FI93560C - Muodostuskudosrakenne paperiarkin uudelleenkastumisen estämiseksi - Google Patents

Description

93560

Muodostuskudosrakenne paperiarkin uudelleenkastu-misen estämiseksi

Esillä olevan keksinnön kohteina ovat paperin-5 valmistusköneissa käytetyt muodostuskudokset.

Paperinvalmistuskoneet ovat sinänsä hyvin tunnettuja. Nykyaikainen paperinvalmistuskone käsittää varsinaisesti laitteen veden poistamiseksi paperin raaka-aineista. Vesi poistetaan peräkkäisessä järjestyksessä koneen kol-10 mesta vaiheesta tai osastosta. Ensimmäisessä eli muodos-tusosastossa raaka-aine kerrostetaan liikkuvalle muodos-tusviiralle ja vesi poistetaan viiran kautta paperiarkin tai -radan muodostamiseksi, jonka kiinteiden ainesten pitoisuus on noin 18-25 painoprosenttia. Muodostettu aine-15 rata siirretään märkäpuristinhuopaosastoon ja johdetaan kulkemaan yhden tai useamman nippipuristimen kautta liikkuvalle puristinhuovalle veden poistamiseksi riittävällä tavalla arkin muodostamista varten. Tämä arkki siirretään paperinvalmistuskoneen kuivatusosastoon.

20 Paperinvalmistuskoneissa käytetään päättömiä hihnoja eri osastoissa arkin tai aineradan siirtoa varten. Eräs hihnamuoto, jota on käytetty laajasti muodostusvii-rana paperinvalmistuskoneen muodostusosastossa, on tehty synteettisten polymeeristen yksikuituisten hartsilankojen 25 monikerroksisena kudoksena. Tällaiset kudokset toimivat yleensä hyvin muodostusosastossa, vaikka tiettyjä rajoituksia onk.in olemassa. Esimerkiksi monikerroksisten kudosten yhteydessä esiintyy pyrkimys paperiarkin kuivien ainesosien vähenemiseen viimeisen koneeseen kohdiste-30 tun tyhjökäsittelykohdan jälkeen juuri ennen arkin siirtoa koneen märkäpuristinosastoon. Tätä kuivien ainesosien vähentymistä kutsutaan "uudelleenkastumiseksi". Teoriassa moninkertaisen kerroksen muodostavat kudokset kuljettavat vettä kudosgeometrian sisällä, jolloin muodos-35 2 93560 tetun paperiarkin ollessa kuljetettuna muodostuskudoksen välityksellä viimeisen tyhjökohdan yli, vesi siirtyy takaisin kuljetettuun arkkiin muodostuskudoksesta.

Keksinnön mukaiset muodostuskudokset minimoivat tai 5 eliminoivat "uudelleenkastumisilmiöt" ja ovat siten edullisia yleisen kuivatustehokkuuden lisäämiseksi paperinvalmis-tuskoneen muodostusosastossa.

Esillä oleva keksintö käsittää parannuksen paperikoneen monikerroksisessa muodostuskudoksessa, tämän 10 kudoksen käsittäessä yläkerroksen kosketusta varten muodostettavan paperiarkin kanssa ja alla olevan kerroksen tämän yläkerroksen tukemiseksi, kummankin sanotun kerroksen käsittäessä yhteenkudotut loimi- ja kudelangat, jolloin sanotun parannuksen yhteydessä sanottu ylä-15 kerros on vesipakoinen ja sanottu alakerros vesiha-kuinen.

Kuvio 1 esittää osittaista kaavamaista perspektiivikuvantoa parannetusta päättömästä Fourd-rinier-hihnasta, joka muodostaa tämän keksinnön mukaisen 20 hihnakudoksen;

Kuvio 2 esittää kaavamaista poikittaista tai Ιοϊτ misuuntaista leikkauskuvantoa parannetun Fourdrinies-kudoksen osasta otettuna pääasiassa kuvion 1 linjaa 2-2 pitkin; 25 Kuvio 3 esittää osaa kudesuuntaisesta leikkaus- kuvannosta otettuna pääasiassa kuvion 2 linjaa 3-3 pitkin;

Kuvio 4 esittää suurennettua osittaista päällys-kuvantoa kuvion 1 mukaisen hihnan muodostavan kudoksen eräästä osasta.

30 Alaan perehtyneet henkilöt ymmärtävät keksinnön suositeltavat sovellutusmuodot lukiessaan' seuraavan selostuksen ja tarkastellessaan oheisia kuviot 1-4 sisältäviä piirustuksia.

Esillä olevan keksinnön mukaisen parannetun Fourd- 35 3 93560 rinier-muodostuskudoksen suositeltavaa sovellutusmuotoa on yleensä merkitty numerolla 10 kuviossa 1, sen sisältäessä ulomman eli pintakerroksen 11 ja sisemmän eli tuki-kerroksen 12, näiden kerrosten ollessa asetettuina pääl-5 lekkäin ja niiden molempien ollessa sopivimmin päättömässä muodossa. Ulomman ja sisemmän kerroksen 11, 12 voidaan sanoa myös muodostavan vastaavasti kudoksen ylä-ja alakerroksen, koska nämä säiekerrokset.11, 12 ovat tällaisessa asennossa muodostuskudoksen suspension vastaan-10 ottavan yläulottuman yhteydessä.

Ainakin ylemmän eli ulomman kerroksen 11 olisi oltava tehtynä suhteellisen hienosilmäisestä kudoksesta ja joka tapauksessa molempien kerrosten 11, 12 olisi oltava tehtyinä vähintään 9% avoimen alueen sisäl-15 tävästä silmäkudoksesta suspensiosta tulevan nesteen helpon poiston mahdollistamiseksi niiden kautta. Ulompi eli päällyskerros 11 on kudottu pääloimilangoista 13 ja kude-langoista 14 ja sisempi eli pohjakerros 12 pääloimilangoista 15 ja kudelangoista 16. Vaikka kumpikin kerros 20 11, 12 on esitetty palttinasidoksen muodossa, niin on selvää, että ne voivat käsittää minkä tahansa muun sopivan sidosrakenteen.

Kudoksen 10 ulompi ja sisempi kerros 11, 12 ovat erillään toisistaan. Kerrokset 11, 12 on kuiten-25 kin liitetty yhteen useiden yhteenpunottujen sideloimi-lankojen 17 välityksellä, jotka kulkevat yleensä yhdensuuntaisesti pääloimilankojen 13, 15 kanssa ja poikittain kudoksen 10 suhteen (kuvio 1). On suositeltavaa, että käytössä on ainakin kaksinkertainen määrä loimilankoja 30 13, 15 kudoksen 10 kussakin vastaavassa kerroksessa side- loimilankoihin 17 verrattuna. On myös suositeltavaa, että sideloimilangat 17 on asetettu kudekohtaisesti erilleen kuvioiden 3 ja 4 mukaisella tavalla esimerkiksi siten, että ulommat ja sisemmät kerrokset 11, 12 voi-35 4 93560 vat siirtyä tai myödätä toistensa suhteen kudosta 10 käytettäessä hihnan peräkkäisten osien liikkuessa yhdessä paperinvalmistuskoneen tukitelojen lieriömäisten pintojen kanssa vähentäen siten hankaavaa vaikutusta, jonka alai-5 seksi sisempi eli pohjakerros 12 voi joutua kitkakos-ketuksen johdosta mainittuihin pintoihin.

Vaihtoehtoisesti voi keksinnön mukainen kudos 10 olla yhtenäinen monikerroksinen rakenne ilman siclelanko-ja. Langat 13, 14 on yhdistetty pohjalankoihin 15,16 . 10 yläkerroksesta tulevan loimilangan 13 välityksellä, joka toisinaan on punottu yhteen kudoksen pohjakerroksen kude-langan 16 kanssa muodostaen siten alalla yleensä tunnetun "nitomakohdan". Koko kudosrakennetta 10 voidaan nimittää tasapintaiseksi monikerroksiseksi kudokseksi. Kudos 10 15 voidaan kutoa tavanomaisilla kangaspuilla yhtenä ainoana toimenpiteenä. Pohjalangat 15, 16 kudotaan ylälankojen 13, 14 ollessa kudottuina suoraan pöhjalankojen 15, 16 yläpuolelle. Molemmat lankajärjestelmät yhdistetään kudonta-toimenpiteen aikana laskemalla yhtä langoista 13 yhteen-20 punomista varten yhden pohjakerroslangan 16 kanssa nitoma-kohtien muodostamiseksi. Nämä molemmat järjestelmät yhdistetään sopivimmin tietyssä järjestyksessä esimerkiksi joKa toisen langan 16 kohdalla vääristämättä ylemmän kerroksen lankapintaa tai alempien lankojen muodostamaa 25 pohjakerrosta.

Esillä olevan keksinnön mukaisesti voidaan parantaa myös muita,alalla tunnettuja monikerroksisia lankakudos-rakenteita.

Kuten kuvioista 2 ja 3 näkyy, on kerrokset 11, 30 12 asetettu erilleen selvyyden vuoksi. On kuitenkin sel vää, että molemmat kerrokset pidetään todellisuudessa kosketuksessa toistensa kansaa sideloimilankojen 17 avulla. Kuten edellä on esitetty, on suositeltavaa, että käytössä on vähäisempi määrä sideloimilankoja 17 Fourdri-35

II

5 93560 nierin hihnakudosta 10 varten sen kerrosten 11,12 sisältämiin loimilankoihin verrattuna. Kuten kuvioista 3 ja 4 näkyy, on käytössä yksi sideloimilanka esimerkiksi kunkin kerroksen kutakin seitsemää pääloimilankaa var- 5 ten. Sideloimilangat 17 voivat myös olla hieman pienempiä kuin ainakin ulomman eli pintakerroksen 11 loimi- ja kudelangat 13, 14 niin haluttaessa. Suositeltavinta on, että sideloimilangat 17 on silmukoitu vuorottelevien kudelankojen 14 päälle ulommassa kerroksessa 11 ja 10 välissä olevien kudelankojen 16 alle kudoksen 10 sisemmäs-sä kerroksessa 12.

Kun Fourdrinier-hihnakudos 10 kudotaan päättömässä muodossa kuvion 1 mukaisesti, on otettava huomioon, että kudelangat 14, 16 molemmissa kerroksissa 11, 12 15 ovat jatkuvia ja ulottuvat pituussuuntaisesti Fourdrinier-hihnakudoksen ylemmän ja alemman .ulottuman kautta, ja koska hihnakudos 10 kudotaan etenevään tapaan, kudelangat 14, 16 kulkevat yleensä KieruKKamaisina tämän kudoksen reunasta toiseen. Päättömän Fourdrinier-hihnakudok-20 sen loimilangat 13, 15, 17 kulkevat tietenkin hihnakudok-sen poikki.

Langat 13, 14, 15, 16 ja 17 voidaan valita useiden erilaisten tunnettujen ja tavallisesti käytettyjen lankojen joukosta seuraavassa selostetun vesipakoisuuden ja 25 vesihakuisuuden mukaisesti. Siten langat 13, 14, 15, 16 ja 17 voidaan valita esimerkiksi monikuituisista langoista, yksikuituisista langoista ja tekoaineella päällystetyistä metallilangoista

Muovipäällysteisiä lankoja käytettäessä kudosta 10 30 kudottaessa on suositeltavaa, että ne kulkevat ainoastaan niistä muodostetun kudoksen leveyssuunnassa, joustavammasta teko- ja/tai luonnollisesta tekstiilimateriaalista tehtyjen lankojen kulkiessa hihnan .pituussuunnassa. Tällaisen muovipäällysteisten metallilankojen muodostaman 35 6 93560 järjestelyn avulla langat joutuvat suhteellisen vähäisen tai olemattoman taivutuksen alaisiksi kulkiessaan telojen ympäri ja paperinvalmistuskoneen imulaatikoiden yläosien reunojen yli.

5 Lisäksi tekolankoja käytettäessä on suositeltavaa, että kudos lämpökovetetaan venymisen estämisen auttamiseksi ja on myös suositeltavaa, että langat on tehty jatkuvista kuiduista, koska ne normaalisti ovat vetolujuudeltaan kestävämpiä kuin tapulikuiduista tehdyt tekolangat.

10 Yleensä voidaan lämpökovetus suorittaa noin 65 - 205°C lämpötiloissa 15-60 minuutin aikana. Kudoksen haluttua rakennetta varten vaadittavan lämpökovetuksen aste vaih-telee tietenkin lankojen polymeerisuuden luonteesta riippuen. Kuitenkin optimaaliset ajat, lämpötilat ja kudok-15 seen kohdistetut jännitykset lämpökovetuksen aikana voivat alaan perehtyneet henkilöt määrittää käyttäen yrityksen ja erehdyksen menetelmää erilaisten lankamateriaalien yhteydessä. Tyypillisinä käytettäväksi sopivina tekolankoi-na hihnakudoksen valmistuksessa voidaan mainita nailonis-20 ta, akryylistä, polypropyleenistä tai muista tekosäiema-teriaaleista tehdyt langat. Kuten kuvioista näkyy, ovat pääloimilangat 13, 15 ja kudelangat 14, 16 suunnilleen samankokoisia. On kuitenkin selvää, että useita erikokoisia ja -tyyppisiä lankoja voidaan käyttää kudosta 10 muo-25 dostettaessa tämän keksinnön mukaisella tavalla.

Keksinnön mukaisessa parannetussa kudoksessa 10 on ylempi kerros 11 luonteeltaan vesipakoinen, kun taas alla oleva kerros 12 on luonteeltaan vesihakuinen. Toisin sanoen ylempi kerros 11 on vettä hylkivä ja 30 alla oleva kerros 12 vetää vettä puoleensa. Yksityiskohtaisemmin tarkastellen voi ylempi kerros 11 olla tehtynä langoista ja kuiduista, jotka hylkivät vettä joko pohjimmaisen polymeerisen luonteensa tai vedenhylkivyyttä edistävän, esimerkiksi fluorikemiallisella vedenhylkimis-35 il 7 93560 aineella suoritetun käsittelyn ansiosta. Tällaiset käsittelyt tunnetaan hyvin, ks. esimerkiksi Kirk-Othmerin "Encyclopedia of Chemistry", osa 22, sivu 146.

Alla olevan kerroksen muodostavat kuidut ja lan-5 gat voivat olla vesihakuisia joko niiden vesihakuisen luonteen tai esimerkiksi pinta-aktiivisen pesuaineen avulla suoritetun käsittelyn ansiosta. Kerroksen 12 pinta-aktiivisen pesuaineen avulla suoritettu käsittely lisää myös sen vesihakuisuutta.

10 Tässä yhteydessä käytetty käsite "pinta-aktiivinen pesuaine" "pinta-aktiivisen aineen" vastakohtana on eräänlainen yleiskäsite, jota käytetään kemiallisen seoksen yhteydessä, joka on (1) ainakin yhteen järjestelmätaasiin liukeneva, (2) sisältää amfipaattisen rakenteen, (3) jonka 15 molekyylit muodostavat suunnatut yksiatomiset kerrokset faasipintojen väliin, (A) muodostaa tasapainokonsen-traation liuotteena faasipintojen yhteydessä, tämän konsentraation ollessa liuoksen massan konsentraatiota suuremman, (5) muodostaa misellejä liuokseen liuenneen 20 konsentraation ylittäessä tunnusmerkillisen raja-arvon ja (6) sisältää eräänlaisen yhdistelmän puhdistus-, vaah-dotus-, emulgointi-, liuotus- ja dispersioaineista. Pinta-aktiiviset aineet luokitellaan yleensä anionisiksi, kationisiksi ja ei-ionisiksi. Suositeltavia pinta-aktii-25 visia aineita keksinnön mukaisen menetelmän yhteydessä ovat ei-ioniset aineet. Ei-ioniset pinta-aktiiviset aineet . ovat yleensä, hyvin tunnettuja samoin kuin myös niiden valmistustapa. Niitä edustavat alkyylifenoksipoly- (ety-leenioksi) etanolit, kuten oktyylifenolioksipoly- (etylee-30 nioksi) etanolit ja nonyylifenoksipoly- (etyleenioksi) etanolit, joiden polyoksietyleeniosuudet ovat keskimäärin pituudeltaan 8-15 yksikköä. Muita käyttöön sopivia ei-ionisia pinta-aktiivisia pesuaineita ovat polyetyleeniok-sidit, polypropyleenioksidit, pitkäketjuiset alkyylifos-35 93560 8 fiinioksidit, pitkäketjuiset alkyyliamiinioksidit ja vastaavat .

Muillakin kemikaaleilla voi olla joko vesipakoisia tai vesihakuisia ominaisuuksia ja niitä voidaan käyttää 5 paperinvalmistussovellutusten yhteydessä käytettyjen kudosten vettä poistavien ominaisuuksien parantamiseen.

Käytännössä kudoksen 10 yläkerros 11 vastaanottaa sen päälle muodostetun märän paperiradan, Viimeisessä tyhjökohdassa vesi vedetään pois arkista monikerroksi-10 seen muodostuskudokseen. Kudosgeometrian vesipakoi- sen ja vesihakuisen luonteen johdosta vesi tulee vedetyksi pääasiassa kerrosten pohjaosaan minimoiden siten veden käyttömahdollisuus yläkerroksessa. Paperiradan uudelleen-kastuminen minimoidaan tai estetään.

15 Kuten kuviosta 4 näkyy, on kudoksen osan päällys- kuvannossa näkyvä kaksoiskudos suhteellisen avoin, so. se sisältää ainakin 9% avoimen alueen. Tämä hihnakudokses-sa 10 oleva 9% avoin alue on sopiva suhteellisen lyhyitä ja hienoja kuituna sisältävän paperimassan ja veden muo-20 dostaman suspension vastaanottamiseksi paperiarkin cai vastaavan muodostamisen aikana. Tapauksissa, joiden yhteydessä lietteen sisältämät kuidut ovat huomattavasti pitempiä, on ilmeistä, että voidaan käyttää silmiltään avoimempaa kudosta. Joka tapauksessa olisi kunkin kerroksen avoi-25 men alueen oltava sellainen, että se sallii sen kautta kulkevan n esteen suotautumisnopeuden, joka helpottaa laadultaan halutun paperiarkin valmistusta Fourdrinierin hihna-kudoksen ulommassa eli päällyspinnassa.

Hihnakudosta käytettäessä on sen sisempi ker-30 ros 12 alttiina seoskudoksen huomattavalle kulumiselle, jolloin päällyskerroksen loimi- ja kudelankoja 13, 14 yleensä suojellaan kitkakulumiselta, koska huomattavasti suuremmat osat kitkakulumista tapahtuvat Fourdrinierin hihnakudoksen taaemmalla eli sisemmällä sivulla kuin sen 35

Il' 9 93560 pinnassa eli ulommalla sivulla. Sisempi kerros voi esimerkiksi virua ollessaan kitkakosketuksessa erilaisten telojen kanssa sekä liukua foilien, imulaatikkojen yläosien tai paperikoneen muiden tukipintojen yli tai niitä 5 vasten. On myös selvää, että sisempi kerros 12 ei vain vahvista päällys- eli ulompaa kerrosta 11, vaan myös lisää kudoksen mittavakavuutta. Kudoksen 10 mitta-vakavuutta voidaan edelleen lisätä sitomalla molemmat kerrokset 11, 12 yhteen sopivasti toisistaan etäisyy-1Ö den päässä olevilla alueilla haluttaessa. Tällainen sidonta voidaan suorittaa käyttämällä sopivaa liimaa ja/tai kuumasulattamalla kerrokset yhteen näillä alueilla.

On suotavaa, että kudos 10 kudotaan päättömäs-15 sä muodossa kuvatunlaisella tavalla, niin että sen kude-langat ulottuvat pituussuuntaisesti niiden avulla muodostettua hihnaa pitkin. On kuitenkin selvää, että kudos voidaan kutoa halutulla kudekohtaisella leveydellä ja määrittelemättömillä loimikohtaisilla pituuksilla, minkä 20 jälkeen kudos voidaan leikata haluttuihin loimikohtaisiin pituuksiin ja sen vastakkaiset päät voidaan sopivalla tavalla pujoa yhteen päättömän hihnan muodostamiseksi.

Seuraava esimerkki kuvaa keksinnön mukaista käyttötapaa ja -prosessia esittäen keksijän mielestä parhaan 25 tavan keksinnön toteuttamista varten, joka ei kuitenkaan ole luonteeltaan rajoittava.

30 35 10 93560

Esimerkki

Kudos valmistetaan siten, että läpimitaltaan .020" (0,51mm) olevat yksikuituiset koneen suuntaiset polvpropy-leenilangat, joita on yhteensä 56 päätä tuumaa kohti 5 (22/cm) kudotaan yhteen läpimitaltaan .020" (0,5mm) olevien yk sikuituisten koneen suunnan suhteen poikittaisten lank-jen kanssa, joita on 40 kudelankaa tuumaa kohti (16/cm) (20 ylhäällä ja 20 alhaalla kaksikerroksisessa kudoksessa). Kuumakovetuksen jälkeen saadaan tulokseksi kudos, jolla 10 on tasainen ulkopinta. Kudoksen yläpinta käsitellään per-fluorikarbonyylihapon kromiyhdistelmällä.

Tämä kudos voidaan tehdä päättömäksi käyttämällä sinänsä tunnettua 1iitosprosessia, jonka yhteydessä kudoksen päät kudotaan toisiinsa, tai neulasaumaa käyttäen.

15 Kudos tukee arkkia erittäin hyvin vähentyneellä uudelleen-kastumisella parantaen koneen tehokkuutta.

Keksinnön mukaiset muodostusviirat voidaan myös jälkikäsitellä millä’ tahansa tavanomaisella tavalla, esimerkiksi kemiallisten käsittelyjen avulla erityisen hy-20 vien käyttöominaisuuksien saavuttamiseksi ja kestävyyden saamiseksi kemiallisten ja hankaavien vaikutusten aiheuttamaa heikentymistä vastaan.

. * ^ / ψ e II:

Claims (6)

1. Paperikoneen paperirainan muodostuskudos, joka käsittää yläkerroksen (11), joka on kosketuksissa muodostettavan paperiarkin kanssa, ja tätä yläkerrosta tukevan alla olevan kerroksen, kummankin sanotun kerroksen käsittäessä toisiinsa kudotut loimi- (13,15) ja kudelangat (IA,16), tunnettu siitä, että yläkerros (11) on hydrofobinen ja että alakerros (12) on hydrofiilinen.

2. Formninqsvävnad för en pappersmaskins pappersbana enligt krav l.kännetecknad därav, att hydrofobiteten hos de i det övre skiktet (11) belägna tradarna (13,14) beror pa kemisk behandling,

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen paperikoneen paperirainan muodns t H«5kudos, tunne t't u siitä, että yläkerroksessa (li) olevien lankojen (13,14) hydrofobisuus johtuu kemiallisesta käsittelystä.

3. Formningsvävnad för en pappersmaskins pappersbana enligt krav 1, kännetecknad därav, att hydrofobiteten hos de i det nedre skiktet (12) belägna tradarna (15,16) beror pa kemisk behandling.

3. Patenttivaatimuksen 1 mukainen paperikoneen paperirainan muodostuskudos, tunnettu siitä, että alakerroksessa (!2) olevien lankojen (15,16) hydrofiilisyys johtuu kemiallisesta käsittelystä.

4. Formningsvävnad för en pappersmaskins pappersbana enligt krav 1, kännetecknad därav, att samtliga tradar (13,14,15,16) är enfibriga trädar.

4. Patenttivaatimuksen 1 mukainen paperikoneen paperirainan muodostuskudos, t u n n ett u siitä, että kaikki langat (13,14,15,16) ovat yksikuituisia lankoja.

5. Formningsvävnad för en pappersmaskins pappersbana enligt krav 1, kännetecknad därav, att den dessutom omfattar bindvarptrad^r (17), som sammanvävts med det övre skiktet (11) och det; nedre skiktet (12;), och vilka bindvarptradar före-nar skikten med varandra.

5. Patenttivaatimuksen 1 mukainen paperikoneen paperirainan muodostuskudos, t u n net t u siitä, että se lisäksi käsittää sideloimilangat (17), jotka on kudottu yhteen yläkerroksen (11) ja alakerroksen (12) kanssa ja jotka sideloimilangat yhdistävät kerrokset toisiinsa.

6. Patenttivaatimuksen 5 mukainen paperikoneen paperirainan ’muodostuskudos, t u n n e t t.· u siitä, että sideloimilangat (17) ovat yksikuituisia lankoja. i 93560 !. Formninqsvävnad för en pappersmaskins pappersbana, vilken omfattar et h övre skikt (11), som star i kontakt med det pap-persark som skall formas, och ett detta övre skikt uppstödande underliqqande skikt, v a r v i d bada skikten omfattar hopvävda v a r p - (13,15) och inslagstradar (14,16), k ä n n e t e c k n a d därav, att det övre skiktet (11) är hydrofobt och att det nedre skiktet (12) är hydrofilt.

6. Formningsvävnad för en pappersmaskins pappersbana enligt krav 5, kännetecknad därav, att bindvarptradarna (14) är enfibriga trader. li 9