FI57290C - Betthaollare foer skavarblad - Google Patents

Description

l-TjvFTl ΓβΊ f11xKUULUTUSJULKAISU cr7non «rv m (11) utlAggningsskkift 57290 c (45) ratc-iitti c-yor: ' ty 13 07 l°'0 ^ T ^ (51) Kv.lk.»/lnt.CI.* ^ 21 G 3/00 SUOMI—FINLAND (*> P*t«nttlh(k«mui — P*t*nttn*öknln| 2027/73 (22) H»k«ml»p*lvi — Ansfiknlnftdif 25.06.73 . * (23) AlkupUvl—Giltlgheudaf 25.06.73 (41) Tullut julkiseksi — Bllvlt offentllg 27.12.73

Patentti- ja rekisteri hallitus .... ________ . .... ...

. . (44) NihUvftkilptnon jt kuuLjulktlsun pvm. —

Patent- och registerstyrelsen AnsMnn utl«|d oeh utLskrHfMn publlcerad 31.03.8o (32)(33)(31) Pyydetty etuoikeus—Begird priority 26.06.72 USA (US) 2661*92 (71) Lodding Engineering Corporation, P.0. Box 269, Auburn, Massachusetts, USA(US) (72) Ronald Francis Goodnow, Leicester, Massachusetts, USA(US) (7*0 Oy Roister Ab (5*0 Teränpidike kaavarin terää varten - Betthällare för skavarblad

Taito valmistaa teränpitimiä kaapimille tai kaavareille on vanha, mutta sen kehitystyö jatkuu yhä. Liikkuvan työpinnan, kuten esim. telan tai sylinterin työpinnan kaapimiseen liittyy pulmia kuormituksen, toiminnan säädön sekä terän kulumisen ja vaihdon suhteen, jotka jatkuvasti askarruttavat paperinvalmistajia ja muita kaapimisen kanssa tekemisiin joutuvia. Paperiteollisuudessa käytetään kaavareita tai kaavinteriä kalenterien pyörivien telojen, kui-vaussylinterien yms. pintojen puhdistamiseen ja kaavareita käytetään paperi-rainan irrottamiseen kreppipaperia valmistettaessa (kreppikaecvari). Kaapimia (kaavinteriä) käytetään poistamaan tuotetta hiutaloimiskoneiden rummuilta ja rumpukuivureita käytetään valmistamaan erilaisia tuotteita (kuten dbim. ruoka-aineita, lääkeaineita, kemikaaleja, nesteistä kiinteytettyjä kerroksia) lähtö-nesteestä tai -tahnasta.

Kun kaavittava pinta (työpinta) on niin pehmeätä materiaalia, että se voi vahingoittua terän suuntautuessa sitä kohti kulmassa, joka on omiaan edistämään terän kaivautumista, lastuamista tai muutoin vaurioittavaa vaikutusta työ-pintaan, on tärkeätä, että teränpitimellä ei voida ainoastaan säätää sitä kulmaa, jossa terä kohtaa työpinnan toiminnan aikana, vaan myös sitä kulmaa, jossa terä lähestyy työpintaa sitä vietäessä käyttöasentoon.

2 57290

Teränpidin, joka sallii kuormittamattoman terän heilua jonkin työsärmänsä suuntaisen akselin ympäri, aiheuttaisi työpinnan vahingoittumisvaaran, minkä vuoksi on pakko ryhtyä erikoisiin varotoimenpiteisiin vahingoittumisen estämiseksi.

Terät kuluvat käytössä ja siksi on monin tavoin yritetty pidentää niiden ikää. Huomiota on kiinnitetty terien työsärmien erikoiskäsittelyihin niiden kestävyyden ja työtehon parantamiseksi. On myös yritetty valmistaa teriä,joilla on sellaiset vararunkorakenne- ja aseteltavat kiinnityspito-ominaisuudet, että yhdessä teränpitimen säädettävyyden kanssa terä voidaan asettaa kompensoimaan sen työsärmän kuluma.

Paljon huomiota on kiinnitetty käytössä esiintyviin säätöpulmiin. Haaverit ja kaavinterät ovat yleensä pitkiä, ohuita rakenteita, leveys noin 10-13 cm, ja ns ulottuvat toieinaan 9 metrisinä tai pitempinäkin työpinnan päästä kohtisuorassa suhteelliseen liikkeen suuntaa vastaan työpintään nähden. Paperikoneissa terän pitkä mitta on "koneen poikkisuunnassa". Niinpä on ilmeistä, että terä joutuu alttiiksi taipumiselle koneen poikkisuunnassa, ja esim. kuitujen muodostama korkea kohta työpinnalla voi nostaa terän työpin-nalta korkean kohdan läheisyydessä ja luoda epätasaiset paineolosuhteet terän työsärmän ja työpinnan välille koneen poikkisuunnassa. Tämä on muuttuva tai dynaaminen taipumispulma. On myös olemassa terän staattinen taipumispul-ma sen saamiseksi mukautumaan telan kaarevuuteen tms. Näiden pulmien aiempaa ratkaisua kuvataan US-patentissa n:o 2,477*539 (Ljungquist). Esimerkkejä huomion kohdistamisesta näiden ongelmien ratkaisemiseen käyttäen myötääviä eiirtoelimiä, on löydettävissä esim. US-patenteistä n:o 2,914,788 ja 3,163*878, molemmat siirretty DST Pattern'ille ja Engineering Company Limi-tedille. Myöhempi parannus työpintaan tasaisen paineen kohdistavissa teränpi-timiesä on kuvattu US-patentissa n:o 3*529*315 (Dunlap Ja Bedard), joka on siirretty tämän hakemuksen saajan edeltäjälle. Tämä viimeksi mainittu patentti kuvaa ja siinä vaaditaan yksinoikeutta teränpitimelle, joka on sovitettu asettamaan terän tukeutumaan työpintaan olennaisen tasaisella paineella koko pituudeltaan, ja teräasennelman myötäävää siirtoelintä, joiden arvellaan antavan mitä tyydyttävimmän ja yhä käyttökelpoisen ratkaisun tälle erity!epulmalle.

Tämä myötäävien siirtoelimien käyttöönotto on tehnyt teränpitimet monimutkaisemmiksi ja tuonut mukanaan ongelmia, jotka koskevat siirtoelimien suojaamista tuhoutumiselta työympäristössä ja vaihdettaessa tai säädettäessä teriä teränpitimessä, samoin kuin tehnyt terien asennuksen, vaihdon ja säädön monimutkaisemmaksi* 3 57290

Esillä oleva keksintö tähtää kaikkien edellä mainittujen pulmien voittamiseen. Sillä saadaan aikaan teränpidike kaavarin terää tai sentapaista varten, jossa on ensimmäinen ja toinen leuka erillään olevine huulineen ja välissä sijaitsevine kitöineen, huulien välissä sijaitseva puristuslevy, jonka takaosa sijaitsee kidassa ja jonka etuosa, joka päättyy tukireunaan, työntyy ulos kidasta huulien ohi niin, että sen toinen sivu tukeutuu ensimmäisen leuan huuleen.

Kita on sovitettu vastaanottamaan kaavarin terä, jonka etuosa työntyy ulos kidasta huulien ohi niin, että se tukeutuu toisen leuan huulta ja puristuslevyn tukireunaa vasten, Teränpidikkeessä on lisäksi kidassa sijaitseva erotuselin, joka tukeutuu puristuslevyn takaosaan tukivoiman ylläpitämiseksi puristuslevyn tukireunan ja kitaan asetetun kaavarin terän välillä. Teränpidikkeelle on tunnusomaista, että kita on jaettu ensimmäiseen ja toiseen osastoon, jotka on erotettu toisistaan kidassa sijaitsevalla väliseinällä, että puristuslevy ja erotuselin sijaitsevat ensimmäisessä osastossa erotuselimen ollessa väliseinän ja puristuslevyn takaosan välissä, että toinen osasto on väliseinän ja toisen leuan rajoittama, ja että väliseinä ja toinen leuka on sovitettu pitämään välissään kaavarin terän takaosa. Terä voidaan asentaa ensimmäiseen osastoon, poistaa siitä ja keksinnön joissakin suoritusmuodoissa säätää puuttumatta toisessa osastossa oleviin elimiin. Toisen osaston elimet, etenkin joustava voima-elin, voidaan asentaa tähän osastoon ja poistaa siitä häiritsemättä terää. Kreppauskäytöissä, joissa on suositeltavaa vipulevyn pysyvä ulostyöntymä, ovat terän riippumattoman säädön mahdollistavat keksinnön suoritusmuodot erityisen arvokkaat ja antavat toiminnalle sellaisen joustavuuden ja yksinkertaisuuden, joihin ei ole aiemmin voitu päästä.

Osien järjestely siten, että kun terä ei ole kuormitettu, nimittäin kun työsärmä ei ole kosketuksessa työpintaan, terän asento tai kulma on sama tai likimäärin sama ennen kuormitusta kuin kuormituksen aikana eli sen ollessa toiminnassa. Tähän päämäärään pääsemiseksi terä ja vipulevy on rajoitettu rajoihin, joita ei normaalisti saavuteta toiminnan aikana, mutta jotka saavutettaessa kuormituksettomana pitävät terän kulmassa tai asennossa, joka hyvin läheisesti vastaa työkulmaa tai -asentoa.

Joustava, vipulevyyn voiman kohdistava elin voi olla massiivinen, kuten pitkähkö kumikappale, tai se voi olla virtauskykyisellä aineella (nesteellä) täytetty ontto elin. Jos halutaan profilointielin, voidaan käyttää hyväksi yllä mainitun patentin n:o 3 529 315 opetuksia. Nesteellä/kaasulla täytetyissä ontoissa elimissä on vaarana neste/kaasuhukka, toiminnan keskeytyminen ja vaih-tamistarve, jos ne ovat vahingoittuneet. Näiden vaarojen vähentämiseksi käytetään metallipunospäällystä. Tämän käyttö yhdessä sellaisen teränpitimeen asentamisen kanssa, mikä vähentää vaihtamistarvetta tai vipu- < *t,· 4 57290 levyn ja joustavan elimen rakenneosien asettelua, parantaa suuresti teränpi-timen käyttökelpoisuutta ja luotettavuutta. Tämä päällys on edullisesti erittäin taipuisa, jotta vältettäisiin sen häiritsevä vaikutus joustavan elimen profilointiominaieuuksiin sen suojatessa tätä hankauskulumlselta, leikkautumisilta yme.

Keksintöä selitetään seuraavassa lähemmin oheisen piirustuksen avulla, jossa kuvio 1 on poikkileikkaus keksinnön ensimmäisestä suoritusmuodosta, kuvio 2 on poikkileikkaus keksinnön toisesta suoritusmuodosta, kuvio 3 on poikkileikkaus joustavasta profilointielimestä, kuvio 4 on pituussuuntainen leikkaus kuvion 3 profilointielimen päästä Ja kuvio 3 on osapäällikuva muunnetusta vipulevystä.

Kuvio 1 esittää poikkileikkauksessa teränpidintä 10 varren 11 (so. kaavarin tuen) kannattamana, Joka on asennettu kääntyvästi telaan 12 nähden, jonka pinta on työpinta, jota vasten terä 13 on tarkoitettu tukeutumaan työ-särmällään 14· Katan on hyvin tunnettua, teränpidin on melko pitkä; sen pituus voi olla muutamia metrejä. Teränpidin on kiinnitetty varteen useilla pulteilla, joista vain yksi 13 on esitetty. Teränpidin käsittää yläkappaleen 16, jonka takaosa on kiinnitetty pulteilla varteen 11 ja jonka etuosa muodostaa ensimmäisen leuan 17, Joka päättyy etupäässään ensimmäiseen huuleen 18. Alakappa-leeesa 20 on takaosa 21, Joka on kiinnitetty yläkappaleeseen useilla ruuveilla 22, ja etuosa, Joka muodostaa t>isen leuan 23, joka päättyy etupäässään toiseen huuleen 24. Leukoja 17 ja 23 ei pidä erillään ainoastaan takaosa 21, vaan myös välipala 23, jonka läpi ruuvit 22 menevät takaosaan 21. Myös huulet 18 ja 24 on asetettu toisistaan erilleen, jolloin leuat huulien takana rajoittavat väliinsä kidan 26. Alusta tai väliseinä 28 on kiinnitetty alakappaleen takaosan 21 ja välipalan 23 väliin ja ulottuu kitaan jakaen tämän kahteen erilliseen alueeseen, jotka ovat tässä yhdeltä puolelta ensimmäisen leuan 17 rajoittaman ensimmäisen osaston 23A muodossa ja yhdeltä puolelta toisen leuan 23 rajoittaman toisen osaston 26B muodossa.

Vipulevyssä 30 on ensimmäisessä osastossa 26A sijaitseva takaosa 30A ja etuosa 30B, joka työntyy ensimmäisestä osastosta ensimmäisen huulen 18 ulkopuolelle ja päättyy tukireunaan 31* Vipulevy tukeutuu toiselta puolelta (yläpuolelta kuviossa l) ensimmäiseen huuleen 18. Basimmäieessä osastossa 26a alustaelimen 28 ja vipulevyn 30 vastakkaisen puolen (alapuolen kuviossa l) välissä sen takaosan 30A kohdalla sijaitsee joustava elin 32. Joustavaan elimeen kuuluu pitkä taipuisa osa, jolla on edullisesti sellainen ominaisuus, 5 57290 että sen yhteen kohtaan kohdistettu tietty paine esiintyy pääasiassa saman suuruisena sen kaikissa muissa kohdissa, minkä vuoksi se toimii profilointi· elimen tavoin. Keksinnön eräissä sovellutuksissa saattaa olla edullista käyttää yhtä pitkää joustavaa kappaletta (esim. jousta tai kumikappaletta), jolla ei erityieemmäseä määrin ole tätä profilointiominaieuutta. Kummassakin tapauksessa joustava elin 32 työntää vipulevyn takaosaa 30Λ pois alustaeli-meltä 28 ja siten pakottaa vipulevyn kääntymään ensimmäisen huulen 18 ympäri siten,.että tukireuna 31 pyrkii siirtymään toista huulta 24 kohti. Lyhyiden pidätinruuvien 35 muodossa olevia pidätyselimiä on kierretty ensimmäisen leuan 17 läpi niin pitkälle, että ne menevät löysästi vipulevyn reikien 36 läpi vipulevyn pitämiseksi ensimmäisessä osastossa 26A.

Ohut puekuriliueka 38 on kiinteästi asetettu kitaan alustaelimen viereen ja kiinnitetty takaosastaan välipalan 25 ja alustaelimen 28 väliin, mistä se työntyy eteenpäin päättyen etureunaansa 39» joka on kosketuksessa vipulevyn 30 alapuoleen (kuviossa l) hieman ensimmäisen huulen 18 etupuolella. Tämä liuska voi olla teräslevyä tai muuta jousimaista ainetta, joka on edullisesti jousikuormitettu sen etureunan 39 pitämiseksi joustavasti vipulevyn kosketuksessa, niin että se on apuna ensimmäisen osaston 26A sulkemisessa irtonaisen aineen sisäänpääsyn estämiseksi teränpitimen ollessa käytössä. Päättyä s sään ensimmäisen huulen 18 etupuolella jousikuormitteinen puekuriliueka 38 on sopivasti mitoitettu toimimaan yhdessä joustavan elimen 32 kanssa vipulevyn 30 pitämiseksi kosketuksessa ensimmäiseen huuleen 18, kun terää ei ole toisessa osastossa 26B, helpottani siten terän panoa toiseen osastoon 26b ja poistamista siitä.

Terässä 13 on jousipidikkeet 40, jotka on kiinnitetty ruuveilla 41 takaosastaan toisen osaston 26B sisäpuolelle. Buuvit 41 pitävät terän toisessa osastossa painautuneena toista pystyhuulta 24 vasten jousipidikkeiden tukeutuessa alustaelimen 20 alapuoleen (kuviossa l). Tämä heikko jousivoima pyrkii pitämään terän 13 teränpitimessä 10 työasennossa, kun se ei ole kosketuksessa telaan 12 ts. kun terän työsärmään ei kohdistu kuormitusta. Tämä on teränpitimen tärkeä ominaisuus, joka estää vahingoittamasta telan työ-pintaa tai muuta työpintaa, joka on kyllin pehmeä vaurioitumaan, jos terä kohtaa sen kulmassa, joka ei ole oikea tai ainakin likimäärin oikea työkulma.

Kuvio 2 esittää keksinnön toisen suoritusmuodon, jossa teränpidin 30 on yläkappaleeetaan 36 kiinnitetty tukivarren tai kaavinterän tuen 31 alapuo-laan useilla ruuveilla, joista vain yksi 35 on näytetty. Yläkappale ulottuu kaavinterän tuen etupuolelle ensimmäiseen leukaan 37* joka päättyy sen etupäässä olevaan ensimmäiseen huuleen 3Θ. Alakappaleessa 60 on takaosa 61, joka 6 57290 on kiinnitetty yläkappaleeeeen pulteilla 62, jotka menevät välilevyn 65 läpi yläkappaleeseen 56· Tässä suoritusmuodossa alustaelin 66 (vastaa kuvion 1 alustaelintä 28) on välilevyn 63 yhtenäinen osa ja ulottuu kitaan 66, jossa se jakaa tämän kahteen alueeseen, so. ensimmäiseen osastoon 66A ja toiseen osastoon 66B. Vipulevy 30» joustava elin £2, pidikkeet 35 Ja vipulevyn reiät 36 ovat samanlaisia kuin samamerkintäiset osat kuviossa 1. Puskuriliuska 76 vastaa olennaisesti kuvion 1 puskuriliuskaa 3Θ, mutta se on täseä suoritusmuodossa taivutettu muodostamaan etuosaansa 78A vyöhykkeeseen, joka on kosketuksessa vipulevyn alapuoleen sekä ennen vipulevyn ja ensimmäisen huulen 38 välistä kosketuskohtaa että sen jälkeen. Sisimmäinen osasto 66A ja siinä olevat osat puskuriliuska 78 mukaan lukien ovat olennaisesti samanlaiset niin rakenteeltaan kuin toiminnaltaankin kuin vastaavat osat kuviossa 1.

Alakappaleeesa 60 on takaosa 61, joka työntyy eteenpäin pääasiassa alustaelimen 68 suuntaisena, sekä etuosa, joka muodostaa toisen leuan 63, joka päättyy sen etupäässä olevaan toiseen huuleen 64* Alustaelimen 68 ja alakappaleen 60 takaosan 61 vastapäiset pinnat 68,1 ja 61,1 on hammastettu, niin että niissä on joukko uria tai lovia 69A ja 69B, jotka on sijoitettu suoraan toisiaan vastapäätä muodostamaan tikapuumaisen sarjan toisen osaston 66B sivulaajentumia, joita erottavat sormimaiset ulokkeet 70A ja 70B, jotka työntyvät toisiaan kohti koskettamatta kuitenkaan toisiaan.

Terässä 33 on toisessa osastossa 66A takaosa 53A vastakkaisten ulokkeiden 70A, 70B välissä näitä koskettamatta ja sen etuosa 33B työntyy piti-mestä huulien 38 ja 64 ulkopuolelle päättyen työsärmään 34* Tukilevy 39 on asetettu rajoittumaan terän 33 takareunaan, jolloin se on asetettu kohtisuorasi terän tasoa vastaan ulottumaan tämän päästä päähän, niin että kuviossa 2 näytetyssä poikkileikkauksessa tukilevy ja terä muodostavat Ttn. Tuki-levy 39 on yleensä yhtäjaksoinen. Sen leveys - toisen osaston poikkisuunnassa - on suurempi kuin minkä tahansa vastakkaisen ulokeparin 70A, 70B välinen etäisyys, mutta jonkin verran pienempi kuin vastakkaisten ura- tai lovipa-rien 69A, 69B välinen etäisyys. Liuottamalla terä 33 pois toisesta osastosta 66B kohtieuoraeti kuvion tasoa vastaan tai huulien 38 ja 64 välitse tai molempia teitä se voidaan poistaa pitimestä puuttumatta vipulevyyn 30 tai muihin ensimmäisen osaston 66A osiin. Tukilevy 39 voidaan poistaa ja asettaa paikoilleen vain kohtieuoraeti kuvion tasoa vastaan. Päinvastaisessa toimenpiteessä terä voidaan asettaa pitimeen 30 tukilevyn 39 ollessa sovitettu mihin tahansa vastakkaiseen urapariin 69A, 69B tukeutumaan taaempaan niistä vastakkaisista ulokepareista 70A,70B, jotka rajoittavat ko. uria, kuten on esitetty katkoviivalla 39»1* Täten terän takaosa 33A voidaan asettaa toiseen 7 57290 osastoon eri syvyyksiin ja sen etuosan 53B etäisyyttä (so. ulostyöntymää) huulista 5Θ ja 64 voidaan muuttaa riippumatta vipulevyn 50 ulos työntymästä, joka pysyy vakiona. Tämä sallii terän kulumi s säädön pitimessä 50, mikä pidentää sen käyttöikää, sekä käyttöä eri levyisiä teriä.

Kuvion 2 suoritusmuodolla on kaikki kuvion 1 suoritusmuodon edut ja ominaisuudet. Lisäksi tämä suoritusmuoto tarjoaa terän riippumattoman säätö-mahdollisuuden pitimessä puuttumatta profilointielimeen, joka on tässä hydraulinen. Huomautetaan, että kuviossa 2 vipulevyn 50 etureuna 51 tukeutuu, kuten kuviossa 1, terän yläpintaan toisen huulen 64 etupuolella. Ensimmäisen huulen 58 ja vipulevyn 50 etureunan 51 välinen etäisyys (so;, vipulevyn ulos-työntymä) oa vakio määrätyssä rakenteessa terän 55 ollessa erikseen säädettävissä (aseteltavissa), niin että terän ulostyöntymää (määrää, jolla etuosa 55B työntyy) vipulevyn reunan 51 ulkopuolelle on riippumattomasti muutettavissa. Keksinnön tämä ominaisuus on tärkeä esim. kreppipaperia valmistettaessa ja on käytettävissä riippumatta siitä, käytetäänkö joustavaa voimaelin-tä 52 vai ei. Terän ollessa kuormittamaton se kohtaa kuormansa (esim. telan 12 pinnan) suunnilleen siinä kulmassa, joka on näytetty kuviossa 2, mutta ilman tässä kuviossa esitettyä vähäistä kuorman aiheuttamaa kaarevuutta.

Joustavalla elimellä 52 ei edullisesti ole mainittavaa jousivakiota (muodonmuutosta/kuormitus). US-patentiesa 5*529,515 kuvattua ja vaadittua myötäävää siirtoelintä voidaan käyttää kuvioissa 1 ja 2 esitettynä joustavana elimenä 52. Tällä siirtoelimellä on, kun se on pitkän onton kappaleen muodossa, sellainen ominaisuus, että tietty paine, joka kohdistetaan siihen jossakin kohdassa, ilmenee olennaisen samanlaisena kaikissa muissa kohdissa läpi koko sen pituuden. Kun sitä käytetään joustavana elimenä 52 esillä olevassa keksinnössä, se antaa keksinnölle profilointiominalsuuden. Kaavinnassa, kalanteroinnisea, kreppauksessa yms. käytettävät terät ovat toisinaan muutaman metrin pituisia ja taipuvat työsärmän suunnassa. Kun telan 12 työpin-nalle on muodostunut korkea kohta, joka pyrkii kohottamaan terän viereistä pitkittäisosaa pois telalta, terä vastaavasti pyrkii pakottamaan vipulevyn samaa pituusosaa kääntymään vastapäivään pitimen ensimmäisen huulen 18 tai 58 ympäri. Tämä kohdistaa kasvaneen paineen joustavan elimen vastaavaan pi-tuusosaan. Joustavan elimen omatessa yllä määritetyn ominaisuuden, jossa paine leviää tasaisesti koko sen pituuden läpi, se siirtää tämän paineen koko pituudelleen. Paine vaikuttaa vipulevyn 50 kautta terään 15 ja 55 työsärmän 14 tai 54 pitämiseksi painautuneena telan 12 pintaa vasten. Kuten mainitussa patentissa on selitetty, tämä muotoutumiselin voidaan valmistaa molemmista päistään suljetusta taipuisasta letkusta, joka on täytetty olennaisen s 57290 kokoonpuristumattomalla nesteellä, edullisesti määrätilavuuksisella kokoon-puristumattomalla nesteellä sulkien pääasiallisesti pois kokoonpuristuvan neste en/kaasun, ja parhaat muo toutumi s omina!suudet saadaan» jos letkun seinä-materiaali on verrattain kimmotonta» niin että se ei olennaisesti veny normaaleissa käyttöolosuhteissa·

Kuvioissa 1 ja 2 esitetty joustava elin 32 voi myös antaa profilointi-ominaisuudet keksinnölle. Kuviot 3 ja 4 esittävät suurennoksia siitä. Pitkä letku 73» jolla on tai jolle on annettu pääasiassa soikea poikkileikkaus» on valmistettu sopivasta muovista kuten teflonista (DuPontin tavaramerkki tetra-fluorietyleenipolymeeristä valmistetulle muoville). Letkuun voidaan valita mikä tahansa sopiva materiaali (esim. kumi) seinäpaksuuden ollessa sellainen» että sillä on halutut kimmottomat ominaisuudet. On käytetty tyyppiä FKP olevaa teflonletkua» jonka seinäpaksuus on 0,381-0,762 mm. Metallipunoksinen suojapäällys 76 ympäröi letkua 73 estäen tätä vahingoittumasta ympäröivien metalliosien hankausvaikutuksen johdosta teränpitimeen asennuksen ja käytön aikana. Erittäin taipuisista kuiduista valmistettu suojapäällys 76 minimoi päällyksen vaikutuksen sen sisässä olevan letkun 75 profilointiominaisuuksiin. Tähän pääsemiseksi on käytetty kokoa 48-11-36 olevaa ruostumatonta teräspu-nosletkua. Kun letku 73 on täytetty yllä mainitun patentin mukaisella kokoon-puristumattomana nesteellä» se suljetaan päistään lämpösaumaalla tunnetulla tavalla sellaisten suljettujen päiden saamiseksi» joista toinen on esitetty numerolla 77 kuviossa 4. Metallipunospäällys 76 vedetään letkun suljetun pään 77 ympärille ja kiinnitetään paikalleen pidikkeellä 78» joka voidaan valmistaa esim. kuparirenkaasta» halkaisija 9,5 nm, joka litistetään limitetyn metallipunokeen päälle.

Profilointielimen herkkyyttä terän vääristymiselle koneen poikkisuun-nassa esim. työpinnan epäsäännöllisyyden johdosta voidaan lisätä tekemällä vipulevyyn koneen suuntaisia, sen toisesta tai molemmista pitkittäisreunois-ta alkavia rakoja sen keskialuetta kohti tai siihen asti, kuten kuviossa 3 ; on esitetty. Käytettäessä sellaista joustavaa elintä, jolla ei ole profi-lointiominaisuuksia, kuten massiivista kumitankoa, ei vipulevyn tällä tavalla tapahtuva raostaminen vähennä terän viereisten alueiden pyrkimystä seurata terän vääristymää.

Kun keksintöä käytetään ilman joustavaa elintä 32, joka on valittu ensisijassa profilointiominaisuukeien perusteella tai kiinnittämällä päähuomio niihin niin sen tilalla voidaan käyttää yllä mainittua umpikumitankoa (ei-esitetty) tai kaasulla täytettävää letkua tai putkea. Eräs vaihtoehto on aaltomainen jousi (ei-esitetty), joka kulkee koneen poikkisuunnassa vipu- 9 57290 levyn takaosan 30A ja alustaelimen 2Θ tai 68 välissä sen aallonharjojen koskettaessa molempia. Tällainen toinen joustava elin antaa vähän profilointi-ominaisuuksia tai el ollenkaan riippuen siitä erityisestä rakenteesta» joka valitaan määrätyssä asennuksessa. Keksinnön mukaiset teränpitimet antavat käyttäjälleen koko joukon vaihtoehtoja ja huolimatta joustavalle elimelle valitusta aineesta voidaan terä asentaa» poistaa ja kuvion 2 mukaisissa suoritusmuodoissa säätää puuttumatta vlpulevyn ja joustavan elimen asennukseen.

Claims (3)

57290 10

1. Teränpidike kaavarin terää tai sentapaista varten, jossa on ensimmäinen ja toinen leuka (17, 57; 23, 63) erillään olevine huulineen (18, 58; 24, 6*0 ja välissä sijaitsevine kitoineen (26, 66), nuulien välissä sijaitseva puristuslevy (30), jonka takaosa (30A) sijaitsee kidassa ja jonka etuosa (30B), joka päättyy tukireunaan (31), työntyy ulos kidasta huulien ohi niin, että sen toinen sivu tukeutuu ensimmäisen leuan huuleen (18, 58). Kita (26, 66) on sovitettu vastaanottamaan kaavarin terä (13, 53), jonka etuosa työntyy ulos kidasta huulien ohi niin, että se tukeutuu toisen leuan huulta (24, 64) ja puristuslevyn tukireunaa (31) vasten. Teränpidikkeessä on lisäksi kidassa sijaitseva erotuselin (32), joka tukeutuu puristuslevyn takaosaan (30A) tukivoiman ylläpitämiseksi puristuslevyn tukireunan (31) ja kitaan asetetun kaavarin terän (13, 53) välillä. Teränpidike on tunnettu siitä, että kita (26, 66) on jaettu ensimmäiseen ja toiseen osastoon (26A, 26B, 66A, 66B), jotka on erotettu toisistaan kidassa (26, 66) sijaitsevalla väliseinällä (28, 68), että puristuslevy (30) ja erotuselin (32) sijaitsevat ensimmäisessä osastossa (26A, 66A) erotuselimen (32) ollessa väliseinän (28, 68) ja puristuslevyn (30) takaosan (30A) välissä, että toinen osasto (26B, 66B) on väliseinän (28, 68) ja toisen leuan (23, 63) rajoittama, ja että väliseinä ja toinen leuka on sovitettu pitämään välissään kaavarin terän (13, 53) takaosa.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen teränpidike, tunnet-t u taipuisaa ainetta olevasta puskuriliuskasta (38, 78), jonka takaosa sijaitsee ensimmäisessä osastossa (26A, 66A) ja jonka etuosa tukeutuu puristuslevyn (30) siihen sivuun, joka on vastapäätä sitä sivua, jolla puristuslevy koskettaa ensimmäisen leuan (17, 57) huulta (18, 58), jolloin puskuriliuskan ja puristuslevyn välinen kosketuskohta sijaitsee mainitun huulen.(18, 58) läheisyydessä ensimmäisen osaston (26A, 66A) pääasialliseksi sulkemiseksi aineelta, joka saapuu kitaan leukojen huulien välitse.

3. Patenttivaatimuksen 2 mukainen teränpidike, tunnet-t u siitä, että puskuriliuskan (38, 78) etuosa tukeutuu puristus-levyyn (30) ensimmäisen leuan (17, 57) huulesta (18, 58) eteenpäin sijaitsevassa kohdassa.