FI108386B - Liikekompensaation ennustava koodausmenetelmõ ja laite - Google Patents
Liikekompensaation ennustava koodausmenetelmõ ja laite Download PDFInfo
- Publication number
- FI108386B FI108386B FI921599A FI921599A FI108386B FI 108386 B FI108386 B FI 108386B FI 921599 A FI921599 A FI 921599A FI 921599 A FI921599 A FI 921599A FI 108386 B FI108386 B FI 108386B
- Authority
- FI
- Finland
- Prior art keywords
- signal
- field
- motion
- pixel data
- coefficient matrix
- Prior art date
Links
Classifications
-
- H—ELECTRICITY
- H04—ELECTRIC COMMUNICATION TECHNIQUE
- H04N—PICTORIAL COMMUNICATION, e.g. TELEVISION
- H04N19/00—Methods or arrangements for coding, decoding, compressing or decompressing digital video signals
- H04N19/50—Methods or arrangements for coding, decoding, compressing or decompressing digital video signals using predictive coding
- H04N19/503—Methods or arrangements for coding, decoding, compressing or decompressing digital video signals using predictive coding involving temporal prediction
- H04N19/51—Motion estimation or motion compensation
- H04N19/577—Motion compensation with bidirectional frame interpolation, i.e. using B-pictures
-
- H—ELECTRICITY
- H04—ELECTRIC COMMUNICATION TECHNIQUE
- H04N—PICTORIAL COMMUNICATION, e.g. TELEVISION
- H04N19/00—Methods or arrangements for coding, decoding, compressing or decompressing digital video signals
- H04N19/10—Methods or arrangements for coding, decoding, compressing or decompressing digital video signals using adaptive coding
- H04N19/102—Methods or arrangements for coding, decoding, compressing or decompressing digital video signals using adaptive coding characterised by the element, parameter or selection affected or controlled by the adaptive coding
- H04N19/103—Selection of coding mode or of prediction mode
- H04N19/105—Selection of the reference unit for prediction within a chosen coding or prediction mode, e.g. adaptive choice of position and number of pixels used for prediction
-
- H—ELECTRICITY
- H04—ELECTRIC COMMUNICATION TECHNIQUE
- H04N—PICTORIAL COMMUNICATION, e.g. TELEVISION
- H04N19/00—Methods or arrangements for coding, decoding, compressing or decompressing digital video signals
- H04N19/10—Methods or arrangements for coding, decoding, compressing or decompressing digital video signals using adaptive coding
- H04N19/102—Methods or arrangements for coding, decoding, compressing or decompressing digital video signals using adaptive coding characterised by the element, parameter or selection affected or controlled by the adaptive coding
- H04N19/103—Selection of coding mode or of prediction mode
- H04N19/112—Selection of coding mode or of prediction mode according to a given display mode, e.g. for interlaced or progressive display mode
-
- H—ELECTRICITY
- H04—ELECTRIC COMMUNICATION TECHNIQUE
- H04N—PICTORIAL COMMUNICATION, e.g. TELEVISION
- H04N19/00—Methods or arrangements for coding, decoding, compressing or decompressing digital video signals
- H04N19/10—Methods or arrangements for coding, decoding, compressing or decompressing digital video signals using adaptive coding
- H04N19/134—Methods or arrangements for coding, decoding, compressing or decompressing digital video signals using adaptive coding characterised by the element, parameter or criterion affecting or controlling the adaptive coding
- H04N19/136—Incoming video signal characteristics or properties
- H04N19/137—Motion inside a coding unit, e.g. average field, frame or block difference
-
- H—ELECTRICITY
- H04—ELECTRIC COMMUNICATION TECHNIQUE
- H04N—PICTORIAL COMMUNICATION, e.g. TELEVISION
- H04N19/00—Methods or arrangements for coding, decoding, compressing or decompressing digital video signals
- H04N19/50—Methods or arrangements for coding, decoding, compressing or decompressing digital video signals using predictive coding
- H04N19/503—Methods or arrangements for coding, decoding, compressing or decompressing digital video signals using predictive coding involving temporal prediction
- H04N19/51—Motion estimation or motion compensation
-
- H—ELECTRICITY
- H04—ELECTRIC COMMUNICATION TECHNIQUE
- H04N—PICTORIAL COMMUNICATION, e.g. TELEVISION
- H04N19/00—Methods or arrangements for coding, decoding, compressing or decompressing digital video signals
- H04N19/60—Methods or arrangements for coding, decoding, compressing or decompressing digital video signals using transform coding
- H04N19/61—Methods or arrangements for coding, decoding, compressing or decompressing digital video signals using transform coding in combination with predictive coding
Landscapes
- Engineering & Computer Science (AREA)
- Multimedia (AREA)
- Signal Processing (AREA)
- Compression Or Coding Systems Of Tv Signals (AREA)
- Color Television Systems (AREA)
- Image Processing (AREA)
- Compression, Expansion, Code Conversion, And Decoders (AREA)
Description
108386
Liikekompensaation ennustava koodausmenetelmä ja laite i) Keksinnön ala
Esillä oleva keksintö liittyy yleisesti kuvakoodausjärjestelmiin ja, tar-5 kemmin, liikkeen kompensaation ennustaviin koodausjärjestelmiin.
ii) Aikaisempien toteutusten kuvaus
Kuvio 1 esittää tavanomaista liikkeen kompensaation ennustavaa koodauslaitetta, jollainen on esitetty julkaisussa "A Study on HDTV Signal Coding with Motion Adaptive Noise Reduction", S. Nogaki, M.Ohta ja T. Omachi, 10 The Third HDTV International Workshop Preliminary Report, vol. 3, 1989. Tavanomainen liikkeen kompensaation ennustava koodauslaite koodaa digitaalisen kuvasignaalin 101 tuottaen koodatun signaalin 106, joka lähetetään siirto-linjaa 109 pitkin. Tavanomainen liikkeen kompensaation ennustava koodauslaite sisältää runkomuistin 1, liikeilmaisimen 2, vähentäjän 3, kooderin 4, paikallisde-15 kooderin 5, summaimen 6 ja multiplekserin (MUX) 7. Määränpäässä koodattu data dekoodataan alkuperäisen kuvasignaalin 101 palauttamiseksi. Määrään-päällä on kuviossa 1 esitetyn kaltainen arkkitehtuuri paitsi että määränpää on konfiguroitu pikemmin dekoodaamaan kuin koodaamaan.
Ennen kuin käsitellään tavanomaisen koodauslaitteen toimintaa, on 20 hyödyllistä tarkastella koodattavan datan muotoa. Kuvan voidaan katsoa muodostuvan joukosta kuvaelementtejä eli pikseleitä. Kullakin näistä pikseleistä on tietty valoisuustaso, joka koodataan harmaaskaalaan tai muun skaalan mukaan. Kunkin pikselin valoisuus voidaan koodata digitaaliseksi signaaliksi. Koko näytön kuvaruudun digitaaliset signaalit muodostavat rungon. Tämä runko voidaan 3..· 25 jakaa pikseleiden riveiksi. Koska monet videonäytöt, kuten tavanomaiset katodi- * · I . sädeputket, pyyhkivät parittomia rivejä ensimmäisellä läpikulullaan ja parillisia rivejä toisella läpikulullaan synnyttäessään kuvaa (t.s. limitetty pyyhkäisy), on • · · '·' * hyödyllistä tarkastella runkoa muodostuneena parillisesta kentästä, joka sisältää parillisten rivien datan, ja parittomasta kentästä, joka sisältää parittomien rivien 30 datan. Kumpikin kenttä (t.s. pariton kenttä ja parillinen kenttä) voidaan edelleen jakaa pikselidatan lohkoiksi, kuten 8 pikseliä kertaa 8 pikseliä olevat alueet.
Tavanomainen liikkeen kompensaation ennustava koodauslaite toimii ’·. seuraavalla tavalla. Tulokuvasignaali 101 tai esimerkiksi rungossa olevien pik seleiden valoisuuksien digitaalinen signaalikoodaus annetaan limitetyssä pyyh-: 35 käisymuodossa. Limitetyssä pyyhkäisymuodossa parittomat pikselirivit pyyh- : käistään ensiksi ja sitten pikseleiden parilliset rivit. Täten tulosignaali antaa pik- 108386 2 selidatasekvenssin, joka alkaa kaikkien parittomien rivien datalla, jota seuraa kaikkien parillisten rivien data. Esillä olevan selostuksen tarkoituksia varten oletetaan, että tulokuvasignaali on jo järjestetty lohkoiksi. Kukin lohko muodostuu saman kentän pikseleistä. Järjestelmä käsittelee lohkoa kerrallaan kunnes kaikki 5 annetun kentän lohkot on käsitelty. Järjestelmä etenee siteen koodaamaan rungon toisen kentän lohkoja. Rungon tultua täysin koodatuksi koodausprosessi toistetaan seuraavassa rungossa.
Esillä olevan rungon tulokuvasignaalia 101 verrataan edellisen rungon saman kentän tulosignaaleihin liikkeen ilmaisemisen suorittamiseksi. Esi-10 merkiksi, oletetaan, että ensimmäinen lohko tulokuvasignaalissa 101 koodaa valoisuusinformaation esillä olevan rungon parittoman kentän pikselilohkolle. Tämän ensimmäisen lohkon liikeilmaiseminen suoritetaan liikeilmaisimessa 2 etsimällä kaikkein yhdenmukaisin lohko edellisen rungon naapurilohkoissa 102, jotka ovat sijoittuneet ensimmäisen lohkon vastaavan paikan ympärille. Naapu-15 rilohkot 102 luetaan ulos runkomuistista 1 ja annetaan liikeilmaisimelle 2. Run-komuisti 1 tallettaa kuvadatan (paikallisesti dekoodattujen signaalien 108), joka on paikallisesti dekoodattu paikallisdekooderissa 5 ja joka on summattu liike-kompesointisignaalin 104 kanssa summaimessa 6. Runkomuisti 1 voidaan toteuttaa tavanomaisella RAMilla.
20 Liikeilmaisin 2 määrittää samankaltaisuudet esillä olevan lohkon ja vastaavien naapurilohkojen välillä valitakseen yhdenmukaisimmat naapurilohkot.
Samankaltaisuuden mittatikuksi liikeilmaisin 2 voi laskea lohkojen välisten erojen itseisarvojen summan, joka saadaan summaamalla lohkojen vastaavien pikse- leiden valoisuusarvojen kunkin erotuksen itseisarvot, tai liikeilmaisin voi laskea ^ ! 25 erotuksien neliösumman, joka saadaan summaamalla lohkojen vastaavien pik- : *. seleiden valoisuusarvojen erotuksien neliöiden arvot.
• · · **4*: Kun kaikkein yhdenmukaisin naapurilohko on löydetty, liikeilmaisin 2 laskee ja tulostaa liikevektorin 103 runkomuistiin 1 ja MUXiin 7. Liikevektori ilmaisee vektorisiirtymäeroa yhdenmukaisimman naapurilohkon ja ensimmäisen * "‘'i 30 lohkon välillä. Tämä liikevektori 103 sisältää vektorikomponentteja vaaka- ja ·”*: pystysuunnissa. Kun yhdenmukaisin naapurilohko on löydetty myös liikekom- pensaation ennustussignaali 104, joka koodaa yhdenmukaisimman naapuriloh-!.. kon pikseleiden valoisuuden, luetaan ulos runkomuistista 1 ja lähetetään vä- •; ' hentäjään 3.
35 Vähentäjä 3 vähentää sitten liikekompensaation ennustussignaalin ; ; 104 tulokuvasignaalista 101, jolloin saadaan ennustusvirhesignaali 105. Erityi- 3 108386 sesti, liikekompensaation ennustussignaalin kunkin pikselin valoisuus vähennetään tulokuvasignaalin 101 kunkin vastaavan pikselin valoisuudesta. Vähennyksen suorittavia siruja on kaupallisesti saatavilla. Vähentäjä 3 tulostaa sitten en-nustusvirhesignaalin 105 kooderiin 4. Kooderi 4 suorittaa ennustusvirhesignaalin 5 105 koodauksen signaalin paikkaredundanssin poistamiseksi. Kooderi 4 auttaa siten ennustusvirhesignaalin 105 kompressoinnissa. Signaali 105 sisältää sekä matalataajuisia komponentteja että suurtaajuisia komponentteja. Tavallisesti kompressoidessaan ennustusvirhesignaalia 105 kooderi 4 kvantisoi signaalin 105 matalataajuiset komponentit käyttämällä useita bittejä ja kavantisoi suur-10 taajuiset komponentit käyttämällä harvoja bittejä. Enemmän bittejä käytetään matalataajuisten komponenttien koodaukseen koska matalataajuisilla komponenteilla on tyypillisesti paljon suurempi teho kuin suurtaajuisilla komponenteilla. Useamman bitin nimeäminen matalataajuisille komponenteille lisää koodauste-hokkutta ja vähentää kuvan heikkenemistä. Kooderi 4 voi esimerkiksi suorittaa 15 ortogonaalisen muunnoksen, kuten diskreetti kosinimuuhnos (DCT), 8x8 pikse-lilohkolle aikaansaadakseen taajuusmuunnoksen, joka aiheuttaa muunnosteki-jän skalaarikvantisoinnin. Lohkon skalaarikvantisoitu koodattu data 106 lähetetään sitten kooderista 4 paikallisdekooderiin 5 ja MUXiin 7.
MUX 7 ei ainoastaan multipleksaa koodattua dataa 106 ja liikevekto- 20 ria 103 vaan myös koodaa datan muotoon, joka on sopiva datan lähettämiseksi siirtolinjaa 109 pitkin. Paikallisdekooderi 5 suorittaa käänteisen toimenpiteen kooderin 4 suorittamalle toimenpiteelle. Erityisesti suoritetaan käänteinen ska- laarikvantisointi tai käänteinen ortogonaalinen muunnos dekoodatun virhesig- naalin 107 aikaansaamiseksi. Summain 6 summaa liikekompensaation ennus- . 25 tavan signaalin 104 dekoodattuun virhesignaaliin 107, jolloin saadaan paikalli- j | nen dekoodattu signaali 108, joka vastaa tulokuvasignaalia 101. Summaimen 6 • · · '• y toteuttavat sirut ovat alalla hyvin tunnettuja. Paikallinen dekoodattu signaali 108 v * talletetaan kuvamuistiin 1. Paikallinen dekoodattu signaali luetaan sittemmin runkomuistista 1 käytettäväksi seuraavan rungon parittoman kentän liikeilmai-·:*·: 30 semisen suorittamiseen.
·“*: Tulokuvasignaalin 101 parilliselle kentällä liikeilmaisimessa 2 tapah- tuva liikkeen ilmaiseminen, kooderissa 4 tapahtuva koodaus ja niin edelleen, L, suoritetaan samalla tavoin kuin edellä kuvattiin parittomalle kentälle.
'‘i·’ Tavanomaisessa liikkeen kompensaation ennustavassa koodaus- 35 laittteessa, kuten edellä kuvatussa, liikekuvasignaalissa olevan aikaredundans-; sin poistaminen suoritetaan liikekompensaation ennustavalla koodauksella ja 108386 4 käyttämällä sopivaa tekniikkaa, kuten ortogonaalinen muunnos, differentiaalinen pulssikoodimodulaatio (DPCM), vektorikvantisointi tai vastaava. Kuten edellä kuvattiin, tavanomaisessa liikkeen kompensaation ennustavassa koodauslait-teessa käytetään hyväksi samassa kentässä olevan datan korrelaatiota. Kuiten-5 kaan ei käytetä hyväksi limitetysti pyyhkäistyjen jatkuvien eri kenttien välistä ai-kakorrelaatiota, minkä takia koodaustehokkuus on alhainen.
Esillä olevan keksinnön yleisenä päämääränä on näin ollen tehokkaampi liikkeen kompensaation ennustava koodausmenetelmä ja -laite.
Keksinnön yhteenveto 10 Edellä mainitut ja muut päämäärät ja edut toteutuvat esillä olevassa keksinnössä, jossa liikkeen kompensaation ennustava laite koodaa kuvasignaalin pikselidataa. Tarkemmin ilmaistuna keksinnön tavoite saavutetaan liikkeen kompensaation ennustavalla koodauslaitteella, jolle on tunnusomaista se, mitä sanotaan itsenäisessä patenttivaatimuksessa 1. Keksinnön edulliset suoritus-15 muodot ovat epäitsenäisten patenttivaatimusten kohteena. Kuvasignaali sisältää pikselidataa, joka on järjestetty parillisiin kenttiin ja parittomiin kenttiin osassa kuvaa. Laite sisältää liikeilmaisimen, jolla verrataan kuvasignaalissa olevaa pikselidataa edellisen kuvasignaalin pikselidatan kanssa. Liikeilmaisin synnyttää lii-kevektorin, joka ilmaisee siirtymäeroja kuvasignaalin ja edellisen kuvasignaalin 20 välillä.
Liikkeen kompensaation ennustava koodatuslaite sisältää myös vähentäjän, jolla synnytetään ennustava kompensaation virhesignaali väjentämällä edellisen kuvasignaalin pikselidata esillä olevan kuvasignaalin pikselidatasta. Saatava ennustava kompensaation virhesignaali viedään adaptiivisen lohko-25 tusmekanismin läpi, joka järjestää ennustavan kompensaation virhesignaalin ; * lohkoiksi yhdellä useista tavoista. Lohkotusstrategia valitaan liikevektorin sane- • · · *· lemana. Lohkotusmekanismi synnyttää lohkotetun lähdön, joka syötetään koo- ; deriin ja koodataan.
Liikkeen kompensaation ennustava koodauslaite voi vaihtoehtoisesti *:**i 30 sisältää kentän yhdistäjän, jolla yhdistetään tulevan kuvasignaalin parittoman kentän pikselidata tulevan kuvasignaalin parillisen kentän datan kanssa yhdisti. tetyn kuvasignaalin tuottamiseksi. Tällä yhdistetyllä kuvasignaalilla on sekä pa- ;,. rittoman että parillisen kentän pikselidata. Tätä yhdistettyä kuvasignaalia käyte- ' ;·* tään liikeilmaisimessa liikevektoreiden määrittämiseen. Täten tässä vaihtoehtoi- 35 sessa toteutuksessa liikeilmaisemista ei suoriteta tiukasti yhden kentän lohkoille vaan pikemminkin yhdistetyn kentän lohkoille.
! 08386 5 Lähdön koodaava kooderi voi sisältää useita komponentteja. Ensiksikin, kooderi voi sisältää muunnosvälineet ortogonaalisen muunnoksen suorittamiseksi ennustusvirhesignaalille kerroinmatriisin tuottamiseksi. Toiseksi, kooderi voi sisältää kvantisoijan kerroinmatriisin kertoimien kvantisoimiseksi ja pyyhkäi-5 syohjaimen, jolla ohjataan järjestystä, jolla kertoimet pyyhkäistään kerroinmatrii-sista ja viedään kvantisoijaan. Tätä jäijestystä ohjataan kernaasti liikevektoreilla. Erityisesti, liikevektorit ilmaisevat, onko olemassa suuria vaakakomponentteja tai suuria pystykomponentteja, jotka kvantisoidaan kaikkein tehokkaimmin muuttamalla kerroinmatriisin pyyhkäisyjärjestystä. Näitä elementtejä voidaan käyttä 10 edellä kuvattujen komponettien yhteydessä.
Piirrosten lyhyt kuvaus
Edellä mainitut ja muut esillä olevan keksinnön päämäärät, piirteet ja edut tuleva ilmeisemmiksi seuraavasta ensisijaisten toteutusten kuvauksesta viitaten oheisiin piirroksiin, joissa: 15 kuvio 1 lohkokaavio tavanomaisesta liikkeen kompensaation ennus tavasta koodauslaitteesta; kuvio 2 lohkokaavio esillä olevan keksinnön mukaisen liikkeen kompensaation ennustavan koodauslaitteen ensimmäisestä toteutuksesta; kuvio 3 on lohkokaavio vastaanottavan puolen konstruktiosta, jota 20 käytetään esillä olevan keksinnön mukaisen laitteen toteutuksissa.
kuvio 4A esittää parittoman kentän lohkoa; kuvio 4B esittää parillisen kentän lohkoa; kuvio 4C esittää yhdistetyn kentän rungon tulosignaalia, joka on muodostettu kuvion 4A ja kuvion 4B lohkoista käyttämällä kentän yhdistämis-25 menetelmää; ; * kuvio 5 esittää kerroinmatriisia DCT-koodausmenetelmälle; « * « kuvio 6A lohkokaavio esillä olevan keksinnön mukaisen liikkeen * · * s ’ ’ kompensaation ennustavan koodauslaitteen toisesta toteutuksesta; kuvio 6B on yksityiskohtaisempi lohkokaavio kuvion 6A adpatiivisestä • J “ 30 yhdistäjästä 39; \ kuvio 6C on yksityiskohtaisempi lohkokaavio kuvion 6A adpatiivisestä yhdistäjästä 40; : , kuviot 7A-7C esittävät kentän yhdistämismenetelmää, jossa käyte tään kuviossa 6A esitettyä laitetta; : · 35 kuviot 8A ja 8B esittävät kentän nyhdistämistoimintamuotoja kuviossa 6A esitetyssä laitteessa; 6 ! 08 386 kuvio 9 lohkokaavio esillä olevan keksinnön mukaisen liikkeen kompensaation ennustavan koodauslaitteen kolmannesta toteutuksesta; kuvio 10 lohkokaavio esillä olevan keksinnön mukaisen liikkeen kompensaation ennustavan koodauslaitteen neljännestä toteutuksesta; 5 kuvio 11 esittää liikkeen kompensaation ennustuksia esillä olevan keksinnön mukaisessa laitteessa; kuvio 12 lohkokaavio esillä olevan keksinnön mukaisen liikkeen kompensaation ennustavan koodauslaitteen viidennestä toteutuksesta; ja kuviot 13A-13C ovat selittäviä kuvia muunnostekijäjakaumasta kuvi-10 ossa 12 esitetyssä laitteessa;
Ensisijaisten toteutusten kuvaus
Esillä oleva keksintö kuvataan nyt ensisijaisten toteutustensa yhteydessä viitaten oheisiin piirroksiin, joissa samat viitemerkinnät tarkoittavat samoja tai vastaavia osia eri kuvissa.
15 Kuvio 2 esittää liikkeen kompensaation ennustavan koodauslaitteen ensimmäisen toteutuksen. Kuvion 2 liikkeen kompensaation ennustava koo- dauslaite sisältää runkomuistin 1, vähentäjän 3, kooderin 4, paikallisdekooderin 5, summaimen 6 ja multiplekserin (MUX) 7, joista kullakin on sama rakenne ja joilla on sama toiminnallisuus kuin kuviossa 1 esitetyn tavanomaisen liikkeen 20 kompensaation ennustavan koodauslaitteen vastaavilla komponenteilla. Kooderi 4 kuvataan yksityiskohtaisemmin jäljempänä. Tämä keksinnön toteutus sisältää lisäksi kentän yhdistäjän 8 tulosignaalin kenttien yhdistämiseksi lohkoiksi koo- ; dausta varten, kenttäerottajan 9 koodattujen signaalien hajoittamiseksi ja loh- kotusohjaimen kuvasignaalien 100 lohkottamiseksi lohkoiksi.
: 25 Kuviossa 2 esitetty liikkeen kompensaation ennustava koodauslaite • · · toimii seuraavalla tavalla. Tulokuvasignaali 100 tuodaan lohkotusohjaimeen 12.
; ! Tätä tulokuvasignaalia 100 ei ole vielä järjestetty lohkoiksi. Tulokuvasignaali 101 'l”· sisältää pikselivaloisuusdatan parillisia ja parittomia kenttiä limitetyssä pyyh-• * · *·* * käisymuodossa lähetetyn kuvan alueelle. Useimmissa tapauksissa lohko muo- 30 dostuu 8x8 pikselistä tai 16 x 16 pikselistä. Lohkotusohjain 12 järjesteää sig-’·***: naaleihin koodatun datan lohkoiksi tuottaen lohkotetun tulokuvasignaalin 101, ·**’: jossa on pikselidatan lohkoja. Kukin lohkotetun tulokuvasignaalin 101 lohko si- . 6 ·. sältää joko yksinomaan parillisen kentän pikselidataa tai yksinomaan parittoman kentän pikselidataa.
35 Lohkotetun tulokuvasignaalin 101 lohko lähetetään liikeilmaisimeen 2 ja vähentäjään 3. Liikeilmaisin 2 arvioi lohkotetun tulokuvasignaain 101 esillä ί. 0 8386 7 olevan lohkon samankaltaisuuden edellisen rungon saman kentän naapuriloh-koihin 102 nähden, jotka luetaan ulos runkomuistista 1. Tämä arvioiminen suoritetaan samalla tavoin kuin se suoritetaan kuvion 1 yhteydessä kuvatussa tavanomaisessa laitteessa. Esillä olevan lohkon edellisen rungon samankaltai-5 simman lohkon välinen liike napataan liikevektoreihin 103, jotka viedään runko-muistiin 1 ja MUXiin 7. Liikevektorit sisältävät vaakakomponenttivektorin ja pys-tykomponenttivektorin.
Runkomuisti 1 lukee ulos liikkeen kompensaation ennustussignaalin 104 naapurilohkoille, joita käytetään vertailussa liikevektorien 103 synnytämi-10 seksi. Liikkeen kompensaation ennustussignaali 104 koodaa valoisuuspikseli-datan edellisen rungon naapurilohkoille. Vähentäjä 3 vähentää liikkeen kompensaation ennustussignaalin 104 esillä olevasta pikselidatasta ennustusvirhesig-naalin 105 saamiseksi. Erityisesti, vähentäjä 3 vähentää tulokuvasignaalin 101 J parillisen kentän pikselidatan naapurilohkon, jolla on kaikkein samankaltaisin pa-15 rillinen kenttä, pikselidatasta kun parillislohkoinen kuvasignaali tuodaan ja vähentää tulokuvasignaalin 101 parittoman kentän pikselidatan naapurilohkon, jolla on kaikkein samankaltaisin pariton kenttä, pikselidatasta kun paritonlohkoi-nen kuvasignaali 101 tuodaan. Vähentäminen suoritetaan pikseli pikseliltä. En-nustusvirhesignaali saadaan erikseen kuvan kunkin alueen parittomalle että pa-20 Tiiliselle kentälle.
Saatava ennustusvirhesignaali 105, jolla on vähentäjän 3 tulokset alueen parittomalle ja parilliselle kentälle, yhdistetään yhdeksi rungoksi kenttäjä-yhdistäjässä 8. Kuviot 4A-4C havainnollistavat kentän yhdistäjän 8 suoittamaa t lohkoyhdistämismenetelmää. Kuvio 4A esittää kuvan alueen parittoman kentän : . ·. 25 lohkotettua dataa ja kuvio 4B esittää kuvion 4A parittoman kentän kanssa ssa- * · » man alueen parillisen kentän lohkotettua dataa. Näiden kahden kenttän juovat • · . yhdistetään vuorotellen kentän yhdistäjällä 8 yhdistetyn kentän runkotulosignaa- • « ·
Iin saamiseksi, kuvio 4C. Tällaisen runkoyhdistämisprosessin suorittamiseksi • * · kentän yhdistäjä 8 (kuvio 2) sisältää muistin 17, kuten RAM, useamman kuin 30 yhden kentän datan tallettamiseksi.
Kentän yhdistäjä 8 tuottaa yhdistetyn lähdön, kentän yhdistyksen en-*'**: nustusvirhesignaalin 110, joka lähetetään kooderiin 4. Kooderi 4 tuottaa koo- dattua dataa 106 ja lähettää koodatun datan sekä paikallisdekooderiin 5 ja MUXiin 7.
. 35 MUXissa 7 koodattu data 106 multipleksataan parittomien ja parillis- : ten kenttien liikevektoreiden 103 kanssa ja multipleksattu data asetetaan muo- I 08386 8 toon, joka soveltuu siirtolinjalle 109. Koodattu data dekoodataan paikallisesti paikallisdekooderissa 5, jotta saataisiin kentän yhdistyksen dekoodattu ennus-tusvirhesignaali 111, joka lähetetään kenttäerottajaan 9. Kenttäerottajassa 9 kentän yhdistyksen dekoodatun ennustusvirhesignaalin 111 juovat erotetaan 5 vuorotellen, jotta saataisiin vastaavat erilliset dekoodatut ennustusvirhesignaalit 107a parittomalle kentälle ja parilliselle kentälle. Summaimessa 6 kumpikin dekoodattu ennustusvirhesignaali 107a summataan vastaavan kentän liikkeen kompensaation ennustussignaaliin 104, jotta saataisiin paikallinen dekoodattu signaali 108, joka lähetetään runkomuistiin ja talletetaan sinne.
10 Kooderissa 4 suoritetaan kaksidimensioinen ennustava koodaus käyttämällä korrelaatiota liikekompensaation ennustusvirhesignaalin 110 naapu-rilohkojen välillä vaaka- ja pystysuunnissa. Eräs koodausmenettely, jota voidaan käyttää on diskreettiä kosinimuunnosta (DCT) käyttävä menettely. DCT -menettely on alaa tuntevien hyvin tuntema. DCT -menettely, kuten osassa 15 "Keksinnön taustaa" kuvattiin, muuntaa annetun kokoisen tulolohkon ja tuottaa saman kokoisen muunnoskerroinmatriisin. Kukin yhdistetty lohko, joka tuodaan kooderiin 4, käy läpi kaksidimensioisen muunnoksen joka antaa muunnosker-toimet. DCT -menettely muuntaa tulokomponentit taajuuskomponenteiksi.
Matalataajuiset kertoimet kvantisoidaan tarkemmin (t.s. annetaan 20 suurempi lukumäärä bittejä), koska ne tyypillisesti omaavat suuremman energian. Näin ollen matalien taajuuksien suuremmalla tarkkuudella tapahtuvan koodauksen ansiosta esiintyy vähemmän vääristymää. Sitä vastoin suurtaajuiset .'; : komponentit kvantisoidaan karkeammin (t.s. annetaan vähemmän bittejä) ja ne omaavat vähemmän energiaa. Kuvio 5 havainnollistaa 4x4 kerroinmatriisia, jo-: 25 ka on saatu DCT -menettelyllä. Kertoimien taajuus on alhaisin matriisin vasem- massa yläkulmassa. Näin ollen "A":lla merkityllä kertoimella on alhaisin taajuus.
• « . Kertoimien vaakataajuus kasvaa liikuttaessa vaakasuuntaan matriisin rivejä pit- kin kuvion 5 nuolen 23 suuntaan. Samalla tavoin, kertoimien pystytaajuus kas- • · » vaa liikuttaessa alas matriisin saraketta nuolen 25 suuntaan. Näin ollen kertoi-30 mella "C" on suurempi vaakataajuus kuin kertoimella "A" mutta sama vaakataa- * juus. Toisaalta kertoimella B on suurempi pystytaajuus kuin kertoimella "A" *, ,: mutta sama vaakataajuus.
. ; , Kuten edellä mainittiin, matalataajuisille komponenteille annetaan enemmän bittejä kuin suurtaajuisille komponenteille. Täten kertoimella "A" on 35 tyypillisesti eniten sille annettuja bittejä. Kerroinmatriisin kumulatiivinen taajuus lisääntyy sitten zig-zag -maisesti. Erityisesti, kertoimet "B" ja "C" ovat seuraa- 9 I 0 8 3 86 vaksi korkeimman taajuuden komponentit ja tyypillisesti niille annetaan seuraa-vaksi suurin lukumäärä bittejä verrattuna kertoimeen "A". Kertoimille annettujen bittien lukumäärä pienenee kunnes saavutetaan korkein taajuuskomponentti "D". Tyypillisesti kertoimelle "D" annetaan nolla bittiä.
5 Edellä olevassa selostuksessa kooderin 4 (kuvio 2) kuvataan suorit tavan koodaus DCT.IIä, joka on eräänlainen ortogonaalinen muunnos. On kuitenkin mahdollista suorittaa koodaus käyttämällä muita hyvin tunnettuja tekniikoita kuten differentiaalinen pulssikoodausmodulaatio (DPCM) tai vektorikvanti-sointi. Vektorikvantisointia käytettäessä käytetään koodikirjaa.
10 Kuvio 6A esittää liikkeen kompensaation ennustavan laitteen toista toteutusta. Tämä toinen toteutus sisältää liikeilmaisimen 32, runkomuistin 33, vähentäjän 34, kooderin 35, paikallisdekooderin 36, summaimen 37 ja multiplekserin (MUX) 38, kuten vastaavat komponentit kuvion 2 ensiksi kuvatussa toteutuksessa. Tämä toinen toteutus poikkeaa kuitenkin ensimmäisestä toteu-15 tuksesta siten, että se sisältää adaptiivisen yhdistäjän 39, adaptiivisen hajoitta-jan 40 ja muistin 41. Näin lisäkomponenttien toimenpiteet ja toiminnot selostetaan jäljempänä.
Tässä toisessa toteutuksessa tulokuvasignaali 300 tuodaan liikeil- maisimeen 32 ja muistiin 41. Tämä tulokuvasignaali on jo järjestetty lohkoiksi.
20 Tulokuvasignaalin 300 liikevektori 302 ilmaistaan liikeilmaisimessa 32 samalla tavoin kuin edellä kuvatussa ensimmäisessä toteutuksessa. Tulokuvasignaalin 300 liikevektori 302 tuotetaan liikeilmaisimessa 32 käyttämällä edellisen rungon kuvasignaaleja 305, jotka luetaan ulos runkomuistista 33 samalla tavoin kuin edellä kuvattiin ensimmäiselle toteutukselle. Saatava liikevektori 302 syötetään : . . 25 runkomuistiin 33 ja MUXiin 38.
• · ·
Liikkeen kompensaation ennustussignaali 303 luetaan ulos runko- * ! muistista 33 liikevektorin 302 määrittelemänä ja lähetetään vähentäjään 34. Vä- • * * hentäjä 34 vähentää liikkeen kompensaation ennustussignaalin 303 kenttäriip-*** * pumattomasta tulosignaalista antaakseen kenttäriippumattoman ennustusvirhe- 30 signaalin 304 adaptiiviseen yhdistäjään 39.
* Tässä toteutuksessa, jotta vähentäjässä 34 voitaisiin samanaikaisesti ·**’: prosessoida sekä parittomat että parilliset kentät, tulokuvasignaali 300 tallete taan muistiin 41. Kun parittomien ja parillisten kenttien liikevektorit saadaan lii-keilmaisimeen 32, määritetään adaptiivisessa yhdistäjässä 39 liikevektori 302 35 käyttämällä, suoritetaanko koodaus yhdistetyn kentän muodossa vai kentästä '08386 10 riippumattomassa muodossa. Esimerkiksi, kun molempien kenttien liikevektorit ovat keskenään yhteneväisiä, molemmat kentät yhdistetään.
Adaptiivinen yhdistäjä 39 yhdistää yhdistetyn kentän ennustusvirhe-signaalin 304 lohkoihin liikevektorin 302 perusteella, kuviot 7A-7C. Kuvioissa 5 7A-7C ympyrä ilmaisee parittoman kentän pikseliä ja neliö parillisien kentän pik- seliä. Edelleen, varjostus ilmaisee valoisuudessa olevia eroja. Kuvio 7A esittää ennustusvirhesignaalin 304 lohkoa, jossa kentän yhdistäminen on suoritettu oikein, toisin sanoen, järjestämällä vuorotellen parittoman kentän pikselit ja parillisen kentän pikselit jokaiselle juovalle. Täten yhdistetyn kentän rungosta tulee 10 jatkuva kuva. Jatkuvalla kuvalla tarkoitetaan, että valaistujen pikseleiden (harmaat pikselit) ja tummien pikselien (mustat pikselit) välien rajapinta on jatkuva. Jos jatkuva kuva saadaan kentän yhdistämisellä, matalataajuisen komponentit tehokeskittymä lisääntyy tehokkaasti, erityisesti jos kooderi 4 (kuvio 6) käyttää ortogonaalista muunnosta. Tämän seurauksena koodaustehokkuus li-15 sääntyy. Sitä vastoin kuvio 7B esittää ennustusvirhesignaalin 304 lohkoa, jossa kentän yhdistäminen on suoritettu vaikka ei olisi pitänyt. Tapaus, jolloin tällainen ennustusvirhesignaali mahdollisesti saadaan, on kun kuvassa suuri määrä liikettä. Erityisesti, kohde liikkuu parittoman kentän pyyhkäisyn ja parillisen ken-tänpyhkäisyn välillä. Tämän seurauksena yhdistetyn kentän rungosta tulee ku-20 va, jos on useita epäjatkuvia osia (t.s. harmaiten ja mustien pikselien välissä ei ole jatkuvaa rajapintaa kuviossa 7B). Koodatulla signaalilla on suurempi määrä suurtaajuisia komponentteja ja koodaustehokkuus pienenee.
Näin ollen, tulokuvasignaalissa olevasta liikkeestä riippuen määrite-
• · I
tään, käytetäänkö kentän yhdistämistä vai ei.
25 Kuvio 7C esittää esimerkin tapauksesta, jossa edellä kuvattua adap- • · · ; tiivistä menetelmää on sovellettu oikein. Kuviossa 7C kentän yhdistäminen suo- • * ritetaan alueelle 51 ja kentän yhdistämistä ei suoriteta alueelle 53. Osa-alueet V·: 51a ja 51b sisältävät sekä parillisen että parittoman kentän pikseleitä. Sitä vas- I i t v ; toin osa-alue 53a sisältää vain parittoman kentän pikseleitä ja osa-alue 53b si- 30 sältää vain parillisen kentän pikseleitä.
·:··: Kuvio 6B antaa yksityiskohtaisemman kuvauksen adaptiivisesta yh- ··**. distäjästä 39. Tämä adaptiivinen yhdistäjä sisältää kytkimenä "e", yhdistäjän "c" ja erottelija "a". Nämä komponentit toimivat yhdessä ohjaten lohkotusta liike-vektorin 302 mukaan. Esimerkiksi, kun liikevektori on nolla tai ±1 parillisissa ja 35 parittomissa kentissä, erottelija "a" sallii rungon yhdistämisen. Muulloin erottelija ei salli rungon yhdistämistä ja lähettää signaalin "b" kytkimeen "e" . Kytkin "e" ! 08386 11 toimii signaalin "b" mukaan. Ottaessaan vastaan signaalin "b" kytkin "e" siirtää koskettuinensa koskettamaan haaraa "f , joka ohittaa yhdistäjän "c". Kun kytkin "e" ei vastaanota signaalia "b", kytkin asetettuna koskettamaan yhdistäjään "c" johtavaan haaraan.
5 Rungon yhdistämisen suorittamiseksi yhdistäjä "e" antaa signaalin "d" yhdistämällä parillisten ja parittomien kenttien liikkeen kompensaation en-nustussignaalit 304 kuvissa 4C esitetyllä tavalla. Ilman rungon yhdistämistä liikkeen kompensaation ennustussignaalit annetaan erikseen parillisille ja parittomille kentille.
10 Adaptiivinen yhdistäjä 39 prosessoi signaalin 304 lohkoiksi liikevek- torien 302 perusteella. Kun liikkeiden määrät parittomissa ja parillisissa kentissä ovat lähes yhtäsuuret, kenttien välinen korrelaatio on suuri. Näin ollen, kuvio 8A, parittoman kentän signaalit (10 - 40) (esitetty tummennetuilla ympyröillä) ja parillisen kentän signaalit (1E-4E) sijoitetaan vuorotellen peräkkäisille juoville. Kui- 15 tenkin jos liikkeiden määrät parittomissa kentissä ja parillisissa kentissä poikkeavat toisistaan, parillisten kenttien ja parittomien kenttien välinen korrelaatio on matala. Näin ollen, kuvio 8B, kentän yhdistämistä ei käytetä. Tämän seurauksena parittoman kentän signaalit sijoitetaan lohkon yläosaan ja parillisen kentän signaalit sijoitetaan lohkon alaosaan.
20 Edellä kuvatun adaptiivisen menetelmän mukaan adaptiivinen yh distäjä 39 antaa lohkotusohjatun ennustusvirhesignaalin kooderiin 35. Kooderi 35 suorittaa DCT.n tai vastaavan lohkotusohjatulle ennustusvirhesignaalille signaalin kvantisoimiseksi. Ennustusvirheen koodattu data viedään dekooderiin 36 . . ' ' ja MUXiin 38.
25 MUXissa 38 ennustusvirheen koodattu data multipleksataan liikeil- * · · | maisimesta 32 lähetetyn liikevektorin 302 kanssa ja multipleksattu data lähete- | | tään siirtolinjalle.
*V·: Dekooderissa 36 ennustusvirheen kodattu data dekoodataan, jotta <«« ; saataisiin dekoodattu ennustusvirhesignaali. Dekoodattu ennustusvirhesignaali 30 lähetetään adaptiiviseen hajoittajaan 40. Adaptiivisesa hajoittajassa 40 kaikilla ·:··: lohkoilla on sama lohkotusrakenne. Toisin sanoen, dekooderi 36 määrittää lohko ·***: lohkolta, mitä lohkotusmenetelmää käytettiin lohkoa luotaessa, tutkimalla liike- . , vektoria ja tuon määrityksen perusteella adaptiivinen hajoittaja saattaa dekoo- 6 datun ennustusvirhesignaalin ennalta määrättyyn muotoon.
··· 35 Kuviossa 6C on yksityiskohtaisempi kuvaus adaptiivisesta hajotta jasta 40. Adaptiivinen hajoittaja sisältää erottelijan "m", kytkimen "k" ja erottjan 108386 12 "h". Adaptiivinen hajoittaja toimii käänteisesti adaptiiviseeen yhdistäjään 39 (kuvio 6A) nähden. Erityisesti, adaptiivinen hajoittaja 40 erottaa tulolohkon kentät, joiden rungot adaptiivinen yhdistäjä 39 on yhdistänyt. Erottelija "m" toimii vastaavalla tavalla kuin aiemmin kuvattu erottelija "a" (kuvio 6B9. Kun liikevekto-5 ri 302 on nolla parillisissa ja parittomissa kentissä, erottelija "m" sallii kentän erotuksen. Muulloin erottelija "m" antaa signaalin "g", joka aktivoi kytkimen "k". Kun signaali "g" aktivoi kytkimen, syntyy yhteys erottajaan "h". Erottaja "h" antaa signaalin "i" erottamalla rungon yhdistämisen palautuksen ennustusvirhesig-naalin "I" parittomille ja parillisille kentille, kuten kuvioissa 4A ja 4B esitetty. Jos 10 erottelija ei synnytä signaali "g", kenttiä ei eroteta ja annetaan palautuksen en-nustusvirhesignaali T . Tässä tapauksessa signaali Ί" on jo erotettu parillisille ja parittomille kentille.
Summaimessa 37 adaptiivisesta hajottajasta 40 annettu lohkotus-ohjattu ennustusvirhesignaali summataan kentän yhdistämisen liikkeen kom-15 pensaation ennustusvirhesignaaliin 303 dekoodatun signaalin saamiseksi. Dekoodattu signaali lähetetään runkomuistiin 33 ja talletetaan sinne. Tässä havainnollistavassa toteutuksessa informaatio, joka koskee lohkorakenteen mää-rittämistapaa, saatetaan vastaamaan liikevektori-informaatiota, jolloin lohkotus-menettelyjen vaihtaminen voidaan suoritaa edellyttämättä mitään lisäinformaa-20 tiota.
Tässä toteutuksessa liikevektoreita, jotka saadaan itsenäisesti parittomille ja parillisille kentille, käytetään adaptiiviseen (ohkotusmenettelyyn siten, •: , että parittomien ja parillisten kenttien välinen liike saadaan tarkemmin hallittua.
,' Tässä toteutuksessa, vaikka kooderissa 35 käytetäänkin lohkokokoa 25 4 pikseliä x 4 juovaa, muut lohkokoot, kuten 8 pikseliä x 8 juovaa, tai vastaavia, **: | voidaan käyttää.
; #* Kuvio 9 esittää esillä olevan keksinnön mukaisen liikkeen kompen- • · · *· " säätiön ennustavan koodauslaitteen kolmannen toteutuksen. Tässä kolmannes- « · · v : sa toteutuksessa on useita samoja komponentteja kuin edellä kuvatussa toises- 30 sa toteutuksessa. Näillä samoilla komponenteilla on samat viitenumerot. Kolmas *:··: toteutus poikkeaa toisesta toteutuksesta siten, että tämä kolmas toteutus sisäl- ·***: tää kaksi tyyppiä liikeilmaisimia 32 ja 43. Näiden liikeilmaisimien toiminta kuva taan jäljempänä.
Kolmas toteutus toimii seuraavasti. Tulokuvasignaali 300, joka on 35 järjestetty parillisen kentän pikseleiden lohkoihin ja parittoman kentän pikselei-den lohkoihin, syötetään ensimmäiseen liikeilmaisimeen 43 ja muistiin 41. Tulo- 13 1 08386 kuvasignaali 300 talletaan muistiin 41. Tulokuvasignaali 300 lähetetään myös ensimmäiseen liikeilmaisimeen 43. Aiemmin vastaanotettu kuvasignaali 301 luetaan ulos muistista 41 ja lähetään ensimmäiseen ja toiseen liikeilmaisimiin 32 ja 43. Kuvasignaali 301 lähetetään myös vähentäjään 34. Ensimmäinen liikeil-5 maisin 43 laskee liikevektorin 306 tulokuvasignaalin 300 ja tulokuvasignaalin 301 parittomien ja parillisten kenttien välillä samalla tavoin kuin edellä kuvattiin aiemmille toteutuksille. Liikevektori 306 lähetetään sitten MUXiin 38, adaptiiviseen hajoittajaan 39 ja adaptiiviseen hajoittajaan 40. Toinen liikeilmaisin 32 laskee liikevektorin 302, joka ilmaisee liikettä kuvasignaalin 301 parittoman kentän 10 ja runkomuistista 33 ulos luetun naapurilohkon parittoman kentän välillä, ja joka ilmaisee liikettä kuvasignaalin 301 parillisen kentän ja runkomuistista 33 ulos luetun naapurilohkon parillisen kentän välillä. Vaikka tässä toteutuksessa onkin ensimmäinen ja toinen liikeilmaisin erikseen, yhtä liikeilmaisinta voidaan käyttää kerrallaan, sen ollessa jaettuna näitä kahta tarkoitusta varten.
15 Tässä toteutuksessa liikevektori 306 määrittää, suoritetaanko koo daus kentän yhdistämistoimintamuodossa (t.s. kentät yhdistetään) vaiko kentästä riippumattomassa toimintamuodossa (t.s. kentät säilyvät erillisinä). Esimerkiksi, kun parillisten ja parittomien kenttien välinen liikevektori on nolla, valitaan kentän yhdistämistoimintamuoto ja kentät yhdistetään. Toisaalta, jos parillisten 20 kenttien liikkeen ja parittomien kenttien liikkeen välillä on oleellinen ero, valitaan kentästä riippumaton toimintamuoto. Toimintamuotojen valinta toteutetaan viemällä liikevektori 306 adaptiiviseen yhdistäjään 306.
, . Vähentäjä 34 vähentää liikkeen kompensaation ennustussignaalin 303, joka luetaan ulos runkomuistista 33, kuvasignaalista 301, joka luetaan ulos 25 muistista 41, ennustusvirhesignaalin 304 saamiseksi. Ennustusvirhesignaali 304 \ syötetään adaptiiviseen yhdistäjään 39. Adaptiivinen yhdistäjä 39 ohjaa ennus- | ] tusvirhesignaalin 304 lohkotusta liikevektorin 306 perusteella samalla tavoin kuin *.*·: kuvattiin toiselle toteutukselle. Muut kuvatut komponentit toimivat samalla tavoin • · · v : kuin edellä kuvatussa toisessa toteutuksessa.
30 Vaikka liikevektoreita, jotka saadaan riippumattomasti parittomille ja ·:··: parillisille kentille, käytetäänkin lohkotuksen kytkentään toisessa toteutuksessa, ·**': kolmannessa toteutuksessa parittomien ja parillisten kenttien välille saatua liike- vektoria käytetään ohjaamaan adaptiivista lohkotusta. Tässä toteutuksessa parittomien kenttien ja parillisten kenttien välisiä liikevektoreita ensimmäisessä lii-' ‘ 35 keilmaisimessa 43 verrataan toisiinsa. Näin ollen tiedetään kahden kentän väli- ; ' . nen liike tarkasti ja sopiva lohkotusohjaus suoritettua.
' 08586 14
Kuvio 10 esittää esillä olevan keksinnön mukaisen liikkeen kompensaation ennustavan koodauslaitteen neljännen toteutuksen. Tässä toteutuksessa liikkeen kompensaation ennustava koodauslaite sisältää kentän yhdistäjän 31, liikeilmaisimen 32, runkomuistin 33, vähentäjän 34, kooderin 35, dekooderin 5 36, summaimen 37, MUXin 38, adaptiivisen yhdistäjän 39 ja adaptiivisen hajot tajan 40.
Neljäs toteutus toimii seuraavasti. Tässä toteutuksessa liikkeen kompensaatio suoritetaan runkotulosignaalista, jossa kaksi kenttää yhdistetään (t.s. runkotulosignaalia verrataan runkomuistiin 33 talletettuun runkokuvadataan). 10 Erityisesti tulokuvasignaali 300, joka on saatu limitetyllä pyyhkäisyllä yhdistetään yhdeksi rungoksi kentän yhdistäjässä 31. Kentän yhdistäjän 31 suorittama kentän yhdistäminen toteutetaan kuvioissa 4A - 4C esitetyllä tavalla. Toisin sanoen, kun parittomien ja parillisten kenttien tulokuvasignaalit ovat kuvioissa 4A ja 4B esitetyn kaltaisia, kenttien juovat yhdistetään vuorotellen, jotta saataisiin yhdis-15 tetyn kentän runkotulosignaali 301, kuvio 4C. Saatu yhdistetyn kentän runkotu-losignaali 301 lähetetään liikeilmaisimeen 32 ja vähentäjään 34.
Edellä olevassa selostuksessa kooderin kuvataan suorittavan koodaus DCTillä, joka on eräänlainen ortogonaalinen muunnos. On kuitenkin mahdollista suorittaa koodaus käyttämällä muita hyvin tunnettuja tekniikoita kuten 20 differentiaalinen pulssikoodausmodulaatio (DPCM) tai vektorikvantisointi. Vekto-rikvantisointia käytettäessä käytetään kahdentyyppisiä koodikirjoja (t.s. yksi koodikirja kentän lohkotukselle ja toinen koodikirja rungon lohkotukselle) siten, että haluttu koodikirja valitaan joko kentän tai rungon lohkotuksen mukaan, jonka lohkotusohjain on tehnyt, koodaustehokkuuden parantamiseksi edelleen.
25 Edellä olevissa toteutuksissa menetelmät liikevektorien määrittämi- | seksi ja liikkeen kompensaation ennustavan signaalin valitsemiseksi voivat • «I I · · ; [ vaihdella. Erityisesti, menetelmät voivat vaihdella sen mukaan, mitä pikselidatan
* « I
*· *: runkoja verrataan pikselidatan tämän hetkisen rungon kanssa. Kuvio 11 havain- • * · v ; nollistaa yhtä menettelyä liikkeen kompensaation ennustamiseen. Pikselidatan 30 rungot on merkitty I, II, III ja IV ja ne vastaavat ajallisesti jatkuvia kenttiä, joista *: *! runko IV on vanhin runko. Kuviossa 11 oletetaan, että runko I ja runko IV ovat jo ·'**; koodattuja. Kuviossa 11 esitetyn menetelmän mukaan liikkeen ilmaiseminen rungolle II suoritetaan vertaamalla rungossa II olevaa pikselidataa rungossa I olevaan pikselidataan ja vertaamalla rungossa II olevaa pikselidataa rungossa 35 IV olevaan pikselidataan. Nämä vertailut on kuviossa 11 merkitty nuolilla 73. Vertailun tulokset, joissa on alin teho sekä parillisille että parittomille kentille, va- 108386 15
Iitaan. Niinpä, jos rungon I kanssa suoritetuilla vertailuilla on alhaisempi teho kuin rungon IV kanssa suoritetuilla vertailuilla, rungon I tulokset valitaan. Samalla tavoin suoritetaan samanlaiset vertailut runkojen I ja IV kanssa rungolla III (nuoli 75 kuviossa 11). Alemman tehon tulokset valitaan.
5 Kuvio 12 esittää liikkeen kompensaation ennustavan koodauslaitteen viidennen toteutuksen, jolla on samanlainen rakenne kuin kuviossa 10 esitetyllä neljännellä toteutuksella. Tämä viides toteutus poikkeaa neljännestä toteutuksesta siten, että se käyttää ortogonaalisen muunnoksen kooderia 44, joka pystyy ohjaamaan muunnostekijöiden pyyhkäisyjärjestystä, eikä käytä kooderia 35 10 (kuvio 10) eikä neljännen toteutuksen adaptiivista yhdistäjää 39. Tämän lisäksi tämä viides toteutus käyttää ortogonaalisen muunnoksen dekooderia 45 (kuvio 12), joka pystyy ohjaamaan muunnostekijöiden pyyhkäisyjärjestystä suorittaakseen ortogonaalisen muunnoksen kooderin 44 käänteisen prosessoinnin. Tätä dekooderia 45 käytetään neljännen toteutuksen dekooderin 36 (kuvio 10) ja 15 adaptiivisen hajoittajan 40 sijaan.
Viides toteutus toimii seuraavalla tavalla. Liikevektori 302 saadaan lii-keilmaisimessa 32 samalla tavoin kuin edellä kuvattiin. Tämä liikevektori syötetään ortogonaalisen muunnoksen kooderiin 44 ja ortogonaalisen muunnoksen dekooderiin 45. Ennustusvirhesignaali 304 saadaan vähentäjässä 34 samalla 20 tavoin kuin edellä. Ennustusvirhesignaali 304 syötetään myös ortogonaalisen muunnoksen kooderiin 44. Ortogonaalisen muunnoksen kooderi 44 suorittaa ortogonaalisen muunnoksen koodauksen. Muunnostekijää pyyhkäistään lohkon sisällä kvantisoinnin suorittamiseksi ja pyyhkäisyjärjestystä ohjataan liikevektoria käyttämällä. Tämä prosessointi selostetaan nyt viitaten kuviin 13A - 13C.
.'e, 25 Kuvio 13A esittää kertoimien tehojakauman kerroinmatriisissa, joka **· ] on saatu ortogonaalisella muunnoksella, kuten DCT. Kuviossa 13A pikselin ; | tummuus ilmaisee pikselin tehotasoa. Tumma pikseli ilmaisee korkeaa tehota- *· *: soa ja vaalea pikseli ilmaisee matalaa tehotasoa. Kuviossa 13A esitetylle ja- v ·’ kaumalle on ilmeistä, että matalataajuuskomponenteilla on paljon suurempi teho 30 kuin suurtaajuuskomponenteilla. Nuolet 205 ilmaisevat kertoimien normaalin *:··: pyyhkäisyjärjestyksen.
·*’*· Kuten kuviossa 13B esitetty, kertoimissa, jotka on saatu ortogonaali sella muunnoksella signaaleista, joilla on useita poikittaiskomponentteja, pystysuunnassa olevat taajuuskomponentit ovat hyvin suuria. Sitä vastoin kuvan, 35 jolla on monia pitkittäisiä komponentteja, vaakasuuntaiset taajuuskomponentit ovat suuria, kuten kuviossa 13C esitetty.
I
5 08 386 16
Kun liikevektorilla määritetään, että vaakakomponentit ovat suuria, suurtaajuiset komponentit ovat suuria myös virhesignaalissa. Niinpä, kuvio 13C, koodaus suoritetaan pyyhkäisyjärjestykseltään vaakasuunnassa (kuten nuolet osoittavat). Toisaalta, kun määritetään, että vaakakomponentit ovat suuria, kuvio 5 13B, koodaus suoritetaan järjestyksessä vaakasuunnassa, kuten nuolet esittä vät. Edelleen, komponenttien ollessa lähes yhtäsuuria sekä vaaka- että pystysuunnissa, kuvio 13A, koodauksen tulisi tapahtua vinottaisessa suunnassa, kuten nuolet 205 esittävät. Muunnosmentelmistä riippuen liikkeen ja pyyhkäi-sysuunnan välinen suhde voi olla vastakkainen. Säätämällä pyyhkäisyä tällä ta-1 o voin viides toteutus koodaa signaaleja tehokkaammin.
Ortogonaalisen muunnoksen kooderi 44 antaa koodatun datan MUXiin 38 ja ortogonaalisen muunnoksen dekooderiin 45. MUXissa 38 koodattu data prosessoidaan samalla tavoin kuin kuvattiin edellisille toteutuksille. Ortogonaalisen muunnoksen dekooderissa 45 suoritetaan ortogonaalinen muunnos ja 15 koodatun datan dekoodaus dekoodatun ennustusvirhesignaalin saamiseksi. Dekoodaus seuraa samaa pyyhkäisyjärjestystä kuin koodauksen seuraama. Saatu dekoodattu ennustusvirhesignaali syötetään summaimeen 37. Muut osat prosessoidaan samalla tavoin kuin edellä kuvattiin.
Tätä toteutusta käytetään kernaasti aiemmin kuvattujen toteutusten 20 kanssa yhdessä. Toisin sanoen, koska juovien välinen etäisyydet ovat poikkeavat yhdistetyn kentän lohkossa ja riippumattomassa (ei kentän yhdistystä) lohkossa, tehojakauma pystysuunnassa on poikkeava. Niinpä voidaan suorittaa te-hojakauman poikkeamaan perustuva pyyhkäisyn ohjaus ja tämän seurauksena toteuttaa tehokas kvantisointiprosessointi. Tässä toteutuksessa, koska liikevek- ; 25 tori sisältää ohjausinformaatiota, ei lisäinformaatiota edellytetä.
• · · ·
Kuvio 3 esittää vastaanottavan puolen toteutusta edellä kuvatuille • · .·. ; liikkeen kompensaation ennustavan koodauslaitteen toteutuksille. Vastaanotta-
• I I
va puoli sisältää dataerottajan 46, jolla erotetaan multipleksattu koodattu data, ’ * joka tulee lähettimen puolelta, ortogonaalisen muunnoksen dekooderin 47, loh- 30 kotusohjaimen 48, runkomuistin 49 ja summaimen 50. Jälkimmäiset neljä kom-: ponenttia suorittavat käänteisen toimenpiteen lähetinpuolen vastaavien kompo- * · · nenttien toimenpiteelle, jotka on kuvattu edellä.
: Kuviossa 3 esitetty vastaanottava puoli toimii seuraavasti. Koodattu data 401, joka on annettu liikkeen kompensaation ennustavan koodauslaitteen • 35 MUXista 38, viedään dataerottajaan 46. Dataerottaja 46 erottaa koodatun datan 401 ja antaa ensimmäisen datan 407 eli tekijädatan, joka liittyy ortogonaaliseen '08 386 17 muunnokseen, liikevektorin 402, joka lähetetään runkomuistiin 49, toisen datan 408, joka edustaa tekijöiden pyyhkäisyjärjestystä, joa kolmannen datan 409, joka ilmaisee ennustusvirhesignaalin lohkorakenteen. Dekooderi 47 vastaanottaa ensimmäisen ja toisen datan 407 ja 408 ja suorittaa käänteisen ortogonaalisen 5 muunnoksen jokaiselle lohkoyksikölle ennustusvirhesignaalin dekoodaamiseksi. Tällä kohtaa dekooderi 47 määrittää muunnostekijöiden pyyhkäisyjärjestyksen lohkon sisällä toisen datan 408 perusteella. Lohkotusohjain 48 vastaanottaa kolmannen datan dataerottajasta 46 ja dekoodaa ennustusvirhesignaalin de-kooderista 47. Lohkotusohjain 48 määrittää, onko dekoodattu ennustusvirhesig-10 naali yhdistetyn kentän lohko vaiko kentästä riippumaton lohko kolmannen datan 409 perusteella. Lohkotusohjain 48 yhtenäistää lohkorakenteen ja antaa lohkotusohjatun ennustusvirhesignaalin 410 summaimeen 50. Summain 50 summaa liikkeen kompensaation ennustussignaalin 411, joka on luettu ulos run-komuistista 49 liikevektorin 402 määräämästä osoitteesta, lohkotusohjattuun 15 ennustusvirhesignaaliin ja saa dekoodatun signaalin 412. Dekoodattu signaali 412 lähetetään runkomuistiin 49 ja talletetaan sinne.
Tässä toteutuksessa sekä toinen data 408, joka edustaa tekijäin pyyhkäisyjärjestystä, että kolmas data 409, joka edustaa ennustusvirhesignaalin lohkorakennetta, voidaan korvata liikevektorilla 402.
20 Vaikka esillä oleva keksintö onkin kuvattu ensisijaisten toteutustensa avulla viitaten oheisiin piirroksiin, ymmärretään helposti, että esillä oleva keksintö ei rajoitu ensisijaisiin toteutuksiin ja että alaa tuntevat voivat tehdä lukuisiar v ; muutoksia ja modifikaatioita poikkeamatta esillä olevan keksinnön hengestä ja ' suoja-alueesta.
··· ♦ ♦ • · • » • · · • « •«· * I ( * 1 « « • · • « · • · · ·
Claims (4)
1. Liikkeen kompensaation ennustava koodauslaite, jolla koodataan ensimmäisen kuvasignaalin pikselidata ja toisen kuvasignaalin pikselidata, jol-5 loin ensimmäinen kuvasignaali koodaa pikselidatan kuvan osan parittomassa kentässä, ja toinen kuvasignaali koodaa pikselidatan kuvan osan parillisesa kentässä, laitteen sisältäessä: a) kentän yhdistäjän (31), jolla limitetään ensimmäisen signaalin parittoman kentän pikselidata jonot toisen signaalin parillisen kentän pikselidatan 10 kanssa ja tuotetaan yhdistetty kuvasignaali, jolla on kummankin kentän pikselidata; b) liikeilmaisimen (32), jolla verrataan edellisissä kuvasignaaleissa olevaa pikselidataa, jotta synnytettäisiin liikevektori, joka ilmaisee siirtymäeroja ensimmäisten ja toisten kuvien välillä suhteessa edellisiin kuvasignaaleihin; 15 c) vähentäjän (34), jolla synnytetään ennustusvirhesignaali vähentä mällä pikselidata edellisissä kuvasignaaleissa, joita käytetään synnyttämään liikevektori, yhdistetyn kuvasignaalin pikselidatasta; ja d) kooderin (44), jolla vastaanotetaan ja koodataan vähentäjästä tuleva ennustusvirhesignaali, tunnettu siitä, että kooderi (44) sisältää: 20 i) muunnosvälineet, joilla suoritetaan ortogonaalinen muunnos en- nustusvirhesignaalille kerroinmatriisin tuottamiseksi; ii) kvantisoijan, jolla kvantisoidaan kerroinmatriisin kertoimet; ja iii) pyyhkäisyohjaimen, jolla ohjataan, missä järjestyksessä kertoimia pyyhkäistään kerroinmatriisista ja viedään kvantisoijaan, liikevektorin perusteei- : .·. 25 la.
....· 2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen liikkeen kompensaation ennus- • « ; tava koodauslaite, tunnettu siitä, että pyyhkäisyjärjestykseksi on määri- I..‘ tetty yksi useasta pyyhkäisyjärjestyksestä, jotka käsittävät: ensimmäisen järjestyksen, jossa pyyhkäistään useita kertoimia ker-30 roinmatriisin vaakasuunnassa; toisen järjestyksen, jossa pyyhkäistään useita kertoimia kerroinmat- • · * riisin pystysuunnassa; ja kolmannen järjestyksen, jossa pyyhkäistään useita kertoimia kerroinmatriisin lävistäjän suunnassa.
3. Patenttivaatimuksen 1 mukainen liikkeen kompensaation ennus tava koodauslaite, tunnettu siitä, että liikevektori käsittää vaakakompo- 108386 19 nentteja ja pystykomponentteja; ja että pyyhkäisyohjain käsittää vertailuväli-neet vaakakomponenttien vertaamiseksi pystykomponentteihin pyyhkäisyjär-jestyksen määrittämiseksi.
4. Patenttivaatimuksen 3 mukainen liikkeen kompensaation ennus-5 tava koodauslaite, tunnettu siitä, että vertailuvälineet käsittävät: välineet valitsemaan pyyhkäisyjärjestys, jossa pyyhkäistään useita kertoimia kerroinmatriisin vaakasuunnassa, kun vaakakomponentit ovat olennaisesti suurempia kuin pystykomponentit; välineet valitsemaan pyyhkäisyjärjestys, jossa pyyhkäistään useita 10 kertoimia kerroinmatriisin pystysuunnassa, kun pystykomponentit ovat olennaisesti suurempia kuin vaakakomponentit; ja välineet valitsemaan pyyhkäisyjärjestys, jossa pyyhkäistään useita kertoimia kerroinmatriisin lävistäjän suunnassa, kun vaakakomponentit ja pystykomponentit ovat olennaisesti yhtäsuuria. • « · • · · · * 1 m • 1 • 1 · * · · • « • · « • · « • · · * · • · · « « < · · 108386 20
Applications Claiming Priority (6)
| Application Number | Priority Date | Filing Date | Title |
|---|---|---|---|
| JP8008191 | 1991-04-12 | ||
| JP8008191 | 1991-04-12 | ||
| JP18748991 | 1991-07-26 | ||
| JP18749091 | 1991-07-26 | ||
| JP18748991 | 1991-07-26 | ||
| JP18749091 | 1991-07-26 |
Publications (3)
| Publication Number | Publication Date |
|---|---|
| FI921599A0 FI921599A0 (fi) | 1992-04-10 |
| FI921599A FI921599A (fi) | 1992-10-13 |
| FI108386B true FI108386B (fi) | 2002-01-15 |
Family
ID=27303197
Family Applications (3)
| Application Number | Title | Priority Date | Filing Date |
|---|---|---|---|
| FI921599A FI108386B (fi) | 1991-04-12 | 1992-04-10 | Liikekompensaation ennustava koodausmenetelmõ ja laite |
| FI20011779A FI117418B (fi) | 1991-04-12 | 2001-09-07 | Liikkeen kompensaation ennustava dekoodauslaite |
| FI20060585A FI122375B (fi) | 1991-04-12 | 2006-06-13 | Liikkeen kompensaation ennustava dekoodauslaite |
Family Applications After (2)
| Application Number | Title | Priority Date | Filing Date |
|---|---|---|---|
| FI20011779A FI117418B (fi) | 1991-04-12 | 2001-09-07 | Liikkeen kompensaation ennustava dekoodauslaite |
| FI20060585A FI122375B (fi) | 1991-04-12 | 2006-06-13 | Liikkeen kompensaation ennustava dekoodauslaite |
Country Status (11)
| Country | Link |
|---|---|
| US (2) | US5428693A (fi) |
| EP (1) | EP0508351B1 (fi) |
| JP (1) | JP2924430B2 (fi) |
| KR (1) | KR950011188B1 (fi) |
| AU (1) | AU640563B2 (fi) |
| CA (1) | CA2065803C (fi) |
| DE (1) | DE69221191T2 (fi) |
| DK (1) | DK0508351T3 (fi) |
| ES (1) | ES2104763T3 (fi) |
| FI (3) | FI108386B (fi) |
| NO (1) | NO307200B1 (fi) |
Families Citing this family (46)
| Publication number | Priority date | Publication date | Assignee | Title |
|---|---|---|---|---|
| USRE37858E1 (en) | 1991-04-12 | 2002-09-24 | Mitsubishi Denki Kabushiki Kaisha | Motion compensation predicting encoding method and apparatus |
| US5428693A (en) * | 1991-04-12 | 1995-06-27 | Mitsubishi Denki Kabushiki Kaisha | Motion compensation predicting coding method and apparatus |
| US5347309A (en) * | 1991-04-25 | 1994-09-13 | Matsushita Electric Industrial Co., Ltd. | Image coding method and apparatus |
| JP2586260B2 (ja) * | 1991-10-22 | 1997-02-26 | 三菱電機株式会社 | 適応的ブロッキング画像符号化装置 |
| FR2702916A1 (fr) * | 1993-03-17 | 1994-09-23 | Philips Laboratoire Electroniq | Etage de détection de mouvement dans des signaux numériques correspondant à des images initiales à trames entrelacées, et dispositif de codage incluant un tel étage. |
| EP0605032A1 (fr) * | 1992-12-16 | 1994-07-06 | Laboratoires D'electronique Philips | Etage de détection de mouvement et codeur l'incluant |
| DE69328346T2 (de) * | 1992-12-22 | 2000-10-12 | Koninkl Philips Electronics Nv | Vorrichtung zur Kodierung von digitalen Fernbildsignalen |
| US5915040A (en) * | 1993-03-29 | 1999-06-22 | Canon Kabushiki Kaisha | Image processing apparatus |
| JP3447771B2 (ja) * | 1993-09-02 | 2003-09-16 | 富士通株式会社 | 画像データの符号化方法及び復元方法並びに装置 |
| JPH07170521A (ja) * | 1993-12-15 | 1995-07-04 | Canon Inc | 画像処理装置 |
| JP2797959B2 (ja) * | 1994-03-12 | 1998-09-17 | 日本ビクター株式会社 | 多次元画像圧縮伸張方法 |
| FR2718315B1 (fr) * | 1994-03-30 | 1996-06-21 | Sgs Thomson Microelectronics | Circuit de compression d'image. |
| JPH0846971A (ja) * | 1994-07-29 | 1996-02-16 | Sharp Corp | 動画像符号化装置 |
| US5668609A (en) * | 1994-09-08 | 1997-09-16 | Tektronix, Inc. | Motion detector and key signal interpolator using same |
| US5825676A (en) * | 1994-09-30 | 1998-10-20 | Canon Kabushiki Kaisha | Orthogonal converting apparatus |
| US5604856A (en) * | 1994-10-13 | 1997-02-18 | Microsoft Corporation | Motion compensated noise reduction method and system for computer generated images |
| JPH08294125A (ja) * | 1995-04-20 | 1996-11-05 | Toshiba Corp | 動画像符号化装置および動画像復号化装置 |
| US5936673A (en) * | 1995-05-26 | 1999-08-10 | Intel Corporation | Temporal tile staggering for block based video compression |
| GB2305798B (en) * | 1995-09-28 | 1999-10-20 | Sony Uk Ltd | Spatial frequency-domain video signal processing |
| JP3681835B2 (ja) * | 1995-12-27 | 2005-08-10 | 三菱電機株式会社 | 画像符号化装置及び画像復号化装置及び符号化・復号化システム |
| TW364107B (en) * | 1996-03-25 | 1999-07-11 | Trw Inc | Method and system for three-dimensional compression of digital video signals |
| US6011864A (en) * | 1996-07-03 | 2000-01-04 | Apple Computer, Inc. | Digital image coding system having self-adjusting selection criteria for selecting a transform function |
| US6094453A (en) | 1996-10-11 | 2000-07-25 | Digital Accelerator Corporation | Digital data compression with quad-tree coding of header file |
| US6097843A (en) * | 1997-01-27 | 2000-08-01 | Sony Corporation | Compression encoding apparatus, encoding method, decoding apparatus, and decoding method |
| US6014172A (en) * | 1997-03-21 | 2000-01-11 | Trw Inc. | Optimized video compression from a single process step |
| KR100373331B1 (ko) | 1997-07-02 | 2003-04-21 | 주식회사 팬택앤큐리텔 | 스캔 인터리빙 방법을 이용한 신축형 모양정보 부호화/복호화장치 및 방법 |
| US6351563B1 (en) * | 1997-07-09 | 2002-02-26 | Hyundai Electronics Ind. Co., Ltd. | Apparatus and method for coding/decoding scalable shape binary image using mode of lower and current layers |
| KR100523908B1 (ko) | 1997-12-12 | 2006-01-27 | 주식회사 팬택앤큐리텔 | 격행주사 영상에 대한 영상신호 부호화 장치 및 그 방법 |
| US6731811B1 (en) | 1997-12-19 | 2004-05-04 | Voicecraft, Inc. | Scalable predictive coding method and apparatus |
| US6549652B1 (en) | 1998-09-11 | 2003-04-15 | Cirrus Logic, Inc. | Method and apparatus for reducing noise during lossy transformation processes |
| JP3285545B2 (ja) | 1998-09-29 | 2002-05-27 | 松下電器産業株式会社 | 動き検出回路とノイズ低減装置 |
| JP3314043B2 (ja) * | 1998-09-29 | 2002-08-12 | 松下電器産業株式会社 | 動き検出回路とノイズ低減装置 |
| US6347155B1 (en) | 1998-10-01 | 2002-02-12 | Sharewave, Inc. | Method and apparatus for digital data compression |
| US7158681B2 (en) * | 1998-10-01 | 2007-01-02 | Cirrus Logic, Inc. | Feedback scheme for video compression system |
| KR100561449B1 (ko) * | 1999-01-19 | 2006-03-16 | 삼성전자주식회사 | 디지털 줌 아웃 처리 장치 |
| US6335976B1 (en) * | 1999-02-26 | 2002-01-01 | Bomarc Surveillance, Inc. | System and method for monitoring visible changes |
| US6499060B1 (en) | 1999-03-12 | 2002-12-24 | Microsoft Corporation | Media coding for loss recovery with remotely predicted data units |
| JP3340976B2 (ja) * | 1999-06-21 | 2002-11-05 | 松下電器産業株式会社 | 動き検出回路とノイズ低減装置 |
| US7346217B1 (en) * | 2001-04-25 | 2008-03-18 | Lockheed Martin Corporation | Digital image enhancement using successive zoom images |
| EP1304885A3 (de) * | 2001-09-14 | 2005-04-20 | Siemens Aktiengesellschaft | Verfahren und Computerprogrammprodukt zur Codierung und Decodierung von Videosignalen |
| US7224731B2 (en) | 2002-06-28 | 2007-05-29 | Microsoft Corporation | Motion estimation/compensation for screen capture video |
| US8634413B2 (en) | 2004-12-30 | 2014-01-21 | Microsoft Corporation | Use of frame caching to improve packet loss recovery |
| KR101160832B1 (ko) * | 2005-07-14 | 2012-06-28 | 삼성전자주식회사 | 표시 장치 및 영상 신호 보정 방법 |
| US8542726B2 (en) * | 2006-10-17 | 2013-09-24 | Microsoft Corporation | Directional and motion-compensated discrete cosine transformation |
| US20080212895A1 (en) * | 2007-01-09 | 2008-09-04 | Lockheed Martin Corporation | Image data processing techniques for highly undersampled images |
| US20090087107A1 (en) * | 2007-09-28 | 2009-04-02 | Advanced Micro Devices | Compression Method and Apparatus for Response Time Compensation |
Family Cites Families (17)
| Publication number | Priority date | Publication date | Assignee | Title |
|---|---|---|---|---|
| FR2589020B1 (fr) * | 1985-10-22 | 1987-11-20 | Eude Gerard | Procede de codage hybride par transformation pour la transmission de signaux d'image |
| CA1296430C (en) * | 1986-11-10 | 1992-02-25 | Masahide Kaneko | Encoding system capable of accomplishing a high efficiency by anterior and/or posterior processing to quantization |
| JPS63269882A (ja) * | 1987-04-28 | 1988-11-08 | Mitsubishi Electric Corp | 画像符号化伝送装置 |
| JP2829954B2 (ja) * | 1987-08-22 | 1998-12-02 | ソニー株式会社 | 画像信号の高能率符号化装置及び方法 |
| FR2627926A1 (fr) * | 1988-02-29 | 1989-09-01 | Labo Electronique Physique | Procede et dispositif de codage de signaux video numeriques, et dispositif de decodage correspondant |
| DE3834477A1 (de) * | 1988-10-11 | 1990-04-12 | Bosch Gmbh Robert | Schaltungsanordnung zur schaetzung von bewegung in einem aufgenommenen bild |
| ATE122521T1 (de) * | 1988-11-08 | 1995-05-15 | Philips Electronics Nv | Kodierung, dekodierung und übertragungssystem für fernsehbilder. |
| DE3917567A1 (de) * | 1989-05-30 | 1990-12-06 | Siemens Ag | Verfahren zu einer ermittlung eines entscheidungsergebnisses fuer ein halbbild/vollbild-datenkompressionsverfahrens |
| EP0412713B1 (en) * | 1989-08-05 | 1996-02-14 | Matsushita Electric Industrial Co., Ltd. | Picture coding method |
| JP2885322B2 (ja) * | 1990-03-27 | 1999-04-19 | 日本ビクター株式会社 | フィールド間予測符号化装置及び復号化装置 |
| US5091782A (en) * | 1990-04-09 | 1992-02-25 | General Instrument Corporation | Apparatus and method for adaptively compressing successive blocks of digital video |
| US4999705A (en) * | 1990-05-03 | 1991-03-12 | At&T Bell Laboratories | Three dimensional motion compensated video coding |
| US5068724A (en) * | 1990-06-15 | 1991-11-26 | General Instrument Corporation | Adaptive motion compensation for digital television |
| US5196930A (en) * | 1990-07-20 | 1993-03-23 | Matsushita Electric Industrial Co., Ltd. | High efficienccy coding and decoding apparatus for lowering transmission or recording rate of transmitted or recorded video signal without reducing picture quality |
| US5093720A (en) * | 1990-08-20 | 1992-03-03 | General Instrument Corporation | Motion compensation for interlaced digital television signals |
| US5428693A (en) * | 1991-04-12 | 1995-06-27 | Mitsubishi Denki Kabushiki Kaisha | Motion compensation predicting coding method and apparatus |
| US5347309A (en) * | 1991-04-25 | 1994-09-13 | Matsushita Electric Industrial Co., Ltd. | Image coding method and apparatus |
-
1992
- 1992-04-01 US US07/861,953 patent/US5428693A/en not_active Expired - Lifetime
- 1992-04-01 JP JP7991892A patent/JP2924430B2/ja not_active Expired - Lifetime
- 1992-04-06 DE DE1992621191 patent/DE69221191T2/de not_active Expired - Lifetime
- 1992-04-06 DK DK92105930T patent/DK0508351T3/da active
- 1992-04-06 NO NO921336A patent/NO307200B1/no not_active IP Right Cessation
- 1992-04-06 ES ES92105930T patent/ES2104763T3/es not_active Expired - Lifetime
- 1992-04-06 EP EP19920105930 patent/EP0508351B1/en not_active Expired - Lifetime
- 1992-04-09 AU AU14811/92A patent/AU640563B2/en not_active Expired
- 1992-04-10 FI FI921599A patent/FI108386B/fi not_active IP Right Cessation
- 1992-04-10 CA CA 2065803 patent/CA2065803C/en not_active Expired - Lifetime
- 1992-04-11 KR KR1019920006048A patent/KR950011188B1/ko not_active IP Right Cessation
-
1994
- 1994-09-20 US US08/309,261 patent/US5600737A/en not_active Ceased
-
2001
- 2001-09-07 FI FI20011779A patent/FI117418B/fi not_active IP Right Cessation
-
2006
- 2006-06-13 FI FI20060585A patent/FI122375B/fi not_active IP Right Cessation
Also Published As
| Publication number | Publication date |
|---|---|
| DE69221191T2 (de) | 1998-02-26 |
| FI921599A (fi) | 1992-10-13 |
| NO921336L (no) | 1992-10-13 |
| DK0508351T3 (da) | 1997-09-22 |
| AU640563B2 (en) | 1993-08-26 |
| EP0508351B1 (en) | 1997-07-30 |
| NO921336D0 (no) | 1992-04-06 |
| US5600737A (en) | 1997-02-04 |
| JP2924430B2 (ja) | 1999-07-26 |
| CA2065803A1 (en) | 1992-10-13 |
| FI20011779A (fi) | 2001-09-07 |
| FI117418B (fi) | 2006-09-29 |
| KR920020958A (ko) | 1992-11-21 |
| EP0508351A2 (en) | 1992-10-14 |
| EP0508351A3 (en) | 1993-12-01 |
| AU1481192A (en) | 1992-10-29 |
| CA2065803C (en) | 2000-06-20 |
| US5428693A (en) | 1995-06-27 |
| FI122375B (fi) | 2011-12-30 |
| NO307200B1 (no) | 2000-02-21 |
| JPH05130595A (ja) | 1993-05-25 |
| FI20060585A (fi) | 2006-06-13 |
| ES2104763T3 (es) | 1997-10-16 |
| DE69221191D1 (de) | 1997-09-04 |
| FI921599A0 (fi) | 1992-04-10 |
| KR950011188B1 (ko) | 1995-09-29 |
Similar Documents
| Publication | Publication Date | Title |
|---|---|---|
| FI108386B (fi) | Liikekompensaation ennustava koodausmenetelmõ ja laite | |
| US6825885B2 (en) | Motion information coding and decoding method | |
| US5990960A (en) | Image signal coding system | |
| CA2096431C (en) | Systems and methods for coding even fields of interlaced video sequences | |
| EP0528293B1 (en) | Apparatus for reducing quantization artifacts in an interframe hybrid coding system with motion compensation | |
| CN101335894B (zh) | 图像逆色调映射的方法和***以及编解码器 | |
| WO1998026601A1 (en) | Picture encoder and picture decoder | |
| EP0734165A2 (en) | Image processing system using pixel-by-pixel motion estimation and frame decimation | |
| KR910019454A (ko) | 디지탈비디오의 연속적인 블럭들을 적응적으로 압축시키기 위한 방법 및 그 장치 | |
| EP1835751B1 (en) | Motion picture encoding device and method | |
| EP0856995A2 (en) | Video coding and decoding apparatus with motion compensation | |
| JP2007143176A (ja) | 動きベクトルの圧縮方法 | |
| USRE37858E1 (en) | Motion compensation predicting encoding method and apparatus | |
| KR890000335B1 (ko) | 화상전송용 예측 부호화 장치 | |
| KR100200226B1 (ko) | 초저속 전송을 위한 영상처리 장치 | |
| KR100293369B1 (ko) | 모양 적응적 선택을 이용하는 디지털 영상압축 부호화 및 복호화장치 및 그 방법 | |
| WO1996022656A1 (en) | Predictive encoding method for picture information | |
| Rouchouze et al. | Interlaced image sequence coding for digital TV | |
| AU2007202001A1 (en) | Compression of motion vectors |
Legal Events
| Date | Code | Title | Description |
|---|---|---|---|
| MA | Patent expired |