FI58034C - Foerfarande och system foer baettre utnyttjande av ett magnetband - Google Patents

Description

ft-^,.1 Pal KUULUTUSJULKA1SU

^65Π& ^ (11) UTLÄGGNINGSSKRIFT 5 80 34 C (45) Patentti aySnnetty 10 11 1950 ^ ^ (51) K».ik.3/int.a.3 H W N 5/78 SUOM I —F! N LAN D (21) r**M»**im~PiMMauBknli** 223V72 (22) Hkk«mtspUvl —Aiwttknlniaihf 11.08.72 (23) Alkuptlvt—GHtlftnttdag 11.08.72 (41) Tulkit julkteto I — Bltvlt offwitllg lU. 02.73

PstMitti- ja rekisterihallltu* NiktMWp^on |. kuuLlulk*™ pvm.-

Patent» och reglsterstyreleen ' AimMcm utlaid och utUkrifUn publfeurad 31.07.80 (32)(33)(31) Fjrjrdutty «tuolkuus—Begird priority 13.08.71 2li.08.71 Japani-Japan(JP) 6ll*60, 61*625 (71) Sony Corporation, 7_35 Kitashinagawa 6-Chome, Shinagava-ku, Tokyo,

Japani-Japan (JP) (72) Nobutoshi Kihara, Tokyo, Japani-Japan(JP) (7I4·) Berggren Oy Ab (5I+) Menetelmä ja järjestelmä magneettinauhan käyttämiseksi paremmin hyväksi - Förfarande och system för bättre utnyttjande av ett magnetband

Esillä oleva keksintö kohdistuu menetelmään ja järjestelmään magneettinauhan käyttämiseksi paremmin hyväksi tallennettaessa videosignaalia, jossa on juova- ja kenttäjaksoja.

Kun videosignaaleja tallennetaan magneettinauhalle kierretään nauhaa tavallisesti osittain tallennusrummun ympäri, jolle on asennettu pyörivät tallennuspäät. Nauha kierretään kierukkamaisesti niin, että päät tallentavat videosignaaleja raidoille, jotka kulkevat nauhan yli kulmassa tämän pituussuuntaan nähden. Joskin toistolaitteet on sovitettu siten, että niiden pitäisi seurata tallennettuja raitoja täsmällisesti, sellainen seuranta ei aina toteudu. Jotta estettäisiin toistopäätä poimimasta signaaleja vierekkäisistä raidoista on ollut tavallista sijoittaa raidat toisistaan etäisyydelle, joka on suunnilleen puolet niiden leveydestä. Siten jää huomattava osa, noin 30-50¾, koko nauhasta käyttämättä.

On aina toivottavaa vähentää tietyn informaatiojakson tallentamiseen tarvittavaa nauhan määrää. Kompaktien kotikäyttöön tarkoitettujen videonauhurien ilmestyessä kasvoi tämä nauhansäästötarve edelleen. Eräänä syynä on nauhakustannuksien pienentäminen ja toisena syynä on mahdollistaa laitteen sijoittaminen mahdollisimman pie- 5 80 34 neen tilaan. Siten on tullut yhä tärkeämmäksi parantaa nauhan pinta-alan hyväksikäyttöä tallentamalla viistot raidat lähemmäksi toisiaan, ja tämä on eräänä tämän keksinnön tarkoituksena.

Väri-videosignaaleja tallennettaessa on ollut käytäntönä erottaa valotiheys- ja värikkyyskomponentit toisistaan, taajuusmoduloida n. ä,2 MHz:n kantoaaltoa valotiheyskomponenteilla, muuttaa värikkyys-komponenttien taajuuskaistaa niin, että kantoaalto muuttuu taajuudelle n. 560 kHz, ja sen jälkeen tallentaa samanaikaisesti taajuusmodu-loitua kantoaaltoa ja taajuudeltaan muutettuja värikkyyssignaaleja. Juuri värikkyyssignaalit aiheuttavat todennäköisemmin nauhalla olevien vierekkäisten raitojen välistä "ylikuulumista", ja sen vuoksi on tämän keksinnön tarkoituksena erikoisesti saattaa vierekkäisillä raidoilla olevien signaalien värikkyyskomponenttien välinen vuorovaikutus mahdollisimman pieneksi.

US-patentissa n:o 3 215 777 esitetään videosignaalien tallentamista magneettinauhan vierekkäisille raidoille siten, että vaaka-tahdistussignaalit ovat linjassa toistensa kanssa. Tämä tunnetaan nimellä H-viritys. Sen etu on siinä, että jos toistomuunnin poimii informaatiota kahdesta vierekkäisestä raidasta, saapuvat tahdistus-signaalit, jotka se vastaanottaa molemmista raidoista, samanaikaisesti eivätkä häiritsevästi vaikuta toistolaitteen tahdistussignaali-lohkon toimintaan.

Esillä olevan keksinnön mukaan tallennetaan vain valikoidut osat signaalista vuorottelevina ajanjaksoina, jotka ajallisesti ovat sellaisessa suhteessa toisiinsa, että nämä valikoidut osat tallennetaan shakkipöytäkuvion tapaan tallennusvälineelle.

Keksinnön pääasialliset tunnusmerkit ilmenevät oheisesta patenttivaatimuksesta 1. Siinä siis käytetään hyväksi H-viritykseen johtavaa tekniikkaa ja lisäksi avainnetaan ainakin värikkyyssignaali-osaa niin, että vain vuorottelevia jaksoja tallennetaan. On sopivaa valita nämä jaksot yhtä pitkiksi kuin yksi vaakasuora juova, eli sama kuin 1 H. Siten ensimmäisessä raidassa, joka. yleensä sisältää kaikki yhden televisiokentän täydentämiseksi tarvittavat signaalit, tallennettaisiin värikkyyssignaalit vain parittomilla tai parillisilla juovilla. Toinen kenttä, joka on muodostamassa ensimmäistä televisiokuvaa, tallennettaisiin samalla tavalla, mutta se, tallennetaanko värikkyyssignaalit toisen kentän aikana parittomilla vai parillisilla juovajaksoilla, riippuisi siitä, mikä on välttämätöntä sen varmistamiseksi, että toisessa kentässä tallennetut värikkyyskomponentit olisivat linjassa niiden värikkyyskomponenttien välitilojen 58034 3 kanssa, jotka oli tallennettu ensimmäisessä kentässä. Kysymys siitä, tallennettaisiinko sama järjestys, ts. parittomat tai parilliset vä-rikkyyssignaalien juovajaksot toisessa kentässä kuin ensimmäisessäkin kentässä, riippuu viistokulmasta sekä raitojen leveydestä ja myös siitä, tallennettiinko raidat niin, että viistokulma oli terävä vai tylppä nauhan pituussuuntaan nähden. Lisäksi olisi toisen kuvan tallennus järjestys päinvastainen kuin ensimmäisen kuvan järjestys. Jos näin ollen tietyillä edellytyksillä värikkyyssignaalien parittomat juovat tallennettiin ensimmäisellä kentällä ja edellä selostetut riippuvuussuhteet olivat sellaiset, että myös toisella kentällä tallennettiin parittomat juovajaksot, tallennettaisiin parilliset juovajaksot niin kolmannella kuin neljännelläkin kentällä. Toisaalta on olemassa sellaisia olosuhteita, joissa, mikäli parittomat juovajaksot tallennettaisiin ensimmäisellä kentällä, ensimmäisen kuvan toisella kentällä olisi tallennettava parilliset juovajaksot. Tässä tapauksessa olisi järjestys päinvastainen toisessa kuvassa, ja parilliset juovajaksot tallennettaisiin toisen kuvan ensimmäisellä kentällä, kun taas parittomat juovajaksot tallennettaisiin toisen kuvan toisella kentällä. Joka tapauksessa palaa järjestys kahden täyden kuvan jälkeen siihen, mikä se oli ensimmäisen kuvan ensimmäisellä kentällä.

Käyttämällä shakkipöytäjärjestelyä toisiinsa potentiaalisesti vaikuttavia signaaleja tallennettaessa voidaan vierekkäisten raitojen välistä tilaa huomattavasti pienentää, esim. kymmenesosaan raidan leveydestä tai jopa pienempään. Itse asiassa on mahdollista eliminoida, kokonaan raitojen välinen varmuusvyöhyke ja saattaa kukin raita yhtymään vierekkäisiin raitoihin.

Signaalien varsinainen tallennus raidalle johtaa magneetti-alueiden asettamiseen niin, että ne muodostavat nieniä, jokaisen raidan yli ulottuvia magneetteja. Näiden pienien magneettien täsmällinen orientoitumiskulna riippuu ilmaraon orientoitumisesta tallennuspäässä. Ilmarako voi olla kohtisuoraan raidan suuntaa vastaan ja siinä tapauksessa ovat pienet magneettialueet siten asetetut. Toisaalta on tavallista järjestää kaksi tallennuspäätä pyörivään asetelmaan, ja siinä tapauksessa saattaa toisen pään ilmarako olla määrätyssä kulmassa raitaan nähden ja toisen pään ilmarako olla eri kulmassa. Näitä kulmia sanotaan atsimutkulmiksi. Toistopäillä tulee luonnollisesti olla samat atsimutkulmat kuin tallennuspäällä. Iiri atsimutkulmia omaavien päiden käyttö vähentää edelleen informaation toistoa vierekkäiseltä raidalta, ja kun keksinnön mukaisesti käytetään shakkilau-takuviota tallennuksessa voidaan raidat pikemminkin järjestää hieman

H

58034 limittäin kuin jättää varmuuskaista niiden väliin. Raidat voivat limittyä myös atsimutkulman ollessa 90°, mutta limitys voi olla suurempi jos on kaksi 90°:sta poikkeavaa atsimutkulmaa, ellei koko videosignaalia avainneta.

Toistolaitteessa on muodostettava signaaleja niiden välien täyttämiseksi, joille ei tallennettu signaaleja. Tämä toteutetaan syöttämällä toistetut ajoittaiset signaalit viivästyslaitteeseen, jonka aikaviive on täsmälleen sama kuin avainnusjakso tallennuslaitteessa. Viivästyslaitteen ulostulo on siten avainnetun signaalin toisto, mutta on ajassa jäljessä yhden avainnusjakson tai tämän parittoman monikerran verran. Tämä toistuva signaali yhdistetään viivästämättö-mään signaaliin, jolloin muodostuu jatkuva kuvantoistoon soveltuva signaali. On mahdollista yksinkertaisesti summeerata viivästämätön signaali viivästettyyn signaaliin aukkojen täyttämiseen,mikäli signaalit on toistettaessa muodostettu häiriöiden toiston minimoimiseksi. Ellei niitä ole muodostettu tällä tavalla, on suotavaa köyttää kytkinpiiriä, joka valitsee joko viivästetyn tai viivästämättömän signaalin

On huomattava, että tässä kuten muuallakin selityksessä käytetään sanaa "toisto" kahdessa hieman eri merkityksessä. Tallennuksen vastakohtana se merkitsee signaalin uudelleen muodostamista (reproduction) nauhalle varastoidusta informaatiosta. Signaalin toisto viivästyslaitteen ulostulossa merkitsee signaalin uudelleen esiintymistä eli toistumista (replica) viivästysjakson jälkeen.

Keksintöä selostetaan seuraavassa lähemmin esimerkkien muodossa ja viitaten oheisiin piirustuksiin, joissa kuvio 1 on kohkokaavio videosignaalien tallentamiseen keksinnön mukaisella tavalla tarkoitetusta laitteesta, kuviot 2A ja 2B esittävät kaistanpäästökäyriä kuvion 1 mukaisen piirin eri osille, kuviot 3A - 3E esittävät kuvion 1 mukaisen piirin toimiessa esiintyviä pulssimuotoja, kuviot 4A ja 4B esittävät signaalien keskinäistä suhdetta niitä tallennettaessa magneettinauhalle H-viritystä noudattaen, kuvio 5A esittää signaalien tallentamista shakkilautakuvion mukaisesti nauhan liikkumissuunnan ja. tallennussuunnan välisen kulman ollessa jokaisella raidalla pienempi kuin 90°, kuvio 5B esittää samaa tilannetta kuin kuvio 5A paitsi sitä, että. kulma on suurempi kuin 90°, kuviot 6Λ ja f>B vastaavat kuviota 5A ja 5B kulmasuhteen ollessa kuitenkin toinen, 5 58034 kuviot 7A ja 7B vastaavat myös kuvioita 5A ja 5B, mutta vielä toisella kulmasuhteella, kuvio 3 on lohkokaavio laitteen toisesta suoritusmuodosta signaalien tallentamiseksi esillä olevan keksinnön mukaisesti, kuviot 9A - 90 esittävät kuvion 8 mukaisessa piirissä eräissä tallennusolosuhteissa esiintyviä logiikkasignaaleja, kuviot 10A ja 10B esittävät kahta eri atsimutkulmaa tallennus-ja toistomuuntimissa, kuvio 11 esittää kuvioiden 10A ja 10B muurit imien aiheuttamia tallennusraitoja kun valotiheyssignaali on tallennettu jatkuvasti ja värikkyyssignaali ajoittaisesti, kuvio 12 esittää samaa tallennustilannetta kuin kuvio 11 paitsi sitä, että vierekkäiset raidat on sijoitettu niin lähelle toisiaan, että ne limittyvät, kuvio 13 on lohkokaavio keksinnön mukaisen toistolaitteen eräästä suoritusmuodosta, kuviot 14a - lilK esittävät kuvion 13 mukaisen piirin toiminnalle ominaisia signaaleja, kuvio 15 esittää keksinnön mukaisen toistolaitteen erästä toista suoritusmuotoa, kuvio 16 esittää keksinnön mukaisen toistolaitteen yksinkertaistettua suoritusmuotoa yksiväristen videosignaalien toistamista varten, kuviot 17A ja 17B vastaavat kuvioissa 5A ja 5B havainnollistettuja tallennussuhteita, mutta esittävät koko videosignaalin eikä vain sen värikkyyssignaalien tallentamista ajoittaisesti, kuvio 13 esittää vielä erästä keksinnön mukaisen toistolaitteen suoritusmuotoa, kuvio 19 esittää samanlaista tallennussuhdetta kuin kuvio 11 paitsi sitä, että koko signaalin eikä vain sen värikkyyskomponenttien kohdalla suoritetaan näytteenotto, kuvio 20 esittää samanlaista tilannetta kuin kuvio 12 paitsi sitä, että taas koko signaalin eikä vain värikkyyskomponenttien kohdalla suoritetaan näytteenotto, kuvio 21 on lohkokaavio vielä toisesta keksinnön mukaisen toistolaitteen suoritusmuodosta, kuviot 22A - 22K havainnollistavat tyypillisiä kuvion 21 mukaisen piirin toiminnassa esiintyviä signaaleja, ja kuvio 23 esittää tallennussuhdetta kun käytetään 90°:ecn atsimutkulmaa sekä koko videosignaalin avainnusta ajoittaisesti mahdollisimman suuren vierekkäisten tallennusraitojen limittymisen mahdol- 6 58034 listamiseksi.

Kuvion 1 mukaisessa tallennuslaitteessa on sisäänmeno 1 kytketty useaan eri piiriin, joista yksi on alinäästösuodatin 2. Tämän suodattimen tarkoituksena on erottaa valotiheyssignaalit täydellisestä liitäntään 1 kytketystä videosignaalista. Alipäästösuodattimen 2 ulostulo on viivästysniirin 3 kautta kytketty rajoittimeen ä. Rajoittimen ä ulostulo syötetään taajuusmodulaattoriin 5 ja sitä käytetään kantoaallon moduloimiseksi. Taajuusmodulaattorin 5 ulostulo on kytketty ylipäästösuoaattimeen 6 pientaajuuskomponenttien poistamiseksi, ja tämän suodattimen ulostulo on yhdistetty sekoituspiiriin 7-

Toinen sisäänmenoliitäntään 1 kytketty piiri on kaistanpääs-tösuodatin 8, joka päästää läpi liitäntään 1 syötetyn täydellisen videosignaalin värikkyyskomponentit. ''Jämä värikkyyskomponentit syötetään sitten taajuusmuuttajaan h, kuten balansoituun modulaattoriin, joka myös vastaanottaa värähtelyjä oskillaattorista 10 värikkyyssi,finaalien kantoaallon muuttamiseksi 3,58 MHz:stä alempaan taajuuteen, esim. 5β0 kHz:iin. Taajuusmuuttajan 9 ulostulo johdetaan kaistannääs-tösuodattimeen 11 suurtaajuisten komponenttien poistamiseksi, ja siitä näytteenottoportille 12, joka päästää läpi vuorottelevia jaksoja värikkyyssignaalista tämän keksinnön mukaisesti.

Vuorottelevat jaksot valitaan niin, että ne ovat televisio-signaalin vuorottelevia vaakasuoria juovajaksoja, ja jotta aikaansaataisiin tarvittava kytkimen ohjaus johdetaan liitäntään 1 syötetty videosignaali myös vaakatahdistussignaalin erottajaan 13· Tämän tah-tipulssien erottajan ulostulo on kytketty monostabiiliin multivib-raattoriin 14, joka vuorostaan syöttää signaalia differentoimisoii-riin 15- Differentoimispiirin 15 ulostulo johdetaan tasasuuntaajan eli detektorin, piirin 16 läpi flip-flop-piiriin 17. Flip-flop-pii-ri ohjaa näytteenottoportin 12 toimintaa ja tämän portin ulostulo on kytketty sekoituspiiriin 7· Sekoituspiirin ulostuloa voidaan, mikäli tarpeellista, vahvistaa vahvistimessa 18 ja syöttää pyörivälle mag-neettipää-asetelmalle 19, joka käsittää pyörivälle akselille 20 asennetun alustan, jota akselia esittämättä jätetty moottori pyörittää ennalta määrätyllä nopeudella. Alustan 21 vastakkaisissa päissä on magneettiset muuntimet 22a ja 22b, jotka on kytketty rinnan vahvistimen 18 ulostulon kanssa. Nauha kierretään sopivimmin runsas puoli kierros katkoviivoilla merkityn sylinteripinnan ympäri. Nauhan rata on osa spiraalista ja kulkee muuntamien 22a ja 22b radan poikki näiden pyöriessä akselilla 20.

Kuvion 1 mukaisen laitteen toimintaa selostetaan kuvioihin 7 58034 2A ja 2B sekä 3A - 3E viitaten. Liitäntään 1 syötettyä koko tulevaa signaalia esitetään kuviossa 2A, peittäen kaistaa välillä 0 ja noin 4 MHz. Tämä signaali sisältää viitteellä merkityt valotiheys-komponentit sekä viitteellä C merkityt värikkyyskomDonentit. Kun vä-rikkyyskonponentit on erotettu valotiheyskomponenteista ja muutettu matalammalle taajuudelle, peittävät ne kuviossa 2B viitteellä C merkityn kaistan niitä johdettaessa sekoitusriiriin 7- Samalla valoti-heyskomponentit, joita on käytetty kantoaallon taajuuden moduloimi-seen taajuusmodulaattorissa 5. on nyt kuviossa 2b merkitty viitteellä ΥρΜ ja ne peittävät taajuuskaistan välillä noin 1-4 MHz.

Tarvittavan kytkininformaation aikaansaamiseksi aiheuttaa tah-tisignaali-erottajaan 13 syötetty videosignaali kuviossa 3A Sätilä merkittyjen tahdistussignaalien syntymistä. Nämä signaalit johdetaan sitten monostabiiliin multivibraattoriin 14 muodostamaan pulssia, jolla on suhteellisen suuritehoinen jakso, minkä osoittaa se tosiasia, että positiivisen osan kestoisuus t on paljon suurempi kuin negatiivisen osan kestoisuus. Itse asiassa on näiden kestoisuuksien suhde niin suuri, että on suositeltavaa jakaa monostabiili nultivibraat-tori 14 kahteen sellaiseen, joista toisen aikavakiot ovat sellaiset, että se muodostaa ulostulosignaalin, joka on samantapainen kuin kuviossa 3B esitetty, mutta siten että positiivinen puoli on jonkin verran suurempi kuin 0,5 H, esim. 0,7H. Tätä ensimmäistä multivib-raattoria voidaan sitten käyttää laukaisemaan toista multivibraat-toria, jonka signaalilla on sellainen positiivinen osa, että sen kokonainen positiivinen osa ensimmäisen multivibraattorin vaikutuksesta vastaa kuvion 3B esittämää signaalia Sfe.

Signaali Sb monostabiilin multivibraattorin, tai multivibraat-torien, 14 ulostulossa differentoidaan piirissä 15 kuviossa 3C viitteellä P merkityn ulostulosignaalin muodostamiseksi. Tämä signaali johdetaan sitten ilmaisimen 16 läpi, joka valikoi negatiivisen osan, jota on kuviossa 3D merkitty P:llä. Viimemainittua signaalia käytetään sitten flip-flop-piirin 17 triggaamiseen sen johtotilan vaihtamiseksi aina kuviossa 3D esitetyn negatiivisen pulssin P esiintyessä. Flip-flop-piirin 17 ulostulo on siten kuviossa 3E esitetty sakara-aalto Sf ja se johdetaan näytteenottoporttiin 12 tämän toiminnan ohjaamiseksi. Tämän aallon tehollinen osa on täsmälleen 50%t ja siten on jokaisen positiivisen samoin kuin negatiivisen osan kestoisuus yhtä kuin 1 H. Näytteenottoporttiin 12 johdettuna se saa tämän päästämään läpi värikkyyskomponentteja vain nuolet ajasta. Syynä siihen, että täsmällistä kytkemishetkeä viivästetään niin, että se S 58034 sattuu juuri ennen seuraavaa vaakatahdistussignaalia, on pyrkimys välttää kytkemisen tapahtumista vaakasuoran juovan näkyvänä aikana. Johtuen kuvion 3B mukaisen signaalin suhteellisen pitkästä ajasta t, sattuu kuvion 3D pulssi P juuri ennen seuraavan vaakatahöistussig-naalin Su (kuviossa 3Λ) tulevaa luiskaa.

I «.

Kuviot 4a ja 43 havainnollistavat syntyvää tilannetta kun nag-neettinauhalla olevien signaalien välillä vallitsee ns. H-viritys. Kumpikin kuvioista 4 a ja 4B esittää lyhyttä pätkää magneettinauhasta 23, jossa on useita tallennettuja raitoja 24. Havainnollisuuden vuoksi on esitetty vain lyhyttä osaa kustakin raidasta 24, ja raidoissa on esitetty aaltomuodot vaakatahdistussignaalien sijainnin osoittamiseksi. Nauhan 23 liikkumissuuntaa osoittaa nuoli a, ja se voi siten olla joko vasemmalle tai oikealle. Samoin voivat pyörivät magneettiset muuntimet 22a ja 22b (kuviossa 1) tunnustella raitoja 24 suunnassa b, joka muodostaa kulman Θ nauhan 22 pituussuunnan kanssa. Nauhan ja muuntanen välinen suhteellinen liike on normaaliin tapaan sellainen, että yksi raidoista 24 sisältää televisiokentän kaikkien raitojen tallennuksen. Jos kyseessä on NTSC-televisiojärjestelmä on kentässä 262 1/2 juovaa. Jokainen kuva muodostuu kahdesta kentästä ja siten 525 juovasta. Koska nopeudet ovat vakioita, tallennetaan jokainen televisiojuova samalle pituudelle raitaa 24, ja jos oletetaan, että ensimmäinen raita oikealla kuviossa 4Λ on televisiokuvan ensimmäinen kenttä, edustaa merkkien 1^ ja 12 välille tallennettu osa kentän ensimmäistä juovaa. 262 1/2 sellaisen juovan jälkeen alkaa seuraava raita 24. Lineaarista etäisyyttä nauhaa 23 pitkin kahden raidan alkukohtien välillä osoittaa kirjain P, joka esittää tallennuksen alkua. Koska toinen raita alkaa puolella juovajaksolla, täytyy lj_:llä merkityn kohdan toisessa raidassa olla puolen juovajakson etäisyydellä nauhan 23 siitä reunsta, josta toinen raita alkaa, mikäli H-viritys on toteutettu. Näin ollen siinä oienessä kolmiossa, jossa väli ? on hypotenuusana. ja pisteiden 1^ linja on kohtisuoraan raitoja 24 vastaan, on pisteen 1 leikkauspisteen sekä nauhan alareu- 1.

nan välinen etäisyys jossa h on tarvittava raidan 24 osuus yhden vaakasuoran juovajakson tallentamista varten. H-virityksessä on si- h · · ten 2 = P cos0. Myöhemmin tullaan osoittamaan, että jos raitojen välinen suhde on toinen, saavutetaan H-viritys käyttämällä yleisempää yhtä.löä (X - j; )h = P cosö, jossa X on mikä tahansa positiivinen kokonaisluku. Termi P saadaan yhtälöstä P = S:60, missä S on nauhan nopeus yksikössä mm/s, ja termi h saadaan yhtälöstä h =r^rr-m, jossa V on muuntinien 22a ja 22b nopeus raitoja 24 pitkin yksikössä mm/s .

9 58034

Jos ilmavälit muuntimilla 22a ja 22b ovat kohtisuoraan raitoja 24 vastaan, joita pitkin nämä muuntimet kulkevat, johtavat edellä nainitut suhteet H-viritykseen, kuten selviää kuviosta 4a. Tässä tapauksessa toistomuunnin, jonka ilmavälin myös täytyy olla kohtisuoraan raitoja 24 vastaan, voisi poimia signaaleja kahdesta vierekkäisestä raidasta menettämättä tahdistusta. Tämä johtuu siitä, että muunnin vastaanottaisi signaaleja vaakatahdistusta varten molemmilta raidoilta täsmälleen samalla hetkellä.

Jos raidat tallenetaan nuuntimella, jonka atsimutkulma on muu kuin 90°, ja samaa atsimutkulmaa käytetään molemmille muuntamille 22a ja 22b, on tuloksena kuviossa 4b esitetty tilanne. Viritys on vain viisto raitoihin 24 nähden, mutta samat yhtälöt pätevät edelleen.

Kuviot 5A ja 5B esittävät tilannetta H-virityksellä kun X = 3. Raitaa 24a esitetään osittain jaettuna lH:n pituisiin jaksoihin ja varjostus indikoi, että värikkyyssignaali on tallennettu parittomilla juovajaksoilla. Raitojen 24a ja 24b keskeinen vertailu osoittaa, että raita 24b on siirretty 2 l/2h raitaan 24a nähden, mikä merkitsee että X = 3. Tämän tuloksena sijaitsee 266:s juovajakso täsmälleen ensimmäisen juovajakson vieressä. Koska värikkyyssignaali tallennettiin ensimmäisen raidan 24a ensimmäisellä juovajaksolla ja kaikilla parittomilla juovajaksoilla, mitään värikkyyssignaalia ei saa tallentaa 266:11a juovajaksolla tai millään toisen raidan 24b parillisella juovajaksolla. Tämän seurauksena tallennetaan informaatiota vain parittomilla juovajaksoilla raidoille 24a ja 24b, jotka yhdessä käsittävät ensimmäisen televisiokuvan nauhalla 23· On kuitenkin huomattava, että nämä viritysvaatimukset myöskin tekevät välttämättömäksi värikkyyssignaalien tallentamisen vain parillisilla juovajaksoilla kolmannella raidalla 24c ja neljännellä raidalla 24d, jotka yhdessä muodostavat toisen televisiokuvan ensimmäisen ja toisen kentän tallennuksen. Seuraavalla raidalla palaa tilanne sitten samaan kuin ensin tallennetulla raidalla 24a. Kuten havaitaan tarvitaan kaksi täydellistä televisiokuvaa, muodostuen neljästä kentästä, yhden kytke-misjakson täyttämiseksi. Esitetyssä esimerkissä tallennettiin värik-kyyssignaalit raidoille 24a-24d järjestyksessä parittomat, parittomat, parilliset, parilliset. Vaihtoehtoisesti olisi informaatio voitu tallentaa näille neljälle raidalle järjestyksessä parilliset, värilliset, parittomat, parittomat.

Mauhan 23 liikkumissuuntaa kuviossa 5A osoittaa nuoli C ja muuntimen liikesuuntaa raitoja 24a-24d muodostettaessa osoittaa nuoli d. Täin ollen näiden molempien nuolien suuntien välinen kulma 9 10 58034 on pienempi kuin 90°. Edelleen, joskin raitojen 24a - 24d välinen suhde kuviossa 5A on sellainen, että X = 3, saraa tilanne pätee kun X on mikä tahansa pariton kokonaisluku.

Kuvio 53 esittää periaatteessa samaa tallennustilannetta kuin kuvio 5A, sillä erotuksella, että kuvion 1 mukaiset muuntimet 22a ja 22b liikkuvat päinvastaiseen suuntaan niin, että ne tunnustelevat raitoja 2½ - 24d vastakkaisessa suunnassa ja kulma Θ on tylppä. Tämä muuttaa järjestystä, jossa värikkyysinformaatio voidaan tallentaa vuorottelevilla juovajaksoilla. Kuten on esitetty tallennetaan värik-kyysinformaatiota parittomilla juovajaksoilla kuvioiden 5B raidalle 24a, mutta tarvittavan shakkipoytäkuvion saavuttamiseksi on tallennus suoritettava parillisilla juovajaksoilla raidalle 24b, ja parillisilla jaksoilla raidalle 24c mutta parittomilla jaksoilla raidalle 24d. Mäin ollen on kokonaisjakso parittomat, parilliset, parilliset, parittomat ja tämä pätee mille tahansa tallennustilanteelle, jossa X on pariton kokonaisluku.

Kuviot 6A ja 63 vastaavat kuviota 53 ja 5A vastaavasti. Kuvioissa 6A ja 63 esitetty tilanne pätee kun X on mikä tahansa parillinen kokonaisluku.

Kuviossa 6A on muuntimen liikesuunta, jota osoittaa nuoli d, päinvastainen kuin nuolen C osoittama nauhan liike. Jos värikkyysin-formaatiota tallennetaan parittomilla juovilla ensimmäiselle raidalle, on se tallennettava parittomilla juovilla toiselle raidalle, mutta parillisilla juovilla kolmannelle ja neljännelle raidalle. Päinvastainen pätee kuviossa 63, jossa muuntimien liikesuunta on lähinnä nauhan liikkeen mukainen eikä sitä vastaan. Jos tässä tapauksessa värikkyyssignaalin informaatio tallennetaan parittomilla jaksoilla ensimmäiselle raidalle on se tallennettava parillisilla jaksoilla toiselle ja kolmannelle raidalle mutta parittomilla jaksoilla neljännelle raidalle. Järjestys on näin ollen parittomat, parilliset, parilliset, parittomat.

Kuviot 7A ja 73 vastaavat taas kuvioita 6A ja 63 paitsi sitä, että ne esittävät tilannetta kun X = 4. Kuviossa 7A on järjestys parittomat, parittomat, parilliset, parilliset kuten kuviossa 6Λ. Kuviossa 73 on järjestys parittomat, parilliset, parilliset, parittomat, kuten kuviossa 63. Kuvioiden 5Λ, 6a ja 7A raukaiset kaaviot voidaan aikaansaada yksinkertaisella kytkinpiirillä, joka yksinkertaisesti päästää läpi avainnetun signaalin muuntimille 22a ja 22b joka toisella vuorottelevalla juovajaksolla kentästä toiseen ilman muutosta. Kuvioiden 53, 63 ja 7B mukaiset kaaviot taas vaativat monimutkaisempaa kytkintoimintaa.

11 58034

Kuvio 8 esittää samanlaista tallennuslaitetta kuin kuvio 1, omaten kuitenkin lisäksi automaattiset elimet näytteenottoportin 12 kytkemisen ohjaamiseksi niin, että se aikaansaa kuviossa 5B esitettyä vaihtamista. Niitä komponentteja, joilla on samat viitenumerot kuvioissa 8 ja 1, ei enää selosteta. Uusiin komponentteihin, joita ei ole esitetty kuviossa 1, kuuluu pystysuoran tahdistussignaalin erottaja 25, joka on kytketty vastaanottamaan navasta 1 tulevan täydellisen videosignaalin. Pystytahdistussignaalin erottaja 25 on kytketty monostabiiliin multivibraattoriin 26, jonka ulostulo on yhdistetty differentoimispiiriin 27 positiivisten ja negatiivisten pulssien muodostamista varten. Differentoimispiiri 27 on yhdistetty ilmaisimeen 28, joka valikoi vain toisen polariteetin differentoiduista signaaleista, ja ilmaisin 28 on kytketty toiseen flip-flop-piiriin 29 sakara-aallon muodostamiseksi, jonka jaksoluku on sama kuin televisiokuvan jaksoluku pystysuunnassa.

Flip-flop-piirien 17 ja 19 ulostulot yhdistetään logiikkapiirissä tarvittavan kytkinsignaalin muodostamiseksi nä.ytteenottoport-tia 12 varten. Flip-flopissa 17 on ulostulot 17a ja 17b ja flip-flo-pissa 29 ulostulot 29a ja 29b. Ulostulot 17a ja 29a on yhdistetty ensimmäiseen NAND-porttiin 31, ja toiset ulostulot 17b ja 29b on yhdistetty toiseen NAND-porttiin 32. Näiden kahden NAND-portin ulostulot on yhdistetty kolmanteen NAND-porttiin 33, ja tämän ulostulo on johdettu kytkinsignaalina näytteenottoportille 12.

Kuviossa 8 esitetyn piirin toimintaa selostetaan viittaamalla kuvioissa 9A - 9G esitettyihin signaaleihin. Flip-flopin 17 ulostuloa navassa 17a esittää signaali kuviossa 9Λ ja ulostulosignaalia navassa 17b esittää signaali S2 kuviossa 9B. Signaali S2 on signaali käännettynä. Samoin flip-flopin 29 ulostuloa navassa 29a esittää signaali S-^ kuviossa 9C ja ulostuloa navassa 29b esittää signaali Sjj kuviossa 9D. Kun signaalit S·^ ja S^ yhdistetään NAND-portissa 31, on resultoiva signaali kuviossa 9E esitetty signaali .

Napojen 17b ja 29b ulostulosignaalit on merkitty viitteillä Sj ja S^| kuvioissa 9B vast. 9D. Kun nämä signaalit johdetaan NAND-portille 32 aikaansaavat ne kuvion 9F esittämän ulostulosignaalin Sg. Signaalien ja Sg johtaminen NAND-porttiin 33 aikaansaa lopullisen kytkinsignaalin Sy, joka esitetään kuviossa 90.

Näytteenottoportti 12 on järjestetty siten, että värikkyysig-naali pääsee sen läpi kun signaalilla Sy on matala arvo, muttei pääse läpi kun sugnaalilla Sy on korkea arvo. Näin ollen, kun lähdetään l:llä merkitystä juovasta, avainnetaan parittomat juovat läpi sekoi- 58034 12 tuspiirin 7 ensimmäisen 262 1/2 juovaa käsittävän kentän aikana. Parilliset juovat avainnetaan läpi toisen kentän aikana, joka kuviossa 5B on tallennettu raidalle 2*4b. Kuvion vasen puoli esittää kytkin-tilannetta kuvion 53 neljännen raidan 2^d lopussa, parittomat juova-jaksot avainnetaan sekoituspiirin läpi. Näin ollen tapahtuu vaihto parittomien juovien tallennuksesta parillisten juovien tallennukseen kun siirrytään ensimmäiseltä kentcältä toiselle, mutta ei mitään vaihtoa parittomista parittomiin kun siirrytään neljänneltä kentältä ensimmäiselle .

Koska ainoat järjestystyvpit ovat parittomat, parittomat, parilliset, parilliset, kuten kuvioissa 5A, 6Λ ja 7Λ, tai parittomat, parilliset, parilliset, parittomat, kuten kuvioissa 5B, 6B ja 73, pystyvät kuvioiden 1 ja 8 mukaiset piirit peittämään kaikkia vaatimuksia.

Kuviot 10A ja 10B esittävät muuntamia 22a ja 22b, joissa on eri atsimutkulmat omaavat ilmaraot. Muuntimien 22a ja 22b liikesuuntien ja ilmarakojen 3J4a ja 3*Jb leveyssuuntien ja e2 väliset kulmat ovat Θ., ja Θρ, jotka eroavat toisistaan. Tällaisia muuntimia käyttäen tallennettuja raitoja esitetään kuviossa 11. Tässä kuviossa ovat kaikki juovajaksot varjostetut sen osoittamiseksi, että valoti-heyssipnaali on tallennettu jokaisella juovalla. Kuitenkin, kuten paremmin selviää esim. aikaisemmista kuvioista 5A ja 5B, värikkyys-signaali tallennetaan vain joka toisella juovalla. Samoin kuin oli asianlaita kuvioiden 5_7 esittämässä tallennuksessa, voidaan raidat 2*4 sijoittaa hyvinkin lähelle toisiaan, koska vuorovaikutukselle altiita signaaleja ei tallenneta vierekkäisille alueille. Kuten on esitetty kuviossa 12 on itse asiassa mahdollista tallentaa raidat niin, että ne hieman limittyvät, esim. n. 105 niiden kokonaislevey-destä, tai jopa vähän enemmän, ilman "ylikuulumisen" vaaraa. Jos käytetään muuntimia, joilla on eri atsimutkulnat, pienenee ylikuuluminen edelleen sen johdosta, että tiettyä raitaa seuraavan muunti-men toisesta raidasta poimimat signaalit olisivat eri atsimutkulma-suhteessa ja siten epämääräisiä. Vierekkäisten raitojen välisen var-muuskaistan pienentäminen pieneen osaan raidan leveydestä merkitsee selvää etua olemassa oleviin tallennuslaitteisiin nähden, mutta var-muusvyöhykkeen pienentämistä nollaan tai jopa tämän alle, on luonnollisesti pidettävä vielä suurempana parannuksena.

Kuvio 13 esittää toistolaitetta sellaisten signaalien toistamiseksi, jotka on tallennettu kuvioiden 5A ja 5B tai 11 ja 12 esittämien kaavioiden mukaisesti. Kuviossa 13 on toistomuuntimet 35a ja 13 58034 35b, ja jos näiden muuntimien atsimutkulmat ovat 90°, ovat ne sooi-via toistamaan kuvioissa 5A ja 5B tallennettuja signaaleja, mutta jos niillä on toiset atsimutkulmat, vastaten kuvioissa 11 ja 12 esitettyjä, on tämä järjestely sopiva toistamaan kuvioissa 11 ja 12 tallennettuja signaaleja.

Muuntimet 35a ja 35b on kytketty rinnan etuvahvlstimeen 36, jonka ulostulo on kytketty säädettävän vahvistuksen omaavalle piirille 37. Viimemainitusta piiristä tuleva signaali johdetaan alioäästösuo-dattimeen 33, jossa tallennetaan se taajuuskaista, joka käsittää vä-rikkyyssignaalit.

Stuvahvistimen 36 ulostulo on myös kytketty taajuusmodulaatio-ilmaisimeen eli demodulaattoriin 39, ja tämän piirin ulostulosignaalit johdetaan vaakatahdistuksen erottajaan 40, joka syöttää vaaka-tahdistussignaaleja viivästysoiirille 4i.

Taajuusmuuttaja 42 vastaanottaa signaaleja alipäästösuodatti-mesta 33 sekä myös oskillaattorista 43, jonka taajuus on 3,58 MHz. Taajuusmuuttajan 42 ulostulo on kytketty kaistanpäästösuodattimeen 44, joka on viritetty taajuuskaistalle ympäri 4,14 MHz, ja tämän suodattimen ulostulo on kytketty purstiveräjään 45, joka vastaanottaa avainnussignaaleja viivästyspiiristä 41. Purstiveräjän 45 ulostulo on vuorostaan yhdistetty ilmaisimeen 46, ja tämä ilmaisin syöttää ulostulosignaalinsa flip-flop-piirille 47 ja tarkemmin transistorin 48a kannalle, joka transistori yhdessä toisen transistorin 48b kanssa muodostaa flip-flop-piirin aktiiviset komponentit.

NAND-portti 49 vastaanottaa signaaleja viivästyspiiristä 4l ja flip-flopista 47. NAND-portin 49 ulostulo on yhdistetty purstiveräjään 50, joka vastaanottaa muutettuja värikkyyssignaaleja kaistanpääs-tösuodattimesta 44. Purstiveräjän 50 ulostulo on yhdistetty automaattisen vahvistuksen säätöpiiriin 51, joka on kytketty takaisin säädettävän vahvistuksen omaavaan piiriin 37. Purstiveräjän 50 ulostulo on myös kytketty vaiheensäätöpiiriin 52, ja viimemainitun ulostulo on yhdistetty oskillaattoriin 53, jonka taajuus on 4,14 MHz. Oskillaattorista 53 tulevat signaalit johdetaan takaisin vaiheensäätöpiiriin tarvittavan säätövaikutuksen aikaansaamiseksi, ja ne syötetään myös porttipiiriin 54, joka vastaanottaa avainnussignaaleja flip-flop-piiristä 47. Porttipiirin 54 ulostulo on yhdistetty toiseen taajuusmuuttajaan 55, joka myös vastaanottaa signaaleja alipäästösuo-dattimesta 33. Tämä piiri muuttaa värikkyyssignaalien taajuutta kantoaaltotaajuudelta 0,56 MHz kantoaaltotaajuudelle 3,53 MHz ja syyttää ulostulosignaalin kaistanpäästösuodattimeen 56· Tämän piirin ulos- 1ή 58034 tulo on yhdistetty viivästyspiirin 57 sisäänmenoon sekä sekoituspii-riin 58. Viivästyspiirin 57 ulostulo on myös liitetty samaan sekoi-tuspiiriin 58, ja sekoituspiirin ulostulo saadaan navasta 59.

Kuvion 13 mukaisen piirin toimintaa selostetaan viittaamalla kuvioiden 14A-14K esittämiin aaltomuotoihin. Muuntimet 359 ja 35b poimivat magneettinauhalta signaalia, joka sisältää sekä taajuusmodu-loidut valotiheyskomncnentit että avainnetut värikkyyskomponentit. Viimemainitut käsittävät myös nurstisignaalit, ja ne on esitetty kuviossa 14A joka toisella juovajaksolla ilmenevinä. Kun valotiheys-signaalia on vahvistettu etuvahvistimessa 36 ja ilmaistu demodulaat-torissa 39} erottaa tahtipulssierottaja 40 vaakatahtisignaalit, joita esittää aalto kuviossa 14B. Häitä signaaleja viivästetään piirissä 41 riittävästi niin, että ne voivat toimia purstiveräjäsignaa-lina S^, kuten on esitetty kuviossa 14c. Värikkyyssignaalit ja purs-tisignaalit johdetaan säädettävän vahvistuksen omaavan piirin 37 sekä alipäästösuodattimen 38 läpi taajuusmuuttajaan 42. Tämä piiri muuttaa värikkyyssignaalien ja purstisignaalien kantoaaltotaajuutta taajuudeksi 4,14 MHz, ja tämä muutettu taajuuskaista läpäisee kaistanpääs-tösuodattimen 44 ja saapuu purstiveräjään 45. Viivästyspiiristä 41 tulevat avainnussignaalit sallivat vain kuviossa 14D esitettyjen purstisignaalien päästä läpi portin 45 ja saapua ilmaisimeen 46. Ilmaistuja purstisignaaleja esittää aaltomuoto 5^ kuviossa 14E, ja tämä pulssisignaali johdetaan tunnistussignaalina flip-flop-piirissä 4? olevan transistorin 48a kannalle.

Flip-flop-piirin 47 johtotila vaihtuu jokaisen vaakatahtisig-naalin 3^ saapuessa vaakatahdistuksen erotuspiiristä 40 molempiin transistoreihin 48a ja 48b. Seurauksena tästä flip-flop-piiri 47 kehittää kuvion 14F mukaista ulostulosignaalia S-^. Ilmaistun pursti-signaalin S-^ tarkoituksena on vaihtaa f lip-f lop-piirin 47 johtotila, ellei tämä ole oikea. Ilmaistu purstisignaali S-^, on positiivinen pulssi, ja jos transistorin 48a kanta on jo positiivinen, ei positiivisella pulssilla ole mitään vaikutusta. Jos transistorin 48a. kanta on kuitenkin alemmassa tasossa, aiheuttaa purstisignaali Sli4 flip-flop-piirin johtotilan vaihtumisen sen saattamiseksi oikeaan ajoitukseen. .Sen jälkeen ei seuraavilla purstisignaaleilla ole mitään vaikutusta.

Kun piiristä 41 tulevat viivästetyt vaakatahtipulssit sekä flip-flop-piirin 47 ulostulosignaali johdetaan NAND-porttiin 49, syntyy kuvion 14G esittämä ulostulosignaali S^g, joka johdetaan avain-nussignaalina purstiveräjälle 50· Tämä piiri vastaanottaa samat vä- 15 58034 rikkyys- ja purstisignaalit kuin purst iveräj ä. '45 ja kehittää avain-nettua ulostulosignaalia, joka ohjaa AVS-niiriä 51 niin, että se syöttää ohjaussignaalin säätövahvistuspiirille 37 tämän vahvistuksen säätämiseksi halutulla tavalla, niin että saadaan oikea värikkyyssignaa-lien vahvistus.

Purstiveräjän 50 ulostulosignaali johdetaan myös vaiheensää-töpiiriin 52 ja siitä oskillaattoriin 53 vaiheeltaan säädetyn värähtelyn synnyttämiseksi, jonka taajuus on '4,1*4 MHz. Tätä signaalia avainnetaan porttipiirissä 5'4 flip-flop-piirin *47 ulostulosignaalin avulla niin, että se johdetaan joka toisella juovajaksolla toiseen taajuusmuuttajaan 55.

Tämä taajuusmuuttaja 55 vastaanottaa värikkyyssignaalit ali-päästösuodattimesta 38 ja muuttaa niitä taajuuskaistalle oikean kantoaaltotaajuuden 3,58 MHz ympäri. Nämä signaalit johdetaan taajuus-muuttajalle 55 vain samoilla juovajaksoilla kun syötetään avainne-tut värähtelyt oskillaattorista 53. Viimemainittuja esittää signaali kuviossa 14h. Kaistanpäästösuodatin 56 sallii vain täten muutettujen värikkyyssignaalien C ja (kuvio 1*41) näästä läpi viiväs- tyspiiriin 57· Näitä signaaleja viivästetään ajaksi 1H piirissä 57 ja ne ilmenevät kuvion 1*4J esittämänä ulostulona käsittäen värikkyyssignaalit C" ja "· Sekä viivästämättömät että viivästetyt signaalit sekoitetaan sekoituspiirissä niin, että ne ulostulonavassa 59 muodostavat kuvion 1*IK mukaisen täydellisen signaalin, joka käsittää sekä värikkyyssignaalit C’ ja purstisignaalit S^^’ että värikkyyssignaalit C" ja purstisignaalit S·^”. Sekoituspiiri 58 sekoittaa myös nämä signaalit ilmaisimesta 39 tulevan ilmaistun valotiheys-signaalin kanssa jälleenrakennetun videosignaalin muodostamiseksi. Kuten tunnettua muuttuu värikkyyssignaali vain vähän juovasta toiseen, ja siten viivästettyjen signaalien C” käyttäminen tallentamatta jätettyjen värikkyyssignaalien paikalla, ei vaikuta haittaavasti kuvan laatuun.

Kun kuvion 13 esittämää laitetta käytetään toistamaan signaaleja, jotka on tallennettu kuvioiden 5B, 6B ja 7B esittämien esimerkkien mukaisesti, on välttämätöntä vaihtaa flip-flop-niirin '47 johto-tilaa kunkin uuden kentän alussa. Tämä aikaansaadaan kuvion 1'4E esittämän nurstisignaalin toteamisen .avulla, ja koska tämä esiintyy vaakasuoran sammutusjakson aikana, ulostulonavasta 59 tulevilla signaaleilla syötetyn toistolaitten kuvahuudussa ei ole havaittavissa näkyvää vaikutusta. Kun f lip-f lop-piirin i4 7 johtotila on vaihtunut kunkin uuden kentän alkaessa, se pysyy oikeana loppuajan kentästä.

16 58034

Eräs kuvion 13 mukaisen piirin toinen etu on se, ettei se sisällä mitään kytkinpiiriä värikkyyssipnaalien tiessä, ja sen vuoksi siinä ei esiinny näihin signaaleihin haitallisesti vaikuttavia kyt-kintransienttej a.

Kuvio 15 esittää yksinkertaistettua, piiriä tallennettujen signaalien toistamiseksi tämän keksinnön mukaisesti. Tässä yksinkertaistetussa järjestelyssä ovat toistomuuntimet 35a ja 35b yhdistetyt etu-vahvistimeen 36, jonka ulostulo on kytketty taajuusmodulaatio-ilmai-simeen 39 kuten edelläkin. Ilmaisimen 39 ulostulo johdetaan kuitenkin viivästyspiirin 66 läpi ennen kuin se viedään tahdistuserottajalle 40 ja sekoitusniirille 53. Tahdistuserottajan 4o ulostulo on yhdistetty viivästysniiriin 4l sekä flip-flop-piirin 47 molempiin puoliin kuten kuvion 13 esittämässä suoritusmuodossakin.

Etuvahvistimen 36 ulostulo on myös liitetty kaistanpäästösuo-dattimeen 60, ja tämän suodattimen ulostulo on liitetty taajuusmuuttajaan 6l, johon syöttää värähtelyjä oskillaattori 62. Taajuusmuuttajan 6l ulostulo johdetaan kaistanpäästösuodattimeen 63 ja siitä viivästyspiiriin 65 sekä kytkinpiirin 64 toiseen kiinteään napaan. Viivästyspiirin 65 ulostulo on kytketty kytkinpiirin 61) toiseen kiinteään napaan ja kytkinpiirin vipu on yhdistetty sekoituspiiriin 53.

Kuvion 15 mukaisen laitteen toiminta on pääasiassa sama kuin kuvion 13 mukaisen. Muuntimista 35a ja 35b tuleva signaali johdetaan kuitenkin aina taajuusmuuttajan 6l läpi, jossa sitä muutetaan oskillaattorista 62 jatkuvasti syötetyillä värähtelyillä riippumatta siitä, poimivatko muuntimet 35a ja 35b värikkyyssignaaleja vai ei. Kun muuntimet siten tunnustelevat raitojen osia, joille ei ole tallennettu mitään värikkyyssignaaleja, ne poimivat tietyn määrän kohinaa, jota suodattimet 60 ja 63 eivät poista. Tämän kohinan saattamiseksi mahdollisimman pieneksi ennen kuin signaalit johdetaan sekä suoraan että viivästyspiirin 65 kautta sekoituspiiriin 58, johdetaan viivästetyt ja viivästämättömät signaalit kytkinpiirin 64 läpi, niin että vain aktiivinen signaali, ts. värikkyyssignaalia sisältävä, päästetään edelleen sekoituspiiriin 53. Näin ollen täytyy kytkinpiiriä 64 ohjata niin, että juovajaksoa tunnusteltaessa, jolle värikkyyssignaalia on tallennettu, on kytkinpiirin vipu suoraan kytkettynä kais-tanpäästösuodattimen 63 ulostuloon. Een sijaan seuraavalla juovajak-solla, jolla muuntimet eivät vastaanota mitään värikkyyssignaalia, täytyy kytkinniirin 64 vivun olla kytkettynä, viivästyspiirin 65 ulostuloon. Kytkeminen edestakaisin sopivilla jaksoilla ei ole välttämätön vain sen varmistamiseksi, että värikkyyssignaalit ja niiden vii- 17 58034 västetyt toistot saapuvat sekoituspiiriin 53, vaan sillä on se lisäetu, ettei sekoituspiiriin 53 pääse niitä jaksoja, joilla ei esiinny värikky.yssignaalia vaan ainoastaan lisää kohinaa tulisi sekoituspii-rin sisäänmenoon. Tämä etu kuitenkin saavutetaan kytkintransienttien mukaantulon kustannuksella.

Edellä selostetussa suoritusmuodossa avainnetaan vain valikoitua osaa, värikky.yssignaaliosaa, täydellisestä videosignaalista. Tietyissä olosuhteissa saattaa kuitenkin olla toivottavaa avaintaa koko videosignaalia.

Kuvio 16 esittää tallennusjärjestelmää tämän suorittamiseksi. Kuviossa 16 on sisäänmenonapa 70 yhdistetty taajuusmodulaattoriin 71, niin että koko videosignaalia käytetään kantoaallon moduloimiseen. Taajuusmoduloitu kantoaalto johdetaan rajoittimeen 72 ja siitä näyt-teenottoporttiin 73· Portista 73 tulevaa näytteenottosignaalia vahvistetaan vahvistimella 7^ ja johdetaan kahdelle muuntimelle 75a ja 75b, jotka kuuluvat pyörivään magneettipääyhdistelmään 76. Pyörivä (esittämättä jätetyn) moottorin käyttämä akseli 77 pyörittää alustaa 73, ja muuntimet on kiinnitetty tämän alustan vastakkaisiin päihin niin, että ne ovat diametraalisesti vastakkain akselin 77 keskiviivaan nähden.

Sisäänmenonapa 70 on myös yhdistetty vaakatahdistuksen erottajaan 79j jonka ulostulo on kytketty monostabiiliin multivibraatto-riin 30. Monostabiilin multivibraattorin ulostulo on liitetty diffe-rentoimispiiriin 3l, ja tämä on vuorostaan kytketty detektoriin 82. Detektorin ulostulo johdetaan flip-flon-piiriin 83, joka ohjaa portin 73 suorittamaa näytteenottoa.

Kuten edelläkin on toivottavaa, että signaali päästetään joka toisella juovajaksolla näytteenottoportin 73 läpi. Tämän vuoksi täytyy flip-fIonin 83 kehittää ulostulosignaalia, joka avaa portin 73 tietyllä juovajaksolla ja sulkee sen seuraavalla jaksolla. Jotta kytkintransientit pidettäisiin toiston aikana ulkopuolella näkyvää kuvaa, pitäisi tämän kytkemisen tapahtua juuri ennen kuin vaakatah-distuspulssi käynnistää jokaisen juovan. Tämä tarkoittaa sitä, että edellisen juovan vaakapulssin tuloliuskan tulisi aktivoida monosta-biili multivibraattori, jotta se muodostaisi pulssin, jonka kestoisuus on vain hieman pienempi kuin 1K. Kun tämä pulssi sitten diffe-rentoidaan, voi ilmaisin 82 valita sen jättöreunan, jota käytetään flip-flop-piirin 83 toiminnan ohjaamiseen.

Kuten aikaisemmissakin piireissä saattaa olla vaikeata saada yksi ainoa monostabiili multivibraattori muodostamaan tarvittavan 18 58034 ulotulopulssin, jonka kestoisuus on pitempi kuin 0,9H ja toinen arvo pienempi kuin 0,1H. Tämä voidaankin välttää käyttämällä, kahta sar-jaankytkettyä monostabiilia multivibraattoria. Toisella täytyy olla sellainen aikavakio, että. se muodostaa vaakatahdistussignaalin aktivoimana pulssin, jonka kestoisuus on suurempi kuin 0,5H. 0,5H:n kohdalla ilmenevät tasoituspulssit eivät tällöin vaikuta tähän ensimmäiseen monostabiiliin multivibraattoriin. Esimerkiksi voi ensimmäisen monostabiilin multivibraattorin ulostulopulssin kestoisuus olla 0,7H. Tätä pulssia käytetään aktivoimaan seuraavaa monostabiilia multivibraattoria, joka muodostaa pulssin, jonka kestoisuus on hieman pienempi kuin 0,3H, niin että yhteensä. 0,7H ja nämä hieman vajaat 0,3H aikaansaavat tarvittavan aikaviiveen kun toisen monostabiilin multivibraattorin ulostulo differentoidaan differentoimispiirissä 81.

Kun muuntamilla 75a ja 75b olevat signaalit tallennetaan nauhalle, aikaansaavat ne kuvioissa 17A tai 17B esitetyt kaaviot. Näiden kaavioiden välinen ero on siinä, että kuviossa 17A nauha 8¾ liikkuu nuolen C osoittamaan suuntaan ja muuntimet 75a ja 75b liikkuvat nuolen d osoittamaan suuntaan, jolla on nuolen C suuntainen komponentti. Kuviossa 173 liikkuu nauha samaan suuntaan, mutta muuntimet 75a ja 75b liikkuvat päinvastaiseen suuntaan, kuten nuoli d osoittaa, jolla on komponentti nuolen C vastakkaiseen suuntaan.

Vaikkakin signaalit tallennetaan pitkin lineaarisia raitoja 85a-85ö kuvioissa 17A ja 17B, mitään signaaleja ei tallenneta puoleen juovajaksoista, ja sen vuoksi on tallennukset esitetty erillisinä varjostettuina lohkoina. Kuten havaitaan, ovat lohkot linjassa toistensa kanssa muodostaen toivotun shakkilautakuvion tämän keksinnön mukaisesti. Virityssuhde on sellainen, että X = 3 ensimmäisessä yhtälössä molemmille kuvioille 17A ja 17B. Kuvion 17A mukainen kaavio voidaan tallentaa yksinkertaisesti kytkemällä näytteenottoporttia 73 pois ja päälle joka toisella juovajaksolla. Tämä ei ainoastaan aikaansaa oikeata näytteenottoa ensimmäisellä raidalla 85a, vaan myös jokaisella seuraavalla raidalla 35b-85d. Kuvion 17B mukainen kaavio sen sijaan vaatii monimutkaisempaa kytkintoimintaa, joka on kuvion 8 yhteydessä esitettyä tyyppiä. Tämän piirijärjestelyn yksinkertaistettua muunnosta esitetään kuviossa 18. Tämä yksinkertaisempi muoto on mahdollinen siksi, että kytketään koko sipnaalia eikä vain sen värikkyyskomponentteja.

Niitä kuvion 18 osia, jotka ovat samoja kuin kuviossa 16, on merkitty samoilla viitenumeroilla, eikä niitä selosteta uudestaan. Muihin osiin kuuluu nystytahdistussimnaalin erottaja 86, joka on f 19 5 8034 kytketty sisäänmenonapaan 70 ja syöttää signaalia monostabiiliin multivibraattoriin 57· Monostabiilin multivibraattorin 8? ulostulo johdetaan differentoinispiiriin 88, ja tämän niinin ulostulo on vuorostaan johdettu detektoriin 89. Detektorin 39 ulostulo johdetaan ohjaamaan toista flin-flon-piiriä 90·

Flip-flop-piireistä 33 ja 90 tulevien ulostulosignaalien looginen yhdistäminen aikaansaadaan johtamalla sipnaaleja flip-fIonin 83 navasta o3a ja flip-flopin 90 navasta 90a ensimmäiseen NAND-nort-tiin 91. Flip-flop-piirien 83 ja 90 ulostulonavat 83b ja 90b ovat taas yhdistetyt toiseen MAND-porttiin, ja molempien NAND-porttien 93 ja 92 ulostulot on yhdistetty kolmanteen NAND-norttiin 93, joka kehittää tarvittavan näytteenottoportille 73 johdettavan näytteenottosimnaa-lin. NAND-porttien 91, 92 ja 93 toiminta on täsmälleen sama kuin NAND-porttien 31, 32 ja 33 kuviossa 8. Aaltomuotojen suhteen viitataan kuvioon 9·

Kuvioissa 17A ja 17B esitetyt tallennukset on tehty muuntimien 75a ja 75b atsimutkulmien ollessa 900, ts. kohtisuoria raitojen 85a-35d suuntia vastaan. Koska näillä raidoilla ei ole mitään vierekkäisiä signaaleja, voidaan vierekkäisten raitojen välistä varmuuskaistaa pienentää nollaan, raidat voivat jopa limittyä. Samat tallennukset voidaan aikaansaada muuntimien 75a ja 75b eri atsimutkulmilla. Re-sultoivat tallennukset olisivat kuvioiden 19 ja 20 mukaisia. Kuvio 19 esittää raitoja 85a-85d hieman erillään toisistaan, niin että vierekkäisten raitojen välissä on vielä olemassa kapea suojakaista, mutta kuviossa 20 raidat 85a-85d itse asiassa ovat limittäin. Raitojen tallennukseen käytettyjen kahden muuntimen välisen eron atsimutkulmien sbhteen täytyy luonnollisesti vastata raitojen toistamiseen käytettyjen muuntimien atsimutkulmia, ja nämä erisuuret atsimutkulmat vaikuttavat siihen, että vältetään sipnaalien poimimista väärältä raidoilta.

Kuvio 21 esittää laitetta, joka on sopiva toistamaan joko kuvien 16 tai kuvion 13 mukaisella laitteella tallennettuja signaaleja. Kuvion 21 mukaiseen toistolaitteeseen kuuluu pyörivä map;neettipäi-den yhdistelmä 9^, käsittäen kaksi muunninta 95a ja 95b, jotka voivat olla samat kuin muuntimet 75a ja 75b kuvioissa 16 ja 18. joka tapauksessa täytyy muuntimilla 95a ja 95b olla samat atsinutkulmat kuin kuvion 21 toistolaitteella toistettavan nauhan tallentamiseen käytetyillä muuntimilla. Muuntimien 95a ja 95b ulostulo on yhdistetty vii-västyspiirin 98 sisäänmenoon sekä kytkinniirin 99 yhteen kiinteään napaan. Viivästyspiirin 98 ulostulo on kytketty kytkinniirin 92 toi- 20 58034 seen kiinteään napaan, ja kytkinpiirin liikkuva vidu on yhdistetty rajoittimeen 100. Rajoittimen ulostulo on johdettu taajuusilmaisi-meen 101, ja siitä on signaali johdettu ulostulonapaan 102 sekä vaa-katahdistussignaalin erottajaan 103- Tahdistuserottajän 103 ulostulo on liitetty nonostabiiliin multivibraattoriin 104, ja tämän niirin ulostulo on vuorostaan liitetty differentoimisniiriin 105. Differen-toinispiirin 105 ulostulo johdetaan ilmaisimelle 106, ja ilmaisimen ulostulo johdetaan ohjaamaan flip-flop-piiriä 107.

Muuntamista 95a ja 95b tuleva signaali on myös yhdistetty ver-hokäyräilmaisimeen '103. Verhokäyräilmaisimen 108 ulostulo on kytketty differentoimisniiriin 109, ja tämän differentoimispiirin ulostulo on johdettu ilmaisimeen 110. Ilmaisin on vuorostaan yhdistetty viiväs-tyspiiriin 111 ja tästä piiristä tuleva viivästetty signaali johdetaan flip-floo-piiriin 107 tunnistussignaalina.

Kuvion 21 mukaisen laitteen toimintaa selostetaan kuvioissa 22Λ-22Κ esitettyjen aaltomuotojen yhteydessä. Kuviossa 22A esitetty signaali on koko muuntamien 95a ja 95b poimima signaali eikä vain sen värikkyyskonponentteja. Kuten havaitaan, esiintyy tämä signaali vain joka toisella juovajaksolla. Signaali johdetaan sekä viivästys-piiriin 98 että suoraan kytkinpiiriin 99· Niillä juovajaksoilla, jolloin kyseinen signaali S2^ esiintyy, täytyy kytkinpiirin 99 vivun olla yhdistettynä siihen napaan, joka on suoraan kytketty muuntimiin 95a ja 95b. Niillä vuorottelevilla jaksoilla, jolloin muuntimet 95a ja 95b eivät poimi mitään signaalia, täytyy kytkinpiirin 99 vivun olla yhdistettynä viivästysniirin 98 ulostuloon, jotta se vastaanottaisi edellisen juovajakson viivästettyä toistoa. Tätä signaalia on merkitty 822 kuviossa 22B. Näiden molempien signaalien yhdistelmä kytkinpiirin 99 vivulla on jatkuva signaali S2^, jota on esitetty kuviossa 22C. Tätä signaalia rajoitetaan rajoittimessa 100 ja demoduloidaan ilmaisimessa 101 sekä saatetaan ulostulonavalle 102 yhdistämistä varten mihinkä tahansa sopivaan videotoistolaitteeseen televisiokuvan muodostamista varten.

Ulostulonavassa 102 esiintyvän signaalin aaltomuotoa on kuviossa 22D esitetty signaalina S2i(. Tämä signaali johdetaan vaaka-tahdistuksen erottajaan 103, joka erottaa vaakatahdistussignaalit muodostaen kuviossa 22E esitettyä signaalia f^· Täln^ signaali johdetaan sitten monostabiiliin multivibraattoriin 104 aikaansaamaan suhteellisen pitkän pulssin jokaisen vaakatahdistuspulssin esiintyessä, niin että saadaan kuvion 22P esittämä aaltomuoto · Ne rajoitukset, jotka liittyvät tällaisen signaalin muodostamiseen yhdessä 21 58034 ainoassa portaassa, on jo mainittu edellä, ja on siten selvää, että monostabiili multivibraattori 104 voidaan jakaa kahteen peräkkäin kytkettyyn multivibraattoriin.

Monostabiilin multivibraattorin 104 ulostulosignaali S2g dif-ferentoidaan differentoimispiirissä 105 ja ilmaistaan eli leikataan, ilmaisimessa 106, niin että saadaan kuvion 220 esittämä aaltomuoto S2y, joka käsittää sarjan pulsseja, jotka ajallisesti vastaavat mono-stabiilin multivibraattorin 104 synnyttämän jokaisen pitkän pulssin jättä-reunaa. .'Jämä pulssit johdetaan sitten flin-flon-piiriin 107, saattaen tämän vaihtamaan johtotilaansa jokaisen pulssin esiintyessä ja siten muodostamaan kuviossa 22H esitettyä sakara-aaltoa S2g. Tämä aalto vaihtaa johtotilaansa synkronisesti vaakasuoran tahdistusjakson kanssa, muttei täsmällisesti sinä hetkenä, jolloin jokainen vaakatah-distuspulssi ilmenee- Sakara-aaltoa S^g käytetään ohjaamaan kytkin-piiriä 99 ja saattamaan tämän sopivasti johtavaksi niin, että se kehittää kuvion 22C esittämää jatkuvaa signaalia S2·^.

Sen varmistamiseksi, että flip-flop-niiri 107 muodostaa ulos-tulosognaalia S2g, jolla on oikea eikä käänteinen polariteetti, käytetään tunnistuspiiriä. Tähän tunnistuspiiriin kuuluu verhokäyrän ilmaisin, joka toteaa signaalien olemassaoloa muuntimilla 95a ja. 95b niillä juovajaksoilla, joilla magneettinauhalta on signaaleja poimittavissa. Verhokäyräilnaisimen ulostuloa esittää signaali S2^ kuviossa 221, ja tämä aalto differentoidaan differentoimisniirissä 109 ja ilmaistaan ilmaisimella 110, niin että saadaan kuvion 22J esittämä pulssijono C^q, vastaten niiden jaksojen tuloreunoja, joilla muuntimilla 95a ja 95b poimitaan signaaleja. Aaltomuodon S^Q esittämiä pulssignaaleja viivästetään hieman niin että saadaan kuvion 22K esittämä signaali 3^, ja tänä signaali johdetaan sitten flip-flop-pii-riin 107 tunnistussignaalina. Mikäli flip-flop-niiri toimii oikein, pulssin 3-^ saapuminen ei aiheuta, flip-flop-piirin johtotilan muutosta. Jos toisaalta flip-flop-piiri kehittää signaaleja, joilla on väärä polariteetti, kytkinpiirin 99 ohjaamista varten, saattaa seuraa-va nulssi 3,·, flip-flop-piirin johtotilan vaihtamaan. Kuten edellä J ± esitettiin kuvion 13 yhteydessä, mikäli signaalit on tallennettu nauhalle sillä tavoin, että tarvitaan flip-flop-piirin 107 johtotilan muutosta jokaisen uuden kentän alkaessa, tämän tulee aikaansaamaan automaattisesti ensimmäinen uudessa kentässä sattuva pulssi S^.

Eräs etu videosignaalin keskeyttämisessä täydellisesti joka toisella juovajaksolla on se, että vierekkäisten viistojen raitojen välinen etäisyys keskeltä keskelle voidaan saattaa mahdollisimman 22 58034 pieneksi. Tätä on esitetty kuviossa 23, jossa vierekkäiset raidat 85a - 85c ovat aivan lomittain niin, että esim. vierekkäisten raitojen 85a ja 85b kesken välimatka on vain hieman suurempi kuin puolet raidan leveydestä.

Edellä olevissa esimerkeissä otetaan signaalista näytettä joka toisella juovajaksolla ja sen jälkeen se tallennetaan. On kuitenkin selvää, että signaalista voidaan ottaa näytteitä esim. vain joka kolmannella tai neljännellä juovajaksolla tai vastaavalla tavalla ja sen jälkeen tallentaa sitä.

Claims (36)

1. Menetelmä magneettinauhan alueen hyväksikäytön parantamiseksi videosignaalin tallennuksessa, jossa signaalissa on juova- ja osakuvajaksoja, tunnnettu siitä, että se sisältää vaiheet A. ainakin osan videosignaalin taajuuskaistasta avaintami- nen; B. avainnetun signaalin tallentaminen yhdensuuntaisille raidoille nauhalle, jotka raidat ulottuvat viistoon nauhan kulkusuuntaan nähden, jolloin alueet, joille avainnetut osat on tallennettu kullekin raidalle, ovat asetetut niin, että niiden reunat ovat olennaisesti linjassa sellaisten alueiden lähinnä olevien reunojen kanssa, joille avainnetut osat eivät ole tallennetut vierekkäisellä raidalla; sekä C. videosignaalin jälleenmuodostaminen tallennetusta, avain-netusta signaalista tunnustelemalla nauhan yhteduuntaisia raitoja ja jälleenmuodostamalla sille tallennetut signaalit raitojen tunnustele-misen aikana.

2. Laite patenttivaatimuksen 1 mukaisen menetelmän magneettinauhan alueen hyväksikäytön parantamiseksi videosignaalin tallennuksessa, jossa signaalissa on juova- ja osakuvajaksoja, toteuttamiseksi, tunnettu siitä, että se sisältää A. avainnuselimet (12, 73) ainakin osan signaalin erillään toisistaan esiintyvien, olennaisesti samanläisten jaksojen avaintami-seksi; B. tallennuselimet (7, 18; 19; 74, 76), jotka on kytketty vastaanottamaan resultoivan avainnetun signaalin sen tallentamiseksi nauhan (23s 84) vierekkäisten yhdensuuntaisten raitojen (24, 85) erillään toisistaan oleville alueille, niin että niiden alueiden reunat, joille avainnetut osat on tallennettu kussakin raidassa, ovat olennaisesti linjassa sellaisten alueiden lähinnä olevien reunojen kanssa, joille avainnettuja osia ei ole tallennettu seuraavalla vierekkäisellä raidalla;sekä C. jälleenmuodostuselimet raitojen tunnustelemiseksi ja niille tallennettujen signaalien uudelleenmuodostamiseksi.

3· Patenttivaatimuksen 2 mukainen laite, tunnettu siitä, että laite värivideosignaalin muodossa olevan videosignaalin käsittelemiseksi sisältää lisäksi suodatinelimen (8) värikkyyskomponentti-en erottamiseksi videosignaalista, jolloin suodatinelin on kytketty avaintamiselimeen värikkyyskomponenttien johtamiseksi siihen.

4. Patenttivaatimuksen 3 mukainen laite, tunnettu siitä, että se sisältää A. valotiheyssignaalinsuodatinelimet (2) ja 2H 58034 B. elimet (3, 4, 5, 6, 7) valotiheyssignaalin kytkemiseksi tallennuselimeen valotiheyssignaalin ja värikkyyssignaalin mainittujen avainnettujen komponenttien tallentamiseksi nauhalle.

5. Patenttivaatimuksen ^ mukainen laite, tunnettu siitä, että mainitut elimet (3, 5, 6, 7) valotiheyssignaalin kytkemiseksi tallennuselimeen käsittävät taajuusmodulaattorin (5), oskillaattorin, jolla on suurempi taajuus kuin valotiheyssignaalilla, moduloimiseksi.

6. Patenttivaatimuksen 5 mukainen laite, tunnettu taa-juusmuuntimesta (9) joka on yhdistetty suodatinelimeen (8) mainittujen värikkyyskomponenttien muuntamiseksi taajuusmoduloidun oskillaattorin taajuuskaistaa alemmalle taajuuskaistalle.

7. Patenttivaatimuksen 6 mukainen laite, tunnettu siitä, että taajuusmuunnin (9) on kytketty avainnuselimeen (12), niin että avainnuselin avaintaa taajuusmuunnetun värikkyyssignaalin.

8. Patenttivaatimuksen 2 mukainen laite, tunnettu siitä, että se käsittää elimet (70, 71, 72) koko videosignaalin yhdistämiseksi avainnuselimeen (73).

9. Patenttivaatimuksen 2 mukainen laite, tunnettu siitä, että avainnuselin (12, 73) avaintaa videosignaalin vuorottelevat juova-j aksot.

10. Patenttivaatimuksen 9 mukainen laite, tunnettu siitä, että jos videosignaalissa on kuvajaksot, joista kukin käsittää kaksi rivihyppäyksellä siirtynyttä osakuvajaksoa, avainnuselin (12, 73) on sovitettu avaintamaan vuorottelevia juovajaksoja samassa järjestyksessä ensimmäisessä ja toisessa osakuvajaksossa ja avaintamaan vuorottelevia juovajaksoja käännetyssä järjestyksessä kolmannessa ja neljännessä osakuvajaksossa.

11. Patenttivaatimuksen 10 mukainen laite, tunnettu siitä, että ensimmäinen ja toinen osakuva muodostavat ensimmäisen kuvan ja kolmas ja neljäs osakuva muodostavat toisen kuvan, jolloin samalla avainnuselin (12, 73) on sovitettu toimittamaan avainnussignaaleja ilman kääntämistä koko ensimmäisen ja toisen kuvan käsittävän kuvan-osan aikana.

12. Patenttivaatimuksen 11 mukainen laite, tunnettu siitä, että ensimmäinen osakuva muodostaa ensimmäisen kuvan viimeisen osakuvan ja toinen ja kolmas osakuva muodostavat toisen kuvan kaksi osa-kuvaa ja neljäs osakuva muodostaa kolmannen kuvan ensimmäisen osakuvan, jolloin samalla avainnuselin (12, 73) on sovitettu vaihtamaan avainnussignaalien järjestystä kunkin mainitun kuvan alussa.

13. Patenttivaatimuksen 12 mukainen laite, tunnettu siitä, että avainnuselin (12, 73) käsittää: ?5 580 34 A. elimen (17) ensimmäisen suorakaide-avainriussignaalin kehittämiseksi, jonka "on"- ja "off"-jaksot ovat kumpikin sama kuin yksi mainituista juovajaksoista, B. elimet (29) toisen suorakaide-avainnussignaalin kehittämiseksi, jonka "on"- ja "off"-jaksot ovat kumpikin sama kuin yksi mainituista osakuvajaksoista, C. ensimmäinen JA-EI-portti (31) molempien ensimmäisten ja toisten avainnussignaalien yhdistämiseksi yhdellä polariteetilla, D. toinen JA-EI-portti (32) molempien ensimmäisten ja toisten avainnussignaalien yhdistämiseksi vastakkaisella polariteetilla, ja E. kolmas JA-EI-portti (33), joka on yhdistetty ensimmäiseen ja toiseen JA-EI-porttiin niiden molempien ulostulosignaalien yhdistämiseksi, niin että ne muodostavat lopullisen avainnussignaalin signaalien mainittujen osien avaintamiseksi.

14. Patenttivaatimuksen 9 mukainen laite, tunnettu siitä, että avainnuselin käsittää: A. elimet (108, 109, 110) jatkuvan suorakaidesignaalin kehittämiseksi, jonka jakso on sama kuin kaksi vaakasuoran juovan jaksoa, ja B. viivästyselimet (111) mainitun signaalin kunkin aallon etu- ja takareunan viivästämiseksi määrätyn ajan kunkin vaakasuoran juovajakson alkuun nähden.

15. Patenttivaatimuksen 14 mukainen järjestelmä, tunnettu siitä, että viivästyselin käsittää monostabiilin multivibraattorin.

16. Patenttivaatimuksen 15 mukainen järjestelmä, tunnettu siitä, että monostabiili multivibraattori on ajoitettu kehittämään pulsseja, joiden pituus on suurempi kuin puolet vaakasuorasta juova-jaksosta ja joiden etureuna oleellisesti sattuu yhteen kunkin vaakasuoran juovajakson alkamisen kanssa.

17. Patenttivaatimuksen 2 mukainen järjestelmä, tunnettu siitä, että tallennuselin käsittää A. nauhansiirtoelimet nauhan siirtämiseksi ensimmäiseen suuntaan tallennuksen aikana, B. muuntoelimet (22a, 22b), sekä C. muuntopäänsiirtoelimet tallenuspäiden siirtämiseksi mainittuja yhdensuuntaisia raitoja pitkin, muunto elimien määrätessä kunkin raidan leveyden, ja nauhansiirtoelimen kuljettaessa nauhaa muuntimeen nähden sellaisella etäisyydellä, että vierekkäisten raitojen keskivälien välinen etäisyys ei ole oleellisesti suurempi kuin yhden raidan leveys. 26 58034 l8. Patenttivaatimuksen 17 mukainen järjestelmä, tunnet- t u siitä, että vierekkäisten raitojen välimatka keskeltä keskelle on oleellisesti sama kuin yhden raidan leveys.

19· Patenttivaatimuksen 17 mukainen jälrjestelmä, tunnet- t u siitä, että mainittu välimatka keskeltä keskelle on pienempi kuin yhden raidan leveys.

20. Patenttivaatimuksen 17 mukainen järjestelmä, tunnettu siitä, että muuntoelimet rajoittavat ilmavälin pääasiassa kohtisuoraan kutakin raitaa vastaan.

21. Patenttivaatimuksen 17 mukainen järjestelmä, tunnettu siitä, että muuntoelimet käsittävät ensimmäisen muuntimen, jolla on ilmarako ensimmäisessä atsimutkulmassa, sekä toisen muuntimen, jolla on ilmarako toisessa atsimutkulmassa.

22. Patenttivaatimuksen 17 mukainen järjestelmä, tunnettu siitä, että valikoidut osat avainnetaan vuorottaisilla juovajaksoilla ja vierekkäisten raitojen kyseiset alueet ovat toisiinsa nähden siirtyneet yhtälön P cos Θ : (x--^)h mukaan, jossa P on samojen pisteiden etäisyys vierekkäisissä raidoissa mitattuna nauhan liikesuuntaan, Θ on mainitun liikesuunnaan ja raitojen suunnan välinen kulma, h on etäisyys raitoja pitkin yhden juovaj akson tallentamiseksi ja x on kokonaisluku.

23. Patenttivaatimuksen 22 mukainen järjestelmä, tunnettu siitä, että tallennuselimet käsittävät elimet raitojen tallentamiseksi suunnassa, jolla on komponentti nauhan liikkumissuunnassa, ja x on pariton kokonaisluku. 2*J. Patenttivaatimuksen 22 mukainen järjestelmä, tunnettu siitä, että tallennuselimet käsittävät elimet raitojen tallentamiseksi suunnassa, jolla on komponentti nauhan liikkumissuunnassa, ja x on parillinen kokonaisluku.

25- Patenttivaatimuksen 22 mukainen järjestelmä, tunnettu siitä, että tallennuselimet käsittävät elimet raitojen tallentamiseksi suunnassa, jolla on komponentti päinvastaiseen suuntaan kuin nauhan liikkumissuunta, ja että x on parillinen kokonaisluku.

26. Patenttivaatimuksen 22 mukainen järjestelmä, tunnettu siitä, että tallennuselimet käsittävät elimet raitojen tallentamiseksi suunnassa, jolla on komponentti päinvastaiseen suuntaan kuin nauhan liikkumissuunta, ja että x on pariton kokonaisluku.

27- Patenttivaatimuksen 2 mukainen laite, tunnettu siitä, että jälleenmuodostuselin käsittää taajuusdemodulointielimet (39). ?8. Patenttivaatimuksen 27 mukainen laite, tunnettu siitä, että se käsittää elimet signaalin j älleenrriuodostu stettuj on osien taa- 58034 juuden muuntamiseksi.

29. Patenttivaatimuksen 2 mukainen laite, tunnettu siitä, että jälleenmuodostuselin käsittää: A. elimet (98) jälleenmuodostettujen signaalien jaksojen viivästämiseksi, joissa mainitut osat ovat olemassa viivästyneiden toistojen muodostamiseksi jälleenmuodostetuista jaksoista, viivästyksen kestoisuuden ollessa yhden mainitun jakson pariton monikerta; ja B. elimet (99) jälleenmuodostettujen signaalien ja viivästyneiden toistojen yhdistämiseksi jatkuvan signaalin muodostamiseksi.

30. Patenttivaatimuksen 29 mukainen laite, tunnettu siitä, että se käsittää elimet jälleenmuodostettujen signaalien mainittujen osien syöttämiseksi viivästyselimeen ainoastaan sellaisten jaksojen aikana, joissa toistetut signaalit esiintyvät.

31. Patenttivaatimuksen 30 mukainen laite, tunnettu siitä, että mainitut syöttöelimet käsittävät: A. taajuusmuuntimen B. lähteen sen taajuisten värähtelyjen aikaansaamiseksi, joka on sovelias jälleenmuodostettujen signaalien muuntamiseksi ennalta-määrätylle taajuuskaistalle; ja C. kytkinelimet oskillaattorin kytkemiseksi taajuusmuunti-meen ainoastaan mainittujen signaalin osien esiintyessä.

32. Patenttivaatimuksen 31 mukainen laite, tunnettu siitä, että se käsittää tunnistuspiirin, joka on kytketty vastaanottamaan signaaleja mainittujen signaalien osien esiintymisaikana ja mainittuihin kytkinelimiin ohjaussignaalin johtamiseksi signaalin mainituista osista kytkinelimen ajoituksen ohjaamiseksi.

33. Patenttivaatimuksen 2 mukainen laite sellaisten videosignaalien jälleenmuodostamiseksi, joka on tallennettu magneettinauhalle sarjalle vierekkäisiä raitoja, jolloin ainakin osa mainituista signaaleista on tallenttu jaksottaisille tallennetuille jaksoille, joilla on olennaisesti sama pituus ja joita erottavat olennaisesti yhtä pitkät välissäolevat jaksot, jolloin tallennetut jaksot kussakin raidassa ovat rinnakkain vierekkäisen raidan välissäolevien jaksojen kanssa ja jolloin laite on tunnettu siitä, että se käsittää A. muuntoelimen (35a, 35b) raidalle tallennettujen signaalien sähköisten toistojen kehittämiseksi; B. elimet (57) toistuvien jaksottaisten signaalien viivästämiseksi ajanjaksona, joka on yhtä suuri kuin yhden mainitun ajoittaisen tallennetun jakson pariton monikerta viivästettyjen toistojen kehittämiseksi toistetuista jaksottaisista signaaleista; sekä C. elimet (58) toistettujen ajoittaisten signaalien ja viivästyneiden toistojen yhdistämiseksi jatkuvan signaalin aikaansaamiseksi 28 5 8 0 3 4

34. Patenttivaatimuksen 33 mukainen laite, tunnettu A. kytkinelimestä (47), joka on sovitettu aktivoitavaksi synkronisesti toistettujen jaksottaisten signaalien vaakatahdistus-signaalin komponenttien kanssa; sekä B. tunnistuselimet (45) jotka ovat erikseen toistettujen jaksottaisten signaalien ohjaamia mainittujen kytkinelinten toimin-tajärjestyksen ohjausta varten.

35- Patenttivaatimuksen 34 mukainen laite, tunnettu siitä, että kytkinlaite (99) käsittää: ensimmäisen sisäänmenoliitännän, joka on yhdistetty mainittuihin kytkinelimiin (95a, 95b) jaksottaisen signaalin vastaanottamiseksi siitä, toisen sisäänmenoliitännän, joka on yhdistetty viivästy.selimeen viivästettyjen toistojen vastaanottamiseksi siitä, sekä ulostuloliitännän, joka on yhdistetty vuorotellen ensimmäiseen ja toiseen sisäänmenoliitäntään jatkuvan signaalin muodostamiseksi jaksottaisesta signaalista ja viivästetystä toistosta, laitteen käsittäessä: A. tahdistuspiirin, joka on kytketty kytkinelimen ulostulo-liitäntään tahdistuspulssisignaalin kehittämiseksi jatkuvasta signaalista, sekä B. aktivointielimen (107), joka on yhdistetty kytkinelimeen sen toiminnan ohjaamiseksi ja joka on yhdistetty tahdistuspiiriin, jotta tämä ohjaisi sitä, jolloin tunnistuselin (108, 109, 110, 111) on kytketty muuntoelimeen jaksottaisten elinten vastaanottamiseksi siitä ja on kytketty aktivointielimeen (107) kytkinelimen toiminnan aikasuhteen ohjaamiseksi, jonka johdosta mainitut ulostuloliitännät ovat sovitetut yhdistettäviksi ensimmäiseen sisäänmenoliitäntään jokaisen jaksottaisen signaalin vastaanottamiseksi ja yhdistettäviksi toiseen sisäänmenoliitäntään jokaisen viivästetyn toiston vastaanottamiseksi siitä.

36. Patenttivaatimuksen 34 mukainen laite tallennetun videosig naalin käsittelemiseksi, joka videosignaali sisältää valotiheyskom-ponentin ja vaakatahdistussignaaleja, jotka on tallennettu kuhunkin jaksottaiseen jaksoon ja kuhunkin välissäolevaan jaksoon, sekä värikkyys- ja väripulssisignaaleja, jotka tallennetaan jaksottaisiin jaksoihin vuorottelevien juovajaksojen aikana, tunnettu siitä, että se käsittää: A. valotiheyspiirin (39), joka on yhdistety muuntoelimeen valotiheyskomponentin ja vaakatahdistussignaalien toistamiseksi; B. tahdistuspiirin (40), joka on yhdistetty valotiheyspiiriin mainittujen tahdistussignaalien johtamiseksi pois siitä ja joka on kytketty kytkinelimeen (47) tämän kytkentätahdin ohjaamiseksi; sekä 29 5 8 0 3 4 C. värikkyys- ja väritahdistussignaalipiirin (38, 42, 44, 50, 55, 56, 57, 60, 61, 63), joka on kytketty muuntoelimeen värikkyys- ja väritahdistussignaalien toistamiseksi vuorottelevissa juova-jaksoissa, jolloin elin (45) kytkinelimen (47) toiminnan ohjaamiseksi on kytketty värikkyys- ja väritahdistuspulssisignaalipiiriin väri-tahdistuspulssisignaalien johtamiseksi pois siitä vuorottelevissa juovajaksoissa kytkinelimen toimintajärjestyksen ohjaamiseksi.

37· Patenttivaatimuksen 33 mukainen laite tallennetun videosig naalin käsittelemiseksi, joka videosignaali sisältää valotiheyskompo-nentin ja vaakatahdistussignaaleja, jotka on tallenttu kuhunkin jaksottaiseen jaksoon, jolloin värikkyys- ja väritahdistuspulssisig-naalit on järjestetty muunnettaviksi ennaltamäärätylle taajuuskaistalle ja tallennettaviksi vuorotteleville juovajaksoille, tunnet-t u siitä, että se lisäksi käsittää: A. valotiheyspiirin (39), joka on kytketty muuntoelimeen valotiheyskomponentin ja vaakatahdistussignaalien toistamiseksi; B. tahdistuspiirin (40), joka on kytketty valotiheyspiiriin tahdistussignaalien johtamiseksi pois siitä; C. värikkyys- ja väritahdistuspulssisignaalipiirin (38, 42, 44, 50, 55, 56, 57), joka on kytketty muuntoelimeen värikkyys ja väritahdistussignaalien toistamiseksi vuorottelevien juovajaksojen aikana ja joka käsittää: (1) taajuusmuuntimen (55) (2) elimet (50, 52, 53 54) kantotaajuussignaalin syöttämiseksi taajuusmuuntimeen ja värikkyys- ja väritahdistuspulssisignaa-lin taajuuden jälleenviemiseksi alkuperäiselle taajuuskaistalle sekä (3) kytkinelimet (54) mainitun kantotaajuussignaalin syöttämiseksi taajuusmuuntimeen ainoastaan mainittujen vuorottelevien juova-jaksojen aikana. 30 58034