FI106792B - Menetelmä ja laite lasilevyjen taivuttamiseksi - Google Patents

Description

106792

Menetelmä ja laite lasilevyjen taivuttamiseksi - Förfarande och anordning för att böja glasskivor

Keksintö liittyy lasilevyjen taivuttamiseen ja erityisesti taivutuskehykseksi tai -kehi-5 koksi sanotun koveran muodon tai rakenteen päällä tapahtuvaan taivuttamiseen.

Lasilevyjen taivuttamista kehikon päällä käytetään yleisesti lasilevyjen taivuttamiseen, ja erityisesti taivutettaessa samanaikaisesti kahta lasilevyä, joita käytetään taivutetun laminoidun lasin, kuten auton tuulilasin muodostamiseksi. Sellaisilla kehys-taivutusmenetelmillä voidaan tuottaa laseja, joilla on mutkikkaat kaarevuudet ja tar-10 kemmin sanoen kaksoiskaarevuus. Tässä menetelmässä kaksi päällekkäin asetettua lasilevyä ja niiden välissä oleva sopiva erottava aine on pitkin niiden reuna- ja pää-tyosia oleellisesti vaakasuorassa tuettu kehyksellä, jolla on haluttu profiili, ts. kahden taivutetun lasilevyn lopullista profiilia vastaava profiili. Tällä tavalla tuettuina lasilevyt johdetaan taivutusuuniin, tavallisesti tunneliuuniin, jossa on eri lämpöti- . 15 loissa olevia kuumennusvyöhykkeitä.

Ensimmäinen näistä vyöhykkeistä on yleensä esilämmitysvyöhyke, jossa lasilevyt kuumennetaan lähellä pehmenemispistettä olevaan lasin lämpötilaan. Seuraava vyöhyke on taivutusvyöhyke, jossa lasilevyt kuumennetaan noin 600 °C:n lämpötilaan samalla kun ne painovoiman vaikutuksesta vähitellen taipuvat niin, että niiden reu-20 nat sopeutuvat kehyksen muotoon ja saavat halutut kaarevuudet. Sen jälkeen lasilevyt jäähdytetään, niin että jättäessään tunneliuunin ne poistetaan muotoilukehyk-, \:': sestä. Tämä kehikon päällä taivuttamisen menetelmä ei ole täysin tyydyttävä, erityi- . ; sesti kun kaarevuudet eivät ole hyvin korostuneita ja/tai kun taivutus on oleellisesti ♦ ·· sylinterin muotoista. Kun kaarevuudet ovat voimakkaammat, erityisesti lasin reuno- • · · . ·. 25 jen lähellä, lasilevyjen kulmissa voi esiintyä niin sanottua vastataipumista, ja yleen-• · ’ sä kahdessa näistä kulmista tai jopa kaikissa neljässä kulmassa lasin geometrian ·;;; funktiona, eli sen lopullisten kaarevuuksien ja myös sen alkuperäisen leikkausmuo- • · · , *·* * don funktiona. Vastataipuminen vastaa ei-haluttua poikkeamaa tässä kaarevuusta- pauksessa.

„ * * . ·1. 30 Aikaansaatu taivutettu lasi ei enää täytä lasille asetettuja vaatimuksia, jotta se voitai- ' · , siin asentaa autonrungon aukkoon.

•« « « *

Sellaisen vastataipumisen välttämiseksi patenttijulkaisussa EP-A 448 447 ehdote- 4 * « ' . taan painovoiman avulla tapahtuvaa taivutusmenetelmää, jossa on ainakin kaksi vai- . hetta.

• · 2 106792

Ensimmäinen vaihe käsittää lasilevyjen painovoimaisen taivuttamisen ensimmäisen muodon mukaan, joka vastaa lopullisen muodon aihiota. Tämän ensimmäisen vaiheen aikana lasilevyjä tuetaan ensimmäisellä kehäviivalla, joka aikaansaadaan taivu-tuskehyksellä.

5 Toinen vaihe käsittää lasilevyjen painovoimaisen taivuttamisen lopullisen muodon mukaan, kun niitä samalla tuetaan saman kehyksen toisella kehäviivalla. Tätä varten ainakin osa kehyksestä muodostuu kaksinkertaisesta rakenteesta.

Tämä taivutusmenetelmä on tyydyttävä, kun taivutetaan lasilevyjä, joita käytetään lasituksen kuten olemassa olevan auton tuulilasin tuotannossa. Sillä on kuitenkin 10 rajoitus, joka liittyy niin sanottuun “telakointi”-kulmaan eli kulmaan, jonka lasin leveimmän osan kylkeä sivuava vektori muodostaa vaakatason suhteen, kun taivutettu lasi asetetaan vaakasuoraan.

Edellä selitetyn taivutusmenetelmän avulla voidaan tuottaa laseja, joiden telakointi-kulman maksimiarvo on noin 45° kaarevuuden pienillä säteillä.

15 Nykyiset tarpeet, erityisesti autojen tuulilasien osalta, kuitenkin liittyvät telakointi-kulmiin, jotka ovat yli 50° ja jotka voivat olla jopa 80°.

Vastataipumisen välttämiseksi taivutettaessa vain yhtä lasilevyä, joka tullaan lämpö-käsittelemään eli karkaisemaan, minkä takia se kuumennetaan korkeaan lämpötilaan, US-patentissa 3 511 628 ehdotetaan mainitun levyn reunojen kiinni pitämistä taivu-20 tustoimenpiteen aikana. Sellaisessa menetelmässä näyttäisi mahdolliselta taivuttaa v. lasilevyä, jonka telakointikulma on suurempi kuin 50°. Tämä menetelmä ei kuiten-

• I · I

' ! kaan ole tyydyttävä kaikkia lasimuotoja varten, joihin kohdistuu ei-toivottua vasta- • · · *I1. taipumista niiden kulkiessa painovoiman vaikutuksen alaisena taivutusuunin läpi.

• · · « · · •

Esillä olevan keksinnön tavoitteena on yhden tai useamman lasilevyn taivuttaminen ·;· 25 samanaikaisesti kehyksellä tai kehikolla, jolloin voidaan välttää vastataipuminen lasin suurimmalla alueella ja jolloin myös voidaan saada laseja, joilla on suuria tela-kointikulmia, tarkemmin sanoen yli 50° olevia telakointikulmia, kun telakointivyö-t hykkeessä on pienet kaarevuussäteet. Termillä pieni kaarevuussäde tarkoitetaan kaa- ... revuussäteitä, jotka ovat alle 200 mm ja usein alle 150 mm.

....: 30 Keksinnön mukaan tämä saavutetaan kehystaivutusmenetelmällä ainakin yhtä lasi- ,· · . levyä varten, jossa pinottu lasilevy tai -levyt asetetaan taivutuskehykseen vaakasuo- • · rassa asennossa ja kuumennetaan muodonmuutoslämpötilaan ja taivutetaan ainakin kahdessa vaiheessa, jolloin ensimmäinen vaihe käsittää painovoiman vaikutuksen « » · « · • 1 3 106792 lasilevyyn tai -levyihin, joka (jotka) on tuettu ensimmäistä kehäviivaa pitkin, joka johtaa lopullisen muodon aihioon, ja jolloin loppuvaihe johtaa lasilevyn tai -levyjen lopulliseen muotoon, joka lasilevy (jotka lasilevyt) on tuettu toista kehäviivaa pitkin, jolla toisella kehäviivalla on eri kaarevuussäde kuin ensimmäisellä ja joka korvaa 5 ensimmäisen kaarevuussäteen, jolloin lopullinen muoto saavutetaan mainitussa loppuvaiheessa painovoiman ja ainakin yhden mekaanisen lisävoiman samanaikaisen tai eriaikaisen vaikutuksen avulla.

Ensimmäisessä muunnelmassa mekaaninen lisävoima on puristusvoima, jota kohdistaa ainakin yksi muotoileva osa.

10 Näin määritelty menetelmä mahdollistaa taivutetun lasin aikaansaamisen, jossa on vastataipumista alueilla, jotka ovat vain 20 mm lasin reunasta, ja jolla on yli 50°:n telakointikulmia telakointivyöhykkeiden alle 150 mm:n kaarevuussäteillä. Lasin muodonmuutoslämpötilassa siihen kohdistuvat puristusvaikutukset voivat kuitenkin jättää merkkejä käytetyn muotoiluosan mukaan. Merkit voidaan tarvittaessa sen 15 jälkeen peittää, erityisesti emalilla, kun ne ovat riittävän lähellä lasin reunoja.

Esillä olevan keksinnön toisen edullisen suoritusmuodon mukaan mekaaninen lisä-. voima on vastustava voima, jota aikaansaa ainakin yksi muotoiluosa, johon lasilevy tai -levyt on sovitettu.

Mainitun toisen muunnelman mukaan lasiin kohdistetaan veto- tai valssaustyyppistä 20 vaikutusta muotoiluosan ympäri, joka vastaavasti ei jätä mitään jälkeä tai merkkiä lasilevyn pintaan, jota se koskettaa.

' Keksinnön erään edullisena pidetyn suoritusmuodon mukaan ensimmäisen vaiheen tl*. aikana tehdään oleellisesti ainakin yksi aihio, jolla on poikittainen kaarevuus. Seu- ’ ·’ / raavat taivutusvaiheet käsittävät sitten poikittaisen kaarevuuden loppuun saattamisen : ·* 25 ja pituussuuntaisen kaarevuuden aikaansaamisen.

• · *

• » M

Ensimmäisessä vaiheessa voidaan myös oleellisesti taivuttaa poikittaisen kaarevuu-den mukaan ja pituussuuntaisen kaarevuuden mukaan, joka viimeksi mainitun osalta sijaitsee lasilevyn tai -levyjen keskiosassa. Loppuvaiheessa tapahtuu sitten täydentä- • · ... vä pituussuuntainen taivutus lasilevyn tai -levyjen kehäosissa.

30 Keksinnön mukaisen menetelmän erään suoritusmuodon mukaan ensimmäinen tai- .···. vutusvaihe suoritetaan samalla tukien lasilevyä tai -levyjä pitkin ensimmäistä kehä- '1' viivaa, joka tarvittaessa voi muuttua ensimmäisen vaiheen aikana, ja loppuvaihe • · 4 106792 suoritetaan tukemalla lasilevyä tai -levyjä toisen erilaisen ja lopullisen kaarevuuden kehäviivaa pitkin.

Esillä olevan keksinnön kahta kehäviivaa käyttävän menetelmän eräässä suoritusmuodossa nämä kehäviivat ovat täysin erillisiä. Toisen viivan korvaaminen toisella 5 tapahtuu joko nostamalla toisen viivan tasoa ensimmäisen viivan tasosta tai laskemalla ensimmäisen viivan tasoa tai yhdistämällä toisen viivan osan nostaminen ja ensimmäisen viivan osan laskemisen.

Kahta kehäviivaa käyttävän menetelmän toisen suoritusmuodon mukaan toinen ke-häviiva on vain osuuksittain erillään ensimmäisestä viivasta. Erillisyys koskee edul-10 lisesti näiden kahden viivan sivuosia.

Keksinnön mukaiset kehäviivat ovat yleensä jatkuvia viivoja, erityisesti lasilevyn tai -levyjen lopullisen taivutetun muodon määrittelevän viivan osalta, vaikka useista sopivissa paikoissa olevista pisteistä tai osuuksista muodostuva viiva voi myös olla sopiva, erityisesti aihion määrittelevän viivan osalta.

15 Keksinnön erään suoritusmuodon mukaan ja erityisesti vastataipumisen estämiseksi ensimmäinen kehäviiva, jota käytetään ensimmäisen taivutusvaiheen tuottamiseksi, on sellainen, että minkä tahansa mainittua viivaa sivuavan vektorin ja vaakatason välinen kulma on pienempi kuin 20° ja edullisemmin pienempi kuin 15°.

Keksinnössä ehdotetaan myös laitetta edellä selitetyn menetelmän toteuttamiseksi.

20 Tämä laite ainakin yhden lasilevyn kehystaivutusta varten käsittää toisaalta kehyk-‘:' ' sen, josta ainakin yksi osa on kahdennettu, niin että mahdollistetaan kaksi asentoa, joista ensimmäinen aikaansaa muotoaihion ja toinen lopullisen muodon, ja toisaalta • · · : ainakin yhden muotoiluosan, joka on vuorovaikutuksessa toisen asennon kanssa I* V lopullisen muodon muodostamiseksi, sekä välineet, jotka mahdollistavat muotoilu- ·!· 25 osan ja kehyksen keskinäisen lähestymisen mainitun muotoiluosan sovittamiseksi • · « * :* - lasiin tai päin vastoin.

Lopullisen muodon muodostamisen aikana ainakin osa kehystä voi edullisesti liik-’; : kua ainakin yhtä kiinteätä muotoiluosaa kohti.

Ensimmäisen suoritusmuodon mukaan ainakin kehyksen äärimmäiset sivuosuudet 30 on kahdennettu.

Erään toisen suoritusmuodon mukaan kehyksen kahdennettu osuus ulottuu lähes ... koko kehyksen kehää pitkin.

5 106792

Keksinnön erään edullisen suoritusmuodon mukaan kehyksen kahdennettu osuus käsittää kehyksen nivellettyjä elimiä.

Keksinnön erään toisen suoritusmuodon mukaan aihion kehys on sellainen, minkä tahansa mainittua kehystä sivuavan vektorin ja vaakatason välinen kulma on pie-5 nempi kuin 20° ja edullisemmin pienempi kuin 15°.

Loppuasennossa kehyksellä on edullisesti kulma, joka muodostuu kehyksen leveimmän osan sivupäätä sivuavan vektorin ja vaakatason välille ja joka on suurempi kuin 50° ja joka voi olla jopa 80°.

Muotoiluosat ovat edullisesti pintaelimiä, eli ne on tarkoitettu muodostamaan pinta-10 kosketuksen. Keksinnön mukainen taivutuslaite käsittää pääasiassa kaksi muotoilu-osaa, jotka on jäljestetty symmetrisesti kehyksen keskiviivan suhteen. Muotoiluosa voi äärimmäisessä rakenteessa olla yksi ainoa elin, joka kattaa koko lasin.

Eräässä muunnelmassa voi kosketus lasiin olla lineaarinen, haluttuihin paikkoihin sijoitetun yhden tai useamman peräkkäisen viivan mukaan.

15 Näiden kahden muunnelman mukaan muotoiluosia on edullisesti monta, niin että ne • muodostavat epäjatkuvia pintoja.

Muita edullisia yksityiskohtia ja ominaisuuksia voidaan saada seuraavasta keksinnön mukaisen laitteen ei-rajoittavien suoritusmuotojen selityksestä, jossa viitataan oheisiin piirustuksiin, joissa: 20 kuvio 1 esittää keksinnön mukaisen laitteen perspektiivikuvan; . kuvio 2 esittää kaaviollisesti keksinnön mukaisen menetelmän kuusi vaihetta; ja . ·: ·. kuvio 3 esittää kaaviollisesti keksinnön mukaisen laitteen toisen suoritusmuodon.

• · · • · · : V Kuviossa 1 on keksinnön mukaisen laitteen kaavio. Kehyksessä 1 on kaksi pituus- « ..li* suuntaista osaa eli sivuelintä 2, joista piirustuksessa näkyy vain toinen, ja kaksi poi- ; i : 25 kittaista osaa eli poikkielintä 3. Piirustuksessa näkyy vain toinen näistä poikkieli- mistä. Nämä eri elimet on kytketty esittämättä olevin karoin, joilla varmistetaan jär-jestelmän jäykkyys, ja siten ne muodostavat kiinteän kehyksen, joka vastaa halutun . · , aihion profiilia.

*: ·: Kiinteiden poikkielimien 3 ympärille on sisäpuolisesti asennettu nivelletyt poikkieli- :* ’ *: 30 met 4, joilla on erilainen kaarevuus kuin kiinteillä poikkielimillä 3. Nämä nivelletyt * . poikkielimet 4 voidaan saattaa kahteen eri asemaan, joista kuviossa 1 on esitetty en- 6 106792 simmäinen. Tässä tapauksessa sovitettu lasilevy koskettaa kiinteän kehyksen kokoonpanoa ja sovittautuu sen muotoon, kun se saatetaan pehmenemispisteeseensä.

Seuraavassa viitataan nivellettyjen poikkielimien 4 toiseen asemaan. Siirtyminen toisesta asemasta toiseen näiden kahden aseman välillä voi tapahtua kuvion 1 ta-5 pauksessa kädensijaa 5 käyttämällä, joka aiheuttaa poikkielimen 4 kääntymisen. Nivellettyjen poikkielimien 4 aseman vaihtamiseksi oleva kädensija 5 muodostaa vain esimerkin. Se voisi myös muodostua painoista, jotka on kiinnitetty nivellettyjen poikkielimien osana oleviin tankoihin ja jotka toimivat heilurina kääntäen mainittuja elimiä 4.

10 Kehys 1 on tuettu kehikolle 6, jota voidaan siirtää kiskoilla 7. Tällä tavalla kehys, jolle on asetettu lasilevyjä, voidaan siirtää tunneliuumin, jossa on vyöhykkeitä eri lämpötiloihin lämmittämistä varten.

Kehyksen yläpuolella on esitetty muotoiluosa 8, jota käytetään lasilevyjä taivutettaessa, ja seuraavassa viitataan mainittuun osaan 8. Se on kytketty toiseen, esittä-15 mätiä olevan muotoiluosaan, joka on sovitettu symmetrisesti kehyksen 1 toiseen päähän kahden palkin 9, 10 avulla. Näitä palkkeja 9, 10 kannatetaan laitteilla 11, , joita symbolisoivat ketjut ja joilla muotoiluosan 8 korkeusasemaa voidaan muuttaa. Palkkeihin 9, 10 liittyy myös elementit 12 eli “sormet”, jotka voidaan sijoittaa “naa-raselementteihin” 13, niin että muotoiluosa 8 keskitetään kehyksen 1 suhteen. Nämä 20 elementit 12 säilyttävät myös muotoiluosan 8 ja kehyksen 1 väliin muodostuvan tilan, ja ne sijoitetaan edullisesti kehyksen 1 neljään nurkkaan.

.;;'; Kuviossa 1 muotoiluosa 8 on esitetty elementtinä, jonka kaarevuus vastaa pientä, . .·. alle 200 mm:n kaarevuussädettä ja joka ulottuu koko kehyksen leveyden yli. Tämä ,···. muotoiluosa 8 liittyy toiseen, identtiseen osaan, joka on jäljestetty symmetrisesti • · · 25 kehyksen toiseen päähän. Tämä esitys ei kuitenkaan ole rajoittava. Siten jokainen • · * ; elementti voidaan korvata monilla elementeillä, jotka sovitetaan vastaavalla tavalla, ·;;; niin että ne muodostavat epäjatkuvan pinnan. Voidaan myös järjestää yksi ainoa * · « *·* * muotoiluosa, joka kattaa koko kehyksen 1.

Kuvio 2 havainnollistaa keksinnön mukaista menetelmää kuutena peräkkäisenä vai-.···. 30 heena 14, 15, 16, 17, 18 ja 19. Selityksen helpottamiseksi viitataan ensimmäiseen, ‘ · eli aihion asemaan ja toiseen, eli lopulliseen asemaan, jolloin siirtyminen asemasta ’ ” ’ toiseen tapahtuu kääntämällä nivellettyjä osia 4.

• · * . Kaavio 14 esittää kehyksen 1 ensimmäisessä asemassaan. Paksulla viivalla esitetyt kaksi lasilevyä 20 on sijoitettu kehykseen ja keskitetty esim. esittämättä olevilla reu- 7 106792 narullilla, jotka sijaitsevat kehyksen kehällä. Alempi lasilevy nojaa useamman pisteen tai osuuden kohdaUa kehykseen noin 5 mm sen reunasta. Kehyksen leveintä sivupäätyä sivuavan vektorin ja tällöin vaakatason muodostavien lasilevyjen välinen kulma on noin 15°. Piirustukset ovat vain kaavioita, joista tämä arvo ei tarkasti 5 ilmene. TäUä arvoUa voidaan välttää vastataipuminen, kun lasilevyt saavat kehyksen muodon.

Sen jälkeen kehys 1 johdetaan taivutusuuniin kiskoja 7 pitkin siirtämäUä. Ensimmäisessä vaiheessa kokoonpano esilämmitetään, ja sitten toisessa vaiheessa, jossa lasi pysyy läheUä pehmenemispistettä olevassa -lämpötilassa, lasilevyt painuvat paino-10 voiman johdosta, jonka tulos on esitetty kaaviossa 15.

Lasilevyt nojaavat kiinteän kehyksen kehään ja pääasiassa sivuelimien 2 keskeisiin osiin, joUoin ne saavat aihion muodon, joUe vielä on annettava lopulliset kaarevuudet. TäUä aihion muodoUa on erityisesti poikittainen kaarevuus, joka on läheUä lopuUista kaarevuutta tai sitä suurempi.

15 Kun aihion muoto on aikaansaatu, kehystä voidaan jälleen siirtää kiskoilla 7 ja sijoittaa se muotoiluosien 8 alle. Tällöin muotoiluosat 8 ovat yläasennossa, niin että . estetään mahdollinen hankautuminen lasilevyihin siirtämisen aikana. Sitten muotoiluosat saatetaan ala-asentoon laitteiden 11 avulla. Tätä liikettä kuvaa nuoli 21 kaaviossa 16. Muotoiluosat 8 koskettavat tällöin lasilevyjä, mutta eivät kohdistaa 20 mitään voimaa niihin. Tämä on mahdollista, koska laitteet 11 sallivat muotoiluosien aseman hienosäädön.

Kaaviot 17 ja 18 edustavat kehyksen 1 muunnelmaa. Kaavio 17 esittää kehyksen . ; . muunnoksen aikana, ja kaavio esittää sen lopullista asemaa.

··· ··« • « ♦ *·* ’ Esim. nuolten 23 kuvaamaa pyörimisliikettä suorittavat elimet 22 aikaansaavat nuol- : 25 ten 24 kuvaaman liikkeen kädensijoihin 5 ja siten nivellettyjen poikkielimien 4 « kääntymisen. Nämä elimet kääntyvät poikkielimien 3 sisäpuolelle ja asettuvat lopuksi «* si viimeksi mainittujen yläpuolelle muodostaen kehyksen lopullisen aseman. Tämän ansiosta saadaan lopullinen kaarevuus.

•

Kuvion 18 esittämässä lopullisessa asemassa kehyksen leveimmän osan sivupäätä ; · ’ 30 sivuava vektori muodostaa vaakatasoon nähden kulman, joka on yli 50° ja joka voi : · i olla jopa 80° tai sitä suurempi ja joka on nivelletyille poikkielimille 4 annetun :'- ‘: kaarevuuden funktio.

• · 8 106792

Liikkuviin poikkielimiin 4 kohdistuvien voimien on oltava sopivat, niin että voimat aikaansaavat elimien niihin nojaavien lasilevyjen kääntymisen.

Tällöin muotoiluosat 8 kohdistavat vastustavaa voimaa niihin koskettavien lasilevyjen koko pinnalle. Nivellettyjen poikkielimien 4 kääntyminen aikaansaa muotoilun, 5 kun lasilevyt kääntyvät näiden muotoiluosien ympäri. Tämän ansiosta voidaan saada telakointikulmia, jotka ovat yli 50°, aiheuttamatta vastataipumista lasilevyjen kulmissa.

Muotoiluosat 8 nostetaan, kun lopullinen muoto on aikaansaatu. Kuvion 19 nuoli 25 kuvaa tätä vaihetta.

10 Kehys 1 voidaan jälleen siirtää kiskoilla 7 jäähdytysvyöhykkeeseen.

Kuvio 3 esittää keksinnön mukaisen kehyksen toisen suoritusmuodon. Tämä kehys käsittää myös kiinteän osan, joka muodostuu kahdesta sivuelimestä 28 ja kahdesta poikkielimestä 29. Nivelletyt osat muodostavat kuitenkin kahdennetun kehyksen lähes koko sen kehää pitkin. Molemmat nivelletyt osat muodostuvat poikkielimestä 15 30 ja kahdesta sivuelimestä 31. Tämän muunnelman mukaan aihion muotoon johta va, kaaviossa 26 esitetty kehys muodostuu kiinteästä poikkielimestä 29 ja puolisivu-elementeistä 31. Kaaviossa 27 esitetyssä toisessa asennossa lopullista muotoa vastaava kehys muodostuu nivelletyistä poikkielimistä 30 ja kiinteistä sivuelimistä 28.

Kuvion 3 esittämässä tapauksessa poikittainen kaarevuus saavutetaan oleellisesti ke-20 hyksen aihioasennossa, koska pituussuuntainen kaarevuus on vain hieman korostunut ensimmäisessä asennossa (kaavio 26).

Keksinnön mukaan aikaansaadut taivutettuja lasilevyjä voidaan käyttää laminoidun lasin valmistukseen, kun lasilevyjen väliin sijoitetaan ainakin yksi, esimerkiksi poly- ·’·1; vinyyli-butyraali-välilevy.

• « &

»M

*·· ; 25 Keksinnön mukaan näyttäisi ilmeiseltä, että laite jättää hyvin vähän jälkiä tai merk- v 1 kejä lasilevyyn. Kehyksen alempaan levyyn jättämät merkit sijaitsevat siten kehällä ja hyvin lähellä reunaa, ja sen vuoksi ne voivat olla alueella, jotka peitetään esimer-kiksi liitoksella, kun lasi asennetaan autonrungon aukkoon, ja näin ollen ne eivät • : näy asennetussa lasissa.

’:": 30 Näyttää myös ilmeiseltä, että ainakin osittain esiintyy kaksoismerkkejä, koska kehys « a « :on ainakin osittain kahdennettu. Kahdennetut osat tehdään kuitenkin niin, että nivel- • · 1 1 9 106792 letyt osat jättävät merkkejä mahdollisimman lähelle kiinteiden osien jättämiä merkkejä. Tämän vuoksi nämä merkit peittyvät samanaikaisesti asennusliitoksella.

Nämä kaksi merkkiä, jotka ovat tunnusomaisia tämän menetelmän avulla saadulle laminoidulle lasille, voidaan nähdä esimerkiksi projektorissa voimakkaan heijastuk-5 sen avulla.

Muotoiluosien 9, 10 ja ylemmän lasilevyn välisten kosketuspisteiden osalta näyttäisi ilmeiseltä, että ne eivät jätä lähes mitään merkkejä. Voidaan myös käyttää väliin sijoitettuja, metalliverkko- tai lankatyyppiä olevia levyjä, jotka ympäröivät muotoi-luosia ja suojaavat lasilevyjä tehokkaammin.

• 4 i 4 4 « • · · • · · • · « • · · « · · • · · • 1 · • · · • · • · • · · « »444 • · · 414 • · · • 1 • 4 • ·

Claims (22)

1. Menetelmä ainakin yhden lasilevyn (20) taivuttamiseksi kehyksellä (1), jossa pinottu lasilevy tai -levyt asetetaan taivutuskehykseen vaakasuorassa asennossa ja kuumennetaan muodonmuutoslämpötilaan ja taivutetaan ainakin kahdessa vaihees- 5 sa, jolloin ensimmäinen vaihe käsittää painovoiman vaikutuksen lasilevyyn tai -levyihin, joka (jotka) on tuettu ensimmäistä kehäviivaa pitkin, joka johtaa lopullisen muodon aihioon, ja loppuvaihe johtaa lasilevyn tai -levyjen lopulliseen muotoon, joka (jotka) on tuettu toista kehäviivaa pitkin, jolla toisella kehäviivalla on eri kaare-vuussäde kuin ensimmäisellä ja joka korvaa ensimmäisen kaarevuussäteen, tunnettu 10 siitä, että lopullinen muoto saavutetaan mainitussa loppuvaiheessa painovoiman ja ainakin yhden mekaanisen lisävoiman samanaikaisen tai eriaikaisen vaikutuksen avulla.

1° 106792

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että mekaaninen lisävoima on puristusvoima.

3. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että mekaaninen lisävoima on vastustava voima, joka mahdollistaa lasilevyn (20) muotoilemisen.

4, Jonkin patenttivaatimuksista 1-3 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että ensimmäisen vaiheen aikana tehdään oleellisesti ainakin yksi aihio, jolla on poikittainen kaarevuus.

5. Jonkin patenttivaatimuksista 1-4 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että ensimmäinen taivutusvaihe käsittää taivuttamisen oleellisesti pitkin poikittaista kaarevuutta ja pitkin pituussuuntaista kaarevuutta, joka viimeksi mainitun osalta sijait-see lasilevyn tai -levyjen keskiosassa, niin että loppuvaiheessa tapahtuu oleellisesti * · · :: täydentävä pituussuuntainen taivutus lasilevyn tai -levyjen kehäosissa. • « • « • · * ,. 25 6. Jonkin patenttivaatimuksista 1-5 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että * T.I kehäviivat ainakin osaksi poikkeavat toisistaan. * · ·

6. Förfarande enligt patentkrav 1-5, kännetecknat av att de periferiska linjema ätminstone delvis är skilda frän varandra. 5 7. Förfarande enligt patentkrav 6, kännetecknat av att ersättningen avser den första linjens sidodelar.

7. Patenttivaatimuksen 6 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että korvaaminen •: ·1·? tarkoittaa ensimmäisen viivan sivuosia.

8. Förfarande enligt patentkrav 6 eller 7, kännetecknat av att ersättningen bestär i att lyfta nivan av ätminstone en del av den andra linjen.

8. Patenttivaatimuksen 6 tai 7 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että korvaa-30 minen tarkoittaa ainakin toisen viivan osan nostamista. ' ·' 9. Jonkin patenttivaatimuksista 5-8 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että ’ ‘ ‘ ensimmäinen kehäviiva on sellainen, että minkä tahansa mainittua viivaa sivuavan u 106792 vektorin ja vaakatason välinen kulma on pienempi kuin 20° ja edullisemmin pienempi kuin 15°.

9. Förfarande enligt nägot av patentkraven 5-8, kännetecknat av att den första 10 periferiska linjen är sadan att den vinkel som bildas av vaqe tangentvektor tili nämnda linje med horisontalplanet är under 20° och företrädesvis under 15°.

10. Anordning for bombering pä ram (1) av minst en glasskiva (20), innefattande en ram, av vilken minst en del är dubblerad sä att den möjliggör tvä lägen, varvid det första leder tili ett formämne och det andra tili den definitiva formen, känne- 15 tecknad av att den innefattar minst ett formstycke (8), som kommer in för bildandet . av den definitiva formen, och medel (5, 22, 23) som möjliggör ett relativt närmande av formstycket och ramen.

10. Laite ainakin yhden lasilevyn (20) taivuttamiseksi kehyksellä (1), josta ainakin yksi osa on kahdennettu, niin että mahdollistetaan kaksi asentoa, joista ensimmäinen 5 aikaansaa muotoaihion ja toinen lopullisen muodon, tunnettu siitä, että se käsittää ainakin yhden muotoiluosan (8), joka vaikuttaa lopullisen muodon muodostamiseen, sekä välineet (5, 22, 23), jotka mahdollistavat muotoiluosan ja kehyksen keskinäisen lähestymisen.

11. Anordning enligt patentkrav 10, kännetecknad av att under bildandet av den definitiva formen, ätminstone en del av ramen är rörlig i riktning mot minst ett 20 orörligt formstycke (8).

11. Patenttivaatimuksen 10 mukainen laite, tunnettu siitä, että lopullisen muodon 10 muodostamisen aikana ainakin osa kehystä voi liikkua ainakin yhtä kiinteätä muo- toiluosaa (8) kohti.

12. Anordning enligt nägot av patentkraven 10 eller 11, kännetecknad av att • · · ätminstone ramens yttersta sidodelar är dubblerade. • · · • · 4 :*Λ 13. Anordning enligt nägot av patentkraven 10-12, kännetecknad av att dubble- • * . ·· rade delen av ramen sträcker sig över nästan hela periferin av ramen. • · · ^ ··# • < ‘ . v 25 14. Anordning enligt nägot av patentkraven 10-13, kännetecknad av att de dubblerade delama av ramen är utförda av svängbara element (4, 30) som är fästade . v‘*? pä en ämnesram och kan ersätta delar av derma ämnesram för bildandet av den definitiva formen. 1 Anordning enligt nägot av patentkraven 10-14, kännetecknad av att ramens 30 första läge är sädant, att den vinkel som bildas av vaije tangentvektor tili denna ram .: med horisontalplanet är under 20° och företrädesvis under 15°. 14 106792

12. Patenttivaatimuksen 10 tai 11 mukainen laite, tunnettu siitä, että ainakin kehyksen äärimmäiset sivuosuudet on kahdennettu.

13. Jonkin patenttivaatimuksista 10-12 mukainen laite, tunnettu siitä, että kehyk-15 sen kahdennettu osuus ulottuu lähes koko kehyksen kehää pitkin.

• 14. Jonkin patenttivaatimuksista 10-13 mukainen laite, tunnettu siitä, että kehyksen kahdennettu osuus käsittää kehyksen nivellettyjä elimiä (4, 30), jotka on kiinnitetty aihiokehykseen ja jotka voivat korvata mainitun aihiokehyksen osia lopullisen muodon muodostamiseksi.

15. Jonkin patenttivaatimuksista 10-14 mukainen laite, tunnettu siitä, että ensim mäisessä asennossa kehys on sellainen, että minkä tahansa mainittua kehystä sivua-: : : van vektorin ja vaakatason välinen kulma on pienempi kuin 20° ja edullisemmin t·· pienempi kuin 15°. « ·· « • · « • ·1 16. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen 10-15 mukainen laite, tunnettu siitä, että . 25 toisessa asennossa kehys on sellainen että kulma, joka muodostuu kehyksen leveim- • ·· : män osan sivupäätä sivuavan vektorin ja vaakatason välille on suurempi kuin 50°. ti; 17. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen 10-16 mukainen laite, tunnettu siitä, että « 1 ainakin yksi muotoiluosa (8) on sellainen, että se muodostaa ainakin yhden pistemäisen kosketuksen lasiin (20). .···. 30 18. Patenttivaatimuksen 17 mukainen laite, tunnettu siitä, että muotoiluosan (8) ja • · lasin (20) välinen kosketus on ainakin lineaarinen. « · · • · · 12 106792

16. Anordning enligt nägot av patentkraven 10-15, kännetecknad av att ramens andra läge är sädant, att den vinkel som bildas av en tangentvektor till sidoänden av ramens bredaste del och horisontalplanet är over 50°.

17. Anordning enligt nagot av patentkraven 10-16, kännetecknad av att minst ett 5 formstycke (8) är sädant, att en ätminstone punktvis kontakt med glasrutan (20) ästadkoms.

18. Anordning enligt patentkrav 17, kännetecknad av att kontakten mellan form-stycket (8) och glasrutan (20) är ätminstone linjär.

19. Anordning enligt patentkrav 18, kännetecknad av att kontakten mellan form-10 stycket (8) och glasrutan (20) är ytlig.

19. Patenttivaatimuksen 18 mukainen laite, tunnettu siitä, että muotoiluosan (8) ja lasin (20) välinen kosketus on pintakosketuksen muodossa.

20. Anordning enligt nägot av patentkraven 10-19, kännetecknad av att formstyc-ket eller formstyckena (8) är täckta med ett metallträdsnät, sä att detta är i kontakt med glasskivan.

20. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen 10-19 mukainen laite, tunnettu siitä, että muotoiluosat (8) on peitetty metalliverkolla niin, että verkko koskettaa lasilevyä.

21. Användning av förfarandet enligt nägot av patentkraven 1-9 för bombering av 15 en glasskiva (20) som utsätts för en motbombering.

21. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen 1-9 mukaisen menetelmän käyttö sellai sen lasilevyn (20) taivuttamiseen, johon kohdistuu vastataipumista.

22. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen 1-9 mukaisen menetelmän käyttö ainakin kahden päällekkäisen lasilevyn (20) samanaikaiseen taivuttamiseen. 10 1. Förfarande for bombering pä ram (1) av minst en glasskiva (20), under vilket den eller de staplade glasskivoma, som är anordnade pä en bomberingsram i hori-sontellt läge, höjs tili deformationstemperaturen och bomberas i minst tvä stegj varvid det forsta bestär i tyngdkraftens inverkan pä glasskivan eller glasskivoma, genom att glasskivan eller glasskivoma bärs upp efter en första periferisk linje, och 15 som leder tili ett ämne tili den definitiva formen, och det sista steget leder tili den • definitiva formen för glasskivan eller glasskivoma genom att glasskivan eller glasskivoma bärs upp enligt en andra periferisk linje av skiljaktig krökning som ersätter den första, kännetecknat av att den definitiva formen uppnäs under loppet av det sista steget, genom kombinationen av verkningar, samtidiga eller ej, av tyngdkraften 20 och minst en extra mekanisk kraft. , 2. Förfarande enligt patentkrav 1, kännetecknat av att den extra mekaniska kraf- • : : ten är en presskraft. ··· • · · • · · 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 « * Förfarande enligt patentkrav 1, kännetecknat av att den extra mekaniska kraf- 2 • * < 3 • ·* ten är en motständskraft som möjliggör en formning av glasskivan (20). 4 «< ♦ 5 ♦ * ♦· 6 25 4. Förfarande enligt nägot av patentkraven 1-3, kännetecknat av att det första 7 ♦ 8 bomberingssteget bestär i att framställa minst ett ämne tili den tvärgäende kröknin- 9 gen- 10 : 5. Förfarande enligt nägot av patentkraven 1-4, kännetecknat av att man i det 11 ....; första bomberingssteget huvudsakligen bomberar enligt den tvärgäende krökningen .... 30 och enligt den längsgäende krökningen, som för den senare är lokaliserad tili mitt- 12 partiet av glasskivan eller glasskivoma, och av att man i det sista steget utför den 13 106792 komplementära krökningen, som huvudsakligen är längsgäende, och lokaliserad tili de periferiska delama av glasskivan eller glasskivoma.

22. Användning av förfarandet enligt nägot av patentkraven 1-9 for samtidigt bombering av minst tvä pä varandra lagda glasskivor (20). I < ' I • · ♦ » · · • · · • · · • · · t * * ·· « • · * • < • * • · · « ··< • ·« • · « « « « ♦ M H < « « 1 4 · 4 « * • · • ·