FI95596B - Puhdistava lisäaine kankaissa olevien tahrojen valkaisemiseksi - Google Patents

Description

95596

Puhdistava lisäaine kankaissa olevien tahrojen valkaisemi-seksi 5 Esillä oleva keksintö koskee puhdistavaa lisäainetta kankaissa olevien tahrojen vaikaisemiseksi, joka sisältää entsyymijärjestelmän, joka kykenee aikaansaamaan valkaisuvaiku-tuksen kankaaseen pesuprosessin aikana, puhdistusainekoos-tumusta, joka sisältää puhdistavan lisäaineen ja prosessia 10 kankaiden valkaisemiseksi käsittelemällä kankaita entsyymillä, joka aikaansaa valkaisuvaikutuksen.

On tunnettua käyttää valkaisuaineita pesuprosesseissa ja puhdistusainekoostumusten aineosina. Siksi valkaisuaineita 15 sisällytetään tai myydään suurimmassa osassa kaupallisesti saatavia puhdistusainekoostumuksia. Perinteisesti tärkeät valkaisuaineet, jotka on sisällytetty puhdistusainekoostu-muksiin, ovat yhdisteitä, jotka toimivat vetyperoksidin esiasteina pesuprosessin aikana. Perboraatit ja perkarbonaatit 20 ovat tärkeimmät esimerkit yhdisteistä, joita käytetään puhdistavina lisäaineina ja jotka aikaansaavat valkaisuvaikutuksen tällä tavalla. Tällä hetkellä ei tunneta perboraatin ja perkarbonaatin yksityiskohtaista valkaisumekanismia, mutta yleisesti oletetaan, että vetyperoksidi muuttaa kankaan 25 tahriintumisen aiheuttaneet väriaineet värittömiksi materi-; aaleiksi hapetuksen avulla ja että väriaineiden osittaista hapetusta voi tapahtua niiden suorasta vuorovaikutuksesta perboraatin tai perkarbonaatin kanssa. 1 2 3 4 5 6

Vaikka nämä perinteiset valkaisujärjestelmät toimivat melko 2 tyydyttävästi monessa tapuksessa ja ovat laajasti hyväksy- 3 • tyt, on vuosien kuluessa tehty useita yrityksiä parantaa 4 niiden tehokkuutta. Eräs tärkeä päämäärä on ollut aikaansaa 5 da valkaisujärjestelmiä, joka toimivat alhaisissa lämpöti- 6 loissa ja jotka ovat yleisesti tehokkaampia kuin perinteiset järjestelmät. Tärkeä päämäärä on ollut myös kehittää järjestelmiä hyödyntämään paremmin puhdistuainekoostumukseen si-.· säilytettyjä tai muulla tavoin kankaiden valkaisua varten 2 95596 käytettyjä valkaisuaineita. Muiden seikkojen ohella tätä kehitystä jouduttaneet käyttäjän toive suorittaa pesu alhaisissa lämpötiloissa, jotka eivät ole optimaalisia perinteisten valkaisujärjestelmien toiminnalle, joissa optimaalinen 5 toimintalämpötila on vähintään 60°C, ja ympäristönsuojelulliset näkökohdat, koska ympäristöön vapautuu suuria määriä valkaisuaineita, joita on lisätty ylimäärin pesuainekoostu-mukseen riittävän valkaisun saavuttamiseksi, mutta joita ei täysin käytetä pesuprosessin aikana.

10 Näiden yritysten yhteydessä parannetun valkaisujärjestelmän kehittämiseksi on suurta huomiota kohdistettu mahdollisuuteen luoda vetyperoksidin avulla sen perinteisistä esiasteista, kuten perboraatista ja perkarbonaatista, pesun ajak-15 si voimakas ja tehokas valkaisuyhdiste. Tällaisten suuntaviivojen onnistunut esimerkki on TAED:hen (tetra-asetyyli-etyleenidiamiiniin) perustuva järjestelmä, jota nykyisin käytetään laajasti pesuainekoostumuksissa (vrt. esimerkiksi Second World Conference on Detergents. A.R. Baldwin (ed.), 20 American Oil Chemists' Society, 1987, sivut 177-180).

On yllättäen havaittu mahdolliseksi lisätä pesuprosessin aikana vetyperoksidin valkaisutehoa käyttämällä entsyymiryh-mää, joka käyttää vetyperoksidia orgaanisten tai epäorgaa-25 nisten aineiden hapetussubstraattina (tällaisia entsyymejä kutsutaan tavallisesti peroksidaaseiksi).

Vastaavasti esillä oleva keksintö koskee puhdistavaa lisäainetta, joka kykenee käynnistämään valkaisuvaikutuksen kan-30 kaaseen ja sisältää entsyymin, jolla on peroksidaasivaiku- tus. Keksinnön mukainen puhdistava lisäaine sisältää myös : vetyperoksidia tai vetyperoksidin edeltäjää, edullisesti perboraattia tai perkarbonaattia. Esillä olevassa yhteydessä termin "entsyymi, joka tuo esiin peroksidaasivaikutuksen" 35 ymmärretään kohdistuvan entsyymiin, joka toimii samalla tavoin kuin peroksidaasi ja sitä käytetään tekstissä tässä merkityksessä.

ii «a t nm i iia ’ : i 3 95596

Alalla on hyvin tunnettua (vrt. esimerkiksi B.C. Saunders et ai., Peroxidase. London, 1964, s. 10 alkaen), että peroksi-daasit vaikuttavat erilaisiin amino- ja fenoliyhdisteisiin aiheuttaen värinmuodostusta. Täten on pidettävä yllättävänä, 5 että peroksidaasit voivat aikaansaada myös väriaineiden valkaisun. Vaikkakaan mekanismia, joka ohjaa peroksidaasien kykyä vaikuttaa kankaissa olevien tahrojen, joita aiheuttavat tällaiset väriaineet, valkaisuun, ei ole vielä selvitetty, uskotaan nykyisin, että nämä entsyymit vaikuttavat vä-10 hentämällä vetyperoksidia (substraatti l) ja hapettamalla tahran väriainetta (substraatti 2), muodostamalla siten väritöntä ainetta ja vastaavasti poistamalla tahran kankaasta. Tämä reaktio on esitetty alla reaktiokaavassa 1.

15 Reaktiokaava 1: donori (substraatti 2) + -> hapettunut donori + 2H20

Koska peroksidaasi tavallisesti osoittaa affiniteettiä tah-20 rassa olevia väriaineita kohtaan, jotka toimivat entsyymin substraatteina (tyypillisesti nämä ovat luonnollisia väriaineita kuten erilaisia polyfenoleja), valkaisu kohdistuu tahroihin, mistä syystä käyttämällä valkaisuun peroksidaasia . saavutetaan tehokkaampi vetyperoksidin hyväksikäyttö kuin 25 perinteisillä valkaisumenetelmillä, joissa täytyy olla muka-na ylimäärin vetyperoksidia, jotta saavutetaan riittävä val-kaisuvaikutus.

Tämä implikoi sitä, että voi olla mahdollista käyttämällä 30 keksinnön mukaista puhdistavaa lisäainetta kankaan tahrojen valkaisuun, vähentää vetyperoksidin tai sen edeltäjän määrää : ί lisäaineessa tai lisäainetta sisältävässä puhdistusainekoos- tumuksessa ja silti aikaansaada tyydyttävä valkaisuvaikutus. Näin ympäristönkuormitusta, so. ympäristöön pääsevän käyttä-35 mättömän valkaisuaineen määrää, voidaan vähentää kun käytetään valkaisuun keksinnön mukaista puhdistavaa lisäainetta. Lisäksi pienempi määrä vetyperoksidia riittää tehokkaan valkaisun saavuttamiseksi, ja puhdistusainekoostulituksen, joka 4 95596 sisältää tällaista valkaisuainetta (esimerkiksi puhdistusaine-entsyymien tehokkuus pyrkii huonontumaan kun käytetään suurta määrää valkaisuainetta) kokonaistehokkuus voi parantua.

5

Lisäksi arvellaan, että peroksidaaseja, jotka on tarkoin määrätty erityistä värjäävän aineen luokkaa varten (esim. betaliinit, karotiinit, flavonoidit jne.), voidaan käyttää erityistarkoituksiin, kun taas peroksideja, joilla on vähem-10 män tarkoin määrätty tarkoitus (so. ne vaikuttavat useihin luonnollisiin värjääviin aineisiin) voidaan käyttää yksilöi-mättömämpään entsyymivalkaisuun.

On aikaisemmin raportoitu, että peroksidaasit voivat poistaa 15 tiettyjen pigmenttien väriä (vrt. esimerkiksi W. Schreiber, Biochem. Biophys. Res. Commun. 63 (2), 1975, sivut 509-514, jossa selostetaan 3-hydroksiflavonin purkamista piparjuuri-peroksidaasilla; A. Ben Aziz, Phvtochemistrv 10. 1971, sivut 1445-1452, jossa selostetaan karotiinin valkaisua peroksi-20 daasilla; ja B.P. Wasserman, J. Food Sei. 49. 1984, sivut 536-538, jossa selostetaan betaliinin värinpoistoa piparjuu-riperoksidaasilla). Nämä julkaisut kuvaavat kaikki testausmenetelmiä, jolloin kyseistä pigmenttiä hapetetaan entsyy-miliuoksella. Niinpä ne eivät mitenkään indikoi sitä, että 25 peroksidaasit voivat olla tehokkaita tavallisten kankaaseen kuivuneiden tahrojen valkaisemiseksi, jolloin väriaine(aineet) voi (voivat) absorboitua kankaaseen tai absorboitua osittain kankaan kuituihin niin että ne ovat vaikeammin ent-syymitoiminnolla saavutettavia, ja/tai jossa kankaassa ilma-30 kehän happi on voinut hapettaa väriaineet niin että on voinut muodostua, itse asiassa, toinen väriaine kuin se mikä : oli kyseisessä väriaineliuoksessa.

. ·

Ben Aziz et ai. ja Wasserman et ai. mainitsevat karotiinin 35 ja vastaavasti betaliinin peroksidaasivalkaisutoiminnon ongelmaksi, jos näitä pigmenttejä käytetään ruokaväriaineina, joka ongelma täytyy ehkäistä sisällyttämällä kyseiseen ruoka-aineeseen hapettumisenestoainetta. Siten he ovat sitä : . 1*1 MM I-. 4 «· 5 95596 mieltä, että näiden pigmenttien peroksidaasiavusteisella valkaisulla ei ole sinällään käytännöllistä merkitystä.

Toisaalta on ehdotettu paperisellun valkaisua peroksidaasien 5 avulla, vrt. esimerkiksi US 4 690 895.

Peroksidaaseja, joita voidaan käyttää esillä olevassa tarkoituksessa puhdistavina lisäaineina, voidaan eristää ja niitä voidaan tuottaa kasvien avulla (esim. piparjuuriperok-10 sidaasi) tai mikro-organismien kuten basidiomysiittien, sienien, aktinomysiittien tai bakteerien avulla. Eräisiin edullisiin mikro-organismeihin kuuluvat Fusarium-la~iit. etenkin Fusarium oxysporum. Streptomvces-lai it. etenkin Streptomyces thermoviolaceus tai Streptomvces viridosporus. Pseudomonas-15 lajit, edullisesti Pseudomonas putidä tai Pseudomonas fluo-rescens, Coprinus-lajit, etenkin Coprinus cinereus. Coprinus macrorhizus tai Coprinus cinereus f. microsporus. Streptoverticillium- lai it. etenkin Streptoverticillium verticillium ssp. verticillium. Bacillus-lajit, etenkin Bacillus stearot-20 hermophilus. ja Coriolus-laiit. edullisesti Coriolus versicolor. Phanerochaete-lai it. etenkin Phanerochaete chrvsospo-rium.

Edullisten lajien erityisiä esimerkkejä ovat Coprinus cine-25 reus f. microporus IFO 8371, Coprinus cinereus IFO 30114,

Pseudomonas fluorescens NRRL B-ll, Streptoverticillium verticillium ssp. verticillium IFO 13864, Streptomvces thermoviolaceus CBS 278.66, Streptomvces viridosporus. ATCC 39115, Streptomyces badius ATCC 39117, Streptomvces phaeochromo-30 genes NRRL B-3559, Pseudomonas pvrrocinia ATCC 15958, Fusarium oxysporum DSM 2672 ja Bacillus stearothermophilus ATCC : 12978.

Muita potentiaalisesti hyödyllisiä peroksidaaseja on luetel-35 tu edellä mainitussa teoksessa B.C. Saunders et ai., sivut 41-43.

6 95596

Erityisen edullisia peroksidaaseja ovat ne, jotka ovat aktiivisia pesuliuoksen tyypillisellä pH-arvolla, so. pH-ar-volla 6,5-10,5, edullisesti 6,5-9,5, ja edullisimmin 7,5- 9,5. Tarkemmin ottaen kiinnostavat peroksidaasit esillä ole-5 vassa tarkoituksessa ovat ne, joilla on ainakin 25 % niiden optimaalisesta aktiviteetista (so. aktiviteetista optimaalisella pH-arvolla) näillä pH:n alueilla, esim. niin kuin on määritelty ABTS analyysillä, joka on selostettu jäljempänä esimerkissä 1. Tällaisia peroksidaaseja voidaan eristää suo-10 datuksen avulla peroksidaasin tuottamiseksi alkalofiilisistä mikro-organismeista, esim. jäljempänä esimerkissä 1 selostetun ABTS analyysin avulla.

Muita edullisia peroksidaaseja ovat ne, jotka antavat hyvän 15 lämpöstabiliteetin, etenkin ne, joissa on 20 minuutin jälkeen 40 °C:ssa jäljellä ainakin 25 % alkuaktiviteetista, ja hyvän stabiliteetin tavallisesti käytettyjä pesuainekompo-nentteja, etenkin ei-ionisia, kationisia tai anionisia pin-ta-aktiivisia pesuaineita, pesuaineen muodostusaineita, fos-20 faatteja jne. vastaan; etenkin edullisia ovat ne, jotka säilyttävät ainakin 25 % alkuaktiviteetistaan sen jälkeen kun ne ovat olleet 20 minuutin ajan alttiina tällaisille pesuaineen ainesosille. 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 fi sh : iiiii i t ! a· ! :

Menetelmiä keksinnön mukaisesti käytettävien entsyymien 2

·· tuottamiseksi on alalla selostettu, vrt. esimerkiksi FEBS

3

Letters 1625. 173(1), Applied and Environmental Microbiol 4 ogy. helmik. 1985, sivut 273-278, Applied Microbiol. Biotec- 5 nol. 26. 1987, sivut 158-163, Biotechnology Letters 9(5).

6 1987, sivut 357-360, Nature 326. 2 helmik. 1987, FEBS Let 7 ters 4270. 2£!(2), s. 321.

8 • · 9

Toisen ryhmän käyttökelpoisia peroksidaaseja muodostavat 10 ligniinit: nämä entsyymit, jotka kehittävät voimakkaan pe- 11 roksidaasiaktiviteetin, edistävät ligniinin (esim. puusta) pilkkoutumista ja niitä tuotetaan useiden puunjuurisienien avulla. Niitä on aikaisemmin ehdotettu käytettäväksi pape-risellun valkaisuun (vrt. esim. US-4 690 895). Lisäksi hyö- * 7 95596 dyllisiä peroksidaaseja ovat haloperoksidaasit, kuten kloro-ja bromoperoksidaasit, koska ne kykenevät hapettamaan halo-ni-ioneja typohaloneiksi, jotka ovat voimakkaita valkaisuai- neita, sen sijaan ne eivät kykene hapettamaan orgaanisia 5 yhdisteitä.

Peroksidaasi voi vielä olla sellainen, joka on tuotettavissa menetelmällä, johon sisältyy isäntäsolun viljely, jota on muutettu uudelleen yhdistetyllä DNA-vektorilla, jossa on 10 DNA-sarja, joka koodaa mainitun peroksidaasin, sekä DNA-sar-jat, jotka koodaavat toiminnot, jotka mahdollistavat perok-sidaasia koodaavan DNA sarjan kasvattamisen, viljelysväliai-neessa olosuhteissa, jotka mahdollistavat peroksidaasin kasvattamisen ja peroksidaasin talteenoton viljelystä.

15

Bakteerisolujen muunnos voidaan suorittaa perinteisten menetelmien mukaisesti, esim. niin kuin on selostettu julkaisussa T. Maniatis et ai., Molecular Cloning: A Laboratory Manual . Cold Springs Harbor, 1982.

20

Sopivien DNA-sarjojen suodatus ja vektorien konstruointi voidaan suorittaa myös tavanomaisten toimenpiteiden avulla, vrt. edellä mainittu teos T. Maniatis et ai.

25 Muutetun isäntäsolun viljelyyn käytettävä väliaine voi olla mitä tahansa perinteistä väliainetta, joka sopii kyseisten isäntäsolujen kasvattamiseen. Nimenomainen peroksidaasi voidaan sopivasti panna viljelyväliaineeseen ja se voidaan ottaa sieltä talteen tunnettuja toimenpiteitä käyttäen, joihin 30 kuuluvat solujen erottaminen väliaineesta sentrifugoinnin tai suodatuksen avulla, väliaineen proteiinipitoisten komponenttien saostaminen suolan, kuten ammoniumsulfaatin, avulla, mitä seuraavat kromatografiset toimenpiteet, kuten ioninvaihtokromatografia, affiniteettikromatografia tai vas-3 5 taava.

Kankaan tahrojen valkaisuun vaadittavan vetyperoksidin mää-: rän vähentämismahdollisuuden vuoksi käyttämällä edellä se- 8 95596 lostetun kaltaista peroksidaasia on mahdollista hyödyntää entsyymiprosessia vetyperoksidin muodostamista varten, millä ei ole aikaisemmin ollut mitään teknistä mielenkiintoa johtuen vaikeuksista synnyttää riittäviä määriä vetyperoksidia.

5 Niinpä keksinnön mukainen puhdistava lisäaine voi lisäksi sisältää entsyymisen järjestelmän (so. entsyymin ja kasvualustan sitä varten), joka kykenee tuottamaan vetyperoksidia.

10 Eräs tällainen vetyperoksidia tuottavien järjestelmien kategoria sisältää oksidaasia, joka kykenee muuntamaan moleku-laarista happea ja epäorgaanista substraattia vetyperoksidiksi ja vastaavasti hapetetuksi substraatiksi. Sellaisinaan nämä entsyymit eivät sovellu eikä niillä ole käyttöä tah-15 raisten kankaiden valkaisussa, koska ne tuottavat liian vähäisessä määrin vetyperoksidia, mutta niitä voidaan käyttää parantamaan keksinnön mukaista puhdistavaa lisäainetta, koska peroksidaasin mukanaolo varmistaa tuotetun vetyperoksidin tehokkaan hyväksikäytön, kuten edellä on osoitettu.

20

Edullisia oksidaaseja ovat ne, jotka vaikuttavat halpoihin ja jo saatavilla oleviin substraatteihin, joita voidaan mukavasti sisällyttää puhdistusainekoostumuksiin. Esimerkiksi tällainen substraatti on glukoosi, jota voidaan käyttää ve-25 typeroksidin tuottamiseen glukoosioksidaasin avulla. Muita *' sopivia oksidaaseja ovat uraattioksidaasi, galaktoosioksi- ♦ \ daasi, alkoholioksidaasi, amiinioksidaasi, aminohappo-oksi-daasi jä kolesterolioksidaasi. 1 2 3 4 5 6

Keksinnön mukainen puhdistava lisäaine on sopivaa pölyämät 2 tömänä granulaattina, nesteenä, etenkin stabiilina nesteenä, 3 ♦♦ tai suojattuna entsyyminä. Pölyämätöntä granulaattia voidaan 4 tuottaa, esim. niin kuin on kuvattu julkaisuissa US-4 106 5 991 ja 4 661 452 (kumpikin Novo Industri A/S:n nimissä), ja 6 se voidaan päällystää alalla tunnettujen menetelmien avulla. Neste-entsyymi valmisteet voidaan stabiloida, esimerkiksi, lisäämällä polyolia, kuten propyleeniglykolia, sokeria tai ; sokerialkoholia, maitohappoa tai boorihappoa yleisesti tun- 9 95596 nettujen menetelmien mukaisesti. Muitakin entsyymin stabi-lointimenetelmiä tunnetaan alalla. Suojattuja entsyymejä voidaan valmistaa menetelmällä, joka on esitetty julkaisussa EP 238 216.

5

Puhdistavaan lisäaineeseen voi lisäksi kuulua yksi tai useampi muukin entsyymi, kuten proteaasi, lipaasi tai amylaasi, joita on perinteisesti sisällytetty puhdistaviin lisäaineisiin.

10

Vielä erään aspektin mukaan esillä oleva keksintö liittyy pesuainekoostumukseen, joka sisältää entsyymiä, jolla on peroksidaasiaktiviteetti, sekä vetyperoksidia tai sen kasvualustaa, edullisesti perboraattia tai perkarbonaattia. Näitä 15 ja muita komponentteja (esim. oksidaasia ja substraattia sitä varten), jotka ovat olennaisia ja/tai edullisia tahraisen kankaan valkaistumisen saavuttamiseksi, voidaan lisätä pesuainekoostumukseen erikseen tai ne voidaan sisällyttää edellä kuvatun kaltaista muotoa olevaan puhdistavaan lisäai-20 neeseen.

Keksinnön mukaiset pesuainekoostumukset sisältävät lisäksi pinta-aktiivisia aineita, jotka voivat olla anionista, ei-ionista, kationista, amfoteerista tai kahtaisionista tyyppiä 25 sekä tällaisten pinta-aktiivisten ainetyyppien sekoituksia.

. Tyypillisiä esimerkkejä anionisista pinta-aktiivisista ai neista ovat lineaariset alkyylibentseenisulfonaatit (LAS), alfaolefiinisulfonaatit (AOS), alkoholietoksisulfaatit (AES) ja luonnollisten rasvahappojen alkaliset metallisuolat.

30

Keksinnön mukaiset pesuainekoostumukset voivat sisältää mui-: takin puhdistavia aineosia, joita alalla tunnetaan, esim.

muodostusaineita, korroosionestoaineita, erotusaineita, uu-delleensaostumisenestoaineita, hajusteita, entsyymistabi-35 lisaattoreita, jne.

% 95596 10 Tällä hetkellä oletetaan, että keksinnön mukainen pesuaine-koostumus voi sisältää peroksidaasia määrän, joka vastaa 0,1-100 mg peroksidaasia yhtä litraa pesuaineliuosta kohden.

5 Keksinnön mukainen pesuainekoostumus voidaan formuloida mihin tahansa sopivaan muotoon, esim. jauheeksi tai nesteeksi. Entsyymi voidaan stabiloida pesuainenesteessä sisällyttämällä siihen kuten edellä todettiin entsyymistabilisaattoreita. Nestepesuaineet voivat sisältää lisäksi stabiloituja vetype-10 roksidin edeltäjiä. Tavallisesti pesuainekoostumusliuoksen pH on 7-12 ja joissain tapauksissa 7,0-10,5. Muitakin puhdistavia entsyymejä, kuten proteaaseja, lipaaseja tai amy-laaseja voidaan sisällyttää keksinnön mukaiseen pesuaine-koostumukseen joko erikseen tai, kuten edellä on selostettu, 15 yhdistetyssä lisäaineessa.

Esillä olevaa keksintöä voidaan käyttää kankaan valkaisemi-seksi, johon kuuluu kankaan käsittely edellä kuvatun kaltaisella puhdistavalla lisäaineella tai pesuainekoostumuksella. 20 Keksintö soveltuu myös valkaisuprosessiin, jossa kangas käsitellään entsyymillä, joka tuo esiin peroksidaasiaktivitee-tin vetyperoksidin tai sen edeltäjän ollessa mukana, vaihtoehtoisesti oksidaasin tai oksidaasin substraatin ollessa mukana. Kuten edellä on todettu, prosessi sopii erityisen 25 hyvin tahrojen valkaisuun, joita ovat aiheuttaneet luonnol-. liset väriaineet, esim. polyfenolit, joita löytyy esim. he delmämehusta, viinistä, teestä ja vastaavista. Valkaisukä-sittelyn voi sopivasti kohdistaa liotus-, pesu- ja huuhtelu-prosessiin. Oletetaan, että puhdistavaa lisäainetta tai pe-30 suainetta voidaan käyttää myös tekstiilien valkaisuun, esim. niiden valmistuksen aikana.

( « .»

Keksintöä havainnollistetaan lisäksi seuraavilla esimerkeillä, joita ei ole tarkoitettu millään tavoin keksinnön piiriä 35 rajoittaviksi.

ä u 95596 i

Esimerkki 1

Puuvillaisiin neuleisiin, joita oli liattu homogeenisesti makeuttamattomalla mustaherukkamehulla, kohdistettiin mallin mukainen pesukäsittely järjestelmän piparjuuriperoksidaasi + 5 vetyperoksidi valkaisuvaikutuksen arvioimiseksi. Määrällä 10 mmol l'1 H202 (vastaa n. 1,6 g natriumperboraattia per litra pesuliuosta), havaittiin edulliseksi piparjuuriperoksidaasin (Boehringer-Mannheim) annostukseksi 5 mg/1.

10 Koeolosuhteet olivat: pesuliuos: 0,01 M booraksia, joka oli asetettu pHrhon 7,5 fosfori-hapolla.

15 Pesukäsittelyn kesto: 30 min

Lämpötila: 25°C

tekstiili/liuos-suhde: 10 g/1

Valkaisuvaikutuksen arviointi: Pestyt neuleet huuhdeltiin 20 suoloista puhdistetulla vedellä, sitten ne kuivattiin yön yli pimeässä, minkä jälkeen mitattiin remissio aallonpituusalueelta 400-700 nm Datacolor Elrephometer 2000:11a.

Seuraava taulukko esittää saavutetut suhteelliset puhdistu-25 vuusarvot, itse puhdistuvuusfunktion määrittää kaava puhdistuvuus = R(liattu.pesty) - Rdiattu.ei pesty) R(likaamaton,ei pesty) - R(liattu, ei pesty) 1 jossa R ilmaisee remissiota. Vertailukäsittely tehtiin boo-raksiliuoksella kuten edellä, mutta ilman mitään valkaisua.

• Tulokset käsittelystä 10 mmol Γ1 H202:lla ilman peroksidaasia on esitetty vertailun vuoksi.

12 95596

Aallonpituus (nm) delta-puhdistuvuus suhteessa ei-valkaisupesuun (%) H202 yksin H202 + peroksidaasi 5 _ 400 1,2 3,3 420 1,4 3,4 440 1,8 3,4 460 2,3 3,6 10 480 2,5 3,6 500 2,6 3,5 520 2,7 3,6 540 2,9 3,9 560 3,4 4,5 15 580 4,0 5,4 600 5,3 7,3 620 7,8 10,6 640 10,6 14,7 660 13,6 18,7 20 680 15,4 20,3 700 17,4 23,0

Suhteellinen entsyymiaktiviteetti analysoitiin ennen ja jälkeen pesukoetta tavanomaisella tekniikalla (joka on selos-25 tettu julkaisussa R.E. Childs ja W.G. Bardsley, Biochem. J.

145. 1975, sivut 93-103), johon sisältyy ABTS:n H202-hapetus pHrssa 7,5, seuranta arvolla 418 nm (ABTS = 2,2'-atsino-bis-(3-etyylibentstiatsoliini-6-sulfonihappo), jota toimittaa Boehringer-Mannheim diammoniumsuolana). Pesun jälkeen akti-30 viteetti oli 70 % alkuaktiviteetista.

Esimerkki 2

Puuvillaisiin neuleisiin, jotka oli liattu homogeenisesti makeuttamattomalla mustaherukkamehulla, punaviinillä ja 35 teellä, kohdistettiin mallin mukainen pesukäsittely järjestelmän piparjuuriperoksidaasi/H202 valkaisuvaikutuksen arvioimiseksi .

il . »»·) mi M l i 4-o» . i ia 95596

Koeolosuhteet olivat:

Pesuliuos: 0,05 M natriumfosfaattipuskuria, jonka pH = 7,5, preparoituna veden kanssa, 5 jonka kovuus vastasi 1,6 mM Ca2+

Pesun kesto: 60 min

Lämpötila: 24°C

Valkaisuaine: H202, annosmäärä 10 mM

Entsyymi: Sigma P-8125 -piparjuuriperoksidaasi, 10 annosmäärä 2 mg/1 tekstiili/liuos-suhde:10 g/1

Vesijohtovettä käytettiin neuleiden huuhteluun.

15 460 nm:ssä puhdistuvuusarvojen entsyymi+H202-käsittelylle ja yksin H202-käsittelylle havaittiin olevan: puhdistuvuus 2 0 (entsyymi + H202) (HPj yksin) mustaherukka 40,2% 36,8% punaviini 31,1% 27,3% tee 29,7 % 24,6 % 25 likaamaton 80,6 % 75,2 % ·. (Erilaiset neuleet pestiin yhdessä ja niiden joukkoon pan tiin likaamattomia neuleita. Viimeinen rivi taulukossa koskee likaamattomia neuleita).

30

Samanlaisia kokeita suoritettiin pH:n arvolla 8,3 ja kummallakin pH:n arvolla yhdessä anionisen pinta-aktiivisen aineen » * (lineaarinen alkyylibentseenisulfonaatti) ja ei-ionisen pin- ta-aktiivisen aineen kanssa. Mikään näistä muutoksista ei 35 vaikuttanut merkittävästi valkaisuvaikutukseen, ja entsyymin aktiviteetti pesuliuoksessa, tarkasteltuna esimerkissä 1 kuvatun ABTS-analyysin avulla, oli olennaisesti sama kaikissa kokeissa (suhteellinen aktiivisuus +/- 30 %).

40 14 95596

Esimerkki 3

Puuvillaisiin neuleisiin, joita oli liattu homogeenisesti punajuurimehulla, kohdistettiin useita mallin mukaisia pesu-käsittelyjä järjestelmän H202 + peroksidaasi, joka on peräi-5 s in Coprinus macrorhizus'ista + H202, valkaisuvaikutuksen arvioimiseksi.

Koeolosuhteet olivat: 10 Pesuliuos: 0,05 M kaliumfosfaattipuskuria (ks.

jäljempänä), jonka pH oli asetettu arvoon 7,0

Pesunkesto: vaihteleva, kuten jäljempänä esitetään

Lämpötila: 24°C

15 Tekstiili/liuos-suhde:11 g/1 Vetyperoksidi: 0,2 iriM

Entsyymi: 20 mg/1 Coprinus macrorhizusista pe räisin olevaa peroksidaasia (Chemical Dynamics Corporation, New Jersey, 20 U.S., prod. no. 70-9590-00).

Valkaisuvaikutuksen arviointi: määritettiin niin kuin on selostettu esimerkissä 2.

25 Tulokset olivat seuraavat: puhdistuvuus (entsyymi + H202) (H202 yksin) 30 460 nm 600 nm 460 nm 600 nm (1) Pesu 70 min 75,2 % 81,9 % 75,9 % 75,7 % i (2) Pesu 15 min 61,8 % 72,6 % 57,9 % 68,3 % (3) Pesu 1 min 48,5 % 63,3 % 45,2 % 59,4 % 35 (4) Pesu 1 min 51,0 % 63,6 % 48,8 % 57,2 %

Kokeessa (1), pesu suoritettiin yli yön kestäneen liotuksen jälkeen. Kokeissa (2) ja (3), puskuriliuos preparoitiin ve-‘ den kanssa, jonka kovuus oli 1,6 mM Ca2+, (l):ssa ja (4):ssa 40 puskuri tehtiin suoloista puhdistetun veden kanssa.

Claims (10)

95596

1. Puhdistava lisäaine kankaissa olevien tahrojen valkaise-miseksi, tunnettu siitä, että siihen kuuluu, (a) entsyymi, joka tuo esiin peroksidaasiaktiviteetin, joka 5 entsyymi on ei-pölyävän granulaatin, nesteen, etenkin stabiloidun nesteen, muodossa tai suojattu entsyymi, ja (b) vetyperoksidia, vetyperoksidin edeltäjää tai entsyymi -nen järjestelmä, jolla on synnytettävissä vetyperoksidia.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen puhdistava lisäaine, tun nettu siitä, että peroksidaasi on jokin mikro-organismilla, esim. bakteereilla, sienillä, aktinomysiitillä tai basidio-mysiitillä, tuotettavissa oleva peroksidaasi.

3. Patenttivaatimuksen 1 mukainen puhdistava lisäaine, tun nettu siitä, että peroksidaasi on kasvialkuperää.

4. Jonkin patenttivaatimuksen 1-3 mukainen puhdistava lisäaine, tunnettu siitä, että peroksidaasi on aktiivinen pH:11a 20 6,5-10,5, edullisesti 6,5-9,5, ja edullisimmin 7,5-9,5.

5. Patenttivaatimuksen 1 mukainen puhdistava lisäaine, tunnettu siitä, että vetyperoksidin edeltäjä on perboraatti tai perkarbonaatti. 25

6. Pesuainekoostumus, tunnettu siitä, että siihen kuuluu jonkin patenttivaatimuksen 1-5 mukaista puhdistavaa lisäainetta.

7. Pesuainekoostumus, tunnettu siitä, että siihen kuuluu (a) entsyymi, joka tuo esiin peroksidaasiaktiviteetin ja : (b) vetyperoksidia, vetyperoksidin edeltäjää tai entsyyminen järjestelmä, jolla on synnytettävissä vetyperoksidia. 1

8. Patenttivaatimuksen 7 mukainen pesuainekoostumus, tun nettu siitä, että vetyperoksidin edeltäjä on perboraatti tai perkarbonaatti. 95596

9. Menetelmä kankaissa olevien tahrojen valkaisemiseksi, tunnettu siitä, että siinä kangasta käsitellään jonkin patenttivaatimuksen 1-5 mukaisella puhdistavalla lisäaineella tai patenttivaatimuksen 6 tai 7 mukaisella pesuainekoostu- 5 muksella.

10. Patenttivaatimuksen 9 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että kankaan käsittely hoidetaan liotus-, pesu- tai huuhteluprosessissa. 10