FI66482C - Laongstraeckt arbetsplatsbelysningsarmatur - Google Patents

Description

λ 66482

Pitkänomainen työpaikkavalaisin

Keksintö koskee patenttivaatimuksen 1 lajimääri -teosan mukaista pitkänomaista työpaikkavalaisinta.

5 Tällainen valaisin ja sen sijoitus työpaikkaan nähden on tunnettu US-patentista 3 389 246. Se on sijoitettu suorakulmaisen työpöydän toisen pitkittäis-reunan suuntaiseksi ja sen yläpuolelle pöydän ääressä työskentevää henkilöä vastapäätä. Siinä on suora häi-10 käisy vältetty tavallisella ritilällä, jossa on pystysuoria poikittaislamelleja. Melkoinen valo-osuus osuu kuitenkin sellaisessa kulmassa pöytälevyn työskentelyalu-eeseen, että se heijastuu siitä suoraan pöydän ääressä työskentelevän henkilön silmiin; se ainakin vähentää 15 katselukohteen kontrastia, aiheuttaa sopivan suuressa luminanssissa vieläpä heijastushäikäisyä, mikä joka tapauksessa johtaa näkyvyyden huonontumiseen. Keksinnön tehtävänä onkin välttää tällainen huonontuminen päävaa-timuksen lajimääriteosan mukaisessa valaisimen ja pöy-20 dän keskinäisessä sijoituksessa.

Tämän tehtävän keksinnön mukainen ratkaisu käy selville patenttivaatimuksessa 1 ilmoitetuista tunnusmerkeistä .

Keksinnöllä on varmennettu, että kaikilla pöytään 25 osuvilla valonsäteillä on limittymän määräämä vähimmäis- kaltevuus pystysuoraa vastaan; tämä voidaan mitoittaa sellaiseksi, että säteitä ei lainkaan heijastu pöydän työpinnasta tai sillä olevasta katselukohteesta pöydän ääressä istuvan henkilön silmiin.

30 Mikäli työpaikkavalaisinta käytetään huoneessa, jossa on (katodisädeputken) kuvapintatyöpaikkoja, on lisäksi varmistettava riittävä varjostus. Varjostus-kulman £ yläpuolella täytyy valon näyttää tummalta, so. luminanssin olla yhtä suuri tai pienempi kuin 200 2 35 cd/m . Aina sen mukaan, miten kuvapintatyöpaikat on 2 66482 sijoitettu toisiinsa ja valaisimeen nähden, tämä var-jostuskulma on 75° tai 65°.

Tämän lisävarjostusehdon täyttämiseksi on keksinnön edelleenkehitelmän mukaan kahden vierekkäisten 5 poikittaislamellin välinen etäisyys valittu niin suu reksi, että vierekkäisten poikittaislamellien ylä- ja alareunojen kautta kulkevan rajasäteen ja pystysuoran välinen kulma on yhtä suuri tai pienempi kuin vaadittu varjostuskulma.

10 Jotta tällöin tultaisiin toimeen mahdollisimman vähillä poikittaislamelleilla ja siten pienillä häviöillä, on erikoisen edullista käyttää taiveprofiilisia poikittaislamelleja, joiden alaosa muodostaa vaakasuoran kanssa kaltevuuskulman, joka on yhtä suuri tai 15 pienempi kuin vaadittu varjostuskulma.

Suurimmissa varjostukseen asetetuissa vaatimuksissa (varjostuskulma = 65°) voivat taitettujen poikit-taislamellien muodot ja mitat tulla epäedullisiksi mitä tulee kustannuksiin ja hyötysuhteeseen. Tässä tapauk-20 sessa on tarkoituksenmukaista lisätä kahden vierekkäisen taitetun poikittaislamellin yläosien väliin apu-lamelli, joka on molemmilta puolin tehty heijastamat-tomaksi, etenkin mustaksi, ja jonka koko ja kaltevuus-kulma on yhtä suuri kuin poikittaislamellin koko ja 25 kaltevuuskulma.

Pyrittäessä työpaikkavalaisimen valon mahdollisimman optimaaliseen hyväksikäyttöön on edullista valaista pöydän työskentelyalue toisiaan peittävästi valaisimen molemmista puoliskoista. Keksinnön edelleen-30 kehitelmän mukaan tähän päästään siten, että työpaik- kavalaisin on tehty peilikuvallisesti samanlaiseksi poikittaisen keskisymmetriatason suhteen. Työskentely-alue saa silloin valoa työpaikkavalaisimen molemmista ulommista osista, pöydän päiden alueet sitä vastoin kes- 3 66482 osasta. Tällä tavalla ei päästä ainoastaan lampun, lamppujen tehon parempaan hyväksikäyttöön, vaan lisäksi myös kontrastin parannukseen työskentelyalueella.

Lopuksi saadaan lisäparannus, kun poikittais-5 lamellien alapuoli tehdään ainakin valaisimen keskiosassa heijastamattomaksi, etenkin mustaksi. Optimit olosuhteet ovat tällöin saavutettavissa, jos tämän keskiosan pituus ja poikittaislammellien limityksen suuruus valitaan alivaatimuksessa 8 ilmoitettujen suh-10 teiden mukaisiksi. Silloin ei ole olemassa ritilän alapuolesta heijastettua valoa, joka voisi pöydän työskentelyalueella aiheuttaa kontrastinheikennystä tai hei-jastushäikäisyäkin.

Näin on myös käytettäessä taivepoikittaislamel-15 leja niiden välissä olevien apulamellien kanssa tai ilman. Valaisimen keskiosassa on taipeisten poikittais-lamellien apauoli tehty heijastamattomaksi tai mustaksi ja kerrotut suhteet ovat muutenkin voimassa.

Poikittaislamellien tai taipeellisten poikittais-20 lamellien alaosien kaltevuuskulman osalta mainittiin jo varjostuskulma ylimmäksi raja-arvoksi, kun työpaik-kavalaisimia käytetään huoneissa, joissa on kuvapinta-työpaikkoja. Kaltevuuskulman sopivalla valinnalla voidaan kuitenkin taata myös erittäin tehokas työskentely-25 alueen valaisu valaisimen molemmista ulommista osista. Tätä silmällä pitäen valitaan tälle kaltevuuskulmalle mieluimmin arvo, joka on patenttivaatimuksessa 9 ilmoitetuissa rajoissa.

Vinoon asetettujen poikittaislamellien yläpuo-30 Iestä heijastuu osa lampusta lähtevästä valovirrasta ylöspäin. Jotta tämäkin osuus voitaisiin käyttää hyväksi, on keksinnön yhden sovelman mukaisessa työpaik-kavalaisimessa yläpuolinen valon ulostuloaukko, jonka läpi lampun yläpuoliskon suorasäteilykin yhdessä maini-35 tun heijastetun valon kanssa voi päästä ylöspäin ja siksi 4 66482 palvella huoneen yleisvalaistusta. Tällöin voidaan eräissä tapauksissa luopua jopa kattovaloistakin.

Erikoisen edullisia tässä yhteydessä ovat kolmi-lamppuiset valaisimet, joista keskimmäinen, L-muotoi-5 sen listan päälle sijoitettu lamppu säteilee vain ylös päin ja on molemmista muista lampuista erikseen kytkettävissä .

Keksintöä selitetään lähemmin tällaisen sovellutusesimerkin avulla viitaten oheisiin piirustuksiin, 10 joissa kuvio la on etukuva työpöydästä ja tämän yläpuolelle sijoitetusta lampusta; kuvio Ib on sivukuva työpöydästä ja valaisimesta kuvion la nuolen I suunnasta katsottuna; 15 kuvio 2 on osakuva valaisimen ritilästä; kuvio 3 on poikkileikkaus työpaikkavalaisimesta kuvion la linjaa III-III pitkin; ja kuvio 4 esittää osan ritilästä, jossa on tai-velamelleja.

20 Kuvioissa la ja Ib on esitetty suorakulmainen työpöytä 1 ja sen yläpuolelle sijoitettu, kuviosta 3 lähemmin nähtävä, tässä vain katkoviivoin osoitettu työ-paikkavalaisin 2, jonka pituus on L. Valaisin ulottuu suunnilleen kirjoituspöydän koko pituuden yli yhdensuun-25 täisenä sen pitkittäisreunan ja sen työpinnan kanssa ja valaisimen alasivu on suunnilleen 1,85 m pystyetäisyy-dellä H pöydän työpinnasta, niin ettei käytännössä voida nähdä ylempää valon ulostuloaukkoa (220 kuviossa 3).

Kuviosta Ib nähdään, että valaisin 2 on sijoi-30 tettu pöytälevyn takaneljänneksen yläpuolelle. Tavallista ritilää käytettäessä suuntautuisi tällöin valaisimesta tuleva valo työalueen e heijastavasta työskente-lyalustästä pöydän ääressä istuvan henkilön silmiin ja aiheuttaisi kontrastinvähennyksen tai heijastushäi-35 käisyn (ks. katkoviivoitettua säteen kulkua). Keksintö 5 66482 estää tämän ritilän 20 avulla, jossa on vinoon asetettuja poikittaislamelleja 201, 202. Tämä ritilä 20 on kaavamaisesti esitetty kuviossa la ja siinä on neljä osaa a - d, jolloin osat c ja d ovat peilikuvallisesti 5 samanlaiset toisen puoliskon kanssa, joka muodostuu osista a ja b. Poikittaislamellien alapuolet osissa b ja c ovat mustat, kun taas poikittaislamellien alapuolet osissa a ja d ovat peiliheijasteiset. Molempien keskiosien pituus on merkitty 1.

10 Kuviossa la katkoviivoin piirretyt säteenkulut esittävät, että työaluetta e, jonka leveys on E, valaisevat valaisimen molemmat ulommat osat a ja d, kun pöydän ulompia alueita g ja f sitä vastoin valaisevat sisemmät osat b ja c. Valonsäteet osuvat tällöin työ-15 pöytään kulmassa, joka on vierekkäisten poikittaislamellien ylä- ja alareunojen kautta kulkevien molempien rajasäteiden kulmien ja /’välissä. Työalue valaistaan siis ensi sijassa sivulta tulevalla valolla, joten työalueesta e heijastuva valo ei voi osua pöydän ääres-20 sä työskentelevän henkilön silmiin.

Näin on ankarasti ottaen vain silloin, kun valaisimen sisempien osien b ja c alueella ei sellainen valonsäde voi päästä ulos ritilän läpi, joka kulkee pystysuorassa, valaisimen akseliin nähden kohtisuoras-25 sa tasossa. Tämän takaamiseksi on keskiosassa olevien lamellien 202, 201 alapuolet tehty mustiksi ja ne peittävät osittain toisiaan, kuten kuviosta 2 voidaan nähdä. Ritilän 20 korkeuden ollessa x ja silmien P korkeuden ollessa h pöytälevyn pinnasta ovat vierekkäisen lamel-30 lien limittymässä y ja ritilän keskiosien b, c pituudessa 1 voimassa ehdot

y Ϊ 2hX

y T

1 - T ( g- + 1)

. ► t I I

6 66482 kun työskentelykohde, jonka leveys on T, pitää heijas-tuksettomasti valaista. Tällöin on edellytetty, ttä tämä työskentelykohde sijaitsee symmetrisesti poikittaiseen symmetriatasoon 200 nähden; jos näiden optimieh-5 tojen tulee olla voimassa vielä silloinkin, kun työskentelykohde on siirtynyt matkan s, niin myös pituus 1 täytyy valita saman verran suuremmaksi - mahdollisesti molempiin suuntiin.

Nämä ehdot pätevät myös käytettäessä ritilää 20', 10 jossa on kuvion 4 mukaisia taivelamelleja 202'. Poikit- taislamellit 202' muodostuvat tällöin alaosasta 2022', jonka kaltevuuskulma vaakasuoraa vastaan on &(., ja yläosasta 2021', jonka kaltevuuskulma vaakasuoraa vastaan on o£ ', joka on pienempi kuin g£. Jälkimmäinen 15 on lisäksi yhtä suuri tai pienempi kuin sallittu maksi maalinen varjostuskulma £ , niin että oikean lamellin alaosasta 2022 ' ei voi heijastua vasemmalle valoa kulmaa £ suuremmassa kulmassa. Kahden vierekkäisen poikittaislamellin 202' välimatka A on toisaalta mitoi-20 tettu niin suureksi, että oikean poikittaislamellin alareunan kautta kulkevan rajasäteen kulma β on myös yhtä suuri tai pienempi kuin varjostuskulma £ . Tällä tavalla on monissa käyttötapauksissa, joissa työpaikalla on kuvapinta, taattavissa riittävä 75° varjostus-25 kulma.

Jos on täytettävä vielä ankarammat varjostus-ehdot (£=86°), niin silloin voidaan keskelle kahden vierekkäisen poikittaislamellin 202' yläosan väliin sijoittaa apulamelli 203', joka on ylhäältä ja alhaalta 30 tehty heijastamattomaksi (mustaksi) ja jonka korkeus ja kaltevuuskulma on yhtä suuret kuin poikittaislamel-lien 202' yläosien 2021' korkeus ja kaltevuuskulma.

Tällä apulamellilla pidetään myös moninkertaisesti vierekkäisten poiki ttais lame Hien välissä heijastuva haja- 35 valo poissa varjostusalueelta.

. · ·. ' 7 66482 Käytettäessä tällaista ritilää, jossa on tai-peellisia poikittaislamelleja ja mahdollisesti apula-melleja niiden välissä, tehdään ritilän keskiosassa 1 olevien poikittaislamellien alapuolet heijastamattomiksi 5 (mustiksi) .

Taivepoikittaislamellit heijastavat yläpuolillaan osan valosta ylöspäin. Jotta myös tämä valo voitaisiin käyttää hyväksi, on kuviossa 3 poikkileikkauksessa esitetyssä valaisimessa 2 myös yläsivulla valon ulos-10 tuloaukko 220; alapuoliseen valon ulostuloaukkoon 210 on asennettu selostettu ritilä 20. Työpaikkavalaisimen koteloon 21 on sijoitettu kaksi epäsymmetristä kouru-peiliä 23 ja niitä varten loistelamput 221, 222. Taaemmilla peiUnosilla 232 on sellainen pääsäteily-15 suunta jb ja kaarevuus, että ne näyttävät tummalta normaalilta istumapaikalta, mutta siitä huolimatta suuntaa-vat valtaosan valosta työpöydän etualueelle (kuvio Ib); etummaiset peiliosat 231 ohjaavat valon sitä vastoin pöydän keski- ja taka-alueelle.

20 Peiliosat 231, 232 ulottuvat vain loistelamppujen keskitason korkeudelle ja ovat siinä kohdassa näistä lampuista välimatkan päässä, jonka läpi ritilän 20 ylöspäin heijastama valo voi päästä ulos. Lamppujen yläpuoliskon emittoima valo säteilee sitä vastoin myös esteettä 25 huoneen kattoa kohti.

Molempien kourupeilien 23 välissä on V-muotoinen lista, johon on sijoitettu liitäntälaitteet. Lisäksi on tämän listan yläpuolelle asennettu vielä yksi loistelamppu 223 ja näiden väliin ylöspäin säteilevä kouru-30 peili 230. Tällä myös erikseen kytkettävällä lampulla 223 voidaan - lamppujen 221, 222 ollessa sammutettuinakin - taata riittävä yleisvalaistus, josta puolestaan on seurauksena vain koko pöydän pinnan tasaisempi valaistus.

. ·'

Claims (10)

1. T(-jJ- + 1) h ja vierekkäisten poikittaislamellien limittymässä on voimassa 30 > 2hx y T jolloin T on heijastumattomasti valaistavan työskentely-kohteen leveys, H on ritilän (20) pystysuora etäisyys pöytälevyistä, h on silmien korkeus pöytälevyn yläpuo-35 lella ja x on ritilän korkeus. , t 10 66482

1. Pitkänomainen, vähintään yhdellä loistelampulla varustettu työpaikkavalaisin (2) työpöydän (1) häi- 5 käisemättömään ja runsaskontrastiseen valaisuun, joka valaisin on sijoitettu työpöydän työskentelyäluetta (e) vastapäisen puoliskon yläpuolelle siten, että sen pituus-akseli on poikittain työpöydän (1) ääressä istuvan henkilön normaalia katselusuuntaa vastaan, ja joka käsittää 10 kotelon ja sen alaspäin osoittavassa valon ulostuloaukos-sa olevan ritilän (20, 20'), jossa on poikittain työpaik-kavalaisimen pituusakselia vastaan asetettuja yhdensuuntaisia poikittaislamelleja, tunnettu siitä, että poikittaislamellit (201, 202; 201', 202', 203') ovat siten 15 kallistetut vaakasuoraan nähden, että jokaisen poikittais-lamellin horisontaaliprojektio (B) on limittymän (y) verran suurempi kahden vierekkäisen poikittaislamellin vaakasuoraa välimatkaa (A).

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen työpaikkava- 20 laisin, tunnettu siitä, että poikittaislamel- leilla on sellainen välimatka, että vierekkäisten poi-kittaislamellien ylä- ja alareunan kautta kulkevan valonsäteen pystysuoraan nähden mitattuna suurin läpi-pääsykulma (/i ) on yhtä suuri tai pienempi kuin ennalta 25 määrätty varjostuskulma (£).

3. Patenttivaatimuksen 2 mukainen työpaikkavalaisin, tunnettu siitä, että ritilässä (20') on taitettuja poikittaislamelleja (202'), joissa kussakin on yläosa (2021') ja alaosa (2022'), ja että alaosien 30 vaakasuoraan nähden mitattu kaltevuuskulma (*) on yhtä suuri tai pienempi kuin ennalta määrätty varjostuskulma (£) ja yläosien kaltevuuskulma («C) on pienempi kuin alaosien kaltevuuskulma ja osoittaa poikittaista symmetriatasoa (200) kohti. 9 66482

4. Patenttivaatimuksen 3 mukainen työpaikkava-laisin, tunnettu siitä, että keskellä vierekkäisten taitettujen poikittaislamellien (202*) yläosien (2021') välissä on apulamellit (203'), joka on 5 molemmilta puolin tehty heijastamattomaksi, ja että tämän apulamellin suuruus ja kaltevuuskulma on sama kuin poikittaislamellien yläosan suuruus ja kaltevuus-kulma .

5. Jonkin patenttivaatimuksen 1-4 mukainen työ-10 paikkavalaisin, tunnettu siitä, että poikittaislamellien (201, 202; 202') kaltevuuskulma («£) osoittaa ensimmäisessä osassa (a, b) toiseen suuntaan ja muussa osassa (c, d) vastakkaiseen suuntaan.

6. Patenttivaatimuksen 5 mukainen työpaikkava-15 laisin, tunnettu siitä, että molemmat osat, joissa on vastakkaisiin suuntiin kaltevat lamellit, on tehty peilikuvallisesti samanlaisiksi poikittaiseen kes-kisymmetriatasoon (200) nähden.

7. Jonkin patenttivaatimuksen 1-6 mukainen työ- 20 paikkavalaisin, tunnettu siitä, että keskialu eella (b, c) olevissa poikittaislamelleissa on heijas-tamaton alapuoli.

8. Patenttivaatimuksen 7 mukainen työpaikkava-laisin, tunnettu siitä, että keskialueen (b, c) 25 suuruudessa (1) on voimassa

8 66482 *

9. Jonkin patenttivaatimuksen 1-8 mukainen työ-paikkavalaisin, tunnettu siitä, että poikit-taislamellien (201, 202) kaltevuuskulma («0 määräytyy suhteesta 5 2H > *.„_/< 2H missä H on ritilän (20) pystysuora etäisyys pöytäle-vystä, 1 on ritilän keskialueen (b, c) suuruus, L on valaisimen (2) pituus ja E on symmetrisesti poikittai-10 seen symmetriatasoon (200) nähden sijaitsevan työsken-telyalueen (e) leveys.

10. Jonkin patenttivaatimuksen 1-9 mukainen työpaikkavalaisin, tunnettu siitä, että siinä on yläpuolinen valon ulostuloaukko (220). r 66482