FI92182C - Vetopyörähissi - Google Patents

Description

,". f·*.

’/ ί Η 2

VET0PY5RAHISSI - DRIVSKIVEHISS

Taman keksinnon kohteena on patenttivaatimuksen 1 johdanto-5 osassa maaritelty vetopyoråhissi.

Tilan saastamiseksi korkeisiin rakennuksiin asennettavat hissit suunnitellaan yleenså nopeiksi ja varsin kovaan kåyttoon. Nåilta hisseilta edellytetaan suurta siirtokapasiteettia. Jo starttien 10 lukumaara vuosittain saattaa olla useita satoja tuhansia. Nopeat tai suuren nostokorkeuden omaavat hissit ovat yleenså vetopyorå-hisseja. Vetopyorahissin vastapainon ja hissikorin yhdistava nostokoysisto on johdettu yleensa ainakin yhden taittopyoran avulla kulkemaan vetopyorallå. Hissin nostomoottori pyorittaa 15 vetopyoraå, joko suoraan tai vaihteen valityksella. Vetopyorån pyorimisliike valittyy edelleen koysiston pituussuuntaiseksi liikkeeksi vetopyoran ja koysiston koysien valisen kitkan avulla. Vetopyoran ja koysien valisen suuren kitkavaikutuksen ai-kaansaaminen edesauttaa hissin kelpoisuutta. Suureen kitkavaiku-20 tukseen paastaan varsin edullisesti suurentamalla nostokoysien tartuntakulmaa vetopyoralla. Usein kåy kuitenkin niin, etta tartuntakulmaa kasvatettaessa kdysia kuluttavien taivutusten måårå lisaantyy. Tavallista taivutusta rasittavampana voidaan pitaa taivutusta, mika tapahtuu vastakkaiseen suuntaan kuin 25 edellinen taivutus. Tallaista taivutusta kutsutaan vastataivu-tukseksi. Taivutukset voivat olla koysia ohjaavien taittopyorien tai hissin vetopyoran tasoissa tapahtuvia. Lisaksi taivutukset voivat olla myos kyseisen pyoran pyorimistasosta vinoon suuntaan koysien tullessa pyorille ja låhtiessa pyorilta. Tallaista ta-30 pausta kutsutaan vinovedoksi. Koyden ja vetopyoran valista tar-tuntaa voidaan myos lisata esimerkiksi suuremman koyden ja vetopyoran valisen kitkakertoimen kautta tai vetopyoran koysiurien sellaisella muotoilulla, ettå koydet ikaankuin puristuvat uris-sa. Haittapuolena kuitenkin on se, ettå kitkakertoimen kasvatta-35 minen ja koysiuran koytta puristava muoto lyhentåvåt koysiston ja vetopyoran, erityisesti siinå olevien koysiurien, kåyttoikåå. Veto- ja taittopyorien koon ja keskinåisen etåisyyden kasvatta-misella voidaan våhentåå kulumista, mutta tållainen ratkaisu »2 2 lisaS valmistuskustannuksia. Talloin myos koneisto alustoineen ja veto- seka taittopyorien muodostama kokonaisuus tulisi niin suureksi, etta sen sijoittaxninen tavanomaiseen hissikonehuonee-seen vaikeutuisi tai kavisi mahdottomaksi. Nykyisillakin veto-5 pyorien ja taittopyorien ko'oilla tarvitaan vasen- ja oikeakati-sia koneistoja ja alustoja kaiken tarvittavan sovittamiseksi usein varsin ahtaisiin konehuoneisiin.

Suomalaisesta patentista numero 56813 tunnetaan vetopyorahissi, 10 jossa kuilusta tuleva, vastapainon ja hissikorin yhdistava koy-sistd taittopyoran avulla taivutetaan vetopyorålle, jossa koy-sistd kiertaa vetopyoran taipuen nyt vastakkaiseen suuntaan ja taman jalkeen, mahdollisesti taittopyoran kautta, edelleen jat-kuu takaisin kuiluun. Koysiston tartuntakulma on 210°-250° ja 15 vetopyorålle tulevien seka vetopyoralta lahtevien koysien vino-vetokulma on 1° vetopyoran pyorimistasosta, jotta koydet eivåt osuisi toisiinsa risteyskohdassa. Edelleen tartuntaa on paran-nettu alileikkaamalla vetopyoran koysiurat. Patentin 56813 um-kainen ratkaisu oli aikanaan tilaa saaståva mahdollistaessaan 20 aiempaa pienemmån vetopyoran kayton, mistå edelleen seurasi ke-vyempi mitoitus koneistoon. Suomalaisesta patentista numero 84051 tunnetaan vetopyorahissi, jossa patentin 56813 tavoin kul-kevista koysista aiheutuvaan vinovetoon vetopyoralla vaikutetaan kallistamalla ja kiertamalla kåyttokoneistoa seka siihen liitet-25 tya vetopyoraa siten, etta koydet kohtaavat taittopyoran sen pyorimistason suuntaisesti.

Suomalaisesta patentista numero 77207 tunnetaan vetopyorahissi, jossa koysiston kulku on muutoin samantapainen kuin suomalaises-30 ta patentista numero 56813 esitetysså single-wrap-tyyppisessa vetopyorahississa, paitsi etta vetopyoralta koysisto on ennen takaisin kuiluun johtamista ensin johdettu lisåtaittopyoralle, ja talta takaisin vetopyorålle. Nain on muodostettu ns. douple-wrap-hissi, jossa tartuntakulma voi olla 400°-540°. Suuri tar-?5 tuntakulma mahdollistaa hyvån kitkapidon vaikka vetopyoråssa kaytettaisiin puolipyoreitM koysiuria.

Vetopyorahissi, jonka koysistossa ei esiinny vastataivutuksia 3 v / i b 2 veto- tai taittopyoran ympåri, on sinansa tunnettu esim. US-patenttijulkaisusta 4842101. US-patenttijulkaisussa 4842101 on kyseessa ns. double-wrap-ripustus, jossa koyden ja vetopyoran yhtenainen kosketuskulma noin 180° on kerrattu kuljettamalla 5 koysisto ensin yhden taittopyoran ja vetopyoran ympari ja sitten vetopyoran ja toisen taittopyoran ympari edelleen toiselle taittopyoralle. Ratkaisussa koysi ylittaa vetopyoran kolmesti, mistå seuraa monikoysisesså systeemisså kovin leveå vetopyorå, jolloin asennus ja tilakysymykset hankaloituvat. Single-wrap-10 ripustukseksi US-patenttijulkaisun 4842101 ratkaisu ei sellaisenaan sovellu.

Tarpeeseen saavuttaa entistå pienempi koysiston kuluminen ja sa-15 malla saada riittåvå tartunta vetopyorållå sekå kompakti koneis-to-/alustakokonaisuus veto- ja taittopyorineen esitetåån keksin-tonå uudenlainen vetopydrahissi. Keksinnon mukaiselle vetopyorå-hissille on tunnusomaista se, mitå patenttivaatimuksen 1 tunnus-merkkiosassa on esitetty. Keksinnon muille sovellutusmuodoille 20 on tunnusomaista se, mitå muissa patenttivaatimuksissa on esitetty.

Keksinnon mukaisessa vetopyoråhississå saavutetaan tårkeånå etu-na hissin nostokoysien kåyttoiån piteneminen, koska koysistosså 25 ei esiinny vastataivutuksia veto- ja taittopyorien ympåri, vaan koysisto kiertåå veto- ja taittopyoråt samaan suuntaan. Tållais-ta jårjestelyå, jossa koyden peråkkåiset taivutukset ovat samaan suuntaan, kutsutaan myotåtaivutukseksi. Samoin keksinnon mukai-sella ratkaisulla saadaan aikaan helposti sellainen hissikoneis-30 ton alustaratkaisu, ettei erikseen tarvita vasen-ja oikeakåtisiå koneistoja ja alustoja, vaan yhdenlaiset koneisto ja alusta . riittåvåt kaikkiin tavanomaisiin ratkaisuihin. Keksinnon mukai- nen ratkaisu voidaan toteuttaa pienemmållå konehuoneen lattia-pinta-alan kåytollå kuin aiemmat ratkaisut. Nåin voidaan jopa 35 hissin konehuone mitoittaa pienemmåksi, jolloin rakennuksessa voidaan vastaavasti saada muuta tilaa enemman. Koneiston ja sii-hen liittyvån alustan kompakti koko tekee ratkaisusta erityisen soveltuvan myos hissimodernisointeihin. Keksinnon mukaisen his- 4 ? z i b 2 sin asennus paikalleen on yksinkertainen verrattuna useisiin muihin vastaavan suuruisen nostokoyden tartuntakulman vetopyo-ralla omaaviin hisseihin.

5 Etuna voidaan mainita myos se, ettå keksinnon mukaan vetopyorå-hissi voidaan helposti muodostaa sellaiseksi, etta koysisto koh-taa taittopyorat taittopyorien koysiurien suuntaisena, xnika piirre myos pienentåå koysien kulumista. Useissa keksinnon so-vellutuksissa vetopyoralle tulevat ja vetopyoralta lahtevat nos-10 tokoydet kohtaavat seuraavaksi taittopyorån, jolloin naisså so-velluksissa alas vastapainolle tai hissikorille menevien koysis-toosuuksien mahdollinen heiluminen ei kaytannollisesti katsoen vaikuta siihen, miten vetopyora kohtaa nostokoysiston. Koska nain saavutettavasta vetopyoralle tulevien ja vetopyoralta lah-15 tevien nostokoysien tarkasta ohjauksesta seuraa, etta nostokoy-det voivat olla ristikkåinmenokohdassa erittain lahella toisiaan kuitenkaan toisiaan koskettamatta, saavutetaan keksinnolla helposti pieni, luokkaa 1° oleva vinoveto. Samasta syystå vaaditta-va tarkkuus koneiston asennuksessa voi olla pienempi, jolloin 20 saavutetaan huomattavaa saastoa asennusajassa.

Viela yhtena huomattavana lisaetuna on se, etta vaikka vetopyoralle tulevaan ja siita lahtevaan koyteen aiheutuu vinovedot, ne ovat yhtåsuuret ja vaikuttavat eripuolille vetopyorån pyorimis-25 tasoa, jolloin vinovedot kumoavat toisensa. Tasta seuraa, ettei vetopyoraan ja sen akseliin tule aksiaalisuuntaisia voimia. Lisaksi etuna on koyden ja vetopyorån pitempi kayttoikå, koska koysi ja koysipyoran ura kuluvat tasaisemmin ja kummaltakin puo-lelta, eika vain toiselta puolelta, kuin olisi laita, jos vino-30 vetoa esiintyisi vain toiselle puolelle vetopyorån pyorimista-soon nåhden.

Vielå yhtenå etuna voidaan mainita se, ettå koydet tulevat veto-py5rålle ja låhtevåt vetopyoråltå taittopyorien pyorimistasojen 35 suuntaisesti, jolloin taittopyorien akselit voivat olla yhden-suuntaiset. Tåmå yksinkertaistaa ja helpottaa huomattavasti nos-tokoneiston ja koysiston asennusta.

II

i 82 5

Keksintoa selostetaan seuraavassa tarkemmin eraan sovellutusesi-merkin avulla viittaamalla oheisiin piirustuksiin, joissa kuvio 1 esittaa kaaviomaisesti keksinnon mukaista veto- 5 pyoråhissia, kuviot 2a - 2d esittåvåt eraitå tapoja jarjestaa vetopyoråhissin koysiston kulku keksinnon mukaisesti ja kuvio 3 esittaa keksinnon mukaista vetopyoråhissiå yl- haalta katsottuna.

10

Keksinnon mukainen vetopyoråhissi on kaaviomaisesti esitetty ku-viossa 1. Hissikoria 1 ja vastapainoa 2 yhdistaå hissin nostokoysisto 3. Hissikori ja vastapaino liikkuvat hissikuilussa pit-kin niita ohjaavia hissi- ja vastapainojohteita. Kuilun ylåpuo-15 lella olevassa konehuoneessa on koneistoalustaan laakeroidusti kiinnitetty koysiuralliset taittopyorat 5, 6 sekå kayttokoneis-to, johon koysiurallinen vetopyora 7 liittyy. Kåyttokoneiston avulla pyoritetaan vetopyoraa, joka pyoriessaan liikuttaa nosto-koysiå. Kuilua, johteita, konehuonetta ja koneistoalustaa kåyt-20 tokoneistoineen ei ole piirretty tassa nakyviin. Nostokoysisto 3 on muodostettu rinnakkaisista nostokoysista, jotka kiinnitty-vat vastapainossa ja hissikorissa oleviin koysikiinnittimiin 4. Hissikorin ja sen vastapainon valissa oleva nostokoysisto 3 on johdettu kulkemaan vetopyoran ja taittopyorat kasittavan pyoras-25 ton kautta siten, etta kukin koysiston 3 nostokoysi kulkee pit-kin veto- ja taittopyorissa 5,6,7 olevia, koysiurien maåraamia ympyråkehia. Vetopyora 7 on sijoitettu taittopyorien 5,6 valisen vaakalinjan alapuolelle. Yhdesta paastaan vastapainoon 2 kiinnitetty koysisto 3 kulkee ensin ylos kuilusta yhden taittopyoran 30 5 yli jatkuen vetopyorålle 7, jonka koysisto kiertaa, ja edel-leen vetopyoralta 7 toiselle taittopyoralle 6 ylittåen sen, ja jatkuen edelleen alas hissikuiluun, jossa koysisto 3 on kiinnitetty toisesta paastaan hissikoriin 1.

35 Yli 180° tartuntakulma vetopyoralla saavutetaan siten, etta koysisto risteaa itsensa kanssa taittopyorien ja vetopyoran valisi-11a osuuksilla. Koysiston koysien osuminen itseensa ja toisiinsa valtetaan asettamalla taitto- ja vetopyorien 5,6,7 pyorimistasot 6 ? y i h 9 .* i— » Cm ja pyorimistasojen suunnat sopivasti toisiinsa nåhden. Kussakin vetopyoran koysiurassa kulkeva koysi tulee uraan yhdeltå puolel-ta uran maarittamaa tasoa ja lahtee urasta tåman tason toiselle puolen. Nain seka vetopyoralle tulevaan ja siita lahtevaån koy-5 teen aiheutuu vinovedot, jotka on edullista asettaa samansuurui-siksi, jolloin vinovedot kumoavat toisensa, eika niista aiheudu vetopyoran aksiaalisuuntaisia voimia. Taittopyorissa koysien tu-lot ja låhdot on jarjestetty koysiurien suuntaisiksi, jolloin naissa ei vinovetoa esiinny. Luonnollisesti taitto- ja vetopyo-10 rien 5,6,7 koysiurat kussakin pyorassa ovat sellaisella etåisyy-dellå toisistaan, etta pyoran vierekkaisissa urissa olevien koysien keskinainen vali on suurempi kuin koysien lapimitta.

15 Tarkasteltaessa kuvion 1 mukaisesta vetopyorahissia hissikorin 1 kulkiessa alaspain veto- ja taittopyorat 7,5,6 pyorivat myota-påivaan ja vastaavasti hissikorin kulkiessa ylos pyoråt pyorivat vastapaivaan, kun katsoja sijoittuu siten, etta han nakee tilan-teen kuvion 1 mukaisesti. Kuvioista 1 ja 2a - 2d on helppo ha-20 vaita, etta kukin nostokoyden taivutus veto- ja taittopyorissa olevan koysiuran maarittamaa ympyrakehaa pitkin on olennaisesti samaan suuntaan koysiston 3 hetkellisesti liikesuunnasta. Koy-siston 3 koysien kaikki taivutukset pitkin taitto- ja vetopyori-en 5,6,7 koysiurien muodostamia ympyrakaaria ovat siis myotatai-25 vutuksia, eika vastataivutuksia esiinny. Kuviosta 1 nahdaan, etta pyorasto jaa vaakasuunnassa koysivalin L sisaan, eli hissi-korille ja vastapainolle menevien koysistoosuuksien paikkojen valiin.

30 Kuviot 2a, 2b, 2c ja 2d esittavat muunnelmia keksinnon mukaisen vetopyorahissin koysiston kulun jarjestamisesta. Koysiston kulku kussakin kuviossa 2a - 2d on esitetty nuolilla, yksi aina kunkin pyoraston pyorien erottaman koysistoosuuden rinnalla. Nuolien suunta on pitkin koysistoå vastapainolta hissikorille. Kussakin 35 kuviossa 2a - 2d nuolet osoittavat koysiston kunkin osuuden lii-kesuunnan hissikorin liikkuessa alaspain. Nain riippuen siita, onko koysiston hetkellinen liikesuunta hissikorin vai vastapai-non suuntaan, on sen hetkinen taivutusten suunta pitkin koysis- 9k i 82 7 toa pyoraston pyorisså joko myotå- tai vastapåivåån. Ylospain liikkuvan hissikorin tapauksessa kuvioiden 2a - 2d nuolien suun-ta on koysiston liikesuunnalle vastakkainen. Nuolet ovat vasta-painolta tulevasta koysistoosuudesta lukien aina hissikorille 5 menevåån asti merkitty jårjestyksesså kirjaimin a,b,c... kussa-kin kuviossa erikseen. Kussakin kuviossa 2a - 2d vetopyora on merkitty selvyyden vuoksi tåhdellå (*). Kuvio 2a esittåå yksin-kertaistaen kuvion 1 mukaisen pyoraston ja koysien kulun pyorås-tosså. Kuvio 2b esittåa sellaisen keksinnon mukaisen ratkaisun, 10 jossa pyorasto on kallistettu siten, ettå taittopyoråt ovat eri korkeuksilla. Nåin on mahdollista tehdå kuvion 2a mukaista rat-kaisua kapeampi koysivåli, mutta såilyttåå pyoraston veto- ja taittopyorien koko ja keskinåiset etåisyydet ennallaan. Ennal-laan såilyttåminen ei ole keksinnon kannalta vålttåmåton, mutta 15 on ilmeinen seuraus, jos koneistoalustan kallistamista kåytetåån asennusvaiheessa koysivålin sååtamiseksi. Kuvioissa 2a ja 2b koysiston kulku on seuraava: vastapainolta ensimmåiselle tait-topydrålle, siitå edelleen vetopyorålle, jolta toiselle taitto-pyorålle ja edelleen hissikoriin. Kuviossa 2c nåhdåån keksinnon 20 eras muunnelma, jossa tartuntakulmaa on kasvatettu kolmannen taittopyorån kåytollå. Tåsså suuri tartuntakulma ei ole yhte-nåinen kuten aiemmissa kuvioissa, vaan muodostuu kahdesta eril-lisestå osuudesta. Koysiston kulku on seuraava: vastapainolta ensimmåiselle taittopyorålle, josta Vetopyorålle, josta kolman-25 nelle taittopyorålle, josta takaisin vetopyorålle, josta toiselle taittopyorålle, josta hissikoriin. Tållaisella douple-wrap-ratkaisulla voidaan keksinnon perusajatuksen puitteissa jopa kaksinkertaistaa tartuntakulma verrattuna kuvioissa 1, 2a ja 2b esitettyihin ratkaisuihin. Douple-wrap-hissin vetopyorån kdysi-30 urien lukumåårå on kaksinkertainen single-wrap-hissiin verrattuna. Douple-wrap voitaisiin toteuttaa myos siten, ettå vetopyorån lisåksi toinen kuvioiden 1, 2a ja 2b mukaisten hissien tait-topybristå ja vetopyorå olisi varustettu kaksinkertaisella måå-rållå koysiuria, ja ettå vetopyoråltå tuleva koysisto palaisi 35 tåltå taittopyoråltå ensin takaisin vetopyorålle ja vetopyoråltå uudestaan tålle taittopyorålle, jolta se edelleen låhtisi his-sikuiluun. Tållainen lisåkierros veto-ja taittopyorån ympåri li-såisi tartuntakulmaa 180°. Kuvio 2d esittåå keksinnon mukaisen 8 i z i 8 2 ajatuksen muunnelman, jossa hissikorilta tuleva koysistoosuus tuleekin suoraan vetopyorålle, eikå taittopyorålle kuten aiem-missa esimerkeisså. Vetopyoråltå koysisto jatkuu edelleen kahden taittopyorån kautta vastapainolle. Tållaisessa ratkaisussa pyo-5 rasto ei kuitenkaan ole kokonaan koysivalin sisåpuolella.

Kuviossa 3 on esitetty kuvion 1 mukainen vetopyorahissi kuvat-tuna ylhaalta påin. Katkoviivalla on esitetty vastapainon 2 ja hissikorin 1 sijainti kuilun 8 suhteen. Taittopyorat 5,6 on laa-10 keroidusti kiinnitetty palkistorunkoon 9, joka toimii myos veto-pyorån 7 ja nostomoottorin seka kåyttokoneiston 10 kiinnitys-alustana. Vetopyoran 7 akselin 11 suunta on sellainen kuin sita olisi kierretty vaakatasossa tilanteesta, jossa akseli olisi ol-lut saman suuntainen taittopyorien akselin kanssa, siten, etta 15 taittopyorille lahtevåt risteavat nostokoydet eivåt ota toisiin-sa tai itseensa risteyskohdassa. Taittopyorien pyorimistasot ovat samansuuntaiset. Taittopyorien pyorimistasojen etaisyydet vetopyorasta on sovitettu sellaisiksi, etta nostokoydet kohtaa-vat taittopyorat naissa olevien koysiurien suuntaisina, ja etta 20 vinovedot vetopyorMlla kummankin taittopyoran suuntaan ovat yhta suuret. Piirustuksen mukaisessa tapauksessa, jossa nostokoneis-ton akseli jatkuu suoraan vetopyoran akseliksi, tarkoittaa tama sitå, etta kokonaisuus nostomoottori-nostokoneisto-akseli-veto-pydra on kierretty vaakatasossa vetopyoran keskipisteen kautta 25 kulkevan pystylinjan ympari ja kiinnitetty sitten, akseli 11 laakeroidusti, alustaan 9.

Koska veto-ja taittopyorat 7,5,6 ovat kaikki koysivalin L sisålla voidaan helposti muodostaa alustaratkaisu, jossa alustan 9 30 pituus on oleellisesti koysivalin suuruinen tai vain våhån koy-sivåliå suurempi ja leveys pituutta pienempi. Alustana toimiva palkistorunko 9 voidaan jopa tehdå koysivåliå lyhyemmåksi. Esi-merkiksi hissimodernisointiin tallainen varsin kompakti alusta sopii erinomaisesti, varsinkin, jos palkistorunko on kokonaan 35 koysivalin sisållå, koska tålloin alustan sijoittaminen ahtaa-seenkin konehuoneeseen kåy varsin helposti, jos ei muuten niin kååntåmållå alustaa 180° vaakatasossa.

ii 9 Λ Λ, "r ι > Π y £ \ ο Ζ

Siltå varalta, etta hissikori tai vastapaino haluttaisiin ripus-taa taittopyoran valityksella koysistoon, on alustassa valmiit kiinnityskohdat 12 koysiston vapaille påille. Kukin koysiston koysi on jårjestetty kulkemaan vetopyorMsså olevassa talle koy-5 delle tarkoitetussa kdysiurassa siten, etta yhtenainen tartuntakulma vetopyoralla on valilla 200°-270°. Alle 200° tartuntakul-masta seuraa kohtuuttoman suuri pyorien keskinainen etaisyys. Yli 270° tartuntakulma aiheuttaa vetopydralla niin suuren vino-vedon, etta siita johtuvaa koysiston ja vetopyoran suurta kulu-10 mista ei voida hyvaksya. Kulumisen kannalta vinovedon hyvaksyt-tavana ylarajana voidaan kaytannossa pitaa noin 2°, ja yli 4° vinovetoa jo hissikayttoon kokonaan soveltumattomana. Noin 250° tartuntakulma11a pMastaan kohtuullisen pieneen pyorien keskinai-seen etaisyyteen ilman suurta vinovetoa. 250° tartuntakulmasta 15 seuraa tavanomaisilla mitoituksilla noin 1.2° vinoveto koysipyo-ran urasta lahtevalle koydelle. Kaytannon ratkaisuihin useimmi-ten tulevat kysymykseen tartuntakulmat valilla 230°-260°, joissa pyorien keskinainen etaisyys pyorastossa ja vinoveto eivat kumpikaan ole kovin suuria. Koska koysivalin L asettaminen 20 alustassa 9 voidaan helposti jårjestaa siten, etta taittopyorat, tai ainakin toinen taittopyorista, ovat siirrettavissa alustan pituussuunnassa, on alusta ja veto-taittopyorien koot ja keski-naiset etaisyydet edullista mitoittaa siten, etta koysivalin pituuden asettamisvalin ååriasennoissakin tartuntakulma pysyy 25 edullisella vaihteluvalilla 230°-260°.

Alan ammattimiehelle on selvaa, etta keksinnon eri sovellutus-muodot eivat rajoitu ainoastaan edella esitettyihin esimerkkei-hin, vaan voivat vaihdella jaljempana esitettavien patenttivaa-30 timusten puitteissa.

Ammattimiehelle on myos selvåå, etta hyoty keksinnosta voitai-siin saada koysien pitemmån kayttoiån sijasta myos muutoin. Esi-merkiksi koydet seka veto- ja taittopyorat voitaisiin mitoittaa 35 jonkin verran pienemmiksi, jolloin kustannukset pienenisivåt. Vetopyoran pienentamisesta seuraisi pienempi momentin tarve kåyttokoneistossa, jolloin koneiston mitoituksessa voitaisiin sååstaa merkittMvasti. Hissiin voitaisiin valita pienempi nos- 10 ri i 82 tomoottori. Pienemmåstå vetopyoråstå seuraa, ettå mahdollisen vaihteen vålityssuhde voidaan mitoittaa pienemmåksi, mikå myos vahentaisi kustannuksia. Ilmeistå on myos se, ettå pyoråston måårååmåå koysivålin suuruutta voidaan sååtåå muuttamalla esi-5 merkiksi yhden taittopyorån paikkaa muiden pyorien suhteen.

Alan ammattimiehelle on niinikaån selvåå, ettå koysitartuntaa keksinnon mukaisen hissin vetopyorållå voidaan parantaa ali-leikkaamalla tai muuten muotoilemalla koysiurat tai sijoitta-10 malla koysiuriin polyuretaanista tai muusta vastaavasti toimi-vasta aineesta olevat insertit. Koysiston koysien lukumåårå ei ole oleellinen keksinnon kannalta, vaan voi poiketa esimerkkeis-så esitetystå. Myos on selvåå, ettå vaikka piirustuksissa on esitetty veto-ja taittopyoråt låpimitoiltaan keskenåån samansuu-15 ruisiksi, voivat kåytånnon toteutuksissa taitto- ja vetopyorien låpimitat olla toisistaan poikkeavat, usein niin, ettå taittopyoråt ovat vetopyoråå pienempiå.

Esimerkeisså koysiston risteåminen itsenså kanssa niin, etteivåt 20 koydet osu itseenså tai toisiinsa, on jårjestetty vetopyorån kierrolla ja taittopyorien sijoittelulla. On selvåå, ettå vetopyoråå voidaan myos kallistaa, ja ettå taittopyorien pyorimista-sojen ei vålttåmåttå tarvitse olla samansuuntaiset.

25 Hissikorin ja vastapainon ripustus koysistoon voi poiketa edellå esitetystå esimerkiksi siten, ettå ainakin toinen nåistå on ripustettu koysistoon taittopyorån avulla. Tållaisessa ripustuk-sessa koysiston vapaa påå on kiinnitetty kuilun ylåosaan tai konehuoneessa esimerkiksi hissikoneiston alustaan. Koysiston 30 nopeus on tålloin kaksinkertainen taittopyorållå ripustetun hissikorin tai vastapainon nopeuteen nåhden. Tållaisen hissiko-riin tai vastapainoon sijoitetun taittopyorån pyorimissuunta voi poiketa paljonkin vetopyoråston pyorien pyorimissuunnasta, koska vastataivutusten haitallisuus koysistolle våhenee koysipyorien 35 vålisen etåisyyden kasvaessa.

Claims (7)

1. Vetopyoråhissi, johon kuuluu kåyttokoneisto (10), kayttoko-5 neistoon liitetty koysiurallinen vetopyQra (7), ainakin kaksi koysiurallista taittopyoraa (5,6), hissijohteissa kulkemaan si-joitettu hissikori (1), vastapainojohteisiin sijoitettu vasta-paino (2) ja ainakin yhden nostokoyden kasittava nostokoysisto (3), johon hissikori ja sen vastapaino on ripustettu ja joka on 10 johdettu kulkemaan vetopyoran ja taittopyorat kasittåvan pyoras-ton kautta siten, etta nostokoysisto risteaå itsensa kanssa, jolloin kukin koysiston (3) nostokoyden taivutus, joka tapahtuu joko veto- ja taittopyorassa (7,5,6) olevan koysiuran maaraamaa kehaa pitkin, on olennaisesti samaan suuntaan veto- ja tait- 15 topyorien akselien suuntaan katsottuna, tunnettu siita, etta kukin koysiston (3) koysi on jårjestetty kulkemaan vetopyo-råssci (7) olevassa koysiurassa siten, etta yhtenSinen tartunta-kulma vetopydrSlla on vålilla 200°-270°.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen vetopyorahissi, t u η n e t- t u siitå, etta kukin kdysistdn (3) koysi on jarjestetty kulkemaan vetopyorassa (7) olevassa koysiurassa siten, etta yhtenai-nen tartuntakulma vetopyoralla on vålillS 230°-260°, edullisim-min noin 250°. 25

3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen vetopyorahissi, tunnettu siitS, etta ainakin niiden taittopyorien (5,6), joil-ta koysisto (3) jatkuu alas hissikuiluun, pyorimistasot on jarjestetty siten, ettS kukin koysiston (3) koysi kohtaa taittopyo- 30 risså (5,6) olevat koysiurat olennaisesti taittopyorien pyori-mistason suuntaisena.

4. Jonkin edellåolevan patenttivaatimuksen mukainen vetopyorahissi, tunnettu siitå, ettå vetopyoråltå (7) hissikoril- 35 le (1) pain menevå kdysiston (3) osa menee ensin yhdelle tait-topyorålle (6) ja vetopyoråltå (7) vastapainolle (2) påin menevå koysiston osa menee ensin toiselle taittopyorålle (5). « . i > · r·, ί OZ

5. Jonkin edellåolevan patenttivaatimuksen mukainen vetopyorå-hissi, tunnettu siita, ettå koysistosså on taittopyorå, jolle koysiston kulku douple-wrap-tartunnan aikaansaamiseksi on jårjestetty siten, etta koysisto tulee taittopyoralle hissin ve- 5 topyorålta (7) ja jatkaa edelleen taittopyoran kierrettyåån ta-kaisin vetopyoralle (7).

6. Jonkin edellaolevan patenttivaatimuksen mukainen vetopyorå-hissi tun nettu siita, etta koysivalin (L) suuruuden 10 asettamiseksi ainakin yhden sellaisen taittopyoran (5,6), jolta koysisto (3) jatkuu alas hissikuiluun, kiinnitystapa alustaan (9) on sellainen, etta taittopyoran (5,6) paikka alustan (9) suhteen on muutettavissa.

7. Jonkin edellaolevan patenttivaatimuksen mukainen vetopyorå- hissi tunnettu siita, etta taittopyorat (5,6) on laake-roidusti kiinnitetty samaan palkistorunkoon (9) , joka toimii myos vetopyorån (7) ja kayttokoneiston (10) kiinnitysalustana (9), ja etta veto- ja taittopyorien (7,5, 6) pyorimistasot seka 20 pyorimistasojen suunnat on valittu toisiinsa nahden siten, etta vetopyorålta taittopyorille lahtevat risteavåt nostokoydet eivåt ota toisiinsa, ja etta veto- ja taittopyorat (7,5,6) ovat kaikki koysivalin (L) sisållå, ja ettå alustaan (9) kuuluu kiinnitys-kohdat (12) koysiston vapaille påille siltå varalta, ettå his-25 sikori (1) tai vastapaino (2) haluttaisiin ripustaa taittopyorån vålityksellå koysistoon. li il i 82