FI92752B - Ohjauslaite ainakin yhtä venttiiliä varten - Google Patents

Description

92752

Ohjauslaite ainakin yhtä venttiiliä varten -Styranordning för ätminstone en ventil 5 Tämä keksintö koskee ohjauslaitetta ainakin yhtä venttiiliä, erityisesti istukkaventtiiliä varten, jonka venttiilin runko jousen vaikutuksesta siirtyy pääteasentoon.

Yhtä tai useampia venttiilejä varten tarkoitetut ohjaus-10 laitteet ovat tunnettuja (SÄE, Technical Paper, Series, 801018, Elecronic/Hydraulic Hitch Control for Agricultural Tractors) ja niiden tehtävänä on ohjata paineväliai-neen, erityisesti öljyn virtausta käyttölaitteeeseen ja pois siitä.

15 Tällaisten ohjauslaitteiden kohdalla esiintyvän suuren säätövoimatarpeen vuoksi käytetään kolmiosaista pääoh-jausventtiiliä ja kahta erillistä esiohjausventtiiliä, jolloin pääohjausventtiiliä säädetään esiohjausventtii-20 Iin avulla ohjatun paineenkohdistamisen kautta. Esioh-jausventtiili saatetaan tällöin eri asentoihinsa sähkö-magnettien avulla.

Tällaiset ohjauslaitteet ovat epäedullisia erityisesti 25 siitä syystä, että ne ovat monimutkaisia ja riippuvaisia kokoonpanon tiiviydestä ja käytetyn paineväliaineen vis-.· kositeetista. Venttiilin säätömatka on voimasta riippu vainen ja tästä syystä viskositeetti ja patopaine vaikuttavat siihen.

30 Tämän keksinnön tehtävänä on saada aikaan teknisesti yksinkertainen mutta tarkka ohjauslaite venttiiliä, eri-tyisesti istukkaventtiiliä varten.

35 Tämä tehtävä on keksinnön mukaan ratkaistu patenttivaatimuksen 1 esittämällä tavalla.

Tuloksena on täten suora, matkasta riippuvainen venttii- 2 92752

Iin ohjaus ilman muuttuvien siirtovälineiden, kuten öljyn, ilman tai sähkön apua. Säätömatka on tarkasti määritettävissä askelmoottorin avulla, jolle erityisesti on tunnusomaista, että sitä voidaan ohjata digitaalisesti ja 5 siirtää kahteen suuntaan ja että sillä on voimakas pito-momentti.

Alivaatimuksissa on esitetty keksinnön edullisia rakenne-muotoja ja edelleenkehitettyjä rakennemuotoja.

10

Tarvittavan säätövoiman kehittämiseksi voidaan käyttää alennusvaihdetta, joka erityisesti on rakenteeltaan kie-rä-, lieriöhammaspyörä- tai planeettavaihde.

15 Voimavirrassa askelmoottorin jälkeen käytetään monissa tapauksissa kytkintä, joka tietyissä tilanteissa katkaisee askelmoottorin ja ohjauselimen välisen voimavirran, kuten esimerkiksi silloin kun ohjauksessa esiintyy häiriö ja/tai askelmoottoria ei käytetä. Tällä tavalla voi-20 daan ohjauselintä tällaisissa tapauksissa joko siirtää käsin tai toisen laitteen, erityisesti jousikuormitetun (-ttujen) venttiilin rungon (-kojen) avulla automaattisesti ja pakkotoimisesti ohjata ennalta määritettyyn asentoon, esimerkiksi neutraaliasentoon. Jos ohjauselin, 25 joka voi olla yksinkertainen nokka- tai vipuakseli, tässä tilanteessa aina saatetaan neutraaliasentoon voi askel-moottori ohjauselimen asennon systeeminsisäistä tunnistamista varten aina lähteä tästä neutraaliasennosta. Tästä syystä ohjauselimen asennon paikantaminen ja mahdolli-30 sesti askelmoottorin tarkkailu ohjauksen alussa jäävät tarpeettomiksi.

Kytkimen käyttäminen mahdollistaa myös säätötoimenpiteen yhtäkkisen ja välittömän päättämisen yksinkertaisesti 35 avaamalla kytkin askelmoottorin vielä pyöriessä.

Käyttämällä epäkeskoa ohjauselimen yhteydessä, jonka 3 92752 kanssa venttiilin runko (-rungot) tulevat kosketukseen, voidaan saada aikaan määrätyt tunnuspiirteet omaava oh-jauskäyrä, jolloin ominaiskäyrä voi olla lineaarinen tai se voi seurata erityistä matemaattista kaavaa; se tulee 5 kuitenkin olemaan riippuvainen siitä virtaustilasta, joka halutaan saavuttaa ohjattavan venttiilin avulla, ja olemassa olevista voimansiirto-olosuhteista. Tällöin on ajateltavissa, että askelmoottorin, kytkimen tai alennus-vaihteen menoakseli itse on rakenteeltaan epäkeskinen tai 10 että tälle akselille - silloin kun se on poikkileikkaukseltaan sylinterinmuotoinen - on keskeisesti tai epäkes-kisesti asennettu epäkesko.

Ainakin yhden raon muodostaminen epäkeskoon sen levittä-15 miseksi siihen kuuluvan säädettävän levityslaitteen, esimerkiksi välikekiilan tai paisuntakartion avulla, mahdollistaa epäkeskon tehokkaan ulkomuodon muuttamisen niin, että ohjauskäyttäytyminen muuttuu. Levityslaitteena voidaan myös pitää kartio-osalla varustettua ruuvia, joka 20 voidaan puristaa sisään raon läpäisemään kartioistukkaan mutterin avulla. Raolla on se etu, että levitysosaa ta-kaisinvedettäessä epäkesko asettuu jälleen itsestään alkuperäiseen asentoonsa vast, palautuu entiseen muotoonsa epäkeskon aineen joustavuuden vuoksi, joka aine normaa-. 25 listi on korkealaatuista terästä tai sintterlainetta.

Raon sijasta voi epäkesko myös olla koottu useista toistensa suhteen liikkuvista yksittäisosista, jotka mielivaltaisten säätölaitteiden avulla voidaan saattaa määrätkö tyyn asentoon keskenään. Näiden yksittäisosien välissä voidaan käyttää jousia tai vastaavia, jotka helpottavat säätötoimenpidettä. Yksittäisosiin epäkeskon säätämiseksi voidaan sopivimmin huoltotarkoituksessa päästä helposti käsiksi ulkoapäin ja ne ovat varustetut merkinnöillä, 35 jotka varmistavat huoltotoimenpiteiden nopean läpiviemisen.

4 92752

Kitkahäviöiden pienentämiseksi voi ohjauselimen kanssa kosketuksessa oleva venttiilin rungon osa liikkuessaan pyöriä sitä pitkin tai liukua sitä pitkin voiteluainekal-von päällä. Voiteluainekalvo voidaan erityisesti kehittää 5 sellaisella tavalla, että ohjauselin, siis mahdollisesti epäkesko yhdessä venttiilin rungon osan kanssa sijaitsee öljyllä täytetyssä tilassa.

Tämä kitkahäviöiden pienennys tulee selvästi esille myös 10 silloin kun ohjauselin palautetaan jousien avulla venttiilin rungon kautta niin, että neutraaliasentolaite, joka esimerkiksi koostuu uraan työntyvästä jousikuormi-tetusta kuulasta, vetää ohjauselimen neutraaliasentoon ja lukitsee sen tähän asentoon. Neutraaliasentolaite on so-15 pivimmin rakenteeltaan sellainen, että se tukee ohjaus-elimen palautusliikettä sen viimeisellä osaliikealueella ja saa aikaan epäkeskon kohottautumisen venttiilin rungosta.

20 Edullisen akseliin tapahtuvan voiman sisäänjohtamisen saavuttamiseksi on tämä askelmoottorista poispäin suunnatusta päästään laakeroitu pesään.

Piirustuksessa on esitetty seuraavassa lähemmin selitet-25 tävä keksinnön rakenne-esimerkki, jossa

Kuvio 1 esittää osaleikkausta ohjauslaitteesta sivulta katsottuna, 30 Kuvio 2 esittää leikkausta ohjauslaitteesta edestä katsottuna, ja

Kuvio 3 esittää tiivistyskohtaa suuremmassa mittakaavassa.

Kuviossa 1 esitetty ohjauslaite 10 muodostuu pääasiassa askelmoottorista 12, kytkimestä 14, alennusvaihteesta 16 35 5 92752 ja venttiiliyksiköstä 18, jossa on ohjauselin 20, jotka kulloinkin sijoitetaan vastaaviin ei lähemmin esitettyihin koteloihin.

5 Askelmoottori 12 on tässä erityisessä rakenne-esimerkissä kynsinapamoottori, jota ohjataan digitaalisesti ja jota voidaan käyttää kahteen suuntaan; se omaa lisäksi suuren sisäisen pitomomentin. Askelmoottorin 12 säätömatka voidaan määrittää hyvin tarkasti. Kuviossa 1 esitetty kes-10 kiviiva osoittaa sen roottoriakselin asennon. Askelmoottorin 12 ohjaaminen tapahtuu kojetaulussa olevan ei esitetyn kytkimen avulla sähköpiirin kautta. Eräässä erityisessä käyttötapauksessa on kysymyksessä sähköpiiri maataloustraktorin hydraulisesti käytettyä kolmipistekytkintä 15 varten, jolloin ohjauslaitteen 10 avulla ohjataan hyd- rauliöljyn syöttämistä nostosylinteriin vast, poistamista siitä.

Kytkin 14 liittyy laitteeseen venttiiliyksikön 18 suun-20 taan, jota tarkoitusta varten askelmoottorin 12 ja kytkimen 14 kotelot ovat laipoin kiinnitetyt toisiinsa. Kuviosta 1 voidaan lisäksi todeta, että kytkimen 14 pyörimisakseli on askelmoottorin 12 roottoriakselin suuntainen, jolloin siirto erityisesti kierävaihteen tai lie-25 riöhammaspyörävaihteen kautta on ohitettavissa ja myös vain tässä rakenne-esimerkissä tosiasia - se ei ainakaan ole pakollinen. On myös mahdollista käyttää planeetta-vaihdetta siinä tapauksessa että se yhteydessä siirtoa ei tarvitse ohittaa. Kytkin 14 on sähkömagneettinen kytkin 30 ja sitä voidaan siten ohjata sähköisesti tai elektronisesti. Kytkimen 14 ohjaustapa on valittu sellaiseksi, että se siirtää, so on suljettu, vääntömomentin venttii-liyksikköön 18 vast, sen ohjauselimeen 20 vain silloin kun askelmoottoria 12 myös käytetään, jolloin kytkin 14 35 kaikissa muissa tapauksissa, siis erityisesti myös ener-giansyöttöjärjestelmän pettäessä, on avattu. Tämä turval-lisuusohjaus tulisi sopivimmin säilyttää myös silloin kun 6 92752 kytkintä 14 käytetään mekaanisesti tai paineväliaineen (paineilman, öljyn) avulla. Kytkimen 14 luistamisen poissulkemiseksi on ajateltavissa muodostaa sen kytkinlevyt rakenteeltaan toisiaan muotovastaaviksi.

5

Alennusvaihde 16 on toisaalta kiinnitetty kytkimeen 14 ja toisaalta venttiiliyksikköön 18; niiden kotelot ovat vastaavasti kiinnitetyt yhteen laippojen avulla. Kuvioita 1 ja 2 tarkastettaessa voidaan todeta, että läpikäyttö 10 alennusvaihteen 16, kytkimen 14 ja ohjauselimen 20 pyörimisakselin kautta kulkee koaksiaalisesti. Alennusvaihde 16 voi myös olla rakenteeltaan kierä-, lieriöhammaspyörä-tai planeettavaihde. Vaihdetyypin valinta riippuu sen avulla saavutettavasta tarkkuudesta, sen mukaantuomista 15 kitkahäviöistä, välitysmahdollisuuksista ja vaadittavasta tilantarpeesta.

Venttiiliyksikkö 18 käsittää metallikappaleen 22, jossa on useita porauksia ja kanavia, joista seuraavassa kui-20 tenkin tullaan selittämään vain keksinnön kannalta oleellisina pidettävät.

Ohjauselin 20 käsittää akselin 48 ja sille pyörimättömäs-ti asennetun epäkeskon 50, jolloin akseli 48 samanaikai-. 25 sesti muodostaa kytkimen 14 vast, alennusvaihteen 16 käyttöakselin. Tässä rakenne-esimerkissä käytetyn erillisen epäkeskon 50 sijasta voisi akseli 48 myös päätypuo-leltaan olla rakenteeltaan epäkeskinen ja myös omata ne tekniset tunnusmerkit, jotka ovat tunnusomaisia epäkes-30 kolle 50.

Metallikappaleessa 22 on kaksi venttiilikammiota 24, 24', ohjauskammio 26, pumpun tulo 28, palautusliitos 30, käyt-tölaitekanava 32, kaksi yhdyskanavaa 34, 34' ja kaksi 35 venttiilirunkokanavaa 36, 36', jolloin yhtyskanavaa 34 voidaan käyttää kuormantiedotusliitoksena. Yhdyskanavan 34 paineenkevennys tapahtuu suunnatun vuotamisen kautta

II

7 92752 venttiilirunkokanavan 36 seinämää pitkin paineettomassa ohjauskammiossa 26.

Käyttölaitekanava 32 suljetaan venttiilin 38 suuntaan 5 takaiskuventtiilin 33 avulla.

Kussakin venttiilikammiossa 24, 24' on venttiilin rungolla 40, 40' varustettu venttiili 38, 38', joka ulottuu venttiilirunkokanavan 36 vast. 36' läpi kulkevan yhdys-10 kanavan 34 vast. 34' kautta ohjauskammioon 26. Venttiilit 38, 38' ovat rakenteeltaan identtiset, josta syystä riittää kun vain vasemmalla kuviossa 2 oleva venttiili 38 esitetään.

15 Venttiilin rungon 40 olaketta 42 vastaan tukeutuu vaimen-nusventtiilinä toimiva holkki 44 ja jousi 46, jotka pakottavat vast, siirtävät näitä kuviossa 2 oikealle ohjauskammioon 26. Venttili 38 käsittää vielä muita osia, kuten venttiili-istukan, tiivisteitä jne., jotka eivät 20 kuitenkaan keksinnön kannalta ole oleellisia; merkittävää on sen sijaan, että kyseessä on istukkaventtiili, joka avaa tai sulkee yhteyden pumpun tulon 28 ja yhdys-ja käyttölaitekanavan 34 ja 32 välillä, riippuen siitä mihin suuntaan venttiilin runkoa 40 siirretään.

25

Ohjauskammio 26 sijaitsee keskellä venttiilikammioiden 24, 24' välissä ja se on varustettu keskiviivalla, joka ulottuu kohtisuoraan venttiilikammioiden 24, 24' keskiviivaa vastaan ja kytkimen 14 ja/tai alennusvaihteen 16 30 pyörimisakselin suuntaisesti; tässä rakenne-esimerkissä nämä keskiviivat lisäksi leikkaavat toisensa. Ohjauskam-mio 26 on rakenteeltaan ontelosylinteri, jonka sisään akseli 48 ja epäkesko 50 ulottuvat. Ohjauskammion 26 yhteen seinämään 58 on muodostettu pohjareikä 52, johon 35 jousi 54 ja kuula 56 sijoittuvat. Pohjareikä 52 on sijoittunut siten, että se avautuu seinämästä 58 epäkeskoa 50 vastapäätä ja sen syvyys on mitoitettu siten, että 8 92752 jännittämättömässä tilassa oleva jousi 54 ja ainakin puolet kuulasta 56 mahtuvat siihen. Joidenkin rakennemahdol-lisuuksien havainnollistamiseksi on pohjareikä 52 kuviossa 1 sijoitettu päätyseinämän ja kuviossa 2 sylinteri-5 seinämän muodostavaan seinämään 58.

Pumpun tulo 28 johtaa pumpusta 29 tulevan väliaineen porauksen 60 kautta venttiili-istukkaan 62, jonka kanssa venttiilin runko 40 on kosketuksessa. Venttiilin rungon 10 40 asennosta riippuen voi väliaine virrata yhdyskanavaan 34 ja sieltä edelleen käyttölaitekanavaan 32, josta se joutuu käyttölaitteeseen 31. Väliaineen syöttö yhdyskana-vasta 34' palautusliitokseen 30 tapahtuu vastaavasti.

15 Venttiili-istukan 62 alueella syntyy kaksi tiivistyskoh-taa, toisaalta on venttiilin runko 40 tiivistävästi kosketuksessa venttiili-istukan 62 kanssa, ja toisaalta on venttiili-istukka 62 tiivistävästi kosketuksessa venttii-likammion 24 ja yhdyskanavan 34 välissä olevan seinämän 20 kanssa (katso kuv. 3). Venttiili-istukka 62 tasoittaa minimaalisesti säteensuunnassa liikkuvan tiivistysreunan-sa - x - avulla mahdolliset porauksien siirtymät ja epä-pyöreydet, jonka avulla tiivistys paranee.

25 Venttiilirunkokanavalla 36 on pieni halkaisija ja se ulottuu koaksiaalisesti venttiilin rungon 40 kanssa, jolloin näiden välillä on tiivistyssovite limitysalueella.

Venttiilin runko 40 käsittää pääasiassa akselin 64, vent- 30 tiilirunkokanavan 36 läpi työntyvän ohjausmännän 66 ja , olakkeella 42 varustetun istukkakartion 68. Istukkakar- « • tio 68 on tangentiaalisesti ja aksiaalisesti kiinnitetty akselille 64 ja se voi puristua venttiili-istukassa 62 olevaa istukkaa vastaan jousen 46 avulla yhdyskanavan 34 35 ja pumpun tulon 28 välisen yhteyden katkaisemiseksi tai aikaansaamiseksi. Akseli 64 ja istukkakartio 68 voivat tietenkin myös olla yhtä osaa.

li 9 92752

Ohjausmäntä 66 on liukuvasti ohjattu venttiilirunkokana-vassa 36 ja se on ulkokehästään varustettu urilla 72 pai-neentasauksen aikaansaamiseksi. Sen kuviossa 2 oleva oi-5 keanpuoleinen pää, joka samanaikaisesti muodostaa venttiilin rungon 40 pään, on varustettu pallomaisella pääte-pinnalla 74, joka on tarkoitettu tulemaan satunnaiseen kosketukseen epäkeskon 50 ulkopinnan kanssa. Pallomaisen päätepinnan 74 sijasta voidaan myös käyttää ei esitettyä 10 rullaa tai litistettyä kuulaa. Koska tämän pallomaisen päätepinnan, rullan tai litistetyn kuulan tehtävänä on antaa venttiilin rungon 40 ja epäkeskon 50 välisen suhteellisen liikkeen tapahtua pienellä kitkavastuksella, voidaan näiden ratkaisujen sijasta myös käyttää öljyä, 15 rasvaa tai grafiittia olevaa voitelukalvoa.

Jousi 46 on rakenteeltaan puristuskierrejousi ja tukeutuu yhdestä päästään hoikkiin 44 ja tämän kautta venttiilin rungon 40 olakkeeseen, ja toisesta päästään venttiili-20 kammion 24 tiivistävästi sulkevaan tulppaan 70, jolloin se on sijoitettu paikalleen tietyllä esijännityksellä.

Epäkesko 50 on sijoitettu akselille 48 siten, että sen epäkeskisyys on samassa tasossa kuin venttiilin rungon 40 25 keskiakselit; epäkeskon 50 sivussa olevat ulkopinnat, jotka siirtotoimenpiteen aikana ovat jatkuvassa kosketuksessa päätepinnan 74 kanssa, ulottuvat tästä syystä kohtisuoraan tätä edellämainittua tasoa vastaan. Sen asento on lisäksi valittu siten, että venttiilin runko 40 pääte-30 pinnastaan 74 tulee kosketukseen sen kanssa sivusta, siis erityisesti akselin 48 keskiviivan yläpuolelta tai alapuolelta. Venttiilin rungon 40 epäkeskoon 50, ja siis sen kaario-osaan, jolla on tietty kaarevuus, kohdistuvan vaikutusviivan valinnan avulla voidaan vaikuttaa siirtovoi-35 maan ja -matkaan.

Epäkeskoon 50 on sahattu kaksi rakoa 76, jotka tässä ra- 10 92752 kenne-esimerkissä ulottuvat akselin 48 sivusta ja alhaalta vinosti ylöspäin ja päättyvät lyhyen matkan päähän epäkeskon 50 pinnasta.

5 Kunkin raon 76 läpi ulottuu kummastakin päästä kartiomai-sesti avautuva syvennys 78, joiden keskiakselit ovat akselin 48 suuntaiset. Syvennyksen 78 kartionmuotoisiin osiin on sovitettu kartionmuotöinen kierreholkki 80 ja kartionmuotoisella kannalla varustettu ruuvi 82, jotka on 10 kierretty yhteen. Kun kierreholkkia 80 kiristetään ruuvilla 82 se liukuu syvennyksen kartionmuotoisia istukoita pitkin ja kehittää säteisvoiman, joka saa aikaan sen, että epäkeskon 50 kunkin raon 76 molemmin puolin olevat osat siirtyvät poispäin toisistaan. Tällä tavalla voidaan 15 tasoittaa toleransseja, jotka vaikuttavat venttiili-istukan 62 ja istukkakartion 68 välisen sovitteen tiiviyteen vast, estävät päätepintaa 74 tulemasta kosketukseen epäkeskon 50 kanssa säätötoimenpiteen aikana vast, säätötoimenpiteen jälkeen olisivat sallittuja.

20

Epäkeskon 50 ulkopintaan tai päätypintaan on muodostettu kiilanmuotoinen ura 84, joka sijaitsee siten, että kuula 56 osittain voi työntyä sen sisään kun poraus 52 ja ura 84 sijaitsevat kohdakkain. Tämän juuri esitetyn tilan-, .25 teen tulisi syntyä vain silloin, kun epäkesko 50 sijaitsee asennossa, joka vastaa kummankin venttiilin 38 neut-raaliasentoa, so silloin kun ei tapahdu mitään väliaine-virtausta yhdyskanaviin 34, 34' tai pois niistä. Uran 84 kiilamuodon kaltevuus voidaan valita erilaiseksi ja se 30 riippuu siitä tuleeko kuulan 56, ja siihen yhdistetyn jousen 54, tukea epäkeskoa 50, so ohjauselintä 20 kokonaisuudessaan, sen neutraaliasentoon tapahtuvan liikkeen aikana matkan viimeisellä osalla, tai ei. Kuula 56 varmistaa sen, että päätepinta 74 on kevennetty ja epäkeskon 35 50 neutraaliasento on yksiselitteisesti toistettavissa olevasti määritetty.

11 92752

Edellä esitetyn perusteella ohjauslaite toimii seuraaval-la tavalla.

Edellä esitetyn kytkimen avulla annetaan askelmoottorille 5 12 sähkökytkentäpiirin kautta käsky pyöriä tiettyyn suun taan. Samanaikaisesti kytkin 14 saa käskyn sulkeutua as-kelmottorin 12 pyörimisliikkeen siirtämiseksi alennus-vaihteeseen 16. Alennusvaihteessa 16 tapahtuu kierrosluvun pienennys niin, että ohjauselin 20 alennusvaihteen 16 10 vaikutuksesta kiertyy vast, kääntyy hyvin pienellä nopeudella. Siinä tapauksessa, että alennusvaihdetta 16 ei käytetä on itse askelmoottorin 12 joko pyörittävä hyvin pienellä nopeudella tai matkalla kytkimeen 14 on tapahduttava kierrosluvun pienennys. Ohjauselin 20 kääntyy 15 joka tapauksessa yhdessä epäkeskon 50 kanssa akselin 48 keskiakselin ympäri. Koska venttiilin runko 40 säätötoimenpiteen aikana jousen 46 avulla puristuu epäkeskon 50 ulkopintaa vastaan siirtyy venttiilin runko 40 vasemmalle akselin 48 pyöriessä vastapäivään kuviossa 2 katsottuna 20 niin, että istukkakartio 68 nousee venttiili-istukassa 62 olevasta istukasta ja siten mahdollistaa väliaineen virtaamisen pumpun tulosta 28 porauksen 60 kautta ja venttiili-istukan 62 sisätilan läpi yhdyskanavaan 34 ja käyt-tölaitekanavaan 32.

. 25

Heti kun käyttölaite 31 on säädetty riittävässä määrin kehitetään kytkimen tai säätö- vast, ohjauslaitteen avulla signaali, jonka perusteella käyttölaitteen 31 säätö päätetään. Tämä signaali saa aikaan sen, että virran-30 syöttö askelmoottoriin 12 katkaistaan ja samanaikaisesti kytkimeen 14. Tällä tavalla vapautetaan ohjauselin 20 samalla kun askelmoottori 12 jälkitoimisen vauhtimomentin vaikutuksesta vielä voi pyöriä jonkin verran.

35 Sen jälkeen kun kytkin 14 on avattu painaa jousi 46 hoikin 44, istukkakartion 68, akselin 64 ja ohjausmännän 66 • kautta epäkeskoa 50 siten, että tämä yhdessä akselin 48

Claims (15)

1. Ohjauslaite (10) ainakin yhtä venttiiliä (38), erityi-20 sesti istukkaventtiiliä varten, jonka venttiilin runko (40) jousen vaikutuksesta siirtyy pääteasentoon, joka ohjauslaite käsittää epäkeskon (50) sisältävän toimielimen (20), tunnettu siitä, että toimielin (20) 25 a) on venttiilirungon (40) kuormittama jousikuormi- tuksen alaisena säätötoimenpiteen aikana b) on askelmoottorilla (12) säädettävissä, c) on venttiilirungolle (40) asennetulla jousivaiku-tuksella saatettavissa neutraaliasentoon, 30 d) on varustettu neutraaliasentolaitteella, joka sal paa toimielimen (20) neutraaliasentoon. • · ·

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen ohjauslaite, tunnettu 35 siitä, että ohjauselimen (20) ja askelmoottorin (12) välissä käytetään alennusvaihdetta (16). 13 92752

3. Patenttivaatimuksen 1 ja/tai 2 mukainen ohjauslaite, tunnettu siitä, että askelmoottorin (12) ja ohjauselimen (20) tai alennusvaihteen (16) välissä on kytkin (14).

4. Patenttivaatimuksen 3 mukainen ohjauslaite, tunnettu siitä, että kytkin (14) on sähkömagneettikäyttöinen.

5. Patenttivaatimuksen 4 mukainen ohjauslaite, tunnettu siitä, että kytkin (14) toimii muotovastaavasti. 10

6. Patenttivaatimuksien 3-5 mukainen ohjauslaite, tunnettu siitä, että kytkin (14) katkaisee askelmoottorin (12) ja ohjauselimen (20) välisen yhteyden silloin kun askel-moottori (12) ei toimi tai on lepoasennossaan. 15

7. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen ohjauslaite, tunnettu siitä, että epäkeskon (50) ulkomittoja, erityisesti sen vaikutusleveyttä voidaan muuttaa.

8. Patenttivaatimuksen 7 mukainen ohjauslaite, tunnettu siitä, että epäkesko (50) on varustettu ainakin yhdellä levitystä varten tarkoitetulla raolla (76) ja että raon (76) sivuilla olevien epäkeskon kylkien välistä etäisyyttä voidaan muuttaa levityslaitteen (78, 80, 82) avulla. 25

9. Jonkin tai joidenkin edellisten patenttivaatimusten mukainen ohjauslaite, tunnettu siitä, että neuraaliasen-tolaite vaikuttaa ohjauselimeen (20) tai epäkeskoon (50).

10. Jonkin tai joidenkin edellisten patenttivaatimusten mukainen ohjauslaite, tunnettu siitä, että venttiilin runko (40) vaikuttaa epäkeskon (50) kääntöakselin alueella ja kohtisuoraan, vast, lähes kohtisuoraan epäkeskoa (50) vastaan. 35

11. Jonkin tai joidenkin edellisten patenttivaatimusten . mukainen ohjauslaite, tunnettu siitä, että neutraaliasen- 14 92752 tolaite toimii voimakuormitetusti, erityisesti jousikuor-mitetusti.

12. Jonkin tai joidenkin edellisten patenttivaatimusten 5 mukainen ohjauslaite, tunnettu siitä, että venttiilin runko (40) rullaelinten tai voiteluainekalvon kautta on yhteydessä epäkeskoon (50).

12 92752 kanssa kääntyy neutraaliasentoon. Välittömästi ennenkuin neutraaliasento on saavutettu työntyy kuula 56 jousen 54 vaikutuksesta uraan 84 ja saa aikaan sen, että ohjauseli-men 20 liike päättyy, ja tällöin tarkasti ennaltamääri-5 tetyssä neutraaliasennossa. Kuula 56 vetää tällöin epä- keskon 50 sen kääntöliikkeen loppumatkalla neutraaliasentoon niin, että ennalta säädetty venttiilivälys on toimiva ja tiivistyskartio vapautuu ohjauskammiosta 26 päin kohdistuvista voimista. 10 Jousen 46 tarvittava voima riippuu etäisyydestä akselin 48 keskiviivan ja epäkeskon 50 ja venttiilin rungon 40 välisen vaikutuskohdan välillä. 15

13. Jonkin tai joidenkin edellisten patenttivaatimusten 10 mukainen ohjauslaite, tunnettu siitä, että instukkavent- tiilin kyseessäollessa venttiilin runko (40) on nostettu ylös epäkeskosta (50) ohjauselimen (20) neutraaliasennos-sa.

14. Jonkin tai joidenkin edellisten patenttivaatimusten mukainen ohjauslaite, tunnettu siitä, että epäkesko (50) on sijoitettu epäkeskisesti askelmoottorin (12), kytkimen (14) tai alennusvaihteen (16) akselille.

15. Patenttivaatimuksen 14 mukainen ohjauslaite, tunnettu siitä, että ohjauselimen (20) akseli (48) on päätypuolei-sesti säteislaakeroitu. :25