FI103760B - Menetelmä ja järjestely verenpaineen mittauksessa - Google Patents

Description

, 103760

Menetelmä ja järjestely verenpaineen mittauksessa

Keksinnön ala

Keksinnön kohteena on menetelmä verenpaineen mittauksessa, jossa menetelmässä mittauskohteeseen kuten ihmisen raajaan tai muuhun mit-5 tauskohteeseen puristuskohdassa paineenmuodostajalla kohdistetaan muuttuvaa puristavaa vaikuttavaa painetta, ja samanaikaisesti mitataan toisesta kohdasta muuttuvan vaikuttavan paineen vaikutusta valtimoon, ja joka mainittu toinen kohta on sellainen kohta, joka on kauempana sydämestä eli lähempänä ääreisverenkierron päätekohtaa kuin puristuskohta, johon vaikuttavaa painetta 10 kohdistetaan, ja jossa menetelmässä suoritetaan diastolisen paineen ja/tai systolisen paineen määritys verenpaineen varsinaisen mittauksen mittaustuloksen määrittämiseksi.

Keksinnön toisen toteutusmuodon kohteena on menetelmä verenpaineen mittauksessa, jossa menetelmässä mittauskohteeseen kuten ihmisen raa-15 jaan tai muuhun mittauskohteeseen puristuskohdassa paineenmuodostajalla kohdistetaan muuttuvaa puristavaa vaikuttavaa painetta, ja jossa menetelmässä oskillometrisellä tavalla suoritetaan diastolisen paineen ja/tai systolisen paineen määritys verenpaineen varsinaisen mittauksen mittaustuloksen määrittämiseksi mittaamalla paineenmuodostajasta mitattavissa olevaa painevärähtelysignaalia. 20 Keksinnön kohteena on myös mittausjärjestely verenpaineen mittauk sessa, joka käsittää paineenmuodostajan, jolla mittauskohteeseen kuten ihmi-sen raajaan tai muuhun vastaavaan mittauskohteeseen synnytetään puristava vaikuttava paine, ja joka järjestely käsittää mittauselimen vaikuttavan paineen mittaamiseksi, ja joka jäijestely lisäksi käsittää tulkintayksikön systolisen pai-25 neen ja/tai diastolisen paineen määrittämiseen, ja joka järjestely käsittää mittausanturin, jolla samanaikaisesti toisesta kohdasta mitataan muuttuvan vaikut-- : tavan paineen vaikutusta valtimoon, ja joka mainittu toinen kohta on sellainen kohta, joka on kauempana sydämestä eli lähempänä ääreisverenkierron pääte-kohtaa kuin puristuskohta, johon vaikuttavaa painetta kohdistetaan.

30 Keksinnön toisen toteutusmuodon kohteena on mittausjärjestely ve renpaineen mittauksessa, joka käsittää paineenmuodostajan, jolla mittauskohteeseen kuten ihmisen raajaan tai muuhun vastaavaan mittauskohteeseen synnytetään puristava vaikuttava paine, ja joka järjestely käsittää mittauselimen vai- 2 103760 kutiavan paineen ja sen vaikutuksen mittaamiseksi paineenmuodostajan paine-värähtelysignaalia mittaamalla, ja joka järjestely lisäksi käsittää tulkintayksikön systolisen paineen ja/tai diastolisen paineen määrittämiseen oskillometrisellä tavalla painevärähtelysignaalista.

5 Sydämen suorittama pumppaustyö aikaansaa veren virtauksen suo nissa, valtimoissa ja laskimoissa. Pumppaustyö aikaansaa veressä esiintyvän paineen eli verenpaineen. Verenpaineen suuruuteen vaikuttavat erityisesti sydämen syke ja ääreisverenkierron muodostama vastus. Lisäksi merkitystä on psyykkisillä tekijöillä, lääkityksellä, tupakoinnilla, ja muilla tekijöillä kuten henkilön 10 olotilalla, eli esimerkiksi sillä, onko henkilö unessa vai valveilla.

Verenpaineesta puhuttaessa käytetään termejä systolinen paine, diastolinen paine ja laskimopaine.

Mittausteknisesti systolisella paineella tarkoitetaan sitä painetta, jolla valtimo menee tukkoon eli syke lakkaa. Fysiologisesti systolisella paineella tar-15 koitetaan sitä maksimipainetta, jonka sydämen aiheuttama pumppaussykli aiheuttaa.

Mittausteknisesti diastolisella paineella tarkoitetaan sitä painetta, josta syke uudelleen alkaa, kun valtimoa puristavaa painetta alennetaan. Fysiologisesti diastolisella paineella tarkoitetaan valtimon paineen minimiarvoa sydämen 20 kahden pumppaussyklin välissä.

Laskimopaineella tarkoitetaan laskimossa esiintyvää keskipainetta. Laskimopaineen mittauksessa on tietyssä vaiheessa havaittavissa myös systolinen ja diastolinen kohta.

Verenpaineen mittaus jakautuu kahteen pääkategoriaan eli invasiivi-25 seen eli kehon sisäiseen mittaukseen ja non-invasiiviseen eli kehon ulkopuolelta tapahtuvaan mittaukseen. Invasiivisen menetelmän haittana on luonnollisesti se, että mittaus suoritetaan ihmisen kehon sisältä käyttäen esimerkiksi katetria, joka : on asetettu valtimoon. Invasiivinen menetelmä ja sen mukaiset laiteratkaisut ovat ihmiselle epämukavia ja mittaukset ovat suuritöisiä ja hankalia, sillä niissä 30 vaaditaan leikkaussaliolosuhteita. Erityinen haitta on infektiovaara ja riski siitä, että valtimo saattaa alkaa vuotaa.

Nykyisin tunnetaan lähinnä kaksi tapaa verenpaineen non-invasiiviseen eli kehon ulkopuolelta tapahtuvaan mittaukseen, nimittäin kuuntelumene-; telmään perustuva mittaus ja oskillometrinen mittaus. Kuuntelumenetelmässä , 103760 käytetään stetoskooppia ja elohopeamanometrillä ja painepumpulla varustettua painemansettia, joka laitetaan ihmisen raajan kuten käden ympärille. Kuuntelu-menetelmä perustuu ns. Korotkoffin äänien havainnointiin stetoskoopilla. Ns. Korotkoffin äänet ovat ääniä, jotka syntyvät kun veri virtaa osittain suljetussa val-5 timossa. Kuuntelumenetelmässä aluksi painemansetin paine eli vaikuttava paine nostetaan suuremmaksi kuin systolisen paineen arvellaan olevan, jolloin verenkierto mittauskohteena olevassa raajassa kuten kädessä tyrehtyy. Seuraavaksi painemansetin painetta aletaan hitaasti laskemaan ja samanaikaisesti kuunnellaan stetoskoopilla valtimon päältä painemansettiin nähden distaaliselta puolel-10 ta. Kun painetta on laskettu riittävän paljon, stetoskoopilla voidaan havaita nap-sahtelevina ääninä Korotkoffin ääniä, jolloin tiedetään, että ko. paine tulkitaan systolisen paineen suuruudeksi. Kun painemansetin painetta edelleen lasketaan, Korotkoffin äänet lakkaavat kuulumasta, jolloin ollaankin diastolisen paineen kohdalla, jossa painemansetti ei enää sulje valtimoa. Kuuntelumenetelmän 15 heikkous on sen epätarkkuus ja se, että se vaatii käyttäjältään tarkkuutta ja pitkäaikaista kokemusta.

Julkaisusta DE-2605528 tunnetaan eräs kuuntelumenetelmän sovellus, jossa lisäksi käytetään sormessa olevaa optista pulssianturia, jolla seurataan pulssipaineen eli painepulssin muuttumista. Jos optisen pulssianturin mit-20 taamassa painepulssissa havaitaan muutos, niin se on merkki siitä, että verenpaine on muuttunut edellisestä mittauksesta ja sen vuoksi mittaus on suoritettava uudestaan. Kyseinen menettely ei kuitenkaan mahdollista, eikä tunne eikä ehdota tarkkuuden ja luotettavuuden parantamista, vaan ainoastaan sen, että kyseessä olevan tiedon perusteella tiedetään, että on tarve suorittaa uusinta-25 mittaus.

Lisäksi tunnetaan manuaalinen tunnusteleva menettely, jossa pai-nemansetilla muodostetaan painetta käsivarteen ja sormella tunnustellaan ran-: nevaltimon painepulssia eli sydämen aikaansaamaa sykettä. Kyseinen menet tely on kuitenkin epätarkka ja epäluotettava.

30 Toinen paljon käytetty non-invasiivinen menetelmä on siis oskillomet- rinen mittaus, jossa myöskin käytetään painemansettia, ja samaa periaatetta eli vaikuttavan paineen nostoa aluksi korkeaksi eli yli arvioidun systolisen paineen, ja sitten paineen hidasta laskemista, jonka aikana seurataan eli tarkkaillaan : mansetin käsittämällä paineanturilla mansetin painevärähtelysignaalia. Olennai- 4 103760 nen ero kuuntelumenetelmään verrattuna on siis se, että toisin kuin kuuntelume-netelmässä, oskillometrisessä menetelmässä valtimon kuuntelun asemesta seurataan paineanturin mittaamaa mansetin sisäistä painevärähtelyä laitteen käsittämän elektronisen seurantayksikön avulla. Kun mansetin paine laskee, man-5 setissä tapahtuvan painevärähtelyn eli mansettipaineen AC-signaalin amplitudi kasvaa tiettyyn paineeseen asti painetta laskettaessa ja sen jälkeen värähtely vähenee. Kun paine laskee, systolisen paineen kohdalla havaitaan, että manset-tipaineessa alkaa esiintyä oskillointia eli AC-muotoista painevärähtelysignaalia eli amplitudivaihtelua. Ns. keskipaineen kohdalla mansetista paineanturilla mita-10 tun painevärähtelysignaalin oskilloinnin amplitudi on maksimissaan. Systolisen paineen määrittäminen oskillometrisellä menetelmällä voidaan tehdä suhteellisen hyvin, mutta diastolinen paine lasketaan epäsuoraan, koska mansetin paineanturin mittaaman painevärähtelysignaalin oskillointi ei häviä vielä diastolisen paineen kohdalla, ja sen vuoksi käytetäänkin epäsuoraa määritystä, jossa dias-15 tolisen paineen arvo on keskipaine vähennettynä systolisen paineen ja keskipaineen erotuksen puolikkaalla. Oskillometrisen menetelmän heikkous on sen epätarkkuus ja epätarkkuudesta johtuva epäluotettavuus. Vaikkakin laitetekni-sesti oskillometriset laitteet ja menetelmä ovat yksinkertaisia, siitä toisaalta on seurauksena se, että mittauksen kulkua ja luotettavuutta ei voi seurata eikä tark-20 käillä. Oskillometrisen mittauksen tarkkuutta ja luotettavuutta on pyritty parantamaan eri signaalinkäsittelymenetelmin tunnistamalla painepulssin AC-signaalin * eri ominaisuuksia mittauksen aikana liittyen systolisen ja diastolisen paineen määritykseen. Esimerkiksi julkaisussa US-4117835 on esitetty menetelmä AC-signaalin derivaatan muutoksen havainnointiin. Mainittujen menetelmien ei kui-25 tenkaan ole kliinisissä mittauksissa todettu vaikuttavan tarkkuuteen.

Alunperin silmän paineen mittaukseen kehitettyä tonometristä menetelmää on sovellettu myös verenpaineen mittaukseen. Julkaisun US-5033471 . mukaisessa menetelmissä toimitaan siten, että välittömästi ihon alla olevaa ja luun päällä olevaa valtimoa puristetaan. Kun anturia varten oleva pinta on tasai-30 nen, niin keskimmäisen anturielementin kohdalta voidaan lukea suonen sisäinen paine. Menetelmä on siis suora non-invasiivinen mittaus. Mittaus on periaatteessa ideaalinen ja toimiva, mutta iho aiheuttaa ongelman, koska iho ei toimi ideaalisen kalvon tavoin anturin ja suonen välissä. Tämän vuoksi tonometrisessä menetelmässä tarvitaan kalibrointia, jota kuvaa mm. julkaisu US-5279303.

5 103760

Tunnetuissa menetelmissä ja mittausjärjestelyissä ei ole mitään luotettavaa käytännöllistä tapaa suorittaa mittauksen laadun eli toisaalta luotettavuuden arviointia.

Non-invasiivisten verenpaineenmittareiden tavanomainen ongelma 5 on niiden epätarkkuus. Tietty osa mittausepätarkkuudesta on seurausta fysiologisista tekijöistä, kuten verenpaineen normaalista vaihtelusta ja muuttumisesta jopa mittauksen aikana. Lisäksi epätarkkuutta aiheutuu mittausmenetelmän ja mittarin epätarkkuudesta. Mittauksen virhe voi olla niinkin suuri kuin 10 mmHg, mutta tunnetuilla mittareilla käyttäjä ei pysty arvioimaan mitatun systolisen ja/tai 10 diastolisen painelukeman tarkkuutta. Usein voi olla niin, että käyttäjä kuvittelee mittarin tarkkuudeksi mittarin viimeisen numeron tarkkuuden eli 1 mmHg, vaikka todellisuudessa tarkkuus saattaa olla niinkin epätarkka kuin +/- 5 tai +/- 10 mmHg.

Tämän keksinnön tarkoituksena on tuoda esiin uudentyyppinen 15 menetelmä ja järjestely verenpaineen mittaukseen, joka välttää tunnettuihin ratkaisuihin liittyvät ongelmat.

Tämä tarkoitus saavutetaan keksinnön ensimmäisen toteutusmuodon mukaisella menetelmällä, jolle on tunnusomaista, että verenpaineen varsinaisen mittauksen lisäksi menetelmässä suoritetaan varsinaisen mittauksen ar-20 viointijakso, jossa mitataan painepulssisignaalia mittaavalla mittausanturilla pai-nepulssin suuruutta, ja että arvioinnissa painepulssin mittausdatasta lasketaan yksi tai useampi tilastollinen tunnusluku kuvaamaan painepulssin vaihtelun suuruutta ennustamaan ja/tai kuvaamaan verenpaineen varsinaisen mittauksen laatua.

25 Vastaavasti tämä tarkoitus saavutetaan keksinnön toisen toteutus- muodon mukaisella menetelmänä, jolle on tunnusomaista, että verenpaineen varsinaisen mittauksen lisäksi menetelmässä suoritetaan varsinaisen mittauksen arviointijakso, jossa mitataan painevärähtelysignaalia mittaavalla mittausanturilla painevärähtelysignaalin suuruutta, ja että arvioinnissa painevärähtelysignaalin 30 mittausdatasta lasketaan yksi tai useampi tilastollinen tunnusluku kuvaamaan painevärähtelysignaalin vaihtelun suuruutta ennustamaan ja/tai kuvaamaan verenpaineen varsinaisen mittauksen laatua.

Keksinnön mukaiselle mittausjärjestelylle on ensimmäisessä toteutusmuodossa puolestaan tunnusomaista, että mittausjärjestely käsittää arviointi- e 103760 välineet verenpaineen varsinaisen mittauksen laadun arvioimiseksi, ja että arviointivälineet on yhteydessä arviointivälineille mittaustietonsa syöttävään mitattavasta kohteesta painepulssia mittaavaan mittausanturiin, joka on joko sama mittausanturi, jota käytetään varsinaisessa verenpaineen mittauksessa mittaamaan 5 vaikuttavan paineen vaikutusta, tai sitten painepulssia mittaava mittausanturi on toinen eri mittausanturi, ja että arviointivälineet käsittää laskentavälineet, jotka on järjestetty painepulssin mittausanturin mittaamasta mittausdatasta laskemaan yksi tai useampi tilastollinen tunnusluku kuvaamaan painepulssin vaihtelun suuruutta ennustamaan ja/tai kuvaamaan verenpaineen varsinaisen mittauk-10 sen laatua.

Keksinnön mukaiselle mittausjärjestelylle on toisessa toteutusmuodossa puolestaan tunnusomaista, että mittausjärjestely käsittää arviointivälineet verenpaineen varsinaisen mittauksen laadun arvioimiseksi, ja että arviointivälineet on yhteydessä arviointivälineille mittaustietonsa syöttävään painevärähtely-15 signaalia mittaavaan mittauselimeen tai muuhun painevärähtelyä mittaavaan mittausanturiin, ja että arviointivälineet käsittää laskentavälineet, jotka on järjestetty mitatun painevärähtelysignaalin mittausdatasta laskemaan yksi tai useampi tilastollinen tunnusluku kuvaamaan painevärähtelysignaalin vaihtelun suuruutta ennustamaan ja/tai kuvaamaan verenpaineen varsinaisen mittauksen laatua.

20 Keksinnön mukainen menetelmä ja mittausjärjestely perustuu siihen ajatukseen, että varsinaista verenpaineen mittausta arvioidaan ennen ja/tai jäl-* keen varsinaisen verenpaineen mittauksen suoritetun painepulssimittauksen tai painevärähtelysignaalimittauksen perusteella.

Keksinnön mukaisella ratkaisulla saavutetaan useita etuja. Keksin-25 nön avulla käyttäjä tai hoitohenkilökunta saa arvokasta lisätietoa verenpaineen mittauksen tuloksen tarkkuudesta ja edustavuudesta. Diastolisen paineen mittaus ja systolisen paineen mittaus ovat pistemäisiä mittauksia, ja keksinnön avulla voidaan tällaisen pistemäisen mittauksen käyttökelpoisuutta parantaa. Keksinnön avulla pystytään hylkäämään sellaiset mittaustulokset, joille keksin-30 nön mukaisella tavalla laskettu arviointitulos on liian heikko, ja toisaalta riittävät hyvän arviointituloksen omaavat mittaustulokset hyväksytään.

Luotettavampien mittaustulosten avulla pystytään henkilön verenpaineen todellisesta arvoista vetää oikeita johtopäätöksiä. Keksinnön mukainen mittausjärjestely on laiteteknisesti haluttaessa toteutettavissa pieneen tilaan, esi- 7 103760 merkiksi rannekkeeksi. Eräitä keksinnön mukaisia mittausjärjestelyn osia, kuten painepulssimittaria tai tulkintayksikköä, on haluttaessa mahdollista soveltaa myös varsinaisessa verenpaineen mittauksessa mittauksen laadun arvioinnin lisäksi.

5 Erityisesti nyt esillä oleva keksintö soveltuu uuteen tunnustelumene- telmään, jossa käytetään valtimon painepulssia mittaavaa mittausanturia, mutta keksintöä voidaan soveltaa myös oskillometriseen sovellukseen, jossa mittaukset tapahtuvat painemansetista.

Kuvioiden lyhyt selostus 10 Keksintöä selitetään seuraavassa lähemmin viitaten oheisiin piirus tuksiin, joissa kuvio 1 esittää mittausjärjestelyn ensimmäistä toteutusmuotoa, kuvio 2 esittää mittausjärjestelyn toista toteutusmuotoa, kuvio 3 esittää mittausjärjestelyn kolmatta toteutusmuotoa, 15 kuvio 4 esittää painepulssisignaalia toteutusmuodossa, jossa arvioin- tijakso on ennen varsinaista verenpaineen mittausta, kuvio 5 esittää painepulssisignaalia toteutusmuodossa, jossa arvioin-tijakso on sekä ennen että jälkeen verenpaineen mittausta kuvio 6 esittää erästä toteutusmuotoa vaikuttavan paineen mittaus-20 tiedon ja painepulssin mittaustiedon siirtämiseksi tutkintayksikölle.

kuvio 7 esittää tutkintayksikön ja arviointivälineiden sisäistä raken- * netta, kuvio 8 esittää osasuurennosta kuviosta 4 seitsemän painepulssin osalta, 25 kuvio 9 esittää oskillometristyyppistä laitesovellusta eli keksinnön toista toteutusmuotoa, kuvio 10 esittää kuvion 4 painepulssisignaalista muodostettua paine-. pulssin vaihtelusignaalia.

Keksinnön kohteena on siis menetelmä ja mittausjärjestely verenpai-30 neen mittaukseen. Aluksi tarkastellaan erityisesti mittausjärjestelyä. Mittausjär jestely käsittää mansettityyppisen tai muunlaisen paineenmuodostajan 1, jolla mittauskohteeseen 3 kuten ihmisen raajaan 3 tai muuhun vastaavaan mittaus-kohteeseen synnytetään puristava vaikuttava paine puristuskohdassa A. Man-settityyppinen paineenmuodostaja 1 saa paineensa järjestelyn käsittämästä pai- 8 103760 nelähteestä 1a painelinjan 1b kautta. Painelähde 1a voi olla esimerkiksi pumppu.

Puristavan vaikuttavan paineen tarkoitus on saada raajassa 3 oleva valtimo sulkeutumaan, kun puristus muodostetaan ja saada valtimo avautu-5 maan, kun puristus vapautetaan. Lisäksi järjestely käsittää vaikuttavan paineen mittauselimen 5, joka mittaa sen paineen suuruutta, joka paineenmuodostajalla 1 muodostetaan puristuksen kohdistamiseksi puristuskohtaan A. Mittauselin 5 voi olla esimerkiksi piipaineanturi tai muu DC-paineanturi. Lisäksi järjestely käsittää mittausanturin 7, jolla samanaikaisesti toisesta kohdasta B mitataan muuttu-10 van vaikuttavan paineen vaikutusta valtimoon. Mittausanturi 7 voi olla esimerkiksi PVDF-anturi (PolyVinyIDiFluoride) tai EMF-anturi (Electro Mechanical Film). Mainittu toinen kohta B on sellainen kohta, joka on kauempana sydämestä eli lähempänä ääreisverenkierron päätekohtaa kuin puristuskohta A, johon vaikuttavaa painetta kohdistetaan. Mittauskohta B on siis verenkierron distaalisella eli 15 periferisellä puolella. Lisäksi mittausjärjestely käsittää tulkintavälineen 9 systolisen paineen ja/tai diastolisen paineen määrittämiseen.

Mainittu toisesta kohdasta B mittaava mittausanturi 7 on sydämen lyönnin aikaansaamaa painepulssia mittaava edullisimmin paineenmuodostajas-ta erillään oleva mittausanturi 7, joka on kytketty sellaiseen mainittuun tulkintayk-20 sikköön 9, johon on myös kytketty vaikuttavan paineen mittausarvon kertova mittaussignaali, joka saadaan mittauselimeltä 5. Kuviota 9 lukuunottamatta, edullisimmin painepulssin mittaus tehdään sellaisella mittausanturilla 7, joka on ainakin mittausteknistoiminnallisesti erillään paineenmuodostajasta, eli että mittausanturi 7 tekee painepulssin mittauksen eli vaikuttavan paineen vaikutuksen 25 mittauksen itsenäisesti eikä samasta signaalilähteestä kuin vaikuttavaa painetta mittaava mittauselin 5. Kuvioissa 1 ja 3 on vaikuttavan paineen siirtoa mittauselimeltä 5 tulkintayksikölle 9 esitetty pelkistetysti viitenumeron 105 mukaisella nuolella.

Joissakin toteutusmuodoissa mittausanturi 7 voi olla yhteydessä pai-30 neenmuodostajaan tai paineenmuodostajan kera oleviin laiteosiin esimerkiksi varren tai johtimen välityksellä tai muutoin, mutta tällöin on paineenmuodostajan syytä olla sellainen, että se ei häiritse mittausanturin toimintaa.

Varsinaisen verenpaineen mittauksen eli systolisen ja/tai diastolisen paineen määrittämisen osalta todetaan kuvioihin 1-7 viitaten, että mittausjärjes- 9 103760 telyssä on mainittu tulkintayksikkö 9 järjestetty suorittamaan diastolisen paineen PDIAS ja/tai systolisen paineen PSYS määritys sellaisen vaikuttavan paineen perusteella, joka on vaikuttavana paineena, kun valtimoa (valtimon painepulssia) mittaavan paineenmuodostajasta edullisimmin erillisen mittausanturin 7 mittaa-5 massa painepulssisignaalissa tutkintayksikössä 9, tarkemmin sanoen sen käsittämässä tulkintaelimessä 9a havaitaan diastoliselle paineelle PDIAS ja/tai systoliselle paineelle ominainen muutos. Kuvioissa 4-5 on viitenumerolla MC esitetty verenpaineen varsinaista mittausjaksoa. Kyseessä on laskevan vaikuttavan paineen aikana tapahtuva mittaus, johon on merkitty diastolinen paine PDIAS pai-10 nepulssisignaalin kohdassa, jossa amplitudi alkaa alenemaan, ja systolinen paine PSYS kohdassa, jossa aleneminen päättyy.

Kuvio 6 esittää erästä toteutusmuotoa paineenmuodostajan yhteydessä olevan vaikuttavan paineen mittauselimen 5 mittaaman vaikuttavan paineen mittaustiedon siirtämiseksi tulkintayksikölle 9. Kuvio 6 lisäksi esittää erästä 15 toteutusmuotoa painepulssia mittaavan mittausanturin 7 mittaaman signaalin käsittelemiseksi ja siirtämiseksi tulkintayksikölle 9.

Kuvioon 6 viitaten keksinnön eräässä edullisessa toteutusmuodossa mittausjärjestely on sellainen, että vaikuttavan paineen mitatun mittaussignaalin siirtämiseksi mittauselimeltä 5 tulkintayksikölle 9 järjestely käsittää langattoman 20 telemetrisen magneettisen induktiivisen kytkennän 101, 102, joka käsittää vaikuttavan paineen mittauselimeltä 5 syöttötiedon saavan lähetinelimen 101 ja tul-kintayksikössä 9 vastaanotinelimen 102. Lähetinelin 101 käsittää käämin 101a, johon mittauselimen 5 mittaama signaali syötetään. Vastaanotinelin 102 käsittää toisen käämin 102a. Tällöin menetelmä toimii siten, että vaikuttavan paineen mi-25 tatun mittausarvon siirto tulkintayksikölle 9 suoritetaan langattomana telemetri-senä siirtona magneettisen induktiivisen kytkennän 101, 102 avulla käämien 101a, 102a kesken. Kuvioissa 1 ja 3 pelkistetysti nuolella 105 esitetty siirtoyhte-ys 105 vaikuttavan paineen mittauselimen 5 mittaaman signaalin siirtämiseksi tulkintayksikölle 9 voi olla toteutettu langallisena tai samalla tavoin langattomana 30 kuten rakenneosien 101, 102 avulla kuvioissa 2 ja 6 toteutettu induktiivisen kytkennän avulla tehty siirto.

Viitaten kuvioon 6 ja edelleen varsinaiseen verenpaineen mittaukseen, keksinnön eräässä edullisessa toteutusmuodossa mittausjärjestely käsittää vahvistimen 210 ja suodattimen 211 mittauselimeltä 5 saatavan vaikuttavan 10 103760 paineen mittaussignaalin suodattamiseksi sykkeen aiheuttaman oskilloivan AC-osuuden poissuodattamiseksi. Mittauselin 5 suorittaa esimerkiksi paine-jännite -muunnoksen, ja vahvistin 210 tällöin on jännitevahvistin. Suodatin 211 puolestaan on alipäästösuodatin, jonka ylärajataajuus on esim. 1-5 Hz.

5 Kuvioon 6 viitaten, liittyen lähinnä varsinaiseen verenpaineen mit taukseen, eräässä toteutusmuodossa lisäksi järjestely käsittää A/D-muuntimen 212 suodatetun vaikuttavan paineen signaalin A/D-muuntamiseksi. Mikäli käytetään induktiivista kytkentää 101, 102 vaikuttavaa painetta mittaavan mittauseli-men 5 mittaaman signaalin siirtämiseksi tulkintayksikölle 9, silloin järjestely lisäk-10 si käsittää modulaattorin 213 tai muun signaalimuokkainosan 213, joka muok-kaa A/D-muunnettua signaalia esimerkiksi taajuusmoduloiduksi signaaliksi tai muuksi sellaiseksi signaaliksi, joka voidaan syöttää induktiivisen kytkennän käsittämälle lähetinyksikölle 101. Signaalimuokkainosa 213 voi olla esimerkiksi pulssinleveysmodulaattori tai taajuusmodulaattori. Lohkot 212 ja 213 yhdessä 15 muodostavat signaalimuokkaimen 215, jonka tehtävänä on muokata signaali lä-hetyskelpoiseen muotoon lähetinelintä 101 varten. Mainittakoon, että yhteys 101-102 voisi olla vaihtoehtoisesti esimerkiksi optinen. Mainitut osat 210-213 ja 101 ovat edullisimmin samaa kokonaisuutta kuin missä mittauselin 5 ja paineen-muodostaja 1 ovat.

20 Tämän keksinnön olennaisin asia kuitenkin on ei niinkään varsinai nen verenpaineen mittaus, vaan verenpaineen mittauksen arviointi eli mittauk-sen tarkkuuden arviointi. Jatkossa käsitelläänkin pääosin nimenomaan sitä asiaa eli varsinaisen verenpaineen mittauksen arviointia.

Keksinnön mukaiselle mittausjärjestelylle on ominaista, että mittaus-25 järjestely käsittää arviointivälineet 960 verenpaineen varsinaisen mittauksen laadun arvioimiseksi. Lisäksi mittausjärjestelylle on ominaista, että arviointivälineet 960 on yhteydessä arviointivälineille mittaustietonsa syöttävään mitattavasta .* kohteesta painepulssia varsinaisen mittauksen laadun arviointia varten mittaa- vaan mittausanturiin, joka on joko sama mittausanturi 7, jota käytetään varsinai-30 sessa verenpaineen mittauksessa mittaamaan vaikuttavan paineen vaikutusta, tai sitten painepulssia arviointia varten mittaava mittausanturi on toinen eri mittausanturi 700. Lisäksi mittausjärjestelylle on ominaista, että arviointivälineet 960 käsittää laskentavälineet 961 jotka on järjestetty painepulssin mittausanturin 7 ja/tai 700 mittaamasta mittausdatasta laskemaan yksi tai useampi tilastollinen 11 103760 tunnusluku kuvaamaan painepulssisignaalin vaihtelun suuruutta ennustamaan ja/tai kuvaamaan verenpaineen varsinaisen mittauksen laatua.

Kuvio 8 esittää osasuurennosta kuviosta 4 seitsemän yksittäisen pai-nepulssin osalta. Kuviosta 8 on havaittavissa kullekin pulssille absoluuttinen 5 maksimi ABSMAX, absoluuttinen minimi ABSMIN, paikallinen maksimi LMAX ja paikallinen minimi LMIN. Amplitudin arvoa esittää kunkin absoluuttisen maksimin ja minimin erotus.

Keksinnön mukainen mittausjärjestely ja vastaava menetelmä on edullisimmin sellainen, että laskentavälineet 961 on järjestetty laskemaan yksi 10 tai useampia seuraavista tilastollisista tunnusluvuista; maksimi, minimi, painepulssisignaalin amplitudivaihtelun suuruus, painepulssin amplitudivaihtelun keskihajonta, painepulssisignaalin absoluuttisten maksimien keskihajonta ja/tai keskiarvo, painepulssisignaalin absoluuttisten minimien keskihajonta ja/tai keskiarvo, painepulssisignaalin paikallisten maksimien keskihajonta ja/tai keskiarvo, 15 painepulssisignaalin paikallisten minimien keskihajonta ja/tai keskiarvo. Tällaisten tunnuslukujen avulla saadaan hyvä edustava arvio mittauksen laadulle eli mittaustarkkuudelle.

Tässä hakemuksessa esitettävät toteutusmuodot ovat pääasiallisesti sellaisia, joissa painepulssin mittaus edullisimmin tapahtuu amplitudimittaukse-20 na, ja luonnollisesti tällöin myöskin painepulssin suuruuden seuranta tällöin näissä toteutusmuodoissa pohjautuu amplitudin arvon seuraamiseen. Mittaus-anturi 7 voi kuitenkin amplitudin asemesta mitata painepulssin taajuutta tai vaihetta, joiden kautta myös saadaan selvitettyä painepulssin suuruus ja näin amplitudikin. Myös esimerkiksi sellainen on mahdollista, että mittaus kohdistuu amp-25 litudin mittaukseen, mutta amplituditieto muutetaan taajuus- tai vaiheinformaati-oksi. Näin ollen tämä keksintö ei rajoitu pelkästään suoraan amplitudin mittaukseen ja amplitudin avulla tapahtuvaan vertailuun. Em. pätee myös paineväräh-.· telysignaalin mittaukseen mittauselimellä 5 kuviossa 9.

Keksinnön eräässä edullisessa toteutusmuodossa on mittausjärjes-30 tely ja vastaava menetelmä sellainen, että verenpaineenmittauksen arviointia varten painepulssia mittaava mittausanturi 7 (tai 700) on järjestetty suorittamaan mittaus ennen tai jälkeen verenpaineen varsinaisen mittauksen, tai sekä ennen että jälkeen verenpaineen varsinaisen mittauksen. Kuviossa 4 on esitetty arviointia varten mitattu painepulssisignaali toteutusmuodosta, jossa arviointimittaus 12 103760 tehdään ennen varsinaista verenpaineen mittausta. Kuvioissa 4-5 arviointijaksoa esittää merkintä EC. Kuviossa 5 puolestaan on esitetty toteutusmuoto, jossa ar-viointijakso on sekä ennen että jälkeen verenpaineen mittausta, eli arviointijak-soja EC on kaksi. Hakijan havaintojen mukaan kuvion 5 toteutusmuoto antaa 5 luotettavampia tuloksia, joskin kuvion 4 versiolla voidaan arviointitulos laskea nopeammin.

Kuvioon 7 viitaten on mittausjärjestely ja vastaava menetelmä edullisimmin sellainen, että arviointivälineet käsittää referenssivertailijan 962, joka on järjestetty vertaamaan arvioinnin tulosta verenpaineen varsinaisen mittauksen 10 laadulle asetettuihin referenssiarvoihin, ja että mikäli arvioinnin tulos on parempi kuin asetetut verenpaineen varsinaisen mittauksen laatua koskevat referenssiar-vot, niin verenpaineen varsinainen mittaus referenssivertailijan 962 ohjaamana käynnistetään tai jo suoritetun verenpaineen varsinaisen mittauksen tulos hyväksytään verenpaineen varsinaisen mittauksen lopulliseksi tulokseksi. Varsinaisen 15 mittauksen käynnistyminen tulisi kyseeseen, jos kyseessä on ennen varsinaista mittausta tehtävä arviointi. Vastaavasti varsinaisen mittauksen tuloksen hyväksyminen lopulliseksi tulokseksi tulisi kyseeseen, jos kyseessä on mittauksen jälkeen suoritettava arviointi. Mikäli arvioinnin tulos on huonompi kuin asetetut verenpaineen varsinaisen mittauksen laatua koskevat referenssiarvot, niin veren-20 paineen varsinaista mittausta ei käynnistetä, tai jo suoritetun verenpaineen varsinaisen mittauksen tulos hylätään.

Keksinnön mukainen mittausjärjestely ja vastaava menetelmä on edullisimmin sellainen, että arviointivälineet käsittää kehitystrendi-ilmaisijan 963, joka on järjestetty suorittamaan arviointi siitä, esiintyykö arvioinnin aikana veren-25 paineen arvon kehitystrendiä kohti korkeampaa arvoa tai matalampaa arvoa tai onko kehitystrendi olennaisesti vakaata verenpaineen arvoa ilmoittava. Kehitystrendin havainnoinnin avulla voidaan myös ennustaa tai arvioida mittauksen laa-.· tua eli mittaustarkkuutta.

Keksinnön eräässä edullisessa toteutusmuodossa arviointivälineet 30 960 - 965 ovat saman kokonaisuuden osia kuin tulkintayksikkökin 9, edullisim min siten, että arviointivälineet 960-965 ovat osa tulkintayksikköä 9 kuten kuviossa 7.

Viitaten erityisesti kuvioihin 4-5, 7-8 ja 10, eräässä edullisessa toteu-* tusmuodossa arviointivälineet 960 käsittää välineet 964 tarkastella arviointijak- 103760 13 son EC painepulssisignaalin mittausta ja varsinaisen verenpaineen mittauksen mittausjakson MC painepulssisignaalin mittausta ajan suhteen vertailukelpoisina mittauksina. Kyseisessä edullisessa toteutusmuodossa arviointivälineet 960 käsittää määritysvälineet 965, joilla määritetään mihin varsinaisen verenpaineen 5 mittauksen diastolisen paineen PDIAS määritysajankohta sijoittuu suhteessa arviointijakson mittauksen perusteella muodostettuun eli synnytettyyn kuviosta 10 havaittavan painepulssisignaalin vaihtelusignaalin S ylä- ja alalakikohtiin L ja H. Näin saadaan parempi arvio diastolisen paineen mittaustarkkuudeksi.

Systolisen paineen mittaustarkkuuden arvioimiseksi käytetään kehi-10 tystrendiä, joka saadaan arviointijakson EC mittauksesta. Tällöin, käyttäen välineitä 964-965 menetelmässä tarkastellaan arviointijakson EC painepulssisignaalin mittausta ja varsinaisen verenpaineen mittauksen mittausjakson MC pai-nepuissisignaalin mittausta ajan suhteen vertailukelpoisina mittauksina, ja menetelmässä määritetään, mihin varsinaisen verenpaineen mittauksen systolisen 15 paineen PSYS määritysajankohta sijoittuu suhteessa arviointijakson EC mittauksen perusteella arvioidun kehitystrendin mukaisen painepulssisignaalin vaihtelu-signaalin S ylä- ja alalakikohtiin (H ja L).

Arviointijaksonmittaus ja verenpaineen varsinainen mittaus ovat ajan suhteen vertailukelpoisia mittauksia, koska kumpikin on mitattu ajan funktiona ja 20 samalla aika-akselilla peräkkäisinä mittauksina, mikä havaitaan kuviosta 4 ja myöskin kuviosta 5.

Kuvio 10 esittää edellä mainittua painepulssisignaalin vaihtelusignaa-lia S, jonka aikaansaamiseksi on useita toteutusmuotoja, joista tässä mainitaan ainakin viisi erilaista. Kuvioihin 4 ja 8 ja 10 viitaten eräässä toteutusmuodossa 25 mainitut ylä- ja alalakikohdat ovat arvioinnissa mitatun painepulssisignaalin absoluuttisista maksimeista ABSMAX muodostetun vaihtelusignaalin S ylälakikoh-tia H ja alalakikohtia L. Eräässä toisessa versiossa nämä mainitut ylä- ja alalaki-kohdat ovat arvioinnissa mitatun painepulssisignaalin absoluuttisista minimeistä ABSMIN muodostetun vaihtelusignaalin S ylälakikohtia H ja alalakikohtia L. 30 Eräässä kolmannessa versiossa nämä mainitut ylä- ja alalakikohdat ovat arvioinnissa mitatun painepulssisignaalin paikallisista maksimeista LMAX muodostetun vaihtelusignaalin S ylälakikohtia H ja alalakikohtia L. Eräässä neljännessä versiossa nämä mainitut ylä- ja alalakikohdat ovat arvioinnissa mitatun painepulssisignaalin paikallisista minimeistä LMIN muodostetun vaihtelusignaalin S

103760 ylälakikohtia H ja alalakikohtia L. Viidennessä edullisessa versiossa nämä mainitut ylä- ja alalakikohdat ovat painepulssisignaalin absoluuttisten maksimien ABSMAX, absoluuttisten minimien ABSMIN, paikallisten maksimien LMAX, paikallisten minimien LMIN tai muiden vastaavien signaalikohtien halutunlaisista 5 kombinaatiosta synnytettävän painepulssisignaalin vaihtelusignaalin S ylä- ja alalakikohtia. Kombinointi voi olla kahden tai useamman signaalikohdan kesken, ja kombinointioperaatio voi olla esimerkiksi vähennyslasku tai jokin muu operaatio.

Näillä edellä mainituilla tavoilla voidaan selvittää, onko systolisen 10 ja/tai diastolisen paineen mittaus tehty painepulssisignaalin maksimin vai minimin kohdalla vai jossain niiden välillä. Tämä tieto puolestaan mahdollistaa tarkemman oikeamman vaihteluvälin ilmoittamisen varsinaiselle verenpaineen mittaustulokselle.

Tulkintayksikkö 9, erityisesti sen käsittämä ydinosa eli tulkintaelin 9a, 15 voidaan toteuttaa ohjelmoitavalla prosessorilla. Tulkintayksikön toiminnot, joista arviointilohkon 960 lohkojen 961-965 aikaasaamat arviointitoiminnot yhtenä, voidaan toteuttaa tulkintayksikön eli käytännössä tulkintaelimen ohjelmalohkoina.

Mittausjärjestely on kuvioiden 1 ja 3 mukaan edullisimmin sellainen, että arviointivälineet 960-965 ovat osa ranneketyyppistä yksikköä, joka lisäksi 20 käsittää mainitun arviointia varten painepulssia mittaavan mittausanturin 7 tai 700.

Mittausanturi 7 voi siis olla sama, jota käytetään varsinaisessa verenpaineen mittauksessa. Mittausjärjestely on kuvioiden 1 ja 3 mukaan edullisimmin sellainen, että myöskin tulkintayksikkö 9 on osa ranneketyyppistä yksikköä tai 25 tulkintayksikkö muodostaa ranneketyyppisen yksikön 9, joka kuviossa 1 nimenomaan itse käsittää valtimoa mittaavan painepulssin mittausanturin 7. Tällöin mittausjärjestely on hyvin integroitu ja kompakti.

; Kuvioihin 1 ja 3 viitaten eräässä toteutusmuodossa arviointivälineet ovat osa ranneketyyppistä tai muunlaista yksikköä, joka on langattomassa yh-30 teydessä 22, 32 tai langallisessa yhteydessä 21, 31 mainittuun arviointia varten kehosta painepulssia mittaavaan mittausanturiin 7 tai 700.

Kuvioon 2 viitaten vaihtoehtoisesti voi ratkaisu olla sellainen, että tulkintayksikkö 9 on oma yksikkönsä, joka voi olla toteutettu esimerkiksi mikrotieto-koneen/mittalaitteen tai muun vastaavan laitteen avulla, ja tällöin painepulssisig- « 103760 naalia mittaava mittausanturi 7 on langallisessa yhteydessä 21 tai langattomassa yhteydessä 22 mainittuun tulkintayksikköön 9. Esimerkiksi langallinen yhteys 21 olisi mittausanturin 7 ja tutkintayksikön 9, nyt siis esimerkiksi mittauskortilla varustettu tietokone/mittalaite, välinen kaapeli 21. Kuviossa 2 katkoviiva 22 esit-5 tää langatonta yhteyttä valtimon painepulssin mittausanturin 7 ja tulkintayksikön 9 välillä. Langaton yhteys 22 voi olla toteutettu edullisimmin magneettisella induktiivisella kytkennällä 22a, 22b, joka käsittää mittausanturin 7 ohjaaman ja käämin käsittävän lähetinelimen 22a, ja tutkintayksikössä 9 olevan ja toisen käämin käsittävän vastaanotinelimen 22b.

10 Myös edellisten versioiden yhdistelmä eli kolmas toteutusmuoto kuvi on 3 mukaisesti voi olla mahdollinen, eli tulkintayksikkö 9 ja arviointivälineet 960-965 on ranneketyyppinen yksikkö, mutta painepulssin mittausanturi 7 ei kuviossa 3 ole integroitu tulkintayksikköön 9, vaan kuviossa 3 mittausanturi 7 on langallisessa yhteydessä 31 tai langattomassa yhteydessä 32 tulkintayksikköön 9. 15 Yhteydet 31, 32 voidaan toteuttaa vastaavalla tavalla kuin edellä esitettiin kuvion 2 version osalta, eli kaapelilla 31 tai magneettisena induktiivisena kytkentänä 32. Viitenumerot 32a, 32b esittävät langattoman telemetrisen magneettisen induktiivisen kytkennän lähetinelintä 32a ja vastaanotinelintä 32b.

Keksinnön eräässä edullisessa toteutusmuodossa keksintö on sellai-20 nen, että painepulssin mittausanturi 7 on monikanavainen anturi, edullisimmin ri-vianturi. Tällöin painepulssin mittaus tehdään monikanavamittauksena. Monika-• navaisen anturin 7 eri kanavat on 7a-7d pelkistetysti esitetty kuviossa 1. Tällöin saavutetaan luotettavampi mittaustulos kuin pelkällä 1-kanavaisella mittausanturilla. Edullisessa toteutusmuodossa painepulssin mittaus suoritetaan rannevalti-25 mon alueelta, koska sieltä valtimon painepulssi on hyvin esille saatavissa, ja kyseessä oleva kohta on mittauksen kohteena olevalle henkilölle helppoa.

Verenpaineen varsinaisessa mittauksessa suoritettava painepulssin mittaus ja verenpaineen varsinaisen mittauksen arvioinnissa suoritettava paine-pulssin mittaus ei välttämättä tarvitse tapahtua samasta kohdasta, mutta kysei-30 nen samasta paikasta mittaus kuitenkin on hakijan havaintojen mukaan yksinkertaisin, koska silloin ei yhteistä anturia 7 tarvitse liikuttaa eri paikkaan, ja toisaalta ei tarvita kahta eri anturia, jos liikkumiselta haluttaisiin välttyä.

Eräässä edullisessa toteutusmuodossa kuvion 6 mukaisesti mittausjärjestely käsittää vahvistimen 110 ja suodattimen 111 mittausanturin 7 mittaa- 16 103760 man painepulssisignaalin vahvistamiseksi ja suodattamiseksi, ja A/D-muuntimen 112 suodatuksen jälkeisen A/D-muunnoksen suorittamiseksi. Vahvistin 110 voi olla esimerkiksi jännite- tai varausvahvistin. Suodatin 111 puolestaan on edullisimmin kaistanpäästösuodatin, jonka päästökaista on esimerkiksi välillä 1-10 5 Hz. Mikäli mittausanturi 7 on yhteinen sekä arviointimittausta ja varsinaista verenpaineen mittausta varten, silloin painepulssisignaalin käsittelyyn voidaan käyttää samoja komponentteja 110-112. Vastaavasti, mikäli ennen tai jälkeen verenpaineen varsinaisen mittauksen suoritettavassa arviointimittauksessa käytetään omaa toista painepulssianturia 700, niin sen mittaaman signaalin käsitte-10 lyyn voidaan käyttää samoja komponentteja 110-112 kuin mitä varsinaisen verenpaineen mittauksessa käytettävälle mittausanturille 7 käytetään. Keksinnön edullisessa toteutusmuodossa kuitenkin arviointimittaukseen ja varsinaiseen mittaukseen käytetään samaa painepulssimittausanturia 7.

Olipa sitten kyse arviointimittauksesta tai varsinaisesta mittauksesta, 15 niin edullisimmin menetelmä on sellainen, että mittausanturin 7 mittaamaa pai-nepulssisignaalia vahvistetaan vahvistimella 110 ja suodatetaan suodattimena 111, jonka jälkeen suoritetaan A/D-muunnos muuntimella 112. Vahvistuksen ja suodatuksen avulla päästää eroon mahdollisista häiriöistä ja vääristymistä, ja saadaan signaali tarpeeksi voimakkaaksi. A/D-muunnos puolestaan muuntaa 20 mittaussignaalin sellaiseen muotoon, että tulkintayksikkö 9 voi sen ymmärtää ja käsitellä. Kuvioissa 2, 5 ja 7 on esitetty tulkintayksikön 9 käsittämä tulkintaelin 9a, joka voi olla esimerkiksi mikroprosessori. Vastaavantyyppinen osa on myös muidenkin kuvioiden esittämissä versioissa.

Kuvio 7 itse asiassa esittää tulkintayksikön 9 käsittämän tulkintaeli-25 men 9a sisäistä rakennetta. Kuviossa 7 tulkintaelin 9a käsittää vaikuttavan paineen mittaussignaalin tunnistusosan 901, painepulssisignaalin tunnistusosan 902, edellisiin kytketyn signaalintarkistusosan 903, edelliseen kytketyn suoran-·, sovitusosan 904, ja edelliseen kytketyn SYS/DIAS-määritysosan 905.

SYS/DIAS-määritysosa 905 määrittää systolisen ja/tai vastaavasti diastolisen 30 paineen arvot sen mukaan, mitä suoransovitusalgoritmi suorasovitusosassa 903 sinne tulevan vaikuttavan paineen mittaussignaalin ja painepulssisignaalin perusteella kertoo. Suoransovitusalgoritmilla pyritään pistemäinen mittaus muodostamaan jatkuva-arvoiseksi.

17 103760

Itse keksinnön eli verenpaineen mittauksen tarkkuuden arvioinnin osalta olennaisia piirteitä ovat jo edellä mainitut lohkot 960-965 , eli arviointivälineet 960 ja niihin kuuluvat välineet 961-965.

Kuvioon 7 viitaten lisäksi edullisessa toteutusmuodossa tulkintayksik-5 kö 9a käsittää tai ainakin on yhteydessä muistiin 906 ja näyttöön 907. Viimeksimainitut osat eli muisti 906 ja näyttö 907 voivat olla tulkintaelimeen 9a nähden ulkoisia osia kuuluen tai ollen ainakin liitettävissä kuitenkin tutkintayksikköön 9. Eräässä edullisessa toteutusmuodossa on mittausjärjestelyn käsittämä näyttö 907 yhteinen sekä varsinaisen verenpaineen mittauksen laadun arvioinnin tulok-10 sen esittämiselle että varsinaisen verenpaineen mittauksen tuloksen esittämiselle. Tällainen intergrointi tekee mittaustulosten luettavuudesta helpomman ja se on laiteteknisesti yksinkertaisempi.

Erityisesti keksintö siis soveltuu tunnustelutyyppiseen menetelmään, jossa siis käytetään valtimoa mittaavaa painepulssianturia 7, mutta kuvi-15 on 9 esittämä laiterakenne soveltuu oskillometriseen mittausperiaatteeseen. Kuviossa 9 on mittausjärjestely, joka käsittää mittauskohteen 3, mansettimaisen paineenmuodostajan 1 pumppuineen 1a, ja mittausanturin 777 ja tutkintavälineen 9, 9a eli tulkintayksikön 9, 9a. Anturi 777 mittaa ns. mansettipainetta eli mansetin painevärähtelysignaalia. Kuviossa 9 anturi 777 on yhteydessä välineil-20 lä 101, 102 mittausjärjestelyn käsittämään tulkintavälineeseen 9, 9a eli tulkinta-yksikköön eli havainnointivälineeseen. Yhteys 101, 102 voi olla langaton kuten *' kuviossa 9 tai langallinen. Kuvion 9 mukaisessa menetelmässä mittauskohtee- seen kuten ihmisen raajaan tai muuhun mittauskohteeseen puristuskohdassa A paineenmuodostajalla eli painemansetilla 1 kohdistetaan muuttuvaa puristavaa 25 vaikuttavaa painetta, esimerkiksi siten, että paine nostetaan heti korkeaksi ja mittauksessa sen annetaan muuttua eli alentua. Lisäksi menetelmässä oskillo-metrisellä verenpaineenmittaustavalla suoritetaan diastolisen paineen ja/tai sys-j tolisen paineen määritys verenpaineen varsinaisen mittauksen mittaustuloksen määrittämiseksi mittaamalla anturilla 777 paineenmuodostajasta mitattavissa 30 olevaa painevärähtelysignaalia, josta tulkintaväline 9, 9a pystyy määrittämään AC-signaalin esiintymisen ja sitä kautta systolisen ja diastolisen paineen. Paineenmuodostajan eli mansetin ns. mansettipaineen AC-signaalin amplitudi kasvaa tiettyyn paineeseen asti painetta laskettaessa ja sen jälkeen värähtely vähenee. Kun paine laskee, systolisen paineen kohdalla havaitaan lohkolla 9, 9a että ie 103760 mansettipaineessa alkaa esiintyä oskillointia eli AC-muotoista painevärähtelysig-naalia eli amplitudivaihtelua. Tässä kuvion 9 esittämässä oskillometrisessa versiossa saadaan vaikuttava paine mittauselimen 777 mittaaman signaalin DC-osuudesta ja vaikuttavan paineen vaikutus saadaan mittauselimen mittaaman 5 signaalin DC-osuuden "päällä" olevasta AC-osuudesta.

Verenpaineen varsinaisen mittauksen lisäksi kuvion 9 mukaisessa menetelmässä suoritetaan varsinaisen mittauksen arviointijakso, jossa mitataan painevärähtelysignaalia mittaavalla mittausanturilla 777 painevärähtelysignaalin suuruutta, ja arvioinnissa painevärähtelysignaalin mittausdatasta tulkintavälinei-10 den 9a, 9a, ja niiden sisältämien arviointivälineiden 960-961 (kuten kuviossa 7) avulla lasketaan yksi tai useampi tilastollinen tunnusluku kuvaamaan painevärähtelysignaalin vaihtelun suuruutta ennustamaan ja/tai kuvaamaan verenpaineen varsinaisen mittauksen laatua. Myös tässä toteutusmuodossa käytetään arviointivälineitä 960, jonka rakenne ja toiminnot voivat olla samanlaisia kuin jo 15 aiemmin tässä hakemuksessa on esitetty. Arviointi voi olla ennen ja/tai jälkeen verenpaineen varsinaisen mittauksen. Tämän toisen sovellusmuodon osalta viitataan jo ensimmäisen toteutusmuodon mukaiseen esitykseen.

Arvioinnin tulos voidaan esittää +/- prosentuaalisena poikkeamana tai esim. +/- lukuarvona esim. elohopeamillimetrinä mmHg.

20 Edellä useissa eri yhteyksissä esitetty magneettinen induktiivinen kyt kentä kuten kytkentä 101, 102 perustuu suuruudeltaan muuttuvan virran syöttä-·. miseen lähetinelimen 101 käämiin, joka synnyttää suuruudeltaan muuttuvan magneettikentän, joka vastaanotetaan toisella käämillä eli vastaanotinelimen 102 käämillä. Magneettinen induktiivinen kytkentä on kannettavissa pienikokoi-25 sissa laitteissa käyttökelpoinen pienen tehonkulutuksensa vuoksi. Erityisen käyttökelpoinen induktiivinen kytkentä on kuvioiden 1 ja 3 mukaisissa ranneketyyppi-sissä versioissa.

Edellä esitetyt keksinnön edulliset toteutusmuodot ja muut yksityiskohtaisemmin esitetyt menetelmän ja mittausjärjestelyn piirteet korostavat pe-30 ruskeksinnöllä esille tulevia etuja.

Edellä mainittuja erilaisia välineitä voidaan toteuttaa parhaaksi katsotulla tavalla esimerkiksi erilliskomponenteilla, ohjelmallisesti toteutetuilla prosessoreilla tai muilla ohjelmallisesti toteutetuilla komponenteilla, tai edellisten tek- 19 103760 niikoiden yhdistelmänä ns. sekatekniikkana, tai muilla tavoilla mitä kulloinkin tekniikan kehittymisen myötä käytettävissä on.

Vaikka keksintöä on edellä selostettu viitaten oheisten piirustusten mukaisiin esimerkkeihin, on selvää ettei keksintö ole rajoittunut niihin, vaan sitä 5 voidaan monin tavoin muunnella oheisten patenttivaatimusten esittämän keksinnöllisen ajatuksen puitteissa.

Claims (48)

103760 20 Patentti vaatim u kset

1. Menetelmä verenpaineen mittauksessa, jossa menetelmässä mit-tauskohteeseen kuten ihmisen raajaan (3) tai muuhun mittauskohteeseen pu- 5 ristuskohdassa (A) paineenmuodostajalla (1) kohdistetaan muuttuvaa puristavaa vaikuttavaa painetta, ja samanaikaisesti mitataan toisesta kohdasta (B) muuttuvan vaikuttavan paineen vaikutusta valtimoon, ja joka mainittu toinen kohta (B) on sellainen kohta, joka on kauempana sydämestä eli lähempänä ääreisverenkierron päätekohtaa kuin puristuskohta (A), johon vaikuttavaa painetta kohdiste-10 taan, ja jossa menetelmässä suoritetaan diastolisen paineen (PDIAS) ja/tai systolisen paineen (PSYS) määritys verenpaineen varsinaisen mittauksen mittaustuloksen määrittämiseksi, tunnettu siitä, että verenpaineen varsinaisen mittauksen lisäksi menetelmässä suoritetaan varsinaisen mittauksen arviointijakso, jossa mitataan 15 painepulssisignaalia mittaavalla mittausanturilla (7) painepulssin suuruutta, ja että arvioinnissa painepulssin mittausdatasta lasketaan yksi tai useampi tilastollinen tunnusluku kuvaamaan painepulssin vaihtelun suuruutta ennustamaan ja/tai kuvaamaan verenpaineen varsinaisen mittauksen laatua.

2. Menetelmä verenpaineen mittauksessa, jossa menetelmässä mit-20 tauskohteeseen kuten ihmisen raajaan (3) tai muuhun mittauskohteeseen pu- ristuskohdassa (A) paineenmuodostajalla (1) kohdistetaan muuttuvaa puristavaa v vaikuttavaa painetta, ja jossa menetelmässä oskillometrisellä verenpaineenmit- tausmenetelmällä suoritetaan diastolisen paineen (PDIAS) ja/tai systolisen paineen (PSYS) määritys verenpaineen varsinaisen mittauksen mittaustuloksen 25 määrittämiseksi mittaamalla paineenmuodostajasta (1) mitattavissa olevaa pai-nevärähtelysignaalia, tunnettu siitä, että verenpaineen varsinaisen mittauksen lisäksi menetelmässä suoritetaan varsinaisen mittauksen arviointijakso, jossa mitataan painevärähtelysignaalia mittaavalla mittausanturilla (7) painevärähtelysignaalin 30 suuruutta, ja että arvioinnissa painevärähtelysignaalin mittausdatasta lasketaan yksi tai useampi tilastollinen tunnusluku kuvaamaan painevärähtelysignaalin vaihtelun suuruutta ennustamaan ja/tai kuvaamaan verenpaineen varsinaisen mittauksen laatua. •. 21 103760

3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että arviointijakso suoritetaan ennen tai jälkeen verenpaineen varsinaisen mittauksen tai sekä ennen että jälkeen verenpaineen varsinaisen mittauksen.

4. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen menetelmä, tunnettu 5 siitä, että mikäli arvioinnin tulos on parempi kuin asetetut verenpaineen varsinaisen mittauksen laatua koskevat relierenssiarvot, niin verenpaineen varsinainen mittaus käynnistetään, tai jo suoritetun varsinaisen mittauksen tulos hyväksytään verenpaineen varsinaisen mittauksen lopulliseksi tulokseksi.

5. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen menetelmä, tunnettu 10 siitä, että mikäli arvioinnin tulos on huonompi kuin asetetut verenpaineen varsinaisen mittauksen laatua koskevat referenssiarvot, niin verenpaineen varsinaista mittausta ei käynnistetä, tai jo suoritetun varsinaisen mittauksen tulosta ei hyväksytä varsinaisen mittauksen lopulliseksi tulokseksi.

6. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen menetelmä, tunnettu 15 siitä, että arviointijakson mittauksista menetelmässä lasketaan yksi tai useampia seuraavista tilastollisista tunnusluvuista; maksimi, minimi, painepulssisignaalin vaihtelun suuruus, painepulssisignaalin amplitudivaihtelun suuruus, painepulssin amplitudivaihtelun keskihajonta, painepulssisignaalin absoluuttisten maksimien (ABSMAX) keskihajonta ja/tai keskiarvo, painepulssisignaalin absoluuttisten mi-20 nimien (ABSMIN) keskihajonta ja/tai keskiarvo, painepulssisignaalin paikallisten maksimien (LMAX) keskihajonta ja/tai keskiarvo, painepulssisignaalin paikallis-• ten minimien (LMIN) keskihajonta ja/tai keskiarvo.

7. Patenttivaatimuksen 6 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että lasketun yhden tai useamman tilastollisen tunnusluvun avulla arvioinnissa 25 määritetään mittauksen kohteena olevan henkilön normaali fysiologisista tai muista syistä johtuva verenpaineen vaihtelun suuruus.

8. Patenttivaatimuksen 7 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, .· että verenpaineen normaalin vaihtelun suuruuden perusteella määritetään ve- renpaineen normaali vaihteluväli.

9. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että arviointijakson tulos esitetään näytöllä (907).

10. Patenttivaatimuksen 1,2 tai 8 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että arviointijakson tulos esitetään yhdessä verenpaineen varsinaisen mittauksen tuloksen kanssa. 22 103760

11. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että arviointijakson mittausten perusteella suoritettavassa verenpaineen varsinaisen mittauksen laadun arvioinnissa suoritetaan verenpaineen varsinaisen mittauksen mittaustuloksen luotettavuuden arviointi.

12. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että verenpaineen varsinaisen mittauksen laadun arvioinnin tuloksena muodostetaan mittauskohtainen verenpaineen varsinaisen mittauksen mittaustuloksen luotettavuusväli.

13. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen menetelmä, tunnettu 10 siitä, että arviointijakson mittausten perusteella suoritettavassa verenpaineen varsinaisen mittauksen laadun arvioinnissa suoritetaan verenpaineen varsinaisen mittauksen mittaustuloksen tarkkuuden arviointi.

14. Patenttivaatimuksen 13 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että verenpaineen varsinaisen mittauksen mittaustuloksen tarkkuuden arvioinnin 15 tulokseksi muodostetaan virheväli.

15. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että arviointijakson mittausten perusteella suoritetaan mittauksen pistemäisen edustavuuden arviointi.

16. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen menetelmä, tunnettu 20 siitä, että yhden tai useamman arviointijakson perusteella suoritetaan arviointi siitä, esiintyykö arviointijakson aikana verenpaineen arvon kehitystrendiä kohti korkeampaa arvoa tai matalampaa arvoa tai onko kehitystrendi olennaisesti vakaata verenpaineen arvoa ilmoittava.

17. Patenttivaatimuksen 16 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, 25 että kehitystrendin esiintymisen arviointi suoritetaan vertaamalla kahden tai useamman arviointijakson mittausdataa keskenään.

18. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että arviointijakson aikana suoritettava painepulssin mittaus ja varsinaisessa verenpaineen mittauksessa suoritettava muuttuvan vaikuttavan paineen valtimoon 30 kohdistuvan vaikutuksen mittaus suoritetaan molemmat samalta alueelta eli alueelta, joka on kauempana sydämestä eli lähempänä ääreisverenkierron pääte-kohtaa kuin puristuskohta (A), johon varsinaisessa verenpaineen mittauksessa vaikuttavaa painetta kohdistetaan. 23 103760

19. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että arviointijakson aikana suoritettava painepulssin mittaus ja varsinaisessa verenpaineen mittauksessa suoritettava puristavan vaikuttavan paineen vaikutuksen mittaus, joka myöskin suoritetaan painepulssin mittauksena, suoritetaan 5 samalla mittausanturilla (7).

20. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että arviointijaksolla painepulssin mittaus suoritetaan rannevaltimon alueelta.

21. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että arviointijaksolla painepulssin mittausta suoritetaan vähintään 20 sekunnin 10 pituisen ajan verran.

22. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että painepulssin mittaus tehdään monikanavamittauksena.

23. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että painepulssin mittausanturin (7) mittaamaa painepulssisignaalia vahvistetaan 15 ja suodatetaan, jonka jälkeen suoritetaan A/D-muunnos.

24. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että menetelmässä tarkastellaan arviointijakson (EC) painepulssisignaalin mittausta ja varsinaisen verenpaineen mittauksen mittausjakson (MC) painepulssisignaalin mittausta ajan suhteen vertailukelpoisina mittauksina, ja että menetel- 20 mässä määritetään mihin varsinaisen verenpaineen mittauksen diastolisen paineen (PDIAS) määritysajankohta sijoittuu suhteessa arviointijakson (EC) mittauksen perusteella synnytetyn painepulssisignaalin vaihtelusignaalin (S) ylä- ja alalakikohtiin (H ja L).

25. Patenttivaatimuksen 1 tai 24 mukainen menetelmä, tunnettu 25 siitä, että menetelmässä tarkastellaan arviointijakson (EC) painepulssisignaalin mittausta ja varsinaisen verenpaineen mittauksen mittausjakson (MC) painepulssisignaalin mittausta ajan suhteen vertailukelpoisina mittauksina, ja että menetelmässä määritetään mihin varsinaisen verenpaineen mittauksen systolisen paineen (PSYS) määritysajankohta sijoittuu suhteessa arviointijakson (EC) mit- 30 tauksen perusteella arvioidun kehitystrendin mukaisen painepulssisignaalin vaihtelusignaalin (S) ylä-ja alalakikohtiin (H ja L).

26. Patenttivaatimuksen 24 tai 25 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että mainitut ylä- ja alalakikohdat (H ja L) ovat arvioinnissa mitatun paine- M 103760 pulssisignaalin (S) absoluuttisista maksimeista (ABSMAX) muodostetun vaihte-lusignaalin (S) ylä- ja alalakikohtia (H ja L).

27. Patenttivaatimuksen 24 tai 25 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että mainitut ylä- ja alalakikohdat (H ja L) ovat arvioinnissa mitatun paine- 5 pulssisignaalin absoluuttisista minimeistä (ABSMIN) muodostetun vaihtelusig-naalin (S) ylä- ja alalakikohtia (H ja L).

28. Patenttivaatimuksen 24 tai 25 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että mainitut ylä- ja alalakikohdat (H ja L) ovat arvioinnissa mitatun paine-pulssisignaalin paikallisista maksimeista (LMAX) muodostetun vaihtelusignaalin 10 (S) ylä- ja alalakikohtia (H ja L).

29. Patenttivaatimuksen 24 tai 25 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että mainitut ylä- ja alalakikohdat (H ja L) ovat arvioinnissa mitatun paine-pulssisignaalin paikallisista minimeistä (LMIN) muodostetun painepulssisignaalin vaihtelusignaalin (S) ylä-ja alalakikohtia (H ja L).

30. Patenttivaatimuksen 24 tai 25 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että mainitut ylä- ja alalakikohdat ovat painepulssisignaalin absoluuttisten maksimien (ABSMAX), absoluuttisten minimien (ABSMIN), paikallisten maksimien (LMAX), paikallisten minimien (LMIN) tai muiden vastaavien signaalikohti-en halutunlaisista kombinaatiosta synnytettävän painepulssisignaalin vaihtelu-20 signaalin (S) ylä- ja alalakikohtia (H ja L).

31. Mittausjärjestely verenpaineen mittauksessa, joka käsittää pai-neenmuodostajan (1), jolla mittauskohteeseen kuten ihmisen raajaan (3) tai muuhun vastaavaan mittauskohteeseen synnytetään puristava vaikuttava paine, ja joka järjestely käsittää mittauselimen (5) vaikuttavan paineen mittaamiseksi, ja 25 joka järjestely lisäksi käsittää tutkintayksikön (9, 9a) systolisen paineen (PSYS) ja/tai diastolisen paineen (PDIAS) määrittämiseen, ja joka järjestely käsittää mittausanturin (7), jolla samanaikaisesti toisesta kohdasta (B) mitataan muuttu-. van vaikuttavan paineen vaikutusta valtimoon, ja joka mainittu toinen kohta (B) on sellainen kohta, joka on kauempana sydämestä eli lähempänä ääreisveren-30 kierron päätekohtaa kuin puristuskohta (A), johon vaikuttavaa painetta kohdistetaan, tunnettu siitä, että mittausjärjestely käsittää arviointivälineet (960) verenpaineen varsinaisen mittauksen laadun arvioimiseksi, ja että arviointivälineet (960) on yhteydessä arviointivälineille (960) mittaustietonsa syöttävään 25 103760 mitattavasta kohteesta painepulssia mittaavaan mittausanturiin (7), joka on joko sama mittausanturi (7), jota käytetään varsinaisessa verenpaineen mittauksessa mittaamaan vaikuttavan paineen vaikutusta, tai sitten painepulssia mittaava mittausanturi (7) on toinen eri mittausanturi (700), ja että arviointivälineet (960) kä-5 sittää laskentavälineet (961), jotka on järjestetty painepulssin mittausanturin (7) mittaamasta mittausdatasta laskemaan yksi tai useampi tilastollinen tunnusluku kuvaamaan painepulssin vaihtelun suuruutta ennustamaan ja/tai kuvaamaan verenpaineen varsinaisen mittauksen laatua.

32. Mittausjärjestely verenpaineen mittauksessa, joka käsittää pai-10 neenmuodostajan (1), jolla mittauskohteeseen kuten ihmisen raajaan (3) tai muuhun vastaavaan mittauskohteeseen synnytetään puristava vaikuttava paine, ja joka järjestely käsittää mittauselimen (777) vaikuttavan paineen ja sen vaikutuksen mittaamiseksi paineenmuodostajan (1) painevärähtelysignaalia mittaamalla, ja joka järjestely lisäksi käsittää tulkintayksikön (9, 9a) systolisen paineen 15 (PSYS) ja/tai diastolisen paineen (PDIAS) määrittämiseen oskillometrisellä verenpaineen mittausmenetelmällä painevärähtelysignaalista, tunnettu siitä, että mittausjärjestely käsittää arviointivälineet (960) verenpaineen varsinaisen mittauksen laadun arvioimiseksi, ja että arviointivälineet (960) on yhteydessä arviointivälineille (960) mittaustietonsa syöttävään 20 painevärähtelysignaalia mittaavaan mittauselimeen (777) tai muuhun painevärähtelysignaalia mittaavaan mittausanturiin (7), ja että arviointivälineet (960) käsittää laskentavälineet (961), jotka on järjestetty mitatun painevärähtelysignaalin mittausdatasta laskemaan yksi tai useampi tilastollinen tunnusluku kuvaamaan painevärähtelysignaalin vaihtelun suuruutta ennustamaan ja/tai kuvaamaan ve-25 renpaineen varsinaisen mittauksen laatua.

33. Patenttivaatimuksen 31 tai 32 mukainen mittausjärjestely, tunnettu siitä, että verenpaineenmittauksen arviointia varten mittausanturi (7) on • järjestetty suorittamaan mittaus ennen tai jälkeen verenpaineen varsinaisen mittauksen, tai sekä ennen että jälkeen verenpaineen varsinaisen mittauksen.

34. Patenttivaatimuksen 31 tai 32 mukainen mittausjärjestely, tun nettu siitä, että arviointivälineet (960) käsittää referenssivertailijan (962), joka on jäljestetty vertaamaan arvioinnin tulosta verenpaineen varsinaisen mittauksen laadulle asetettuihin referenssiarvoihin, ja että mikäli arvioinnin tulos on parempi kuin asetetut verenpaineen varsinaisen mittauksen laatua koskevat refe- 26 103760 renssiarvot, niin verenpaineen varsinainen mittaus referenssivertailijan (962) ohjaamana käynnistetään, tai jo suoritetun verenpaineen varsinaisen mittauksen tulos hyväksytään verenpaineen varsinaisen mittauksen lopulliseksi tulokseksi.

35. Patenttivaatimuksen 31 tai 32 mukainen mittausjärjestely, tun -5 n e 11 u siitä, että arviointivälineet (960) käsittää referenssivertailijan (962), joka on järjestetty vertaamaan arvioinnin tulosta verenpaineen varsinaisen mittauksen laadulle asetettuihin referenssiarvoihin, ja että mikäli arvioinnin tulos on huonompi kuin asetetut verenpaineen varsinaisen mittauksen laatua koskevat referenssiarvot, niin verenpaineen varsinaista mittausta ei käynnistetä, tai jo 10 suoritetun verenpaineen varsinaisen mittauksen tulos hylätään.

36. Patenttivaatimuksen 31 tai 32 mukainen järjestely, tunnettu siitä, että laskentavälineet (961) on järjestetty laskemaan yksi tai useampia seuraajista tilastollisista tunnusluvuista; painepulssisignaalin amplitudivaihtelun suuruus, painepulssin amplitudivaihtelun keskihajonta, painepulssisignaalin ab- 15 soluuttisten maksimien (ABSMAX) keskihajonta ja/tai keskiarvo, painepulssisignaalin absoluuttisten minimien (ABSMIN) keskihajonta ja/tai keskiarvo, painepulssisignaalin paikallisten maksimien (LMAX) keskihajonta ja/tai keskiarvo, painepulssisignaalin paikallisten minimien (LMIN) keskihajonta ja/tai keskiarvo.

37. Patenttivaatimuksen 31 tai 32 mukainen järjestely, tunnettu 20 siitä, että arviointivälineet (960) käsittää kehitystrendi-ilmaisijan (963), joka on järjestetty suorittamaan arviointi siitä, esiintyykö arvioinnin aikana verenpaineen '·: arvon kehitystrendiä kohti korkeampaa arvoa tai matalampaa arvoa tai että onko kehitystrendi olennaisesti vakaata verenpaineen arvoa ilmoittava.

38. Patenttivaatimuksen 31 tai 32 mukainen järjestely, tunnettu 25 siitä, että painepulssin mittausanturi (7) tai painevärähtelysignaalin mittauselin (5) on monikanavainen anturi.

39. Patenttivaatimuksen 31 tai 32 mukainen järjestely, tunnettu • siitä, että mittausjärjestely käsittää näytön (907) arvioinnin tuloksen esittämisek si.

40. Patenttivaatimuksen 39 mukainen järjestely, tunnettu siitä, että mittausjärjestelyn käsittämä näyttö (907) on yhteinen sekä varsinaisen verenpaineen mittauksen laadun arvioinnin tuloksen esittämiselle että varsinaisen verenpaineen mittauksen tuloksen esittämiselle. 27 103760

41. Patenttivaatimuksen 31 mukainen järjestely, tunnettu siitä, että järjestely käsittää vahvistimen (110) ja suodattimen (111), jotka on tarkoitettu mittausanturin (7) mittaaman painepulssisignaalin vahvistamiseksi ja suodattamiseksi, ja A/D-muuntimen (112) suodatuksen jälkeisen A/D-muunnoksen 5 suorittamiseksi.

42. Patenttivaatimuksen 31 mukainen järjestely, tunnettu siitä, että arviointivälineet (960) ovat osa ranneketyyppistä yksikköä, joka lisäksi käsittää mainittua arviointia varten painepulssia mittaavan mittausanturin (7).

43. Patenttivaatimuksen 31 mukainen järjestely, tunnettu siitä, 10 että arviointivälineet (960) ovat osa ranneketyyppistä tai muunlaista yksikköä, joka on langattomassa yhteydessä (22, 32) tai langallisessa yhteydessä (21, 31) mainittuun arviointia varten kehosta painepulssia mittaavaan mittausanturiin (7).

44. Patenttivaatimuksen 31, 42 tai 43 mukainen järjestely, tunnet-t u siitä, että arviointivälineet (960) ovat saman kokonaisuuden osia kuin tulkin- 15 tayksikkökin (9).

45. Patenttivaatimuksen 44 mukainen järjestely, tunnettu siitä, että arviointivälineet (960) ovat osa tutkintayksikköä (9).

46. Patenttivaatimuksen 31 mukainen järjestely, tunnettu siitä, että arviointivälineet (960) käsittää välineet (964) tarkastella arviointijakson (EC) 20 painepulssisignaalin mittausta ja varsinaisen verenpaineen mittauksen mittaus-jakson (MC) painepulssisignaalin mittausta ajan suhteen vertailukelpoisina mittauksina, ja määritysvälineet (965) joilla määritetään mihin varsinaisen verenpaineen mittauksen diastolisen paineen (PDIAS) paineen määritysajankohta ajallisesti sijoittuu suhteessa arviointijakson (EC) mittauksen perusteella synnytetyn 25 painepulssisignaalin vaihtelusignaalin (S) ylä- ja alalakikohtiin (H ja L).

47. Patenttivaatimuksen 31 tai 46 mukainen järjestely, tunnettu siitä, että arviointivälineet (960) käsittää välineet (964) tarkastella arviointijakson (EC) painepulssisignaalin mittausta ja varsinaisen verenpaineen mittauksen mittausjakson (MC) painepulssisignaalin mittausta ajan suhteen vertailukelpoisi- 30 na mittauksina, ja määritysvälineet (965) joilla määritetään mihin varsinaisen verenpaineen mittauksen systolisen paineen (PSYS) määritysajankohta ajallisesti sijoittuu suhteessa arviointijakson (EC) mittauksen perusteella arvioidun kehitystrendin mukaisen painepulssisignaalin vaihtelusignaalin (S) ylä- ja alalakikohtiin (H ja L). 28 103760

48. Patenttivaatimuksen 31 mukainen järjestely, tunnettu siitä, että varsinaisessa verenpaineen mittauksessa käytettävä vaikuttavan paineen vaikutusta mainitusta toisesta kohdasta (B) mittaava mittausanturi (7) on vaikuttavan paineen vaikutusta mittaava sydämen lyönnin aikaansaamaa paine-5 pulssia mittaava mittausanturi (7), joka on kytketty sellaiseen mainittuun tutkintayksikköön (9), johon on kytketty myös vaikuttavan paineen mittausarvon kertova mittaussignaali, ja että tulkintayksikkö (9) on järjestetty suorittamaan diastolisen paineen (PDIAS) jaftai systolisen paineen (PSYS) määritys sellaisen vaikuttavan paineen perusteella, joka on vaikuttavana paineena, kun valio timon painepulssia mittaavan mittausanturin (7) mittaamassa painepulssisig-naalissa tulkintayksikkö (9) havaitsee diastoliselle paineelle (PDIAS) ja/tai systoliselle paineelle (PSYS) ominaisen muutoksen. 29 103760