FI107063B - Paperi- tai kartonkikoneen pitkänippipuristin - Google Patents

Description

107063

Paperi- tai kartonkikoneen pitkänippipuristin Längnyppress för en pappers- eller kartongmaskin 5 Keksinnön kohteena on patenttivaatimuksen 1 johdanto-osan mukainen paperi- tai kartonkikoneen pitkänippipuristin.

Eräs pitkänippipuristimiin liittyvä ongelma on puristuskengän ja kuormitusvoiman vastaanottavan kannatinrakenteen erilaisista lämpötiloista johtuvat keskenään erilaiset läm-10 pölaajenemisliikkeet. Tilanteessa, jossa 10 m leveän koneen puristuskengän lämpötila on noin 50 °C korkeampi kuin kannatinrakenteen lämpötila, syntyy keskeltä tuetun teräksisen puristuskengän päihin noin 2,5 mm piteneminen suhteessa kannatinrakenteeseen. Kuor-mituskengän kannatinrakennetta suurempi lämpölaajenemisliike aiheuttaa puristuskenkää tukeviin sylinteri-mäntätoimielimiin sivuttaisvoimia, sivuttaisvoimista syntyviä kitkavoi-15 mia ja puristuskengän mahdollista taipumaa. Edellä mainituista seikoista aiheutuu puolestaan puristuskuormitusten epätarkkuutta ja kosteusprofiilivirheitä.

Tähän ongelmaan on tekniikan tason julkaisuissa esitetty monia erilaisia ratkaisuvaihtoehtoja. Seuraavassa selostetaan muutamia tällaisia tekniikan tason ratkaisuja.

20 : Hakijan EP-patenttijulkaisussa 933471 on esitetty eräs paperi- tai kartonkikoneen pit- ; · känippipuristin. Puristimen puristuskenkä on tuettu kannatinrakenteeseen usealla nivelellä :·*: varustetulla hydraulisella kuonnitussylinterillä. Kukin kuormitussylinteri käsittää männän : _ : ja ensimmäisen sylinterin, joka on kiinnitetty puristuskenkään ja toisen sylinterin, joka on • · · 25 kiinnitetty kannatinrakenteeseen. Männän vastakkaiset päätyosat on liukuvasti ja tiivistä-västi sovitettu mainittuihin sylintereihin. jolloin sylintereihin muodostuu männän vastak- ··« ·...· kaisten päätypintojen alle painetilat. Painetiloihin johdetulla paineväliaineella voidaan • · · kuonnittaa puristuskenkää vastatelaa vasten. Mäntä voi tällaisessa ratkaisussa kääntyä : molempien sylinterien suhteen konesuuntaan nähden yhdensuuntaisen ja kohtisuoran _ : : 30 akselin ympäri. Tämä sallii puristuskengän muodonmuutokset ja termisen laajenemisen ja mahdollistaa puristuskengän kääntymisen konesuuntaan nähden kohtisuoran akselin •; · · · ympäri.

107063 Ί

Hakijan EP-patentissa 345501 on esitetty eräs toinen paperi- tai kartonkikoneen pitkänip-pipnristin. Puristimen puristuskenkä on alapinnastaan tuettu telan kannatinrakenteeseen kahdella telan akselisuuntaisella rivillä sylinteri-mäntätoimielimiä. Tuki muodostuu mäntiin kiinnitettyjen männäntappien pyöristettyjen ulkopäiden ja puristuskengän alapinnan 5 välille. Kannatinrakenteeseen on lisäksi männäntappirivien väliin kiinnitetty rivi holkkeja, jotka ulottuvat puristuskenkään muodostettuihin porauksiin. Holkit on sovitettu puristus-kenkien porauksiin joustavien tiivisteiden välityksellä. Puristuskenkä on lisäksi tuettu konesuunnassa toisesta reunastaan kannatinrakenteeseen muodostettuun tukielimeen rullaelimen välityksellä, jolla vastaanotetaan puristuskenkään kohdistuvat vaakasuuntaiset 10 voimat. Puristuskenkä lepää siten kelluvasti männäntappien päällä, jolloin puristuskengän pieni akselisuuntainen liike ja kallistus sallitaan.

Hakijan DE-hyödyllisyysmallissa 298 17 097 UI on esitetty eräs kolmas paperi- tai kartonkikoneen pitkänippipuristin. Puristimen puristuskenkää kuormittava sylinteri- 15 mäntätoimielin muodostuu kannatinrakenteeseen irrotettavasti kiinnitetystä männästä, joka on sovitettu tiivistetysti puristuskenkään tukeutuvaan sylinteriin. Kuormituskenkä on sovitettu vaakatasossa liikkuvasti sylinterin pohjalevvn päälle. Kuviossa 2 on esitetty suoritusmuoto, jossa sylinterin pohjalevyja sylinterin seinämät rajoittavat puristuskengän ·_ ; alapintaa vasten avautuvan kammion. Kyseiseen kammioon ja puristuskengän otsapinnas- : 20 sa olevaan hydrostaattiseen painekammioon syötetään paineväliainetta yhteisestä painevä- liainelähteestä. jolloin paine molemmissa kammioissa on sama. Hydrostaattisen paine- kammion paine on yleensä noin 50-70 % kuormitussylinterin painetilan paineesta, jolloin j"" * sylinteriin kohdistuvasta radiaalisuuntaisesta kuormituksesta jää pinta-aloista riippuen ;***; noin 30-50 °o kompensoimatta. Puristuskengän ja sylinterin välinen puristusvoima vaih- • · · 25 telee siten kuormitussylinterin kuormitustilanteen mukaan, jolloin puristuskengän ja * · m : ί sylinterin välillä voi esiintyä suuriakin kitkavoimia, jotka estävät puristuskengän sivuttai- • · · sen siirtymisen sylinterin suhteen. Sylinteriin sovitetun männän sivureuna on kaareva, . jolloin sylinteri voi kääntyä jonkin verran männän suhteen. Varsinainen keksintö kohdis- tuu tässä siihen, että mäntä on kiinnitetty kannatinrakenteeseen eksentrisesti. Löysäämällä 30 männän kiinnitystä ja muuttamalla eksentristen kiinnityspalojen asentoa voidaan mäntää ja ,,,,: sitä myöten myös sylinteriä siirtää konesuunnassa puristuskengän suhteen. Tällä tavoin 107063 3 saadaan puristimen läpi kulkevaan rainaan kohdistuvaa paineprofiilia muutettua, jolloin voidaan saavuttaa optimaalinen profiili eri paperi-ja kartonkilaaduille.

US-patentissa 5,688,375 (Voith) on esitetty eräs neljäs paperi- tai kartonkikoneen pit-5 känippipuristin. Puristimen puristuskenkää kuormittava sylinteri-mäntätoimielin muodostuu kannatinrakenteeseen muodostetusta sylinteristä, johon on sovitettu mäntä. Männän alaosassa on ulokeosuus, joka on tiivisteiden välityksellä tiivistetty sylinterin seinämiin. Mäntä muodostaa alaosassaan sylinteriin avautuvan ensimmäisen painekammion. Mäntä muodostaa lisäksi yläosassaan puristuskengän alapintaan avautuvan toisen painekammion, 10 joka on yhteydessä ensimmäiseen painekammioon kapillaarikanavan välityksellä. Mäntä on reunoistaan tiivistetty puristuskengän alapintaan tiivisteiden avulla. Paineväliainetta virtaa kapillaarikanavan kautta lähes vakio-olosuhteissa ensimmäisestä painekammiosta toiseen painekammioon ja siten puristuskengän alapintaan. Puristuskengän kallistuessa paineväliainetta pääsee karkaamaan toisesta painekammiosta, jolloin ensimmäistä paine-15 kammiosta ei pääse kapillaariputkea pitkin nopeasti virtaamaan riittävästi korvaavaa paineväliainetta. Tämän seurauksena paine putoaa toisessa painekammiossa, jolloin mäntä kohdistaa itsensä puristuskengän alapinnan suhteen ensimmäisessä painekammiossa vaikuttavan paineen toimesta.

i : .1, 20 Esillä olevan keksinnön tarkoituksena on saada aikaan paperi- tai kartonkikoneen pit- • j. känippipuristin, jossa vältetään lämpölaajenemisesta ja kitkavoimista johtuvat kuormituk- : · ; sen, tiltin ja profiilien epämääräisyydet.

« · • · « · · : : Keksinnön mukaiselle paperi- tai kartonkikokeen pitkänippipuristimelle on pääasiallisesti 25 tunnusomaista se mitä on esitetty patenttivaatimuksen 1 tunnusmerkkiosassa.

*<« • · « *...· Keksinnön mukaisessa pitkänippipuristimessa sallitaan puristuskengän ja kannatinraken- : :*: teen välinen liike. Keksinnön mukainen rakenne mahdollistaa lisäksi puristuskengän • · · : : vähäkitkaisen ja tarkan asennoitumisen ja kuormituksen vastatelaa vasten sekä herkkätoi- 30 inisen tiltin säädön.

107063 4

Seuraavassa keksintöä selostetaan yksityiskohtaisesti viittaamalla oheisen piirustuksen kuvioissa esitettyihin keksinnön eri suoritusmuotoihin, joiden yksityiskohtiin keksintöä ei kuitenkaan ole tarkoitus yksinomaan rajoittaa.

5 Kuviossa l on esitetty kaaviollisesti konesuuntaan katsottuna eräs suoritusmuoto keksinnön mukaisen pitkänippipuristimen rakenteesta.

Kuviossa 2 on esitetty suurennettu yksityiskohta kuviosta 1.

10 Kuviossa 3 on esitetty kaaviollisesti konesuuntaan katsottuna eräs toinen suoritusmuoto keksinnön mukaisen pitkänippipuristimen rakenteesta.

Kuviossa 4 on esitetty suurennettu yksityiskohta kuviosta 3.

15 Kuviossa 5 on esitetty kaaviollisesti konesuuntaan nähden poikittaissuuntaan katsottuna kuviossa 1 esitetyn pitkänippipuristimen rakennetta tilanteessa, jossa puristuskenkä on kuormitettu yhdellä sylinteririvillä.

·. ; Kuviossa 6 on esitetty kaaviollisesti konesuuntaan nähden poikkisuuntaan katsottuna eräs : 20 kolmas suoritusmuoto keksinnön mukaisen pitkänippipuristimen rakenteesta.

. ; Kuviossa 7 on esitetty kaaviollisesti konesuuntaan nähden poikittaissuuntaan katsottuna I : kuviossa 1 esitetyn pitkänippipuristimen rakennetta tilanteessa, jossa puristuskenkä on kuormitettu kahdella sylinteririvillä.

25 ·...· Kuviossa 1 on esitetty kaaviollisesti konesuuntaan katsottuna puristuskengän 11 ja statio- ...* naarisen kannatinrakenteen 12 välinen kuormitusjärjestelv. Kuormitusjärjestely muodos- ; tuu kannatinrakenteeseen 12 kiinnitetystä alustaosasta 13. Alustaosa 13 käsittää rengas- • * * ^ ’ t maisen osuuden 13a, svlinterimäisen osuuden 13b ja pohjaievyn 13c. joka sulkee sylinte- 30 rimäisen osuuden 13b alapäädyn. Pohjaosan 13 sylinterimäinen osuus 13b ja pohjalevv 13c muodostuvat tässä yhdestä kappaleesta ja rengasmainen osuus 13a muodostuu erillisestä kappaleesta. Pohjaosaan 13 sovitetun ensimmäisen sylinterin 14 seinämän poikki- 5 107063 leikkaus on olennaisesti käännetyn T-kirjaimen muotoinen käsittäen seinämän alaosan muodostavan vaakasakaran 14a ja seinämän yläosan muodostavan pystysakaran 14b. Alustaosan 13 sylinterimäisen osuuden 13b sisähalkaisija D4 on hieman suurempi, edullisesti noin 6-10 mm suurempi kuin alustaosaan 13 sovitetun ensimmäisen sylinterin 14 5 vaakasakaran 14a ulkohalkaisija D3. Ensimmäinen sylinteri 14 on lukittu radiaalisuunnas-sa alustaosan 13 rengasmaisella osuudella 13a, joka asettuu ensimmäisen sylinterin 14 ympärille vaakasakaran 14a päälle ja tukeutuu sylinterimäisen osuuden 13b yläpuoliseen päätypintaan. Ensimmäinen sylinteri 14 voi sen sijaan liikkua ensimmäisen sylinterin 14 keskiakseliin Y2 nähden poikittaissuunnassa alustaosaan 13 muodostuvassa, sopivalla 10 välyksellä varustetussa pesässä 22.

Ensimmäisen sylinterin 14 vastaanottavan alustaosan 13 pohjalevyssä 13c on sylinterimäi-nen syvennys 18a, joka ulottuu ainakin jonkin matkaa ensimmäisen sylinterin 14 seinämän vaakasakaran 14a alle. Tällä tavoin valmistetaan mainittuun syvennykseen 18a tuotavan 15 paineväliaineen pääsy ensimmäisen sylinterin 14 vaakasakaran 14a alle. Ensimmäisen sylinterin 14 vaakasakara 14a on tiivistetty alustaosan 13 pohjalevyyn 13c rengasmaisella tiivisteellä 17. Alustaosan 13 pohjalevyyn 13c asennetun rengasmaisen tiivisteen 17 keskihalkaisija Dl on likimain yhtä suuri kuin ensimmäisen sylinterin 14 pystyseinämän ·, : 14b määrittämä sisähalkaisija. eli ensimmäiseen sylinteriin 14 sovitetun männän 20 vas- : 20 taanottavan kammion 18 sisähalkaisija D2. Paineväliaine pääsee siten vaikuttamaan ' i « •; ensimmäisen sylinterin 14 vaakasakaran 14a alapinnalla pinta-alalla, joka on likimain yhtä *; · · suuri kuin se pinta-ala vaakasakaran 14a yläpinnalla, johon paineväliaine vaikuttaa. Tällai- • sella järjestelyllä voidaan ensimmäistä sylinteriä 14 keventää radiaalisuunnassa siten, että • · · !>>t! ensimmäisen sylinterin 14 ja alustaosan 13 vastepintojen välinen kitka saadaan minimoi- 25 tua. Tämän seurauksena ensimmäinen sylinteri 14 voi tarvittaessa vapaasti liikkua ensim- • · · ·...· mäisen sylinterin 14 keskiakseliin Y2 nähden kohtisuoraan olevassa tasossa alustaosaan 13 muodostuvassa sopivalla välyksellä varustetussa pesässä 22. Tiivisteen keskihalkaisijan Dl ja sylinterin sisähalkaisijan D2 välisen suhteen tulisi olla alueella ± 10%, edullisesti • « · - alueella ± 5 %. Jos kyseinen suhde on alueella ± 5 %, edellä mainittujen ensimmäisen 30 sylinterin 14 vaakasakaran 14a ylä-ja alapuolisten paineenalaisten pinta-alojen ero olisi . j noin ± 10 % ja sivuttaisliikettä estävä, kitkavoimaa aiheuttava radiaalisuuntainen voima olisi enimmillään noin 10 % sylinterivoimasta. Kitkakerrointa 0,3 käytettäessä ensimmäi- 107063 6 sen sylinterin 14 sivuttaisliikettä vastustava kitkavoima olisi tällöin enimmillään noin 3 % sylinterivoimasta.

Ensimmäisen sylinterin 14 sisään sovitetun männän 20 alapuoliseen painekammioon 18 5 tuodaan paineväliaine paineväliainekanavalla 23, joka muodostuu alustaosan 13 pohjale-vyn 13c läpi ulottuvasta paineväliaineen virtausaukosta 23b ja kannatinrakenteeseen 12 muodostetusta paineväliaineen virtausaukosta 23a, johon alustaosan 13 pohjalevyn 13c läpi ulottuva paineväliaineen virtausaukko 23b on tiivistetty rengasmaisella tiivisteellä 24. Alustaosan 13 pohjalevyn 13c läpi ulottuva paineväliaineen virtausaukko 23b sijaitsee 10 olennaisesti alustaosan 13 pohjalevyn 13c keskellä ja avautuu painekammion 18 alaosan sylinterimäiseen syvennykseen 18a.

Ensimmäisen sylinterin 14 sisään sovitettu mäntä 20 käsittää kiinnitysvälineillä. esim. pulteilla 21 puristuskenkään 11 kiinnitetyn osuuden 20a ja sen alapuolella olevan, taso-15 maisella ylä- ja alapinnalla sekä pallomaisella sivureunalla varustetun osuuden 20b. Männän 20 pallomaisen sivureunan kaarevuussädettä on merkitty viitemerkinnällä Rl. Männän 20 pallomaisella sivureunalla varustettu osuus 20b on tiivistetty ensimmäisen sylinterin 14 pystvseinämän 14b sisäpintaan sivureunan leveimmällä kohdalla olevalla rengas-·, ' maisella tiivisteellä 19. Männän 20 pallomaisesta sivureunasta johtuen mäntä 20 voi : , 20 kallistua ensimmäisen sylinterin 14 suhteen. Tämä rakenne sallii männän 20 kallistuksen ]. alueella noin 3-5°.

« i

Kuviossa 1 esitetyssä tilanteessa ensimmäinen sylinteri 14 sijaitsee alustaosaan 13 muo- • · » : ^: dostuvan pesän 22 keskellä. Tällöin alustaosan 13 pystysuuntainen keskiakseli Y1 yhtyy 25 ensimmäisen sylinterin 14 keskiakseliin Y2.

t · · • « • · • f · • « i *...· Kuviossa 2 on esitetty suurennettu yksityiskohta kuvion 1 ensimmäisen sylinterin 14.

: alustaosan 13. ja kannatinrakenteen 12 liittymisalueesta. Suurennoksesta näkyy, että • · * * alustaosa 13 on kiinnitetty kannatinrakenteeseen 12 alustaosan 13 rengasmaisen osuuden r * * 30 13a ja alustaosan sylinterimäisen osuuden 13b läpi ulottuvilla kiinnitysvälineillä. esim.

• · · .,. : pulteilla 16. Suurennoksesta näkyy myös, että alustaosan 13 pohjalevyyn 13a muodostettu syvennys 18a jatkuu matalana rakona 15 aivan tiivisteeseen 17 saakka. Tällä varmistetaan 7 107065 se, että paineväliaine pääsee vaikuttamaan aivan tiivisteeseen 17 asti ja että tiivisteellä 17 kuitenkin on riittävä tukipinta sekä sisä- että ulkokehällä. Jotta ensimmäiseen sylinteriin 14 ei kohdistuisi sivuttaisliikettä vastustavia radiaalisuuntaisten voimien aikaansaamia kitkavoimia, pohjaosan 13a syvennyksen 18a tehollisen paineenalaisen halkaisijan Dl 5 pitäisi olla yhtä suuri kuin ensimmäisen sylinterin 14 sisähalkaisija D2. Tiivistetyypistä riippuen aivan täsmällistä ja oikeaa tehollista halkaisijaa on vaikea aikaansaada, mutta kuvioissa esitetyllä ns. O-rengas-tiivisteellä tiivisteen 17 keskilinjan halkaisija Dl on suunnilleen oikea tehollinen halkaisija.

10 Kuviossa 3 on esitetty kaaviollisesti konesuuntaan katsottuna eräs vaihtoehtoinen puris-tuskengän 11 ja stationaarisen kannatinrakenteen 12 välinen kuorinitusjäijestely. Kuviossa 3 esitetty kuormitusjäijestely eroaa kuviossa 1 esitetystä kuormitusjäijestelystä alustaosan 13 suhteen. Alustaosassa 13 ei ole laisinkaan pohjalevyä, vaan ensimmäinen sylinteri 14 on sen sijaan tiivistetty suoraan kannatinrakenteen 12 yläpintaan ensimmäisen sylinterin 15 14 vaakasakaran 14a alapintaan sovitetulla rengasmaisella tiivisteellä 17. Alustaosa 13 käsittää tässä suoritusmuodossa ensimmäisen sylinterin 14 vaakasakaraa 14a ympäröivän sylinterimäisen osuuden 13b ja ensimmäisen sylinterin 14 vaakasakaran 14a päälle asettuvan rengasmaisen osuuden 13a. Sylinterimäinen osuus 13b ja rengasmainen osuus 13a muodostuvat tässä yhdestä kappaleesta. Ensimmäinen sylinteri 14 voi liikkua ensimmäi-\ : 20 sen sylinterin 14 keskiakseliin Y2 nähden kohtisuoraan olevassa tasossa kannatinraken- | teen 12 ja alustaosan 13 rajoittamassa sopivin välyksin varustetussa pesässä 22.

·:··: Kuviossa 4 on esitetty suurennettu yksityiskohta kuvion 3 ensimmäisen sylinterin 14.

:***: alustaosan 13 ja kannatinrakenteen 12 liittymisalueesta. Suurennoksesta näkyy, että en- • · · ! ϊ 25 simmäisen sylinterin 14 vaakasakaran 14a alapinnan ja kannatinrakenteen 12 yläpinnan väliin jää tiivisteeseen 17 ulottuva rako 15. Tällä raolla 15 varmistetaan paineväliaineen • · · pääsy ensimmäisen sylinterin 14 vaakasakaran 14a alle tiivisteeseen 17 asti. Tiivisteelle 17 * * * *...· jää kuitenkin riittävä tukipinta sekä sisä- että ulkokehällä. Tässä suoritusmuodossa on siis : sama perusidea kuin kuviossa 1 esitetyssä suoritusmuodossa, eli paineväliaine vaikuttaa : I 30 sylinterin vaakasakaran 14a alapinnalla likimain samalla pinta-alalla kuin se vaikuttaa . ·: ·. vaakasakaran 14a yläpinnalla.

107063 8

Kuviossa 5 on esitetty kaavallisesti konesuuntaan nähden poikittaissuuntaan katsottuna kuviossa 1 esitetyn pitkänippipuristimen rakennetta tilanteessa, jossa puristuskenkä 11 on kuormitettu yhdellä sylinteririvillä 14. Kuviossa näky}' miten raina W ohjataan vastatelan 50 ja kenkätelan hihnavaipan 30 väliseen pitkänippiin N. Puristuskenkä 11 on konesuun-5 liassa tuettu kannatinrakenteeseen 12 kuormituselimen 11 molemminpuolisilla tukielimillä 41, 42. Tukielimillä 41, 42 otetaan vastaan hihnavaipan 30 ja vastatelan 50 puristusken' kään 11 aiheuttamat konesuuntaiset voimat. Koneen toimintasuunnassa S ensimmäisenä oleva tukielin 42 ei ole välttämätön, koska toimintatilassa kitkavoima painaa puristusken-kää 11 jättöreunan tukielintä 41 vasten.

10

Kuviossa 6 on esitetty kaaviollisesti konesuuntaan nähden poikkisuuntaan katsottuna eräs kolmas suoritusmuoto keksinnön mukaisen pitkänippipuristimen rakenteesta. Tässä suoritusmuodossa mäntä 120 ei ole kiinnitetty puristuskenkään 11, vaan mäntä 120 tukeutuu yläosastaan toiseen sylinteriin 114. joka on kiinnitetty puristuskenkään 11. Toinen sylinteri 15 114 muodostuu pohjalevystä 114a ja sylinteriholkista 114b. Pohjalevy 114a on tuettu puristuskengän 11 alapintaan pohjalevyä 114a ympäröivällä laipalla 113 ja laippa 113 on kiinnitetty puristuskengän 11 alapintaan kiinnitysvälineillä 21. esim. pulteilla. Mäntä 120 muodostuu tässä suoritusmuodossa pallomaisella sivupinnalla varustetusta alapuolisesta osuudesta 122 ja pallomaisella sivupinnalla varustetusta yläpuolisesta osuudesta 123 sekä 20 näitä yhdistävästä väliosuudesta 121. Männän 120 alapuolinen osuus 122 on sovitettu tiivistetysti ensimmäiseen sylinteriin 14 alapuolisen osuuden 122 pallomaisen sivupinnan ·· leveimmällä kohdalla olevan rengasmaisen tiivisteen 124 avulla. Männän 120 yläpuolinen osuus 123 on puolestaan sovitettu tiivistetysti toiseen sylinteriin 114 yläpuolisen osuuden • · · !ttii 123 pallomaisen sivupinnan leveimmällä kohdalla olevan rengasmaisen tiivisteen 125 « · · 25 avulla. Väliosuus 121 muodostuu tässä sylinterimäisestä hoikista. Männän 120 alapuolinen osuus 122 on lukittu ensimmäisestä sylinteristä 14 ulosliukumista vastaan ensimmäi-

Ml sen sylinterin 14 pystysakaran 14b päätypintaa vasten tulevalla lukkorenkaalla 160. joka on kiinnitetty mainittuun päätypintaan kiinnitysvälineillä, esim. pulteilla 161.

·' : 30 Männän 120 alapuolisen osuuden 122 ja yläpuolisen osuuden 123 pallomaisesta sivupin- . . . nasta johtuen mäntä 120 voi kallistua ensimmäisen 14 ja toisen 114 sylinterin suhteen.

• t )· Tämä rakenne sallii männän 120 kallistuksen alueella noin 3-5°.

9 107065

Puristuskenkä 11 on tuettu tukielimellä 130 konesuuntaisia S voimia vastaan. Puristus-kenkään 11 on lisäksi sovitettu tappi 131, jonka ulkopää asettuu tukielimeen 130 muodostettuun hahloon 132. Tällaisella järjestelyllä puristuskenkä 11 voi liikkua vapaasti 5 kuonnitussuunnassa vastatelaa 50 vasten ja poispäin siitä, mutta puristuskengän 11 liike konesuuntaan S nähden poikkisuunnassa on rajoitettu.

Tukielimeen 130 nähden puristuskengän 11 vastakkaiseen reunaan on kiinnitetty voitelu-öljyn syöttökanavalla 151 varustettu laippa 150. Mainitusta syöttökanavasta 151 voitelu-10 öljy syötetään puristuskengässä 11 olevaan öljytaskuun 140 puristuskenkään 11 muodostettujen porauksien 141 välityksellä.

Ensimmäisen sylinterin 14, toisen sylinterin 114 ja niiden sisällä olevan männän 120 määrittämään painekammioon 118 tuodaan paineväliaine kannatinrakenteeseen 12 muo-15 dostetusta paineväliaineen virtausaukosta 23. Ensinunäinen sylinteri 14 ja siihen liittyvä tukirakenne vastaa tässä kuviossa 3 esitettyä suoritusmuotoa, mutta tässä voidaan luonnollisesti käyttää myös kuviossa 1 esitettyä suoritusmuotoa.

Männän 120 yläpääty ja alapääty voidaan myös sulkea päätylevyillä, jolloin ensimmäisen 20 sylinterin 14 ja männän 120 alapäätylevyn rajoittamaan tilaan muodostuu ensimmäinen • painekammio ja toisen sylinterin 114 ja männän 120 yläpäätvlevyn rajoittamaan tilaan ;1 muodostuu toinen painekammio. Ensimmäinen ja toinen painekammio voidaan yhdistää ·:**; männän 120 läpi ulottuvalla paineväliainekanavalla, jonka välityksellä männän 120 ala- puoliseen painekammioon syötettävä paineväliaine kulkeutuu männän 120 yläpuoliseen • · § •',..1 25 painekammioon. Puristuskenkään 11 voidaan myös jäljestää paineväliaineen svöttökana- va, josta on virtausaukot toiseen sylinteriin 114. Yhteys painekammioiden välille voidaan tällöin muodostaa kannatinrakenteen 12 ja puristuskengän 11 välisillä yhteyskanavilla.

: : : Kuviossa 7 on esitetty kaavallisesti konesuuntaan nähden poikittaissuuntaan katsottuna 30 kuviossa 1 esitetyn pitkänippipuristimen rakennetta tilanteessa, jossa puristuskenkä 11 on kuormitettu kahdella sy 1 interirivi 11 ä 300, 400. Ainoa ero kuvion 5 tilanteeseen on se. että ·;··· tässä käytetään kahta konesuunnassa välimatkan päässä toisistaan olevaa sylinteririviä 10 107062 300, 400 yhden sylinteririvin sijaan. Kummankin sylinteririvin 300, 400 sylinterit tuenta-rakenteineen vastaavat täysin kuvioissa 1, 2 ja 5 esitettyä rakennetta. Luonnollisesti voidaan käyttää myös kuvioissa 3, 4 tai 6 esitettyä vaihtoehtoa. Kun sylinteririvejä on kaksi, niissä voidaan käyttää erisuuruisia paineita ja säädellä puristuspainekäyrän muotoa.

5

Keksinnön mukaisessa ratkaisussa käytetään samaa paineväliainetta, jolla kuormitetaan puristuskenkää 11 myös keventämään ensimmäistä sylinteriä 14. Ensimmäisen sylinterin 14 kevennys on siten riippumaton kulloinkin vallitsevasta kuormitustilanteesta. Ensimmäisen sylinterin 14 vaakasakaran 14a painekammiossa 18, 118 olevaan yläpintaan vai-10 kultaa sama paineväliaine samalla paineella kuin sylinterin vaakasakaran 14a tiivisteen 17 rajoittamaan alapintaan. Kun kyseiset pinta-alat ovat yhtä suuret ensimmäinen sylinteri 14 on aina täysin kevennetty, jolloin ensimmäinen sylinteri 14 voi liikkua hyvin pienellä kitkalla ensimmäisen sylinterin 14 keskiakseliin Y2 nähden kohtisuoraan olevassa tasossa.

15 Seuraavassa esitetään patenttivaatimukset, joiden määrittelemän keksinnöllisen ajatuksen puitteissa keksinnön eri yksityiskohdat voivat vaihdella ja poiketa edellä vain esimerkinomaisesti esitetyistä.

• « » · « · « • · · • · « · « • * · * » *4 » »

Claims (8)

1. Paperi- tai kartonkikoneen pitkänippipuristin, jossa pitkänippi (N) muodostuu vastatelan (50) ja kenkätelan (10) väliin, joka kenkätela (10) käsittää stationaarisen kannatinraken- 5 teen (12), sen ympäri pyörivän joustavan vaipan (30), joka on sisäpinnastaan tuettu kanna-tinrakenteeseen (12) puristuskengän (11) ja siihen liittyvien konesuuntaan nähden poikit-taissuunnassa välimatkan päässä toisistaan, ainakin yhdessä rivissä olevien kuormituseli-mien (14, 20, 114, 120) välityksellä, jotka kuonnituselimet (14, 20, 114, 120) käsittävät kannatinrakenteeseen (12) tukeutuvan ensimmäisen sylinterin (14) ja siihen sovitetun 10 suoraan tai epäsuorasti puristuskenkään (11) tukeutuvan männän (20, 120), jolloin puris-tuskenkä (11) ja sitä ympäröivä vaippa (30) on kuormitettavissa vastatelaa (50) vasten mainituilla kuormituselimillä (14, 20, 114, 120), tunnettu siitä, että ensimmäinen sylinteri (14) on sovitettu ensimmäisen sylinterin (14) keskiakseliin (Y2) nähden kohtisuoraan olevassa tasossa liikkuvasti sylinterimäiseen alustaosaan (13), joka alustaosa (13) on 15 kiinnitetty kannatinrakenteeseen (12), ja että ensimmäistä sylinteriä (14) on kevennetty radiaalisuunnassa ensimmäisen sylinterin (14) painekammioon (18, 118) syötettävällä paineväliaineella, jolla paineväliaineella myös kuormitetaan puristuskenkää (11).

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen pitkänippipuristin, tunnettu siitä, että suoraan puris- ·. : 20 tuskenkään (11) tukeutuva mäntä (20) käsittää puristuskenkään (11) stationaarisesti kiin- : liitetyn osuuden (20a) ja sen alapuolella olevan pallomaisella sivupinnalla varustetun • · · osuuden (20b), joka on sovitettu pallomaisessa sivupinnassa olevan rengasmaisen tiivis- ·;··· teen (19) avulla tiivistetysti ensimmäiseen sylinteriin (14). • * ♦ · · « « · : : 25

3. Patenttivaatimuksen 1 mukainen pitkänippipuristin, tunnettu siitä, että epäsuorasti puristuskenkään (11) tukeutuva mäntä (120) käsittää pallomaisella sivupinnalla varustetun • · · alapuolisen osuuden (122), joka on sovitettu pallomaisessa sivupinnassa olevan rengas-...· maisen tiivisteen (124) avulla tiivistetysti ensimmäiseen sylinteriin (14) ja pallomaisella : sivupinnalla varustetun yläpuolisen osuuden (123), joka on sovitettu pallomaisessa sivu- : : 30 pinnassa olevan rengasmaisen tiivisteen (125) avulla tiivistetysti puristuskengän (11) alapintaan kiinnitettyyn toiseen sylinteriin (114) sekä alapuolisen osuuden (122) ja ylä-• ··.: puolisen osuuden (123) yhdistävän väliosuuden (121). 107065 12

4. Jonkin patenttivaatimuksen 1-3 mukainen pitkänippipuristin, tunnettu siitä, että ensimmäisen sylinterin (14) seinämän poikkileikkaus on olennaisesti käännetyn T-kirjaimen muotoinen käsittäen vaakasakaran (14a) ja pystysakaran (14b), ja että alustaosa (13) 5 käsittää ensimmäisen sylinterin (14) vaakasakaraa (14a) välimatkan päässä ympäröivän sylinterimäisen osuuden (13b), joka tukeutuu kannatinrakenteen (12) yläpintaan ja ensimmäisen sylinterin (14) vaakasakaran (14a) päälle asettuvan rengasmaisen osuuden (13a), joka tukeutuu sylinterimäisen osuuden (13b) yläpintaan, jolloin alustaosan (13) rengasmainen osuus (13a) estää ensimmäisen sylinterin (14) radiaalisuuntaisen liikkeen ja alus-10 taosan (13) sylinterimäinen osuus (13b) sallii ensimmäisen sylinterin (14) liikkeen kohtisuoraan ensimmäisen sylinterin (14) keskiakseliin (Y2) nähden olevassa tasossa.

5. Patenttivaatimuksen 4 mukainen pitkänippipuristin, tunnettu siitä, että alustaosa (13) käsittää lisäksi alustaosan (13) sylinterimäisen osuuden (13b) alapäädyn sulkevan pohjale- 15 vyn (13c). jossa on sylinterimäinen syvennys (18a), joka ulottuu jonkin matkaa alusta-osaan (13) sovitetun ensimmäisen sylinterin (14) seinämän vaakasakaran (14a) alleja että vaakasakara (14a) on tiivistetty pohjalevyn (13c) sylinterimäistä syvennystä (18a) ympäröivään pintaan rengasmaisella tiivisteellä (17). jolloin paineväliaine tuodaan pohjalevyn (13c) läpi ulottuvasta virtausaukosta (23b) mainittuun syvennykseen (18a), josta painevä-20 liaine leviää painekammioon (18, 118) ja tiivisteen (17) rajoittamalle pinta-alalle ensim- • ;1 maisen sylinterin (14) vaakasakaran (14a) alle.

6. Patenttivaatimuksen 4 mukainen pitkänippipuristin. tunnettu siitä, että sylinterin (14) • « « vaakasakara (14a) on tiivistetty kannatinrakenteen (12) yläpintaan vaakasakaraan (14a) « · · :,,t: 25 sovitetulla rengasmaisella tiivisteellä (17), ja että vaakasakaran (14a) alapinnan ja kanna tinrakenteen (12) yläpinnan väliin muodostuu tiivisteeseen (17) ulottuva rako (15), jolloin • » *...· paineväliaine tuodaan kannatinrakenteeseen (12) muodostetusta paineväliainekanavasta ...* (23) painekammioon (18. 118). josta paineväliaine leviää myös tiivisteen (17) rajoitta- : : : malle pinta-alalle ensimmäisen sylinterin (14) vaakasakaran (14a) alle. 30

7. Jonkin patenttivaatimuksen 4-6 mukainen pitkänippipuristin, tunnettu siitä, että alusta- ·;·; osan (13) sylinterimäisen osuuden (13b) sisähalkaisija (D4) on edullisesti noin 6-10 mm 107065 13 suurempi kuin alustaosaan (13) sovitetun ensimmäisen sylinterin (14) vaakasakaran (14a) ulkohalkaisija (D3).

8. Jonkin patenttivaatimuksen 5-7 mukainen pitkänippipuristin tunnettu siitä, että ensim-5 mäisen sylinterin (14) vaakasakaran (14a) ja alustaosan (13) pohjalevyn (13c) tai kannatin-rakenteen (12) yläpinnan välisen tiivisteen (17) tehollisen tiivistyshalkaisijan (Dl) suhde ensimmäisen sylinterin (14) pystysakaran (14b) määrittämään sisähalkaisijaan (D2) on alueella ± 10 %, edullisesti alueella ± 5 %. • · • · · • · • · • « · • · · • · • · ·»« • · · • · • · • « · « · « • · 107063 14