FI103758B - Menetelmä ja järjestely verenpaineen mittaukseen - Google Patents

Description

103758

Menetelmä ja järjestely verenpaineen mittaukseen Keksinnön ala

Keksinnön kohteena on menetelmä verenpaineen mittaukseen, jossa menetelmässä mittauskohteeseen kuten ihmisen raajaan tai muuhun mittaus-5 kohteeseen puristuskohdassa paineenmuodostajalla kohdistetaan muuttuvaa puristavaa vaikuttavaa painetta, ja samanaikaisesti mitataan toisesta kohdasta muuttuvan vaikuttavan paineen vaikutusta valtimoon, ja joka mainittu toinen kohta on sellainen kohta, joka on kauempana sydämestä eli lähempänä ääreisverenkierron päätekohtaa kuin puristuskohta johon vaikuttavaa painetta koh-10 distetaan, ja jossa menetelmässä suoritetaan diastolisen paineen määritys.

Keksinnön kohteena on myös menetelmä verenpaineen mittaukseen, jossa menetelmässä mittauskohteeseen kuten ihmisen raajaan tai muuhun mittauskohteeseen puristuskohdassa paineenmuodostajalla kohdistetaan muuttuvaa puristavaa vaikuttavaa painetta, ja samanaikaisesti mitataan toisesta koh-15 dasta muuttuvan vaikuttavan paineen vaikutusta valtimoon, ja joka mainittu toinen kohta on sellainen kohta, joka on kauempana sydämestä eli lähempänä ääreisverenkierron päätekohtaa kuin puristuskohta, johon vaikuttavaa painetta kohdistetaan, ja jossa menetelmässä suoritetaan systolisen paineen määritys.

Keksinnön kohteena on myös mittausjärjestely verenpaineen mitta-20 ukseen, joka käsittää paineenmuodostajan, jolla mittauskohteeseen kuten ihmisen raajaan tai muuhun vastaavaan mittauskohteeseen synnytetään puristava vaikuttava paine, ja joka järjestely käsittää mittauselimen vaikuttavan paineen mittaamiseksi, ja joka järjestely lisäksi käsittää tulkintavälineen diastolisen paineen määrittämiseen, ja joka järjestely käsittää mittausanturin, jolla samanai-25 kaisesti toisesta kohdasta mitataan muuttuvan vaikuttavan paineen vaikutusta valtimoon, ja joka mainittu toinen kohta on sellainen kohta, joka on kauempana sydämestä eli lähempänä ääreisverenkierron päätekohtaa kuin puristuskohta, johon vaikuttavaa painetta kohdistetaan.

Keksinnön kohteena on myös mittausjärjestely verenpaineen mitta-- 30 ukseen, joka käsittää paineenmuodostajan, jolla mittauskohteeseen kuten ihmi- sen raajaan tai muuhun vastaavaan mittauskohteeseen synnytetään puristava vaikuttava paine, ja joka järjestely käsittää mittauselimen vaikuttavan paineen mittaamiseksi, ja joka järjestely lisäksi käsittää tulkintavälineen systolisen paineen määrittämiseen, ja joka jäijestely käsittää mittausanturin, jolla samanai-35 kaisesti toisesta kohdasta mitataan muuttuvan vaikuttavan paineen vaikutusta - valtimoon, ja joka mainittu toinen kohta on sellainen kohta, joka on kauempana 2 103758 sydämestä eli lähempänä ääreisverenkierron päätekohtaa kuin puristuskohta, johon vaikuttavaa painetta kohdistetaan.

Keksinnön tausta

Sydämen suorittama pumppaustyö aikaansaa veren virtauksen suo-5 nissa, valtimoissa ja laskimoissa. Pumppaustyö aikaansaa veressä esiintyvän paineen eli verenpaineen. Verenpaineen suuruuteen vaikuttavat erityisesti sydämen syke ja ääreisverenkierron muodostama vastus. Lisäksi merkitystä on psyykkisillä tekijöillä, lääkityksellä, tupakoinnilla, ja muilla tekijöillä kuten henkilön olotilalla, eli esimerkiksi sillä, onko henkilö unessa vai valveilla.

10 Verenpaineesta puhuttaessa käytetään termejä systolinen paine, di astolinen paine ja laskimopaine.

Mittausteknisesti tarkoitetaan systolisella paineella sitä painetta, jolla valtimo menee tukkoon eli syke lakkaa. Fysiologisesti tarkoitetaan systolisella paineella sitä maksimipainetta, jonka sydämen aiheuttama pumppaussykli aihe-15 uttaa.

Mittausteknisesti tarkoitetaan diastolisella paineella sitä painetta, josta syke uudelleen alkaa, kun valtimoa puristavaa painetta alennetaan. Fysiologisesti tarkoitetaan diastolisella paineella valtimon paineen minimiarvoa sydämen kahden pumppaussyklin välissä.

20 Laskimopaineella tarkoitetaan laskimossa esiintyvää keskipainetta.

Laskimopaineen mittauksessa on tietyssä vaiheessa havaittavissa myös systolinen ja diastolinen kohta.

Verenpaineen mittaus jakautuu kahteen pääkategoriaan eli invasiivi-. seen eli kehon sisäiseen mittaukseen ja non-invasiiviseen eli kehon ulkopuolelta 25 tapahtuvaan mittaukseen. Invasiivisen menetelmän haittana on luonnollisesti se, että mittaus suoritetaan ihmisen kehon sisältä käyttäen esimerkiksi katetria, joka on asetettu valtimoon. Invasiivinen menetelmä ja sen mukaiset laiteratkaisut ovat ihmiselle epämukavia ja mittaukset ovat suuritöisiä ja hankalia, sillä niissä vaaditaan leikkaussaliolosuhteita. Erityinen haitta on infektiovaara ja riski siitä, 30 että valtimo saattaa alkaa vuotaa.

Nykyisin tunnetaan lähinnä kaksi tapaa verenpaineen non-invasiiviseen eli kehon ulkopuolelta tapahtuvaan mittaukseen, nimittäin kuuntelumene-telmään perustuva mittaus ja oskillometrinen mittaus. Kuuntelumenetelmässä käytetään stetoskooppia ja elohopeamanometrillä ja painepumpulla varustettua 35 painemansettia, joka laitetaan ihmisen raajan kuten käden ympärille. Kuuntelu-: menetelmä perustuu ns. Korotkoffin äänien havainnointiin stetoskoopilla. Ns.

3 103758

Korotkoffin äänet ovat ääniä, jotka syntyvät kun veri virtaa osittain suljetussa valtimossa. Kuuntelumenetelmässä aluksi painemansetin paine eli vaikuttava paine nostetaan suuremmaksi kuin systolisen paineen arvellaan olevan, jolloin verenkierto mittauskohteena olevassa raajassa kuten kädessä tyrehtyy. Seuraavaksi 5 painemansetin painetta aletaan hitaasti laskemaan ja samanaikaisesti kuunnellaan stetoskoopilla valtimon päältä painemansettiin nähden distaaliselta puolelta. Kun painetta on laskettu riittävän paljon, niin stetoskoopilla voidaan havaita napsahtelevina ääninä Korotkoffin ääniä, jolloin tiedetään, että ko. paine tulkitaan systolisen paineen suuruudeksi. Kun painemansetin painetta edelleen las-10 ketään, niin Korotkoffin äänet lakkaavat kuulumasta, jolloin ollaankin diastolisen paineen kohdalla, jossa painemansetti ei enää sulje valtimoa. Kuuntelumene-telmän heikkous on sen epätarkkuus ja se, että se vaatii käyttäjältään tarkkuutta ja pitkäaikaista kokemusta.

Julkaisusta DE-2605528 tunnetaan eräs kuuntelumenetelmän sovel-15 lus, jossa lisäksi käytetään sormessa olevaa optista pulssianturia, jolla seurataan pulssipaineen eli painepulssin muuttumista. Jos optisen pulssianturin mittaamassa painepulssissa havaitaan muutos, niin se on merkki siitä, että verenpaine on muuttunut edellisestä mittauksesta ja sen vuoksi mittaus on suoritettava uudestaan. Kyseinen menettely ei kuitenkaan mahdollista yksittäisen 20 mittauksen tarkkuuden ja luotettavuuden parantumista, vaan ainoastaan sen, että ko. tiedon perusteella tiedetään, että on tarve suorittaa uusintamittaus.

Lisäksi tunnetaan manuaalinen tunnusteleva menettely, jossa pai-nemansetilla muodostetaan painetta käsivarteen ja sormella tunnustellaan ran-nevaltimon painepulssia eli sydämen aikaansaamaa sykettä. Ko. menettely on 25 kuitenkin epätarkka ja epäluotettava.

Toinen paljon käytetty non-invasiivinen menetelmä on siis oskillomet-rinen mittaus, jossa myöskin käytetään painemansettia, ja samaa periaatetta eli vaikuttavan paineen nostoa aluksi korkeaksi eli yli arvioidun systolisen paineen, ja sitten paineen hidasta laskemista, jonka aikana seurataan eli tarkkaillaan 30 mansetin käsittämällä paineanturilla mansetin painevärähtelysignaalia. Olennainen ero kuuntelumenetelmään verrattuna on siis se, että toisin kuin kuuntelu-menetelmässä, oskillometrisessä menetelmässä valtimon kuuntelun asemesta seurataan paineanturin mittaamaa mansetin sisäistä painevärähtelyä laitteen käsittämän elektronisen seurantayksikön avulla. Kun mansetin paine laskee, niin 35 mansetissa tapahtuvan painevärähtelyn eli mansettipaineen AC-signaalin amplitudi kasvaa tiettyyn paineeseen asti painetta laskettaessa, ja sen jälkeen vä- 4 103758 rähtely vähenee. Kun paine laskee, systolisen paineen kohdalla havaitaan, että mansettipaineessa alkaa esiintyä oskillointia eli AC-muotoista painevärähtelysig-naalia eli amplitudivaihtelua. Ns. keskipaineen kohdalla mansetista paineanturilla mitatun painevärähtelysignaalin oskilloinnin amplitudi on maksimissaan. Sys-5 tolisen paineen määrittäminen oskillometrisellä menetelmällä voidaan tehdä suhteellisen hyvin, mutta diastolinen paine lasketaan epäsuoraan, koska mansetin paineanturin mittaaman painevärähtelysignaalin oskillointi ei häviä vielä diastolisen paineen kohdalla, ja sen vuoksi käytetäänkin epäsuoraa määritystä, jossa diastolisen paineen arvo on keskipaine vähennettynä systolisen paineen 10 ja keskipaineen erotuksen puolikkaalla. Oskillometrisen menetelmän heikkous on sen epätarkkuus ja epätarkkuudesta johtuva epäluotettavuus. Vaikkakin laite-teknisesti oskillometriset laitteet ja menetelmä ovat yksinkertaisia, siitä toisaalta on seurauksena se, että mittauksen kulkua ja luotettavuutta ei voi seurata eikä tarkkailla. Oskillometrisen mittauksen tarkkuutta ja luotettavuutta on pyritty pa-15 rantamaan eri signaalinkäsittelymenetelmin tunnistamalla painepulssin AC-signaalin eri ominaisuuksia mittauksen aikana liittyen systolisen ja diastolisen paineen määritykseen. Esimerkiksi julkaisussa US-4117835 on esitetty menetelmä AC-signaalin derivaatan muutoksen havainnointiin. Mainittujen menetelmien ei kuitenkaan ole kliinisissä mittauksissa todettu vaikuttavan tarkkuuteen.

20 Alunperin silmän paineen mittaukseen kehitettyä tonometristä me netelmää on sovellettu myös verenpaineen mittaukseen. Julkaisun US-5033471 mukaisessa menetelmissä toimitaan siten, että välittömästi ihon alla olevaa ja luun päällä olevaa valtimoa puristetaan. Kun anturia varten oleva pinta on tasainen, niin keskimmäisen anturielementin kohdalta voidaan lukea suonen sisäinen 25 paine. Menetelmä on siis suora non-invasiivinen mittaus. Mittaus on periaatteessa ideaalinen ja toimiva, mutta iho aiheuttaa ongelman, koska iho ei toimi ideaalisen kalvon tavoin anturin ja suonen välissä. Tämän vuoksi tonometrisessä menetelmässä tarvitaan kalibrointia, jota kuvaa mm. julkaisu US-5279303.

Keksinnön lyhyt selostus 30 Tämän keksinnön tarkoituksena on tuoda esiin uudentyyppinen me netelmä ja järjestely verenpaineen mittaukseen, joka välttää tunnettuihin ratkaisuihin liittyvät ongelmat.

Tämä tarkoitus saavutetaan keksinnön mukaisella menetelmällä, jolle on tunnusomaista, että puristuskohdassa mittauskohteeseen vaikuttavan ja suu-35 ruudeltaan muuttuvan vaikuttavan paineen mitattu mittausarvo siirretään sellai-• selle tulkintayksikölle, jolle myös syötetään mainitusta toisesta kohdasta mitatta- 5 103758 va muuttuvan vaikuttavan paineen vaikutuksen mittaamiseksi mitattava mittausanturilla mitattava sydämen aikaansaama painepulssi, ja että tulkintayksi-kössä verenpaineenmittauksen diastolinen paine määritetään mittauselimen mittaaman sellaisen vaikuttavan paineen perusteella, joka on vaikuttavana pai-5 neena silloin, kun mainitun mittausanturin mittaamassa painepulssisignaalissa tulkintayksikkö havaitsee riittävän pitkäaikaisen muutoksen.

Tämä tarkoitus saavutetaan keksinnön mukaisella menetelmällä, jolle on tunnusomaista, että puristuskohdassa mittauskohteeseen vaikuttavan ja suuruudeltaan muuttuvan vaikuttavan paineen mitattu mittausarvo siirretään sellai-10 selle tulkintayksikölle, jolle myös syötetään mainitusta toisesta kohdasta mitattava muuttuvan vaikuttavan paineen vaikutuksen mittaamiseksi mitattava mittaus-anturilla mitattava sydämen aikaansaama painepulssi, ja että tutkintayksikössä verenpaineenmittauksen systolinen paine määritetään sellaisen vaikuttavan paineen perusteella, joka on vaikuttavana paineena silloin, kun painepulssia mittaa-15 van mainitun mittausanturin mittaamassa painepulssisignaalissa tulkintayksikkö havaitsee riittävän pitkäaikaisen muutoksen.

Keksinnön mukaiselle mittausjärjestelylle puolestaan on tunnusomaista, että mainittu toisesta kohdasta mittaava muuttuvan vaikuttavan paineen vaikutusta mittaava mittausanturi on sydämen lyönnin aikaansaamaa pai-20 nepulssia mittaava mittausanturi, joka on kytketty sellaiseen mainittuun tutkintayksikköön, johon on kytketty myös vaikuttavan paineen mittausarvon kertova mittaussignaali, ja että tulkintayksikkö on järjestetty suorittamaan diastolisen paineen määritys sellaisen vaikuttavan paineen perusteella, joka on vaikuttavana paineena kun valtimoa mittaavan mittausanturin mittaamassa painepulssisig-25 naalissa tulkintayksikkö havaitsee diastoliselle paineelle ominaisen muutoksen.

Keksinnön mukaiselle mittausjärjestelylle puolestaan on tunnusomaista, että mainittu toisesta kohdasta mittaava muuttuvan vaikuttavan paineen vaikutusta mittaava mittausanturi on sydämen lyönnin aikaansaamaa painepulssia mittaava mittausanturi, joka on kytketty sellaiseen mainittuun tul-30 kintayksikköön, johon on kytketty myös vaikuttavan paineen mittausarvon kertova mittaussignaali, ja että tulkintayksikkö on järjestetty suorittamaan systolisen paineen määritys sellaisen vaikuttavan paineen perusteella, joka on vaikuttavana paineena, kun valtimoa mittaavan mittausanturin mittaamassa painepulssisignaalissa tulkintayksikkö havaitsee systoliselle paineelle ominaisen muutoksen.

35 Keksinnön mukainen menetelmä ja mittausjärjestely perustuu siihen ajatukseen, että käytetään tulkintayksikölle mittaustietonsa välittävää painepuls- 6 103758 siä mittaavaa mittausanturia osoittamaan vaikuttavan paineen mittaussignaalista diastolisen ja/tai systolisen paineen mukaiset kohdat.

Keksinnön mukaisella ratkaisulla saavutetaan useita etuja. Keksinnöllä saavutetaan erittäin hyvä mittaustarkkuus, sillä keksinnön avulla systolinen 5 ja/tai diastolinen paine ovat erittäin tarkasti määriteltävissä, koska niiden havainnointi perustuu painepulssin erilliseen mittaukseen, jota siten käytetään osoittamaan edellä mainittujen paineiden arvot.

Kuvioiden lyhyt selostus

Keksintöä selitetään seuraavassa lähemmin viitaten oheisiin piirus-10 tuksiin, joissa kuvio 1 esittää mittausjärjestelyn ensimmäistä toteutusmuotoa, kuvio 2 esittää mittausjärjestelyn toista toteutusmuotoa, kuvio 3 esittää mittausjärjestelyn kolmatta toteutusmuotoa, kuvio 4 esittää verenpaineen mittausta nousevan vaikuttavan pai-15 neen aikana, kuvio 5 esittää verenpaineen mittausta laskevan vaikuttavan paineen aikana, kuvio 6 esittää erästä toteutusmuotoa vaikuttavan paineen mittaus-tiedon ja painepulssin mittaustiedon siirtämiseksi tutkintayksikölle, 20 kuvio 7 esittää tulkintayksikön käsittämän tulkintaelimen sisäistä ra kennetta.

Keksinnön yksityiskohtainen selostus

Keksinnön kohteena on siis menetelmä ja mittausjärjestely verenpaineen mittaukseen. Aluksi tarkastellaan erityisesti mittausjärjestelyä. Mittausjär-25 jestely käsittää mansettityyppisen tai muunlaisen paineenmuodostajan 1, jolla mittauskohteeseen 3 kuten ihmisen raajaan 3 tai muuhun vastaavaan mittaus-kohteeseen synnytetään puristava vaikuttava paine puristuskohdassa A. Man-settityyppinen paineenmuodostaja 1 saa paineensa järjestelyn käsittämästä pai-nelähteestä 1a painelinjan 1b kautta. Painelähde 1a voi olla esimerkiksi pump-30 pu.

Puristavan vaikuttavan paineen tarkoitus on saada raajassa 3 oleva valtimo sulkeutumaan, kun puristus muodostetaan ja saada valtimo avautumaan, kun puristus vapautetaan. Lisäksi järjestely käsittää vaikuttavan paineen mittauselimen 5, joka mittaa sen paineen suuruutta, joka paineenmuodostajalla • 35 1 muodostetaan puristuksen kohdistamiseksi puristuskohtaan A. Mittauselin 5 7 103758 voi olla esimerkiksi piipaineanturi tai muu DC-paineanturi. Lisäksi järjestely käsittää mittausanturin 7, jolla samanaikaisesti toisesta kohdasta B mitataan muuttuvan vaikuttavan paineen vaikutusta valtimoon. Mittausanturi 7 voi olla esimerkiksi PVDF-anturi (PolyVinyIDiFluoride) tai EMF-anturi (Electro Mechanical Film) 5 Mainittu toinen kohta B on sellainen kohta, joka on kauempana sydämestä eli lähempänä ääreisverenkierron päätekohtaa kuin puristuskohta A, johon vaikuttavaa painetta kohdistetaan. Mittauskohta B on siis verenkierron distaalisella eli periferisellä puolella. Lisäksi mittausjärjestely käsittää tulkintavälineen 9 eli tul-kintayksikön systolisen paineen ja diastolisen paineen määrittämiseen. Tulkinta-10 yksikön 9 ei tarvitse välttämättä olla oma muista erillinen yksikkö, vaan se voi myös olla integroitu muiden välineiden kanssa yhteen.

Mainittu toisesta kohdasta B mittaava mittausanturi 7 on sydämen lyönnin aikaansaamaa painepulssia mittaava paineenmuodostajasta edullisimmin erillään oleva mittausanturi 7, joka on kytketty sellaiseen mainittuun tulkinta-15 yksikköön 9, johon on myös kytketty vaikuttavan paineen mittausarvon kertova mittaussignaali, joka saadaan mittauselimeltä 5. Kuvioissa 1 ja 3 on vaikuttavan paineen siirtoa mittauselimeltä 5 tulkintayksikölle 9 esitetty pelkistetysti viitenumeron 105 mukaisella nuolella. Edullisimmin painepulssin mittaus tehdään sellaisella mittausanturilla 7, joka on ainakin mittausteknistoiminnallisesti erillään 20 paineenmuodostajasta, eli että mittausanturi 7 tekee painepulssin mittauksen eli vaikuttavan paineen vaikutuksen mittauksen itsenäisesti eikä samasta signaali-lähteestä kuin vaikuttavaa painetta mittaava mittauselin 5.

Joissakin toteutusmuodoissa mittausanturi 7 voi olla yhteydessä pai-neenmuodostajaan tai paineenmuodostajan kera oleviin laiteosiin esimerkiksi 25 varren tai johtimen välityksellä, mutta tällöin on paineenmuodostajan syytä olla sellainen, että se ei häiritse mittausanturin toimintaa.

Mittausjärjestely on kuvioiden 1 ja 3 mukaan edullisimmin sellainen, että mainittu tulkintayksikkö 9 on ranneketyyppinen yksikkö 9, joka kuviossa 1 nimenomaan itse käsittää valtimoa mittaavan painepulssin mittausanturin 7. Täl-30 löin mittausjärjestely on hyvin integroitu ja kompakti. Tässä edullisessa toteutus-muodossa on menetelmä sellainen, että vaikuttavan paineen mittausarvon sisältävä mittaussignaali siirretään ranneketyyppiselle mainitulle tulkintayksikölle, joka tulkintayksikkö 9 myös on jäljestetty suorittamaan käsittämänsä (kuviossa 1) tai tulkintayksikköön 9 muutoin yhteydessä olevan (kuviossa 3) mainitun paine-35 pulssin mittausanturin 7 avulla painepulssin mittaus.

8 103758

Kuvioon 2 viitaten vaihtoehtoisesti tulkintayksikkö on oma yksikkönsä, joka voi olla toteutettu esimerkiksi mikrotietokoneen/mittalaitteen tai muun vastaavan laitteen avulla, ja tällöin valtimon painepulssisignaalia mittaava mittausanturi 7 on langallisessa yhteydessä 21 tai langattomassa yhteydessä 22 5 mainittuun tulkintayksikköön 9. Esimerkiksi langallinen yhteys 21 olisi mittausanturin 7 ja tulkintayksikön 9, nyt siis esimerkiksi mittauskortilla varustettu tietoko-ne/mittalaite, välinen kaapeli 21. Kuviossa 2 katkoviiva 22 esittää langatonta yhteyttä valtimon painepulssin mittausanturin 7 ja tulkintayksikön 9 välillä. Langaton yhteys 22 voi olla toteutettu edullisimmin magneettisella induktiivisella kyt-10 kennällä 22a, 22b, joka käsittää mittausanturin 7 ohjaaman ja käämin käsittävän lähetinelimen 22a, ja tulkintayksikössä 9 olevan ja toisen käämin käsittävän vas-taanotinelimen 22b.

Myös edellisten versioiden yhdistelmä eli kolmas toteutusmuoto kuvion 3 mukaisesti voi olla mahdollinen, eli tulkintayksikkö 9 voi olla ranneketyyppi-15 nen yksikkö, mutta valtimoa mittaavan painepulssin mittausanturi 7 ei kuviossa 3 ole integroitu tulkintayksikköön 9, vaan kuviossa 3 mittausanturi 7 on langallisessa yhteydessä 31 tai langattomassa yhteydessä 32 tulkintayksikköön 9. Yhteydet 31, 32 voidaan toteuttaa vastaavalla tavalla kuin edellä esitettiin kuvion 2 version osalta, eli kaapelilla 31 tai magneettisena induktiivisena kytkentänä 32.

20 Viitenumerot 32a, 32b esittävät langattoman telemetrisen magneettisen induktiivisen kytkennän lähetinelintä 32a ja vastaanotinelintä 32b.

Keksinnön eräässä edullisessa toteutusmuodossa keksintö on sellainen, että painepulssin mittausanturi 7 on monikanavainen anturi, edullisimmin rivianturi. Tällöin painepulssin mittaus tehdään monikanavamittauksena. Tällöin 25 saavutetaan luotettavampi mittaustulos kuin pelkällä 1-kanavaisella mittausanturilla. Monikanavaisen anturin 7 eri kanavat on 7a-7d pelkistetysti esitetty kuviossa 1,

Edullisessa toteutusmuodossa painepulssin mittaus suoritetaan ran-nevaltimon alueelta, koska sieltä valtimon painepulssi on hyvin esille saatavissa, 30 ja ko. kohta on mittauksen kohteena olevalle henkilölle helppoa.

Kuvioihin 1-6 viitaten, mittausjärjestelyssä on mainittu tulkintayksikkö 9 järjestetty suorittamaan diastolisen paineen PDIAS ja systolisen paineen PSYS määritys sellaisen vaikuttavan paineen perusteella, joka on vaikuttavana paineena, kun valtimoa (valtimon painepulssia) mittausanturin 7 mittaamassa 35 painepulssisignaalissa tulkintayksikössä 9, tarkemmin sanoen sen käsittämässä « 103758 g tutkintaelimessä 9a havaitaan diastoliselle paineelle PDIAS ominainen muutos ja toisaalta systoliselle paineelle PSYS ominainen muutos.

Edellä esitetyn tyyppisellä mittausjärjestelyllä voidaan toteuttaa menetelmä verenpaineen mittaukseen, jossa menetelmässä mittauskohteeseen ku-5 ten ihmisen raajaan 3 tai muuhun mittauskohteeseen 3 puristuskohdassa A kohdistetaan muuttuvaa puristavaa vaikuttavaa painetta, ja samanaikaisesti mitataan toisesta kohdasta B muuttuvan vaikuttavan paineen vaikutusta valtimoon. Menetelmälle on ominaista, että puristuskohdassa A mittauskohteeseen vaikuttavan ja suuruudeltaan muuttuvan vaikuttavan paineen mitattu mittausarvo mit-10 tauselimeltä 5 siirretään sellaiselle tutkintayksikölle 9, jolle myös syötetään mainitusta toisesta kohdasta B mittausanturilla 7 mitattava sydämen aikaansaaman painepulssin suuruus, edullisimmin amplitudi. Mittausanturi 7, kuten on jo mainittu, eduillisimmin on paineenmuodostajasta 1 eli mansetista 1 erillään oleva anturi 7, jolloin edullisessa toteutusmuodossa painepulssin mittaus mittausantu-15 hila 7 suoritetaan vähintään niin kaukaa paineenmuodostajasta 1 kuin minne paineenmuodostajan painevärähtelyn ulottuma-alue ulottuu. Tällöin mansetin 1 paineenvaihtelut eivät pääse häiritsemään painepulssin mittausta. Menetelmälle on ominaista, että tulkintayksikössä 9 verenpaineenmittauksen diastolinen paine PDIAS määritetään sellaisen vaikuttavan paineen perusteella, joka on vaikut-20 tavana paineena silloin, kun mainitun mittausanturin 7 mittaaman painepuls-sisignaalin suuruudessa edullisimmin sen amplitudin suuruudessa tulkintayksik-kö 9 havaitsee riittävän pitkäaikaisen muutoksen. Systolisen paineen PSYS osalta menetelmälle on ominaista, että tulkintayksikössä 9 verenpaineenmittauksen systolinen paine määritetään toisen sellaisen vaikuttavan paineen pe-25 rusteella, joka on vaikuttavana paineena silloin, kun painepulssia mittaavan mainitun mittausanturin 7 mittaaman painepulssisignaalin suuruudessa eli esimerkiksi sen amplitudin suuruudessa tulkintayksikkö 9 havaitsee riittävän pitkäaikaisen toisentyyppisen muutoksen.

Tässä hakemuksessa esitettävät toteutusmuodot ovat pääasiallisesti 30 sellaisia, joissa painepulssin mittaus edullisimmin tapahtuu amplitudimittaukse-na, ja luonnollisesti tällöin myöskin painepulssin suuruuden seuranta tällöin näissä toteutusmuodoissa pohjautuu amplitudin arvon seuraamiseen. Mittausanturi 7 voi kuitenkin amplitudin asemesta mitata painepulssin taajuutta tai vaihetta, joiden kautta myös saadaan selvitettyä painepulssin suuruus ja näin 35 amplitudikin. Myös esimerkiksi sellainen on mahdollista, että mittaus kohdistuu amplitudin mittaukseen, mutta amplituditieto muutetaan taajuus- tai vaiheinfor- 10 103758 maatioksi. Näin ollen tämä keksintö ei rajoitu pelkästään suoraan amplitudin mittaukseen ja amplitudin avulla tapahtuvaan vertailuun.

Menetelmässä käytettävän muuttuvan vaikuttavan paineen mittauksen, jossa siis käytetään mittauselintä 5, ja painepulssin kuten painepulssin 5 amplitudin mittauksen, jossa siis käytetään mittausanturia 7, perusteella muodostetaan painepulssin suuruus kuten amplituditieto vaikuttavan paineen funktiona, jonka mainitun funktion perusteella systolinen paine PSYS ja /tai diastolinen paine PDIAS määritellään tulkintayksikössä 9. Paineenmuodostajasta 1 eli mansetista 1 edullisimmin fyysisesti täysin erillinen mittausanturi 7 toimii siis tul-10 kintayksikön 9 indikaattorina kertoen tulkintayksikölle 9, milloin mansetin 1 vaikuttavan paineen suuruus tarkoittaa diastolisen paineen PDIAS suuruutta ja milloin systolisen paineen PSYS suuruutta.

Tavanomaisista, eli laskevan vaikuttavan paineen aikana tapahtuvaa määritystä käyttävistä menetelmistä ja järjestelyistä poiketen, eräässä edullises-15 sa toteutusmuodossa on menetelmä kuvion 4 mukaisesti sellainen, että mainittu muuttuva vaikuttava paine on nouseva vaikuttava paine. Tällöin verenpaineen mittaus suoritetaan silloin, kun vaikuttavaa painetta nostetaan. Nousevan paineen aikana tapahtuva mittaus on mittauksen kohteelle miellyttävämpää, koska vaikuttavaa painetta ei tarvitse nostaa liian korkeaksi. Tällöin tilanne on se, että 20 nousevan vaikuttavan paineen aikana tehdyssä mittauksessa diastolisen paineen PDIAS määrittäminen suoritetaan sen suuruisen vaikuttavan paineen perusteella, jonka suuruinen vaikuttava paine vallitsee silloin, kun mittausanturin 7 mittaaman painepulssin mittauksessa kuten esimerkiksi sen amplitudin mittauksessa tulkintayksikössä 9 havaitaan, että painepulssin suuruus eli esim. ampli-25 tudi alkaa alenemaan. Vastaavasti systolisen paineen PSYS määrittäminen suoritetaan sen suuruisen vaikuttavan paineen perusteella, jonka suuruinen vaikuttava paine vallitsee silloin, kun mittausanturin 7 mittaaman painepulssin mittauksessa kuten esimerkiksi painepulssin amplitudin mittauksessa tulkintayksikössä 9, 9a havaitaan, että painepulssin amplitudin aleneminen päättyy.

30 Tarkemmin sanottuna ja edelleen kuvioon 4 viitaten, on menetelmä edullisimmin sellainen, että nousevan vaikuttavan paineen aikana tehdyssä mittauksessa diastolisen paineen PDIAS määrittäminen suoritetaan sen suuruisen vaikuttavan paineen perusteella, jonka suuruinen vaikuttava paine vallitsee silloin, kun painepulssin mittauksessa kuten esimerkiksi painepulssin amplitudin 35 mittauksessa havaitaan, että painepulssin olennaisesti vakiosuuruinen arvo kuten vakiosuuruinen amplitudi alkaa olennaisesti suoraan lineaarisella tavalla 11 103758 alenemaan. Kuviossa 4 ko. vakioamplitudista aluetta esittää viitemerkinnällä SA esitetty alue, ja lineaarista aluetta esittää viitemerkinnällä L esitetty alue. Vastaavasti systolisen paineen PSYS määrittäminen suoritetaan sen suuruisen vaikuttavan paineen perusteella, jonka suuruinen vaikuttava paine vallitsee silloin, kun 5 painepulssin amplitudin mittauksessa havaitaan, että olennaisesti suoraan lineaarisesti laskevan painepulssin amplitudin aleneminen päättyy ja saavuttaa olennaisesti nollaa vastaavaan minimiarvonsa AMIN. Tällaisten kohtien havaitseminen mittausanturilla 7 ja tulkintayksiköllä 9 on helpompaa ja lisäksi saadaan aikaan tarkempi mittaus.

10 Vaihtoehtoisesti kyseessä voi olla toinen edullinen toteutusmuoto ku vion 5 mukaisesti, jossa tämä mainittu muuttuva vaikuttava paine on laskeva vaikuttava paine, ja verenpaineen mittaus suoritetaan silloin, kun vaikuttavaa painetta lasketaan. Tällöin menetelmä on edullisimmin sellainen, että laskevan vaikuttavan paineen aikana tehdyssä mittauksessa systolisen paineen PSYS 15 määrittäminen suoritetaan sen suuruisen vaikuttavan paineen perusteella, jonka suuruinen vaikuttava paine vallitsee silloin, kun painepulssin mittauksessa mittausanturin 7 mittaamassa signaalissa tulkintayksiköllä 9 havaitaan, että paine-pulssin amplitudi alkaa kasvaa. Vastaavasti diastolisen paineen PDIAS määrittäminen suoritetaan sen suuruisen vaikuttavan paineen perusteella, jonka suu-20 ruinen vaikuttava paine vallitsee silloin, kun painepulssin mittauksessa mittausanturin 7 mittaamassa signaalissa tulkintayksiköllä 9 havaitaan, että painepulssin amplitudin kasvaminen päättyy.

Tarkemmin sanottuna ja edelleen kuvioon 5 viitaten, tällöin edullisimmin menetelmä on sellainen, että laskevan vaikuttavan paineen aikana tehdyssä 25 mittauksessa systolisen paineen PSYS määrittäminen suoritetaan sen suuruisen vaikuttavan paineen perusteella, jonka suuruinen vaikuttava paine vallitsee silloin, kun mittausanturin 7 suorittamassa painepulssin mittauksessa tulkintayksiköllä 9 havaitaan, että painepulssin amplitudi alkaa olennaisesti nollaa vastaavasta minimiamplitudisesta arvostaan AMIN kasvamaan. Vastaavasti diastolisen 30 paineen PDIAS määrittäminen suoritetaan sen suuruisen vaikuttavan paineen perusteella, jonka suuruinen vaikuttava paine vallitsee silloin, kun mittausanturin 7 suorittamassa painepulssin mittauksessa tulkintayksiköllä 9 havaitaan, että painepulssin amplitudin kasvaminen päättyy ja saavuttaa vakiosuuruisen kuten vakioamplitudisen arvon SA.

12 103758 Tällaisten mainitunlaisten täsmällisen muotoisten kohtien tai alueiden havaitseminen tutkintayksiköllä 9 on helpompaa ja lisäksi saadaan aikaan tarkempi mittaus.

Kuvio 6 esittää erästä toteutusmuotoa paineenmuodostajan yhtey-5 dessä olevan vaikuttavan paineen mittauselimen 5 mittaaman vaikuttavan paineen mittaustiedon siirtämiseksi tulkintayksikölle 9. Kuvio 6 lisäksi esittää erästä toteutusmuotoa painepulssia mittaavan mittausanturin 7 mittaaman signaalin käsittelemiseksi ja siirtämiseksi tulkintayksikölle.

Kuvioon 6 viitaten, keksinnön eräässä edullisessa toteutusmuodossa 10 mittausjärjestely on sellainen, että vaikuttavan paineen mitatun mittaussignaalin siirtämiseksi mittauselimeltä 5 tulkintayksikölle 9 järjestely käsittää langattoman telemetrisen magneettisen induktiivisen kytkennän 101, 102, joka käsittää vaikuttavan paineen mittauselimeltä 5 syöttötiedon saavan lähetinelimen 101 ja tul-kintayksikössä 9 vastaanotinelimen 102. Lähetinelin 101 käsittää käämin 101a, 15 johon mittauselimen 5 mittaama signaali syötetään. Vastaanotinelin 102 käsittää toisen käämin 102a. Tällöin menetelmä toimii siten, että vaikuttavan paineen mitatun mittausarvon siirto tulkintayksikölle 9 suoritetaan langattomana telemet-risenä siirtona magneettisen induktiivisen kytkennän 101, 102 avulla käämien 101a, 102a kesken. Kuvioissa 1 ja 3 pelkistetysti nuolella 105 esitetty siirtoyhte-20 ys 105 vaikuttavan paineen mittauselimen 5 mittaaman signaalin siirtämiseksi tulkintayksikölle 9 voi olla toteutettu langallisena tai samalla tavoin langattomana kuten rakenneosien 101, 102 avulla kuvioissa 2 ja 6 toteutettu induktiivisen kytkennän avulla tehty siirto.

Eräässä edullisessa toteutusmuodossa kuvion 6 mukaisesti mittaus-25 järjestely käsittää vahvistimen 110 ja suodattimen 111 mittausanturin 7 mittaaman painepulssisignaalin vahvistamiseksi ja suodattamiseksi, ja A/D-muuntimen 112 suodatuksen jälkeisen A/D-muunnoksen suorittamiseksi. Vahvistin 110 voi olla esimerkiksi jännite- tai varausvahvistin. Suodatin 11 puolestaan on edullisimmin kaistanpäästösuodatin, jonka päästökaista on edullisimmin välillä 1-10 30 Hz.

: Edullisimmin menetelmä on sellainen, että mittausanturin 7 mit taamaa painepulssisignaalia vahvistetaan vahvistimella 110 ja suodatetaan suodattimena 111, jonka jälkeen suoritetaan A/D-muunnos muuntimella 112. Vahvistuksen ja suodatuksen avulla päästää eroon mahdollisista häiriöistä ja 35 vääristymistä, ja saadaan signaali tarpeeksi voimakkaaksi. A/D-muunnos puolestaan muuntaa mittaussignaalin sellaiseen muotoon, että tulkintayksikkö 9 voi 13 103758 sen ymmärtää ja käsitellä. Kuvioissa 2, 5 ja 7 on esitetty tulkintayksikön 9 käsittämä tulkintaelin 9a, joka voi olla esimerkiksi mikroprosessori. Vastaavantyyppinen osa on myös muidenkin kuvioiden esittämissä versioissa.

Kuvio 7 itse asiassa esittää tulkintayksikön 9 käsittämän tulkintaeli-5 men 9a sisäistä rakennetta. Kuviossa 7 tulkintaelin 9a käsittää vaikuttavan paineen mittaussignaalin tunnistusosan 901, painepulssisignaalin tunnistusosan 902, edellisiin kytketyn signaalintarkistusosan 903, edelliseen kytketyn suoran-sovitusosan 904, ja edelliseen kytketyn SYS/DIAS-määritysosan 905. SYS/DIAS-määritysosa 905 määrittää systolisen ja vastaavasti diastolisen pai-10 neen arvot sen mukaan, mitä suoransovitusalgoritmi suorasovitusosassa 903 sinne tulevan vaikuttavanpaineen mittaussignaalin ja painepulssisignaalin perusteella kertoo. Suoransovitusalgoritmilla pyritään pistemäinen mittaus muodostamaan jatkuva-arvoiseksi.

Lisäksi edullisessa toteutusmuodossa tulkintayksikkö 9a käsittää tai 15 ainakin on yhteydessä muistiin 906 ja näyttöön 907. Viimeksimainitut osat eli muisti 906 ja näyttö 907 voivat olla tutkintaelimeen 9a nähden ulkoisia osia kuuluen kuitenkin tutkintayksikköön 9.

Käytännöllisin on ratkaisu, jossa edullisen toteutusmuodon mukai-sesto mittausjärjestely on järjestetty suorittamaan sekä diastolisen että systoli-20 sen paineen määritys. Tällöin sekä diastolisen että systolisen paineen määritys suoritetaan yhteisillä määritysvälineillä 5, 7, 9, 901-907. Kyseinen tapa tekee mittausjärjestelystä ja menetelmästä käyttökelpoisemman.

Keksinnön eräässä edullisessa toteutusmuodossa mittausjärjestely käsittää vahvistimen 210 ja suodattimen 211 mittauselimeltä 5 saatavan vaikut-:· 25 tavan paineen mittaussignaalin suodattamiseksi sykkeen aiheuttaman oskilloi- van AC-osuuden poissuodattamiseksi. Mittauselin 5 suorittaa esimerkiksi paine-jännite -muunnoksen, ja vahvistin 210 tällöin on jännitevahvistin. Suodatin 211 puolestaan on alipäästösuodatin, jonka ylärajataajuus on edullisimmin n. 1-5 Hz.

Eräässä toteutusmuodossa lisäksi järjestely käsittää A/D-muuntimen 30 212 suodatetun vaikuttavan paineen signaalin A/D-muuntamiseksi. Mikäli käy-: tetään induktiivista kytkentää 101,102 vaikuttavaa painetta mittaavan mittauseli- men 5 mittaaman signaalin siirtämiseksi tulkintayksikölle 9, silloin järjestely lisäksi käsittää modulaattorin 213 tai muun signaalimuokkainosan 213, joka muokkaa A/D-muunnettua signaalia esimerkiksi taajuusmoduloiduksi signaaliksi 35 tai muuksi sellaiseksi signaaliksi, joka voidaan syöttää induktiivisen kytkennän käsittämälle lähetinyksikölle 101. Signaalimuokkainosa 213 voi olla esimerkiksi 14 103758 pulssinleveysmodulaattori tai taajuusmodulaattori. Lohkot 212 ja 213 yhdessä muodostavat signaalimuokkaimen 215, jonka tehtävänä on muokata signaali lä-hetyskelpoiseen muotoon lähetinelintä 101 varten. Mainittakoon, että yhteys 101-102 voisi olla vaihtoehtoisesti esimerkiksi optinen.

5 Mainitut osat 210-213 ja 101 ovat edullisimmin samaa kokonaisuutta kuin missä mittauselin 5 ja paineenmuodostaja 1 ovat. Menetelmässä on siis edullisimmin sellainen vaihe, jossa vaikuttavan paineen mittaussignaalia suodattimena 211 suodatetaan sykkeen aiheuttaman oskilloivan AC-osuuden pois-suodattamiseksi. Kyseisessä edullisessa toteutusmuodossa tällöin systolisen 10 paineen PSYS ja diastolisen paineen PDIAS määrityksessä käytetään vaikuttavan paineen mittaussignaalin suodatuksella esiin saatua mittaussignaalin suodatettua vaikuttavaa painetta, jonka sisältämä informaatio siirretään tulkinta-yksikölle 9. Edullisimmin siten, että ennen vaikuttavan paineen mittaussignaalin suodatusta suoritetaan vaikuttavan paineen mittaussignaalin vahvistaminen 15 vahvistimella 210, ja suodatuksen jälkeen suoritetaan A/D-muunnos A/D-muun-timella 212. Näin ollen edullisessa toteutusmuodossa ratkaisu on sellainen, että systolisen paineen PSYS ja diastolisen paineen PDIAS määrityksessä käytetään A/D-muunnoksen jälkeistä vaikuttavan paineen signaalia, josta tulkinta-yksikkö 9 laskee esille verenpaineen arvot mittauselimen 5 mittaussignaalista 20 käyttäen osoittimena valtimoa mittaavan mittausanturin 7 signaalia. Paineen-muodostajan 1 eli mansetin 1 yhteydessä olevan mittauselimen 5 mittaaman vaikuttavan paineen suodatuksesta saatu osuus siis on se vaikuttava paine, josta valtimon painepulssin mittausanturi 7 "osoittaa" verenpaineen arvot. AC-osuuden poissuodatuksella ja siten siis suodatetun vaikuttavan paineen käytöllä :· 25 saavutetaan häiriöttömämpi vaikuttavan paineen mittaustulos, koska vaikutta vaan paineeseen AC-oskillointia aiheuttavan sydämen sykkeen vaikutus mansettiin saadaan suodatuksella eliminoitua.

Edellä useissa eri yhteyksissä esitetty magneettinen induktiivinen kytkentä perustuu suuruudeltaan muuttuvan virran syöttämiseen lähetinelimen 30 käämiin, joka synnyttää suuruudeltaan muuttuvan magneettikentän, joka vastaanotetaan toisella käämillä eli vastaanotinelimen käämillä. Magneettinen induktiivinen kytkentä on kannettavissa pienikokoisissa laitteissa käyttökelpoinen pienen tehonkulutuksensa vuoksi. Erityisen käyttökelpoinen induktiivinen kytkentä on kuvioiden 1 ja 3 mukaisissa ranneketyyppisissä versioissa.

• 15 103758

Edellä esitetyt keksinnön edulliset toteutusmuodot ja muut yksityiskohtaisemmin esitetyt menetelmän ja mittausjärjestelyn piirteet korostavat pe-ruskeksinnöllä esille tulevia etuja.

Vaikka keksintöä on edellä selostettu viitaten oheisten piirustusten 5 mukaiseen esimerkkiin, on selvää, ettei keksintö ole rajoittunut siihen, vaan sitä voidaan muunnella monin tavoin oheisten patenttivaatimusten esittämän keksinnöllisen ajatuksen puitteissa.

Claims (51)

1. Menetelmä verenpaineen mittaukseen, jossa menetelmässä mit-tauskohteeseen kuten ihmisen raajaan tai muuhun mittauskohteeseen puristus-kohdassa (A) paineenmuodostajalla (1) kohdistetaan muuttuvaa puristavaa vai-5 kutiavaa painetta, ja samanaikaisesti mitataan toisesta kohdasta (B) muuttuvan vaikuttavan paineen vaikutusta valtimoon, ja joka mainittu toinen kohta (B) on sellainen kohta, joka on kauempana sydämestä eli lähempänä ääreisverenkierron päätekohtaa kuin puristuskohta (A) johon vaikuttavaa painetta kohdistetaan, ja jossa menetelmässä suoritetaan diastolisen paineen määritys, 10 tunnettu siitä, että puristuskohdassa (A) mittauskohteeseen vai kuttavan ja suuruudeltaan muuttuvan vaikuttavan paineen mitattu mittausarvo siirretään sellaiselle tutkintayksikölle (9), jolle myös syötetään mainitusta toisesta kohdasta (B) mitattava muuttuvan vaikuttavan paineen vaikutuksen mittaamiseksi mitattava mittausanturilla (7) mitattava sydämen aikaansaama painepulssi, 15 ja että tutkintayksikössä (9) verenpaineenmittauksen diastolinen paine (PDIAS) määritetään mittauselimen (5) mittaaman sellaisen vaikuttavan paineen perusteella, joka on vaikuttavana paineena silloin, kun mainitun mittausanturin (7) mittaamassa painepulssisignaalissa tutkintayksikkö (9) havaitsee riittävän pitkäaikaisen muutoksen.

2. Menetelmä verenpaineen mittaukseen, jossa menetelmässä mit tauskohteeseen kuten ihmisen raajaan tai muuhun mittauskohteeseen puristus-kohdassa (A) paineenmuodostajalla (1) kohdistetaan muuttuvaa puristavaa vaikuttavaa painetta, ja samanaikaisesti mitataan toisesta kohdasta (B) muuttuvan ·, vaikuttavan paineen vaikutusta valtimoon, ja joka mainittu toinen kohta (B) on 25 sellainen kohta, joka on kauempana sydämestä eli lähempänä ääreisverenkierron päätekohtaa kuin puristuskohta (A), johon vaikuttavaa painetta kohdistetaan, ja jossa menetelmässä suoritetaan systolisen paineen määritys, tunnettu siitä, että puristuskohdassa (A) mittauskohteeseen vaikuttavan ja suuruudeltaan muuttuvan vaikuttavan paineen mitattu mittausarvo 30 siirretään sellaiselle tulkintayksikölle (9), jolle myös syötetään mainitusta toisesta kohdasta (B) mitattava muuttuvan vaikuttavan paineen vaikutuksen mittaamiseksi mitattava mittausanturilla (7) mitattava sydämen aikaansaama painepulssi, ja että tulkintayksikössä verenpaineenmittauksen systolinen paine (PSYS) määritetään sellaisen vaikuttavan paineen perusteella, joka on vaikuttavana painee-35 na silloin, kun painepulssia mittaavan mainitun mittausanturin (7) mittaamassa * 17 103758 painepulssisignaalissa tutkintayksikkö havaitsee riittävän pitkäaikaisen muutoksen.

3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen menetelmä, t u n n e 11 u siitä, että menetelmässä käytettävän muuttuvan vaikuttavan paineen mittauksen 5 ja painepulssin mittauksen perusteella muodostetaan painepulssin mittaustieto vaikuttavan paineen funktiona, jonka mainitun funktion perusteella systolinen paine ja/tai diastolinen paine määritellään tulkintayksikössä.

4. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että mainittu muuttuva vaikuttava paine on nouseva vaikuttava paine, ja 10 että verenpaineen mittaus suoritetaan silloin, kun vaikuttavaa painetta nostetaan.

5. Patenttivaatimuksen 4 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että nousevan vaikuttavan paineen aikana tehdyssä mittauksessa diastolisen paineen määrittäminen suoritetaan sen suuruisen vaikuttavan paineen perus- 15 teella, jonka suuruinen vaikuttava paine vallitsee silloin, kun painepulssin mittauksessa havaitaan että painepulssin suuruus alkaa aleta.

6. Patenttivaatimuksen 4 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että nousevan vaikuttavan paineen aikana tehdyssä mittauksessa systolisen paineen määrittäminen suoritetaan sen suuruisen vaikuttavan paineen perus- 20 teella, jonka suuruinen vaikuttava paine vallitsee silloin, kun painepulssin mittauksessa havaitaan, että painepulssin suuruuden aleneminen päättyy.

7. Patenttivaatimuksen 5 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että nousevan vaikuttavan paineen aikana tehdyssä mittauksessa diastolisen paineen määrittäminen suoritetaan sen suuruisen vaikuttavan paineen pe- 25 rusteella, jonka suuruinen vaikuttava paine vallitsee silloin, kun painepulssin mittauksessa havaitaan, että painepulssin olennaisesti vakiosuuruinen arvo alkaa olennaisesti suoraan lineaarisella tavalla aleta.

8. Patenttivaatimuksen 6 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että systolisen paineen määrittäminen suoritetaan sen suuruisen vaikuttavan 30 paineen perusteella, jonka suuruinen vaikuttava paine vallitsee silloin, kun pai-·: nepulssin mittauksessa havaitaan, että olennaisesti suoraan lineaarisesti laske van painepulssin suuruuden aleneminen päättyy ja saavuttaa olennaisesti nollaa vastaavaan minimiarvonsa.

9. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen menetelmä, tunnettu 35 siitä, että mainittu muuttuva vaikuttava paine on laskeva vaikuttava paine, ja että verenpaineen mittaus suoritetaan silloin, kun vaikuttavaa painetta lasketaan. 18 103758

10. Patenttivaatimuksen 9 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että laskevan vaikuttavan paineen aikana tehdyssä mittauksessa systolisen paineen määrittäminen suoritetaan sen suuruisen vaikuttavan paineen perusteella, jonka suuruinen vaikuttava paine vallitsee silloin, kun painepulssin mittauksessa 5 havaitaan, että painepulssin suuruus alkaa kasvaa.

11. Patenttivaatimuksen 9 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että laskevan vaikuttavan paineen aikana tehdyssä mittauksessa diastolisen paineen määrittäminen suoritetaan sen suuruisen vaikuttavan paineen perusteella, jonka suuruinen vaikuttava paine vallitsee silloin, kun painepulssin mitta- 10 uksessa havaitaan, että painepulssin suuruuden kasvaminen päättyy.

12. Patenttivaatimuksen 10 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että laskevan vaikuttavan paineen aikana tehdyssä mittauksessa systolisen paineen määrittäminen suoritetaan sen suuruisen vaikuttavan paineen perusteella, jonka suuruinen vaikuttava paine vallitsee silloin, kun painepulssin mittauksessa 15 havaitaan, että painepulssin suuruus alkaa olennaisesti nollaa vastaavasta mi-nimisuuruisesta arvostaan kasvamaan.

13. Patenttivaatimuksen 11 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että diastolisen paineen määrittäminen suoritetaan sen suuruisen vaikuttavan paineen perusteella, jonka suuruinen vaikuttava paine vallitsee silloin, kun pai- 20 nepulssin mittauksessa havaitaan, että painepulssin suuruuden kasvaminen päättyy ja saavuttaa vakiosuuruisen arvon.

14. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että painepulssin mittaus suoritetaan rannevaltimon alueelta.

15. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen menetelmä, tunnettu 25 siitä, että painepulssin mittaus tehdään monikanavamittauksena.

16. Patenttivaatimuksen 15 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että painepulssin mittaus tehdään rivianturilla.

16 103758

17. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että vaikuttavan paineen mittausarvon sisältävä mittaussignaali siirretään 30 ranneketyyppiselle mainitulle tulkintayksikölle, joka tulkintayksikkö on myös jär-.· jestetty suorittamaan käsittämänsä tai tulkintayksikköön muutoin yhteydessä olevan mainitun painepulssin mittausanturin avulla painepulssin mittaus.

18. Patenttivaatimuksen 1,2 tai 17 mukainen menetelmä, tunnet-t u siitä, että vaikuttavan paineen mitatun mittausarvon siirto tulkintayksikölle 35 suoritetaan langattomana telemetrisenä siirtona magneettisen induktiivisen kytkennän avulla. 19 103758

19. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että mittausanturin (7) mittaamaa painepulssisignaalia vahvistetaan ja suodatetaan, jonka jälkeen suoritetaan A/D-muunnos.

20. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen menetelmä, tunnettu 5 siitä, että vaikuttavan paineen mittaussignaalia suodatetaan sykkeen aiheuttaman oskilloivan AC-osuuden poissuodattamiseksi suodatetun vaikuttavan paineen mittaussignaalin muodostamiseksi.

21. Patenttivaatimuksen 20 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että systolisen paineen ja/tai diastolisen paineen määrityksessä käytetään suo- 10 datettua vaikuttavan paineen mittaussignaalia.

22. Patenttivaatimuksen 20 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että ennen vaikuttavan paineen mittaussignaalin suodatusta suoritetaan vaikuttavan paineen mittaussignaalin vahvistaminen, ja suodatuksen jälkeen suoritetaan signaalimuunnos vaikuttavan paineen suodatetun mittaussignaalin muok- 15 kaamiseksi lähetyskelpoiseen muotoon, ja että mainitussa signaalimuunnokses-sa edullisimmin suoritetaan A/D-muunnos ja sen jälkeinen modulointi.

23. Patenttivaatimuksen 1 ja 2 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että menetelmässä suoritetaan sekä diastolisen että systolisen paineen määritys, ja että painepulssia mittaavalla mittausanturilla havainnoitava paine- 20 pulssin mainittu riittävän pitkäkestoinen muutos on diastoliselle paineelle toisentyyppinen kuin systoliselle paineelle.

24. Patenttivaatimuksen 1 ja 2 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että painepulssin mittaus mittausanturilla (7) suoritetaan vähintään niin kaukaa paineenmuodostajasta kuin minne paineenmuodostajan painevärähte- 25 lyn ulottuma-alue ulottuu.

25. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että painepulssin mittaus tehdään mittausanturilla, joka on ainakin mittaus-teknistoiminnallisesti irti paineenmuodostajasta.

26. Patenttivaatimuksen 1, 2 tai 25 mukainen menetelmä, tunnet- 30 tu siitä, että painepulssin mittaus tehdään mittausanturilla, joka on fyysisesti irti ,· paineenmuodostajasta.

27. Patenttivaatimuksen 24 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että paineenmuodostajana käytetään paineistettavaa painemansettia.

28. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen menetelmä, tunnettu 35 siitä, että mittausanturi mittaa painepulssin amplitudia, taajuutta tai vaihetta. 20 103758

29. Mittausjärjestely verenpaineen mittaukseen, joka käsittää pai-neenmuodostajan (1), jolla mittauskohteeseen kuten ihmisen raajaan (3) tai muuhun vastaavaan mittauskohteeseen synnytetään puristava vaikuttava paine, ja joka järjestely käsittää mittauselimen (5) vaikuttavan paineen mittaamiseksi, ja 5 joka järjestely lisäksi käsittää tulkintavälineen (9, 9a) diastolisen paineen (PDIAS) määrittämiseen, ja joka järjestely käsittää mittausanturin (7), jolla samanaikaisesti toisesta kohdasta (B) mitataan muuttuvan vaikuttavan paineen vaikutusta valtimoon, ja joka mainittu toinen kohta (B) on sellainen kohta, joka on kauempana sydämestä eli lähempänä ääreisverenkierron päätekohtaa kuin 10 puristuskohta (A), johon vaikuttavaa painetta kohdistetaan, tunnettu siitä, että mainittu toisesta kohdasta (B) mittaava muuttuvan vaikuttavan paineen vaikutusta mittaava mittausanturi (7) on sydämen lyönnin aikaansaamaa painepulssia mittaava mittausanturi (7), joka on kytketty sellaiseen mainittuun tulkintayksikköön (9), johon on kytketty myös vaikut-15 tavan paineen mittausarvon kertova mittaussignaali, ja että tutkintayksikkö on järjestetty suorittamaan diastolisen paineen määritys sellaisen vaikuttavan paineen perusteella, joka on vaikuttavana paineena kun valtimoa mittaavan mittausanturin (7) mittaamassa painepulssisignaalissa tulkintayksikkö (9) havaitsee diastoliselle paineelle ominaisen muutoksen.

30. Mittausjärjestely verenpaineen mittaukseen, joka käsittää pai- neenmuodostajan (1), jolla mittauskohteeseen kuten ihmisen raajaan (3) tai muuhun vastaavaan mittauskohteeseen synnytetään puristava vaikuttava paine, ja joka järjestely käsittää mittauselimen (5) vaikuttavan paineen mittaamiseksi, ja joka järjestely lisäksi käsittää tulkintavälineen (9, 9a) systolisen paineen (PSYS) 25 määrittämiseen, ja joka järjestely käsittää mittausanturin (7), jolla samanaikaisesti toisesta kohdasta (B) mitataan muuttuvan vaikuttavan paineen vaikutusta valtimoon, ja joka mainittu toinen kohta (B) on sellainen kohta, joka on kauempana sydämestä eli lähempänä ääreisverenkierron päätekohtaa kuin puristuskohta (A), johon vaikuttavaa painetta kohdistetaan, 30 tunnettu siitä, että mainittu toisesta kohdasta (B) mittaava muuttuvan vaikuttavan paineen vaikutusta mittaava mittausanturi (7) on sydämen lyönnin aikaansaamaa painepulssia mittaava mittausanturi (7), joka on kytketty sellaiseen mainittuun tulkintayksikköön (9), johon on kytketty myös vaikuttavan paineen mittausarvon kertova mittaussignaali, ja että tulkintayksikkö on 35 järjestetty suorittamaan systolisen paineen määritys sellaisen vaikuttavan paineen perusteella, joka on vaikuttavana paineena, kun valtimoa mittaavan mitta- 21 103758 usanturin (7) mittaamassa painepulssisignaalissa tulkintayksikkö (9) havaitsee systoliselle paineelle ominaisen muutoksen.

31. Patenttivaatimuksen 29 tai 30 mukainen järjestely, tunnettu siitä, että mainittu tulkintayksikkö (9) on ranneketyyppinen tai muunlainen yk- 5 sikkö, joka käsittää mainitun, valtimoa mittaavan painepulssin mittausanturin (7).

32. Patenttivaatimuksen 29 tai 30 mukainen järjestely, tunnettu siitä, että mainittu tulkintayksikkö (9) on ranneketyyppinen tai muunlainen yksikkö, joka on langattomassa yhteydessä (22, 32) tai langallisessa yhteydessä (21, 31) mainittuun valtimoa mittaavaan painepulssin mittausanturiin (7).

33. Patenttivaatimuksen 29 tai 30 mukainen järjestely, tunnettu siitä, että painepulssin mittausanturi (7) on monikanavainen anturi.

34. Patenttivaatimuksen 30 mukainen järjestely, tunnettu siitä, että painepulssin mittausanturi (7) on monikanavainen rivianturi.

35. Patenttivaatimuksen 29 tai 30 mukainen järjestely, tunnettu 15 siitä, että vaikuttavan paineen mitatun mittausarvon siirtämiseksi tulkintayksikölle (9) järjestely käsittää vaikuttavan paineen mittauselimeltä (5) syöttötiedon saavan langattoman lähetinelimen (101) ja tulkintayksikössä (9) langattoman vas-taanotinelimen (102).

36. Patenttivaatimuksen 29, 30 tai 35 mukainen järjestely, tunnet-20 t u siitä, että vaikuttavan paineen mitatun mittausarvon siirtämiseksi tulkintayksikölle (9) järjestely käsittää langattoman telemetrisen magneettisen induktiivisen kytkennän (101, 102, 105), joka käsittää vaikuttavan paineen mittaus-elimeltä (5) syöttötiedon saavan lähetinelimen (101) ja tulkintayksikössä (9) vas-taanotinelimen (102).

37. Patenttivaatimuksen 29 tai 30 mukainen järjestely, tunnettu siitä, että järjestely käsittää vahvistimen (110) ja suodattimen (111) mittausanturin (7) mittaaman painepulssisignaalin vahvistamiseksi ja suodattamiseksi, ja A/D-muuntimen (112) suodatuksen jälkeisen A/D-muunnoksen suorittamiseksi.

38. Patenttivaatimuksen 29 tai 30 mukainen järjestely, tunnettu 30 siitä, että järjestely käsittää suodattimen (211) vaikuttavan paineen mittaussignaalin suodattamiseksi oskilloivan AC-osuuden poissuodattamiseksi suodatetun vaikuttavan paineen mittaussignaalin muodostamiseksi.

39. Patenttivaatimuksen 38 mukainen järjestely, tunnettu siitä, että ennen AC-osuuden poissuodattavaa suodatinta (211) järjestely käsittää 35 vahvistimen (210) vaikuttavan paineen mittaussignaalin vahvistamiseksi. 22 103758

40. Patenttivaatimuksen 38 mukainen järjestely, tunnettu siitä, että AC-osuuden poissuodattava suodatin (211) on alipäästösuodatin.

41. Patenttivaatimuksen 40 mukainen järjestely, tunnettu siitä, että alipäästösuodattimen (211) ylärajataajuus on välillä 1-5 Hz.

42. Patenttivaatimuksen 35 ja 38 mukainen järjestely, tunnettu siitä, että järjestely käsittää signaalimuokkaimen (215) vaikuttavan paineen suodatetun signaalin muokkaamiseksi lähetinelimelle sopivaan muotoon ennen signaalin kytkemistä lähetinelimelle (101).

43. Patenttivaatimuksen 42 mukainen järjestely, tunnettu siitä, 10 että signaalimuokkain (215) käsittää signaalimuokkainosan (213).

44. Patenttivaatimuksen 43 mukainen järjestely, t u n n e 11 u siitä, että signaalimuokkainosa (213) on modulaattori kuten pulssileveysmodulaattori, taajuusmodulaattori tai muu modulaattori.

45. Patenttivaatimuksen 43 mukainen järjestely, tunnettu siitä, 15 että signaalimuokkain (215) käsittää signaalimuokkainosaa (213) edeltävän A/D- muuntimen (212) vaikuttavan paineen suodatetun mittaussignaalin A/D-muuntamiseksi.

46. Patenttivaatimuksen 29 ja 30 mukainen järjestely, tunnettu siitä, että mittausjärjestely on järjestetty suorittamaan sekä diastolisen että sys- 20 tolisen paineen määritys.

47. Patenttivaatimuksen 43 mukainen järjestely, tunnettu siitä, että diastolisen ja systolisen paineen määritys suoritetaan yhteisillä määritysvä-lineillä (5, 7, 9, 901-907).

48. Patenttivaatimuksen 29 tai 30 mukainen järjestely, tunnettu 25 siitä, että paineenmuodostajana käytetään paineistettavaa painemansettia.

49. Patenttivaatimuksen 29 tai 30 mukainen, tunnettu siitä, että painepulssin mittaus mittausanturilla (7) suoritetaan vähintään niin kaukaa pai-neenmuodostajasta kuin minne paineenmuodostajan painevärähtelyn ulottuma-alue ulottuu.

50. Patenttivaatimuksen 29 tai 30 mukainen järjestely tunnettu siitä, että painepulssin mittaus tehdään mittausanturilla, joka on ainakin mittaus-teknistoiminnallisesti erillään paineenmuodostajasta.

51. Patenttivaatimuksen 29 tai 30 mukainen järjestely, tunnettu siitä, että painepulssin mittaus tehdään mittausanturilla, joka on fyysisesti irti 35 paineenmuodostajasta. « 23 103758