FI111287B - Menetelmä ja kallionporauslaite kallionporauksen ohjaamiseksi - Google Patents

Description

111287

Menetelmä ja kallionporauslaite kallionporauksen ohjaamiseksi

Keksinnön kohteena on menetelmä kallionporauksen ohjaamiseksi, jossa menetelmässä kallioon porataan reikiä ennalta määrätyn poraussuunni-5 telman mukaisesti, jolloin poraussuunnitelmassa on määritelty kunkin reiän pituus ja sijainti toistensa suhteen porattavassa kalliossa kolmiulotteisessa koordinaatistossa.

Edelleen keksinnön kohteena on kallionporauslaite reikien poraamiseksi kallioon ennalta määrätyn poraussuunnitelman mukaisesti, johon laittee-10 seen kuuluu porausvälineet reikien poraamiseksi kallioon ja ohjausvälineet po-rausvälineiden asettamiseksi kunkin porattavan reiän kohdalle sekä vastaavasti reiän poraamiseksi mainitun poraussuunnitelman mukaisesti automaattisesti.

On ollut tunnettua käyttää erilaisia mittalaitteita porareiän taipuman 15 mittaukseen. Tällaiset mittalaitteet ovat tavallisesti toiminnaltaan kompassiin, gravitaatioon, inertiaan tai näiden yhdistelmiin perustuvia. Tämän tyyppisiä mittalaitteita on käytetty varsinkin öljynporausteknologiassa porareiän suunnan tarkistamiseen ja myös reiän paikantamiseen. Ongelmana näiden mittalaitteiden käytössä on ollut mittauksen hitaus ja mittalaitteiden koko. Tästä johtuen 20 reiän taipuman mittausta eikä siten mittaustietoja ole voitu käyttää porauksen aikaiseen kallionlouhintatöiden porauksen ohjaukseen eikä myöskään porauksen jälkeen tapahtuvan panostuksen hyödyntämiseen. Porattaessa reikiä kallioon erityisesti louhittaessa tunneleita tai räjäytettäessä louhittavaa materiaalia irti, on entistä tärkeämmäksi noussut porauksessa saatava tarkkuus. Erityi-25 sesti, kun porataan pitkiä reikiä, on varsin tavallista, että reiästä tulee käyrä ja sen loppupää sijaitsee kaukanakin tarkoitetusta suunnitelman mukaisesta lop-pupäästä. Tämän seurauksena materiaalin rikkoutuminen, tunnelin suuntautuminen jne. seikat tapahtuvat epätaloudellisesti ja saattavat aiheuttaa ylimääräistä työtä ja kustannuksia.

30 Räjäytyksen lopputuloksen1 kannalta tärkeintä on, että porareiän tai puma ja varsinkin porareikien päiden sijainti ja myös siten niiden suhde toisiinsa on mahdollisimman tarkasti tiedossa, jotta räjäytys voitaisiin saada toteutetuksi halutulla tavalla. Tämän keksinnön tarkoituksena on saada aikaan sellainen menetelmä ja laitteisto, millä tämä mittaus saadaan toteutetuksi tehok-35 kaasti, tarkasti ja nopeasti ja minkä avulla voidaan tarvittaessa korjata ennalta 111287 2 tehtyä poraussuunnitelmaa porauksen aikana.

Keksinnön mukaiselle menetelmälle on ominaista, että ainakin ennalta määrätyistä porarei’istä mitataan ainakin poratun reiän loppupään todellinen sijainti kalliossa työntämällä tai laskemalla porareikään mittalaite, mikä 5 ilmaisee kulloisen sijaintinsa kallion suhteen kolmiulotteisessa koordinaatistossa, että lasketaan mitatun reiän loppupään poikkeama poraussuunnitelmassa määritellyssä loppupään sijainnista ja korjataan poraussuunnitelmaa lasketun poikkeaman perusteella.

Keksinnön mukaisella kallionporauslaitteelle on ominaista, että siilo hen kuuluu mittalaite, joka on työnnettävissä tai laskettavissa porareikään ja syöttövälineet mittalaitteen työntämiseksi tai laskemiseksi porareikään ja vetämiseksi sieltä pois sekä siirtovälineet mittalaitteen mittaamien mittausarvojen siirtämiseksi ohjausvälineille.

Keksinnön olennainen ajatus on, että porareikään työnnetään mit-15 talaite, millä voidaan mitata ainakin porareiän pään sijainti kallion suhteen kolmiulotteisessa koordinaatistossa niin, että voidaan määrittää reiän loppupään asema alkuperäisen poraussuunnitelman ja siten muiden reikien suhteen.

Edelleen keksinnön olennainen ajatus on, että tämä mittalaitteen 20 mittaustuloksen perusteella tarvittaessa korjataan yhden tai useamman seu-raavan reiän poraussuunnitelmaa tai porataan jopa lisäreikiä tarvittaessa. Keksinnön erään edullisen toteutusmuodon mukaan käytetään erillistä syöttölaitetta, millä inertiamittalaite työnnetään porareikään välittömästi reiän poraamisen jälkeen, jolloin mittaustulos saadaan välittömästi ennenkuin porauslaite 25 siirretään seuraavan reiän porauskohdalle ja tarvittavat korjaukset voidaan tehdä ennen porauksen alkamista. Keksinnön erään toisen edullisen toteutusmuodon mukaan mittalaite on asennettu työntöjäykän syöttöletkun päähän, jolloin se on helppo työntää reikään ja takaisin käyttämällä sopivia mekaanisia syöttölaitteita putken syöttämiseksi reikään ja vetämiseksi sieltä pois. Keksin-30 nön erään kolmannen edullisen toteutusmuodon mukaan mittalaitetta syötetään reikään samanaikaisesti porakruunun kanssa ja mittaus suoritetaan siten porauksen kanssa samanaikaisesti. Keksinnön erään neljännen edullisen toteutusmuodon mukaan mittalaitteena käytetään inertiamittalaitetta, mikä työnnetään porareikään sellaisella nopeudella, että saadaan luotettava mittaustu-35 los, jolloin reiän alkukohdan ollessa sijainniltaan tunnettu, saadaan luoteita- 3 111287 vasti mitatuksi reiän loppupään sijainti ja tarvittaessa reiän muoto ja suunta vaikka jatkuvasti koko reiän pituudelle.

Keksinnön etuna on, että yksinkertaisesti ja nopeasti saadaan mitatuksi poratun reiän loppupään lopullinen sijainti ja tarvittaessa vaikka koko 5 reiän muoto ja asema, jolloin tarpeen mukaan voidaan korjata jäljellä olevaa poraussuunnitelmaa niin, että reiät saadaan räjäytyksen kannalta sopiviin paikkoihin toistensa suhteen. Reiän loppupää voi sovellutuksesta riippuen tarkoittaa joko vain reiän päätä tai tiettyä ennalta määrättyä pituutta reiän loppu-päästä alkuun päin. Keksintö on helppo toteuttaa ja helppo automatisoida, 10 jolloin operaattorin ei erikseen tarvitse laskea mitään, vaan automaattinen ohjausjärjestelmä hoitaa koko toiminnan automaattisesti.

Keksintöä selostetaan lähemmin oheisissa piirustuksissa, joissa kuvio 1 esittää kaavamaisesti kallionporauslaitetta, kuviot 2a - 2c esittävät kaavamaisesti keksinnön mukaisen mene-15 telmän toteuttamista yhden reiän mittauksessa, kuvio 3 esittää kaavamaisesti keksinnön mukaisen menetelmän soveltamista porauskaavion korjaamiseen ja kuvio 4 esittää kaavamaisesti erästä asemointilaitetta porakruunun ja mittalaitteen asettamiseksi porareiän kohdalle.

20 Kuviossa 1 on kaavamaisesti esitetty kallionporauslaite mikä on tar koitettu poraamaan reikää kallioon. Kallionporauslaitteessa on alusta 1, johon on kytketty sinänsä tunnetulla tavalla puomi 2, mikä edullisesti voidaan kääntää alustan 1 suhteen tunnetulla tavalla eri asentoihin. Puomin 2 alustasta poispäin olevaan päähän on kytketty sinänsä tunnetulla tavalla porausväline. 25 Porausvälineitä ovat sinänsä yleisesti tunnettuja, joten niitä selostetaan seu-raavassa yleisluontoisesti. Puomin 2 päähän on joko suoraan tai erillisen sinänsä tunnetun kehtorakenteen tai vastaavan avulla kytketty kallionporako-neen syöttöpalkki 3, mitä pitkin kallioporakone 4 poraustoiminnan aikana liikkuu. Kallioporakoneeseen 4 puolestaan on kytketty poratanko 5, minkä pääs-30 sä on porakruunu 6. Poratankona 5 käytetään normaalisti pidempiä reikiä porattaessa ns. jatkotankoja, joita toisiinsa liittämällä saadaan poratuksi pidempi porareikä kuin pelkkä syöttölaitteen syöttöpituus. Kuviossa näkyy lisäksi edelleen mittalaitteen syöttöelimen 7 kela 8 sekä ohjausvälineet 9 mittalaitteen joustavan syöttöelimen, edullisesti työntöjäykän syöttöletkun ohjaamiseksi.

35 Porattaessa tällaisella laitteella reikiä kallioon käytetään sekä tun- 111287 4 nelin teossa että malmin- ja kallion louhinnassa ennalta suunniteltuja poraus-kaavioita, joissa on määritelty räjäytystä varten tarvittavat reiät ja niiden sijainti toistensa suhteen kalliossa. Lisäksi varsinkin tunnelinteossa joudutaan joskus poraamaan ennen louhintaa tunnelin tulevan profiilin ympärille ns. injektointi-5 reikiä, joihin pumpataan sementtiä tms. tiivistävää ainetta estämään vesivuo-toja. Myös injektioreikien poraus tehdään määritellyn poraussuunnitelman eli porauskaavion mukaan, jossa suunnitelmassa on määritelty reiät ja niiden sijainti toistensa suhteen.

Tämä voidaan tehdä matemaattisesti eri tavoin, jolloin usein määri-10 teilaan reikien alkukohta sekä suunta ja etäisyys tietystä tasosta tai reiän loppupään sijainti kallion suhteen kolmiulotteisessa koordinaatistossa. Nykyään varsin usein myös poraus tehdään automaattisesti niin, että porauslaitteen ohjausvälineisiin kuuluu tietokone, mihin poraussuunnitelma on tallennettu ja vastaavasti porauslaitteen paikka kallion suhteen määritellään niin, että tieto-15 kone automaattisesti tämän perusteella voi porata reiät sopivassa järjestyksessä.

Kuvioissa 2a - 2c on kaavamaisesti esitetty eräs keksinnön mukaisen menetelmän toteutus porattaessa reikiä kallioon. Kuviossa 2a on kaavamaisesti esitetty, kuinka poratanko 5 porakruunuineen etenee kalliossa saa-20 den aikaan loivasti kaarevan reiän 10. Kuviossa 2b on poratanko kruunuineen purettu pois reiästä ja sen sijaan reiän alkupäähän asetettu syöttöputki 7, minkä kärjessä on mittalaite, edullisesti inertiamittalaite 11. Tämä mittalaite voi toimia sinänsä millä tahansa käyttökelpoisella periaatteella eli magneettikenttään, gravitaatioon, inertiaan tai niiden yhdistelmiin perustuen.

25 Kuviossa 2c on esitetty, kuinka mittalaite 11 on sopivalla nopeudella työnnetty reikään 10, jolloin se liikkuessaan tallentaa sijaintinsa tietyllä tavalla määriteltynä kolmiulotteisessa koordinaatistossa, missä myös poraussuunnitelma on kallion suhteen määritelty. Mittalaite 11 voidaan asettaa esimerkiksi tallentamaan sijaintinsa määräajoin, esimerkiksi 1-2 sekunnin välein, jolloin 30 syötettäessä syöttöputkea 7 vakionopeudella, saadaan inertiamittalaitteen asema porareiän 10 pituuden funktiona sen reiän alusta alkaen. Kun mittalaitteen sijainti reiän päässä on ollut tiedossa, saadaan näin mitatuksi reiän muoto vastaavasti määritellyksi kallion suhteen kolmiulotteisessa koordinaatistossa ja siten porauskaavion suhteen. Edelleen mittalaite voidaan asettaa 35 syöttämään asemaansa jatkuvasti, jolloin tuloksena on käyrän muotoa jatku- 5 111287 vasti ilmaiseva signaali. Tässä sovellutusmuodossa mittalaitetta voidaan käyttää joko niin, että se on omalla virtalähteellään toimiva ja varastoi lukemansa muistiinsa sinä aikana, kun se on työnnettynä reikään. Tällöin muistiin tallennetut tiedot on siirrettävä kallionporauslaitteen ohjausyksikköön esimer-5 kiksi radioteitse tai jollain muulla tavalla, edullisesti langattomalla yhteydenpitojärjestelmällä. Vaihtoehtoisesti mittalaite voidaan kytkeä syöttöputken läpi kulkevalla kaapelilla suoraan kallionporauslaitteen ohjausyksikköön, jolloin sen antamat mittausarvot välittyvät suoraan ohjausyksikölle ja se voi tarpeen mukaan jatkuvasti valvoa ja korjata seuraavan porareiän tai useiden seuraavien 10 porareikien poraussuunnitelmaa. Mittalaite voidaan myös syöttää poraputken läpi porakruunuun asti.

Keksinnön erään edullisen toteutusmuodon mukaan käytettävä inertiamittalaite on sinänsä yleisesti tunnettu ja se perustuu kolmiakselisessa koordinaatistossa käytettynä kolmeen toisiinsa nähden kohtisuoraan asenne-15 tun akselin ympäri pyörivään gyroskooppikiekkoon, joiden avulla laitteen kiihtyvyys ja liikenopeus eri suuntiin voidaan tarkasti mitata. Olennaista tässä mittauksessa on, että liikenopeus lähtöpisteestä mittauksen aikana porareiäs-sä on riittävän nopea, jotta muutokset tulisivat tarpeeksi tarkasti mitatuksi. Tällaisia laitteita on sinänsä yleisesti kaupallisesti saatavissa ja ne ovat ylei-20 sesti tunnettuja, minkä vuoksi niitä ei sen tarkemmin ole tarpeen selittää.

Kuviossa 3 on kaavamaisesti esitetty, kuinka poraussuunnitelmaa voidaan korjata käyttäen hyväksi keksinnön mukaista mittausmenetelmää ja laitteistoa. Kuvioon on merkitty yhtenäisillä viivoilla alustava poraussuunnitel-ma, jossa on esitetty yhdessä tasossa porattavaksi suunnitellut reiät 12a - 12f 25 niin, että yksi yhtenäinen viiva vastaa yhtä suunniteltua reikää. Edelleen kuviossa 3 on paksuilla katkoviivoilla 13a - 13c esitetty porattaessa todellisuudessa muodostuneet reiät ja ohuilla katkoviivoilla 12d’ ja 12e’ jo porattujen reikien mittauksen perusteella muutetun poraussuunnitelman mukaiset uudet reiän paikat.

30 Kuten kuviossa näkyy, ovat poratut reiät 13b ja 13c muodostuneet käyriksi siten, että niiden päät ovat varsin lähellä toisiaan. Vastaavasti, jotta ei tarvitsisi porata useampia reikiä kuin suunnitelmassa on suunniteltu, on jäljellä olevien reikien suuntaa poraussuunnitelmassa muutettu niin, että ne asettuvat tasaisemmin jäljelle jäävän kallion alueelle ilman suuria välejä kahden reiän 35 välillä. Muutos poraussuunnitelmaan tehtiin, kun mittalaitteella 11 oli mitattu 111287 6 viimeisen reiän 13c muoto ja asema kalliossa. Käytännössä muutosta poraus-suunnitelmaan ei tarvitse tehdä pienien poikkeamien vuoksi, mikäli loput reiät vastaavasti pysyvät riittävällä tarkkuudella paikallaan. Vaihtoehtoisesti olisi voitu pitää reiät 12d - 12f suunnitelman mukaisina ennallaan ja lisätä pistekat-5 koviivalla 12’ merkitty ylimääräinen reikä poratun reiän 13c ja suunnitellun reiän 12d väliin. Edelleen voidaan reikien taipumatietoja käyttää myös panostus-suunnitelman optimointiin esim. säätämällä panostustiheyttä reikien todellisten etäisyyksien suhteessa. Niinpä eri reikiin tarvittavan räjähdysainemäärän ja jopa erillisten panosten sijainti on mahdollista erikseen laskea mitattujen reikien 10 muotojen ja/tai niiden loppupään sijainnin perusteella.

Kuitenkin mittaamalla reiän suunnan muutoksia eli reiän käyryyttä sen pituudella, voidaan myös ennustaa jossain määrin seuraavien reikien käyryyttä ja suuntaa ja ottaa se huomioon niiden uutta asemaa poraussuunnitel-maan määriteltäessä.

15 Kuvioissa 4a ja 4b on puolestaan kaavamaisesti esitetty, kuinka tarpeen mukaan voidaan asettaa kallionporauslaite ja inertiamittalaite reiän alkukohtaan. Tässä sinänsä kallionpultituslaitteissa yleisesti tunnetussa ratkaisussa on syöttöpalkki ja vastaavasti syöttöputken 7 ohjaimet 9 kytketty samaan runkoon 14, mikä puolestaan on kytketty syöttöpalkin 3 pituussuuntai-20 sen akselin 15 ympäri käännettäväksi erillisellä toimilaitteella 16. Kun toimilaite on kääntänyt syöttöpalkin 3 kuvion 4a mukaisesti vastapäivään, on kalliopora-koneen poratanko ja porakruunu asettunut porattavan reiän kohdalle. Vastaavasti, kun toimilaitteella käännetään syöttöpalkkia ja ohjauselimiä myötäpäivään, asettuvat ohjauselimet ja siten syöttöputken pää reiän alkupään koh-25 dalle. Kuvion 4b mukaisesti mittalaitteen syöttöputken asettaminen poratun reiän kohdalle voidaan tietenkin tehdä monellakin sinänsä tunnetulla tavalla, mutta tämä ratkaisu on varsin yksinkertainen ja helppo toteuttaa.

Keksintöä on edellä selostettu piirustuksissa esitettävän esimerkin omaisesti eikä sitä ole millään tavalla rajoitettu siihen. Keksintöä voidaan so-30 veltaa niin pystysuuntaisessa kuin vaakasuuntaisessakin kallionporauksessa sekä samoin ylös- ja alaspäin. Jotta mittaus saataisiin suoritetuksi olennaisesti vakionopeudella ja siten mittauskohtien sijainti reiän pituussuunnassa saataisiin täsmällisesti määritellyksi, on tarpeen käyttää työntöelintä, kuten jäykähköä, mutta taipuisaa syöttöputkea tai vastaavaa, minkä kärkeen mittalaite on 35 sijoitettu. Tällöin se saadaan luotettavasti työnnetyksi perille ja mittaustuloksia 111287 7 voidaan luotettavasti käyttää sekä porattujen reikien muodon ja sen pään sijainnin määrittämiseen, että poraussuunnitelman korjaamiseen tarvittaessa. Olennaista on, että mittaus tapahtuu automaattisesti aina tarpeen mukaan niin, että mittaustulokset siirtyvät kallionporauslaitteen ohjausvälineisiin kuulu-5 vaan ohjausyksikköön kuten tietokoneeseen suoraan käytettäväksi niin, että niiden perusteella poraussuunnitelman korjaus tapahtuu ennen sen poraamista.

Claims (19)

111287

1. Menetelmä kallionporauksen ohjaamiseksi, jossa menetelmässä kallioon porataan reikiä ennalta määrätyn poraussuunnitelman mukaisesti, jolloin poraussuunnitelmassa on määritelty kunkin reiän (12a - 12f) pituus ja si- 5 jainti toistensa suhteen porattavassa kalliossa kolmiulotteisessa koordinaatistossa, tunnettu siitä, että ainakin ennalta määrätyistä porarei’ista mitataan ainakin poratun reiän loppupään todellinen sijainti kalliossa työntämällä tai laskemalla porareikään mittalaite (11), mikä ilmaisee kulloisen sijaintinsa kallion suhteen kolmiulotteisessa koordinaatistossa, että lasketaan mitatun rei- 10 än loppupään poikkeama poraussuunnitelmassa määritellyssä loppupään sijainnista ja korjataan poraussuunnitelmaa lasketun poikkeaman perusteella.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että poraussuunnitelmassa jäljellä olevien poraamattomien reikien asemaa muutetaan ennen niiden poraamista.

3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että poraussuunnitelmaan lisätään tarvittava määrä uusia reikiä.

4. Jonkin patenttivaatimuksen 1-3 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että mitataan jokainen porattu reikä ja muutetaan poraussuunnitelmaa tarpeen mukaan kunkin reiän mittauksen jälkeen.

5. Patenttivaatimuksen 1-4 mukainen menetelmä, tunnettu sii tä, että mitataan reiän poikkeamaa ennalta määrätyin välein reiän koko pituudella.

6. Jonkin patenttivaatimuksen 1-4 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että mitataan reiän poikkeamaa olennaisesti jatkuvasti.

7. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen menetelmä, tun nettu siitä, että mittaus suoritetaan olennaisesti välittömästi reiän poraami-- sen jälkeen.

8. Patenttivaatimuksen 7 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että mittalaite (11) työnnetään porareikään ja vedetään sieltä pois joustavan 30 pitkänomaisen työntövälineen (7), edullisesti putken avulla.

9. Patenttivaatimuksen 1-6 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että mittaus suoritetaan porauksen aikana.

10. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että mittalaite on kytketty jatkuvaan yhteyteen kallionporauslait- 35 teen ohjausvälineiden kanssa ja että sen mittausarvot siirretään olennaisesti jatkuvasti kallionporauslaitteen ohjausvälineisiin mittauksen aikana. 111287

11. Jonkin patenttivaatimuksen 1-10 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että mittalaitteen (11) mittausarvot tallennetaan mittalaitteen muistiin mittauksen aikana ja siirretään kallionporauslaitteen ohjausvälineisiin mittalaitteen tultua vedetyksi pois reiästä.

12. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen menetelmä, t u n- n e 11 u siitä, että mittalaitteena käytetään inertiamittalaitetta.

13. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että reikien mittauksen perusteella määritellään räjäytyksessä käytettävän räjähdysaineen määrät ja sijoitus kutakin reikää varten.

14. Kallionporauslaite reikien poraamiseksi kallioon ennalta määrätyn poraussuunnitelman mukaisesti, johon laitteeseen kuuluu porausvälineet reikien poraamiseksi kallioon ja ohjausvälineet porausvälineiden asettamiseksi kunkin porattavan reiän kohdalle sekä vastaavasti reiän poraamiseksi mainitun poraussuunnitelman mukaisesti automaattisesti, tunnettu siitä, että sii-15 hen kuuluu mittalaite, joka on työnnettävissä tai laskettavissa porareikään ja syöttövälineet mittalaitteen työntämiseksi tai laskemiseksi porareikään ja vetämiseksi sieltä pois sekä siirtovälineet mittalaitteen mittaamien mittausarvojen siirtämiseksi ohjausvälineille.

15. Patenttivaatimuksen 14 mukainen kallionporauslaite, tunnet-20 t u siitä, että välineisiin mittalaitteen syöttämiseksi porareikään kuuluu pitkänomainen joustava elin, minkä alkupäähän mittalaite on asennettu, kela joustavan elimen säilyttämistä varten, siirtoelimet joustavan elimen syöttämiseksi porareikään ja asemointielimet porausvälineiden ja joustavan elimen asemoimiseksi porausta ja vastaavasti mittausta varten porareiän kohdalla.

16. Patenttivaatimuksen 15 mukainen kallionporauslaite, tunnet tu siitä, että joustava elin on putki.

17. Patenttivaatimuksen 16 mukainen kallionporauslaite, tunnet-t u siitä, että siirtovälineisiin mittausarvojen siirtymiseksi kuuluu putken sisällä kulkeva kaapeli, millä mittalaite on kytketty ohjausvälineisiin.

18. Jonkin patenttivaatimuksen 14-17 mukainen kallionporauslaite, tunnet tu siitä, että siihen kuuluu siirtovälineet mittalaitteen muistiin tallennettujen mittaustietojen siirtämiseksi langattomasti ohjausvälineille.

19. Jonkin patenttivaatimuksen 14-18 mukainen kallionporauslaite, tunnettu siitä, että mittalaite on inertiamittalaite. 111287