FI62376C - Rengoerings- och kreppskavare - Google Patents

Description

l M KUULUTUSjULKAISU tn mc ™ ^11) UTLÄCGNINQSSKRI FT 6^3 76 •3$ m r::;;·'·1 101“1/02 ^ (51) K*.ik?/Inta.3 D 21 G 3/00 SUOMI —FINLAND (21) — Punwflfcnlnf 773308 (22) H«k«nHpWvt — AiwBknlnpd·· ()1+.11.77 * * (23) AlkupiM—G)KI|h*ttdtf OU.11.77 (41) Tulkit JvIkMol — MMc offwcHg 26.07.78 PMantti· j« rekisteri halittu· ... _______ ._. . ,..

, ., (44) Nlhttvik*lp*non ft kuaLfulkataun pvm. —

Fetent· ocn registerstyrelsen Amaksn uttagd och utUkrlft«n publlcand 31.08.82 (32)(33)(31) *rr***r miMkmn—e*g«rd prioritst 25.01.77 USA(US) 762308 (71) Thermo Electron Corporation, Waltham, Mass., USA(US) (72) Harold E. Dunlap, Auburn, Mass., USA(US) (7*0 Leitzinger Oy (5*0 Puhdistus- ja kreppauskaavin - Rengorings- och kreppskavare

Peränpitimiä on jo kauan valmisettu kaapimiin ja puhdistusteriin, mutta tämä ala kehittyy jatkuvasti. Liikkuvan työpinnan, esimerkiksi telan tai sylinterin pinnan puhdistaminen tai kaapiminen tuo esiin vaikeuksia, jotka liittyvät kuormitukseen, käytön ohjaukseen, terän kulumiseen ja vaihtoon, joihin ongelmiin paperinvalmistajat ja muut tätä tehtävää suorittavat törmäävät jatkuvasti. Paperiteollisuudessa puhdistimia ja kaapimia käytetään pyörivien kalanteritelojen, kuivaus-sylinterien ja vastaavien pintojen puhdistamiseen; ja kaapimia käytetään poistamaan paperinauha, esimerkiksi kreppipaperin valmistuksessa (kreppauskaavin). Kaapimia (joita toisinaan kutsutaan "veitsiksi") käytetään irroittamaan tuote hiutaloimislaitteissa ja rumpukui-vaajissa olevilta rummuilta, joita laitteita käytetään erilaisten kuivattujen tuotteiden valmistukseen, esimerkiksi ravintoaineet, (esimerkiksi ravintoaineita, lääkkeitä, kemikaaleja, nesteisitä jähmetettyjä kelmuja), jolloin nämä kuivatut tuotteet valmistetaan lähtönesteestä tai tahnasta.

Kun puhdistettava tai kaavittava pinta (työpinta) on niin pehmeää materiaalia, että terä tai veitsi vahingoittaa sitä kohdatessaan sen sellaisessa kulmassa, että terä tai veitsi painuu pinnan sisään, las- 2 62376 tuaa tai muulla tavoin vahingoittaa pintaa, on tärkeätä, että terän pidike ohjaa sitä kulmaa, jossa terä käytössä kohtaa työpinnan ja lisäksi sitä kulmaa, jossa terä lähestyy työpintaa saatettaessa se käyttöasentoon. Teränpidike, joka päästää kuormittamattoman terän keikkumaan työstösyrjäänsä nähden yhdensuuntaisen akselin ympäri, saatta työpinnan vahingoittumisvaaraan, jolloin vaaditaan erityisiä varotoimenpiteitä vahingoittumisen estämiseksi.

Terät kuluvat käytössä ja monia yrityksiä on tehty terän kestoiän pidentämiseksi. Huomiota on kiinnitetty terien työstösyrjien erityis-käsittelyihin työstösyrjien kesto-ominaisuuksien ja hyötysuhteen parantamiseksi. Huomiota on kiinnitetty niinikään sellaisten terien valmistukseen, joissa on vararunkorakenne ja säädettävätpaikallaan-pysymisominaisuudet siten, että yhdessä vastaavat säätöominaisuudet omaavan teränpidikkeen kanssa terää voidaan säätää työstöreunan tai syrjän poiskulumisen kompensoimiseksi.

Suurta huomiota on kiinnitetty käyttöohjausongelmiin. Puhdistin- ja kaavinterät ovat yleisesti ottaen pitkiä, ohuita rakenteita, leveydeltään 2,5 - 15,5 cm ja toisinaan yli 10 metriä päästä päähän ulottuen työpinnan poikki kohtisuorasti työpinnan liikkeen suuntaan nähden. Paperikoneiden yhteydessä terän pitkä mitta on "koneen poikittaissuun-ta" (corss-machine direction" (CMD). Terä joutuu aivan ilmeisesti taipumaan CMD-suunnassa, ja työpinnassa oleva, esimerkiksi jätteistä aiheutuva korkea kohta voi nostaa terän työpinnasta korkean kohdan läheisyydestä ja saada aikaan epäyhtenäisen paineen terän työstöreunan ja CMD-suuntaisen työpinnan välille. Tämä on ohimenevä tai dynaaminen taipumaongelma. On olemassa myös staattinen terän taipu-misongelma telan kaarevuuden tai vastaavan kompensoimiseksi.

Schallen'in USA-patentistä 488,455 ja Harvey'n USA-patenteista 429,381 ja 481,886 tiedetään, että epämetalliset kaavinterät voidaan sovittaa olennaisesti kohtisuoraan vaiissimyllyssä olevaan telaan nähden ja käyttää (Harvey'n mukaan) estämään jauhetun viljan kerääntyminen telalle jauhojen valmistuksessa. Terät ovat nahkaa, puuta, kartonkia tai kovakumia, ja Harvey'n mukaan tarkoituksena on poistaa telojen palo- tai abraasiovaara. Schallen'in patentissa esitetään säätö kosketuksen aikaansaamiseksi telaan. Vickery'n USA-patentissa 1,883,167 on paperikoneita varten tarkoitettu kaavin varustettu terällä, joka on sijoitettu telaan nähden sellaiseen kulmaan, joka 3 62376 vaihtelee 45°:sta lähes radiaaliseen, jolloin terää pitää paikallaan jäykkä tuki terää vasten painavan jousielimen puristaessa terän telaa tai valssia vasten. Vickery'n USA-patentti 1,945,761 esittää sellaisen kaarevan terän, jonka takareuna on kiinnitetty jäykkään kannattimeen terän kuluvan etuosan ollessa sovitettuna painumaan syrjittäin valssia vasten. LaFore'n patentti 1,845,716 on varhainen esimerkki sellaisesta kaavinterästä, jossa raot ulottuvat takareunasta sisäänpäin, jolloin kysymyksessä nk. "itsekantava" rakenne.

Holcomb'in LJSA-patentissa 2,330,889 esitetään paperinvalmistusvalssin kaavin, jossa on terän tuki ja terän kuormituselimet, jotka käsittävät useita erillisiä painepuikkoja, jotka toimivat terän sivua vasten ja joita ohjataan yksittäisesti pakottamaan terä joustavaan kosketukseen valssin kanssa. Tässä patentissa on esitetty myös käyttöelimet, jotka ohjaavat painepuikkojen liikettä kaavinterän sivua vasten.

Miller'in USA-patentissa 2,915,421 on esitetty suora terä, joka on sovitettu tarttumaan valssiin radiaalisesti tämän keskiviivaa pitkin pääasiallisesti puhdistamistarkoituksissa, jolloin terän takareunassa on jousielimet levyn painamiseksi radiaalisesti sisäänpäin levyn etureunan pakottamiseksi valssia vasten.

Yleisesti ottaen kuvaavia aikaisempia ratkaisuja terän taipumis-ja valssikontaktiongelmiin on esitetty Ljungquist'in USA-patentissa 2,477,339; DST Pattern and Engineering'in USA-patenteissa 3,163,878 ja 3,529,315; ja Goodnow'in USA-patentissa 3,778,861.

Huolimatta siitä, että paperinvalmistustaito on varsin vanha, kreppipaperin valmistus kreppauskaapimen avulla aikaansaa ongelmia, jotka vaikuttavat valmiin tuotteen laatuun ja määrään. Nykyään tässä teollisuudessa käytetyt kreppauskaapimet vaativat suhteellisen usein teränvaihtoja johtuen sylinterimäisen kuivaajan tai vastaavan kanssa kosketuksessa olevan terän reunan kulumistavasta. Kuten kuvion 1 kohdasta A voidaan nähdä, on tavanomainen kreppauskaavinterä 10 sijoitettu tyypillisesti siten, että sen etureunan toinen sivu on vasten sylinterimäistä valssia, esimerkiksi jenkkisylinteriä, ja telan liikkuessa nuolen suuntaan terän etureuna 1 kuluu pois ja terä muuttuu lopulta veitsimäiseksi, kuten kuviossa 1 on esitetty kohdassa B. Tämän tyyppisen terän kulumisen johdosta valmistetun tuotteen laatu saattaa progressiivisesti muuttua ja laadun mukana muuttuu toiminnan teho ja hyötysuhde.

4 62376

Paperin, ruoka-aineiden tai jonkin muun materiaalin kreppaus vaatii nauhamateriaalin tarkan, keskeytymättömän ja tasaisen irtoamisen tukipinnaltaan, joka on normaalisti sylinterimäinen pinta. Tästä syystä terä pitää sijoittaa siten, että sen kreppauspinta muodostaa terävän kulman materiaalinauhan tulosuuntaan nähden. Kuten kuvion 1 kohdasta B havaitaan, tavanomaisessa asennossa oleva terä kuluu siten, että terän kreppauspinnan 1 paksuus pienenee, kunnes se ei enää ole riittävän leveä kreppaustarkoitukseen. Täs&ä kulumivaiheessa terä toimii kaapimena, jolloin se pitäisi vaihtaa. Kulumisen edistyessä alkuvaiheesta, joka kuviossa 1 on esitetty kohdassa A, lähes kuvion 1 kohdassa B esitettyyn tilaan pinnan pyörivään rumpuun koskettava kulunut "kanta" tai leveys suurenee olennaisesti, jolloin näiden n pintojen välinen yksikkökuormitus (kg/cm*) pienenee. Kun terä on kulunut kuvion 1 kohdassa B esitettyyn tilaan, etureuna tai kohta 1 pyrkii kohoamaan tai kiertymään irti valssista. Tämä etureunaan liittyvä kohoaminen johtuu siitä, että etureunassa on metallia jäljellä ohuesti ja se joutuu alttiiksi terän ja valssin välisen kitkan kehit-tämälle lämmölle. Pienentynyt yksikkökuormitus ja reunan kiertyminen lisää sitä mahdollisuutta, että paperikuidut työntyvät kreppausterän alle, jota tilaa kutsutaan pintakuitujen irtautumiseksi, ja siitä seuraa katkoksia krepatun tuotteen yhtenäisyydessä. Tavanomaisten kreppauskaapimien kulumisominaisuudet vaativat usein toistuvia terän-vaihtoja, joista seuraa olennaista koneen hukka-aikaa. Ottaen huomioon sen, että nykyaikaiset paperikoneet toimivat suurilla nopeuksilla, yleisesti ottaen 600 - 1200 m/min., koneen seisonta-aika on tälle teollisuuden alalle huomattava ongelma.

Tavanomaiset kreppauskaapimet aikaansaavat huomattavan kitkan terän ja valssin välille. Tämä johtuu siitä, että terän työstöreunaan kohdistettu kokonaiskuormitusvoima on suuri, jotta kreppauskaavin säilyttäisi sopivan kreppausasennon terän reunan ollessa kapea. Suuri kitka suurentaa olennaisesti sylinterimäisen kuivaajan tai valssin pyörittämiseen tarvittavaa energiaa. Koska energia on nykyään kallista, kohonnut energiatarve muodostaa taloudellisia haittapuolia nykyiselle kreppaustavalle. Lisäksi terän ja valssin välisen kitkan aiheuttama lämpö aikaansaa sen, että suhteellisen pitkän (normaalisti jopa lähes 10 metriä) terän työstöreuna rypistyy tai muuttuu epätasaiseksi, josta seuraa terän ja valssin välinen epäyhtenäinen kosketus. Terän ja valssin koskettaessa toisiaan epäyhtenäiseksi pyrkii kuitu liukumaan terän sen osan alle, joka on kohonnut irti valssista, mikä pa- 5 62376 hentaa reunan epätasaisuusongelmaa.

Keksinnön lähtökohtana on kaavinterällä varustettu laite materiaalin poistamiseksi liikkuvalta kannatuspinnalta, johon kaavinterään kuuluu etureuna ja takareuna sekä ensimmäinen ja toinen sivupinta, jotka ulottuvat etureunasta takareunaan, jolloin etureuna on joustavasti painettu vasten kannatuspintaa, jolta materiaalin poistaminen tapahtuu materiaalin kohdatessa mainitun ensimmäisen sivupinnan. Tällainen laite tunnetaan US-patenttijulkai-usta 3 113 890 ja se on tarkoitettu käytettäväksi pape-rirainan päällystysmateriaalin tasoittamiseen. Koska terää ei varsinaisesti käytetä materiaalin poiskaapimi-seen, vaan sen tasoittamiseen ja ylimääräisen aineen poistamiseen, on terä suunnattu suhteellisen terävässä kulmassa kaavittavaan pintaan nähden ja lisäksi mahdollistettu terän joustaminen pinnasta poispäin. Tämä järjestely ei soveltuisi esim. pinnasta poistettavan pape-rirainan kreppaukseen, koska materiaalilla on suhteellisen helppo pääsy kannatuspinnan ja terän väliin.

Keksinnön tarkoituksena on saada aikaan mainittua tyyppiä oleva laite materiaalin poistamiseksi liikkuvalta kannatuspinnalta, jolla vältetään edellä mainitut kaavinterän kulumiseen liittyvät ongelmat.

Tämän tarkoituksen saavuttamiseksi on keksinnön mukainen laite tunnettu siitä, että kaavinterä on tuettu takareunastaan sekä yksinomaan pitkin ensimmäistä ja toista kosketusviivaa, jotka ulottuvat vastaavasti pitkin ensimmäistä ja toista kaavinterän sivupintaa, leukalaitteella, joka on joustavasti pakotettu kohti kannatuspintaa tuki-elimillä, ja että pitkin toista kaavinterän sivupintaa oleva toinen kosketusviiva on lähempänä mainittua kaavinterän etureunaa kuin ensimmäinen kosketusviiva, joka on pitkin kaavinterän ensimmäistä sivupintaa, jolloin kanna-tuspinnan liike aiheuttaa kaavinterän kääntymisen toisen kosketusviivan ympäri vasten ensimmäistä kosketusviivaa.

6 62376 Tällä järjestelyllä, kun materiaalia poistetaan tai kaavitaan vasten terän ensimmäistä eli tulopuolen sivupintaa, aiheuttaa kannatuspinnan liike terän kääntymisen toisen kosketusviivan ympäri ja nojaamisen vasten ensimmäistä kosketusviivaa, jolloin terää ei tarvitse lainkaan kiinnittää kiinteiden leukojen väliin (vrt. US-patentti-julkaisu 3 113 890).

Itse toiminnassa terä pysyy paikallaan siten, että se on olennaisesti alle 90° kulmassa valssin kulkusuuntaan ulottuvaan tangenttiin nähden, ja sen etu- eli työstöreu-na on syrjittäisessä kosketuksessa valssin pintaan. Kun paperia tai jotain muuta materiaalia oleva nauha tai levy kulkee valssilla, terän normaalisti etupintana pidettyä sivupintaa käytetään kreppaukseen. Tämän järjestelyn ansiosta kreppaukseen saadaan huomattavasti leveämpi pinta kuin tekniikan tason mukaisesti tunnettujen terien kapea reuna. Se mahdollisuus, että terä kaivautuisi valssiin, on käytännöllisesti katsoen eliminoitu. Koska terä on nyt pienemmässä kuin 90° kulmassa sylinterimäisen valssin tulotangenttiin nähden, kuluminen esiintyy terän reunapinnassa. Kuivaajavalssin kanssa kosketuksessa oleva kulunut kanta pysyy olennaisesti vakiolevyisenä alkukulu-misen jälkeen, jolloin yksikkökuormitus pysyy olennaisesti yhtenäisenä terän koko työiän ajan. Terän ei tarvitse olla yhtä paksu tai yhtä leveä kuin tavanomaisten terien, josta seuraa materiaalikustannusten säästöä. Terän kuluessa jatkuvasti sen kulma tulevaan materiaalilevyyn pysyy olennaisesti samana huomattavasti pitempien ajanjaksojen ajan, jolloin vältetään tuotteen ja työtehon asteettainen huonontuminen. Itse asiassa kaavinterän asento on sellainen, että terä voi kulua aina leukamekanismiin saakka ennenkuin sen vaihto tai säätö on välttämätöntä. Tästä syystä terän vaihtoihin tarvittava koneen seisonta-aika lyhenee huomattavasti. Teränpidikelaitteen käytön avulla aikaansaatu koneen seisonta-ajan lyheneminen saa aikaan sen, että vähemmillä jätteillä ja pienemmillä kustannuksilla saadaan aikaan laadultaan yhteneväinen tuote.

Keksinnön mukaisen uuden teränpidikelaitteen eräs lisäetu on siinä.

7 62376 että terän ja valssin välinen kitkamäärä on pienempi kuin tekniikan tason mukaisten tavanomaisten laittdiden aiheuttama kitka. Vähäisempi kitka johtuu teränpidikelaitteen kyvystä toimia tehokkaasti pienemmällä kokonaiskuormituksella, mikä puolestaan johtuu siitä, että kosketusalueen leveys on vakio ja entistä pienempi. Tämä käyttöetu saa aikaan energian säästöä siinä mielessä, että kuormituksen alaisen valssin käyttöön tarvitaan entistä vähemmän hevosvoimia.

Itsenäisen kuormituksen aikaansaamiseksi kaavitussa pinnassa olevista vaihteluista huolimatta esillä olevan keksinnön mukaan muodostetaan useita profiilia kompensoivia mekanismeja. Kun kysymyksessä ovat suuret vaihtelut, esimerkiksi kuivausvalssin tai vastaavan holvautu-minen, painepuikko ja taipuva putkijärjestely saa aikaan tarvittavan profiilikompensaation. Kun kysymyksessä ovat vähäiset profiilimuutok-set, itse terän taipuisuus saa aikaan tarvittavan profiilikompensaation. Eräässä keksinnön suoritusmuodossa on uusi profiilimuutosmeka-nismi, jöka kompensoi ne muutokset, jotka ovat liian suuria terän taipumisen kompensoitaviksi, jolloin tätä uutta mekanismia sanotaan väliprofiilikompensaatiomekanismiksi. Tässä suoritusmuodossa on terä, jonka työstöreunaan nähden vastakkainen takareuna on lovettu tasaisin välein olennaisesti levyn koko pituudelta. Kolosarjan välissä sijaitsevat kielekemäiset ulokkeet, jotka on yhtenäisesti taivutettu kaarevien jousielementtien muodostamiseksi. Nämä jousielementit voidaan muodostaa ja mitoittaa eri muotoihin terämateriaalin, terän paksuuden ja ennakoitujen käyttöolosuhteiden kanssa yhteensopivan optimisuori-tuskyvyn aikaansaamiseksi. Terän kaareva osa on tukikosketuksessa leukamekanismin pohjaan. Tällöin valssiin kohdistettu kuormitus terän etureunaan ja leukamekanismin aikaansaama vastakkainen reaktio aiheuttaa kunkin yksittäisen kielekeen taipumisen toisistaan riippumatta siinä määrin, joka on olennaisesti verrannollinen kuhunkin kielekkeeseen kohdistuvaan kuormaan. Kunkin kielekkeen taipumiset toimivat siten, että ne pienentävät edelleen valssiin kohdistuvan terän kuormituksen epäyhtenäisyyksiä. Kaareva tai jousi-kieleketerä saa aikaan lisäkäyttöetuja siinä mielessä, että se kykenee minimoimaan valssin ja terän välisen kitkan terän työstöreunaan aiheuttaman lämmön vaikutuksen.

Koko teränpidikeykslkkö on sovitettu tunnettuihin tukielimiin terän saattamiseksi oikeaan kreppausasentoon.

8 62376

Seuraavassa keksintöä selvitetään tarkemmin viittamalla oheisiin piirustuksiin, joissa:

Kuvio 1 on kaaviokuva, jossa verrataan tekniikan tason mukaista kreppausterää ja keksinnön mukaista kreppausterää.

Kuvio 2 on leikkauskuva teränpidikelaitteesta, johon on asennettu suora kreppausterä.

Kuvio 2A on suurennettu leikkauskuva kuvion 2 mukaisesta suoran terän leukalaitteesta.

Kuvio 3 esittää osittain leikattuna ylhäältäpäin teränpidikelaitetta.

Kuvio 4 on osittain leikattu perspektiivikuva teränpidikelaitteesta.

Kuvio 5 on suurennettu leikkauskuva kaarevasta jousi-kielekekreppaus-terästä, joka on sijoitettu leukalaitteeseensa.

Kuvio 6 on sivukuva kreppausterästä, jonka toisella reunalla on integraaliset, joustavat jousielimet.

Kuvio 7 on suurennettu leikkauskuva vastakkaiskaarevasta jousi-kieleke-kreppausterästä, joka on sijoitettu leukalaitteeseen.

Kuvio 8 on sivukuva kuvion 7 mukaisesta kreppausterästä.

Kuviot 2-4 esittävät teränpidikelaitetta 10, joka pitää paikallaan terää 11, joka on sijoitettu kaapimen selkää 14 vasten joustavasti tuettuun leukalaitteeseen 13 pienempään kulmaan kuin 90° valssin pinnan 12 tulotangenttiin nähden. Leukalaitteen tukeen kuuluu taipuisa putki 26, joka ulottuu olennaisesti laitteen 10 koko pituudelta, useita painepuikkoja 15, jotka kukin on kääntyvästä kiinnitetty tapin 16 toiseen päähän, jota tappia pitää lujasti kaapimen selkää vasten väliholkki 32, jolloin painepuikkojen tai varsien toisessa päässä on kuhunkin varteen tai puikkoon 15 pultilla 20 kiinnitetty pehmennin 19, jolloin pehmentimien 19 ja kaapimen selän lavaosan 37 väliin on sijoitettu taipuisa putki 26. Useat jouset 17 pakottavat pehmentimet tai tyynyt 19 puristumaan profiiliputkea 26 vasten. Leukalaite 13 on tuettuna painevarsien 15 tapeista 16 kaukana olevissa päissä.

62376

Leukalaite 13 on esitetty suurennettuna kuviossa 2A, ja siihen kuuluu kaksi osaa 23 ja 24, jotka on kiinnitetty kuhunkin yksittäiseen paine-varteen 15 yksittäisellä pultilla 22. Ensimmäinen osa 23 on lähempänä terän 11 työstöreunaa ja muodostaa etureunaan 31' pinnan, johon terä tukeutuu liikkuvan pinnan 12 aikaansaamaa kitkavoimaa vasten.

Terä pidetään edullisesti kulmassa, joka on alueella 10 - 30° kohtisuorassa valssin pintaa vasten tulosuuntaan. Toisen osan 24 etureuna pitää terän viivalla 24', joka etureuna on kauempana terän työstöreu-nan takana kuin ensimmäisen osan 23 reuna 31'. Toisessa osassa 24 on sisäpinta 25 terän 11 suoran takaosan 52 vastaanottamiseksi. Takaosassa 52 on kiinnittyneenä kieleke 54, jonka tarkoitus on koskettaa pintaa 53, jotta terä 11 estettäisiin liikkumasta ylöspäin ja ulospäin leukamekanismista 13. Leukamekanismin 13 osat 23 ja 24 on järjestetty porrastetusti terän 11 työstöreunasta käsin terän 11 päästämiseksi taipumaan tarvittaessa, jolloin se kompensoi valssin pinnan 12 vähäiset muutokset.

Kukin painepuikko tai painevarsi 15 on metallia tai jotakin muuta sopivaa materiaalia oleva kisko, joka on sovitettu sisäpäästään kääntyvästi tappiin 16 ja sen toinen pää on pakotettu pehmikettä 19 vasten vastakkaisten voimien alaisena, jotka voimat syntyvät jousen 17 ja profiiliputken 26 vuorovaikutuksesta. Kuhunkin painevarteen on kiinnitetty pehmike 19 pulttielimellä 20; nämä painevarret ovat suunnilleen 7,5 cm keskikohdaltaan toisistaan erillään suunnilleen sylinterimäisen pinnan 12 koko pituudelta. Ammattimiehille on selvää, että pehmike 19 voidaan kiinnittää kuhunkin painevarteen ruiskuvalulla tai vastaavalla. Kuten seuraavassa tullaan tarkemmin selvittämään, on pehmike 19 kiinnitetty kuhunkin varteen 15 siten, että suunnilleen sama määrä pehmikettä 19 työntyy esiin varren 15 molemmille puolille. Pehmike 19 on muodoltaan suorakulmainen, mutta se voi aivan yhtä hyvin olla jonkin muunkin muotoinen, mikäli se vain kykenee tukemaan jousta 17.

Jousimekanismi 17 sijaitsee kahden painevarren 15 välissä (kts. kuvio 3), joten sen toinen pää on tuettuna tyynyihin 38 ja toinen pää välikappaleeseen 32. Tyyny 38 on kiinnitetty kuhunkin painevarteen pulttielimellä 20 tai jollakin muulla:tavalla, kuten aikaisemmin mainittiin. Tyypillisesti 60 mils paksu tyyny 38 on tukikosketuksessa pehmikkeeseen tai tyynyyn 19, jotta saadaan aikaan kohotettu tukipinta jousimekanismille 17. Tällöin jousimekanismi 17 on olennaisesti tuet- 62376 10 tuna kolmesta kosketuspisteestä, jolloin jousimekanismi 17 kykenee kohdistamaan esikuormitusvoiman kuhunkin yksittäiseen painevarteen. Tämä mahdollistaa sen, että kukin painevarsi 15 kykenee tarkemmin kompensoimaan kaavittavassa pinnassa olevat profiilimuutokset. Tyynyn 19 ja pulttielimen 33 kaapimen selkään 14 kiinnitetyn välikappaleen 32 välissä on jousi kiinnitetty kaapimen selkään 14 pulttielimellä 18. Pulttielin 18 muodostuu rengaspultista 34, joka on sovitettu jousen 17 ja kaapimen selän 14 läpi ja kiinnitetty kaapimen selkään 14 mutterilla 35. Rengaspultin 34 läpi kulkee sylinterimäinen tanko 36, joka on kosketuksessa vierekkäiseen painevarteen 15. Painevarret 15 on lovettu sopivasta kohdasta tangon 36 vastaanottamiseksi ja sen päiden tukemiseksi; kukin tanko 36 lepää joustavalla tukityynyllä 42.

Itse toiminnassa jousi 17 esikuormitetaan tai vedetään sijoittamalla jousi tyynyille 38 ja välikappaleelle 32 ja kiinittämällä kaapimen selkään 14. Pultin 34 säätö voidaan su®rittaa kohtuullisen esikuormitusvoiman aikaansaamiseksi terään 11. Pultti 34 voidaan säätää myös siten, että terä 11 kohoaa irti kosketuksesta valssin pintaan 12. Tämä saattaa olla edullista niiden valssin pintaosien 12 kohdalla, joita raina- tai kreppausmateriaali ei peitä. Mikäli terää ll~ei saada kohotetuksi tai sen kuormitusta vähennetyksi valssin pinnan 12 paljaiden alueiden kohdalla, voi valssin pintaan 12 tulla hankaus-vahinkoja. Jousen 17 tyynyyn 19 tyynyn 38 välityksellä kohdistama voima aikaansaa tyynyn 19 puristumisen taipuvaa putkea 26 vasten. Taipuva putki on sijoitettu kaapimen selän 14 pintaa 37 vasten ja ulottuu teränpidikelaitteen 10 koko pituudelta. Taipuva putki 26 on rakennettu vahvistetusta elastomeeristä tai jostain muusta vastaavasta materiaalista ja osittain täytetty nesteellä, joten voiman kohdistuessa putken 26 pintaan syntyy vastustusvoima. Tuloksena on se, että putki 26 mahdollistaa terän 11 kuormittumisen sylinteripintaa 12 vasten siten, että saadaan aikaan suuri profiilikompensaatio sylin-teripintaan 12 kohdistuvan kuormituksen pysyessä olennaisesti vakiona.

Terän 11 sijoittaminen ja tukeminen nk. laahausasentoon saa aikaan sen, että valssin pinnalla 12 kulkeva materiaali saadaan krepatuksi pienemmällä kokonaiskuormitusvoimalla kuin tavanomiaissai-kreppaus-kaapimissa. Kreppauskaavin pääsee siis toimimaan vähäisemmällä valssin ja terän väliin syntyneellä kitkalla. Tästä seuraava lämmön vähe- 11 62376 neminen terän 11 työstöreunassa parantaa terän kulumisominaisuuksia ja pidentää sen käyttöikää.

Teränpidikelaitetta 10 peittävät suojalevyt 40 ja 41. Tyypillisesti metallia oleva suojalevy 40 on toisesta päästään sovitettu tapin 16 ja kaapimen selän pitimen 43 väliin ja toisesta päästään leuka-laitteessa 13 olevaan rakoon 46. Tyypillisesti kankainen suojalevy 41 on toisesta päästä kiinnitetty teränpidikelaitteeseen 10 työntämällä se leukaosan 24 ja tukilevyn 27 väliin, joka tukilevy on kiinnitetty painevarren 15 ja pulttielimen 22 pintaan 28. Tukilevy 27 on olennaisesti saman pituinen kuin pehmiketyyny 19. Suojalevy 41 ei tällöin pääse painumaan liian lähelle valssin pintaa 12. Toisesta päästään suojus 41 on kiinnitetty kaapimen selkään 14 tukikiskon 56 ja pulttielimen 31 avulla. Tukikisko 56 ulottuu olennaisesti teränpidikkeen 10 koko pituudelta ja on kiinnitetty kaapimen selkään 14 pulttielimellä 31. Näitä suojalevyjä käytetään suojaamaan teränpidike laitteen 10 niiden sisään jääviä osia likaavilta aineilta, joita esiintyy kreppausprosessin yhteydessä.

Kuviossa 3 on esitetty painevarsien 15? painiketyynyjen 19 ja 38? jousen 17; tappien 16; välikappaleiden 32? ja tangoilla 36 varustettujen rengaspulttien 34 välinen rakenteellinen suhde. Painevarret 15 on järjestetty siten, että ne ovat olennaisesti yhdensuuntaiset toisiinsa nähden, samalla kun ne ovat kohtisuorat sylinteripinnan 12 pyörimisakseliin nähden. Tappi 16 on muodostettu siten, että se tukee kahta painevartta ja sallii niiden pyörimisliikkeen. Kutakin painevarsien paria kohti on siis yksi tappi 16. Lisäksi painevarsien 15 kunkin parin väliin on sovitettu tangolla 36 varustettu rengas-pultti 34 siten, että saadaan aikaan jousen 17 esikuormitus. Kuhunkin jouseen 17 ja tangon 36 alle on sovitettu lisäjousi 42. Jousi 42 antaa tarvittavan rakenteellisen tuen jousen 17 sille alueelle, joka joutuu pultilla kiinnitetyksi kaapimen selkään 14. Kuten aikaisemmin on esitetty, jousi 17 lepää toisesta päästään painiketyynyillä 38 ja toisesta päästään välikappaleella 32. Terä 11 on esitetty leuka-laitteen 13 sisässä, joka laite on esitetty kiinnitetyksi kuhunkin yksittäiseen painevarteen 15 pinnasta 28 yksittäisellä pultilla 22.

Kuviossa 4 on esitetty perspektiivikuva teränpidikelaitteesta 10.

Tässä kuviossa on esitetty useiden painevarsien 15; painiketyynyjen 19; taipuisan putken 26; ja terää 11 tukevan leukalaitteen 13 välinen suhde. Tappeja 16 pitää paikallaan takapidike 43. Takapidike 43 on 62376 kiinnitetty kaapimen selkään 14 pulttieliraellä 44. Kukin yksittäinen painevarsi 15 sallii terän 11 pysyä vakiokosketuksessa sylinteripin-taan 12. Vaikka siis sylintetipinnassa 14 voi olla puutteellisuuksia, jotka pyrkivät nostamaan tai laskemaan terää 11, on teränpidikelaite 10 rakennettu noudattelemaan näitä epätäydellisyyksiä. Rengaspultti 34 on työnnetty jousen 17, jousen 42 ja kaapimen selän 14 läpi.

Tanko 36 kulkee rengaspultin 34 läpi asettuen kussakin painevarressa 15 tankojen päissä oleviin koloihin 39.

Kuviossa 5 on esitetty leukalaitteen 13' toinen suoritusmuoto, joka on sovitettu tukemaan ja sijoittamaan paikalleen jousi-kieleketerä 11', joka on järjestetty takareunastaan 51 kaarevaksi. Leukalaite 13' tukee terää 11' kontaktipisteissä 31'' ja 24'' samalla tavoin kuin aikaisemmin selvitettiin terän 11 tuen yhteydessä. Terän 11' kaareva takaosa 51 on tukikosketuksessa pintaan 24.1 välikohdassa 59.

Itse toiminnassa terä 11' mahdollistaa lisäprofiilikompensaatiomekanis-min, joka saadaan säädetyksi keskikokoisiin!tai välimatkan päässä toisistaan oleviin kuormitusprofiilieroihin. Kun terän 11' työstöreu-nan kohdalla esiintyy tällainen välikokoa oleva kuormitusero, terä 11' muuttaa työstöreunaan kohdistuvan aksiaalisen kuormitusvoiman radiaaliseksi kuormitukseksi kaarevassa osassa 51. Tällä tavoin terä 11' pysyy jäykässä tukikosketuksessa leukaosaan 24 kohdassa 59. Terän 11' tukeutuminen kohdassa 59 saa aikaan sen, että aksiaalinen voima kohdistuu työstöreunassa vastakkaiseen suuntaan kuin profiili-muutosvoima suuruudeltaan olennaisesti yhtä suurena. Tällöin terä 11' voi reagoida työstöreunaansa kohdistuviin aksiaalisiin voimiin, jotka muussa tapauksessa nostaisivat suoran terän työstöpinnan irti sylin-teripinnasta.

Jousi-kieleketerä 11' tarjoaa jo selvitettyjen lisäksi muitakin käyttöetuja. Terän 11' kaariosa 51 pitää itse itsensä leukamekanismissa 13', jolloin ei tarvita kiinnikesuikaleita tai muita tällaisia laitteita. Lisäksi leukaosat 23.1 ja 24.1 ovat kauempana toisistaan kuin suoran terän leukaosat. Tämä mahdollistaa sen, että osien välinen kolo tai rako voidaan puhdistaa helpommin, ja tällöin säännönmukaisesta puhdistuksesta johtuva koneen seisonta-aika lyhenee.

Kuviossa 6 jousi-kieleketerä 11' on esitetty ylhäältä nähtynä. Kielekkeiden 65 rivi on järjestetty takaosaan 51. Nämä ovat kohdan 67 13 62376 mukaisesti kaarevia, jotta aikaansaataisiin joustava taipuisuus taitteen 51 ympäri. Kussakin kielekkeessä on apureikä 68. Kielekkeiden 65 kunkin vierekkäisen parin välissä on lovettu ura 69. Kieleke-ura-rakenne antaa terän takaosalle 51 joustavan tuen, jolloin terän etu-tai työstöreunaan saadaan joustava kuormitus, joka kykenee vastaamaan tai reagoimaan valssin pinnalla 12 olevaan profiilimuutokseen. Kussakin kielekkeessä oleva reikä 68 vähentää kaarevassa osassa 51 olevan terämateriaalin määrää mahdollistaen kielekkeiden suuremman joustavuuden. Lisäksi kaarevat kielekkeet 62 ovat käytössä edullisia siinä mielessä, että ne toimivat lämmönvapautusrakoina, jolloin terän 11' ja valssin pinnan 12 välisen lämmön aiheuttama työstöreunan rypytys-tai väreily saadaan minimoiduksi. Suorat suikaleet tai kielekkeet 65 on esitetty, jotta saataisiin esitetyksi kielekkeen muoto ennenkuin jousi saattaa sen kaarevaksi.

Kuviossa 7 on esitetty jousi-kieleketerän 70 eräs toinen suoritusmuoto, joka terä on sovitettu suoran terän leukalaitteeseen 13. Leuka-laite 13 tukee jousi-kieleketerää 17 kosketusreunoista 31' ja 24' samalla tavoin kuin suoran terän 11 tuki, kuten aikaisemmin on selvitetty kuvion 2A yhteydessä. Jousi-kieleketerässä 70 on takaosassa 71 vastakaariosa, jossa on ensimmäinen kaari 72 ja toinen kaari 73.

Terä 70 on tukikosketuksessa leukaosan 24 pohjapintaan 24.2 takareunan kohdalla 59'.

Kuviossa 8 on esitetty terän 70 jousi-kielekemuoto ylhäältä nähtynä, jolloin kuviossa on esitetty lähellä takareunaa 59' olevat kaariosat 72, 73. Terässä 70 on kielekkeet 67', urat 69' ja reiät 68', jotka antavat terälle samanlaisen joustavuuden kuin kuvioissa 5 ja 6 esitetyllä jousi-kieleketerällä 11'.

Itse käytössä terän 70 vastakaari eli nk. "S”-kaari antaa terään 70 suuremman pituussuuntaisen syrjittäisen joustavuuden kuin terän 11 tapaiset suorat terät, ja tässä suhteessa se parantaa myös terää 11'. Päästessään taipumaan suuremman matkan voi kukin jousikieleke 67' kompensoida terän työstöreunan kohtaamia suurempia kuormitusvaihteluita. Lisäksi terää 70 voidaan käyttää kuvion 2A mukaisen suoran terän leukalaitteen 13 yhteydessä, jolloin leukalaitteen 13 omistajalla on suurempi toiminnan vaihtelumahdollisuus.

Profiiliputki 26 edustaa useita alalla olemassa olevia profiilimekanis-meja, joista joitakin voidaan löytää yllä mainituista patenteista tar- 14 62376 kasteltaessa erityisesti terän taipuma- ja valssikosketusongelmia.

Claims (5)

15 62376

1. Kaavinterällä varustettu laite materiaalin poistamiseksi liikkuvalta kannatuspinnalta, johon kaavi.nterään kuuluu etureuna ja takareuna sekä ensimmäinen ja toinen sivupinta, jotka ulottuvat etureunasta takareunaan, jolloin etureuna on joustavasti painettu vasten kannatuspintaa, jolta materiaalin poistaminen tapahtuu materiaalin kohdatessa mainitun ensimmäisen sivupinnan, tunnettu siitä, että kaavinterä on tuettu takareunastaan (52, 59, 59') sekä yksinomaan pitkin ensimmäistä ja toista kosketusviivaa (24', 31'; 24", 31"), jotka ulottuvat vastaavasti pitkin ensimmäistä ja toista kaavinterän sivupintaa, leukalaitteella (13) , joka on joustavasti, pakotettu kohti kannatuspintaa (12) tukielimillä (10) , ja että pitkin toista kaavinterän sivupintaa oleva toinen kosketusviiva (31', 31") on lähempänä mainittua kaavinterän etureunaa kuin ensimmäinen kosketusviiva (24', 24"), joka on pitkin kaavinterän ensimmäistä sivupintaa, jolloin kannatuspinnan liike aiheuttaa kaavinterän kääntymisen toisen kosketusviivan ympäri vasten ensimmäistä kosketusviivaa .

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen laite, jossa kannatuspintana (12) on akselinsa ympäri pyöritettävän telan pinta, tunnettu siitä, että kaavinterä (11) on suunnattu eteenpäin kallistetussa.kulmassa Sen etureunan ja kannatuspinnan välisen kosketusviivan tangentin normaaliin nähden.

3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen laite, tunnettu siitä, että kaavinterään on muodostettu pitkin sen takareunaa terän kanssa yhtenäiset elimet (51, 73), jotka aikaansaavat terän joustavan kosketuksen leukalaitteeseen (13).

4. Patenttivaatimuksen 1 mukainen laite, tunnettu siitä, että tukielimiin (10) kuuluu kaavinselkä (14) , joka on varustettu vertailupinnalla (37), joukko paininsormia (15) järjestettynä vierekkäin kaavinselkään, jolloin kukin paininsormi on toisesta päästään kääntyvästi asennettu paininselkään yhteiselle akselille, tyyny (19, 38) sovitettuna kunkin paininsormen toiseen päähän vasten vertailupintaa (37), että leukalaite (13) on asennettu paininsormien viimeksi mainittuihin päihin vastakkaiselle puolelle tyynyjä (19, 38), että joustava profiilielin (26) on sijoitettu kaavinselkään vertai -lupinnan (37) ja kaikkien tyynyjen (19, 38) väliin, että jousi (17) 16 62376 on sijoitettu vierekkäisten paininsormiparien väliin siten, että kukin jousi on tuettu toisesta päästään mainituilla tyynyillä ja toisesta päästään mainittujen sormiparien välisellä elimellä (32), ja että elimet (34, 36) on järjestetty pitämään mainittua jousta (17) kaavinselässä vaikuttamalla jousen päiden välille siten, että jousi on esikuormitettuna vasten profiilielintä (26).

5. Patenttivaatimuksen 4 mukainen laite, tunnettu siitä, että profiilielin (26) muodostuu joustavasta putkesta, joka aikaansaa vastavoiman koko pituudellaan kun jokin mainituista tyynyistä (19, 38) painuu vasten joustavaa putkea. 17 62376