FI63639C - Foerfarande foer aendring av den bildpunktmaessiga spridningenhos halvtonsbilder vid oevergaong fraon avsoekning till u ppeckning i minne - Google Patents

Description

ESr^l [ftl (11vKUULUTU*JULKAISU ,,,.,Q

JjHf lBJ (11) utlAogninosskmft oob 5 V

C (45) Patentti myönnetty 11 07 1933 ΛηΆ Patent meddelat V ^ (51) K».ik.3/iot.ci.3 G 03 F 5/00, 5/20

SUOMI—FINLAND (21) PifnttWttkwnu» — hmwnilluilm 77302U

(22) Hakwnbpeivi—AnaMmlnpdag 12.10.77 (FI) (23) Alkupilvt—GlMgtwCad^ 12.10.77 (41) Tullut liilkMcal — MvK offamMg 19.OU. 78

Patent- och regifterttyreleen ^ AmMcm utta*Todi «i^krUHn puMoirad 31.03.83 (32)(33)(31) Pyydetty awolkw·—a^ird prioriMt 18.10.76

Saksan Liittotasavalta-Förbundsrepubliken

Tyskland(DE) P 26U6926.1 (71) Dr.-Ing. Rudolf Hell GmbH, Postfach 62 29, D-2300 Kiel lU, Saksan Li ittot asavalta-Forbundsrepubliken Tyskland(DE) (72) Armin Colditz, Kiel-Wellsee, Saksan Liittotasavalta-Forbundsrepubliken Tyskland(DE) (7^) Berggren Oy Ab (5U) Menetelmä sävykuvien kuvapisteittäisen erottelun muuttamiseksi siirryttäessä näytteenotosta muistiin kirjoittamiseen - Förfarande för ändring av den bildpunktmässiga spridningen hos halvtonsbilder vid övergäng fr&n avsökning tili uppteckning i minne Tämä keksintö koskee patenttivaatimuksen johdannon mukaista menetelmää.

Julkaisussa DT-PS 25 11 922 on jo kuvattu menetelmä sävykuvien rasteroitua toistoa varten muuttamalla kuvapisteittäistä erottelua siirryttäessä näytteenotosta toistoon, mikä yhdessä lisäpa-tentin 25 41 138 kanssa tekee mahdolliseksi rasterimittojen muuttamisen tai säilyttämisen säilytettäessä tai muutettaessa jäljen-tämismittakaavaa.

Nämä menetelmät toimivat varsin tarkasti ja niihin liittyy, koska kuvapisteittäistä erottelua muutettessa tapahtuu interpolointi neljästä viereisestä pisteestä, tietty laskutyömäärä, joka on hyväksyttävä ja asianmukainen niissä tapauksissa, joissa on kysymys korkeasta toistolaadusta.

On kuitenkin tapauksia, joissa ei vaadita niin korkeata laatua, esim. syväpainannassa, jossa neljä värierottelua rasteroidaan vain kahdeksi eri rasteriksi. Esimerkiksi magenta ja keltainen painetaan yhdellä rasterilla ja syaani ja musta toisella rasterilla.

63639 Tähän käytetään erikoisrasteria, jonka rasterigeometria on tähän tarkoitukseen sopiva. Tätä rasteria selitetään jäljempänä lähemmin kuvioon 1 liittyen. Näitä rastereita käytetään syväpainosylin-tereiden kaiverruskoneissa, joissa originaalit pingotetaan pyörivälle skannaussylinterille ja pyyhkäistään spiraalimaisesti, jolloin niiden spiraaliratojen nousut, joita pitkin pyyhkäisy tapahtuu, ovat erilaiset eri rastereille. Värierottelujen tallentaminen (tässä painosylinterille) tapahtuu esim. syväpainosylinterin kai-verruskoneessa, hakijan "Helioklischograph" on-line-menetelmällä, so. kaiverrusjärjestelmä saa skannauspäästä analogisen pyyhkäisy-signaalin, jonka päälle on kerrostettu ns. rasteritahti, joka on erilainen molemmille rastereille, minkä johdosta kaiverruselin toimii vain siellä, missä rasteritahti tulee toimintaan ja siten elin muodostaa rasteroidun painosylinterin.

Jos kuitenkin, mikä nykyisin painotekniikassa usein on toivottua, halutaan digitaalisesti muokata yksittäisiä kuvia näytteenoton ja merkitsemisen välillä lay-out- ja retusointitöiden suorittamiseksi, niin tämä erityisrasteri ei ole sopiva digitaaliseen muokkaamiseen.

Voitaisiin käyttää jo kuvattua menetelmää, jossa kuvan näytteenotto suoritetaan hienorasterilla, muokataan tällä rasterilla ja aikanaan lasketaan uudelleen haluttuun rasteriin. Tähän tarvitaan kuitenkin joukko laskentaprosesseja, jotka vaativat koneiden käyttöä ja las-kuaikaa.

Esillä olevan keksinnön lähtökohtana on sen vuoksi tehtävä antaa yksinkertainen menetelmä kuvainformaation rasteripistemäisen erottelun muuttamiseksi, joka menetelmä sopii painotekniikan vaatimuksiin.

Tämä saavutetaan keksinnön mukaisesti patenttivaatimuksen tunnus-merkkiosan mukaisin keinoin.

Keksinnön edullisia edelleenkehitysmuotoja on annettu alivaatimuk-sissa.

Keksintöä selitetään seuraavassa lähemmin kuvioihin 1-11 liittyen.

ti 3 63639

Kuvio 1 on ylelsnäkymä keksinnössä käytetystä rasterijärjestelmästä. Kuvio 2 esittää periaatekytkentää laitteistosta hienorasterin tunnustelua varten.

Kuvio 3 esittää yhtä varianttia hienorasterin tallentamiseksi eri muistialueisiin.

Kuvio 4 esittää kytkennän rakennetta painorasterin tuottamiseksi. Kuvio 5 esittää kuvion 4 ohjauslaitteen kaaviollista rakennetta.

Kuvio 6 esittää kytkentää muistin osoitteiden valintaa varten jatkuville kuvalinjoille.

Kuviot 7-11 esittävät esimerkkejä kuvion 5 ohjauslaitteen portaille Ia, Ib sekä Ila-IIc.

Kuviossa 1 on esitetty molemmat käytetyt painorasterit, joista toinen on merkitty viivoitettuna ja toinen viivoittamattomana. Kuvion paremmin ymmärtämiseksi on piirretty apulinjat 0, 1, 2, 3,-4 jne. näytteenotto- ja syöttösuunnissa, jotka linjat saadaan molempien rastereiden projektiona näytteenotto- ja syöttösuuntiin. Voidaan ajatella viivoitetun rasterin, joka on kulman a kallellaan syöttö-suuntaan nähden, muodostuneen seuraavalla tavalla.

Ortogonaalinen rasteri, joka muodostuu syöttösuunnan apulinjojen 0, 5, 10 ja näytteenottosuunnan apulinjojen 0, 5, 10 risteyspisteistä, olkoon näytteenottosuunnassa kutistettu ja syöttösuunnassa pidennetty.

Sitten olkoon syöttösuunnan apulinjoista 2, 7, 12, 17 jne. ja näytteenottosuunnan apulinjoista 3, 8, 13, 18 jne. muodostunut ja näytteenottosuunnassa saman pidennyksen omaava rasteri sijoitettu päällekkäin ensinmainitun kanssa. Toinen rasteri on molemmissa suunnissa siirretty puolen rasteripistevälin verran ensimmäiseen nähden. Ei-viivoitettu rasteri, joka on kulman 8 kallellaan syöttösuuntaan nähden, olkoon muodostunut linjojen 0, 5, 10 jne. ja 0, 5, 10 jne. näytteenottosuunnan ja syöttösuunnan risteyspisteiden rasterista pidentämällä näytteenottosuunnassa ja kutistamalla syöttösuunnassa ja sijoittamalla sen päälle samanlainen, aina puolen rasteripistevälin verran näytteenotto- ja syöttösuunnissa siirretty rasteri.

Esillä olevassa keksinnössä sijoitetaan hienorasteri, jota kuviossa 1 on esitetty risteillä, projektioista muodostuneeseen apulinjojen verkkoon, jolloin syöttöaskeleet originaalipyyhkäistäessä hienoras-terin mukaan ovat yhteisen jakajan monikertoja, jotka askeleet 4 63639 saadaan molempien painorastereiden projektioiden syöttösuuntaan antamista väleistä. Hienorasterin rasteripisteiden välit näytteenotto-suunnassa saadaan samalla tavoin siten, että muodostuu suorakulmainen näytteenottorasteri.

Esillä olevassa tapauksessa valittiin, jotta mahdollisimman monet painorasterin rasteripisteet osuisivat hienorasteripisteisiin ja hienorasteripisteiden lukumäärä pysyisi siedettävissä rajoissa, näytteenotto- ja syöttösuunnassa rasteriväli, joka on yhteisen jakajan nelikerta.

Jos syöttöaskel valitaan yhteisen jakajan kaksi- tai kolmikerraksi, niin nousee hienorasterin tallentamiseen tarvittavien muistipaikkojen lukumäärä, jotta useammat rasteripisteet osuisivat yhteen painorasterin kanssa ja tapauksessa,jolloin rasteriväli tehdään yhtäsuureksi kuin yhteinen jakaja, voidaan kaikki painorasterin pisteet saada suoraan hienorasterista, mikä kuitenkin vaatii suuren määrän muistitilaa.

Kuviossa 2 on esitetty hienorasteria varten näytteenottolaite, jossa originaali 1 on kohdistusnastojen 3 avulla pingotettu pyörivälle näytteenottorummulle 2. Rumpua 2 käytetään moottorilla 4. Kuvaoriginaalin 1 näytteenotto tapahttai optissähköisen näytteenotto-pään 5 avulla, jota syöttölaitteella 6 siirretään aksiaalisesti pitkin rumpua. Näytteenottopää tuottaa originaalin näytteenottopistei-den primääriset kolorimetrisignaalit R, G, B, jotka annetaan väri-laskijaan 7, joka tunnettuun tapaan muuttaa ja korjaa ne painoväri-signaaleiksi rrag, kelt, syaani, musta. Nämä painovärisignaalit annetaan A/D-muuntimiin 8, 9, 10 ja 11, joissa ne digitalisoidaan rummulle 2 sijoitetusta impulssianturista 12 tahtiohjauksen 13 kautta tulevan tahtisignaalijonon avulla. Impulssianturin 12 tahtisignaalijono ja näytteenottopään 5 syöttö ovat siten mitoitetut, että syntyy kuviossa 1 risteillä merkittyä hienorasteria varten tarpeelliset ras-terivälit. Tämä saavutetaan rummulle 2 sijoitetun rasteriliuskan 12' vastaavalla jaolla ja syöttölaitteen 6 syötön sopivalla mitoituksella.

Koska hienorasterin digitaaliset näytteenottotiedot tallennetaan, saapuvat ne monikertajohdon kautta tulorekisteriin 16 muistissa 17. Näytteenottosignaalien tallentaminen tapahtuu kuvalinjaisesti, 5 63639 jolloin kuvalinjan jokainen näytteenottopiste vastaanotetaan yhdellä osoitteella, joka näytteenotosta tahtijohdon 15 kautta sijoitetaan osoitelaskijaan 18 ja osoiterekisterin 19 kautta otetaan muistiin 17. Osoitelaskijaa 18 ohjataan tahtiohjauslaitteesta 13 tulevalla tahti-impulssijonolla. Yhden kuvapisteen osoitteen alle on sijoitettu kaikki neljä väri-informaatiota. Kuvion 2 esittämässä esimerkissä olkoot ensimmäiset kuvalinjat merkityt viitemerkeillä

Allf A12' A13' A14 " A^n, toiset A2i' A22 ~ A2n ^ne* Kuvalinjat sijaitsevat peräkkäin muistissa, niin että seuraavaa digitaalista edelleenmuokkaamista varten ne samoin voidaan lukea peräkkäin. On kuitenkin huomattava, että osoitelaskimen 18 ja rekisterin 16 tahdit tahdin ohjauslaitteessa 13 viivästyvät vain tunnettuun tapaan signaalin kulkuaikoja vastaavasti.

Muisti voi olla organisoitu myös toisin, esim. siten kuin on esitetty kuviossa 3. Värisignaalit sijoitetaan tässä suoritusesimerkissä värierotteluittain eri muistialueisiin I, II, III ja IV. Tämä tapahtuu antamalla informaatio suoraan näihin alueisiin A/D-muuntimien perään kytkettyjen antorekisterien 21, 22, 23 ja 24 ja osoitelaskimen 20 avulla. A/D-muuntimia ohjataan tahdilla johdosta 25, anto-rekisteriä tahdilla johdolta 15, joka tahti on vain yhden tahdin viivästynyt johdolla 25 esiintyvään tahtiin verrattuna.

Kuviossa 4 on esitetty periaatteellinen kytkentä hienorasterin laskemalla muuntamiseksi painorasteriksi. Toisiaan seuraavat kuvalinjat All' Al2 ” Aln ovat muistissa 17. Tämä voi olla kuvion 2 muisti 17, mutta se voi olla myös jokin muu muisti, johon yhden tai useamman kuva- tai tekstiosan hienorasterin kuvatiedot annetaan edelleenmuok-kauksen jälkeen. Ohjauslaitteesta 26, jota jäljempänä selitetään lähemmin, annetaan osoitelaskimen 27 ja osoiterekisterin 28 kautta yksityisten kuvapisteiden tiedot näytteenottolinjoittain lähtörekis-teriin 29, jonka perään on kytketty värivalitsin, joka suorittaa rasteripisteen koodattujen signaalien erottamisen värien mukaan.

Värivedoskytkimellä 31 määrätään, mikä värierottelu kulloinkin tulee käsitellä.

Painorasterin rasteripisteet saadaan pitkin näytteenottolinjaa kuvapiste kuvapisteeltä hienorasterista. Tätä varten määrää ohjauslaite 26, että tapauksissa, joissa painorasteripiste on yhtäpitävä 6 63639 hienorasteripisteen kanssa, viimeksimainittu otetaan suoraan kaiver-ruslinjamuistiin 32. Tätä tarkoitusta varten on värierottelukytkimen 31 ulostuloon liitetty JA-portti 33, joka ohjauslaitteen 26 ohjaamana aiheuttaa tämän rasteripisteen suoran vastaanoton muistin 32 kirjoitusrekisteriin 32'. Jos painorasterin rasteripiste ei ole hienorasterin näytteenottopisteellä, niin käytetään hienorasterin molempia viereisiä näytteenottopisteitä interpolointiin. Tässä tarkoituksessa luetaan hienorasterin molemmat viereiset rasteripisteet muistista 17 ja annetaan rekistereihin 34 ja 35, joita seuraavassa nimitetään vasemmaksi ja oikeaksi rekisteriksi. Rekistereiden perään on kytketty interpolaattori 37, josta vastaava arvo saadaan tunnettuun tapaan. Esillä olevassa tapauksessa painotetaan lähempi rasteripiste painoarvolla 1/3 ja etäisempi painoarvolla 2/3. Rasteripis-teiden anto rekistereihin 34 ja 35 sekä rasteripisteen interpolointi ja vastaanotto tapahtuu ohjauslaitteen käskyillä, so.impulsseilla.

Painorasterin rasteripisteiden vastaanottaminen muistiin 32 tapahtuu kirjoitusrekisterin 32' ja ohjauslaitteen 26 ohjaaman osoitelas-kimen 38 kautta.

Jotta näytteenottolinjan lopussa voisi tapahtua edelleenkytkentä seuraavalle näytteenottolinjalle, on laitteisto varustettu näytteen-ottolinjadekooderilla 39, joka johdetaan ohjauslaitteeseen 26, missä se muutetaan osoitteen vaihtokytkentäimpulssiksi F ja johdetaan osoitelaskimeen 27.

Jotta seuraava ohjauslaitteen 26 selitys saataisiin selvemmäksi, käytetään seuraavia merkintöjä tahdeille vast, käskyille: A - vastaanota hienorasterin kuvapiste B - täytä vasen rekisteri 34 C - täytä oikea rekisteri 35 D - kuvalinjan päättyminen E - interpoloi interpolaattorissa 37 F - kytke osoite edelleen osoitelaskim' n 27 G - tahti H - vaihtokytke osoiterekisteri 28

Ohjauslaite 26 on yksityiskohtaisesti esitetty kuviossa 5. Siihen kuuluu tahtigeneraattori 41, jonka perään on kytketty tahtimuunnin 63639 7 41, jonka perään on kytketty tahtimuunnin 42, esillä olevassa tapauksessa kiikku 42, jossa on oositiivinen ja negatiivinen ulostulo. Positiivinen vähennetty tähtijono menee painorasteri-vaihto-kytkimeen 43, johon asetellaan, kumpaa kuviossa 1 esitetyistä kahdesta painorasterista käsitellään, jolloin kutistettua rasteria merkitään viitemerkillä I ja pidennettyä viitemerkillä II. Olkoon kytkin esim. asennossa, että käsitellään rasteria I. Kuten kuviosta 1 ilmenee, esiintyy rasterissa I hienorasterin suhteen vain kaksi erilaista rasteripistejonoa Ia ja Ib näytteenottosuunnassa, jotka rasteripistejonot vaihtelevat keskenään. Koska nämä molemmat jonot Ia ja Ib ovat erilaiset, on jälleen käytetty vaihtokytkintä 44, joka vaihtokytkee näiden molempien kuvalinjojen välillä riippuen kuvalinjan loppuimpulssista D, joka tulee kuvalinjan loppudekoode-rista 39. Rasteria II varten on rasteripistejonon 3 periodisuus, jolloin erottaa kolmen eri kuvalinjan Ha, Hb ja Ile välillä.

Näiden kuvalinjojen käsittelemistä varten on kytkin 45.

Kuvalinjan vaihtokytkimien 44 ja 45 ulostuloihin on kytketty ohjaus-kytkentä Ia, Ib rasteria I varten ja ohjauskytkentä Ha, Hb ja Ile rasteria II varten painorasteripisteiden määrittämiseksi. Ne antavat, kuten kuvio 5 esittää, käskyt A, B, C, E, jotka ohjaavat rasteri-pisteiden vastaanottoa tai dbnterpolaatiota hienorasterista paino-rasteriin. Nämä ohjauskytkennät on seuraavassa selitetty lähemmin kuvioihin 7-11 liittyen.

Kuvio 6 esittää vielä yhtä kytkentää tietojen saamiseksi kuvion 4 osoitelaskimen 27 osoitteen edelleenkytkentää varten siirryttäessä -kuvalinjalta toiselle. Kuvion 4 dekooderin 39 tuottama kuvalinjan loppuimpulssi D annetaan näytteenottolinjalaskimeen ALZ 48, joka on yhdistetty kertojaan 49, joka muistikenttäpituudella kertoo laskimen 48 antaman näytteenottolinjaluvun ja siten tuottaa ulostuloon suureen F, joka edelleenkytkee osoitelaskimen yhden kuvalinjan osoitteiden lukumäärän verran, kun kuvalinjalaskin on edelleenkyt-kenyt. F on muistikenttäpituus, so. pisimpien kuvalinjojen pituus, jota varten muistialueet on mitoitettu.

Kuviossa 9 on läehemmin kuvattu kuvion 5 ohjauskytkentä Ia. Kuvalin-jalle Ia on voimassa: 63639 δ Α11 = G11 Α12^Α13 = g12 (kauttaviiva merkitsee "interpoloi"! A13/A14 = G13 jne.

Arvot A^, Ai2' A13' ai4 esittävät hienorasterin kuvalinjan Ia ras-teripisteitä sellaisena kuin ne on luovutettu muistiin 17 ja voidaan kuviosta 1 helposti löytää apulinjojen avulla: A11 “ apulinjojen 0/0 risteyspite A12 " apulinjojen 3/0 risteyspiste A13 ~ apulinjojen 6/0 risteyspiste A14 “ apulinjojen 9/0 risteyspiste.

GU ja G^2 merkitsevät painorasterin I ensimmäisen kaiverruslinjan rasteripisteitä sellaisina kuin ne annetaan muistiin 32.

Ohjauskytkentään Ia sisältyy takaisinkytketty 5-portainen siirtore-kisteri 50, jossa jokaisella tahdilla "1" siirretään eteenpäin.

kiikun 42 Dlus-ulostulon siirtotahdilla annetaan siirtorekiste-rin lopusta "1" siirtorekisterin ensimmäiseen portaaseen, mikä aiheuttaa läpiantokäskyn A JA-porttiin 33. Ensimmäisellä tahdilla G kutsuttiin samoin ensimmäinen rasteripiste ja tämä saapuu an-torekisteriin vast, värivalitsimen 30 ja värierottelukytkimen 31 kautta JA-porttiin 33.

Toinen tahti kutsuu osoitelaskimen 27 kautta hienorasterin kuvapis-teen A^ ja antaa käskyn B, täytä vasen rekisteri 34 Akilla. Kolmas tahti kutsuu hienorasterin rasteripisteen A13 ja antaa käskyn C, täytä oikea rekisteri 35 A^slla.

Portaiden 2 ja 3 ulostulot on liitetty toisiinsa JA-portin 51 kautta, joka lisäksi saa negatiivisen tahdin kiikusta 42 ja läpi-kytkee. Tämä impulssi E aktivoi interpolaattorin 37 ja interpoloi arvoista A^ ja A^ arvon G^· JA-portin 51 B-sisäänmeno on invertoitu, niin että portti yhdistelmällä 0/1 kytkee B:n ja C:n.

Kolmas siirtotahti kutsuu muistia A^ ja antaa kolmanteen portaaseen signaalin B, so. täytä vasen rekisteri Antila. Seuraava tahti antaa siirtorekisterin portaaseen 4 signaalin C, so. täytä oikea rekisteri tällä tahdilla kutsutulla rasteripisteellä Aj^. Siirtore- 63639 kisterin ulostulot 4 ja 5 menevät TAI-porttien 52 ja 53 kautta portin 51 B- ja C-sisäänmenoihin ja synnyttävät E-signaalin, so. inter-poloi ja a^4 G^rksi. Tämä jatkuu edelleen kunnes kuvalinja Ia on käsitelty.

Kuvalinjan lopputahdilla G kytketään kuvion 6 porras Ib, joka lähemmin on kuvattu kuviossa 8. Sillä on samanlainen rakenne kuin portaalla Ia ja sen täytyy täyttää seuraavat vaatimukset: A21^A22 = G21 ä23 = G22 Α24^Α25 = G23 minkä johdosta tulee tuotetuksi kaiverruskuvalinja Ib rasterissa I.

Kuviosta 1 ilmenee, että arvoa Gj^ varten täytyy interpoloida hieno-rasterin arvot A21 ja &22’ so‘ 1) siirtotahti - käsky B - täytä vasen rekisteri 2) siirtotahti - käsky C - täytä olkea rekisteri.

JA-portin 55 kautta johdetaan A ja B kiikun 42 negatiivisella tahdilla yhteen, jolloin sisäänmeno B:tä varten on invertoitu, jotta Bslle ja C:lle pätee 01-ehto. JA-portti 55 antaa käskyn E, interpoloi, minkä johdosta B ja C käskyillä vasempaan tai oikeaan rekisteriin annetut arvot Ä2^ ja A22 tulevat interpoloiduiksi arvoiksi G21- Seuraava tahti tuottaa käskyn "vastaanota A", joka tällä tahdilla osoitelaskimesta kutsutun rasteripisteen A23 ilman inter-polaatiota antaa kaiverrusmuistiin. Portaiden 4 ja 5 ulostulot on TAI-porttien 56 ja 57 kautta yhdistetty JA-portin 55 B- ja C-sisäänmenoihin, minkä johdosta tulee tuotetuksi interpolaatiokäsky E ja interpolaatiotuote Gjj tulee annetuksi kaiverrusmuistiin. Menettely toistuu niin kauan kunnes kuvalinja Ib on käsitelty.

Tämän jälkeen vaihtokytketään rasteriin II ja aluksi käsitellään rasterilinja Ha. Tälle linjalle on kuvion 1 mukaan voimassa: A11 “ G11 A.j tulee eliminoiduksi 4 * ‘12 A14 tu^ee eliminoiduksi.

10 63639

Kuvio 9 esittää kytkentää, jolla tämä saavutetaan. Portaaseen Ha kuuluu 4-portainen takaisinkytketty siirtorekisteri 58. Ensimmäinen tahti tuottaa käskyn A, so. vastaanota A·^, joka kutsutaan osoite-laskimesta 27. Toinen tahti eliminoidaan ja kolmas tuottaa jälleen käskyn "A", jolla tällä tahdilla kutsuttu arvo A·^ vastaanotetaan kaiverrusmuistiin 32. Käskyt "A", jotka tuotetaan ensimmäisestä ja kolmannesta tahdista, saapuvat TAI-portin 59 kautta kuvion 4 porttiin 33. Neljäs tahti tulee jälleen eliminoiduksi, so. ei A^ vastaanottoa. Tämä jakso toistuu kuvalinjan Ha loppuun.

Tämän jälkeen kytketään Ilbihen. Kuvalinjalle Ilb pätee:

Aj^/Ä2^ tulee eliminoiduksi A12/A22 = G21 tulee eliminoiduksi A14/A24 = G22 Tämä saadaan aikaan kuvion 10 esittämällä kytkennällä. Kuviossa 10 on 8-portainen siirtorekisteri 71, jonka kaksi ensimmäistä siirto-tahtia eliminoidaan. Kolmas tahti tuottaa käskyn "B" ja neljäs käskyn "C", jotka yhdessä JA-portin 61 kautta ja kiikun 42 negatiivisella impulssilla tuottavat signaalin E, joka käynnistää in-terpolaattorin 37. Signaalit B ja C olivat kutsuneet rasteripisteet A12 A22 antaneet nämä rekistereihin 34 ja 35, minkä jälkeen ne on interpoloimalla laskettu arvoksi G21* Mol-eininat seuraavat tahdit tulevat jälleen eliminoiduiksi ja tahdit 7 ja 8 menevät TAI-porttien 62 ja 63 kautta portin 61 B- ja C-sisäänmenoihin. Portin 61 B-sisäänmeno invertoi, koska kombinaatio 01 tulee päästää läpi B,C:llä.

Näiden portaiden yhtenä erikoisuutena aikaisempiin verrattuna on se, että rasteripisteet hienorasterin kahdelta eri näytteenotto-linjalta käytetään interpolaatioon. Tätä varten on tarpeen hypätä kahden kuvalinjan välillä kutsuttaessa näiden rasteripisteiden osoitteita muistissa 17. Porras 10 on tämän vuoksi varustettu vastaavalla osoiteohjauksella, joka vuorotellen tuottaa osoitearvoja "H" ja "G", joita ohjauslaite normaalilla tahdilla kutsuu.

Kiikun 42 negatiivinen tahti jaetaan jakajaportaassa 64 suhteessa 1:2, mutta ohjaa ensin kiikkua 65, jossa on kaksi ulostuloa.

Jaettu tahti annetaan erilliseen osoitelaskimeen 66, jonka ulostulo- 11 63639 arvoon summaajassa 67 lisätään muistikenttäpituus. Osoitelaskimen ulostulo annetaan lisäksi JA-porttiin 68, muistikenttäpituudella korotettu arvo toiseen JA-porttiin 69. Molempia JA-portteja 68 ja 69 ohjataan kiikun 65 eri ulostuloista ja ne tuottavat siten vaihdellen matalan ja korkean osoitearvon. Nämä molemmat arvot menevät TAI-portin 70 kautta ja niitä käytetään H-signaaliarvona osoiterekisterin 28 vaihtokytkentää varten. Täten on mahdollista kutsua kuvalinjan näytteenottopisteen alempi osoite ja korkeampi osoite, joka vastaa yhden kuvalinjan verran muistissa siirrettyä seuraavan näytteenottolinjan kuvapistettä.

Sen jälkeen kun on käsitelty kuvalinja Hb, käydään käsiksi kuva-linjaan Ile. Tälle ovat voimassa: A21/A31 = G31 A22^A32 eliminoidaan A23/A33 = G32 A24^A34 eliminoidaan.

Havaitaan, että tämä on käänteinen portaan 10 toiminnalle kuvalinjan Hb suhteen. Portaassa 11 vaihdetaan tämän vuoksi portaan 10 siirto-rekisteriportaat 1 ja 2 rekisterin 71 portaisiin 3 ja 4 ja portaiden 5 ja 6 ulostulot portaiden 7 ja 8 ulostuloihin. Ulostulossa esiintyvät käskyt B, C ja E kuitenkin eri ajankohtina nimittäin ensimmäisenä ja toisena tahtina ja kolmantena ja neljäntenä tahtina, jolloin interpolaatio kulloinkin tapahtuu ensimmäisen ja toisen sekä kolmannen ja neljännen tahdin välillä.

Vuorotteleva osoitevaihtokytkentä on täsmälleen samanlainen kuin portaassa 10, minkä vuoksi toimintaa ei tässä enää uudelleen selitetä.