FI73763C - Banformningsparti foer pappersmaskin, som aer avsett foer modernisering av ett planviraparti. - Google Patents

Description

73763 1 Paperikoneen rainanmuodostusosa, joka on tarkoitettu tasoviiraosan uusintaan

Banformningsparti för pappersmaskin, som är avsett för modernisering av ett planviraparti 5

Keksinnön kohteena on paperikoneen rainanmuodostusosa, joka on tarkoitettu tasoviiraosan uusintaan, ja joka käsittää paperikoneen perälaati-kon yhteydessä olevan tasoviiran silmukan, joka muodostaa vedenpoisto-jO vyöhykkeen yksiviiraisen, olennaisesti vaakasuoran alkuosuuden, jossa vedenpoistoelimien avulla muodostettavasta rainasta poistetaan vettä alaviiran läpi, ja joka rainanmuodostusosa käsittää yläviiravksikön, jossa on johto- ja rainanmuodostustelojen ohjaama yläviira, joka yhdessä alaviiran juoksun kanssa muodostaa kaksiviiraisen vedennoistovyöhykkeen, 15 jolla vedenpoisto tapahtuu pääasiallisesti ylöspäin yiäviiran läpi ja joka muodostusosa käsittää yläviirasilmukan sisälle sovitetun ensimmäisen muodostustelan, jonka yhteydessä kaksiviirainen muodostusvyöhyke alkaa ja jonka muodostustelan jälkeen kaksiviiraisella vedenpoistovyöhyk-keellä on alaviirasilmukan sisälle sovitettu muodostuskenkä, joka on 20 alaviirasilmukkaa vasten oleva kaareva kansi, joka kaareutuu tietyn kulman alaspäin ja jonka muodostuskengän jälkeen yläviirasilmukan sisällä on viirojen yhteistä kulkua ohjaava kääntötela, jonka tietyllä sektorilla viirojen juoksu kaareutuu ylöspäin.

25 Täyteaineita, jotka ovat yleensä mineraaliaineita, lisätään paperiin lähinnä niiden painoteknisiä ominaisuuksia parantavan vaikutuksen vuoksi. Täyteaineet lisätään massan joukkoon tavallisesti vesilietteenä. Täyteaineet tarttuvat heikosti kuituverkostoon, mikä on yksi tärkeä syy täyteaineiden huonoon retentioon. Tämän vuoksi tulee kuituver-30 koston täyteainehiukkasia pidettävästä suodatuvaikutuksesta tärkeä retentioon vaikuttava tekijä. Suodatusvaikutuksen puolestaan määräävät viiralla kulkevan massarainan paksuus, kuituverkoston tiheys, viiran tiheys sekä rainaan kohdistuvat vedenpoistoefektit.

35 Paperin hienoaineiden kuten nollakuitujen ja väriaineiden tavoin myös täyteaineilla on taipumus jakautua epätasaisesti paperin paksuussun-nassa aiheuttaen paperin toispuolisuutta. Tasoviirakoneilla tehdyn pa- _________ .. TT" 2 73763 1 perin toispuolisuus johtuu siitä, että täyteaineet huuhtoutuvat poistettavan veden mukana tnassarainan alaosasta suodosveteen, jolloin ne rikastuvat raanan yläosaan. Toispuoleisuusongelmia on tunnetusti pyritty vähentämään paitsi retentiota parantavilla lisäaineilla myös 5 hellävaraisesti suoritetulla vedenpoistolla alkusuotautusvaiheessa.

Yleisesti käytössä olevissa tunnetuissa kaksoisviiraformereissa ns. täyskitaformereissa massa syötetään viiraosalle laihana lietteenä, minkä jälkeen välittömästi tai lyhyen vksiviiraisen osan jälkeen al-10 kaa vedenpoisto massaradasta rajusti molempiin suuntiin tai samaan suuntaan kuin yksivxiraisessa osassa. Tästä on seurauksena, että veden mukana poistuu huomattavassa määrässä massaan lisättyjä täyteaineita esim. kaoliinia ja myöskin hienokuituia. Tämä luonnollisesti huonontaa huomattavassa määrin paperiradan laatua ja erikoisesti hei-15 kentää niitä ominaisuuksia, joita juuri täyteaineilla pyritään saamaan paperirataan. Samanaikainen ja raju kaksipuolinen vedenpoisto aiheuttaa myös helposti rainan keskiosan heikkenemisen, ’osta on seurauksena alhainen palstautumislujuus.

20 Edellä kosketeltujen epäkohtien välttämiseksi hakijan FI-patentissa n:o 50648 on esitetty kaksivliraformeri, jolle on tunnusmerkillistä se, että viiraosan yksiviirainen alkuosa on niin pitkä, että veden poiston tapahtuessa tässä alkuosassa varovasti, ehtii massarata ennen kaksiviiraista osaa saavuttaa sellaisen huopautumisasteen, etteivät 25 kuidut pysty enää merkittävästi siirtymään toistensa suhteen, ja että vedenpoistotelan tai vedenpoistolaatikon ohjaamana kaksiviirainen osa kaareutuu alaspäin niin, että vettä poistetaan tässä kaarevassa osassa etenkin keskipakovoiman ja viirojen välisen kiristyksen aikaansaaman painevyöhykkeen vaikutuksella yläviiran läpi ja vastakkaiseen suun-30 taan kuin yksiviiraisessa alkuosassa, pääasiallisena tarkoituksena pienentää massaradan lisäaineiden, kuten täyteaineiden sekä massaradan hienoaineiden poistumaa ia suurentaa palstautumislujuutta valmistettavassa paperissa.

35 On tunnettua, että normaalissa Fourdrinier-paperikoneessa valmistetussa raipassa vedenpoisto tapahtuu kokonaan alaspäin, jolloin hieno- ja täyteaineita poistui’ rainan viiran nuolelta fOilien tai rekisteritelo- 3 73763 1 jen pesuvaikutuksen johdosta. Tämän vuoksi Fourdrinier-koneella valmistettu raina on anisotrooppinen sen kahden puolen ominaisuuksien suhteen, ja roinan yläsivu on tasaisempi ja sisältää enemmän hienoja täyteaineita, kun taas viiran puolella on vähemmän hieno- ja täyte-5 aineita ja vilrapuolella on lisäksi viiramarkkeeraus. Edellä esitetyistä syistä pidetäänkin kaksiviiraformereiila valmistettu paperia etenkin painatusominaisuuksien suhteen parempana.

Sellaisissa ennestään tunnetuissa kaksiviiraformereissa, joissa ei käy-10 tetä stationäärisiä vedenpoistoelementtejä, on yleensä huono formaatio eikä näillä tunnetuilla laitteilla voida saada aikaan sellaisia veden-poistopaineen pulsaatiota, joka on omiaan parantamaan formaatiota. Lisäksi epäkohtana on ollut se, että nämä tunnetut formerLt eivät ole sisältäneet mahdollisuttta ylä- ja alaviiran läpi tapahtuvan vedenpois-15 ton suhteiden säätöön. Useissa tapauksissa paperikoneen ostajat ovat esittäneet toivomuksen tällaisen säädön aikaansaamisesta.

Ennestään tunnetaan myös sellaisia kaksiviiraformereita, joissa vedenpoisto perustuu pääasiallisesti stationääristen vedenpoistoelementtien 20 käyttöön. Näissä on kuitenkin epäkohtana se, että retentio tulee huonoksi, viirojen kuluminen ja tehonkulutus suureksi.

Viime aikoina ovat yleistyneet tasoviirakoneiden sellaiset modernisoin-nit, joissa tasoviirayksikön yläpuolelle on sijoitettu yksi tai useam-25 pi yläviirayksikkö, joiden avulla saadaan aikaan vedenpoistoa ylöspäin, millä pyritään sekä nostamaan vedenpoistokapasiteettin että parantamaan formaatiota ja retentiota. Vedenpoistokapasiteetin lisääminen puolestaan mahdollistaa paperikoneen nopeuden lisäämisen. Eräänä pyr-— kimyksenä on ollut myös mahdollistaa perälaatikosta syötettävän massan 30 sakeuden alentamisen, millä on sinänsä suotuisia vaikutuksia. Eräissä tapauksissa on edellä esitetyillä yläviirayksiköillä vanhoja hitaita sanomalehtipaperikoneita modernisoitu kartonkikoneiksi koneen nopeutta nostamatta. Juuri näihin uudistuksiin esillä oleva keksintö tarjoaa edullisen ratkaisun.

Esimerkkeinä ennestään tunnetuista rasoviiraosan uudistuksiin tarkoitetuista ratkaisuista viitataan EI-patenttihakemukseen nro 782709 (Beloi* Valrslev Ltd) ja CB-patenttiin nro 1.582.347 (Australian Manu- 35 * 73763 1 facturers Ltd ja Beloit Walmslev Ltd). Hakijan vastaavien ratkaisujen osaalta viitataan esimerkkinä US-patenttiin n:o 4.154.645 ja FI-hake-muksiin n:ot 810373 ja 811514.

5 Esillä olevaan keksintöön läheisesti liittyvän tekniikan tason osalta viitataan vielä GB-patentiin n:o 1 336 713.

Esillä olevan keksinnön erityistarkoituksena on saada aikaan sellainen kaksiviirainen rainanmuodostusosa, jolla aikaansaadaan entistä parempi 10 rainan formaatio. Toisena erityistarkoituksena on saada aikaan säädettävä vedenpoisto, jolla voidaan vaikuttaa edellä käsiteltyyn täyte- ja hienoainejakautumaan.

Keksinnön lisätarkoituksena on saada akaan entistä tehokkaampi veden-15 poisto, ennen kaikkea aikaisempaa pidemmän aktiivisen vedenpoistovyö-hykkeen ansiosta. Tarkoituksena on myös paremman retention aikaansaaminen. Retentio on ollut erityisen huono ennestään tunnetuissa kita-formereissa, etenkin sellaisissa, joissa käytetään pääasiassa statio-näärisiä vedenpoistoelementtejä. Hyvä retentio tuo mukanaan mm. sen 20 edun, että massasysteemin pumppaukseen kuluvat energiakustannukset pienenevät ja perälaatikon kapasiteettia ei tarvitse retention huonouden takia lisätä.

Keksinnön yhtenä erityistarkoituksena on saada aikaan sellainen kaksi-25 viirainen rainanmuodostusosa, jonka kaksiviiraisella vedenpoistovyö-hykkeellä saadaan aikaan viiroille entistä parempi tuenta ja kulun stabiilisuus. Tällä pyritään formaation parantamiseen ja viirojen epästabiilista kulusta johtuvan poimuilun aiheuttaman rainan juovaisuu-den vähentämiseen.

30

Keksinnön erityistarkoituksena on aikaansaada sellainen muodostusosa, joka erityisen hyvin soveltuu sellaisille paperilaaduille, joissa vedenpoisto on verraten helppoa. Täten keksinnön mukainen formeri on tarkoitettu ennen muuta kevyehköille Tainoille, joiden yhteydessä käyte-35 tään varovaista vedenpoistoa. Keksinnön eräänä erityistarkoituksena on saada aikaan sellainen formeri, joka erityisen hyvin soveltuu täyte-ainepitoisille, ohuille paperilaaduille. Keksinnön eräänä tarkoituksena il 7 3 7 6 3 1 on myös paperin reikäisvyden (pin-holes) vähentäminen.

"della kosketeltujen päämäärien saavuttamiseksi ja mainittujen epäkohtien välttämiseksi keksinnölle on pääasiallisesti tunnusomaista se, että 5 kaksiviirainen muodostusvyöhyke sijaitsee olennaisesti kokonaisuudessaan tasoviiran olennaisesti vaakasuoran alkuosuuden määräämän tason yläpuolella siten ohjattuna, että avonaisella onsipinnalla varustetun muodostustelan tietyllä sekto-10 rilla kaksiviirainen muodostusvyöhyke kaareutuu ylöspäin mainitusta tasosta alkaen, että mainitun kääntötelan jälkeen viirojen yhteinen juoksu olennaisesti yhtyy mainittuun tasoviiran ylätasoon, 15 että mainittujen telojen ja niiden välisen muodostuskengän ollessa sovitettu keskenään siten, että sen jälkeen kun alkuvedenpoisto on tapahtunut sopivassa määrin alaviiran läpi yksiviiraisella alkuosuudella, tapahtuu vedenpoisto kaksiviiraisella vedenpoistovyöhykkeellä aluksi ensimmäi-20 sen avoimen muodostustelan mainitulla sektorilla kahteen suuntaan molempien viirojen läpi. minkä jälkeen seuraavan muodostuskengän alueella vedenpoisto tapahtuu pääasiallisesti ylöspäin yläviiran läpi.

Kaksiviiraisella kaarevalla muodostusvvöhykkeellä tapahtuvan vedenpois-25 ton teorian osalta viitataan seuraaviin julkaisuihin: "Papoer och

Trä 1972" n:o 4 ss. 137-146, Jouni Koskimies, Jorma ^erkinen, Heikki Puolakka, Eero Schultz, Björn Wahlström: "A Drainage Model for the Forming lone of a Two-wire Former" ja Pulp and Paper Magazine of Canada, vol. 74, n:o 2/February, 1973, ss. 72-77, E.G. Hauotmann ja 30 J. Marcon: "The Hydrodynamics of Curved Wire Formers".

Seuraavassa käsitellään yksityiskohtaisesti keksinnön tarjoamia etuja. Aluksi keksintöä verrataan sellaisiin keksinnön lähtökohtana olleisiin kaksiviiraformereihin, joissa käytetään yksinomaan pyöriviä vedenpois-35 toelementtejä. Keksinnössä käytetyn muodostuskengän ansiosta saadaan aikaan entistä parempi formaatit'. Määrältään ja suhteiltaan säädettävään vedenpoistoon päästään sen ansiosta, että kaarevassa vedenpoisto— 6 73763 1 kengässä voidaan tarvittaessa käyttää imujärjestelyjä kengän sisällä. Kengän kaarevuussäteen valinnalla ja sen jatkuvalla tai portaittaisella muuttamisella tai kengän asennon säädettävyydellä voidaan kengän vedenpoistokapasiteettia ja jopa suuntaa säätää. Edellä esitetty tekee 5 mahdolliseksi sen, että muodostusosan yksiviiraisella alkuosuudella voidaan vedenpoiston määrää entistä laajemmissa rajoissa säätää niin, että sopivan suuruinen vedenpoisto-osuus jää ylöspäin ylävliran läpi tapahtuvaksi keksinnön mukaisen edullisen tela-kenkäyhdistelmän ansiosta .

10

Seuraavassa keksintöä selostetaan yksityiskohtaisesti viittaamalla oheisen piirustuksen kuvioissa esitettyyn keksinnön erääseen sovellutusesimerkkiin, jonka yksityiskohtiin keksintö ei mitenkään ahtaasti ole rajoitettu.

15

Kuvio esittää kaaviollisena sivukuvana keksinnön mukaista kaksiviira-formeria sovellettuna olemassa olevaan tasoviiraosan modernisointiin.

Kuvion mukaisesti tasoviiralla 10 varustettu paperikoneen muodostus-20 osa on keksinnön mukaisesti uudistettu kaksiviiraiseksi muodostusosak-si. Aluperäisen tasoviiraosan viiratasoa on merkitty viitteellä T-T. Muodostusosa käsittää vanhan viiraosan rungon 100, alkuperäiseen vii-raosaan kuuluneet tasoimulaatikot 16, viiran vetotelan 17 ja kääntöte-lan 18 sekä viiran 10 alajuoksua ohjaavat johtotelat 19.

25

Tasoviiraosaa modernisoitaessa on vanhan runko-osan 10 varaan sijoitettu kaarevalla kannella 14' varustettu muodostuskenkä 14, jonka kaare-vuussädettä on merkitty R:llä ja kaarevuuskeskipistettä 0:11a.

30 Yläviirayksikköön 45 kuuluu runko-osa 50, johon eri osat on kiinnitetty. Yläviirasilmukan 20 kulkua ohjaa kaksiviiraisen osuuden alusta A lähtien onsipinnalla 21' varustettu avoin muodostustela 21, sen jälkeen edellä mainittu muodostuskenkä 14 ja yläviirasilmukan 20 sisällä oleva ensimmäinen kääntötela 22, jonka yhteydessä kaksiviiraisen 35 osuuden A-B juoksu yhtyy alaviiran 10 alkuperäiseen tasoon T-T. Kaksi-viirainen vedenpoistovyöhyke päättyy yläviiran 20 johtotelaa 23 ennen. Yläviiran 20 yläpuolisia johtoteloja on merkitty viitenumerolla 24.

7 73763 1 Telat 22,23 ja 24 on varustettu kaapimilla 31. Telalla 21 on myös sinänsä tunnetut puhtaanapito laitteet (ei esitetty) ja vedenkeräyslait-teet.

5 Ennen kaksiviiraista osuutta, joka alkaa viivalla A ja päättyy ennen viivaa B, on alkuperäisen viiran tason T-T muodostama yksiviirainen vedenpoistovyöhykkeen alkuosuus 10a, jolla vedenpoisto tapahtuu perä-laatikon huuliraon ja viivan A välillä olevilla vanhaan tasoviiraosaan kuuluvilla vedenpoistoelimillä, kuten rintapöydällä ja foililistoilla, 10 joita ei tarvitse välttämättä uusia. Yksiviiraisella alkuosuudella 10a vedenpoisto tapahtuu alaspäin alaviiran 10 läpi, kuitenkin sopivimmin verraten varovasti niin, että mahdollisuudet hyvään formaatioon ja re-tentioon säilyvät ja että ylöspäin tapahtuvalle vedenpoistolle jää riittävä osuus. Viivan A jälkeen viirojen 10 ja 20 yhteinen juoksu 15 kaartuu ylöspäin sektorissa a. Sektorin a suuruus on esim. 5 ...45°, edullisesti esim. noin 20°. Sektorilla a vedenpoistopaiie saadaan aikaan viirojen 10 ja 20 välisen kiristyksen vaikutuksesta ja keskipakovoimat edistävät veden irtoamista viirasta 10 ja telan 21 avoimesta pinnasta 21'.

20

Sektorin a jälkeen seuraa viirojen 10 ja 20 yhteinen suora juoksu , minkä jälkeen viirojen 10 ja 20 juoksu kaareutuu kengän 14 kohdalla alaspäin sektorissa 0. Kengän 14 alueella vedenpoisto tapahtuu viirojen 10 ja 20 välisen puristuksen ja keskipakovoimien ansiosta ylöspäin 25 yläviiran 20 läpi. Kengän 14 jättöreunan jälkeen seuraa alaviistoon suuntautuva suora viirojen 10 ja 20 yhteinen juoksu F9, minkä jälkeen seuraa tela 22, jolla viirojen 10 ja 20 yhteinen juoksu kaareutuu ylöspäin sektorilla yhtyen alaviiran 10 alkuperäiseen tasoon T-T.

30 Alaviiralta 10 raina W irrotetaan telojen 17,18 välisellä alaviistolla juoksulla pick-up telan 40 imuvyöhykkeen 40a vaikutuksella ja siirretään pick-up kudokselle 41, joka siirtää rainan edelleen puristinosaan (ei esitetty).

35 Seuraavassa selostetaan tarkemmin vedenpoistotapahtumat kaksiviirai-sella 10,20 vedenpoistovyöhykkeellä. Kun rainan saapuu kaksivii-raisen osan alkuun A, se on saavuttanut varovaisen, viiran 10 läpi _____ _ - TT" 8 73763 1 tapahtuneen vedenpoiston alkuvaiheen jälkeen sopivan huopautunisas-teen. Avonaisen telan 21 pinnan 21’ sektorilla a alkaa keksinnön mukaisesti vedenpoisto myös ylöspäin yläviiran 20 läpi telan 21 avoimen pinnan 21' ansiosta viirojen 10 ja 20 välisen puretuksen vaikutuksel-5 la. Tämä ylöspäin tapahtuva vedenpoisto alkaa sektorilla a hyvin varovasti ja jatkuu kaarevapintaisella muodostuskengällä 14 ylöspäin tapahtuvana vedenpoistona kengän 14 kaarevuuden aiheuttaman keskipakovoiman ja viirojen 10 ja 20 välisen kiristyksen vaikutuksesta. Telan 22 sektorilla Y voi tapahtua vielä jonkun verran vedenpoistoa alaspäin 10 alaviiran 10 läpi, ainakin veden irtoamista alaviiran 10 silmistä.

Tasoimulaatikoita 16 käytetään siinä määrin kuin on tarpeellista. Pääperiaatteena keksinnössä on kuitenkin se, että pyritään käyttämään niin pientä määrää tasoimulaatikoita 16 kuin suinkin on mahdollista 15 tai jopa kokonaan niistä luopumaan, koska nämä vedenpoistoelimet ku-luttuvat suhteellisen suuren määrän energiaa.

Kuviossa esitetyn keksinnön toteutusesimerkin eri yksityiskohtien osalta todetaan vielä seuraava. Yläviirayksikkö 45 tehdään sopivimmin 20 sellaiseksi, että se on kokonaisuutena paikaltaan siirrettävä esim. huoltoa varten. Paperikoneen tasoviiraosaa modernisoitaessa kuvion mukaisella ratkaisulla runkorakenteisiin 100 ei tarvitse tehdä olennaisia muutoksia, sillä muodostuskenkä 14 voidaan yksinkertaisesti ja helposti sijoittaa olemassa olevan rungon 100 varaan. Yläviirayksikkö 25 45 käsittää runko-osan 50, johon on kiinnitetty mm, ensimmäisen muo- dostustelan 21 kannatuslaitteet 32, jotka ovat vaakasuorilla nivelakse-leilla 33 yhdistetty runkoon 50. Avointa telaa 21 painetaan alaviiraa 10 vasten tangoilla 34, jotka ovat kierukkavaihteiden 35 avulla siirrettäviä.

30

Muodostustelan 15 jälkeen on yläviirasilmukan 20 sisälle rungon 50 yhteyteen sovitettu vedenkeräyslaitteet, joiden avulla kerätään muo-dostuskengän 14 alueella yläviiran 20 läpi poistunut vesi. Nämä laitteet käsittävät vedenkeräyskaukalon 36, jonka pohjan etureuna 30 si-35 joittuu kengän 14 yläpuolisen vaakasuoran tangenttitason alueelle. Ve-denkeräyskaukalo 36 on ripustettu nivelakselein 37 runkoon 50. Kaukalo 36 on järjestetty nivelakselien 37 ympäri käännettäväksi tangoilla 38, 9 73763 1 joita käyttää kierukkavaihde 39. Laitteilla 38 ja 39 voidaan säätää etureunan 30 aseina sopivaksi vedenkeräystä silmälläpitäen. Kaukaloon 36 kuuluvat laitteet ja kanavat, joiden avulla vesi poistetaan paperikoneen sivuitse. Kaukalossa 36 olevan veden pintaa on merkitty viit-5 teellä S.

Keksinnön mukaisesti saadaan aikaan formaation ja retention kannalta edullinen vedenpoistosuuntien ja eri vedenpoistopaineet omaavien ve-denpoistovaiheiden keskinäinen suuruus ja järjestys siten, että opti-10 maalinen retentio, formaatio ja vedenpoistokapasiteetti saadaan aikaan. Lisäksi tämä ratkaisu on toteutettavissa verraten yksinkertaisilla rakenteilla ja elimillä, joiden rakenne ja toiminta on erikseen tullut jo aikojen kuluessa varmistetuksi ja koetelluksi.

15 Seuraavassa selostetaan keksinnön mukaisen rainanmuodostusosan eri vedenpoistoelementtien edullisia rakenne-esimerkkejä. Kuten sanottu, ensimmäinen muodostustela 21 on oltava verraten avopintainen, niin että vedenpoisto voi tapahtua myös ylöspäin yläviiran 20 läpi. Tela 21 voi olla joko uratela, sokeaporattu tela. Edullisesti tela 21 on 20 profiilinauhasta kietomalla tehty, kierreurapäällysteellä varustettu tela, jonka avoimen pinnan, siis urien tai reikien osuus koko vaippa-pinta-alasta on sopivimmin vähintään noin 50%. Edullisesti tämä avoin onsipintatela 21 on päällystetty viirasukalla. Telan 21 sopiva läpimitta on yleensä alueella 600...1500 mm.

25

Muodostuskengän IA rakenteen osalta todetaan seuraavaa. Kengällä IA voi olla vakiollinen kaarevuussäde R tai tämä säde R pienenee rainan W kulkusuuntaan mentäessä. Edullisena esimerkkinä mainitaan sellainen kenkä IA, jonka kannen IA’ kaarevuussäde R on noin 3 m. Toisena esi-30 merkkinä on kenkä IA, jonka kannen IA' etureunassa kaarevuussäde on noin 3 m ja jättöreunassa noin 0,4 m. Kengän IA viiraan 10 ohjaava kansi IA' voi olla umpinainen tai rivoituksella varustettu. Edullisin on ainakin osittain avoin onsipintainen kansi IA', esim. sellainen, jossa on rainan W kulkusuuntaan nähden poikittaisia uria. Käytettäessä 35 avointa kengän IA kantta IA' voidaan sen urat tai reiät yhdistää ali-painejärjestelmään. Kengän kannella IA' vallitsevan alipaineen säädöllä voidaan vaikuttaa jossakin määrin kengän IA alueella ylöspäin ta- 10 73 76 3 1 pahtuvan vedenpoiston määrään ja voidaan jopa saada aikaan jossain määrin vedenpoistoa alaviiran 10 läpi. Kengän 14 pituus on sopivimmin sellainen, että alaviiran 10 kosketuskulma 3 kengän 14 kanteen 14' on noin 10°...45° kengän säteestä R riippuen. Vastaavassa kulmassa kaksi-5 viiraisen 10,12 osuuden kulku muuttaa suuntaansa alaspäin kengän 14 alueella.

Kuvion mukaisesti muodostuskengällä 14 on verraten pitkä kaareva kansi 14'. Kuvion mukaisesti muodostuskengän 14 kansi 14' sijaitsee telojen 10 21 ja 22 puolivälissä siten, että kannen 14’ yläpuolinen vaakasuora targenttitaso olennaisesti yhtyy telojen 21 ja 22 keskiakselien kautta asetettuun tasoon. Täten viirojen 10,20 telan 21 ja kannen 14' tu-loreunan välinen juoksu F^ on kulmassa a yläviisto ja vastaavasti kannen 14' jättöreunan ja telan 22 välinen vastaava juoksu F2 on kulmas-15 sa γ alaviisto. Kulma a on olennaisesti yhtä suuri kuin kulma γ. Kuvion merkinnöillä kulma 6 = a + y.

Kuvion mukaisessa versiossa telojen 21,22 ja 23 alapinnat ovat edullisesti olennaisesti samalla tasolla, siis alkuperäisen tasoviiran 10 20 tasolla T-T. Telojen 21,22 ja 23 välit sovitetaan sellaiseksi, että telojen 21 ja 22 väliin mahtuu riittävän pitkä, sopivan kaarevuussä-teen R omaava muodostuskenkä 14 ja telojen 22 ja 23 välille vedenke-räyskaukalo 36. Lisäksi telojen 22 ja 23 väli on sopivimmin niin pitkä, että sille mahtuu yksi tai kaksi tasoimulaatikkoa 16.

25

Vielä kerran korostettakoon sitä, että yksiviiraisella alkuosuudella 10a vedenpoisto on järjestettävä varovaiseksi niin, että mahdollisuudet hyvään retentioon säilyvät. I,isäksi yksiviiraisella alueella 10a vedenpoistomäärä ei saa olla liian suuri, jotta ylöspäin yläviiran 20 30 läpi tapahtuvalle vedenpoistolle jää riittävän suuri osuus. Eri suuntiin tapahtuvien vedenpoistojen määrien ja osuuksien säätö voidaan toteuttaa tela 21 säteen ja pinnan valinnalla, kengän 14 kaarevuussäteen ja kannen 14' pinnan valinnalla sekä osien 21,14 ja 22 asennon ja keskinäisen aseman säädöllä. Lopullinen vedenpoistomäärä ja rainan hieno-35 ainejakautuma voidaan hienosäätää tarvittaessa tasoimulaatikoilla 16.

Keksinnön mukaista formeria voidaan käyttää myös monikerrosrainaimena 11 73763 1 esim. siten, että kuviossa esitettyjä rainanmuodostusvksikköjä 45 sijoitetaan useita tasovii-an 10 yläpuolelle peräkkäin ia kullekin yläviirayksikölle 45 järjestetään esim. yläviiran 20 yläjuoksulle omat sekundääriperälaatikot, joista syötetään kustakin oma massakerros pää-5 perälaatikosta alaviiralle 10 syötetyn päärainan päälle.

Seuraavassa esitetään patenttivaatimukset, joiden määrittelemän keksinnöllisen ajatuksen puitteissa keksinnön eri yksityiskohdat voivat vaihdella.

10 15 20 25 30 35

Claims (10)

1. 73763 12
2. 1 Patenttivaatimukset
3. 1. Paperikoneen rainanmuodostusosa, joka on tarkoitettu tasoviiraosan uusintaan, ja joka käsittää paperikoneen perälnatikon yhteydessä olevan 5 tasoviiran (10) silmukan, joka muodostaa vedenpoistovyöhykkeen yksivii-raisen, olennaisesti vaakasuoran alkuosuuden (10a), jossa vedenpoisto-elimien avulla muodostettavasta rainasta (W) poistetaan vettä alaviiran (10) läpi, ja joka rainanmuodostusosa käsittää yläviirayksikön (45), jossa on johto- ja rainanmuodostustelojen (21,22,23) ohjaama yläviira 10 (20), joka yhdessä alaviiran (10) juoksun kanssa muodostaa kaksiviirai- sen vedenpoistovyöhykkeen, jolla vedenpoisto tapahtuu pääasiallisesti ylöspäin yläviiran (20) läpi ja joka muodostusosa käsittää yläviirasil-mukan (20) sisälle sovitetun ensimmäisen muodostustelan (21), jonka yhteydessä kaksiviirainen muodcstusvyöhyke alkaa ja jonka muodostustelan 15 (21) jälkeen kaksiviiraisella (10,20) vedenpoistovvöhykkeellä on alavii- rasilmukan (10) sisälle sovitettu muodostuskenkä (14), joka on alaviira-silmukkaa (10) vasten oleva kaareva kansi (14’), joka kaareutuu (R) tietyn kulman (B) alaspäin ja jonka muodostuskengän (14) jälkeen yläviira-silmukan (20) sisällä on viirojen (10,20) yhteistä kulkua ohjaava kään-20 tötela (22), jonka tietyllä sektorilla (y) viirojen (10,20) juoksu kaareutuu ylöspäin, tunnettu siitä, että kaksiviirainen muodostusvyöhvke sijaitsee olennaisesti kokonaisuudessaan tasoviiran (10) olennaisesti vaakasuoran alkuosuuden (10a) mää-25 räämän tason (T-T) yläpuolella s;ten ohjattuna, että avonaisella onsipinnalla (21') varustetun muodostustelan (21) tietyllä sektorilla (a) kaksiviirainen muodostusvvöhyke kaareutuu ylöspäin mainitusta tasosta (T-T) alkaen, 30 että mainitun kääntötelan (22) jälkeen viirojen (10,20) yhteinen juoksu olennaisesti yhtyy mainittuun tasoviiran (10) ylätasoon (T-T) , ja että mainittujen telojen (21,22) ja niiden välisen muodostuskengän (14) 35 ollessa sovitettu keskenään siten, että sen jälkeen kun alkuvedenpoisto on tapahtunut sopivassa määrin alaviiran (10) läpi yksiviiraisella alku-osuudella (ICa), tapahtuu vedenooisto kaksiviiraisella (10,20) veden- Π 73763 1 poistovyöhykkeellä aluksi ensimmäisen avoimen muodostustelan (21) mainitulla sektorilla (a) kahteen suuntaan molempien viirojen (10,20) läpi, minkä jälkeen seuraavan muodostuskengän (14) alueella vedenpoisto tapahtuu pääasiallisesti ylöspäin yläviiran (10) läpi. 5
4. 2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen rainanmuodostusosa, tunnettu siitä, että kaksiviiraisen muodostusvyöhykkeen jälkeen raina (W) on järjestetty seuraamaan alaviiraa (10), jolta raina (W) irrotetaan sinänsä tunnetulla pick-up laitteella (40,40a,41). 10
5. 3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen rainanmuodostusosa, tunnettu siitä, että ensimmäisen kääntötelan (22) jälkeen seuraa yläviiran (20) johtotela (23), jota ennen yläviira (20) on sovitettu eroamaan alaviirasta (10). 15
6. 4. Jonkin patenttivaatimuksen 1-3 mukainen rainanmuodostusosa, tunnettu siitä, että mainitun kaarevan muodostuskengän (14) kansi (14*) sijaitsee mainitun muodostustelan (21) ja kääntötelan (22) välillä siten, että mainitun kannen (14') yläpuolelle ajateltu sen tangenttitaso 20 olennaisesti yhtyy mainittujen telojen (21,22) keskiakselien kautta ajateltuun tasoon.
7. 5. Jonkin patenttivaatimuksen 1-4 mukainen rainanmuodostusosa, tunnettu siitä, että yläviirasilmukan (20) sisälle sovitetun kääntö- 25 telan (22), jonka sektorilla (γ) viirojen (10,20) kulku kaareutuu alkuperäiseen viiratasoon (T-T), jälkeen on sovitettu alaviirasilmukan (10) sisälle yksi tai useampia tasoimulaatikoita (16).
8. 6. Jonkin patenttivaatimuksen 1-5 mukainen rainanmuodostusosa, t u n -30 n e t t u siitä, että mainittuna ensimmäisenä yläviirasilmukan (20) sisälle sovitettuna avoimena muodostustelana (21), jonka sektorin (γ) alusta alkaa kaksiviirainen muodostusvyöhyke, on uratela, sokeaporattu tela, läpiporattu tela tai muu vastaava tela kuten imutela, joka sopi-vimmin on päällystetty viirasukalla ja jonka onsipinnan (21') avoimen 35 alueen osuus on vähintään n. 50% telan koko lieriöpinta-alasta. 1 Jonkin patenttivaatimuksen 1-6 mukainen rainanmuodostusosa, t u n - 14 73763 1. e t t u siitä, että mainittuna muodcstuskenkänä (14) on vakiokaare-vuussäteen (fO omaava muodostuskenkä tai sellainen muodostuskenkä, jonka kaarevuussäde jatkuvasti tai portaittain pienenee kengän tuloreunasta sen jättöreunnan päin siirryttäessä ja että mainittu kenkä (14) on varus-5 tettu sileällä solidilla kannella (14') tai vastaavalla onsipintakannel-la, jonka ontelot on tarvittaessa yhdistetty imujärjestelmään vedenpoiston tarkkaa hallintaa varten.
9. 8. Jonkin patenttivaatimuksen 1-7 mukainen rainanmuodostusosa, t u n -10 n e t t u siitä, että mainittuna kääntötelana (22) jonka alueella viirojen (10,20) yhteinen juoksu kaareutuu tietyssä sektorissa (γ) ylöspäin, on sileäpintainen solidivaipnainen tela tai onsipintatela.
10. 9. Monikerros’-ainain, tunnettu siitä, että alaviiran (10) vlä-15 juoksun yläpuolelle on järjestetty yksi tai useampia peräkkäisiä patenttivaatimuksen 1-8 mukaisia rainanmuodostusyksikköjä, joiden vläviira-yksikön (45) yhteyteen on sovitettu, sopivimmin yläviiran (20) yläjuoksun tuntumaan, omat sekundääriperälaatikot tai -laatikko, joista syötetään massakerros pääperälaatikosta alaviiralle (10) sijoitetun päärainan 20 päälle. 25 30 35 73763 15