FI64207C - Rengoerings- och kreppskavare - Google Patents

Description

i [•3=71 FBI m>KUULUTUSJULKAISU /-/1007 J{SiA lBJ utlAggningsskrift 64/ C (45) Γ : ' (S1) Kv.lk?/lr*t.CI.3 D 21 G 3/00 SUOMI—FINLAND <*) Pit«nttih*k*mu*— PstantanaOknlng 792183 (22) Hakamlspitvi — Ameknlngytfag 12.07*79 (23) Alkaptlvt—Glttighaudag 12.07.79 (41) Tullut (ulkiMkil — BlNIt aff«ntflg 22 01.80 P—ttkJ. r.kI.Mrfh.llku. ‘ ’

PatMit* ocn rejlitintyralitn Amekm utitgd och uti^krHUn pwbiicond 30.06.83 (32)(33)(31) «uotkau*—Begird prtorttet 21.07.78 USA(US) 926755 (71) Thermo Electron Corporation, Waltham, Mass., USA(US) (72) Harold E. Dunlap, Auburn, Mass., USA(US) (7*0 Leitzinger Oy (5*0 Puhdistus- ja kreppauskaavin - Rengörings- och kreppskavare

Keksinnön kohteena on kaavinterällä varustettu laite materiaalin poistamiseksi liikkuvalta kannatuspinnalta, johon kaavinterään kuuluu etureuna ja takareuna sekä ensimmäinen ja toinen sivupinta, jotka ulottuvat etureunasta takareunaan, jolloin etureuna on joustavasti painettu vasten kannatuspintaa, jolta materiaalin poistaminen tapahtuu materiaalin kohdatessa mainitun ensimmäisen sivupinnan, jolloin kaavinterä on tuettu takareunastaan sekä yksinomaan pitkin ensimmäisen ja toisen tuen muodostamaa ensimmäistä ja toista kosketusviivaa, jotka ulottuvat vastaavasti pitkin ensimmäistä ja toista kaavinterän sivupintaa, leukalaitteella, joka on tukielimil-lä joustavasti pakotettu kohti kannatuspintaa, ja jolloin pitkin toista kaavinterän sivupintaa oleva toinen kosketusviiva on lähempänä mainittua kaavinterän etureunaa kuin ensimmäinen kosketusviiva, joka on pitkin kaavinterän ensimmäistä sivupintaa, niin että kannatuspinnan liike aiheuttaa kaavinterän kääntymisen toisen kos-ketusviivan ympäri vasten ensimmäistä kosketusviivaa.

Tällainen puhdistus- ja kreppauskaavin on esitetty hakijan Fl-pa-tenttijulkaisussa 62376. Siinä esitetty kaavinterä on suunnattu terävässä kulmassa terän etureunan ja kaavittavan pinnan välisen kos- 2 64207 ketusviivan tangenttiin nähden. Tällaista laahaavaa kosketusta pidettiin tarpeellisena kaavinterän riittävän jouston sallimiseksi. Nyt on kuitenkin osoittautunut, että mainitunlainen joustava kaavinterän tuentatapa ei edellytä sitä, että kaavinta tapahtuu laa-haamalla, jolloin kaavinterä pääsee joustamaan kaavittavan pinnan liikesuunnassa.

Keksinnön mukaisesti kaavinterä on suunnattu 90°:een tai tylpässä kulmassa sen etureunan ja kannatuspinnan välisen kosketusviivan tangenttiin nähden. Tällaisella kaavinterän suuntauksella saavutetaan useissa tapauksissa parempi kaapimistehokkuus kuin laahaaval-la terällä. Kuitenkin kaavinnassa on voitu käyttää hyväksi terän leveää etusivua samalla tavoin kuin mainitussa FI-patenttijulkaisussa 62376. Niissä ennestään tunnetuissa ratkaisuissa, joissa terän suunta kaavittavaan pintaan nähden on ollut sinänsä tunnetusti samalla tavoin tylppäkulmainen kuin esillä olevassa hakemuksessa, on kaavintaan käytetty ainoastaan terän sivupintojen välistä kapeaa reunaa. Lisäksi näissä viimeksi mainituissa ratkaisuissa on terän kaapimisreuna kulunut nopeasti. Sen sijaan esillä olevassa keksinnössä kaavittavan telapinnan kanssa kosketuksessa oleva terän reuna pysyy olennaisesti vakiolevyisenä säilyttäen siten olennaisesti tasaisen pintapaineen terän koko käyttöiän ajan. Terän ei myöskään tarvitse olla yhtä paksu kuin tavanomaisten terien, mistä seuraa materiaalisäästöä.

Terän kulumisen jatkuessa sen kulma kaavittavalla telapinnalla vastaantulevaan materiaalirainaan nähden pysyy olennaisesti samana entistä kauemmin, jolloin vältetään tuotteen ja hyötysuhteen as-teettainen huonontuminen. Itseasiassa kaavinterän asento on sellainen, että terä voi kulua aina leukamekanismiin asti, ennen kuin se pitää vaihtaa. Tämän seurauksena terän vaihtoihin tarvittava koneen seisonta-aika lyhenee huomattavasti. Kaiken kaikkiaan saadaan tuotetuksi tasalaatuista tuotetta vähemmillä jätteillä ja pienemmillä kustannuksilla.

Keksinnön mukaisen teränpidikelaitteen eräs lisäetu on siinä, että terän ja telan välinen kitka on pienempi kuin tavanomaisissa laitteissa. Vähäisempi kitka johtuu keksinnön mukaisella tavalla suunnatun terän kyvystä toimia tehokkaasti myös pienemmällä kuormituksella vasten kaavittavaa pintaa. Tästä käyttöedusta seuraa energia- 3 64207 säästöä, koska kuormituksenalaista telaa voidaan käyttää pienemmällä teholla.

Tasaisen kuormituksen aikaansaamiseksi kaavitussa pinnassa olevista vaihteluista huolimatta käytetään keksinnön mukaisessa laitteessa useita profiilia kompensoivia mekanismeja. Kun kysymyksessä ovat suuret vaihtelut, esimerkiksi kuivaustelan holvautuminen tai vastaava, leukalaitteen joustavat tukielimet saavat aikaan tarvittavan profiilikompensaation. Kun kysymyksessä ovat vähäiset pro-fiilimuutokset, itse terän taipuisuus saa aikaan tarvittavan profiilikompensaation. Lisäksi tulee kompensoida ne pienehköt muutokset, jotka kuitenkin ovat liian suuria itse terän taipumisen kompensoitaviksi. Tätä varten on keksinnön edullisessa suoritusmuodossa terän takareuna lovettu säännöllisin välein olennaisesti terän koko pituudelta. Lovien väliin jäävät kielekemäiset ulokkeet voidaan esim. taivuttaa kaarevien jousielementtien muodostamiseksi. Nämä jousielementit voidaan muotoilla ja mitoittaa erilaisiksi parhaan mahdollisen suorituskyvyn saamiseksi riippuen teräsmateriaalista, terän paksuudesta ja ennakoiduista toimintaolosuhteista. Tällöin joustavat kielekkeet ovat yhteistoiminnassa leukamekanismin kanssa siten, että leukamekanismin aikaansaama vastakkaisvaikutus taivuttaa kutakin yksittäistä kielekettä toisistaan riippumatta kuhunkin kielekkeeseen kohdistuvaan kuormitukseen olennaisesti verrannollisen määrän. Kielekkeiden taipumat toimivat siten, että ne vähentävät edelleen telaan kohdistuvan teräkuormituksen epätasaisuuksia. Terien takareunoihin muodostetut loveukset ja kaarevat tai jousi-maiset kielekkeet saavat aikaan sen lisäedun, että ne kykenevät minimoimaan telan ja terän välisen kitkan aiheuttaman lämpövaiku-tuksen terän työstöreunaan.

Seuraavassa keksintöä selvitetään lähemmin viittaamalla oheisiin piirustuksiin, joissa kuviot 1-8 esittävät FI-patenttijulkaisun 62376 mukaista kaavinta teränpitimineen ja leukamekanismeineen, jolloin kuviot 9-11 esittävät esillä olevan keksinnön mukaista parannettua suoritusesimerkkiä.

Kuvioiden 1-8 mukaisten rakenteiden yksityiskohtaisemman selotuksen osalta viitataan FI-patenttijulkaisuun 62376.

Piirustuksissa: 4 64207

Kuvio 1 on kaaviokuva, jossa verrataan tekniikan tason mukaista kreppausterää ja keksinnön mukaista kreopausterää.

Kuvio 2 on leikkauskuva teränpidikelaitteesta, johon on asennettu suora krennausterä.

Kuvio 2A on suurennettu leikkauskuva kuvion 2 mukaisesta suoran terän leukalaitteesta.

Kuvio 3 esittää ylhäältäpäin osittaii leikattuna teränpidikelaitetta.

Kuvio 4 on perspektiivikuva teränpidikelaitteesta osittain leikattuna .

Kuvio 5 on suurennettu leikkauskuva kaarevasta jousikielekekrepnaus-tetästä, joka on sijoitettu leukalaitteeseensa.

Kuvio 6 on sivukuva kreppausterästä, jonka toisessa reunassa on integraaliset joustavat jousielimet.

Kuvio 7 on suurennettu leikkauskuva vastakkaiskaarevasta jousikie-lekekrepoausterästä, joka on sijoitettu leukalaitteeseen.

Kuvio 8 on sivukuva kuvion 7 mukaisesta kreppausterästä.

Kuvio 9 on kaaviokuva keksinnön mukaisesta vleisestä. teränpidikkeestä.

Kuvio 10 on osaleikkaus terästä, jossa on viisto tvöstöreuna.

Kuvio 11 on osittainen pintakuvanto lovetusta terästä, jossa on leveitä lovia.

Profiiliputki 26 edustaa useita alalla olemassa olevia profiilimeka-nismeja, joista joitakin esiintyy yllä mainituissa patenteissa liittyen erityisesti teräntaipumis- ja valssikosketusongelmiin.

Kuvio 9 esittää keksintöä yleisemmin kuin tähän mennessä on kuvattu. Yleistetty teränpidin 130 voi olla teränpitimen 13 tanaan kiinnitetty esimerkiksi kaapimen takaosaan 14 ja siinä on uramainen leuka-tila 134, jota rajoittavat sivuseinät 132 ja 133 sekä nohja 135.

64207 Kääntötuki 131 on järjestetty ensimmäisen sivuseinän 132 reunaan, ja terä 110 on kääntyvästi kosketuksessa tähän tukeen silloin, kun terän etureuna tai työstöreuna 111 on kitkakosketuksessa liikkuvaan valssipintaan 12. Kääntötuki 131 ulottuu olennaisesti yhdensuuntaisesti valssin akselin kanssa ja on kosketuksessa terään ensimmäisessä viivassa (ei esitetty) kulkusuunnassa takapuolella olevalla leveällä sivulla 109. Toinen teräkontaktituki 134 on järjestettv toisen sivu-seinän 133 reunaan. Kun terä kääntyy kääntötuen 131 vmpäri, se koskettaa toista tukea 124 toisella viivalla (ei esitetty) kulkusuunnassa etupuolella olevalla leveällä sivulla 108, jossa kreppaus tapahtuu. Toinen kosketusviiva on pidemmän välimatkan päässä työstöreunasta 111 kuin ensimmäinen kosketusviiva ja mikäli terä kävtössä kääntyy ensimmäisen kääntötuen 131 ympäri kosketukseen toisen tuen 124 kanssa, se toimii vakaasti.

Viisto pohja 135, joka ulottuu viistosti poispäin valssin pinnasta 12 ensimmäisestä tai kulkusuunnassa takapuolella olevasta leukatila-seinästä 132 toiseen seinään 133, on apuna muodostettaessa tasainen teräkosketus valssiin siinä mielessä, että kun (esimerkiksi kaapi-men takaosa 14) työntää teräpidintä 130 valssin pintaa 12 kohti, terän takareuna 112 taipuu toista tai kulkusuunnassa etupuolella olevaa seinää 133 kohti, jolloin takareuna liukuu väkisin "alaspäin" pitkin pohjaa 135 valssin pintaan tapahtuvan kosketusvoiman vaikutuksesta. Viiston pohjan 135 eräs lisäetu on siinä, että se saattaa terän 110 taipumaan hiukan toisen tuen 124 ympäri ja vaikuttaa pituussuuntaiseen joustavuuteen mahdollistaen siten sen, että terä mukailee aksiaalisessa suunnassa valssin pinnassa 12 olevia pienehköjä epätasaisuuksia.

Valssipinnan 12 tangentin ja terän leveyssuunnan välinen alle 90° oleva terävä tulokulma, joka on esitetty kuviossa 1 asennossa C ja kuvioiden 2, 5 ja 7 mukaisessa suoritusmuodossa ja jota voidaan kutsua "laahauskulmaksi" varmistaa terän 11 tasaisen toiminnan valssipintaa 12 vasten siten, että kaapimen takaosa 14 tvöntää teränpidintä 13 tai 13' valssipintaa 12 kohti, valssipinnan ja terän välinen kontaktivoima taivuttaa terää vastaavasti kohti kääntökontak-tia 31' tai 31" ilman liikkuvan valssipinnan 12 aikaansaaman kitkavoiman apua. Kuviossa 9 esitetyllä terännitimellä ei ole välttämätöntä tuoda terää 110 valssipintaan 12 laahauskulmassa stabiliteetin aikaansaamiseksi ilman tällaisen kitkavoiman apua, eli: kun valssininta 6 64207 12 ei liiku. Kuitenkin silloin, kun tulokulma on suuremoi kuin 90°, on edullista viistota työstöreuna 111 kuviossa 10 esitetyllä tavalla.

Teränpitimeen 130 voidaan haluttaessa asentaa teränpidike-elin (ei esitetty), kuten kuviossa 2A oleva olake 53. Samoin teränoitimessä 130 voidaan käyttää teriä, joissa on joustavat takarakenteet, kuten esimerkiksi kuvion 7 mukainen "S"-muotoinen terä.

Kuvio 1 esittää toista terämuotoa, jota voidaan käyttää edullisesti keksinnön mukaisissa teränpitimissä 13 tai 130. Tämä terä on terän 111 muunnosmuoto, jonka takareunaan 112 on leikattu sarja uria 116, joissa on sarja suunnilleen urien levyisiä varsia 115, jotka työntyvät takareunasta 112 työstöreunaa 111 kohti. Terän takaosa on vapautettu siten, että se pääsee tainumaan pitkittäisakselinsa ympäri sivuseiniensä 108, 109 tasossa, jolloin sen kyky mukailla aksiaalisuunnassa valssipinnassa 12 olevia pienehköjä epätasaisuuksia paranee. Tätä kykyä parantaa edelleen se, että varret 115 pääsevät helpommin "liukumaan alaspäin" pitkin leukatilan 134 pohjaa 135 sen kontaktivoiman vaikutuksesta, joka muodostuu, kun terä 110 saatetaan kosketukseen varsipinnan 12 kanssa. Tätä kykyä voidaan mvös käyttää hyväksi työstöreunan 111 päästämiseksi laajenemaan nitkittäis-suunnassa kitkan lämmittämänä; ellei takaosaa vapautettaisi, terä vastustaisi tällaista työstöreunan laajenemista, joka reuna joutuisi silloin pitkittäispuristuksen alaiseksi, mikä aiheuttaisi itsevaoaut-tavana seurauksena reunan taipumista.

Vaikka tämän kaapimen yllä oleva selitys liittyy pääasiallisesti kreppipaperin valmistukseen, on selvää, että sen etuja voidaan käyttää hyväksi muillakin aloilla ja valmistettaessa muitakin tuotteita. Esimerkiksi monia kemikaaleja ja ruoka-aineita käsitellään rumpukui-vaajassa ja hiutalekoneissa, joissa nämä materiaalit kuivataan tai kiteytetään liikkuvalla hihnalla tai pyörivällä rummulla, ja tavanomaista kaavinta käytetään näiden tuotteiden irroittamiseksi hihnan tai rummun pinnalta. Irroitus tapahtuu arkkeina, hiutaleina tai ra-keina ja riippuen tuotteen laadusta, sen kiinnittymisestä liikkuvaan pintaan sekä kaavinterän työstöreunan muodosta. Rakeiden ja hiutaleiden kokoa pitää usein valvoa ja ne pitää muodostaa ennalta määrätyllä tavalla yhtenäisen kokoisiksi. Esillä olevan keksinnön avulla 7 64207 saadaan aikaan työstöterän reunan suhteellisen muuttumaton geometria, joka reuna kuluu progressiivisesti verrattuna tavanomaisissa terissä tapahtuviin muutoksiin» ja tällöin keksinnön mukaisella terällä saadaan aikaan samat edut näiden muiden tuotteiden valmistuksessa kuin kreppipapereiden valmistuksessa.

Claims (2)

1. Kaavinterällä varustettu laite materiaalin poistamiseksi liikkuvalta kannatuspinnalta (12), johon kaavinterään (110) kuuluu etu-reuna (111) ja takareuna (112) sekä ensimmäinen (108) ja toinen (109) sivupinta, jotka ulottuvat etureunasta (111) takareunaan (112), jolloin etureuna (111) on joustavasti painettu vasten kan-natuspintaa (12), jolta materiaalin poistaminen tapahtuu materiaalin kohdatessa mainitun ensimmäisen sivupinnan (108), jolloin kaa-vinterä (110) on tuettu takareunastaan (112) sekä yksinomaan pitkin ensimmäisen (124) ja toisen (131) tuen muodostamaa ensimmäistä ja toista kosketusviivaa, jotka ulottuvat vastaavasti pitkin ensimmäistä ja toista kaavinterän sivupintaa (108, 109), leukalaitteel-la (130), joka on tukielimillä joustavasti pakotettu kohti kanna-tuspintaa (12), ja jolloin pitkin toista kaavinterän sivupintaa (109) oleva toinen kosketusviiva on lähempänä mainittua kaavinterän etureunaa (111) kuin ensimmäinen kosketusviiva, joka on pitkin kaavinterän ensimmäistä sivupintaa (108), niin että kannatuspinnan (12) liike aiheuttaa kaavinterän kääntymisen toisen kosketusviivan ympäri vasten ensimmäistä kosketusviivaa, tunnettu siitä, että kaavinterä (110) on suunnattu 90°:een tai tylpässä kulmassa sen etureunan (111) ja kannatuspinnan (12) välisen kosketusviivan tangenttiin nähden.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen laite, tunnettu siitä, että kaavinterän takareuna on lovettu (116) säännöllisin välein olennaisesti terän koko pituudelta, jolloin lovien väliin muodostuu joustavia kielekemäisiä ulokkeita (115).