FI116854B - Menetelmä ja laitteisto kenkäpuristimen yhteydessä - Google Patents

Menetelmä ja laitteisto kenkäpuristimen yhteydessä Download PDF

Info

Publication number
FI116854B
FI116854B FI20040264A FI20040264A FI116854B FI 116854 B FI116854 B FI 116854B FI 20040264 A FI20040264 A FI 20040264A FI 20040264 A FI20040264 A FI 20040264A FI 116854 B FI116854 B FI 116854B
Authority
FI
Finland
Prior art keywords
shoe
press
loading
cylinder
support beam
Prior art date
Application number
FI20040264A
Other languages
English (en)
Swedish (sv)
Other versions
FI20040264A (fi
FI20040264A0 (fi
Inventor
Erkki Aho
Original Assignee
Vaahto Oy
Priority date (The priority date is an assumption and is not a legal conclusion. Google has not performed a legal analysis and makes no representation as to the accuracy of the date listed.)
Filing date
Publication date
Application filed by Vaahto Oy filed Critical Vaahto Oy
Publication of FI20040264A0 publication Critical patent/FI20040264A0/fi
Priority to FI20040264A priority Critical patent/FI116854B/fi
Priority to ES05708175T priority patent/ES2378288T3/es
Priority to PCT/FI2005/000095 priority patent/WO2005080675A1/en
Priority to AT05708175T priority patent/ATE541088T1/de
Priority to CN2005800115199A priority patent/CN1961115B/zh
Priority to US10/589,553 priority patent/US7617768B2/en
Priority to EP05708175A priority patent/EP1716287B1/en
Priority to PL05708175T priority patent/PL1716287T3/pl
Publication of FI20040264A publication Critical patent/FI20040264A/fi
Application granted granted Critical
Publication of FI116854B publication Critical patent/FI116854B/fi

Links

Classifications

    • DTEXTILES; PAPER
    • D21PAPER-MAKING; PRODUCTION OF CELLULOSE
    • D21FPAPER-MAKING MACHINES; METHODS OF PRODUCING PAPER THEREON
    • D21F3/00Press section of machines for making continuous webs of paper
    • D21F3/02Wet presses
    • D21F3/06Means for regulating the pressure

Landscapes

  • Presses And Accessory Devices Thereof (AREA)
  • Paper (AREA)
  • Press Drives And Press Lines (AREA)
  • Footwear And Its Accessory, Manufacturing Method And Apparatuses (AREA)

Description

116E
MENETELMÄ JA LAITTEISTO KENKÄPURISTIMEN YHTE Keksinnön tausta 5 Keksinnön kohteena on patenttivaatimuksen 1 johdanto-osa menetelmä kenkäpuristimen puristinraossa vallitsevan ki neen jakauman muuttamiseksi, jossa kenkäpuristimessa or rekkäisiä puristinkenkään vaikuttavia kuormituselimiä, joi mainen pää tukeutuu kenkäpuristimen tukipalkkiin ja toinei 10 tinkenkään, jossa menetelmässä kuormituselimiä siirretä suunnassa puristinkengän ja tukipalkin välisessä tilassa.
Keksinnön kohteena on myös patenttivaatimuksen 10 mukai to kenkäpuristimen puristinraossa vallitsevan kuormitusi is kauman muuttamiseksi, jossa kenkäpuristimessa on useita puristinkenkään vaikuttavia kuormituselimiä, joiden ensim tukeutuu kenkäpuristimen tukipalkkiin ja toinen pää puris joka laitteisto käsittää välineet kuormituselimen ainakin pui puoleisen pään siirtämiseksi koneen suunnassa.
20
Paperikoneissa puristus tapahtuu normaalisti puristusraossa ····’ nipissä puristustelojen välissä, jolloin paperirainaa kuljetet puristusnipin läpi vettä absorboivien puristushuopien välissä • * :Λ: kevät puristusnipin läpi yhdessä paperirainan kanssa. Puris O 25 tuus ja geometrinen muoto vaikuttavat merkittävästi puristu ··· ♦ ··· f*· Erittäin tehokas pidennetty puristusnippi saadaan aikaan k men avulla. Kenkäpuristimessa on liuku- eli puristuskenk : .·. tyypillisesti kovera puristuspinta. Kovera puristuspinta on • m · 30 vastaelintä, kuten vastatelaa, vasten ja liukukengän ja vasti *!* sä nuristuskenaän vmnäri kulkea näät+vmäi-nn hihna kanki 116! 2 telan tukirakenteisiin. Puristinkenkä asettuu tyypillisesti ke säilä avaruusmuotoon, jota alla olevan kuormitussylinterin t tehokkaasti.
s Toisaalta kuormitussylinterin alla oleva tukirakenne taipuu pituussuunnassa MD, että poikkisuunnassa CD, jolloin tukip< myös avaruusalaan.
Koneen keskellä puristinkengän ja tukipalkin keskinäinen eti ίο erilainen kuin koneen reuna-alueilla. Kokonaisuuden seuraul kuormitussylinterin vastakkaiset päät asettuvat jatkuvasti ei avaruustilaan ja keskialue venyy taipumien seurauksena.
Patenttijulkaisussa FI 103591 on eräs järjestely kenkäpuri 15 gän liikuttamiseksi.
Patenttijulkaisussa US 6083352 on esitetty eräs toinen i kenkäpuristimen kengän kuormitukselle ja palautukseni kuormitussylinterin ja myöhemmät tiltin säätöön perustuv 20 tämän tyyppiselle sylinterille ovat epäkeskeisyyden eri \ . Kyseisessä ratkaisussa sylintereitä ei saada kovin lähelle toi
tysvanteiden takia, joten kuormituskapasiteetti koneen I
:..v kohti ei ole paras mahdollinen.
• » • · · • ti • · 25 Julkaisussa EP 737776 on esitetty eräs ratkaisu, jossa ken koon on koneistettu tila kuormituselimelle. Mäntä on kiinnil tuksen pohjaan kiinteästi paikalleen. Sylinteri liikkuu mäi * * *
Sylinteriä painatetaan koko ajan jousen avulla vasten kenkä : .·. männän ja sylinterin sisällä aikaansaa varsinaisen kuorm ]··*[ 30 Kenkäosa pääsee liikkumaan suhteessa mäntiin. Sylinteri p • · IM k /oi iarL « 11' 3 sa sylinteriblokin, johon männät tukeutuvat liikkuvasti. Mä nojaa kenkätelan kuormituskenkään, joka voi liikkua vapaa: nähden. Mäntää pidetään kuormituskengän pohjaa vasten ; la.
5 US 6093283 julkaisussa mäntä on kiinteästi kiinnitetty jokc kenkään tai kenkätelan runkoon ja vastaavasti sylinteri pi maan männän ja kenkätelan rungon tai kuormituskengän su ίο Kaikissa tunnetun tekniikan mukaisissa ratkaisuissa on ong< tömahdollisuuksien rajoittuneisuus. Lisäksi säätöä varten purkamaan koko kenkäpuristimen rakenne ja vasta sen jäi tamaan säätö. Tunnetun tekniikan ratkaisuissa on tyypilli puoli kuormituselimestä kiinteästi lukittu tukirakenteisiin is kenkään. Tämä asettaa säädölle rajoituksia..
Tämän keksinnön tarkoituksena on aikaansaada aivan uude kaisu kenkäpuristimen kuormitusyksiköksi, jonka avulla vä netun tekniikan haitat. Keksinnön eräänä toisena tavoitteen; 20 saada kenkäpuristimen kuormitusyksikkö, jonka avulla mm. timen puristusjakaumaa voidaan muuttaa monipuolisesti, •••j* eräänä toisena tavoitteena on aikaansaada säätöratkaisu, j käyttää purkamatta kenkäpuristimen rakennetta.
• 9 9 9 9 9 99 9 9 M· : : 25 999 ·:· Keksinnön lyhyt selostus •Ml M· • · • 9
Keksinnön mukaiselle menetelmälle on tunnusomaista se, :.·. telmässä vaikutetaan kuormituselimeen ainakin puristinker 30 sessa päässä puristuskengän yhteyteen järjestetyllä ainakin • · 999 1.^. Ai:u 1 ?ΐ 1 „. .i_ j____1 * * * 1 .ii_j ·_____________ - _ · 4 11
Keksinnön mukaiselle menetelmälle on lisäksi tunnusomai; on mainittu patenttivaatimuksissa 2-9.
Keksinnön mukaiselle laitteistolle on tunnusomaista se, e 5 kuormituselimen ainakin puristuskengän puoleisen pään i käsittävät puristuskengän yhteyteen järjestetyn ainakin yhc men, joka on liikutettavissa koneen poikittaissuunnassa, ja suoraan ja/tai välitysmekanismin välityksellä liikutetaan k men vastaelintä, ja että laitteisto käsittää välineet kuormiti ίο kipalkin puoleisen pään ja tukipalkin välisten sivuttaisvoimi miseksi.
Keksinnön mukaiselle laitteistolle on lisäksi tunnusomaista mainittu patenttivaatimuksissa 11-19.
15
Keksinnön mukaisella ratkaisulla on lukuisia merkittäviä etu] lan puristinnipissä vallitsevaa painejakaumaa eli "tilttiä" vol· keksinnön mukaisella ratkaisulla yksiriviratkaisussa koneen tai vaihtoehtoisesti myös kustannuksiltaan edullisemmassa 20 telan sisältä varsin yksinkertaisesti. Ratkaisu mahdollistaa neen rakenteita purkamatta. Säätö on helposti automatisoitu ··« · :.:V Samalla olemme huomioineet mahdollisuuden kääntää tel< riippumatta kuormituksen suunnasta. Rakenneratkaisulla 25 daan kokonaisuus, jossa huomioidaan koneen poikkisuunta .·· laajeneminen tehokkaasti samoin kuin puristinkengän asetti
Mt» .···. tatelan muodon mukaan.
• * • » » ;... Kuvioiden lyhyt selostus • · · 30 • « • · Ä t , ...... , ,
«· C Ai i^t I"/' ^ n a aIa *m. m» * ml «ι4. ,ϊαΙ UL· ^ ^ ---! M
5 11
Kuvio 2 esittää poikkileikkausta eräästä keksinnön mukaise tusiaitteen sovellutusmuodosta ala-asennossa,
Kuvio 3 esittää poikkileikkausta eräästä keksinnön mukaise 5 tuslaitteesta yläasennossa,
Kuvio 4 esittää poikkileikkausta irrotus-/nostolaitteella ’ kuormituslaitteesta ala-asennossa, ίο Kuvio 5 esittää poikkileikkausta irrotus-/nostolaitteella ' kuormituslaitteesta yläasennossa,
Kuvio 6 esittää irrotus-/nostolaitteella varustetun kuorr kiinnitystä tukipalkin pinnalla, leikkauksena pitkin kuvion 5 \ 15
Kuvio 7 esittää irrotus-/nostolaitteella varustetun kuorr kiinnitystä kengän alapuolella, leikkauksena pitkin kuvion 5 '
Kuvio 8 esittää erästä keksinnön mukaisen ratkaisun toista 20 muotoa, ••'•V Kuvio 9a) esittää yksityiskohtaa kuvasta 8 leikkauksen C-C r • « « f « « • · t
Kuvio 9b) esittää säätörengasta, • •f : : 25 • *
Kuva 10 esittää yksityiskohtaa erästä toisen sovellutusmuoc .···. nostolaitteella varustetusta kuormituslaitteesta pitkin kuvic ··* _ _ D-D, • * • » » 30 Kuvio 11 esittää erästä toista sovellutusmuotoa irrotus-/nc • * *·♦** van ichofi icha Ui mrmil-i iclaiH-oncl-r* 6 11
Kuviot 14 a) ja 14 b) esittävät kuormitussyiinterin erään muodon yksityiskohtaa kenkäpalkin sisällä eri asennoissa,
Kuviot 15 a) ja 15 b) esittävät kuormitussyiinterin erään toi 5 tusmuodon yksityiskohtaa kenkäpalkin sisällä eri asennoissa
Kuvio 16 esittää erään keksinnön mukaisen laitteiston sov don, ίο Kuvio 17 esittää erään toisen keksinnön mukaisen laitteis tusmuodon,
Kuvio 18 esittää keksinnön mukaista laitteistoa pitkin kuvic F-F, 15
Kuvio 19 esittää keksinnön mukaista laitteistoa pitkin kuvic G-G,
Kuvio 20 esittää keksinnön mukaista laitteistoa pitkin kuvic 20 H-H, ..li* Kuvio 21 esittää kaaviota eräästä keksinnön mukaisen lait! :.:V uksesta, ja • · * • I· • · 25 Kuvio 22 esittää kaaviota eräästä keksinnön mukaisen laitt ·· · uksesta.
·*** ·#« • » • * ·*«
Keksinnön yksityiskohtainen selostus • * • · · « « *
• M I
30 Keksinnön mukaan menetelmä kenkäpuristimen puristinraos 7 sessa päässä niin, että puristinkengän puoleista päätä siirret; suunnassa MD suhteessa puristinkenkään 70, ja että kuormit tukipalkin 12 puoleinen pää on saatettavissa, edullisesti ainal aikana, vapaasti asettumaan suhteessa tukipalkkiin 12. s
Menetelmän mukaan kuormituselimeen K vaikutetaan suoraa tyksen avulla.
Erään edullisen sovellutusmuodon mukaisesti vaikutetaan ku ίο tuselimeen ainakin yhdellä siirtoelimellä, sopivimmin tankoeli 226, jota siirretään koneen poikittaissuunnassa CD.
Erään toisen sovellutusmuodon mukaan vaikutetaan kuormit K välityksen avulla, jossa epäkeskoelin vaikuttaa kuormitusel is epäkeskoelimeen vaikutetaan tankoelimellä.
Vielä erään keksinnön sovellutusmuodon mukaan vaikutetaai tuselimeen epäkeskohammaspyörällä 186, jota pyöritetään h tulla tankoelimellä 185.
20
Erään keksinnön mukaisen sovellutusmuodon mukaisesti kuo men K puristinkengän puoleiseen päähän muodostettua ulok< siirretään koneensuuntaisten MD ohjainpintojen 31, 32 väliss poikittaissuuntaisten siirtoelinten aiheuttaessa koneensuunta • · .···, 25 siirtoliikkeen.
• · • «f m 999 9
Erään sovellutusmuodon mukaan tukipalkin 12 ja kuormituse *’1 tukipalkin puoleiseen pään väliin tuodaan paineväliainetta siv . . mien vähentämiseksi, 9 9 9 9 9 9 ... . 30 * " *___· l/öl/cInriAn env;alli ifi lemi ιλ^λ mishHnllicfaa can rSSHi! 11 8
Keksintö liittyy myös laitteistoon kenkäpuristimen puristinrai sevan kuormituspaineen jakauman muuttamiseksi, jossa ker messa on useita vierekkäisiä puristinkenkään 70 vaikuttavia tuselimiä, joiden ensimmäinen pää tukeutuu kenkäpuristime 5 kiin 12 ja toinen pää puristinkenkään 70. Laitteisto käsittää kuormituselimen K ainakin puristinkengäri 70 puoleisen päär seksi koneen suunnassa MD, ja välineet kuormituselimen tul puoleisen pään ja tukipalkin välisten sivuttaisvoimien vähent ίο Erään sovellutusmuodon mukaan välineet kuormituselimen l· puristuskengän 70 puoleisen pään siirtämiseksi käsittävät pi gän 70 yhteyteen järjestetyn ainakin yhden siirtoeiimen 225 joka on liikutettavissa koneen poikittaissuunnassa, ja jonka i raan ja/tai välitysmekanismin välityksellä liikutetaan kuormil 15 vastaelintä 28. Puristuskengän 70 yhteyteen on järjestetty o 31, 32 tai ohjainelimet, jotka suuntaavat kuormituselimen lii tyisesti koneen suuntaiseksi MD. Siirtoelimeen 225, 226 on j ohjainpinta 227, 228; 235, 236 ja kuormituslaitteeseen vast 230, 161 niin, että ohjainpinta liikuttaa kuormituslaitetta vas 20 ta.
..li’ Kuormituselimen K siirtovälineet käsittävät tyypillisesti käytt jotka on järjestetty puristinkengän 70 päätyalueelle tai sen I; teen.
··· _ : : 25 · ·:· Kuormituselin K on tyypillisesti sylinteri-mäntä-yhdistelmä. 1 ···· .*·*. lutusmuotoa on käsitelty jatkossa tarkemmin.
*»· :... Siirtovälineet käsittävät eräässä sovellutusmuodossa kaksi te \ϊ..\ 30 225, 226, jotka yhdessä vaikuttavat kuormituselimen asema *··* M Π 9 Välineet kuormituselimen tukipalkin puoleisen pään ja tukipc ten sivuttaisvoimien vähentämiseksi käsittävät ainakin yhdei paineväliaineen johtamiseksi tukipalkin ja kuormituselimen \ 5 Säätölaitteet on edullisesti järjestetty puristinkenkään muod tilaan. Kuormitustilanteessa kuormituselin K lukitsee säätöel tyypillisesti keksinnön mukaisesti sijaitsevat kuormituselimei tinkengän 70 välissä, paikoilleen. Eräitä keksinnön mukaistei jen sovellutusmuotoja on vielä tarkemmin selostettu seuraav 10
Kuviossa 1 mäntä 1 on muodostettu sylinteritilan sisäpinta* levältä osaltaan ulkopinnaltaan 2 kaarevaksi, sopivimmin pallomaiseksi eli pallopinnan osaksi. Sivupinnalla 2 on järje tevälineet männän tiivistämiseksi sylinterin 6 sisäpintaa 5 va is tevälineet käsittävät tiivisteen uran 3 ja uraan järjestetyn Mäntä 1 on kevennetty ulkopinnaltaan. Kevennetyn männä pinnan 7 ja männän sylinterin sisäpintaa 5 vasten tulevan r nan 2 erona syntyy sylinterin sisäpinnan ja männän ulkop tila 8, joka mahdollistaa sylinterin 6 kääntyä pisteen Xl yn 20 Xl on tyypillisesti pinnan 2 keskipisteessä. Männän 1 ja sylir Iissä, tyypillisesti niiden välisessä kammiotilassa S, on esi; kuten jousi 9, jolla aikaansaadaan männän 1 pinnan 10 p tukipalkin 12 pintaa 11 vasten. Vastaavasti jousi 9 puristaa :/.j pinnan 15 kuormituskengän pintaa 16 vasten. Kuormituksei :j": 25 riippuen jousta 9 ei välttämättä tarvita. Jousi tukeutuu sylir ·:. nalle 17 ja männän 1 pinnalle 18.
• li* ··* ♦ · • 9
Männän 1 tukipalkin 12 puoleisessa päässä on kaulus 19. K; . sisällä, pinnalla 10, on tiivisteen 13 ura 20. Pinnalla 10 on I
30 teen 14 ura 21. Esijännityselin, tyypillisesti jousi 9, esipuris ·«« ΐ n ι \*\ 11.x S m i I i 11 n ι*^Ι· 4·ΐϊτ #*—1 O 4 ΛΑ “Γ 10 välillä asettuu vuotoa vastaavaan tasapainotilaan verrattuna pl.
Kuormituselimeen on järjestetty virtauskanavat paineväliain 5 Männän 1 pinnalta 18 on muodostettu, tyypillisesti poraam useampi reikä 22, edullisesti kierrereikä, pinnalle 10. Kierrer asennettu suutinkappaleet 23. Suutinkappaleissa 23 voi oi venttiili, joka estää virtauksen pinnalta 10 männän 1 sisälle aine, kuten öljy, virtaa männän 1 sisältä suutinkappaleidei ίο pintojen 10 ja 11 väliseen tilaan. Suuttimen 23 sisällä ole muutetaan halutun virtaaman aikaansaamiseksi.
Sylinterin 6 ulkopinnan 24 halkaisija on olennaisesti sam< männän 1 ulkopinnan 25 halkaisijan kanssa. Ala-asennos: is koskettaa pinnaltaan 26 sylinterin pintaa 27.
Sylinterin 6 kuormituskengän puoleisella pinnalla 15 on oh; ten uloke 28, katso myös kuva 7. Ulokkeeseen on muodost yksi ohjainpinta, tyypillisesti kaksi ohjainpintaa. Kuviossa oh 20 toimii kaksi sivua 29 ja 30, jotka on muodostettu koneistetti ovat käyttötilanteessa koneen MD-akselin suuntaisia. Pinn ovat kosketuksissa kuormituskengän sisällä olevan uran seir : 32 -/A-· • * • · « • ·· • 9 25 Sylinteri 6 voi liikkua ulokkeen 28 ohjaamana kuormitusker +-Aa:n matkan suhteessa sylinterin perusasetuskeskiöön < .·*·. MD-suunnassa.
* ·
;... Mäntä 1 seuraa sylinterin 6 liikettä koneen MD-suunnassa. I
30 mahdollista sylinterin 6 ollessa ala-asennossa, mutta rake ’*:** daan säätää myös koneen kävntitilassa. riiDDuen valitusta oi 11 ulottuu tällöin tiivisteiden 13 ja 14 väliselle alueelle ja vc osittain suuttimien 23 kautta sylinterin 6 ja männän 1 sisä joittamaan tilaan S.
s Sylinterin ollessa ala-asennossa tilassa S paine pl on 0 ja \ kautuu yhteen Cl kautta tankkiin. Vaihtoehtoisesti suuttim täessä takaiskuventtiilin, paine p3 ei pääse purkautumaan sisälle. Yhde Cl on kytketty jakotukkiin 35. Paine pl johdel tilanteessa jakotukista 35 kanavan 36 kautta tilaan SI.
10 Männän 1 pintojen 18 ja 10 välillä on kanavaporaus 37, j paine pl pääsee purkautumaan tilasta SI tilaan S. Käytt sylinteri 6 ja mäntä 1 loittonevat toisistaan ja asettuvat a toisiinsa nähden.
15
Yhteitä Cl ja C3 voi olla yksi tai useampia, samoin jakoti 35, esimerkiksi vyöhykejaon mukaisesti. Jakotukit voivat kenkätelan tukipalkkiin painetiiviiksi. Tila SI voi olla joko o tai pyöreä koneistettu tila, joka sallii koneen MD-suuntai: 20 männälle 1. Jakotukissa 35,33 on paineyhteen Cl ja C2 46,48. Pääkanava 47,49 on jakotukin 35,33 sisällä, Pääkan; /l· lähtee jakokanavat 36.34. Yhteet Cl ja C3 on kytketty ui :öljynsyöttöjärjestelmään, tai vastaavaan painesysteemiin.
« * * kuvassa). Jakokanavien 33,35 päät tulpataan erillisellä kai
.·*·! 25 näytetty kuvassa), huuhtelun ja tarkastuksen vaatimassa I
* * Käyttötilanteessa yhteen C3 virtaus tankkiin on suljettu ja p; raa pl painetta.
♦ · ·· ·
Kuvio 2 esittää tilannetta, jossa kenkätelan tukipalkki 1 : 30 muodoltaan kuvion 1 tukipalkista. Tyypiliisesti kuvion 2 ti \..s tehty valamalla tai takomalla. Tällöin jakotukit 40 ja 41 oi 12 upotuskoneistukset 51, 50 ja vapaareiät 52, 53. Pääkanavc yhdistetty kanavaporauksilla 54, 55 tukipalkin kanavaporaul· Jakokanavat 41, 40 tiivistetään pinnoilta 58, 60 tukipalkin 59, 61.
5
Tukipalkin 12 ja jakotukkien 41, 40 välissä on tiivisteet 62, tukeissa 41, 40 tiivisteitä 62, 64 vastaavat tiivisteurat 63, 6 54, 55 ympärillä. Jakotukista 40 paine p3 johdetaan pääkc porausten 55, 57, 34 kautta tiivisteiden 13 ja 14 väliseen n ίο jakotukista 41 paine pl johdetaan pääkanavasta 47 poraus 36 kautta tilaan SI ja edelleen porauksen 37 kautta tilaan tustilanteesta riippuen sylinterissä 6 ja männässä 1 on lisäki teen porauksia, joita ei ole näytetty kuvassa. Öljynsyöt 56,57 voidaan toteuttaa myös pelkällä putkirakenteella iin is jakokanavaa. Tällöin kanavan osat 56,57 varustetaan sisäpu teillä ja jokaiseen kierteeseen kiinnitetään erillinen liitinosa, syöttöputki kiinnitetään kanavaan. Vyöhykejaon mukaisesti ki jaetaan T-haaroitukselia sivuhaaroihin ja edelleen kanavie timiin.
20
Kuvio 3 esittää tilanteen, jossa kuvion 1 mukainen kuorn yläasennossa. Sylinteri 6 on noussut max. asentoonsa suht : tään 1. Tällöin ·«« - sylinteri voi vapaasti seurata puristuskengän 70 liikl .···! 25 - kenkä 70 on tuettu CD-suuntaisilta sivuilta, jolloin "j. kallistelu MD-suunnassa pallopinnan 2 keskiön Xl *::! vähäistä • · *···’ - lämpöliikkeen ja kuormituksen vaikutuksesta sylin raavat kuormituskengän 70 liikettä, jolloin sylinteri : 30 telu CD-suunnassa pallopinnan 2 keskiön suhteei t·· alaisempaa, kuin MD-suunnassa.
13 sittää irrotus-/nostosylinterin. Kuormituslaitteen sylinterin > toinen sylinteriputki 86. Sylinterin 86 pinnalle 87 on kiinnite kiinnityselimillä 89. Sylinterin pinnalla 87 on vastaavat ki kiinnityselimille 89. Kannessa 88 on upotuskoneistukset 91 5 ät 92 kiinnityselimille 89. Sylinterin 86 sisälle on koneistettu hon kannen 88 ohjausrengas 93 osittain uppoaa ja samal kannen 88 sylinteriputken 86 kanssa. Ohjausrengas 93 mu dessä pinnan 87 ja sylinteriin 86 sisäkoneistuksen S2 kan< johon tiiviste 95 on sovitettu. Kannessa 88 on tiiviste 96 jc ίο gas 97 sekä näitä vastaavat urat 98, 99. Sylinterin 86 sisäl 100, joka pysyy olennaisesti paikallaan sylinterin 86 liikkue; tahdissa sylinterin 72 kanssa. Männässä 100 on tiiviste 10 rengas 102, sekä näitä vastaavat urat 103, 104. Mäntä 100 tiivistyy ulkopinnaltaan tilan S2 ulkopinnan mukaan. Sylinter is on lisäksi männän yläpuolella tila S3. Männänvarsi 105 pit yhden tai useamman kanavaporauksen 106, 107. Sylinterin sa tai laskiessa öljy virtaa tilasta S4 kanavien 106, 107 kaut jolloin tilat S4 ja S3 ovat samassa paineessa. Kansi 88 tiivi taan 108 sylinterin 86 pintaa 87 vasten, samoin sisäpini 20 männänvarren 105 ulkopintaa vasten. Mäntä 100 ja männ pysyvät olennaisesti paikallaan kannen 88 liikkuessa ylös- *j· sylinterin 86 mukana. Männänvarsi 105, kannen 88 ohjauso: . s\ tä 100 ja sylinterin 86 sisäpinta rajaavat tilan S2, johon kautta johdetaan öljyä. kts. kuvat 5 ja 7 • ·· * 25 • ·
"f Normaaliajossa tila S2 on samassa paineessa kuin tilat S3, S
·;;; varsi 105 on kavennettu toisesta päästään yhdellä tai useam liporrastuksella 110. Männänvarren 105 toisessa päässä on 111, johon kierretty lukkomutteri 112 lukitsee pallolaakerir • * i 30 iiolaketta vasten. Mäntä 114 on periaatteeltaan samanlainei * ! kancca Männän ninnailo 1 1 R An l/nnäicfaH-ii lioriömäinon Hl; 14 100 sekä männänvarsi 105 ovat kuormittamattomassa tila pl vallitessa kaikkialla rakenteen sisällä. Käy ttötilanteess johdetaan yhteen Cl kautta pääkanavaan 47 ja edelleen p( kautta tilaan S6, joka on yhteydessä tilaan S5. Tilasta S5 p 5 detaan porausten 116 kautta männän 114 sisälle. Männän ohjautuu tilaan S4 ja edelleen kanavien 106 ja 107 kautta til
Tilassa S2 oleva paine p2 on käyttötilanteessa samassa p paineen kanssa. Männän 114 ulkopinnalla 117 on ura l: ίο kiinnittimen 119 uloke 120 voi työntyä männän 114 liikkue kin 12 päällä.
Kiinnittimessä 120 on upotuskoneistukset 121 ja vapaareiät tyselintä 123 varten. Tukipalkissa 12 on kierrereiät 124 ki is 123 varten. Kiinnityselimellä 123 kiinnitin 120 yhdistetään 12. Mäntä 114 tuetaan liikkuvasti tukipalkin pinnalle, kauluk sä kiinnittimen 120 ulokkeen 119 alle. Irrotus- ja nostotilant teri 71 on kiinni kuormituskengässä 70 ja vastaavasti mänt tukipalkissa 12. Paineen p2 vaikutuksesta tilassa S2 kuorr 20 70 ollessa ylösalaisin, kuormituskenkä nousee ylös.
Sylinterin 71 ulkopinnalla 72 on rengasmainen ura 73, j< : kiinnityskappaleen 74 uloke 75 asettuu, katso myös kuva ; Φ a · ;\es kappaleessa 74 on säteittäin kiinnitysruuvien 76 upotukset 7 .···! 25 reiät 78. Sylinterissä 71 on säteittäin kiinnitysruuvien 76 v • * 79. Kiinnitysruuvien 76 kohdalta uloke 75 on lovettu tarvit "il Kiinnityskappaleessa 80 on upotuskoneistukset 81 ja vai *···* kiinnityspulteille 82. Kuormituskengässä 70 on vastaavat ki kiinnitysruuveille 82. Kiinnityskappaleessa 80 on koneisti : 30 kiinnitysosalle 74. Sylinteri 71 kiinnitetään kuormituskengän kiinnityselimillä 74, 80 ja kiinnitysruuveilla 76, 82. Sylinteri 15
Kuviossa 5 sylinterin 86, 71 sisällä on kanavaporaukset 13( Yhteen C2 kautta johdetaan paine p2 tilaan S2 kanavien 13 kautta. Sylinterissä 86 on kierrereikä 133 tulpalle 134. K tus/nostosylinteri on täysin yläasennossa. Sylinterikokonais 5 yksi tai useampia ilmausyhteitä, joita ei ole näytetty kuvas: lanteessa normaaliolosuhteissa tiloissa S2 - S6 ja S on sam loin yhteet Cl ja C2 on kytketty ulkoiseen järjestelmään sifc neet ja tilavuusvirrat eri tiloissa vastaavat haluttua käyttö* Tila S laajenee, samoin tila S3 ja tila S2 supistuu lähes min ίο sylinterin liikematkojen mukaisesti.
Kuviossa 6 tukipalkin 12 päällä on rivissä kuormitusyksil suurin osa on perusrakennetta ilman irrotus- ja palautusvai
rotus- ja palautusyksikön mäntä 114 lepää kenkätelan U
is päällä tai vaihtoehtoisesti roikkuu tukipalkista. Kiinnitti me kenokka 120 on koneistettu kaarevaksi uran 118 mukaisesti 150 muuttuu päistään laaja-alaisemmalle säteelle 151, joke nän 114 lämpöliikkeen suhteessa tukipalkkiin 12. Kiinnittim* tila 152 männän 114 kaulusta 19 varten. Tila 152 kaareut 20 samalla tavoin isommalla säteellä 153 kuin ulokkeen säde 1 kin öljynsyöttötilan S6 tuleva syöttökanava 36 sijaitsee ep ··· syöttötilaan S6 nähden. Ratkaisulla aikaansaadaan männän ··«· . ··. liikkuminen tukipalkin 12 päällä lämpöliikkeen ja säädön vai ,%*· ja samalla mäntä 114 sallii kuormituskengän noston.
25 • ·
Kuviossa 7 esitetään tilanne kuormituskengän pinnalla 16 si se kenkäosa 70 on poistettu. Kuormituskengän alla on rivi; *···'” tusyksiköitä, joista suurin osa on perusrakennetta ilman irn lautusvaikutusta. Palautussylinteri 71 tuetaan kuormituskenl· * 30 timien 80 avulla. Kiinnitin 80 on muotoiltu sylinterin 71 puc 5**4 vaksi 155. Reuna-alueelta kaarevuus 155 muuttuu eri sät< 16 säliä olevaan sylinteriin. Sekä vakio- että irrotussylinteris* ohjausuloke 28, jonka ulkopinta on 161. Pinta 161 voi olla kaareva tai omata myös muita sopivia muotoja. Jokaisen 71 väliin jää ehjä kuormituskengän kannas 159. Ulokkeen 5 kuormituskengästä on koneistettu pois vastaava alue. Ulok tuu normaalikäyttöolosuhteissa pinnastaan 160 kuormi Normaalikäytössä sylinterit 6, 71 ovat paikallaan suhteessa kenkään ja seuraavat kuormituskengän avaruusalaa.
ίο Kuvio 8 esittää poikkileikkausta rakenteesta, jossa kuormi yläpäähän on koneistettu rengasmainen ura 165 ja vastaa> palkin sisälle lieriömäinen koneistus 166. Lieriömäisen konei pohjalle on koneistettu kierrereikiä 167. Koneistettuun tilaar vitettu erillinen pyöreä säätölevy 168. Säätölevyssä on upoti is vapaareiät 170 kiinnitysruuveille 171. Säätölevyn pinnalla kekoneistus 173,joka täyttää tilan 165. Säätölevy 168 kiim neistuksen 166 pohjalle kiinnitysruuveilla 171.
Rakenne soveltuu tyypillisesti vain alapuoliseen nippirakent 20 loin kenkätela on alapuolella ja vastatela on yläpuolella, i pystylinjalla. Tässä rakenneratkaisussa kuormitussylinteri : suunnan MD lisäksi myös koneen poikkisuunnassa CD. R edullinen valmistaa, mutta säätötilanne vaatii kenkäpalkin sen koneesta ja "beltin- vaihtotilanteen".
C: 25
Kuvion 9 a) leikkauksessa C-C, että ura 165 on samankeskii "··. tussylinterin keskiön suhteen.
Kuviossa 9 b) nähdään, että säätölevy 168 ja sen olakeko . . ovat keskenään epäkeskeisiä mitan LI verran. Alkutilante • · · 30 koneistus 173 ja kuormitussylinterin urakoneistus 165 o\ :···: pääsuunnassa samalla linjalla kenkäpalkissa olevan koneis 17
Olakekoneistus 173 kääntyy säätölevyn 166 keskiön ympäri D=2*L1. Kulmasäätö saa max arvot, kun γ= 90° tai 270 0
Kuormitussylinteririvi liikkuu siten perussäätöpaikan suhte< 5 LI verran koneen pituussuuntaan MD ja samalla mitan LI neen poikkisuuntaan CD.
Tässä rakenneratkaisussa kenkäpalkki on koneen poikkist pituussuunnassa paikallaan ja sylinterit muuttavat paikkaa ίο alla. Sylinteri voi käytön aikana pyöriä akselinsa ympäri.
Kuvio 10, joka on leikkaus D-D kuvasta 11, esittää yksityisk tyneemmästä ratkaisusta sylinterin 114 ja tukipalkin 12 site siinsa liikkuvasti. Rakenteella saavutetaan laaja-alaisemp 15 kuin kuvan 6 rakenteella. Kiinnitin 175 on perusrakenteelt lainen, kuin kiinnitin 119, kts. kuva 6. Sylinteriin 114 on li kyntteet 176, jotka menevät kiinnittimen 175 alle ja tukeuti lanteessa kiinnittimeen 175. Kiinnittimessä 175 on tila T 176,samoin tila 178 kiinnittimen 175 ja uiokekyntteen 176 20 pölaajenemista varten.
Sylinterin 114 puoleinen sivu kiinnittimestä 175 on kaareve neistettu kaulusta 19 suuremmalla säteellä huomioiden : jenemisvarat. Kiinnitin 175 on kiinnittimen 119 tapaan kiin palkkiin 12 ruuveilla, kuten kuvassa 4 on selostettu.
.·*·! 25 W\ Kuvio 11 esittää erästä toista sovellutusmuotoa kenkäpuri: ’"I. tussylinteristä, joka samalla toimii myös kuormitussylinteri *·"* riosaan 71 on lisätty ulokenokat 189 samalla tavoin kuin i , . 114. Ulokenokat 189 menevät kenkäpalkin 70 alapuolella ok 30 timen 180 tilaan 181. Öljynsyöttökanavan puolella ulokeno * · \/innl/ci ninnan 1 ÖO mnl/aicocf-i V/act-aax/acH ÄM\/r»e\// 18 haluttuun suuntaan koneen MD-suunnassa, eli saadaan to säätö.
Tilaan 184 asettuu hammaspyörän tappi 187,joka on € 5 hammaspyörän 186 keskiön suhteen. Hammaspyörän 186 hammastanko 185. Pyöräyttämällä hammaspyörää 180°, vo teriä 71 siirtää edelleen automaattisäädöllä 2*hammaspyörä syyden verran koneen MD-suunnassa. Kokonaissiirto voi* erään sovellutusmuodon mukaisesti väliltä +/- 0-20 mm.
10
Kuvassa 12 on esitetty yksityiskohtaisemmin kuvan 11 le Rakenteesta nähdään, että perusratkaisu on samanlainen ki 114 kiinnitys tukipalkkiin 12,kts. kuva 10. Sylinterin 71 ulok ja kiinnittimen 180 välillä on tila 195 huomioiden lämpölac is Kenkäpalkin alapinnalla 190, kts. kuva 11,on koneistettu tili mastangolle 185 ja hammaspyörällel87 tila 196. Hamma liikkuu urassa 197 koneen CD-suunnassa ja tukeutuu sivi tilaan 197 ja sylinterin 71 yläpintaan 188, samoin hamma pyörii tilassa 196 hammastangon 185 liikkeen mukaisesti, s 20 tuu sivupinnoiltaan tilaan 196 ja sylinterin 71 yläpintaan 188 Sylinterin 71 yläpinnalta 188 on koneistettu pois ohjausk _;:· 198, sylinteri 71 ohjautuu ohjauskoneistuksen 198 sivupinna : nan 200 mukaisesti.
• • · · • 9Ψ .··! 25 Sylinterissä 71 on kaksi samanlaista ohjauspintaa 201, • m “I, suuntainen liike tapahtuu kahden johdepinnan välissä ham ie 185 ja hammaspyörän 186 määräämässä suunnassa. Kiilako ’·* voi olla suoraan koneistettu itse kenkäpalkkiin tai se voidaan lisellä kiilaratkaisulla, on myös mahdollista muotoilla sylint : 30 siten, että sylinteri toimii itsessään kiilaelementtinä, jolloin I- pohjaan on koneistettu leveä kiilakoneistus.
19
Hammastankoa 185 liikutetaan koneen CD-suunnassa aut sylinterillä 203. Sylinteri 203 koostuu itse sylinteriputkesta nasta 205. Kenkäpalkissa 70 on kierrereiät 206 sylinterin l< teja 207 varten. Kiinnityslaipassa210 on kiinnityspulttien 20 5 208 ja upotus 209. Sylinteri 204 sisältää myös kiinnityslaip; hitsattua rakennetta tai muulla tavalla valmistettu kokonaisa Hammastangon 185 päässä on kierrereikä 211 ja vastaava 205 toisessa päässä kiinnityskierre 212, jolla mäntä 205 lu mastankoonl85. Mäntä205 koostuu mäntäosasta 213 ja v< ίο Varren toisessa päässä on aikaisemmin mainittu kiinnityskie ressa on lisäksi avainväli, ei näytetty kuvassa. Mäntäosassc visteen ura 215 ja itse tiiviste 216. Sylinterin 204 sisällä on taan kierteitetty kansiosa 217 ja kannen sisällä männänvarr lella tiivisteura 218 ja itse tiiviste 219.
15
Paineöljyn syöttöyhde männän 213 takapuolelle on 220 j syöttöyhde 221. Sylinterin sisällä on lisäksi tarvittavat kana ja lisäporausten tulppaukset, sekä ilmausyhteet, ei näytet Kenkäpalkin toisessa päässä on vastaavanlainen siirtosyst 20 kuvasta käy ilmi.
„·:· Toimintaperiaatteena toisen pään sylinteri työntää hamm : toisen pään sylinteri vastaavasti vetää hammastankoa kullc tuun suuntaan. Liikkeen seurauksena hammaspyörä pyörii p ;"\ 25 siirtää sylinteriä jompaa kumpaan suuntaan koneen MD-suu ’li. teessä kenkäpalkkiin. Kenkäpalkki pysyy aina paikallaan ja : kuu. Liikuttelu tapahtuu kuormittamattomassa tilassa ja tali on kuitenkin nostettu öljykalvon varaan erillisellä painejäi Järjestelmä sallii myös muita toimintavariaatioita, eikä raj< : 30 tään selostettuun toimintatapaan.
«·* • m · 20 pohja koneistetaan ensin suoraksi ja vasta tämän jälkeen l· varsinaiset kiilaurat ja kiinnitysruuvien kierteet.
Kuvassa 13 b näkyy tilanne tukipalkin 12 päällä kengän si\ 5 katsottuna. Sylinterit sijaitsevat kiilakoneistuksien välissä j kenkäpalkin lämpöliikkeitä koneen CD-suunnassa. Sylinteri! kuessaan mukanaan tukipalkin päällä olevat männät. Ken tuettu koneen keskilinjalta tai välittömästä läheisyydestä, sesti kenkäpalkki pääsee täten laajenemaan ja liikkumaan I ίο kiön suhteen molempiin suuntiin. Rakenteellisesti vakiokuo teri ja irrotukseen/nostoon tarkoitettu sylinteri eroavat toi: sisämännän ja ulkoisen tuennan suhteen.
Kuviossa 14 a esitetään kaksisuuntaisen "tiltinsäädön" vai 15 rakenneratkaisu, jossa ulokkeen 28 muoto on kuvan mukais tettu. Pinnat 229,230 ovat toistensa peilikuvat. Vetotangot, got 225,226 ovat alkutilanteessa kuvion 14 a mukaisessa « max säädöllä kuvion 14 b mukaisessa asemassa. Alkutiiant teri 71 on epäkeskinen tankojen 225,226 keskiön CL mitan 20 lopputilanteessa keskilinjan CL toisella puolen mitan yl ve tapauksessa sylinteri 71 liikkuu siis ylhäältä alaspäin k „:le suunnassa.
» I t • · ·
• M
:\j Tangoissa 225,226 olevat ohjauskoneistukset 227,228 ovat 25 kaisia. Siirrettäessä tankoja 225,226 koneen CD-suunnass; kealle ja vastaavasti toista vasemmalle tai päinvastoin, paki ohjauskoneistuksista 227,228 sylinterin 71 liikkumaan halu taan ja toinen ohjauskoneistus tekee vastaavasti tilaa siirr . . Toiminta on täysin automaattista ja tapahtuu telan ulkopuo * · * 30 purkamatta ohjauksen mukaisesti. Siirtynyt matka mitataan : turilla, ei näytetty kuvassa. Koneen toimiessa normaaliajo 21
Rakenteellisesti ja säätöominaisuuksiltaan vakiosylintei tus/nostosylinteri eivät poikkea toisistaan. Noin joka 5 sylin to/irrotussylinteri, elleivät erityiset syyt muuta vaadi.
s Kuvassa 15a ja 15b esitetään edelleen eräs vaihtoehtoinen kaisu ulokkeen 28 koneistamiseksi ja vastaavat sivumitat, l< täten arvoja y ja yl, kts. kuva 14, kaksisuuntaisessa auto "tiltinsäädössä". Rakenne on muuten vastaava, kuten kuvas; lostettu.
10
Kuviossa 16 on esitetty perusratkaisu käsitoimiselle kaksi "tiltinsäädölle". Säätö on tässä tapauksessa mahdollinen > ollessa seis-tilassa ja telan pintakudos pois koneesta. Ulokk tojen 161 vastepinnat ovat sisäänpäin kaareutuvia koostuen is kaariosasta, pinnat 235,236 ovat peilikuvia toisilleen ja sij< man lomittain koneen CD-suunnassa, kuten on myös esite kuvissa 14 ja 15. Kaareutuvat pinnat 235,236 ovat kehity rusratkaisu ja kuvat 14,15 aiheen jalostuneempia versioita, en versioiden etuna on huomattavan laaja kontaktipinta ulo 20 johteiden 225,226 välillä, tällöin pintapaine pintojen välillä c rajoissa. Kenkäpalkin 70 päädyssä 222 on kierrereiät 237 : * ,.T sen 238 kiinnityspultteja 239 varten. Säätökehyksen sisällä •Xj varsinaista säätöpituutta varten. Säätötankojen 225, 226 ;\i 241 liikkuu tilassa 240. Kiinnityspään 241sisäliä on kierrerei 25 tökaran 243 kierrepäätä 244 varten. Säätökaran 243 toisess
IM
vastaavasti säätöä varten kierre 245. Varsinainen säätö tap !···. tämällä lukkomutteria 246 haluttuun suuntaan (löysätään tään) ja vastaavasti kenkäpalkin toisesta päästä kiristetää . . tään haluttu matka toista samanlaista säätömutteria kiertän • * · :;j.: 30 säätötanko siirtyy koneen CD-suunnassa. Kokonaissäädöss; * * *·..* Pn<;in trwQHi cäät-nHmkn;* Invcäämään ia x/acf-a f-ϋmä n iällsoor 22 Säätö voidaan mitata riittävällä tarkkuudella säätökaran : masta säätökehyksen 238uikopinnasta. Säätökehyksen sis; tukset 247 ja vapaareiät 248 kiinnityspulttia 239 varten.
5 Kuvio 17 esittelee perusratkaisun automaattiseen kaksisuur tinsäätöön". Rakenne on periaatteeltaan samanlainen kuin k linteri. Erona aikaisemmin esiteltyyn on sylinterin toisessa p läpimenevä toinen männänvarsi 250. Sylinterin takapääss tiivisteura 251 ja itse tiiviste 252. Sylinterin kiinnitys sä< io 225,226 on samanlainen kuin on esitetty kuviossa 16. Kenk lemmissa päissä on samanlaiset sylinterit, jotka vaikuttavat jaustankoon.
Toiminta tapahtuu siten, että samanaikaisesti toinen sylinte is dostuu samaan tankoon vaikuttavasta veto- ja työntösylint taa esim. tankoa 225 oikealle ja vastaavasti toinen sylinteri! tankoa 226 vasemmalle. Toiminta tapahtuu hydrauliikan toimintakaavio esitetään myöhemmin. Kun lineaarianturilla kuvassa, mitataan haluttu sivusiirtymä koneen MD- suunnas 20 järjestelmä lukkotilaan ja virtaus eri sylinterien välillä pysäl säätötangot 225,226 jäävät senhetkiseen asemaan, kyseine ...T to viedään koneen logiikkajäoestelmään tai vastaavaan.
Λ • · ♦ ♦ · * **·
Kuvio 18 esittää leikkausta F-F kuviosta 16,eli päätykuvantc 25 kin päästä katsottuna. Rakenne on perusajatukseltaan s< *!:. kuin kuvassa 20 ilman automaattisäätöä. Yleisesti ottaen k; [···. rakenne soveltuu yksinkertaisemman tekniikan sovellusk voidaan rakenteellisesti muuttaa automaattisäätöiseksi tarpe • * : 30 Kuvio 19 on leikkaus G-G- kuviosta 18. Siinä esitetään tilani na kenkänalkin nää^tä. Rakenna on neriaaH-eessa samani 23 203 kiinnitysiaippa 210 kiinnitetään kenkäpalkin 70 päätyp Öljynsyöttöyhteet suunnataan parhaaksi katsottuun suuntaai
Kuviossa 21 on esitetty periaatekaavio yksisuuntaisesta auto s "tiltinsäädön" hydrauliikasta: Suunta 1 vastaa painetta Pl, teemin liike on kuviossa oikealle päin. Sylinterit 203,264 ova taan samanlaisia ja sisäinen rakenne on selitetty kuvassa muuntimet 262,263 ovat pääperiaatteeltaan samanlaisia 203,264 kanssa, sisäistä rakennetta ei ole esitetty. Paine P: io kammioihin 260,261, kammion 261 paine lisää painetta kam ja paine kasvaa kammiossa 267 vastaten kammion 260 paii alojen suhteessa. Vetotangossa 271 on sama voima kuin tar Kammioista 266,270 ylipaine purkautuu yhteen F1 kautta ! lasta 268 paine purkautuu tilaan 269. Liikkeen 1 aikana yh is F2 ovat suljettuja ja pikaliittimet kiinni.
Vastaavasti liikkeen 2, kuviossa oikealta vasemmalle, aikana detaan yhteestä P2 kammioihin 269,268 ja paine tilasta 2€ kautuu tankkiin yhteen F2 kautta. Tilasta 270 paine ohja 20 266. Yhteet P1/T2,F1 ovat suljettuja ja pikaliittimet kiinni.
260 paine johdetaan tilaan 261. Liikkeen 2 aikana tanko 2; tanko ja vastaavasti tanko 271 on työntötanko. Positio 2 : pumppu ja positiot 274,275,276,277 ovat sulkuventtiilejä. S> :\j lii kokonaisuudessaan voimien ja paineiden kontrollin ham ·"*. 25 185 molemmissa päissä erisuuntaisten liikkeiden aikana.
• »· ]···, Kaaviossa on esitetty vain käsipumppuratkaisu, mutta u toimilaite voidaan korvata kokonaan automaattiratkaisulla . . kaksitoimisilla sulkuventtiileillä. Tällöin automaation ohjaarric 30 ditaan kulloisestakin tilanteesta. Koneen käyntitilanteessa s suitettu lukkotilaan.
24 taan samanlaisia, kuin mitä kuvassa 17 on annettu ymmäi 284 edustaa käsitoimista paineyksikköä puheenaolevaan teen, mutta paineyksikkö 284 voidaan tehdä myös kokonaai tiseksi. Jos tangot 225,226 halutaan siirtyvän nuoleni sui s paine johdetaan paineyksiköstä 284 sylinterien 280,281 ka Paineen kasvaessa P-puolella, kasvaa vastaavasti paine 1 näin ollen paine siirtyy sylinterien 280,281 T-puolelta 282,283 P-puolelle. Vastaavasti paine kasvaa sylinerien puolella ja paine purkaantuu paineyksikön284 kautta säil ίο mäntien pinta-alat ovat samansuuruiset ovat vastaavasti mäntien eri puolella yhtä suuret. Linjat 285,286 ovat tarpee sisäisen täytön ja ilmauksen takia. Jos tankoja 225,226 hali nuolen 2 suuntaan, vaihdetaan paine- ja tankkilinjat kesken< 287,288, jonka seurauksena suunta tankoissa 225,226 vai! is nanvaihto tapahtuu venttiilillä 289, Tarvittava tiltinsäädön saadaan automaatiojärjestelmästä lineaarianturin säätö-arvc käyttötilanteessa systeemi suljetaan lukkotilaan ja varmiste taessa joko käsitoimisten tai automaattitoimisten 290,291,292,293 avulla. Paineyksikkö 284 voidaan joko 20 neesta tai pitää koko ajan toimintatilassa.
••*1* Kaavion esittämällä ratkaisulla saadaan kuormitussylinte taisohjaustangot siirtymään haluttuun suuntaan ja näin oi tussylinterien paikka muuttumaan koneen pituussuunnassc 25 semmin selostetulla tavalla.
*·* * « · !··*. Tyypillisesti puristinkenkää tuetaan siirron aikana estämällä suuntainen liike tukielimellä (ei esitetty kuvioissa). Tukielimi . lisesti järjestettynä puristuskengän vastakkaisille puolille ke 5::.: 30 nassa.
« * • 4
« « M
25
Alan ammattihenkilölle on selvää, että keksintö ei ote rajo esitettyihin sovellutusmuotoihin, vaan sitä voidaan vaihde patenttivaatimusten puitteissa. Selitysosassa mahdollise 5 muiden tunnusmerkkien kanssa esitettyjä tunnusmerkkejä vellutusmuodosta riippuen käyttää myös toisistaan erillisinä.
* »»·» li· I · ·
• M
• » • · · • ♦ ··» • 1 2 3 I 1 ··· • M ··1· • » ♦ 1 • tt • · • · m • ♦ 1 ·«· ·
M
• · 2 I · 3

Claims (14)

1. Menetelmä kenkäpuristimen puristinraossa vallitsevan ki neen jakauman muuttamiseksi, jossa kenkäpuristimessa or 5 rekkäisiä puristinkenkään (70) vaikuttavia kuormituselimiä ensimmäinen pää tukeutuu kenkäpuristimen tukipalkkiin (1 pää puristinkenkään (70), jossa menetelmässä kuormituseli retään koneen suunnassa (MD) puristinkengän (70) ja tuk välisessä tilassa, tunnettu siitä, että menetelmässä io kuormituselimeen (K) ainakin puristinkengän puoleisessa p< tuskengän (70) yhteyteen järjestetyllä ainakin yhdellä ί (225, 226, 185), jota liikutetaan koneen poikittaissuunnas jonka avulla, suoraan ja/tai välitysmekanismin välityksellä kuormituselimen (K) vastaelintä (28) niin, että puristinkeng is päätä siirretään koneen suunnassa (MD) suhteessa puri (70), ja että kuormituselimen tukipalkin (12) puoleinen pä< tavissa, edullisesti ainakin siirron aikana, vapaasti asettuma sa tukipalkkiin (12).
2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnet tä vaikutetaan kuormituselimeen (K) ainakin yhdellä tankoa siirretään koneen poikittaissuunnassa (CD). • · · • · · • Il :\{ 3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen menetelmä, t u n i :***· 25 tä, että vaikutetaan kuormituselimeen (K) välityksen avulla keskoelin vaikuttaa kuormituselimeen ja epäkeskoelimeen tankoelimellä. • * ft»»
4. Jonkin patenttivaatimuksista 1-3 mukainen menetel ::l.: 30 n e 11 u siitä, että vaikutetaan kuormituselimeen (K) ep; « « ’*··* masnvörällä flRfil. intä nvnritetään hammastetulla tanknelir
6. Jonkin patenttivaatimuksista 1-5 mukainen menetel nettu siitä, että tukipalkin (12) ja kuormituselimen (K puoleiseen pään väliin tuodaan paineväliainetta sivuttaisvoir 5 tämiseksL
7. Jonkin patenttivaatimuksista 1-6 mukainen menete nettu siitä, että säädetään kuormituspaineen jakaumaa I tön aikana. 10
8. Jonkin patenttivaatimuksista 1-7 mukainen menetel nettu siitä, että säädetään kuormituspaineen jakauma mittaustietojen perusteella. is 9. Jonkin patenttivaatimuksista 1-8 mukainen tunnettu siitä, että puristuspalkkiin (70) vaikuteta tuselimellä (K), joka käsittää sylinteri-mäntä-yksikön.
10. Laitteisto kenkäpuristimen puristin raossa vallitsevan ki 20 neen jakauman muuttamiseksi, jossa kenkäpuristimessa or rekkäisiä puristinkenkään (70) vaikuttavia kuormituselimiä, simmäinen pää tukeutuu kenkäpuristimen tukipalkkiin (12 pää puristinkenkään (70), joka laitteisto käsittää välineet k men (K) ainakin puristinkengän (70) puoleisen pään siirtä • * 25 neen suunnassa (MD), tunnettu siitä, että välineet k men (K) ainakin puristuskengän (70) puoleisen pään siirtäm tävät puristuskengän (70) yhteyteen järjestetyn ainakin toelimen (225, 226, 185), joka on liikutettavissa koneen poi . . nassa, ja jonka avulla suoraan ja/tai välitysmekanismin väl 30 kutetaan kuormituselimen (K) vastaelintä (28),ja että laittei * * t inl! λαλ<· lyi ·λλΙ1ι^λλ il/irv^ll/m /1 ΑΐιηΐΛί^Λη ^ m 4
13. Patenttivaatimuksen 11 tai 12 mukainen laitteisto, ti siitä, että kuormituselin (K) on sylinteri-mäntä-yhdistelmä,
14. Jonkin patenttivaatimuksista 11 - 13 mukainer 5 tunnettu siitä, että puristuskengän (70) yhteyteen or ohjainpinnat (31, 32; 200) ja/tai ohjainelimet (80,180), jot vat kuormituselimen liikettä, erityisesti koneen suuntaiseksi
15. Jonkin patenttivaatimuksista 11 - 14 mukainer ίο tunnettu siitä, että siirtoelimeen (225, 226) on järjest pinta (227, 228; 235, 236) ja kuormituslaitteeseen vastin 230, 161) niin, että ohjainpinta liikuttaa kuormituslaitetta v; ta.
16. Jonkin patenttivaatimuksista 11 - 15 mukainen tunnettu siitä, että siirtovälineet käsittävät kaksi tanko 226), jotka yhdessä vaikuttavat kuormituselimen asemc suunnassa (MD).
17. Jonkin patenttivaatimuksista 11 - 16 mukainen tunnettu siitä, että siirtovälineet muodostuvat epäkes ...T kuten epäkeskohammaspyörästä (186), jota käytetään käy liitetyllä hammastetulla tankoelimellä (185). * · * · · * ·· * » ί*"; 25 18. Jonkin patenttivaatimuksista 11 - 17 mukainen tunnettu siitä, että välineet kuormituselimen (K) tuk J-·’. puoleisen pään ja tukipalkin (12) välisten sivuttaisvoimien seksi käsittävät ainakin yhden yhteen (C3, 22) paineväliaine . . seksi tukipalkin (12) ja kuormituselimen (K) väliin. • 9 · • · # ··· ' 30 :···: 19. Jonkin patenttivaatimuksista 11 - 18 mukainen
FI20040264A 2004-02-19 2004-02-19 Menetelmä ja laitteisto kenkäpuristimen yhteydessä FI116854B (fi)

Priority Applications (8)

Application Number Priority Date Filing Date Title
FI20040264A FI116854B (fi) 2004-02-19 2004-02-19 Menetelmä ja laitteisto kenkäpuristimen yhteydessä
CN2005800115199A CN1961115B (zh) 2004-02-19 2005-02-14 改变靴式压榨部压榨辊隙中的加载压力分布的方法和装置
PCT/FI2005/000095 WO2005080675A1 (en) 2004-02-19 2005-02-14 Method and apparatus in conjunction with a shoe press
AT05708175T ATE541088T1 (de) 2004-02-19 2005-02-14 Verfahren und vorrichtung im zusammenhang mit einer schuhpresse
ES05708175T ES2378288T3 (es) 2004-02-19 2005-02-14 Método y aparato en combinación con una prensa de zapata
US10/589,553 US7617768B2 (en) 2004-02-19 2005-02-14 Method and apparatus in conjunction with a shoe press
EP05708175A EP1716287B1 (en) 2004-02-19 2005-02-14 Method and apparatus in conjunction with a shoe press
PL05708175T PL1716287T3 (pl) 2004-02-19 2005-02-14 Sposób oraz urządzenie związane z prasą o szerokiej strefie docisku

Applications Claiming Priority (2)

Application Number Priority Date Filing Date Title
FI20040264 2004-02-19
FI20040264A FI116854B (fi) 2004-02-19 2004-02-19 Menetelmä ja laitteisto kenkäpuristimen yhteydessä

Publications (3)

Publication Number Publication Date
FI20040264A0 FI20040264A0 (fi) 2004-02-19
FI20040264A FI20040264A (fi) 2005-08-20
FI116854B true FI116854B (fi) 2006-03-15

Family

ID=31725740

Family Applications (1)

Application Number Title Priority Date Filing Date
FI20040264A FI116854B (fi) 2004-02-19 2004-02-19 Menetelmä ja laitteisto kenkäpuristimen yhteydessä

Country Status (8)

Country Link
US (1) US7617768B2 (fi)
EP (1) EP1716287B1 (fi)
CN (1) CN1961115B (fi)
AT (1) ATE541088T1 (fi)
ES (1) ES2378288T3 (fi)
FI (1) FI116854B (fi)
PL (1) PL1716287T3 (fi)
WO (1) WO2005080675A1 (fi)

Families Citing this family (4)

* Cited by examiner, † Cited by third party
Publication number Priority date Publication date Assignee Title
US20070018364A1 (en) * 2005-07-20 2007-01-25 Pierre Riviere Modification of nonwovens in intelligent nips
US9540769B2 (en) * 2013-03-11 2017-01-10 International Paper Company Method and apparatus for measuring and removing rotational variability from a nip pressure profile of a covered roll of a nip press
DE102013109025A1 (de) * 2013-08-21 2015-02-26 Mag Ias Gmbh Gleitfläche
CN105002769B (zh) * 2015-08-11 2017-05-31 平湖荣成环保科技有限公司 一种造纸脱水装置

Family Cites Families (14)

* Cited by examiner, † Cited by third party
Publication number Priority date Publication date Assignee Title
FI65103C (fi) 1982-05-05 1984-03-12 Tampella Oy Ab Laongzonspress foer en pappersmaskin
US4973384A (en) * 1989-06-23 1990-11-27 Beloit Corporation Heated extended nip press apparatus
DE4113623C1 (fi) 1991-04-26 1992-02-20 J.M. Voith Gmbh, 7920 Heidenheim, De
DE19514142C1 (de) 1995-04-15 1996-07-11 Voith Sulzer Papiermasch Gmbh Preßvorrichtung für eine Papiermaschine
DE19515832C1 (de) 1995-04-29 1996-05-02 Voith Sulzer Papiermasch Gmbh Schuhpreßwalze für eine Papiermaschine
DE19615654A1 (de) 1996-04-19 1997-10-23 Voith Sulzer Papiermasch Gmbh Pressenanordnung
US5997696A (en) * 1997-09-30 1999-12-07 Valmet-Karlstad Ab Shoe press
US6093283A (en) 1997-09-30 2000-07-25 Valmet-Karlstad Ab Shoe press and method for supporting a press shoe in a shoe press
SE510609C2 (sv) * 1997-09-30 1999-06-07 Valmet Karlstad Ab Skopress för en pappers- eller kartongmaskin
SE510552C2 (sv) * 1997-09-30 1999-05-31 Valmet Karlstad Ab Skopress och sätt för lagring av en pressko i en skopress
US6083352A (en) * 1998-01-30 2000-07-04 Valmet Corporation Shoe press
US7172679B2 (en) * 1999-12-10 2007-02-06 Metso Paper, Inc. Press device having an extended press nip for pressing of a travelling paperboard web, and procedure for controlling the pressure curve in the machine direction by such press nip
FI107063B (fi) * 2000-06-19 2001-05-31 Metso Paper Inc Paperi- tai kartonkikoneen pitkänippipuristin
DE20218393U1 (de) * 2002-06-25 2003-03-20 Voith Paper Patent Gmbh Vorrichtung zur Beeinflussung eines Pressdruckprofils

Also Published As

Publication number Publication date
EP1716287B1 (en) 2012-01-11
US7617768B2 (en) 2009-11-17
US20070256579A1 (en) 2007-11-08
ES2378288T3 (es) 2012-04-10
FI20040264A (fi) 2005-08-20
FI20040264A0 (fi) 2004-02-19
CN1961115B (zh) 2012-07-18
EP1716287A1 (en) 2006-11-02
ATE541088T1 (de) 2012-01-15
PL1716287T3 (pl) 2012-05-31
WO2005080675A1 (en) 2005-09-01
CN1961115A (zh) 2007-05-09

Similar Documents

Publication Publication Date Title
FI89978C (fi) Vals vars linjetryck kan kontrolleras
US20180045228A1 (en) Cylinder/piston unit
CN101837416B (zh) 一种自由锻造液压机抗偏载的加载***
FI116854B (fi) Menetelmä ja laitteisto kenkäpuristimen yhteydessä
FI79177B (fi) Boejningsreglerad vals.
US4021181A (en) Tie rod connection for die closing unit of injection molding machine
FI89977C (fi) Formreglerbar vals
FI100896B (fi) Runkorakenne kuituisen rainan valmistamiseen tarkoitetussa koneessa ol evaa puristinta varten
CA2198229A1 (en) Position control for self-loading roll
US7582192B2 (en) Loading device for a shoe press
JPH0547671B2 (fi)
FI107063B (fi) Paperi- tai kartonkikoneen pitkänippipuristin
FI116151B (fi) Kenkäpuristimen kuormituslaite
FI110529B (fi) Menetelmä ja laitteisto kenkäpuristimen hihnavaipan kiristämiseksi ja/tai kulumisen vähentämiseksi
FI127174B (fi) Valettu akseli kuiturainakoneen telaa varten ja valetulla akselilla varustettu kuiturainakoneen tela
SU876220A1 (ru) Дорновое устройство подающего аппарата пилигримового стана
CN219653774U (zh) 安全桩基自平衡法载荷箱
CN111851112B (zh) 靴式辊端部模块以及靴式辊端部模块的组装方法
FI128724B (fi) Hihnatela kuiturainakonetta varten
CN211900454U (zh) 一种防渗墙槽孔孔斜控制辅助装置
KR101068513B1 (ko) 가변형 오리피스 장치
FI111018B (fi) Menetelmä ja laite välitelojen kevennyspaineiden mittaamiseksi ja säätämiseksi monitelakalanterissa
RU2063877C1 (ru) Пресс гидравлический большой мощности
FI82535B (fi) Foerfarande foer maetning och reglering av laeget pao valsmanteln av en boejningsreglerad vals.
FI102003B (fi) Taipumasäädettävä tela

Legal Events

Date Code Title Description
FG Patent granted

Ref document number: 116854

Country of ref document: FI

MM Patent lapsed