FI77705C - Dubbellagrig vira foer en banformningsdel i en pappersmaskin. - Google Patents

Description

77705

Kaksikerroksinen viira paperikoneen rainanmuodostusosaa varten

Keksintö kohdistuu kaksikerroksiseen viiraan pape-5 rikoneen rainanmuodostusosaa varten, jossa viirassa on konesuuntaa vastaan poikittaisia, tekoainetta olevasta yksisäielangasta valmistettuja kudelankoja, jotka kaikki on pareittain päällekkäin, ja konesuuntaisia, tekoainetta olevasta yksisäielangasta valmistettuja loimilankoja, jot-10 ka kaikki on sidottu viiran ylempään kerrokseen.

Tällaiset viirat ovat tunnettuja julkaisuista DE-OS 2 263 476 ja 25 40 490. Näissä viiroissa kaikki loimi-langat on sidottu kulutuspuolelle kudelankojen alle ja ovat siten alttiina kulumiselle. Koska kaksikerroksiset 15 viirat repeävät auki heti loimilankojen kuluessa loppuun - loimilangat nimittäin siirtävät koko käyttövoiman, joka viiraan vaikuttaa, - loimilankojen kuluminen on tavallinen syy viiran poistamiseen. Näin tapahtuu ennen kaikkea julkaisun DE-OS 2 263 476 mukaisille viiroille, joissa 20 loimilangat ovat kuluneet loppuun paljon aikaisemmin kuin kulutuspuolella olevat kudelangat on käytetty. Julkaisun 25 40 490 mukaan tämä ongelma ratkaistaan osittain siten, että loimilangat kulkevat kulutuspuolella vain kudelangan alapuolella. Täten loimikaaret tulevat kulutuspuolella 25 olennaisesti lyhyemmiksi, kudekaaret pitemmiksi, ja tämän seurauksena voidaan kudelankojen mutkaa suurentaa niin paljon, että loimilangat kulutuspuolella ovat tavallaan upotettuina kudelankojen sisäpuolella. Riittävän lujan kiinnityksen ansiosta voidaan tällöin saavuttaa se, että 30 kudelangat kuluvat loppuun ennen loimilankoja. Haittana täytyy kuitenkin tällöin ottaa huomioon, että kudelangat saavat olla vain joitakin sadasosamillimetrejä vahvempia kuin loimilangat, koska muutoin loimilangat vahvempien ja jäykempien kudelankojen toimesta puristuvat alaspäin ulos 35 ja sen johdosta joutuvat alttiiksi suuremmalle kulumisel- 2 77705 le. Sen vuoksi tällaisen viiran yhteydessä ei ole mahdollista käyttää vahvempia kudelankoja kulutettavan osuuden suurentamiseen.

Alalla tunnetaan monia yrityksiä monikerroksisten 5 paperikoneen viirojen kestoajan suurentamiseksi. Niinpä julkaisun DE-OS 24 55 185 mukaan paperikoneen viira muodostetaan kahdesta sinänsä täydellisestä kudosrainasta, jotka on yhdistetty erityisellä sideloimella. Sideloimi kulkee kuitenkin osittain kulutuspuolella kudelankojen 10 alapuolella ja on sen vuoksi alttiina kulumiselle. Mitä ohuempi sideloimi on, sitä aikaisemmin se tällöin kuluu loppuun. Tällainen kahdesta sinänsä täydellisestä kudos-rainasta rakennettu viira on hyvin kallis.

Lopuksi on EP-hakemusjulkaisusta 0 010 311 tunnet-15 tua kaksikerroksisen paperikoneen viiran kulutuspuolella pienentää voimakkaasti kudelankojen määrää, jotta viira saataisiin läpäisevämmäksi. Käyttöajan pidentämiseksi on osa loimilangoista sidottu ainoastaan viiran alempaan kerrokseen, minkä johdosta kulumismääriä suurennetaan. Nämä 20 alemmassa kerroksessa sijaitsevat loimilangat määrittävät etäisyyden myös ylemmässä kerroksessa sijaitseville loimi-langoille. Paperipuolella olevien loimilankojen vähäinen määrä johtaa voimakkaaseen viirajälkeen paperissa. Tässä viirassa on epäedullista erityisesti kudelankojen pieni 25 määrä kulutuspuolella ja loimilankojen suuri määrä kulutuspuolella. Molemmista ominaisuuksista on seurauksena, että kulutuspuolella kolmen tai neljän loimilangan malli-kertaa kohden jokainen kudelanka kiedotaan ympäri ja siten sillä ei ole vapaata pituutta kulutuspuolen suuntaista 30 kaarevuutta varten. Tämä viira on siten puhdas loimimat-to ja hajoaa suhteellisen lyhyen käyttöajan jälkeen, eli niin pian kuin suojaamattomat loimilankojen kaaret ovat kuluneet loppuun. EP-hakemusjulkaisun 0 010 311 kuviossa 5A on osin kuvattu viira, jossa osaa loimilangoista ei ole 35 taivutettu alaspäin, toisin sanoen niitä ei ole sidottu

II

3 77705 alempaan kerrokseen. Lankasuhde kulutuspuolella jää kuitenkin epäedulliseksi, koska kulutuspuolen vähiin kude-lankoihin on sidottu enemmän loimilankoja kuin paperisi-vulla.

5 Keksintö perustuu tehtävään luoda kaksikerroksinen, paperikoneen ralnanmuodostusosaa varten muodostettu viira, jolla on paperiin tulevien vähäisten sihtijälkien ja poikki- ja pituussuunnan suuren stabiliteetin lisäksi pidempi käyttöaika.

10 Tämä tehtävä ratkaistaan edellä mainittua tyyppiä olevassa viirassa siten, että vain osa loimilangoista on sidottu myös viiran alempaan kerrokseen. Keksinnön patenttivaatimuksen 3 mukaisesti pidennetään käyttöaikaa lisäksi alempien kudelankojen suuremmilla kulumismäärillä.

15 Yksinkertaisimmillaan on keksinnön mukainen viira valmistettavissa, jos loimiluku on paperipuolella kaksi kertaa niin suuri kuin kulutuspuolella, koska silloin joka toista loimilankaa ei ole kudottu alempaan kerrokseen. On kuitenkin myös mahdollista sitoa ainoastaan joka kol-20 mas, neljäs jne. loimilanka alempaan kerrokseen, niin että loimilukujen suhde ylemmässä tai alemmassa kerroksessa on 3:1, 4:1 jne. Ylemmän, paperiradan muodostamiseksi toimivan kerroksen loimiluku on vähintään kaksi kertaa niin suuri kuin alemmassa kerroksessa. Alemmassa kerroksessa 25 olevan pienen loimiluvun johdosta saadaan tulokseksi hyvin pitkä kudelangan juoksu, ts. kudelankojen suuret sitomattomat pituudet, niin että kuluminen jakautuu suurelle lankamäärälle.

Päinvastoin kuin kaksi- tai monikerroksisella vii-30 ralla, joka muodostuu useista sinänsä täydellisistä kudos-rainoista, kuten on tunnettua julkaisusta DE-OS 24 55 185, keksinnön mukaisella viiralla on kaikki kaksikerroksisen viiran edut. Varsinkin välttämällä viiran jakaminen yksittäisiin, sinänsä täydellisiin kudosratoihin, samalla kun 35 vähennetään käytössä likaantumisesta johtuvaa tukkeutumis- 4 77705 taipumusta, viirojen tuotannossa koko valmistuksen kulku yksinkertaistuu merkittävästi: Kutominen vaatii vähäisen määrän loimitukkeja, viiran kutomisen jälkeen tapahtuu siirtyminen mielivaltaisiin, tavanomaisiin sidoksiin il-5 man joka kerta tehtäviä muutoksia työvälinejärjestelmässä. Myös saumojen tekeminen laakakudottujen viirojen tapauksessa tapahtuu tavallisilla laitteilla ja on ratkaisevasti yksinkertaisempaa kuin useista yksittäisistä kudoskerrok-sista muodostuvien viirojen yhteydessä, joissa jokainen 10 yksittäinen kudoskerros täytyy ommella erikseen.

Kudelangan juoksun pituutta kulutuspuolella voidaan, muuttamatta paperipuolen sihtirakennetta, tarvittaessa muuttaa, siten että kutakin alempaan kerrokseen sidottua loimilankaa ei kiedota alemman kuteen ympäri mal-15 likertaa kohden ainoastaan kerran, vaan kaksi tai useampia kertoja, tai se johdetaan alemman kerroksen kahden kuteen alta.

Niin voidaan esimerkiksi lyhentää vapaata kuteen juoksua yhdeksästä seitsemään loimilankaan, ilman että 20 tämän uuden kudoslajin keksinnön mukaiset edut menetetään tai pienentyisivät, sillä ainakin puolet loimilangoista jää, kätkettyinä seulan sisälle, käyttöajan loppuun saakka täyteen vahvuuteen, koska ne eivät ole alttiina kulumiselle.

25 Loimilangat ja kudelangat muodostetaan yleensä te koainetta olevasta yksisäielangasta; sopivia ovat varsinkin polyesteri- tai polyamidlyksisäielangat. Kaksikerroksisten viirojen pyörökutomisen vaikeuden takia viirat sitä paitsi yleensä laakakudotaan.

30 Keksinnön mukaisen viiran lisäetu muodostuu lisäksi siitä, että ylemmän kerroksen suuremman loimiluvun perusteella viiran paperipuolella on hienompi rakenne ja se jättää heikomman jälkimerkinnän paperiin. Niitä loimilan-koja, jotka on sidottu ainoastaan viiran ylempään kerrok-35 seen, kutsutaan seuraavassa "voimansiirtoloimiksi”, koska

II

5 77705 ne vastaanottavat suurimman osan viiraan vaikuttavasta pitkittäisjännityksestä. koska voimansiirtoloimi suuressa määrin kulkee suoraan viirassa, keksinnön mukaisella viiralla on pieni rakennevenyvyys. Niitä loimilankoja, jotka 5 on sidottu molempiin kerroksiin, kutsutaan seuraavassa "rakenneloimiksi". Voimansiirtoloimi voi olla ohuempi kuin rakennelolml tai se voi muodostua vähemmän venyvästä aineesta kuin rakennelolml. Rakennelolmea varten voidaan käyttää elastisempaa ainetta kuin tavanomaisesti paperi-10 koneen viiran loimilangoissa.

Keksinnön sovellutusesimerkkejä selostetaan seuraavassa piirustuksen avulla. Piirustuksessa esittää kuvio 1 paperikoneen viiraa pituusleikkauksessa, jolloin rakennelolml on kuvattu ennen voimansiirtoloimea 15 sijaitsevana, kuvio 2 voimanslirtoloimen kulkua yksityiskohdissaan, kuvio 3 viiraa leikkauksessa poikkisuunnassa, kuvio 4 10-vartisena kudotun kudoksen paperlsivun 20 kudosmallia, kuvio 5 kuvion 4 kudoksen kulutuspuolen kudosmallia, kuvio 6 paperikoneen viiraa muunnetussa kudossovel-lutuksessa, jossa rakennelolml kulkee alemman kerroksen 25 kahden kudelangan alta, kuvio 7 voimanslirtoloimen kulkua kuvion 6 mukaisessa paperikoneessa, kuvio 8 viiran muunnettua sovellutusta leikkauksessa poikkisuunnassa, 30 kuvio 9 paperipuolta muunnetussa kudossovellutuk- sessa, kuvio 10 kuvion 9 kudoksen kulutuspuolta.

Kuvioissa 1-3 esitetty viira on laakakudottu, toisin sanoen loimilangat kulkevat koneen suunnassa ja kude-35 langat poikittain koneen suunnan suhteen. Viira käsittää 6 77705 kaksi kerrosta kudelankoja, nimittäin ylemmät kudelangat 3, jotka muodostavat viiran paperisivun, ja alemmat kude-langat 4, jotka muodostavat viiran kulutussivun. Yksi ylempi kudelanka 3 on kulloinkin sovitettu alemman kude-5 langan 4 päälle ts. kudelangat ovat parittain. Viira sisältää ainakin kahta lajia loimilankoja, nimittäin niin-kutsutun rakenneloimen 1, joka on sidottu ylempään kerrokseen 5 ja alempaan kerrokseen 6, ja niinkutsutun voiman-siirtoloimen 2, joka on sidottu ainoastaan ylempään ker-10 rokseen 5.

Keksinnön mukaisessa viirassa voi olla sidoksen kaikkia lajeja, ts. toimikassidos, Atlassidos ja johdettu sidos. Edullisesti sihti muodostuu Atlassidoksesta, ts. sidospisteet eivät kosketa toisiaan ja ne on jaettu sään-15 nöllisesti. Sihdin paperipuolella loimiluku on olennaisesti suurempi kuin kulutuspuolella, koska osa loimilangoista on sidottu voimansiirtoloimeen 2, ei alempaan kerrokseen. Voimansiirtoloimi 2 ei sen vuoksi käytössä hankaannu eikä siihen synny kulumista. Loimilankoja, jotka on sidottu 20 ainoastaan alempaan kerrokseen, ei ole. Kaikki loimilan-gat, ts. sekä rakenneloimi 1 että myös voimansiirtoloimi 2, on sidottu ylempään kerrokseen 5. Tämä voimansiirtoloimi 2 voi vastaanottaa viirajännityksen vielä silloinkin, kun viiran kulutuspuolen (alempi kerros 6) loimi- ja kude-25 langat ovat jo täysin kuluneet. Tässä näyttäytyy tämän keksinnön mukaisen viiratyypin ratkaiseva etu: Viira on käytettävissä kulumiselta suojatun lankajärjestelmän kautta, joka pitää kudosta koossa vielä kauan sen jälkeen kun käyttöön tarkoitetut langat on käytetty. Voimansiirtoloi-30 men 2 tulee lisäksi kulkea niin paljon kuin mahdollista viiran sisällä, jotta saataisiin mahdollisimman paljon jäljistä vapaa viira ja saavutettaisiin hyvä rainan vastaanotto. Lisäksi voimansiirtoloimessa 2 tulee olla mahdollisimman vähän mutkia, ts. sillä tulee olla suora kul-35 ku, jotta viiralle saataisiin suuri pituusstabiliteetti

II

7 77705 ja pieni rakennevenymä.

Kuviot 4 ja 5 esittävät keksinnön mukaisen viiran paperipuolen tai kulutuspuolen kudosmuotoa. Päältä katsottu esitys kuviossa 4 esittää 5-vartista Atlasta ja kuvios-5 sa 5 10-vartista Atlasta. Kuviossa 4 vastaavat sidoskohdat 7 rakenneloimen 1 ja voimansiirtoloimen 2 mutkia, samalla kun kuviossa 5 sidoskohdat 8 ovat peräisin ainoastaan ra-kenneloimesta 1.

Kuvioissa 6-10 esitetään keksinnön mukaisen sovel-10 lutuksen muunnos. Rakenneloimi 1 kulkee kulutuspuolella kahden kudelangan alta (kuvio 6). Voimansiirtoloimi 2 kulkee, keksinnön periaatetta vastaten, valtaosaltaan viiran sisällä ja sitoo ainoastaan ylemmän kerroksen 5 kudelangat 3. Kudoksen tarvittava vetolujuus jää säilymään viiran 15 alemman kerroksen tuhoutumisen jälkeen. Voimansiirtoloimen 2 kulku on molemmissa sidoksissa samanlainen, joten kuviot 2 ja 7 ovat identtisiä.

Molempien viirasovellutusten ylempien kerrosten rakenne on samoin samanlainen, sen vuoksi on kudosmalli 20 kuvioissa 4 ja 9 identtinen. Ainoastaan viiran alempi kerros (kuvio 10) esittää loimimutkien 8 pidennystä ja kude-lankojen mutkien 9 lyhennystä.

Mutkien 8 luona juoksupuolella on kaksi loimilankaa 1 aina parittain yhdessä, millä tavoin kaksinkertaistetaan 25 näiden loimilankojen mutkistava vaikutus.

Keksinnön sovellutusesimerkeissä esitettiin 10-var-tisesti kudottava kudos Atlas-jaolla. Kudelankojen juoksun pituuden ohjaus alemmassa kerroksessa on merkityksellistä ennen kaikkea suurella mallikerran lankaluvulla varuste-30 tuissa kudoksissa, jotta juoksupuolella voidaan kudemutkan pituus sovittaa tarpeen tullen kulloisiinkin vaatimuksiin.

Esimerkki

Atlas-jaolla ja mutkilla varustetussa 14 varrella kudotussa kudoksessa, jossa polyesteristä muodostuvaa yk-35 sisäielankaa olevien loimilankojen tiheys on 52 lankaa/cm 77705 a ja langan halkaisija 0,20 mm, on ylemmässä kudoskerroksessa 5 kudosmalli, joka vastaa 7-vartista sidoskaavapituutta. Kudeluku on molempia kerroksia varten 24 lankaa/cm. Ylemmän kerroksen kudelankojen halkaisija on 0,18 mm, nämä 5 kudelangat ovat samoin kaikki polyesteriyksisäielangasta.

Alempi kudoskerros 6 kudotaan olennaisesti paksummilla kudelangoilla, nimittäin 0,27 mm polyesteri-yksi-säielangasta, jolloin on olemassa mahdollisuus kulumiskes-tävyyden lisäämiseksi kutoa tähän kerrokseen vuorottaises-10 ti polyesteri- ja polyamidi-yksisäielankaa. Viiran kulloisenkin vaatimuksen mukaisesti vuorottelusuhde voi olla 1:1, ääritapauksissa kuitenkin 2:1, jolloin kudotaan kaksi polyamidilankaa ja yksi polyesterilanka.

Il

Claims (3)

77705

1. Kaksikerroksinen viira paperikoneen rainanmuo-dostusosaa varten, jossa viirassa on konesuuntaa vastaan 5 poikittaisia, tekoainetta olevasta yksisälelangasta valmistettuja kudelankoja (3, 4), jotka kaikki on pareittain päällekkäin, ja konesuuntaisia, tekoainetta olevasta yk-sisäielangasta valmistettuja loimilankoja (1, 2), jotka kaikki on sidottu viiran ylempään kerrokseen (5), t u n-10 n e t t u siitä, että vain osa loimilangoista (rakenne-loimi 1) on sidottu myös viiran alempaan kerrokseen (6).

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen viira, tunnettu siitä, että ylemmän, paperiradan muodostamiseksi toimivan kudoskerroksen loimiluku on ainakin kaksi ker- 15 taa niin suuri kuin alemmassa kerroksessa.

3. Patenttivaatimuksen 1 mukainen viira, tunnettu siltä, että alemmat kudelangat (4) ovat ainakin 20 ja edullisesti ainakin 30 % paksummat kuin loimilangat.