FI64981C - Kilankare - Google Patents

Description

Ί r_, KUULUTUSJULKAISU . . * rt .

W (11) UTLÄGGNINGSSKRIFT 6 4 981 ^ Potsnt ircddelat ^ ^ (S1) Kv.ik.3/int.a.3 F 16 B 13/04 SUOM I —FI N LAN D (21) P*wttlh*k*mu* —P«t»ntan*eitnlnf 782012 (22) H»ktnnl*p*Jvi — Ancdknlnftdif 22.06.78 (FI) (23) Alkupilvt — GlltlghMsdag 22.06.7 8 (41) Tullut |ulklMktl — Bllvlt off«otll( 06,0 3.7 9

Patentti· ja rekisterihallitut /44) Nthtivtiulpanon μ kuuLJullulsun pvm.— 31 jq 83

Patent· och registerstyrelsen AiwSkan utUfd och uti.skrtft«n publkand (32)(33)(31) Pyydetty «uoikeu»— Begird prioriut 05.09.77

Saksan Lii11otasavalta-Förbundsrepubliken Tyskland(DE) P 2739929-7 (71) Hilti Aktiengesellschaft, 9^9*+ Schaan, Liechtenstein(LI) (72) Ervin Schiefer, Miinchen, Saksan Liittotasavalta-Förbundsrepubliken lyskland(DE) (71*) Leitzinger Oy (5I+) Kiila-ankkuri - Kilankare

Keksinnön kohteena on kiila-ankkuri, jossa vaarnaruuvi ja siihen nähden kiilausasemaan siirrettävä kiilakappale, jolloin vaarnaruuvin takaosassa on tarttumiselimet aksiaalisesti vaikuttavien voimien aikaansaamiseksi ja osassa ruuvia pituusakseliin nähden kalteva, ruuvin etupäätä kohti kehä-ääriviivaa lähenevä tukipinta kiilakap-paletta varten ja jolloin kiilakappale on muodostettu puolisuunnik-kaan muotoiseksi levyksi, jonka pitempi otsasivu ulkonee jo kiilaa-mattomassa asemassa vaarnaruuvin kehä-ääriviivasta ja on käännetty vaarnaruuvin takaosaa kohti.

Sarjakäyttöjä, esimerkiksi ripustuksia ja sen tapaisia varten tarvitaan kiinnittimiä, jotka ovat taloudellisella tavalla valmistettavissa, ja siten eivät ylitä tiettyä hintatasoa. Varmuussyistä, tulipalojen varalta karsitaan muovitulpat tällaisissa käyttötapauksissa ennalta pois, joten yksinomaan metallikiinnittimet tulevat kysymykseen. Lisäksi kysymykseen tulevilla kiinnittimillä täytyy olla riittävä jälkiharituskyky ja niiden täytyy kestää dynaamisia, vaihtelevia kuormituksia.

_____ -- τ— --; 64981

Erään puheena olevaa laatua olevan tunnetun kiinnittimen kiila-ankkurin muodostaa vaarnaruuvi, jossa takaosassa on voiman aikaansaamiseksi kierre ja etupäässä, joka on tarkoitettu työnnettäväksi materiaalin sisään, johon kiinnitys tapahtuu, eteenpäin suippeneva syvennys kiilakappaletta varten. Tämän tunnetun kiila-ankkurin kiilakappaleen muodostaa kiila ja siinä on vaarnaruuvin kehä-ääriviivasta ulkoneva pidätinnokka. Jousirengas pitää kiilakappaleen kiinni vaarnaruuvissa ennen kiila-ankkurin johtamista kiinnitys-poraukseen.

Varsinkin kyseisen kiilakappaleen verraten monimutkainen muoto vaatii kalliin valmistusmenetelmän, joten kiila-ankkurin taloudellisuus tulee kyseenalaiseksi. Tähän vaikuttaa osaltaan myös kiilakappaletta varten tarvittava erillinen kiinnipito-osa. Lisäksi on todettu, että kiila-kappaleen nokka, joka ulkonee vaarnaruuvin kehä-ääriviivan ulkopuolelle, useimmiten saa aikaan ainoastaan epätyydyttävän kosketuksen kiinnitysporauksen seinämän kanssa, jolloin sekä esiharituksen että jälkiharituksen riittävyys tulee kyseenalaiseksi. Mokan mielivaltainen suurentaminen ei ole mahdollista, koska silloin kiila-ankkurin pakottaminen kiinnitysporaukseen tulisi huomattavasti vaikeutumaan.

Selitettyä laatua olevassa eräässä tunnetussa kiila-ankkurissa kiila-kappale on taloudellisuussyistä muodostettu puolisuunnikkaan muotoiseksi levyksi. Erillisen pidätysosan sijasta kiilakappale yritettiin pidättää magneettivoiman välityksellä vaarnaruuvissa. Myöskin tämä toimenpide on osoittautunut epäedulliseksi, koska jo hyvin pienellä likaantumisella pidätysvoima tulee riittämättömäksi, jolloin kiila-kappale putoaa pois ennen ruuvin johtamista kiinnitysporaukseen.

Lisäksi kysymykseen tulevien osien magnetoiminen lisää valmistuskustannuksia.

Tämän keksinnön tehtävänä on aikaansaada kiila-ankkuri, joka ongelmattoman käytön ohella on taloudellisesti valmistettavissa, ja jolla on riittävät ankkuroimisarvot.

Keksinnön mukaan tämä tehtävä ratkaistaan siten, että kiilakappale on sovitettu vaarnaruuvin etupäätä kohti avoimeen ja kiila-ankkurin 3 64981 pituusakseliin nähden kaltevaan vaarnaruuvin rakoon, jolloin vaarna-ruuvin etupäätä lähellä oleva raon sivuseinämä muodostaa tukipinnan kiilakappaletta varten.

Johdettaessa keksinnön mukainen kiila-ankkuri sitä varten tarkoitettuun kiinnitys- eli vastaanottoporaukseen, jonka läpimitta on määrätty vaarnaruuvin koon mukaan, kiilakappale tulee kosketukseen kiinni-tysporauksen seinämän kanssa. Tällöin kosketukseen tulevat varsinkin kiilakappaleen vaarnaruuvista ulkonevat kohdat. Levyksi muodostetun kiilakappaleen puolisuunnikasmaisen muotoilun ansiosta kiilakappale suippenee vaarnaruuvin etupäätä kohti siten, että kiilakappaleen vaarnaruuvista ulkonevilla kohdilla on sahahampaiden muoto, joiden pitemmät kyljet ovat vaarnaruuvin etupään puolella. Tämän sahahammasmaisen muotoilun ansiosta kiila-ankkuri voidaan johtaa ilman suurempaa vastusta kiinnitysporaukseen. Kiilakappaleen keksinnön mukainen kiinnittäminen varmistaa sen, että kiilakappale ei putoa pois vaarnaruuvista sisäänjohtovaiheen aikana. Kun vaarnaruuviin kohdistetaan kiinnitys-porauksesta ulospäin suuntautuva voima, hakautuvat molemmat toisiinsa nähden vastakkaiset, vaarnaruuvista ulkonevat kiilakappaleen osat kiinnitysporauksen seinämään. Näin kiilakappale pysyy paikallaan kiinnitysporauksen vastakkaisten seinämien varassa ja vaarnaruuvia voidaan siirtää kiilakappaleeseen nähden, koska rako on muotoiltu etupäätä kohti avoimeksi. Raon kaltevuuden johdosta syntyvän suhteellisen siirtymän vuoksi vaarnaruuvista ulkonevat ja siten kiinnitys-porauksen seinämän kanssa kosketukseen tulevat kiilakappaleen osat tulevat yhä suuremmiksi. Voiman lisääntyessä kiilakappale hakautuu yhä voimakkaammin kiinnitysporauksen seinämään, jolloin kiilakappale muodostaa vaarnaruuville lujan vasteen. Vaarnaruuvin kalteva rako aikaansaa edelleen sen, että vaarnaruuvi tulee puristetuksi voimaa lisättäessä yhä lujemmin kiinnitysporauksen seinämää vasten, jolloin näiden molempien osien välille voi syntyä tehokas muotolukitus.

Keksinnön mukaan ehdotetulla raolla on se olennainen etu, että se voidaan valmistaa taloudellisella tavalla, esimerkiksi sahaamalla tai jyrsimällä, ilman huomattavia ajan ja työkalujen aiheuttamia kustannuksia. Raon lujuus on sopivimmin vähän levyn paksuutta pienempi, jolloin saadaan aikaan itsepidätys ja siten muut pidätysvälineet tule- 64981 vat tarpeettomiksi. Raon vaarnaruuvin etupäätä kohti avoimen muotoilun ansiosta on varmistettu, että kiilakappale voidaan siirtää riittävästi kiilaussuunnassa vaarnaruuviin nähden, jolloin kiila-ankkurin jälkikiilautuminen on optimaalista.

Keksintöä selitetään seuraavassa lähemmin viitaten oheiseen esimerkkinä esitettyyn piirustukseen, jossa:

Kuvio 1 esittää sivulta nähtynä keksinnön mukaista kiila-ankkuria.

Kuvio 2 esittää kiila-ankkuria kuvion 1 nuolen II suuntaan nähtynä.

Kuviosta 1 ja 2 käy selville keksinnön mukainen kiila-ankkuri, joka on kokoonpantu pääasiallisesti vaarnaruuvista 1 ja levyksi muodostetusta kiilakappaleesta 2. Kiila-ankkurin takaosassa on voiman kohdistuväli-ne, esimerkiksi kierre 3. Etuosastaan kiila-ankkuri on varustettu etupäätä kohti avoimella ja ruuvin pituusakseliin nähden kaltevalla raolla 4. Tässä raossa 4 on itsepidättyvästi kiinnittyneenä puoli-suunnikkaan muotoiseksi levyksi muodostettu kiilakappale 2. Tämä levyksi muodostettu kiilakappale 2 on kiinnittyneenä vaarnaruuvissa siten, että pitempi otsasivu 2a sijaitsee vaarnaruuvin takimmaista aluetta vasten. Kulmakohdillaan 2b levyksi muodostettu kiilakappale 2 ulkonee jo kiilaamattomassa asemassa osittain vaarnaruuvin 1 kehän ääriviivan ulkopuolelle. Kiilattaessa kiila-ankkurin vaarnaruuvia 1 ja kiilakappaleen 2 välisellä suhteellisella siirtymällä viimeksi mainittu siirtyy vaarnaruuvin 1 tukipintaa la pitkin ja ylittää sivureunoillaan 2c kasvavassa määrässä vaarnaruuvin 1 kehä-ääriviivan.