FI90835B - Telalla tai kahden telan välissä tapahtuvan jatkuvan valamisen laitteen tela - Google Patents

Description

90835

Telalla tai kahden telan välissä tapahtuvan jatkuvan valamisen laitteen tela Tämän keksinnön kohteena on tela ohuiden metalli-5 tuotteiden jatkuvaa telalla tai kahden telan välissä tapahtuvaa valamista varten tarkoitetulle laitteelle, telan käsittäessä sisuksen ja hoikin, jossa jälkimmäisessä on kanavia jäähdytysnesteen kiertoa varten.

Tämän tyyppisissä valulaitoksissa on tunnettua 10 käyttää teloja, joiden ulkokehäpinta, jolla valumetalli saadaan jähmettymään tai jäähtymään, jäähdytetään telan sisällä tapahtuvalla jäähdytysnesteen kierrolla. Tavallisesti nämä telat käsittävät keskiosan tai "sisuksen", jota ympäröi lämpöä johtavasta materiaalista kokoonpantu holk-15 ki. Jäähdytysneste kiertää sisuksen ja hoikin välisellä rajapinnalla tai itse hoikissa olevassa kanavassa.

Näiden telojen käytössä ilmenevä tunnettu ongelma aiheutuu hoikin muodonmuutoksesta eli deformaatiosta, mikä johtuu sen kosketuksesta sulaan metalliin syntyvästä kuu-20 menemisestä. Kun hoikin metalli kuumenee, holkki pyrkii laajenemaan säteittäisesti ja aksiaalisesti. Säteittäinen laajeneminen pyrkii kasvattamaan telan halkaisijaa, mikä johtaa siinä tapauksessa, että telojen välissä on valu, telojen välisen tilan pienenemiseen ja siten valutuotteen 25 paksuuden pienenemiseen. Edelleen, koska tämä säteittäinen laajeneminen ei ole välttämättä yhtä suurta telan koko leveydellä, tuotteen paksuus voi vaihdella koko sen leveyden mitalla.

Aksiaalinen laajeneminen pyrkii kasvattamaan hoikin 30 leveyttä telan aksiaalisuunnassa. Mutta tätä aksiaalista laajenemista esiintyy oleellisesti hoikin ulkopinnan alueella, kun taas sisäisestä jäähdytyksestä jäähdytys-kanavien alueella johtuen ei esiinny käytännöllisesti katsoen lainkaan laajenemista. Niin muodoin tapahtuu erilais-35 ta laajenemista, mikä johtaa hoikin ulkopinnan taipumiseen 2 sen halkaisijan ollessa suurempi aksiaalisessa keskiosassa kuin päissä päin eli hoikin reunoilla. Tämä telojen taipuminen on ehkäisevä puute, koska se johtaa sellaisen valu-tuotteen valmistamiseen, joka on keskikohdaltaan ohuempi 5 kuin reunoiltaan, mitä ei voida hyväksyä myöhemmälle tuotteen valssaukselle.

Tämän taipumisen kompensoimiseksi kuumassa tilassa, on jo ehdotettu, että hoikin ulkopinnalle annettaisiin kovera muoto kylmässä tilassa. Tällä tavalla voidaan saada 10 tuote, jonka pinnat ovat tasomaisia tai edullisesti erittäin vähän käyristyneitä, mikä on toivottavaa myöhemmälle valssaukselle.

Tällainen järjestely voi kuitenkin olla riittämätön ennen kaikkea leveiden telojen ollessa kyseessä. Itse 15 asiassa tässä tapauksessa on tarpeen, että hoikin ulkopinta on kylmässä tilassa erittäin kovera, mikä saisi valssauksen alussa aikaan ylimääräisen tilan telojen väliin niiden aksiaalisella keskikohdalla.

Yritettäessä ratkaista tätä ongelmaa on jo ehdotet-20 tu asiakirjassa EP 98 968, että holkki pidettäisiin jäykästi sisuksen pinnalla pelkästään aksiaalisella keskikohdalla ja jätettäisiin hoikin reunat vapaiksi eikä liitettäisi niitä telan sisukseen ja pidettäisiin säteittäisesti erillään siitä, jotta vältettäisiin hoikin laajenemisen 25 estäminen aksiaalisuunnassa, mikä laajeneminen johtaisi välttämättä taipumiseen, jos hoikin reunat olisivat jäykästi yhdistettyinä sisukseen, joka itse ei laajene.

Siksi tämä järjestely auttaa hoikin halkaisijan kasvun rajoittamisessa aksiaalisella keskikohdalla pidät-30 telemällä sen säteittäistä laajenemista. Se ei kuitenkaan poista taipumisen muodossa ilmenevää muodonmuutoksen mahdollisuutta johtuen hoikin ulkopinnan ja jäähdytyskanavien alueen välisestä erilaisesta aksiaalisesta laajenemisesta, koska tämän erilaisen laajenemisen johdosta hoikin reunat 35 voivat lähestyä sisusta.

li 90835 3

Edelleen tällainen järjestely ei sovi telojen välillä tapahtuvan valamisen tapaukseen, jossa säteittäi-sesti valutuotteen (valssausvoimien) hoikille kohdistamat voimat ovat erittäin suuria valutilan sulkevien seinämien 5 lähellä ja siksi tarkalleen hoikin reunoilla. Itse asiassa johtuen siitä, että hoikkia ei tueta sisuksella sen reunoilta, mainitut voimat voivat deformoida hoikin reunoja suuresti ja painottaa sen taipumista.

Esillä olevan keksinnön tavoitteena on antaa käyt-10 töön tela ohuiden metallituotteiden valamiseksi, minkä avulla on mahdollista saada valutuote, jonka mittatarkkuus on tyydyttävä myöhempää tuotteen valssausta varten. Tarkemmin tavoitteena on ratkaista yllä mainitut lukuisat ongelmat.

15 Näitä tarkoituksia varten keksintö antaa käyttöön telan laitteelle, joka on tarkoitettu ohuiden tuotteiden jatkuvaan valamiseen telalla tai kahden telan välissä, mainitun telan käsittäessä sisuksen ja sellaisen hoikin, jossa on kanavia jäähdytysnesteen virtausta varten.

20 Keksinnön mukaisesti mainittu tela on tunnettu sii tä, että holkki on yhdistetty jäykästi sisukseen sen aksiaalisesta keskikohdastaan ja oleellisesti sen koko kehältä asennuksella, joka estää minkä tahansa aksiaalisen ja sä-teittäisen siirtymisen hoikin keskiosassa sisukseen näh-25 den, ja että holkki on kosketuksissa sisuksen kanssa hoikin koko leveydeltä, ja hoikin reunoilla hoikkia pidetään sisuksen pinnalla säteittäisillä pitovälineillä, jotka sallivat hoikin reunojen aksiaalisen siirtymisen, mutta estävät säteittäisen siirtymisen sisukseen nähden.

30 Edullisessa suoritusmuodossa hoikin sisukseen yh distävä asennus on aksiaaliselta keskiosaltaan lohenpyrs-tösasennus tai T:n muotoinen asennus.

Keksinnön erityisen järjestelyn mukaisesti hoikkia pidetään kiinni myös aksiaalisilta välivyöhykkeiltä sen 35 aksiaalisen keksiosan ja sen reunojen välisillä pitoväli- 4 neillä, jotka sallivat hoikin mainittujen välivyöhykkeiden aksiaalisen siirtymisen mutta estävät säteittäisen siirtymisen sisukseen nähden.

Keksinnön ansiosta hoikkia pidetään niin muodoin 5 tiukasti sisuksen pinnalla ainakin sen aksiaalisesta keskiosasta ja sen reunoilta; siksi hoikin kaikki laajenemisesta johtuvat säteittäiset siirtymiset estetään mutta siirtymiset hoikin sivuvyöhykkeiden aksiaalisuunnassa sallitaan, mikä estää seinämän taipumista, mikä aiheutuisi 10 hoikin reunojen kiinnittämisestä aikaan saadusta taipumisesta, mikä estää sen aksiaalisen laajenemisen.

Toisen erityisen järjestelyn mukaisesti mainitut välineet reunojen pitämiseksi paikallaan on muodostettu sivuosilla, jotka käsittävät poikkileikkaukseltaan suora-15 kaiteen muotoisen pyöreän uran, jonne hoikin reunoilla oleva vastaava uloke ulottuu aksiaalisesti siten, että siinä on aksiaalista muttei säteittäistä liikkumavaraa.

Edelleen eräässä järjestelyssä, joka on erityisen hyödyllinen, sisus käsittää poikkileikkaukseltaan lohen-20 pyrstön muotoisen kehäuran, johon on kiinnitetty uloke, jolla on vastaava lohenpyrstön muotoinen poikkileikkaus hoikin sisäpinnalla, sisuksen ollessa tätä tarkoitusta varten muodostettu keskiosasta tai navasta, jonka kehä määrittelee mainitun lohenpyrstöuran yhden sivun, ja ren-25 gasmaisesta kiinnitinelimestä, joka on sovitettu sisukselle ja jonka kehä määrittelee mainitun uran toisen sivun, napaa ja rengasmaista kiinnitintä pidettäessä asennettuina kiinnitysvälineillä, jotka toimivat aksiaalisuunnassa hoikin ulokkeen kiinnittämiseksi sisuksen urassa.

30 Täydentävässä järjestelyssä mainittu rengasmainen kiinnitinelin määrittelee myös poikkileikkaukseltaan suorakaiteen muotoisen pyöreän uran, jonne hoikin yhden reunan vastaava uloke ulottuu sen paikallaan pitämisen varmistamiseksi, sivuosan varmistaessa samalla tavalla hoikin 35 toisen reunan paikallaan pitämisen.

90835 5 Tällä järjestelyllä on sellainen erityinen etu kuten tämän jälkeen helposti ymmärretään, että se sallii eri levyisten hoikkien käytön säilyttäen samaan aikaan saman navan ja vaihtaen vain hoikkia, sivuosaa ja tässä aikai-5 semmin mainittua rengasmaista kiinnityselintä.

Keksinnön mukaisen telan edulliset suoritusmuodot ilmenevät oheisista epäitsenäisistä patenttivaatimuksista 2-9.

Muut piirteet ja edut ilmenevät seuraavasta kuvauk-10 sesta, joka annetaan esimerkkinä keksinnön mukaisesta telasta, joka on tarkoitettu asennettavaksi sellaisten ohuiden terästuotteiden jatkuvaa valamista varten telojen välissä kuten nauhojen, joiden paksuus on muutamia millimetrejä ja leveys useita kymmeniä senttimetrejä.

15 Viitaten oheistettuihin piirustuksiin:

Kuvio 1 on puoliaksiaalinen leikkauskuva keksinnön mukaisesta telasta;

Kuvio 2 on puoliaksiaalinen leikkauskuva keksinnön mukaisesta telasta, joka on sovitettu suuremman leveyden 20 valutuotteille;

Kuvio 3 on yksinkertaistettu osittainen aksiaali-leikkauskuva keksinnön muunnoksesta;

Kuvio 4 on kuva toisesta muunnoksesta, jossa holk-ki-sisus-asennus on saatu aikaan porrastetuilla urilla, 25 jotka suuntautuvat eri suuntaan kuin edellisissä suoritusmuodoissa.

Kuviossa 1 leikattuna esitetty tela käsittää navan 1, joka on asennettu jäykästi esimerkiksi kutistussovit-teella akselille 2 akselin saattamiseksi pyörimään. Akse-30 Iin 2 päät on järjestetty liukumaan valuasennuksen laakereissa ja näistä päistä toinen on yhdistetty akselia pyörittäviin välineisiin (ei kuviossa).

Napa 1 kannattelee toisella puolella rengasmaista kiinnitinelintä 3 ja toisella puolella leukamaista sivu-35 osaa 4, jolloin näitä telan sisuksen 6 muodostavaa kolmea 6 sama-akselista osaa pidetään asennettuina sidetangoilla 5, jotka näkyvät kuvioissa vain niiden akseleina.

Lämpöä johtavasta materiaalista kuten kuparista muodostettu holkki 7 ympäröi telan sisusta ja se on sovi-5 tettu napaan 1, kiinnitinelimeen 3 ja sivuosaan 4.

Holkki määrittelee sisäisellä ja aksiaalisella kes-kivyöhykkeellään kehäulokkeen, jolla on lohenpyrstön muotoinen poikkileikkaus. Tämä uloke 9 liitetään vastaavan poikkileikkauksen omaavaan uraan 10, jonka toinen sivu 10' 10 (kuviossa 1 oikea puoli) on koneistettu napaan 1 ja jonka toinen sivu 10" on muodostettu rengasmaisessa kiinnitin-elimessä 3 olevalla ulokkeella 3'. Toisin sanoen se on navan 1 ja rengasmaisen kiinnitinelimen 3 muodostama yksikkö, joka muodostaa uran 10 määrittelemän telan sisuksen 15 6.

Kuten helposti ymmärretään tätä järjestelyä, joka on saatu muodostamalla ura 10 kahden sisuksen muodostavan osan asennuksella, tarvitaan, jotta holkki voitaisiin asettaa paikalleen. Sillä, että hoikin ulokkeen 9 ja vas-20 taavan uran poikkileikkaus on lohenpyrstömäinen, on lisäksi sellainen etu, että se pitää hoikin hyvin tehokkaasti sisusta vasten yksinkertaisesti kiristämällä sisuksen eri osat yhteen. Edelleen pyöreän lohenpyrstöuran viistoista pinnoista muodostetut kartiomaiset laakeripinnat saavat 25 aikaan hoikin energisen kiinnityksen sisukselle, mikä sal lii suuren vääntömomentin välittämisen ilman hoikin ja navan välistä luiskahtamisriskiä. Tämä kiinnitysvaikutus painottuu edelleen hoikin lämmetessä, mikä johtuu hoikin taipumisesta, joka pyrkii tapahtumaan ja joka lisää edel-30 leen kosketuspainetta asennuksen kartiomaisten pintojen välillä.

Hoikkia pidetään sen reunoilla poikkileikkaukseltaan suorakaiteen muotoisten pyöreiden urien 13, 14 avulla, jotka on muodostettu vastaavasti rengasmaiseen kiinni-35 tinelimeen 3 ja sivuosaan 4 ja jotka liittyvät aksiaali-

II

90835 7 sesti hoikkia jatkaviin ulokkeisiin 11, 12, joilla ei ole säteittäistä liikkumavaraa. Kylmässä tilassa mainittujen urien 13, 14 ja vastaavasti ulokkeiden 11,12 välissä on aksiaalinen liikkumavara nj" ulokkeiden aksiaalisen siir-5 tyrnisen sallimiseksi urissa, mitä voi esiintyä hoikin ak siaalisen laajenemisen aikana jälkimmäisen lämmetessä. Edelleen hoikin reunojen pito paikallaan tällä ulokkeiden ja urien järjestelmällä estää hoikin reunoja liikkumasta mahdollisesti erilleen telan sisuksesta, mikä voisi johtua 10 mainittujen reunojen säteittäisestä laajenemisesta.

Hoikin jäähdytyksen varmistamiseksi, mikä on mahdollisimman homogeenista, jäähdytysvesi on pantu kiertämään kuviossa 1 esitettyjen nuolien suuntaan ja vastakkaiseen suuntaan viereisissä kanavissa 8. Tähän mennessä tela 15 käsittää veden sisääntuloaukon kanavat 20, jotka on yhdistetty pyörivään liitokseen (ei kuviossa). Nämä kanavat ovat yhteydessä pyöreän kierron kauttakulkujakoaukon 21 kanssa. Tähän kauttakulkuaukkoon tuleva vesi suunnataan toisaalta hoikin toiseen päähän 7' sivuosassa 4 olevien 20 porauksien 22 kautta ja hoikkiin muodostettujen porauksien 23 kautta, jotka ovat yhteydessä puoleen niiden jäähdytys-kanavien kokonaismäärästä, jotka syöttävät jäähdytysvettä vuorotellen kaikkiin muihin kanaviin. Edelleen kauttakulku jakoaukosta 21 tuleva vesi johdetaan edelleen hoikin 25 toista päätä 7” kohti navassa olevien aksiaalisten kanavien 24 kautta ja porauksien 25 ja 26 kautta, jotka ovat vastaavasti rengasmaisessa kiinnitinelimessä 3 ja hoikissa samalla tavalla kuin poraukset 22 ja 23, hoikissa olevien porausten 26 syöttäessä vettä jäähdytyskanavien toiseen 30 puolikkaaseen.

Jäähdytysvesi poistetaan samalla tavalla porauksien 23', 22' ja 26', 25', kanavien 24', putkijohdon 21' ja ulostulokanavan 20' kautta.

Veden virtauksen homogeenisen jakautumisen varmis-35 tamiseksi erilaiset kanavat ja poraukset on tasavälein 8 säteittäisesti erillään toisistaan ja pyöreät urat kuten 27, 28, joiden kanssa eri poraukset, kuten 25, ovat yhteydessä, voidaan antaa käyttöön sisuksen muodostavien eri osien eri kosketuspintojen alueelle.

5 Lisäksi mainitut urat eivät vaadi tarkkaa kehäpai- koitusta asennettaessa telan muodostamia eri osia ja erityisesti hoikkia sisuksen päälle.

Eri jäähdytyskanavissa tapahtuvaa veden virtauksien homogeenisen jakautumisen varmistamiseksi paineen pudotuk-10 sen säätämistä varten veden suorassa kierrossa on edullisesti välineitä (kuviossa 1 oikealta vasemmalle kanavassa 8) käsittäen poraukset 22, 23, 23' ja 22'. Itse asiassa tämä kierto on lyhyempi kuin se kierto, joka saa veden kiertämään jäähdytyskanavissa vastakkaiseen suuntaan (va-15 semmalta oikealle) ja niin muodoin paineen pudotukset ovat siellä pienempiä. Siksi mainitut välineet sallivat paineen pudotuksen tasaamisen mainituissa kahdessa kierrossa. Ne voivat käsittää esimerkiksi kauttakulkuaukon minimipoikki-leikkauksen pienentämisen lyhyemmässä kierrossa joko po-20 Tauksilla, joiden halkaisijat ovat pienempiä kuin porauksien 25, 25', tai panemalla mainittuihin kiertoihin elimiä, joissa on kalibroidut aukot tms.

Ymmärretään, että hoikin molempia reunoja voidaan pitää paikallaan sivuosilla kuten n:ro 4:llä, jolloin ren-25 gasmaisen kiinnitinelimen tehtävänä on sitten tukea hoikkia ja kiinnittää jälkimmäinen lohenpyrstöasennuksella mainitun kiinnitinelimen vieressä olevan sivuosan toimiessa pelkästään hoikin vastaavan reunan pitämiseksi paikallaan. Toisin sanoen rengasmainen kiinnitinelin 3 on tässä 30 tapauksessa korvattu kahdella osalla, joista toinen on sivuosan 4 kanssa täysin samanlainen sivuosa, joka on sijoitettu hoikin toiselle puolelle, sisuksen eri komponenttiosien ollessa asennettuja sidetangoilla 5 kuten tässä on aiemmin kuvattu.

Il 90835 9

Kiinnitinelimiä kuten kiinnitinelintä 3 voitaisiin tietenkin käyttää myös hoikin molemmilla puolilla; toisin sanoen holkki on silloin suorassa kosketuksessa navan 1 kanssa pelkästään keskikohdaltaan pinnalla, joka muodostaa 5 uran 10 pohjan ja on kosketuksissa kummankin puolen kiin-nitinelimien 3 kanssa.

Lohenpyrstöuran leveys on edullisesti ainakin noin puolet hoikin leveydestä. Itse asiassa on todettu, että uran leveys määrää hoikin ulkopinnan muodonmuutoksen vala-10 misen edetessä. Esimerkiksi 865 mm leveän hoikin, jonka ulkopinta on kylmässä tilassa lieriömäinen suorakulmaisella generatriksilla, kuumassa tilassa suurin vaihtelu hoikin ulkohalkaisijassa sen leveyden mitalla on noin 0,12 -0,25 mm, jos uran leveys on noin 300 mm ja 0,11 - 0,17 mm, 15 jos tämä leveys on noin 350 mm, ja 0,05 - 0,14 mm, jos leveys on noin 430 mm, nimittäin puolet hoikin leveydestä.

Viimeksi mainitussa tapauksessa hoikin generatrik-sissa on hienoinen taipuma keskellä ja aksiaalisilla väli-vyöhykkeillä lohenpyrstöuran sivujen ja hoikin reunojen 20 välillä eli alueilla, jossa sitä ei pidetä sisuksessa kiinni. Nämä kuumassa tilassa tapahtuvat muodonmuutokset voidaan tietenkin kompensoida lisäkoneistuksella, joka suoritetaan kylmässä tilassa, jotta käyttöolosuhteissa valettaessa saataisiin suoraviivainen generatriksi tai 25 erittäin hienoisesti kovera generatriksi. Nämä muodonmuutokset ovat selvästi vähäisempiä kuin 1 mm suuruusluokan muodonmuutokset, joita voidaan tavata tunnetun tekniikan holkki-sisus-kytkentäj ärj estelmissä.

Tämän muodonmuutoksen rajoittamiseksi yhä edelleen 30 asennus voidaan järjestää kuvion 3 yksinkertaistetun esityksen mukaisesti. Tässä tapauksessa hoikkia pidetään sisuksessa 6 aksiaalisesta keskikohdastaan ja reunoiltaan kuten edellisessäkin suoritusmuodossa. Edelleen sitä pidetään keskiosan ja reunojen väliseltä aksiaalisilta väli-35 vyöhykkeiltä urilla 30 ja vastaavilla ulokkeilla 31, jot- 10 ka ovat samanlaisia kuin reunoja pitävät urat ja ulokkeet ja jotka estävät säteittäisen siirtymisen ja siksi hoikin taipumisen näiden urien ja ulokkeiden alueella mutta sallivat aksiaalisen suhteellisen siirtymisen, aksiaalisen 5 liikkumavaran ollessa käytössä kylmässä tilassa tätä tarkoitusta varten urien ja ulokkeiden välissä.

Aikaisemmin kuvion 1 yhteydessä kuvatun telan eri osien asennuksen muodon muu hyöty ilmenee kuviosta 2, joka esittää telan, jossa on suurempi leveyksinen holkki. Tämä 10 holkki on konstruoitu samalla tavalla kuin aiemmin kuvattu tela ja erityisesti napa 1 ja lohenpyrstöasennus ovat täysin samanlaisia.

Vain hoikin 7 leveys on erilainen samoin kuin rengasmainen kiinnitinelin 3" ja sivuosa 4', jotka on sovi-15 tettu hoikin uuteen leveyteen.

Ymmärretään helposti, että eri levyisten tuotteiden valaminen vaatii siksi vain näiden kolmen osan vaihtamisen (hoikin, kiinnitinelimen ja sivuosan) navan pysyessä samana riippumatta hoikin leveydestä.

20 Kuvio 4 on kaavamainen kuva keksinnön toisesta muunnoksesta. Tässä tapauksessa lohenpyrstöasennus on päinvastainen eli se on sisus, joka käsittää aksiaalisella keskiosallaan ulokkeen 39, joka on kiinnitetty vastaavaan hoikissa olevaan uraan 40. Samalla tavalla hoikin pitämi-25 nen paikallaan reunoistaan ja mahdollisista välivyöhyk-keistään varmistetaan ura-uloke-järjestelmillä 41, jotka estävät hoikin 7' säteittäisen muodonmuutoksen samalla kun ne sallivat sen aksiaalisen siirtymisen telan sisukseen 6' nähden. Hoikin paikoilleen asettamisen sallimiseksi holkki 30 voi olla tehty kahdesta osasta, jotka ovat symmetrisiä aksiaaliseen keskitasoon nähden ja kokoonpantu sidesau-voilla 42. Itse sisus voi olla kahdessa osassa, jolloin mainitun erottava kohta on keskitason alueella ja jolloin käytössä on välineet näiden kahden osan liikuttamiseksi 35 erilleen toisistaan ja siten lohenpyrstöasennuksen kiinnityksen varmistamiseksi.

90835 11

Mitä tahansa asennusta käytettäessä hoikin ulkopinta voidaan koneistaa kylmässä tilassa sellaisen profiilin kanssa, joka ottaa huomioon muodonmuutokset, jotka esiintyvät kuumassa tilassa, siten, että valettaessa vakiintu-5 neissa käyttöolosuhteissa käyttöön annetaan täydellisesti lieriömäinen pinta tai hieman kovera pinta, joka tuottaa valutuotteen, jonka pinnat ovat tasomaisia tai joissa on myöhempää valssausta varten toivottava hienoinen taipuma.

Claims (10)

12

1. Tela ohuiden metallituotteiden jatkuvaa telalla tai kahden telan välissä tapahtuvaa valamista varten tar- 5 koitetulle laitteelle, telan käsittäessä sisuksen (6) ja hoikin (7), jossa jälkimmäisessä on kanavia (8) jäähdytys-nesteen kiertoa varten, tunnettu siitä, että holkki (7) on yhdistetty jäykästi sisukseen (6) sen aksiaalisesta keskikohdastaan ja oleellisesti sen koko kehältä 10 asennuksella, joka estää minkä tahansa aksiaalisen ja sä-teittäisen siirtymisen hoikin (7) keskiosassa sisukseen (6) nähden, ja että holkki on kosketuksissa sisuksen (6) kanssa hoikin koko leveydeltä, ja hoikin reunoilla hoikkia pidetään sisuksen pinnalla säteittäisillä pitovälineillä 15 (3, 4), jotka sallivat hoikin reunojen aksiaalisen siirty misen, mutta estävät säteittäisen siirtymisen sisukseen (6) nähden.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen tela, tunnettu siitä, että hoikkia (7) pidetään myös paikal- 20 laan sen aksiaalisen keskiosan ja sen reunojen välisistä aksiaalisista välivyöhykkeistä säteittäisillä pitovälineillä (3'), jotka sallivat hoikin (7) välivyöhykkeiden aksiaalisen siirtymisen mutta estävät säteittäisen siirtymisen sisukseen nähden.

3. Patenttivaatimuksen 1 mukainen tela, tun nettu siitä, että reunan pitovälineet käsittävät sivuosia (3, 4), jotka käsittävät poikkileikkaukseltaan suorakaiteen muotoisen pyöreän uran (13, 14), jonne hoikin (7) reunojen vastaava uloke (11, 12) ulottuu aksiaalisessa 30 suunnassa siten, että siinä on aksiaalista muttei säteit- täistä liikkumavaraa.

4. Patenttivaatimuksen 1 mukainen tela, tunnettu siitä, että hoikin (7) sisukseen (6) yhdistävä asennus (9, 10) on keskiosaltaan lohenpyrstöasennus tai

35 T:n muotoinen asennus.

5. Patenttivaatimuksen 4 mukainen tela, tunnettu siitä, että sisus (6) käsittää poikkileikkauk- 90835 13 seitaan lohenpyrstömäisen pyöreän uran (10), johon kiinnitetään hoikin sisäseinämän poikkileikkaukseltaan lohenpyrstön muotoinen uloke (9), sisuksen ollessa muodostettu tätä tarkoitusta varten keskiosasta tai navasta, jonka 5 kehä muodostaa lohenpyrstöuran toisen sivun, ja napaan sovitetun rengasmaisen kiinnitinelimen (3) kehän muodostaessa uran toisen sivun, ja että navan ja rengasmaisen kiinnitinelimen (3) ollessa asennettuja kiinnityselimellä, joka toimii aksiaalisesti hoikin (7) ulokkeen kiinnittämi- 10 seksi sisuksen (6) uraan.

6. Patenttivaatimuksen 5 mukainen tela, tunnettu siitä, että rengasmainen kiinnitinelin (3) määrittelee edelleen poikkileikkaukseltaan suorakaiteen muotoisen pyöreän uran (13), jonne hoikin (7) toisen reunan 15 vastaava uloke (11) ulottuu pitäen hoikin paikallaan, sivuosan (4) varmistaessa samalla tavalla hoikin toisen reunan paikallaan pitämisen.

7. Jonkin patenttivaatimuksen 4-6 mukainen tela, tunnettu siitä, että lohenpyrstöuran (10) leveys 20 on ainakin noin puolet hoikin (7) leveydestä.

8. Patenttivaatimuksen 4 mukainen tela, tunnettu siitä, että hoikin (7) lohenpyrstöasennus sisukselle muodostetaan sisuksella (6) olevalla ulokkeella (3'), joka on kiinnitetty vastaavan poikkileikkauksen 25 omaavaan uraan hoikissa.

9. Jonkin patenttivaatimuksen 1-8 mukainen tela, tunnettu siitä, että holkki (7) käsittää jäähdy-tyskanavia (8), jotka ovat yhdensuuntaisia telan akselin (2) kanssa, hoikin (7) saman reunan vieressä olevien kana- 30 vien päiden ollessa vuorotellen yhdistetty jäähdytysnesteen sisääntuloaukkoon (20) ja ulostuloaukkoon (20') siten, että nesteen kierto vastakkaisiin suuntiin kahdessa vierekkäisessä kanavassa varmistuu.

10. Jonkin patenttivaatimuksen 1-9 mukainen tela, 35 tunnettu siitä, että hoikin (8) ulkopinta on kovera kylmässä tilassa. 14