FI118479B - Menetelmä, nostin ja järjestely rainanmuodostuskoneessa olevan kudoksen vaihtamiseksi sekä vastaava rainanmuodostuskone - Google Patents

Description

'Τ' 118479

MENETELMÄ, NOSTIN JA JÄRJESTELY RAINANMUODOSTUSKONEESSA OLEVAN KUDOKSEN VAIHTAMISEKSI SEKÄ VASTAAVA RAINANMUODOSTUSKONE

Keksinnön kohteena on menetelmä rainanmuodostuskoneessa olevan 5 kudoksen vaihtamiseksi, jossa menetelmässä rainanmuodostuskoneen hoitopuolelle kuuluu palkit, joiden palkkien väliin muodostetaan rako suljetun silmukan muodostavan kudoksen vaihtamiseksi. Keksintö koskee lisäksi vastaavaa nostinta, järjestelyä ja rainanmuodostuskonetta.

10

Tekniikan tasossa tunnetaan menetelmiä, joissa paperikoneen runko varustetaan poistettavilla välikappaleilla. Nämä välikappaleet poistetaan paikoiltaan suljetun silmukan muodostavan kudoksen vaihtamiseksi. Yleisesti runko-osan käyttöpuolella on is kantileveerauspalkit runko-osan kannattamiseksi välikappaleiden poistamisen jälkeen. Kantileveeraus on järeä ratkaisu, jossa on tukevat rakenteet jännityksien johtamiseksi halutusti paperikonehallin perustuksiin. Kantileveerauksesta halutaan tunnetusti luopua, sillä sen toteuttaminen aiheuttaa huomattavat kustannuk-2o set. Kustannussäästöä tulee, sillä paperikonehallin perustukset kevenevät ja rakennustilaa vaaditaan vähemmän.

·* · • · · • ·’ Kantileveeraus voidaan korvata esimerkiksi patentin FI 103421

•M

• * ···* mukaisella ratkaisulla, jossa rainanmuodostuskoneen hoitopuolel- * ··♦ ···! 25 le pystysuuntaisien runkopalkkien väliin kuuluu erityinen * · • · · ί·ί ; kudoksen sisäänajolaite. Sisäänajolaitteessa vetolaitteena toimii hihnan ympäröimä telasto. Sisäänajolaite mahdollistaa · · · kantileveerauksesta luopumisen, mutta on rakenteeltaan monimutkainen ja sisältää paljon kuluvia osia. Osat ovat lisäksi 30 erikoisvalmisteisia, jolloin niiden valmistajia on vähän.

• · · :.,„ϊ Lisäksi kudos joutuu mekaanisen puristuksen kohteeksi runkojen ; .·, painon välittyessä sen ylitse. Tällöin kudos saattaa vaurioitua ··· ,*··. mekaanisen puristusvoiman vuoksi. Käytettäessä telastorakennetta • · ··· voi telastoa ympäröivään hihnaan tarttua likaa, joka vaurioittaa * * * • ·’ 35 vaihdettavaa kudosta.

* * φ 2 118479

Keksinnön tarkoituksena on aikaansaada rainanmuodostuskoneessa olevan kudoksen vaihtamiseksi uudenlainen menetelmä, joka soveltuu erilaisille kudoksille. Tämän keksinnön mukaisen menetelmän tunnusomaiset piirteet ilmenevät oheisesta patentti-5 vaatimuksesta 1. Keksinnön tarkoituksena on myös aikaansaada rainanmuodostuskoneessa olevan kudoksen vaihtamiseksi uudenlainen järjestely, jonka rakenne on entistä yksinkertaisempi. Tämän keksinnön mukaisen järjestelyn tunnusomaiset piirteet ilmenevät oheisesta patenttivaatimuksesta 7. Lisäksi keksinnön tarkoituk-10 sena on aikaansaada rainanmuodostuskoneessa olevan suljetun silmukan muodostavan kudoksen vaihtamiseksi uudenlainen nostin, jolla kudos voidaan vaihtaa aiheuttamatta kudokseen ylimääräistä kuormitusta. Tämän keksinnön mukaisen nostimen piirteet ilmenevät oheisesta patenttivaatimuksesta 5. Keksintö koskee myös is uudenlaista entistä yksinkertaisempaa rainanmuodostuskonetta, jossa monenlaiset kudokset voidaan vaihtaa aiheuttamatta kudokseen ylimääräistä kuormitusta. Tämän keksinnön mukaisen rainan-muodostuskoneen tunnusomaiset piirteet ilmenevät oheisesta patenttivaatimuksesta 11. Keksinnön mukaisessa ratkaisussa 20 käytetään yllättäen väliainetta rakojen ylläpitämiseen runko-palkkien välissä. Tällöin Kudos voidaan vaihtaa näiden väliai- • * · • ·* neella ylläpidettyjen rakojen kautta kudoksen vaurioitumatta.

• • · • # * · · ···: Rainanmuodostuskoneella on useita suljetun silmukan muodostavia • · • · · ·** : 25 kudoksia, jotka pitää vaihtaa tarvittaessa. Rainanmuodostusko- neella tarkoitetaan tässä hakemuksessa paperin ja kartongin • · · *...· valmistuksessa käytettäviä koneita, joissa on vaihdettavia kudoksia. Tällaisia ovat esimerkiksi paperi-, kartonki-, tissue-ja sellukoneet sekä hihnakalanterit. Suljettuja silmukoita ovat • · · ί.,,ί 30 muun muassa formeerausosalla olevat viirat ja puristinosalla . olevat huovat. Kudosten vaihtamiseksi rainanmuodostuskoneen * i * · · .··. hoitopuolen pystysuuntaisten runkopalkkien väliin muodostetaan • · · raot. Näiden rakojen kautta suljetun silmukan muodostava kudos • · · • saadaan vaihdetuksi. Yllättäen raon muodostamisen jälkeen rakoa 35 ylläpidetään väliainenostimella, jossa nostava vaikutus perustuu väliaineen välittämään paineeseen toisin kuin tunnetussa teknii- 3 118479 kassa. Tunnetussa tekniikassa nostava vaikutus perustuu laitteen kudokseen kohdistamaan mekaanisen kosketuksen. Yllättäen molemmin puolin kudosta järjestetään paineistettavat kammiot, joita rajoittavat tiivistyselimet tiivistetään kudosta vasten paineis-5 tettaessa kammiot. Tällöin väliaineen paineella pidetään yllä kantavien palkkien väliin muodostunutta rakoa. Kudos voidaan johtaa palkkien välistä raon kautta, jota muodostamisen jälkeen ylläpidetään väliainenostimella. Kudos voidaan johtaa rainanmuo-dostuskoneeseen tai siitä pois. Kudoksen johtaminen muodostuneen ίο raon lävitse tapahtuu yksinkertaisimmillaan vetämällä kudosta kudoksen reunasta. Kudoksen reunaan voidaan lisätä tartuntaväli-neitä vetämisen helpottamiseksi. Keksinnön mukainen aiempaa yksinkertaisempi menetelmä kudoksen vaihtamiseksi mahdollistaa uusien runkomuotoilujen käyttämisen. Rakenteen ollessa entistä 15 yksinkertaisempi sen valmistaminen on huomattavasti halvempaa. Samalla vältetään lukuisten erikoisvalmisteisten komponenttien käyttäminen, jolloin komponenttien valmistusta voidaan myös kilpailuttaa entistä tehokkaammin. Käytännössä kudoksen vaihtaminen raosta tapahtuu väliaineen lävitse, jolloin vaihtaminen on 20 lähes kitkatonta. Toisin sanoen kudoksen siirtämiseen vaaditaan entistä vähemmän voimaa. Kudokseen kohdistuva paine on myös • * · : ·* tasainen koko tiivistyselimien rajaamalla alueella, jolloin ·** • · *···* vältytään haitallisilta painepiikeiltä. Väliainenostimella vältetään täten vahingoittavan voiman kohdistuminen kudokseen.

• · : 25 Lisaksi keksinnön mukaisella laitteella vältetään tekniikan * tasossa tunnetun hihnan käyttäminen. Tekniikan tason mukaisessa ··· ratkaisussa käytettävä hihna voi likaantua, jolloin siitä voi aiheutua merkittävä vaihdetavan kudoksen vaurioitumisriski.

• · ♦ • * · ··· ~ · * · 30 Eräässä menetelmän sovellusmuodossa raon muodostamiseen käyte- . .·. tään toimilaitetta. Toimilaite voi olla esimerkiksi siltanostu- • * « * · · .*··. ri, tunkki tai väliainenostin. Toimilaitteen käyttö lopetetaan, • ♦ *·· kun kudos on saatu väliainenostimessa olevien tiivistyselimien • « · • väliin. Kudoksella tarkoitetaan tässä kudosta hyvin laajasti.

35 Kudokseksi ajatellaan esimerkiksi kudospalaset, jotka on kiinnitetty kudokseen. Tällaisia kudospalasia voidaan käyttää, sillä 4 118479 niiden käsittely on joissakin tilanteissa helpompaa kuin kudoksen. Kudospalasilla voidaan myös ehkäistä kudoksen vaurioitumista vaihdettaessa. Kokonaisuudessaan toimilaitetta käytetään raon synnyttämiseen ja ylläpitämiseen kunnes väliainenostimen tiivis-5 tyselimien välissä on kudos. Kudoksen ollessa tiivistyselimien välissä voidaan kudoksen molemmin puolin järjestetyt kammiot paineistaa. Paineistettaessa kammiot tiivistyselimet tiivistyvät kudosta vasten, jolloin väliainenostin pitää muodostetun raon yllä mahdollistaen kudoksen viemisen raon lävitse. Edullisesti ίο kammioiden paineistaminen tehdään ennen toimilaitteen nostavan vaikutuksen poistamista, jolloin vältetään kudokseen muutoin väliaikaisesti kohdistuva mekaaninen rasitus. Vastaavasti esitetty järjestely voidaan toteuttaa käännetyssä järjestyksessä otettaessa kudos pois raosta. Kun laitetaan toimilaitteet is ylläpitämään rakoa ennen paineen poistamista väliainenostimesta, vältetään kudoksen jättöreunaan muutoin väliaikaisesti kohdistuva mekaaninen rasitus.

Keksintöä kuvataan seuraavassa yksityiskohtaisesti viittaamalla 20 oheisiin eräitä keksinnön sovelluksia kuvaaviin piirroksiin, ·. , joissa

• · * J

• • » ·· • · • ·

Kuva 1 esittää konesuuntaisen leikkauksen rainanmuodostusko- *·· "** neen puristinosan rakenteesta, johon kuuluu keksinnön • · · • t t *’*.* 25 mukaisia väliainenostimia, • · ·

Kuva 2 esittää koneen poikkisuunnassa leikattuna rainanmuo- • · *···* dostuskoneen käyttö- ja hoitopuolen palkit, joiden hoitopuolen palkkien välissä on keksinnön mukaiset • · · *···* väliainenostimet, ·« * · ’···* 30 Kuva 3 esittää toisen sovellusmuodon keksinnön mukaisesta : väliainenostimesta, ···

Kuva 4 esittää konesuuntaisen poikkileikkauksen kuvan 3 mu- •v. kaisesta väliainenostimesta kudoksen ollessa tiivis- • · tyselimien välissä, • · 35 Kuva 5 esittää kolmannen sovellusmuodon keksinnön mukaisesta väliainenostimesta, 5 118479

Kuva 6 esittää konesuuntaisen poikkileikkauksen kuvan 5 mukaisesta väliainenostimesta kudoksen ollessa tiivis-tyselimien välissä,

Kuva 7 esittää konesuuntaisen poikkileikkauksen neljännestä s sovellusmuodosta, jossa on väliainenostimen pintojen sisään painuvat tiivistyselimet ja irrotettavissa olevat tukipalaset, ja

Kuva 8 esittää viidennen sovellusmuodon keksinnön mukaisesta väliainenostimesta ylhäältäpäin kuvattuna.

10

Kuvassa 1 esitetään rainanmuodostuskoneen, joka voi olla esimerkiksi paperi- tai kartonkikone, puristinosa 12 leikattuna rainanmuodostuskoneen konesuunnassa. Puristusnippi 14 muodostuu ylätelan 16 ja alatelan 18 välille. Kuvan 1 leikkaus on tehty 15 koneen keskivaiheilta ja sitä katsotaan käyttöpuolelta, jolloin hoitopuolen palkit 21, jotka koostuvat palkeista 20 ja vaakapal-keista 22 peittyvät osin telojen taakse. Painovoima kannatellaan etenkin pystypalkeilla, jotka voivat olla myös vinossa. Painovoiman suunnassa kantavista palkeista käytetään nimitystä 20 pystypalkki, joka ei rajaa palkin muotoa tai asentoa. Puris-tinosalla 12 oleva kudos 24 on tuettu päättymättömäksi silmukak- • · · • j" si telojen 16, 18, 19 avulla. Telat 16, 18, 19 puolestaan ovat • · ’···* edelleen tuetut palkeista 21, eli tarkemmin pysty- 20 ja vaaka- ··· •••ί palkeista 22, muodostuvalla rungolla. Hoitopuolen palkkien 21 • · • · · ί.ί Ϊ 25 välissä on avattavissa oleva välirakenne 26. Yllättäen välira-kenteen yhteydessä on väliainenostin 10. Kuvassa 1 esitetyssä ·♦* ·...· tilanteessa väliainenostimet 10 ovat pois käytöstä ja kudos 24 on paikoillaan puristinosalla 12. Väliainenostimeen 10 kuuluu paineistettava kammio 30, sekä tiivistyselimet 32. Paineistetus- ·«· 30 sa tilassa kudoksen ollessa tiivistyselimien välissä kudoksen . ,·. molemmin puolin on kammio, ja kammiota rajoittavat tiivistyseli- • · · • · · ,···. met tiivistyvät kudosta vasten. Kudoksella tarkoitetaan myös • kudoksen yhteyteen liitettyjä kudospalasia, joita voidaan • · · • ·] käyttää kudoksen johtamiseksi tiivistyselimien väliin. Käytettä- * ' 35 essä väliainenostinta 10 paineistettua väliainetta 34 johdetaan kammioon 30. Väliaineen 34 johtaminen kammioon 30 tapahtuu 6 118479 kanavaa 36 pitkin. Väliaineen 34 paineistamiseksi tarvitaan paineentuottolaitteet 28. Paineistamalla väliaine paineentuotto-laitteilla paineistetaan välillisesti kammio. Paineentuottolait-teet voivat olla erikseen väliainenostimen käyttämiseksi tai 5 paine voidaan ottaa tehtaanverkosta. Kuvassa 1 on esitetty useita väliainenostimen 10 mahdollisia sijainteja, mutta kuitenkin yhden väliainenostimen sovellus kudoskierrolla on mahdollinen .

10 Kuvassa 2 esitetään rainanmuodostuskoneen poikkisuunnassa katsottuna puristinosan tai formeerausosan käyttopuolen 38 pystypalkit 40 ja hoitopuolen 42 pystypalkit 20. Rainanmuodostuskoneen puristin- tai formeerausosan hoitopuolen 42 pystypalk-kien 20 välissä on edellä kuvatun järjestelyn mukaiset väli- 15 ainenostimet 10. Kuvassa 2 väliainenostimet 10 ovat pois käytöstä eli paineistamattomat. Tällöin kuorma on väliainenosti-mien 10 yhteydessä olevien tukipalasten 44 ja väliainenosti-mien 10 pintojen 46 varassa.

20 Kuvassa 3 esitetään toinen sovellusmuoto keksinnön mukaisesta nostimesta eli väliainenostimesta 10. Väliainenostinta käytetään • · rainanmuodostuskoneessa olevan suljetun silmukan muodostavan

• S

**I kudoksen vaihtamiseksi. Väliainenostimeen kuuluu vastakkaiset ··· I*** pinnat 46, joiden välitse kudos on sovitettu vietävän. Pintojen • φ · • · · ”*.* 25 välissä saadaan ylläpidettyä kudoksen viemiseksi tarvittava rako • # « "** väliaineen paineella. Pintojen 46 yhteyteen kuuluu ainakin yhdet • · ***** paineistettavat kammiot 30, jotka kuvan 3 tapauksessa on auki.

Auki olemisella tarkoitetaan, että kammiot eivät ole toisiaan • r • ♦ · ***** tai kudosta vasten. Kammiot 30 rajoittuvat reunoilla tiivis- »·* • * *···* 30 tyselimiin 32. Keksinnön mukaan tiivistyselimet on sovitettu tiivistymään kudosta vasten kammion ollessa paineistettu.

:*': Esitetyssä sovelluksessa rainanmuodostuskoneessa väliainenosti- ··]·. men yhteyteen kuuluu myös tartuntakohdat 58. Toimilaitteella 56 i · ...\ on sovitettu avattavan pintojen väliin rako, johon kudos asete- • · 35 taan. Toimilaite 56 on edullisesti tunkki 48 ja tartuntakohtina 58 toimivat levikkeet 50. Tunkilla kasvatetaan levikkeiden 7 118479 väliä, jolloin myös tiivistyselimien väliin muodostuu rako, johon kudos laitetaan. Tunkin käyttäminen on yksinkertaista ja tunkki on varmatoiminen ratkaisu. Lisäksi tunkin vaatimat levikkeet 50 ovat valmistettavissa helposti.

5

Kuvassa 4 esitetään konesuuntainen poikkileikkaus kuvan 3 väliainenostimesta 10 kudoksen 24 ollessa pintojen 46 välissä ja kammioiden 30 ollessa paineistettuina. Tiivistyselimet 32 nousevat paineistettaessa uristaan 52 ylös, jolloin kammioi-lo den 30 taustoina olevat pinnat 46 toimivat painepintoina käytön aikana. Tiivistyselimet 32 nousevat urista, kun niiden taustoina olevat tiiviste-elimet 33 muuttavat muotoaan kammion paineen takia. Tiiviste-elimien 33 joutuessa kammion 30 paineen yhteyteen ne muuttuvat litteistä (kuva 7) pyöreäksi, jolloin ne is työntävät tiivistyselimet 32 ulos urista 52. Tiivistyselimien 32 noustessa uristaan 52 muodostuu varsinaiset kammiot 30. Kammioissa 30 oleva paineistettu väliaine pitää rakoa yllä väli-ainenostimen 10 pintojen 46 välissä. Väliainenostin 10 voi olla kytkettynä hoitopuolen 42 pystypalkkien 20 yhteyteen (kuva 2), 20 jolloin se pitää yllä rakoa hoitopuolen pystypalkkien välissä. Tiivistyselimien 32 tullessa ulos uristaan 52 paineistuksen • · * · ί ·* seurauksena voidaan toteuttaa rakenne, jossa pinnat yhtyvät • **· kokonaan poistettaessa paine. Tällöin pintojen koko pinta-ala ...J kantaa kuormaa rainanmuodostuskoneen käytönaikana. Väliainenos- • · : 25 timen 10 ollessa paineistetussa tilassa kudos 24 on tiivistynyt 9 tiivistyselimiä 32 vasten. Vietäessä kudosta 24 pintojen 4 6 999 ·...· välitse tiivistyselimet 32 ovat tiivistyneet vasten kudosta 24, jolloin väliaineen nostava vaikutus pitää rakoa yllä. Toisin *.·.· sanoen tiivistyselimet 32 ovat tiivistyneet kudosta 24 vasten 30 kammion 30 ollessa paineistettu. Kudoksen 24 tiivistymisellä . ,·. tiivistyselimiä 32 vasten ei tarkoiteta täydellistä tiiveyttä 9 9 · • 99 t t .···. vaan riittävää tiiveyttä. Kudoksen merkitys osana tiivistystä on *···* oleellinen, joten kudos on toiminnallinen osa kokonaisuudesta.

• · 9 Σ Oleellista on, että väliaineen paineen voimalla voidaan pitää 35 paperikoneen hoitopuolen pystysuuntaiset palkit toisistaan erillään. Tällöin pysyy pystypalkkien välissä rako, josta kudos 1 1 8479 8 voidaan vetää lävitse. Tiiviyttä tulee tulkita siihen liittyen saavutetaanko sillä haluttu päämäärä. Käytännössä tiivistyseli-mien ja kudoksen rajapinnoissa tapahtuu vuotoa, joka myös voitelee kudoksen ja tiivistyselimien välejä. Lisäksi kudosta 5 pitkin väliainetta pääsee kulkeutumaan pois kammioiden välistä, jolloin myös tapahtuu vuotoa. Sopivalla mitoituksella ja väliaineen paineella väliainenostin toimii suunnitellulla tavalla vuodoista huolimatta.

ίο Kuvassa 4 olevassa sovellusmuodossa väliainenostimen sivulla on levikkeet 50 tunkkia varten. Tunkilla saadaan pintoja 46 ja tiivistyselimiä 32 siirrettyä erilleen toisistaan. Tällöin tiivistyselimien ja siten pintojen väliin muodostuu rako, johon päästään asettamaan kudos. Kuvassa 4 kudos 24 on jo tiivis-15 tyselimien 32 välissä. Kudoksella tarkoitetaan tässä myös kudokseen liitettyä kudoskappaletta, sillä kudokseen voi olla liitetty kudoskappaleet, joiden avulla kudosta lähdetään vetämään tiivistyselimien ja siten myös pintojen väliin. Ohuella tai kiilamaisella kudoskappaleella voidaan kudos vetää jo paineis-20 tettujen kammioiden väliin muodostamatta palkkien väliin rakoa „ . toimilaitteella.

« · * • · * · ··« § * '···' Kuvassa 5 esitetään kolmas sovellusmuoto keksinnön mukaisesta ··· ***j väliainenostimesta 10. Kyseisessä sovellusmuodossa kuvan 3 • « · · 25 sovellusmuotoon oleellisimpana erona on, että tiivistyselimet 32 • · · *·!·* jäävät pinnan 46 ulkopuolelle myös koneen toiminnan ajaksi.

*·* * · *...* Tiivistyselimien 32 ei tarvitse mennä tässä sovellusmuodossa pinnan 46 sisään, sillä sivuilla on irrotettavat tukipalaset 44. Käynnin aikainen rasitus kohdistuu siten tukipalasten kautta ··* 30 runkopalkkien välillä. Tukipalasellinen versio on edullinen • ·*; sovellusmuoto, sillä kiinteiden tiivistyselimien valmistaminen ··* .·*·. on edullisempaa ja ne ovat toirnintavarmemmat kuin liikkuvat ··· tiivistyselimet. Lisäksi kohdistusmuotoilut 54 voivat olla « · · • · * *, sisäänpäin, jolloin kudos on helpommin vaihdettavissa. Kohdis- 35 tusmuotoilut voivat olla kuvassa esitetyn lisäksi esimerkiksi kaarevia pintoja. Lisäksi pystysuuntainen liikematka voi olla 9 118479 hyvin lyhyt, jolloin vältetään ylimääräisten rasitusten kohdistuminen rungon muodostaviin palkkeihin. Kuvassa 5 tukipalaset on piirretty havainnollistamisen vuoksi korkeammiksi kuin niiden tarvitsee olla, joten tiivistyselimien väli on huomattavan 5 suuri. Kuten edellä on todettu, edullisesti väli on pieni, jolloin voidaan välttää ylimääräisten rasitusten kohdistuminen runkoon. Valiainenostimeen 10 kuuluu levikkeet 50, joiden väliä voidaan kasvattaa tunkilla. Kasvatettaessa levikkeiden väliä tunkilla saadaan tukipalaset pois paikoiltaan ja kudos tiivis-10 tyselimien väliin.

Kuvassa 6 esitetään konesuuntainen poikkileikkaus kuvan 5 väliainenostimesta kudoksen 24 ollessa pintojen 46 välissä. Tiivistyselimet 32 tiivistyvät kudosta 24 vasten, ja väliaineen 15 paine pitää pinnat 46 erillään toisistaan. Termillä pinta tarkoitetaan muitakin pintoja kuin tasoja, vaikka kuvien tapauksessa pinnat ovat tasoja. Pinnat voivat yhtä hyvin olla esimerkiksi sisäänpäin kaarevat. Pinnoilla tarkoitetaan laajasti aluetta, jolle paine väliainenostimessa kohdistuu aikaansaaden 20 nostavan voiman. Edullisesti vanha kudos otetaan koneelta pois . ehjänä. Kun levikkeet 50 ovat väliainenostimen molemmilla • · t • * *.,! puolilla, saadaan kudos laitettua ja poistettua katkaisematta.

• · **·' Katkaistaessa vanha kudos levikkeet tarvitaan väliainenostimen • · · •••j rungossa vain koneen hoitopuolen rungossa telaston puolella, • ·*· ··* · 25 jolloin uusi kudos saadaan laitettua paikoilleen ilman, että • ♦ · *·!.* käytetään kudokseen liitettäviä ylimääräisiä kudoskappaleita.

• · · * * · t · »·«

Kuvassa 7 esitetään neljäs sovellusmuoto keksinnön mukaisesta väliainenostimesta. Tässä sovellusmuodossa tiivistyselimet 32 30 menevät pinnoissa 46 olevien urien 52 sisään ollen siellä • ·’· suojassa. Tiivistyselimet nousevat urista, kun niiden taustoina ··· ·***. olevat tiiviste-elimet 33 on saatu paineenalaisiksi ja siten ·· pyöreät (kuva 4) . Kuvassa 7 tiiviste-elimet 33 ovat kuitenkin • · · • · * *, paineettomat ja siten litteät. Sivuilla on lisäksi tukipalaset 35 44. Tällöin tukipalaset 44 on suunniteltu siten, että niiden ollessa paikoillaan pinnat 46 yhtyvät. Tällöin käytön aikainen 10 1 1 8479 rasitus kohdistuu pinnan kokoalalle. Tässä tukipalasellisessa sovelluksessa kohdistusmuotoilut eivät haittaa kudoksen viemistä pakoilleen, jolloin tiivistyselimien tarvitsee tulla pinnasta ulos vain hieman. Lisäksi voidaan välttää runkopalkkeihin 5 aiheutuvia rasituksia.

Valiainenostimessa on oltava kaksi pintaa, joiden välillä paine vaikuttaa. Paine voidaan tuoda pintojen väliin joko yhden tai kahden pinnan lävitse. Formeerausosalla, jossa vaihdettavana 10 kudoksena on viira, paine tuodaan edullisesti ainoastaan yhden pinnan 46 kautta (kuva 6). Toisin sanoen väliaine 34 johdetaan vastakkaisista kammioista 30 vain toiseen, jolloin vain toisen kammion 30 yhteyteen kuuluu kanava 36 (kuva 6) . Tällainen yksinkertainen rakenne on mahdollinen, koska viira läpäisee is väliaineen ja paine pääsee vaikuttamaan väliainenostimen pintojen välillä. Vaikka suoraan kammioista paineistetaan vain toinen, välillisesti väliaineen mennessä viiran lävitse molemmat kammiot paineistuvat. Puolestaan puristinosalla, jossa vaihdettavana kudoksena on huopa, tuodaan paine edullisesti kahden 20 pinnan 46 kautta (kuva 7). Toisin sanoen väliaine 34 johdetaan vastakkaisista kammioista 30 molempiin, jolloin molempien • * *..ί4 kammioiden 30 yhteyteen kuuluu kanava 36 (kuva 7) . Toisin sanoen • · *” molemmat kammiot paineistetaan suoraan. Tällainen rakenne on ·· « Γ” tarpeen, koska kaikki käytettävät huovat eivät läpäise väli- • » · • · · *'*,* 25 ainetta riittävästi yksipuolisen paineentuonnin kannalta. Toisin • · · "* sanoen kaksipuolinen paineentuonti mahdollistaa saman paineen • · **·* läpäisemättömänkin kudoksen molemmin puolin. Tällöin paineistet tu väliaine nostaa pinnat erilleen aiheuttamatta kudosta vauri- • t · **:·* oittavia voimia.

f·* *···: 30

Tiivistyselimien rajaamalle alueelle pyritään saamaan tasainen :***: paine. Painetta voidaan tasata muun muassa tuomalla paine ·*· ··]·. useiden kanavien kautta. Useat kanavat yhden kammion yhteydessä « * [.,[· saattavat tehdä rakenteesta kuitenkin monimutkaisen. Paineen • « 35 tasaamisessa voidaan käyttää hyväksi myös tiivistyselimien muotoa. Tiivistyselin 32 voi olla ylhäältä päin katsottuna n 118479 ympyrän muotoinen tai ainakin kulmista pyöristetty (kuva 8) . Muodolla, jossa ei ole tiukkoja kulmia, päästään tasaisempaan paineeseen tiivistyselimien rajaamalla alueella. Lisäksi kammion pohja voi olla muotoiltu siten, että paine jakaantuu tasaisem-5 min.

Seuraavassa selitetään miten vaihdetaan suljetun silmukan muodostava kudos uuteen hyödyntäen keksinnön mukaista väli-ainenostinta katkaisematta vanhaa kudosta. Ensin koneesta 10 katsottuna rungon ulkopuoleisella toimilaitteella muodostetaan rako tiivistyselimien väliin. Samalla tukipalaset otetaan pois. Tämän jälkeen kudos pujotetaan tiivistyselimien väliin. Kudoksen ollessa koko tiivistyselimien välisellä alueella väliainenostin paineistetaan ja toimilaitteesta päästetään pois paine. Paineis-15 tettaessa väliainenostin tiivistyselimet tiivistyvät kudosta vasten. Tiivistyselimien tiivistyttyä kudosta vasten väliainenostin pitää yllä tiivistyselimien välistä rakoa, josta kudos vedetään lävitse. Tämän jälkeen kudos vedetään tiivistyselimien ja siten pintojen välitse pois koneelta. Kudos 20 poistettunakin kammioiden paineistus säilyy ja pinnat pysyvät erillään kunnes kammioiden paineistus poistetaan. Tällöin • · · ; ·' tiivistyselimet tiivistyvät toisiaan vasten pitäen paineen yllä.

*·..* Vanhan kudoksen poistamisen jälkeen laitetaan uusi kudos vanhan ♦ ·· •••i kudoksen tilalle. Uuden kudoksen laittaminen aloitetaan muodos- • · J.J : 25 tamalla koneenpuoleisella toimilaitteella rako väliainenostimes- sa olevien tiivistyselimien välille. Koneelle laitettava kudos ··· laitetaan näin muodostuneeseen rakoon. Kudoksen ollessa raossa väliainenostin jälleen paineistetaan, ja koneen telaston puolei- ϊ,*.ϊ nen toimilaite poistetaan. Toimilaitteen poistamisen jälkeen »·· ί,,,ί 30 kudos vedetään paikoilleen. Lopuksi tukipalaset laitetaan , takaisin paikoilleen ja paineistus poistetaan. Tämän jälkeen .···, rainanmuodostuskone on taasen valmis käytettäväksi.

#» ·· · Φ « « • ·* Edellisessä kappaleessa esitetty käyttötapa on vain yksi vaih- ···«· 35 toehto ja sitä voidaan varioida tarpeen mukaan. Jos tiivistyselimet ovat esimerkiksi kovat ja vaarana on kudoksen vaurioi- l2 1 1 8479 tuminen vedettäessä kudos pois paineistettujen tiivistyselimien välistä, voidaan ennen reunan vetämistä pois tiivistyselimien välistä toimilaitteella yllä pitää rakoa. Tällöin kudokseen ei kohdistu mitään vaurioittavia voimia. Kudokseen on voitu liittää 5 myös kudoskappale, joka tulee lopuksi tiivistyselimien välistä. Tällöin mahdollinen vahingoittava voima ei kohdistu kudokseen vaan kudoskappaleeseen, ja kudos saadaan paikoilleen vahingoittumattomana käyttämättä toimilaitetta tässä vaiheessa.

10 Rainanmuodostuskoneelta poistettava kudos voidaan lisäksi katkaista. Tällöin katkaistu kudos voidaan vetää pois koneelta tekemättä rakoa pystypalkkeihin. Tällöin kudoksen vaihdossa väliainenostinta käytetään vain uuden kudoksen paikoilleen laitossa.

15

Kuvissa 4 ja 6 tukipalaset 44 on piirretty vain kahdelle sivulle, mutta ne voivat myös ympäröidä väliainenostinta kaikilta sivuilta. Tällainen väliainenostimen 10 sovellusmuoto, jossa tukipalaset 44 on kaikilla sivuilla, esitetään kuvassa 8 ylhääl-20 täpäin kuvattuna. Tukipalasia 44 kyseisessä sovellusmuodossa on , neljä kappaletta ja toimilaitteena toimivat tunkit 48 on integ- « · * *<t** roitu osaan tukipalasista 44. Kun tukipalaset 44 ovat joka • * *·'·* puolella väliainenostinta, tiivistyselimet 32 ovat suojatut joka «·· ·*·· puolelta käytönaikana. Epäpuhtauksien pääsy tiivistyselimiin on * m · *·· 1 25 täten estetty, jolloin vältetään epäpuhtauksien vahingoittava • · · *·ϊ·* vaikutus kudoksien asennuksien yhteydessä. Lisäksi käytönaikai- ··« • * *...* nen kuorma jakautuu neljälle tukipalaselle. Tunkkien ollessa integroituna tukipalasiin on raon muodostaminen hyvin helppoa, kun ei tarvita erillisiä tunkkeja, vaan tunkit ovat jo valmiiksi 30 väliainenostimen yhteydessä. Kuvien yhteydessä on esitetty . sovellusmuoto ja, joissa yhdessä väliainenostimessa kudoksen ··· ·*·*. molemmin puolin on yksi kammio. Kammioita voisi olla useampia- • 9t kin, mutta yksikammioinen sovellusmuoto on edullisin helpon • · · 9 · * *. toteutettavuuden vuoksi.

• · 35 118479 13

Toimilaitteena voidaan käyttää myös väliainenostinta. Tällöin valiainenostimella muodostetaan rako pintojen väliin, jolloin haluttu tukipalanen voidaan korvata esimerkiksi korkeammalla tukipalasella. Tukipalaset on voitu myös mitoittaa siten, että 5 kääntämällä tukipalanen siitä tulee sopivasti korkeampi. Muut tukipalaset poistetaan. Tämän jälkeen paine poistetaan, jolloin korkeampi tukipalanen kannattelee kuormaa ja pinnat pysyvät erillään. Tämän jälkeen tiivistyselimien väliin laitetaan kudos ja väliainenostin paineistetaan uudelleen. Tukipalanen poiste-io taan ja kudos vedetään paikoilleen. Paineistettaessa väliainenostin, kun kudos ei ole tiivistyselimien välissä, tiivis-tyselimet tiivistyvät toisiaan vasten.

Edellä esitetyissä sovellusmuodoissa yhdessä väliainenostimessa 15 on kudoksen molemmin puolin yksi kammio. Käytännössä yhdessä väliainenostimessa voi kudoksen molemmin puolin olla useampiakin kammioita. Tällaisessa sovelluksessa rako voidaan muodostaa toisilla kammioilla ja laittaa kudos toisien kammioiden tiivistyselimien väliin. Tässäkin ensin muodostetaan rako toimilait-20 teella ja sen jälkeen laitetaan toimilaitteella muodostettuun .. , tiivistyselimien välissä olevaan rakoon kudos. Tämän jälkeen • · 9 paineistetaan kammiot, joiden tiivistyselimien välissä kudos on.

m · *···* Kyseisessä sovellusmuodossa toimilaitteena toimii väliainenos-··« ···· tin.

• · • · · • · · *·· · 25 • · · *‘J·* Väliaineena väliainenostimessa voidaan käyttää monia aineita, ··· • « *·..* kuten öljyä, vettä tai ilmaa. Koska tiivistymisestä huolimatta tapahtuu vuotamista, on suotavaa käyttää sotkematonta ja haita-tonta väliainetta. Ilman käyttö väliaineena on edullista, koska »·· 30 se ei sotke ollenkaan ja on haitatonta työntekijöille. Lisäksi ♦ : huovan yhteydessä on edullista käyttää ilmaa, koska huopa imee ··· :***; vettä itseensä. Huovan käsitteleminen hankaloituu sen imiessä • · · itseensä vettä. Veden käyttö on puolestaan edullista, koska vesi ^ \ on melko kokoon puristumatonta ja toimii siten hyvänä paineväli- • · 35 aineena. Veden käyttöä puoltaa myös se, että vesi pesee virratessaan tiivistyselimiä, jolloin kudoksia vaurioittavat epäpuh- 14 1 1 8479 taudet peseytyvät pois tiivistyselimien pinnoilta. Vesi ei myöskään varsinaisesti sotke, vaikka kastelee. Vesi voidaan päästää lattialle ja edelleen viemäriin, jolloin sen käyttö on vaivatonta. Vesi on lisäksi työturvallisuuden kannalta vaaraton-5 ta ja haitatonta.

Edellä kudoksen yhteydessä on puhuttu huovista ja viiroista. Kuitenkin myös leveän hihnan vaihtaminen keksintöä hyödyntäen on mahdollista. Esimerkiksi belt- tai metallihihnan vaihto puristi-10 mella tai kalenterilla voidaan suorittaa käyttäen keksinnön mukaista laitetta.

Keksinnön mukaista järjestelyä voidaan käyttää myös koneuusinto-jen yhteydessä, jolloin ongelmaksi voi tulla vanhojen kantile-15 veerausrakenteiden riittämättömyys. Yhdistämällä keksinnön mukainen ratkaisu vanhaan koneeseen voidaan esimerkiksi telojen massoja nostaa käyttäen edelleen vanhaa runkoa. Ilman keksinnön mukaista ratkaisua kasvaneet telojen massat aiheuttaisivat suurempia rasituksia kuin vanhoille kevyemmille teloille mitoi-20 tettu kantileveeraus kestää.

• · · • V Keksintöä on edellä selostettu vain eräisiin sen edullisiin • 1 · ί,.,ί sovellusmuotoihin viitaten, joihin keksintöä ei mitenkään ahtaasti rajoiteta. Monet muutkin sovellukset ovat mahdollisia 25 patenttivaatimuksien määrittelemän keksinnöllisen ajatuksen : puitteissa.

·1· ··· • · • · *« · • · · • · · ··· * · · • · • · • · 1 • • 1 t • · φ ··· ♦ 1 · • 9 • 1

• »I

· · • < « • f • · « • ·

Claims (11)

15 1 1 8479

1. Menetelmä rainanmuodostuskoneessa olevan kudoksen vaihtamiseksi, jossa menetelmässä rainanmuodostuskoneen hoitopuolel- 5 le (42) kuuluu palkit (21), joiden palkkien (21) väliin muodostetaan rako suljetun silmukan muodostavan kudoksen (24) vaihtamiseksi, tunnettu siitä, että raon muodostamisen jälkeen rakoa ylläpidetään väliainenostimella (10), johon väliainenosti-meen (10) järjestetään molemmin puolin kudosta (24) paineistet-10 tavat kammiot (30), joita rajoittavat tiivistyselimet (32), jotka tiivistetään kudosta (24) vasten paineistettaessa kammiot (30) .

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, 15 että raon muodostamiseen käytetään toimilaitetta (56), jonka käyttö lopetetaan, kun kudos (24) on tiivistyselimien (32) välissä ja kammiot (30) on paineistettu.

3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen menetelmä, tunnettu 20 siitä, että toimilaitteena (56) käytetään väliainenostinta (10) .

·· · • * * • · • · .·*·. 4. Jonkin patenttivaatimuksen 1-3 mukainen menetelmä, • · ·« · tunnettu siitä, että kammiot (30) paineistaan ilmalla. ♦ ··· • · * · · J · *

5. Jonkin patenttivaatimuksen 1-3 mukainen menetelmä, • · ♦ tunnettu siitä, että kammiot (30) paineistetaan vedellä. • i ·*· .

6. Nostin rainanmuodostuskoneessa olevan kudoksen vaihtami- • · · • * * **; seksi, johon nostimeen kuuluu vastakkaiset pinnat (46), joiden J * **’ 30 välitse suljetun silmukan muodostava kudos (24) on sovitettu vietävän, tunnettu siitä, että nostin on väliainenostin (10), ··* jossa kummankin pinnan (46) yhteyteen on järjestetty ainakin yksi paineistettava kammio (30), jota rajoittamaan on järjestet- • « 35 kudosta (24) vasten kammion (30) ollessa paineistettu. ....j ty tiivistyselimet (32), jotka on sovitettu tiivistymään • · 118479

7. Järjestely rainanmuodostuskoneessa olevan kudoksen vaihtamiseksi, johon rainanmuodostuskoneeseen kuuluu: - suljetun silmukan muodostava kudos (24), - palkit (21) kudoksen (24) tukemiseksi ja s - avattavissa oleva välirakenne (26) pystypalkkien (20) välissä, tunnettu siitä, että järjestelyyn kuuluu: - väliainenostin (10), jossa on ainakin yksi paineistettava kammio (30) kudoksen (24) molemmin puolin, joita kammioita (30) rajoittamaan on sovitettu tiivistyselimet (32), jotka on sovi- 10 tettu tiivistymään kudosta (24) vasten kammion (30) ollessa paineistettu, - paineentuottolaite (28) väliaineen (34) paineistamiseksi ja siten kammioiden (30) paineistamiseksi, ja - kanava (36) paineistetun väliaineen (34) johtamiseksi kammioi-15 hin (30) .

8. Patenttivaatimuksen 7 mukainen järjestely, tunnettu siitä, että järjestelyyn kuuluu toimilaite (56) raon muodostamiseksi, joka toimilaite (56) on tunkki (48), jota varten väliainenosti- 20 men (10) yhteydessä on levikkeet (50), jotka on sijoitettu siten, että kasvatettaessa tunkilla (48) levikkeiden (50) väliä • · väliainenostimen (10) tiivistyselimien (32) väliin muodostuu • m • * rako, johon kudos (24) on sovitettu laitettavan. ··· »»·· • · • * · *·*,* 25

9. Patenttivaatimuksen 7 tai 8 mukainen järjestely, tunnettu • · · *;"* siitä, että kanava (36) on sovitettu vain avautuvan kudok- • · *···* sen (24) yhdelle puolelle järjestettyyn kammioon (30).

• · * *·*·* 10. Patenttivaatimuksen 7 tai 8 mukainen järjestely, tunnettu *...* 30 siitä, että kanava (36) on sovitettu avautuvan kudoksen (24) j molemmille puolille järjestettyihin kammioihin (30) .

• · * · · * · ♦ » ··· ··)·. 11. Rainanmuodostuskone, tunnettu siitä, että siihen kuuluu • » jonkin patenttivaatimuksen 7-10 mukainen järjestely. • · 118479