti 2 on ala-asennossa eli vain lyhyen välimatkan päässä lasilevyn 14 yläpuolella. Alhaalta suunnataan lasilevyä 14 kohti kuuma ilrnavir- 7 79083 ta, jonka lämpötila on noin 650°c ja virtausnopeus sellainen, että kun lasilevy on 4 tnm:n paksuinen, välittömästi mainitun levyn 14 alla vallitsee noin 10 mmf^Orn puristus- eli dynaaminen paine. Tällaisella kaasuvirtauksella lasilevyn 14 oma paino kompensoituu siinä määrin, että lasilevyn muoto ei muutu sen ollessa painuneena kuljetinrullien 1 välissä, mutta toisaalta kuljetinrullien 1 kannattama osa levyn omasta painosta riittää kuitenkin levyn kuljettamiseen. Tämän kuuman ilmavirran syöttönopeus ja paine säädetään lasilevyn 14 paksuuden mukaan.

Kun lasilevy 14 on päässyt kuperrusasemaan ja tullut kuperrus-muotin 2 alle, kuuman kaasuvirran syöttonopeutta ja siten myös painetta nostetaan nopeasti aina arvoon, joka riittää irrottamaan lasilevyn 14 kuljetinrullilta 1 ja painamaan sen kokonaan kuperrusmuotin 2 pintaa vasten. Tämä tilanne on esitetty kuvion 1 kuvassa B.

Kuten kuviossa on esitetty, on valittu sellainen kuperrusmuot-ti 2, joka on lähes tarkasti lasilevyn 14 kokoinen. Edullisesti voidaan myös käyttää kuperrusmuotteja 2, joiden koko on hieman pienempi, esimerkiksi 5-10 mm pienempi koko muotin kehältä kuin lasilevy.

Heti kun lasilevy 14 on painettu kuperrusmuottia 2 vasten, se viedään ylimpään asentoonsa (kuva C - kuvio 1). Tänä aikana nouseva kaasuvirtaus pysyy samana, jolloin lasilevy 14 pysyy paikallaan muottia 2 vasten sen siirtyessä ylöspäin. Samassa (kuva D - kuvio 1) kannatinkehyksellä 5 varustettu vaunu 4 viedään kuperrusmuotin 2 alapuolelle ja asetetaan lasilevyn 14 alle liu'uttamalla sitä kiskoilla 3.

Sitten (kuva E - kuvio 1), samalla kun kaasun paine pidetään korkeana, kuperrusmuotti 2 lasketaan niin alas, että lasilevy 14 on erittäin pienen välimatkan päässä, esimerkiksi muutaman millimetrin päässä siitä kannatinkehikon 5 yläpuolella. Kun tähän asentoon on päästy, kaasuvirtauksen paine lasketaan 8 79083 alas, noin 10 mmH20. Tämän seurauksena lasilevy 14 asettuu hitaasti ja hellävaroen kannatinkehikolle 5 (kuva F) . Alhainen kaasunpaine, noin 10 mtnl^C), säilytetään; se estää lasilevyä painumasta ei-toivottavasti kannatinkehikon 5 sisään. Ku-perrusmuotti 2 viedään sitten takaisin ylimpään asentoonsa.

Kun kuperrusmuotti 2 on päässyt ylimpään asentoonsa, vaunu 4 nyt kuperrettu kannatinkehikon 5 kannattama lasilevy 14 mukanaan ohjataan kiskoilla 3 kuperrusaseman ulkopuolelle. Kuper-rusasema on tällöin vapaana seuraavan lasilevyn 14' kuperrus-prosessia varten, joka levy tulee tällä välin kuperrusasemaan kuljetinrullilla 1 (kuva G). Samalla kun lasilevy 14' tulee kuperrusasentoonsa, kuperrusmuotti 2 laskeutuu alimpaan asentoonsa, jossa kuperruspinta on juuri ja juuri lasilevyn 14’ yläpuolella. Aivan samoin kuin kuvissa F ja G esitetyissä prosessin vaiheissa, kaasunpaine on tällä hetkellä alhaisessa arvossaan, jottei lasilevyn 14' mudossa pääse tapahtumaan ei-toivottuja muutoksia ennen kaikkea sen painuessa kuljetin-rullien 1 väliin. Nyt ollaan jälleen kuperrusjakson alussa, joka on esitetty kuvassa A.

Tämä keksinnön mukainen kuperrusmenetelmä soveltuu erityisen hyvin ajoneuvojen ikkunalasien valmistukseen, jossa nämä lasit kuperruksen jälkeen mahdollisesti karkaistaan.

Lasilevyjen kuperrusta ja karkaisua varten tarkoitettua laitteistoa selitetään yksityiskohtaisesti kuvioiden 2, 3 ja 4 yhteydessä.

Kuljetinrullat 1 muodostavat vaakasuoran kuljetinlaitteen ka-navatyyppisen läpivientikuumennusuunin sisällä, jota kuitenkaan ei ole esitetty sellaisena kuvion selvyyden parantamiseksi. Näiden kuljetinrullien 1 käyttö tapahtuu kitkakykennällä taipuisan päättömän metallihihnan 16 avulla, joka liikkuu ja on kiristetty pyörille 17. Kuljetinrullien 1 päät 18 lepäävät vapaasti pyörien tällä metallihihnalla.

79083

Kuperrusasemassa, joka tulee kuumennusuunin jälkeen, lasi-levyjen 14 kuljetustason yläpuolella oleva umpipintainen ku-perrusmuotti 2 pääsee vapaasti liikkumaan pystysuorassa suunnassa ja se viedään eri asentoihin säädettävän sylinterin 20 avulla. Poikkisuuntaan kuljetussuuntaan F nähden, jossa lasilevyt 14 tulevat kuperrusasemaan, on mainittuun kuperrusase-maan sovitettu kuperrusmuotin 2 molemmin puolin kiskoja 3, joita pitkin liukuu kaksi vaunua 4, jotka kumpikin kannattavat kannatinkehikkoa 5. Nämä vaunut rullaavat kukin vuorollaan kuperrusasemaan, jossa ne ottavat joka kerran kantaakseen jo kuperretun lasilevyn 14 ja menevät sen jälkeen toiseen kahdesta karkaisuasemasta, jotka on sovitettu kuperrus-aseman viereen ja joissa lasilevyt karkaistaan. Kumpaankin karkaisuasemaan vaunun 4 alapuolelle ja yläpuolelle on sijoitettu puhalluslaitteita 22, jotka muodostuvat esimerkiksi pu-hallusrei'illä 21 varustetuista rampeista, joiden avulla lasilevyille 14 suoritetaan tavalliseen tapaan nopea jäähdytys.

Kuperrusasemaan kuljetinrullien 1 alapuolelle on sovitettu poikkileikkaukseltaan suorakulmainen virtauskanava 6, jonka kautta kuuma kaasuvirta, jonka virtauskenttä on homogeeninen, suunnataan pystysuoraan ylöspäin. Kaasuvirta virtaa kuperrusmuotin 2 ympäri ja sen kokoaa kattomainen hormi 10, joka palauttaa sen takaisin kanavaan 6 putkijohdon 11 kautta.

Laitteet, joilla on määrä aikaansaada ja säädellä kaasuvirta, on esitetty yksityiskohtaisesti kuvioissa 3 ja 4. Koska, jotta lasilevy 14 saataisiin irrotetuksi kuljetinrullilta 1 ja kuperrus saataisiin suoritetuksi, on luotava kuuma kaasuvir-taus, joka kohdistaa lasilevyyn 14 noin 100-250 rrunH20:n dynaamisen paineen tasaisesti yli koko sen pinnan, on aikaansaatava sopivien tuulettimien avulla suuri virtausnopeus tarvittavalla paineella. Kaasuvirran, esimerkiksi ilmavirran, lämpötilan on lisäksi oltava tilan sisällä noin 650°C. Tärkeää on myös, että kaasuvirtaus on kuperrustilan sisällä mahdollisimman tasainen eli siinä ei saa olla häiritseviä pyörteitä, jotka saattaisivat vaikuttaa haitallisesti kuperrusprosessiin.

10 79083

Kuuman kaasuvirtauksen aikaansaamiseen tarkoitettujen laitteiden on oltava myös sellaiset, että painetta ja virtausnopeutta voidaan nopeasti säädellä, jotta päästään nopeasti alhaisesta paineesta korkeaan paineeseen ja päinvastoin.

Tarvittavan kuuman kaasuvirtauksen aikaansaamiseksi on suositeltavaa käyttää esimerkiksi laitetta, jota on kuvattu EP-julkaisussa 0 106 758. Tässä aikaisemmin kuvatussa laitteessa kuuman kaasun lähettää säteen suunnassa puhallin tilassa, jonka ylhäältäpäin sulkevassa seinämässä on suuri määrä kaasun poistoreikiä, joiden koko on määrätty ja jotka on myös sijoitettu määrätyllä tavalla; kaasunpoistorei'illä varustetun sul-kuseinämän ja lasilevyn välinen etäisyys on sellainen, että kaasusuihkut pääsevät yhtymään ja menemään päällekkäin, jolloin lasilevyn tasolla muodostuu yhtenäinen virtauskenttä. Lisäksi kaasun poistumispinta, jota rajaavat lasilevyn syrjät ja sulkuseinämä, on vähintään yhtä suuri ja mielellään suurempi kuin kaasunpoistoreikien poikkileikkausten summa tilan sul-kuseinämässä pinnalla, joka on yhtä suuri kuin lasilevyn pinta .

Voidaan myös käyttää poikittaisvirtauspuhaltimia, jotka ovat erityisen edullisia tässä kysymyksessä olevassa sovellutuksessa. Näissä puhaltimissa ei ainoastaan ole poikkileikkaukseltaan suorakulmaiset kanavat, jotka sopivat erityisen hyvin kysymyksessä olevaan tapaukseen, ja suotuisat virtausolosuhteet, vaan lisäksi niissä voidaan käyttää suhteellisen korkeita lämpötiloja, sillä turpiineja kannattavat laakerit on sovitettu kuuman kaasuvirtauksen ulkopuolelle. Lisäksi tällaisissa poikittaisvirtauspuhaltimissa säätömahdollisuudet ovat paremmat ja ne vievät vähemmän tilaa.

Kuvioiden 3 ja 4 mukaisissa suoritusmuodoissa on siis käytetty poikittaisvirtauspuhallinta 28 kuuman kaasuvirran aikaansaamiseen. Puhaltimen 28 poikkileikkaukseltaan suorakulmainen syöttökanava 29 on liitetty putkijohtoon 11, joka lähtee kuperrusaseman yläpuolella olevasta poistohormista 10. Tur- 11 79083 piini 32, jossa on siivekkeitä 33, pyörii pesässä 31, kun sen sijaan sen laakerit 34 ovat pesän 31 ulkopuolella. Turpiinia 32 käyttää moottori 36. Poistokanava 37, jonka poikkileikkaus on jokseenkin sama kuin kuperrusvyöhykkeessä tarvittavan kuuman ilvavirtauksen poikkileikkausala, on sijoitettu puhal-timen 28 yläpuolelle, kuperrusvyöhykkeen alapuolelle ja se avautuu virtauskanavaan 6, jonka avulla kaasuvirta ohjautuu lasilevyjä kohti.

Syöttökanavan 29 ja putkijohdon 11 välissä on kanavanosa 39, johon on sovitettu sähköllä toimivia kuumennuslaitteita ilmavirran kuumentamiseksi tarvittavaan lämpötilaan, noin 650°C:en.

Virtauskanavaan 6 on sovitettu liikkuvia läppiä 42, joiden avulla virtausnopeutta voidaan suurentaa tai pienentää. Näiden läppien 42 yläpuolella on pystysuuntaisia ohjauslevyjä 44, jotka tasoittavat kaasun virtauksen.

Kuviossa 5 esitetyn muunnelman mukaan kanavan 37 sivuseinä-mään on tehty aukko 100, jonka sulkeutumista voidaan säädellä tarpeen mukaan liikkuvalla läpällä 101, jolloin virtauskanavaan 6 voidaan ohjata joko koko ilmavirta, jolloin käytössä on suurin mahdollinen puhalluspaine, tai ainoastaan osa siitä, jolloin paine on pienempi. Aukosta 100 ohjattu osa palautetaan edullisesti putkijohtoon 11 kanavan 102 kautta. Tämä sivukanavajärjestelmä antaa mahdollisuuden muutella yksinkertaisesti lasilevyjen alle puhalletun ilmavirran painetta ja virtausnopeutta.

Kuvioissa 3 ja 4 nähdään lisäksi edelleen kuljetinrullat 1, kiskot 3, joilla vaunu 4 pääsee liukumaan kannatinkehikkoi-neen 5, samoin kuin kuperrusmuotti 2, joka on asennettu liikkuvaksi pystysuorassa suunnassa sylinterin 20 tai jonkin vastaavan mekaanisen nostojärjestelmän avulla. Sylinteri 20 on asennettu poikkipalkkien 46 avulla poistohormin 10 sisälle. Kuperrusasernan molemmin puolin nähdään vielä karkaisuasema, joka käsittää puhalluslaitteet 22, jotka on sovitettu jo ku- perrettujen lasilevyjen kuljetustason ylä- ja alapuolelle.

12 79083

Puhalluslaitteet 22 on liitetty sovilla taipuisilla letkuilla 48 laatikoihin 49, joihin syötetään karkaisuilmaa tai -kaasua, mieluiten huoneenlämpötilassa.

Kuviossa 3 on myös esitetty lasilevyjen kuumennusuunin viimeinen osa, ennen niiden joutumista kuperrusasetnaan. Tässä viimeisessä osassa lasilevyt joutuvat jo kuperrukseen tarvittavaan lämpötilaan; tällöin on vaarana, että niiden muoto muuttuu niiden oman painon vaikutuksesta, kun niitä kuljetetaan kuljetinrullilla 1. Tämän vaaran poistamiseksi jo itse kuu-mennusuunissa, erityisesti sen viimeisessä osassa, suunnataan kuuma kaasuvirtaus alhaalta ylöspäin, jolloin osa lasilevyjen painosta saadaan kannatetuksi ja kevennetyksi osaksi kuljetin-rullilta. Kuten kuperrusasemassa, on tässäkin järjestetty rul-lakuljettimen 1 alapuolelle virtauskanava, johon syötetään kuuma kaasuvirta poikittaisvirtauspuhaltimesta 53, jonka turpiinia 54 käyttää moottori 55. Tämä virtaukseltaan tasainen virta suunnataan lasilevyjä kohti.

Rullakuljettimen 1 yläpuolella kaasuvirran kokoaa poistohormi 56 ja se kierrätetään takaisin putkijohdon 57 avulla. Kuuman kaasun takaisinkierrättävän putkijohdon sisällä, mielellään heti ennen poikittaisvirtauspuhaltimen 53 imuaukkoja, on kuumennu syksikko, jota ei ole esitetty kuviossa ja jonka avulla kaasu kuumennetaan takaisin tarvittavaan lämpötilaan, noin 650°C:en. Kaasun syöttönopeus ja paine, jotka aikaansaadaan poikittaisvirtauspuhaltimella 53, määritetään ja säädetään lasilevyjen paksuuden mukaan sellaisiksi, että mainittujen lasilevyjen alla vallitsee 5-30 mmH20:n dynaaminen paine. Tällöin ainoastaan noin 10-20 % lasilevyjen omasta painosta on kuljetinrullien 1 kannattamana.

Kuviossa 6 esitetyssä suoritusmuodossa, joka koskee erästä keksinnön mukaisen menetelmän suorittamiseen sopivaa laitteis- i3 79083 tomuunnelmaa, siirtyminen kaasuvirtauksen suuresta syöt-tönopeudesta pieneen nopeuteen ja päinvastoin tapahtuu erityisen rationaalisella ja tehokkaalla tavalla kahden teholtaan erilaisen poikittaisvirtauspuhaltimen 61 ja 63 avulla, jotka toimivat vuorotellen tarvittavan kantavan kaasuvirtauksen luomiseksi. Tätä varten virtauskanavaan 6 on liitetty toisen poikittaisvirtauspuhaltimen, esimerkiksi viitenumerolla 61 merkityn, jonka teho on suhteellisen suuri, poistokanava 60 sekä toisen poikittaisvirtauspuhaltimen , esimerkiksi viitenumerolla 63 merkityn, jonka teho on suhteellisen pieni, poisto-kanava 62. Poistokanavat 60 ja 62 on sovitettu toisiinsa nähden siten, että läpällä 64 voidaan valinnaisesti avata toinen tai toinen poistokanavista 60 ja 62 ja samalla sulkea toinen, 62 tai 60. Putkijohdon 67, vastaavasti 68, päähän on sovitettu kuumennusyksikkö 70, vastaavasti 72, jonka avulla kaasuvirta kuumennetaan tarvittavaan lämpötilaan, noin 650°C:en. Näin kuumennettu kaasu ohjataan puhaltimeen 61, vastaavasti 63, kanavan 71, vastaavasti 69, kautta. Puhaltimet 61 ja 63 pyörivät kukin nopeudella, joka vastaa korkeata ja alhaista syöttönopeutta ja painetta, jotka tarvitaan menetelmän eri vaiheissa.

Lasilevyn 14 painamiseksi kuperrusmuottia 2 vasten ja sen pitämiseksi sitä vasten läppä 64 pannaan asentoon, joka syöttää ja kierrättää kaasun suurimmalla syöttönopeudella ja suurimmalla paineella. Sitävastoin lasilevyn 14 asettamiseksi kuperruksen jälkeen vaunulle 4, asetetaan läppä 64 toiseen ääriasentoonsa, jolla saadaan aikaan kaasun syöttö ja kierrätys pienimmällä nopeudella ja paineella.

Kuviossa 6 puhaltimen 61 on oletettu toimivan suurimmalla syöttönopeudella; tällöin lasilevyn 14 painamiseksi kuperrus-muottia 2 vasten läppä 64 menee katkoviivoin merkittyyn asentoon .

Koska keksinnön mukainen menetelmä, joka soveltuu kuperrettu-jen, joko karkaistujen tai karkaisemattomien ikkunalasien vai- I·» 79083 mistukseen, soveltuu myös erityisen hyvin kuperrettujen, karkaistujen tai karkaisemattomien yhdistelmälasien, joka käsittävät kaksi tai useampia yhteen liitettyjä lasilevyjä, valmistukseen, kuvaamme esimerkkinä kuvioon 7 liittyen laitteistoa, jossa voidaan karkaista yhtäaikaa kaksi lasilevyä.

Tämä kuperuslaitteisto käsittää kuumennusuunin, jossa lasilevyt kuumennetaan kuperruslämpötilaan, kuperrusaseman 77, jossa lasilevyt kuperretaan haluttuun muotoon, kaksi jäähdytys-asemaa 78 ja 79 lasilevyjen jäähdyttämiseksi hitaasti asteittain ja jäähdytystilan 80, jossa lasilevyt jäähdytetään lopullisesti nopeammin tavanomaiseen myöhempää käsittelyä varten tarvittavaan lämpötilaan. Liikkuville vaunuille 83 sovitettujen renkaan muotoisten kehikoiden 84 kannattamat lasilevypa-rit 82 ohjataan määrätyssä tahdissa kiskoilla 85 laitteiston läpi.

Kuperrusaseman 77 alapuolella on poikittaisvirtauspuhallin 87, joka aikaansaa kaasuvirtauksen, joka suunnataan virtauska-navan 88 kautta vaunun 83 kannattamiin lasilevyihin. Säätö-läppien 89 avulla tai säätelemällä puhaltimen 87 turpiinin 90 käyntiä sen moottoria 91 ad hoc ohjaamalla, kaasun virtausnopeus virtauskanavassa 88 voidaan nostaa korkeaan arvoon, jolloin lasilevypari 82 saadaan painetuksi kuperrusmuottia 2 vasten. Laskemalla myöhemmin virtausnopeutta saadaan lasilevypari 82 kuperruksen jälkeen laskeutumaan ja asettumaan hitaasti renkaan matoiselle kuljetuskehikolle 84.

Vaunut 83 lähetetään sitten kahteen jäähdytysasemaan 78 ja 79, joissa ylläpidetään myös kannattavaa kaasuvirtausta. Kannattavien kaasuvirtausten aikaansaamiseksi näissä kahdessa jäähdytysasemassa 78, 79 käytetään uudestaan molempia poikit-taisvirtauspuhaltimia 94, 95, joita käyttää yhteinen käyttö-moottori 96. Näiden kahden poikittaisvirtauspuhaltimen 94, 95 avulla aikaansaadaan molemmissa jäähdytysasemissa kaasuvir-taus, jonka virtausnopeus tai syöttönopeus säädetään sellaiseksi, että kaasuvirtaus kannattaa noin 80-90 % lasilevyjen 15 79083 82 omasta painosta. Tällä tavoin estetään jo kuperrettujen lasilevyjen taipuminen keskialueeltaan, jota renkaan muotoinen kehikko 84 ei kannata, niiden oman painon vaikutuksesta.

Kun kaasuvirran lämpötila kuperrusasemassa 77 on korkea, noin 650°C, kaasuvirran lämpötila jäähdytysasemissa 78 ja 79 alenee vähitellen, esimerkiksi 600°C:een tilassa 78 ja 550°C:een tilassa 79. Tämän 550°C:n lämpötilan alapuolella lasilevyissä ei esiinny enää minkäänlaista muodonmuutosta, joten lasilevyjä ei tarvitse enää kannattaa kaasulla. Lasilevyjen jäähdyttäminen voi jatkua tavanomaisessa jäähdytystilassa 80.

Tämän laitteiston avulla voidaan kupertaa erikokoisia lasilevyjä.

Kuuman kaasun kulutuksen vähentämiseksi, kun halutaan kupertaa pienikokoisia lasilevyjä, voidaan virtauskanavaan, kulje-tinlaitteen alapuolelle, järjestää yksi tai useampi vaakasuoraan sovitettu välikalvo.

Edellä oleva selitys liittyy lasilevyjen käsittelyyn, mutta yhtä hyvin voidaan tietysti käsitellä muutakin lämpöplastista ainetta, esimerkiksi polykarbonaattia, olevia levyjä, sovittaen tietysti edellä mainitut paineet ja lämpötilat mainitun aineen mukaan.

Samoin kuljetinlaitteet kuvattiin tässä vaakasuoriksi, mutta vähäinen suunnanvaihtelu ei muuta keksintöä.

Claims (22)

16 79083

1. Menetelmä lämpöplastista ainetta olevien levyjen, erityisesti lasilevyjen <14 > kupertamiseksi vaakasuorassa tai tai likimäärin vaakasuorassa asennossa, jossa menetelmässä levyt <14) kuljetetaan vaakasuoralla kuljetinlaitteella (1) kuumennusuunin läpi, sitten sitä seuraavaan kuperrusaeemaan, jossa mainitut levyt <14) nostetaan kuljetinlaitteelta <1) kuuman ylöspäin virtaavan kaasun avulla, painetaan kuljetin-laitteen yläpuolelle sijoitettua kaarevaa pintaa (2) vasten ja lasketaan sitten kaarevan pinnan, jota vasten levyt (14) painettiin, alapuolelle sovitetulle kannatinlaitteelle <5), jonka avulla lasilevyt ohjataan sen jälkeen tulevaan jäähdy-tyeasemaan, tunnettu siitä, että levyille <14) annetaan haluttu kupera muoto niiden painamisella yläpuolista kaarevaa pintaa <2> vasten, jolloin kaareva pinta <2> jo omaa kyseisen muodon ja se muodostaa siten kuperrusmuotin, ja että kuuman kaasun virtausnopeus ja paine säädetään sellaisiksi, että levyt (14) painuvat kuperrusmuottia (2) vasten kupertuen siinä kaasun paineen vaikutuksesta, ja että mainittu virtausnopeus ja mainittu paine lasketaan sitten levyjen (14) kupertamisen jälkeen levyjen laskemiseksi kannatinlaitteelle (5) arvoon, jolla kaasun paine tasapainottaa edelleen merkittävän osan lasilevyjen omasta painosta.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että kuuman kaasun virtausnopeus ja paine säädetään sellaisiksi, että levyjen (14) alla vaikuttava dynaaminen paine on kuperruevaiheen aikana noin 1000-4000 Pa ja kuper-rusvaiheen ulkopuolella noin 50-300 Pa.

3. Patenttivaatimusten 1 ja 2 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että levyihin (14) annetaan vaikuttaa kuuman kaasuvirtaukeen, jonka virtausprofiili on tasainen ilman paineenhuippuja ja häiritseviä pyörteitä. 17 79083

4. Patenttivaatimusten 1 ja 2 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että levyihin (14) annetaan vaikuttaa kuuman kaasuvirtauksen, jonka virtausprofiiliesa paine on korkeampi levyn (14) reuna-alueilla, kuitenkin ilman silmiinpistäviä paineenhuippuja tai häiritseviä pyörteilyjä.

5. Patenttivaatimusten 1-4 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että kuuma kaasuvirtaus kuljetetaan suljetussa piirissä.

6. Patenttivaatimusten 1-5 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että levyt (14) kuperretaan kuuman kaasu-virtauksen avulla, jonka poikkileikkausala vastaa jokseenkin kuperrettavien lasilevyjen pinta-alaa.

7. Jonkin patenttivaatimuksista 1-6 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että syöttönopeudeltaan ja paineeltaan vuorotellen korkean ja matalan kaasuvirtauksen aikaansaamiseksi käytetään puhallinta (63), joka puhaltaa kaasuvirtauksen alhaisella paineella, ja puhallinta (61), joka syöttää kaasu-virtauksen korkealla paineella, molempien puhaltimien (63, 61) toimiessa samanaikaisesti ja niiden syöttämien kaasuvirtaus-ten ollessa ohjatut vuorotellen levyihin säätöläpän (64) avulla.

8. Jonkin patenttivaatimuksista 1-7 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että kannatinlaite, jolle levyt sijoitetaan kuperruksen jälkeen, tuodaan kuperrusasemaan varsinaisen ku-perrusvaiheen jälkeen. g. Yhden tai useamman patenttivaatimuksista 1-8 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että levyt lasketaan rengasmaiselle kehikon muotoiselle kannatinlaitteelle (5) lähetettäväksi kuumennusuunin läpi kuperrusasemaan ja kuperruksen jälkeen ne asetetaan uudelleen tälle kehikon muotoiselle kanna-tinlaitteelle. ιβ 79083

10. Yhden tai useamman patenttivaatimuksista 1-9 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että levyjä kannattaa kuumennus-uunin viimeisessä osassa ennen niiden saapumista kuperrus-asemaan osaksi alhaalta ylöspäin suuntautuva kuuma kaasuvir-taus lasilevyjen oman painon vaikutuksesta aiheutuvien muodonmuutosten välttämiseksi.

11. Laitteisto lämpöplastista ainetta olevien levyjen, etenkin lasilevyjen <14) kupertamiseksi, johon kuuluu levyjen kuumennusuuni, kuperrusasema, johon kuperrettavat levyt kuljetetaan vaakasuoralla kuljetinlaitteella Cl), mainitun kuljet inlaitteen (1) yläpuolelle sovitettu kaareva pinta (2), ainakin yhden kuljetinlaitteen alapuolelle sovitetun puhalti-men (28) kuuman kaasuvirtauksen syöttämistä varten, kuljetin-laite (5) kuperretui1le levyille, sekä jäähdytysasema, tunnettu siitä, että kaarevan pinnan muoto on sellainen, että lasilevyt saadaan kuperretuksi halutun profiilin mukaan, että puhallin (28) on poikittaisvirtauspuhallin, ja että on sovitettu elimet kuuman kaasun virtausnopeuden ja paineen säätämiseksi sellaisten arvojen, joilla levyjä painetaan ku-perrusmuottia vastaan niiden kupertamiseksi ja pienempien arvojen välillä, joilla levyt lasketaan kaasun paineen tasapainottaessa merkittävän osan niiden painosta.

12. Patenttivaatimuksen 11 mukainen laite, tunnettu siitä, että kuperrusaseman yläpuolelle on kaasuvirtaueta varten sovitettu poistohormi (10), joka on liitetty putkijohdon (11) kautta poikittaisvirtauspuhaltimen (28) syöttökanavaan (29), jolloin muodostuu suljettu virtauspiiri.

13. Patenttivaatimuksen 11 tai 12 mukainen laite, tunnettu siitä, että kaasuvirtauksen, jonka paine on vuorotellen korkea ja matala, aikaansaamiseksi on sovitettu rinnakkain kaksi poikittaisvirtauspuhallinta (61, 63), joista toinen syöttää virtauksen suurella paineella ja toinen virtauksen pienellä paineella, kunkin puhaltimen virtauskanavan i9 79083 <60, 62) auetessa yhteiseen virtauskanavaan (6) ja säätöläpän <64> saattaessa vuorotellen toisen tai toisen erillisistä virtauskanavista (60, 62) yhteyteen yhteisen kanavan (6) kanssa.

14. Patenttivaatimuksen 11 tai 12 mukainen laite, tunnettu siitä, että kaasuvirtauksen aikaansaamiseksi vuorotellen suurella ja pienellä matalalla paineella, on puhal-timen kanavaan sovitettu aukko, jonka sulkeutumista voidaan säätää läpällä (64).

15. Yhden tai useamman patenttivaatimuksista 11-14 mukainen laite, tunnettu siitä, että poikittaisvirtauspuhalti-mesta tulevan kaasuvirtauksen virtausnopeutta ja painetta voidaan säädellä säätelemällä mainitun puhaltimen <61, 63) käyttömoottorin käyntiä.

16. Jonkin patenttivaatimuksista 11-15 mukainen laite, tunnettu siitä, että puhaltimien kanavajärjestelmään on sovitettu kuumennuselimiä <72, 70).

17. Jonkin patenttivaatimuksista 11-16 mukainen laitteisto, tunnettu siitä, että virtauskanavaan kuljetinlaitteen alapuolelle on sovitettu ohjauslevyjä.

18. Jonkin patenttivaatimuksista 11-17 mukainen laitteisto, tunnettu siitä, että virtauskanavaan on sovitettu vaakasuoraan asetettuja välikalvoja.

19. Yhden tai useamman patenttivaatimuksista 11-18 mukainen laite, tunnettu siitä, että kuperrusmuotin mitat vastaavat olennaisesti levyn mittoja.

20. Yhden tai useamman patenttivaatimuksista 11-18 mukainen laite, tunnettu siitä, että kuperrusmuotti on kooltaan hieman, noin 5-10 mm, pienempi kuin kuperrettavat levyt. 20 79083

21. Yhden tai useamman patenttivaatimuksista 11-20 mukainen laite, tunnettu siitä, että kuljetinlaitteen (1) yläpuolelle sovitettua kuperrusmuottia (2) nostetaan ja lasketaan .

22. Yhden tai useamman patenttivaatimuksista 1-10 mukaisen menetelmän käyttö useiden päällekkäin sovitettujen lasilevyjen (14) kupertamiseksi yhtäaikaa.