FI94464C - Laite kahden vastakkaisen hiomapinnan välisen etäisyyden mittaamiseksi - Google Patents

Description

94464

Laite kahden vastakkaisen hiomapinnan välisen etäisyyden mittaamiseksi

Keksintö koskee laitetta kahden sellaisen hiomapin-5 nan välisen etäisyyden mittaamiseksi, joista ainakin toinen on tehty ferromagneettisesta materiaalista. Keksintö pohjautuu magneettikenttien käyttämiseen etäisyyden määrityksissä ja soveltuu erityisesti niihin tilanteisiin, joissa toinen pinta kuluu käytössä toiseen pintaan nähden.

10 Keksintöä sovelletaan lähinnä sellaisiin koneisiin, joissa on tärkeää, että kahden toisiinsa nähden liikkuvan metallipinnan välillä on tietty välys. Esimerkiksi kartio-venttiileissä tai syöttölaitteissa, joita käytetään sellu-loosateollisuudessa (esimerkiksi pyörivissä taskusyöttö-15 laitteissa suur- ja/tai pienpainejärjestelmää varten käsiteltäessä puuhake yhtäjaksoisesti selluloosamassaksi, esimerkiksi niissä järjestelmissä, joita Kamyr A.B., Karlstad, Ruotsi tai Kamyr, Inc., Glens Falls, New York myyvät) taskurakenteinen pyörivä tulppa on yleensä kartiomainen ja 20 sopii vastaavaan kartiomaiseen aukkoon kiinteässä kotelossa. Tällaisiin syöttölaitteisiin kohdistuu noin 1-15 baarin paine ja tällöin on välttämätöntä, että roottorin ja kotelon välinen etäisyys pidetään miniminä, niin että kiehuvan nesteen liiallinen vuotaminen vältetään mainitun ’ 25 välyksen ollessa kuitenkin riittävän suuri, niin ettei toisiinsa nähden liikkuvan roottorin ja kotelon välille synny metallikosketusta. Käsiteltävää keksintöä soveltamalla ja käyttämällä tiettyä ohjausjärjestelmää tällaisen syöttölaitteen roottorin tulppa voidaan säätää automaatti-30 sesti akselin suunnassa, niin että päästään haluttuihin tuloksiin, säästetään huomattavasti kustannuksia ja saadaan teknisiä etuja.

Keksintöä voidaan soveltaa myös muilla teollisuuden aloilla esimerkiksi silloin, kun joudutaan mittaamaan liu-35 kulaakerien välys ja myös muihin tehtäviin selluloosateol- 94464 2 lisuudessa sekä mitattaessa erilaisten hiomakoneiden välys ja muissa vastaavissa tapauksissa. Esimerkiksi selluloosa-ja paperiteollisuudessa käytetään raffinöörejä (ne tunnetaan myös defibraattoreina) raa'an selluloosamateriaalin, 5 esimerkiksi puuhakkeen, jauhamiseen massaksi käyttämällä normaalisti kiinteää hiomapintaa ja pyörivää hiomapintaa, jotka voivat olla joko kartiomaisia tai tasaisia. Jauhettava raaka-aine menee näiden vastakkaisten pintojen väliin. Tällaisissa raffinööreissä on välttämätöntä, että 10 hiomapintojen välinen aukko pidetään tietyn kokoisena (mikä voi olla vain millimetrin murto-osa) ja lisäksi on välttämätöntä, että tämä aukko mitataan ja säädetään tarkasti laitteen ollessa toiminnassa huomioimalla tällöin hiomapintojen mahdollinen kuluminen. Pinnat ovat useimmis-15 sa tapauksissa karkeita ja niissä on tietyksi kuvioksi muodostetut hiomaosat ja pintojen välistä tilaa on tietysti valvottava, niin että hiomaosat eivät kosketa toisiinsa. On toivottavaa, että hiomapintoja valvotaan automaattisesti, jolloin niiden välinen etäisyys pysyy optimaa-20 lisena.

Aikaisemmin on tehty useita ehdotuksia magneettisen vastuksen käyttämisestä muuntimen ja sen lähelle sijoitetun ferromagneettisen esineen välillä etäisyyden mittaamista varten, kuten US-patentissa 4 387 339 esitetään.

25 Tällaisissa laitteissa, kun magneettikenttä muodos tetaan tasavirralla, mittauksen tarkkuus kärsii usein lämpötilan vaihteluista johtuen (koska ne vaikuttavat ferromagneettisen materiaalin läpäisevyyteen). Muut aikaisemmat menetelmät perustuvat sellaisen muuntimen käyttöön, joka 30 synnyttää vaihtovirtamagneettikentän, joka muodostaa pyör- revirtoja sähköä johtavassa esineessä. Pyörrevirta vaih-telee muuntimen ja asianomaisen esineen välisen etäisyyden mukaan. Nämä mittaustavat eivät ole välttämättä täysin tarkkoja, koska ne voivat häiriintyä esineen ominaisvas-35 tuksen vaihteluista sekä esineen ja muuntimen välissä ole- • · 3 94464 vasta aineesta johtuen.

Lisää ongelmia syntyy, kun muuntimia käytetään sellaisissa olosuhteissa, jotka haittaavat niiden moitteetonta toimintaa. Esimerkiksi magneettikäämit eivät saa toi-5 miakseen moitteettomasti olla alttiina mittausaukon syövyttävälle ympäristölle, esimerkiksi selluloosamassalle, joka on aukossa vastakkaisten, toisiinsa nähden pyörivien hiomapintojen välissä. Kun käämit joutuvat alttiiksi vedelle, kemikaaleille, kohonneelle lämpötilalle ja paine-10 vaihteluille, muuntimen moitteeton toiminta häiriintyy. Tällaisessa ympäristössä muuntimiin kohdistuu siis erilaisia lisärasituksia. Esimerkiksi muuntimen ympärillä oleva ja sitä suojaava materiaali ei saa oikosulkea magneettikenttää ja se on tehtävä sellaisista materiaaleista, jotka 15 ovat mekaanisesti lujia ja kemiallisesti kestäviä laitteen työlämpötiloissa ja -paineissa.

Lisäksi syntyy vaikeuksia käytettäessä sellaisia sydämiä, jotka on tehty mieluimmin erittäin läpäisevästä magneettisesta materiaalista ja joiden pinnat ovat vält-20 tämättä alttiina suurelle paineelle ja korkealle lämpötilalle sekä kemiallisesti syövyttävälle ympäristölle. Vaikka onkin toivottavaa, että muuntimien sydämet ovat hyvän läpäisevyyden omaavia materiaaleja, on myös välttämätöntä, etteivät tällaiset materiaalit mainittuun ympäristöön jou-25 tuessaan syövy eivätkä kulu hiomapinnan normaalista kulumisesta poikkeavalla tavalla. Muuten kuluminen voi aiheuttaa mahdollisesti vääriä mittauksia aukossa.

Käsiteltävän keksinnön mukaan on vastakkaisten, toisiinsa nähden liikkuvien pintojen välisen etäisyyden 30 mittaamiseksi kehitetty laite, joka minimoi tai eliminoi ne edellä mainitut haitat ja epäkohdat, jotka liittyvät aikaisempiin mittauslaitteisiin. Käsiteltävää keksintöä sovellettaessa on muodostettu ensimmäinen ja toinen pinta, joista ainakin toinen pinta on valmistettu magneettisesta 35 materiaalista, ts. ferromagneettisesta materiaalista. En- 94464 4 simmäisessä pinnassa on muunnin ja siinä on sydän, jonka ympärillä on ensimmäinen käämi. Sydämen tangot päättyvät suunnilleen samalle kohdalle ensimmäisen pinnan kanssa ja ovat tietyllä etäisyydellä toisesta pinnasta, jolloin mai-5 nittujen pintojen väliin muodostuu tietty aukko. Ensimmäiseen käämiin syötetyt sähkövirrat saavat aikaan magneettikentän sydämessä, tangoissa, aukossa ja toisessa pinnassa kentän voimakkuuden ollessa pintojen välisen etäisyyden funktio. Toinen sydämessä oleva käämi synnyttää sähkösig-10 naalin, joka on verrannollinen kentän voimakkuuteen. Tällä tavoin ensimmäisen ja toisen pinnan välistä aukkoa voidaan tarkkailla jatkuvasti.

Käsiteltävällä keksinnöllä minimoidaan tai eliminoidaan ne ongelmat, jotka liittyvät magneettikentän oi-15 kosulkumahdollisuuteen, ensimmäiselle käämille ja saunalla muuntimelle saadaan sellainen ympäristö, joka on riittävän luja ja kemiallisesti kestävä työympäristön haittavaikutusten eliminoimiseksi, ts. suurille paineille ja korkeille tyälämpötiloille, esimerkiksi 150 - 180°C, selluloosa-20 massan jauhamiseen tarkoitetussa raffinöörissä. Tätä varten muunnin on sijoitettu ruostumattomasta teräksestä valmistettuun koteloon, joka on puolestaan pantu syvennykseen, joka on muodostettu ensimmäisen pinnan käsittävään ensimmäiseen osaan. Kotelo on tehty ruostumattomasta te-25 räksestä, niin että sähkönjohtavuus pysyy alhaisena. Koska magneettikenttä on vaihtovirtakenttä, ruostumatonta terästä oleva kotelo rajaa kotelon magneettikentän lukuun ottamatta sitä, että kenttä menee tankojen läpi, aukon kautta ja toisen pinnan käsittävän toisen osan magneettiseen ma-30 teriaaliin.

Käsiteltävän keksinnön toisen näkökohdan mukaan ja sen varmistamiseksi, että muunnin mittaa tarkasti toisiinsa nähden pyörivien pintojen välisen aukon pintojen kuluttua, käsiteltävällä keksinnöllä on saatu aikaan tangot, 35 jotka suuntautuvat ulos ruostumattomasta teräksestä vai- • · 5 94464 mistetusta kotelosta ja päättyvät samalle kohdalle ensimmäisen pinnan kanssa. Käsiteltävän keksinnön mukaan sydän on tehty segmentteinä, jolloin tankokappaleet tehdään samasta materiaalista kuin ensimmäinen pinta tai muusta mag-5 neettisesta materiaalista, jolla on sama ominaisvastus.

Näin ollen takojen ollessa erittäin kulumiskestävää materiaalia ensimmäistä pintaa vastaavalla tavalla ja niiden ollessa pienemmän magneettisen läpäisevyyden omaavaa materiaalia, ne on yhdistetty sydämeen hyvin pienellä välyk-10 sellä. Tällä tavoin magneettikenttä menee suhteellisen alhaisen läpäisevyyden omaavan materiaalin läpi vain hyvin lyhyellä matkalla. Magneettikenttä ei siis huonone mitenkään sellaisella tavalla, joka heikentää mittausta. Tästä rakenteesta johtuen tangot kuluvat yhtä nopeasti kuin nii-15 den ympärillä oleva ensimmäisen pinnan materiaali, jolloin aukkoa voidaan valvoa yhtäjaksoisesti ja tarkasti.

Keksinnön erään muun rakennemuodon mukaan toinen käämi synnyttää sähkösignaalin, joka on verrannollinen kentän voimakkuuteen ja ohjaa tämän vuoksi aukon kokoa.

20 Aukon koko voidaan säätää mekaanisilla laitteilla sähkö-signaalin perusteella. Käsiteltävän keksinnön erään rakennemuodon mukaan vahvistin säätää virran, joka syötetään ensimmäiseen käämiin, niin että toiseen käämiin saadaan vaihtovirtajännite, jolla on vakio amplitudi, jolloin en-’ 25 simmäiseen käämiin syötetyn virran arvo on verrannollinen kentän voimakkuuteen ja tästä johtuen aukon kokoon. Ensimmäiseen käämiin syötetyn sähkövirran ohjaus synnyttää siis signaalin, joka käyttää mekaanisia laitteita, aukon säätämiseksi tarvittaessa.

30 Käsiteltävän keksinnön päätavoitteena on siis saada aikaan uusi ja parannettu laite vastakkaisten pintojen välisen aukon koon määrittämiseksi elektromagneettista tekniikkaa soveltamalla. Keksinnön mukaiselle laitteelle on tunnusomaista se, mitä jäljempänä olevissa patenttivaati-35 muksissa on esitetty. Keksinnön muut tavoitteet ja edut 94464 6 käyvät selville lähemmin seuraavasta selityksestä ja piirustuksista.

Kuvio 1 on kaavio käsiteltävän keksinnön mukaan konstruoidusta laitteesta kahden vastakkaisen, toisiinsa 5 nähden liikkuvna pinnan välisen etäisyyden mittaamiseksi, kuvio 2 on päätykuva toisesta hiomapinnasta ja esittää tanko-osia, jotka tulevat muuntimen kotelon kannen läpi, ja kuvio 3 on sähkökaavio keksinnön toisen rakenteen 1Ö mukaisesta toisesta sähköpiiristä.

Piirustuksissa esitetään kaksi toisiinsa nähden liikkuvaa osaa 10 ja 12, joissa on vastaavat vastakkaiset pinnat 14 ja 16, joiden välissä on aukko G. Esimerkiksi osa 12 ja hiomapinta 16 voivat muodostaa osan pyörivästä 15 roottorista, jota käytetään raffinöörissä massamateriaalin jauhamiseksi vastakkaisten pintojen 14 ja 16 välissä. Osa 10 ja pinta 14 voivat olla kiinteitä tai pyöriviä. Osaan 10 on tehty syvennys 18 ja tasoupotettu kohdassa 20, niin että se on avonainen hiomapinnan 14 läpi hiomapintaa 16 20 vastapäätä. Syvennykseen 18 on pantu kotelo 22, jossa on sivuseinämät 24, pohja 26 ja kansi 28, muunninta T varten. Kuvion 1 esittämällä tavalla kansi 28 on siirretty taaksepäin osan 10 pinnasta 14 seuraavasta selostuksesta ilmenevistä syistä.

25 Pintojen 14 ja 16 sekä kannen 28 ja pinnan 16 vä linen aukko voidaan täyttää tietyllä aineella, joka on selluloosateollisuudessa tavallisesti hienonnettua sellu-loosamateriaalia olevaa paperimassaseosta, joka joutuu verrattain suuriin paineisiin ja korkeisiin lämpötiloihin.

30 Muunnin T on sijoitettu koteloon 22 ja siinä on sydän 30, jonka ympärille on tehty ensimmäinen käämi 32. Johtimet 35 on yhdistetty käämiin 32 ja vaihtovirtalähtee-seen, jolla on sopiva taajuus, muuntimen T magnetoimisek-si. Toinen käämi 34 on pantu sydämen 30 ympärille ja yh-35 distetty asianomaisilla johtimilla 36 elektroniikkayksik- 7 94464 köön 38. Elektroniikkayksikkö 38 voi olla jokin tähän tarkoitukseen sopiva vaihtovirtalähde, joka syöttää virtaa johtoja 35 pitkin muuntimeen T ja muodostaa ilmaisimen, joka reagoi johtimista 36 tulevaan jännitteeseen, niin 5 että syntyy signaali, joka on verrannollinen pintojen 14 ja 16 väliseen rakoon, ts. verrannollinen näiden pintojen kulumiseen.

Käsiteltävän keksinnön eräs tärkeä piirre on, että muunnin T suojataan ympäristövaikutuksilta, nimenomaan 10 jauhettavan materiaalin suurilta paineilta ja korkeilta lämpötiloilta ja lisäksi on huomioitava myös sen mekaaniset ja kemialliset syöpymisominaisuudet. Tätä varten muunnin T on suljettu kokonaan koteloon 22 tankokappaleiden PI, P2 ja P3 suuntautuessa kannen 28 läpi pintaan 16. Näin 15 ollen muunnin T on eristetty tankokappaleita lukuunottamatta hiomapintojen 14 ja 16 välissä olevista materiaaleista.

Muuntimen T sijoittaminen koteloon on erittäin edullista myös sähkömagneettisuuden kannalta. Toisin sa-20 noen on tärkeää, että muuntimen T muodostama magneettikenttä suuntautuu sydäntä pitkin tankokappaleiden läpi, aukon kohdalle ja vastakkaisen pinnan 16 ja osan 12 mag-neettimateriaaliin eikä joudu oikosulkuun sen ympärillä , olevan materiaalin vaikutuksesta. Kotelo on tämän vuoksi * 25 tehty ruostumattomasta teräksestä, ts. alle 2 x 106 S/m (Siemens/m) ja rajaa magneettikentän pääasiassa itsensä kohdalle ja vastakkaiseen pintaan liittyvään aukkoon. Näin ollen hiiliteräs ja useimmat muut magneettisia ominaisuuksia käsittävät materiaalit ja myös muovimateriaalit 30 eivät ole yleensä edullisia koteloa 22 valmistettaessa.

Käsiteltävän keksinnön mukaan on oleellista, että tankokappaleet kuluvat samalla tavalla kuin jauhettavan materiaalin rajaavat pinnat 14 ja 16. Mikäli tankojen kuluminen poikkeaa pintojen 14 ja 16 kulumismäärästä, syntyy 35 tietty virhe pintojen 14 ja 16 välisen etäisyyden mittaa- • t 94464 8 misessa. Näin ollen tankokappaleet ovat mieluimmin samaa materiaalia kuin hiomapinnat 14 ja 16 tai jotakin muuta sellaista magneettista materiaalia, jonka kulumiskestävyys vastaa pintojen 14 ja 16 kulumiskestävyyttä. Tankokappa-5 leiden kuluminen vastaa siis pintojen 14 ja 16 kulumista.

Tätä varten sydän on jaettu segmentteihin sydämen pääosan ollessa kotelossa 22, joka on erittäin läpäisevää magneettista materiaalia, ts. sen läpäisevyys on suurempi kuin noin 500. Herkästi kuluvat osat, tankokappaleet, on kiin-10 nitetty sydämeen ja suuntautuvat ulos kannesta 28. Näin ollen sydämen runko ei ole alttiina hiomamateriaalin synny ttämi lie suurille paineille eikä myöskään korkeille lämpötiloille, kun sen sijaan tankokappaleet PI, P2 ja P3, jotka tulevat ulos kannesta 28, ovat alttiina tällaiselle 15 ympäristölle. Koska tankokappaleet on tehtävä sellaisesta materiaalista, jonka kulumisominaisuudet vastaavat pintojen 14 ja 16 kulumisominaisuuksia, tällaisella materiaalilla on yleensä pieni magneettinen läpäisevyys. Kuitenkin tangot, jotka on muodostettu erittäin kulumiskestävästä 20 materiaalista, ulottuvat vain niin lyhyelle matkalle, että ne voivat tulla ulos kannen 28 läpi, joten niiden päät ovat samalla kohdalla pinnan 14 kanssa. Magneettikenttä tulee tämän vuoksi lyhyellä matkalla tankokappaleiden läpi.

25 Laitetta käytettäessä vaihtovirta syötetään joh doilla 35 muuntimen T ensimmäiseen käämiin 32, niin että muodostuu magneettikenttä, jossa on sydän, tangot, aukko ja hiomapinta ja osa 12. Magneettikentän voimakkuus on tankokappaleen ja pinnan 16 välisen etäisyyden funktio.

30 Näin ollen toisen käämin 34 indusoitu jännite, joka il-r maistaan elektroniikkayksikössä, on verrannollinen hioma- pintojen kulumiseen. Tätä indusoitua jännitettä voidaan käyttää signaalina mekaanisen muuntimen aktivoimiseen, esimerkiksi osan 10 siirtämiseksi aksiaalisesta osaa 12 35 päin tai siitä poispäin ja näin ollen pinnan 16 hiomiseen.

il ' ·«.* «iiti l i i a* « 9 94464

Vaihtoehtoisesti vahvistin voi säätää primaarikää-min syötetyn virran, niin että sekundaarikäämiin saadaan vakioamplitudin omaava vaihtovirtajännite. Näin ollen muutokset syötetyssä virrassa muodostavat pintojen 14 ja 16 5 välisen aukon mittaustoiminnon. Tätä virranmuutosta voidaan käyttää vastaavasti käyttämään mekaanista muunninta, jotta osa 10 saadaan liikkumaan osaa 12 päin ja siitä erilleen ja näin ollen siirtämään hiomapintaa 16.

Tämä jälkimmäinen rakennevaihtoehto esitellään lä-10 hemmin kuviossa 3, jossa vastaavilla osilla on samat viitenumerot, joiden perässä on kuitenkin "a". Kuviossa 3 esitetään normaali suuritehoinen vahvistin 42, jossa on lisätty lähtövirtateho. Invertoimaton sisääntulo U0 on yhdistetty oskillaattoriin 44 ja vahvistimen 42 invertoiva 15 sisääntulo U8 on yhdistetty toiseen käämiin 34a. Johdon 35a kautta kulkeva ensiövirta tulee tällöin säädetyksi automaattisesti, niin että Ug = UQ. Koska U0 on siniaalto, jolla on vakioamplitudi, Ue on siis myös siniaalto, jolla on melkein vakio amplitudi.

20 Vastuksessa 46 syntyy jännite Vlf joka on verrannol linen johdon 37 virtaan. Tämä jännite vahvistetaan vahvistimessa 48 ja tasasuunnataan käyttämällä vaiheilmaisinta 50 ja 52 häiriön poistamiseksi optimaalisesti. Tasasuun-nattu jännite suodatetaan sitten vielä kohdassa 54 ja 25 siirretään ja amplitudi säädetään etäisyyssignaalin synnyttämiseksi.

Laitetta käytettäessä, kun hiomapintojen välinen aukko kapenee, primaarikäämin 32 synnyttämän magneettikentän voimakkuus kasvaa. Sekundaarikäämi 34 reagoi tähän 30 nostamalla jännitettä kohdassa Ua. Jännitteen kasvaessa kohdassa U, johdon 37 virta laskee, niin että myös lähtö-jännite Vr saadaan laskemaan. Tämä jännite Vx on tästä johtuen aukon koon funktio ja sitä käytetään, kun se on ta-sasuunnattu ja suodatettu, mekaanisten laitteiden käyttö-35 voimana, jolloin aukon koko voidaan säätää.

• « I · 94464 10

On siis huomattava, että käsiteltävän keksinnön mukaan on kehitetty yksinkertainen, tehokas ja luotettava laite ja vastaavat menetelmät toisiinsa nähden liikkuvien, vastakkaisten pintojen välisen aukon määrittämiseksi säh-5 kömagneettista tekniikkaa käyttämällä. Vaikka keksintöä onkin edellä havainnollistettu kuvioiden avulla ja sitä on selostettu sen tällä hetkellä käytännöllisimpänä ja suosi-tettavimpana pidetyn rakenteen pohjalta, alan asiantuntijat tietävät, että keksinnön suojapiirin puitteissa siihen 10 voidaan tehdä monia muutoksia mainitun suojapiirin ollessa tulkittu laajimmin oheisissa patenttivaatimuksissa kaikkien vastaavien laitteiden ja menetelmien ottamiseksi huomioon.

il iti t Hiili i t t et !

Claims (8)

11 94464

1. Laite kahden vastakkaisen hiomapinnan (14,16) välisen etäisyyden mittaamiseksi, jotka ovat ensimmäisen 5 ja toisen osan (10,12) vastaavasti kannattamia, joista toinen pinta on muodostettu magneettisesta materiaalista, ja jossa laitteessa on ensimmäisen osan (10) kannattama muunnin (T) jossa on sydän (30), jonka ympärillä on ensimmäinen käämi (32), mainitun sydämen käsittäessä navat 10 (P1,P2,P3), jotka päättyvät tasoon, joka on yhteinen en simmäisen hiomapinnan tason kanssa ja sijaitsee etäisyydellä toisesta hiomapinnasta muodostaen raon (G) niiden välillä; välineet sähkövirran syöttämiseksi (35,38) mainit-15 tuun ensimmäiseen käämiin (32) magneettikentän luomiseksi sydämen, napojen, raon ja toisen pinnan (16) kautta, jonka voimakkuus on pintojen (14,16) välisen etäisyyden funktio, ja mainitun sydämen (30) ympärillä oleva toinen käämi 20 (34), sähkösignaalin tuottamiseksi, joka on verrannollinen kentän voimakkuuteen, tunnettu siitä, että mainitut navat (P1,P2,P3) ja sydän (30) on muodostettu eri materiaaleista siten, että navat (P1,P2,P3) on muodostettu magneettisesta materiaa-25 lista, jolla on olennaisesti sama kulumiskestävyys kuin ensimmäisen hiomapinnan muodostavalla materiaalilla.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen laite, lisäksi tunnettu siitä, että siinä on syvennys (18) mainitun ensimmäisen pinnan (14) läpi, kotelo (22) mainitun 30 sydämen (30) ympärillä ja mainittuun syvennykseen sijoi-tettuna, mainitun kotelon ollessa tehty pienen sähkönjohtavuuden omaavasta materiaalista.

3. Patenttivaatimuksen 2 mukainen laite, lisäksi tunnettu siitä, että mainittu kotelo (22) on tehty 35 ruostumatonta terästä olevasta materiaalista. • · 94464 12

4. Patenttivaatimuksen 1 mukainen laite, lisäksi tunnettu siitä, että mainittu kotelo (22) käsittää kannen (28), joka on siirretty taaksepäin ensimmäisestä pinnasta (14) ja jonka ansiosta navat (P1,P2,P3) suuntau- 5 tuvat ulos kannesta (28) toista pintaa (16) päin.

5. Patenttivaatimuksen 4 mukainen laite, tunnettu siitä, että navat (P1,P2,P3) ovat tankokappa-leita, jotka suuntautuvat ulos kotelossa (22) olevasta sydämestä (30) ja tulevat kannen läpi mainittua toista 10 pintaa päin.

6. Patenttivaatimuksen 1 mukainen laite, lisäksi tunnettu siitä, että siinä on vahvistin (42) mainittuun ensimmäiseen käämiin (32) syötetyn virran säätämiseksi, niin että toiseen käämiin (34) saadaan vaihtovirta- 15 jännite, jonka amplitudi on suunnilleen vakio, jolloin ensimmäiseen käämiin syötetty virta on verrannollinen kentän voimakkuuteen.

7. Patenttivaatimuksen 1 mukainen laite, lisäksi tunnettu siitä, että sydämessä (30) on kolme jal- 20 kaa ja pohja, joka yhdistää jalat toisiinsa, mainitun ensimmäisen (32) ja toisen (34) käämin ollessa kierretty keskimmäisen jalan ympärille ja tankokappale, joka suuntautuu ulos jokaisen jalan mainitusta osasta sen pohjaa . vastapäätä, mainittujen tankokappaleiden ollessa tietyllä * 25 etäisyydellä toisistaan.

8. Patenttivaatimuksen 7 mukainen laite, lisäksi tunnettu siitä, että sydämen (30) keskimmäisen jalan poikkileikkauspinta-ala on sydämen muiden jalkojen poikkileikkauspinta-alaa paljon suurempi. » « 13 94464