FI90792B - Menetelmä ja laite kuitususpension puhdistamiseksi - Google Patents

Description

90792

Menetelmä ja laite kuitususpension puhdistamiseksi Förfarande och anordning för rening av en fibersuspension

Keksinnön kohteena on kuitususpension puhdistamiseksi tarkoitettu painesihti sekä menetelmä kuitususpension puhdistamiseksi painesihdissä. Keksinnön kohteena on myös tällaisen painesihdin käyttö paperikoneen lyhyessä kierrossa. Keksintö liittyy lähinnä epäpuhtauksien poistamiseen massa- ja paperiteollisuuksissa käytettävistä kuitususpensioista. Keksinnössä esitetään yleisesti käytettyjen painesihtien edelleenkehitys, jolla minimoidaan rejektin mukana tapahtuvan hyvän materiaalin hävikki niin, että puhdistusprosessi saatetaan tehokkaammaksi, kompaktimmaksi ja energiaa säästävämmäksi.

Tunnetun tyyppisessä painesihdissä, jota esittää muun muassa patenttijulkaisu US 3 363 759, kuitususpensio syötetään tilaan, jota rajoittaa ainakin yhdeltä puolelta sihtilevy, jonka läpi kuitususpensio painetaan, ja joka estää kuitukimppujen ja muiden suurempien kappaleiden pääsyn sihtiä läpäisseen hyväksytyn jakeen, akseptin, mukaan. Suodatus-mekanismista johtuen osa hyvistäkin kuiduista pysähtyy sihdin eteen, muodostaen paksu-nevan kuitumaton, joka estää läpivirtauksen. Sihtilevylle kerääntyvät kuidut saatetaan mainitussa US-patentissa uudestaan suspensioon roottorin pinnalla olevien turbulenssia aiheuttavan kohoumien avulla.

Kuitujen väliaikainen pidättyminen sihtilevylle johtaa myös siihen, että suspension nestemäinen komponentti läpäisee sihdin kuituja n^eammin, inistä johtuu puhdistettavan suspension vaiheittainen sakeneminen sihtausvyöhykkeessä. Tämä vuorostaan asteittain heikentää sihtauksen toimivuutta, kunnes sihtaus on keskeytettävä liiallisen sakenemisen ja tästä johtuvan sihdin tukkeutumisen estämiseksi.

Sihtiä läpäisemättömän jakeen, rejektin, poistaminen sihdistä vaatii myös sinällänsä riittävän volyymivirtauksen, jotta virtausnopeus rejektiputkissa voitaisiin pitää riittävän suurena ja kiinteän materiaalin erkaneminen ja tästä johtuva putkiston tukkeutuminen voitaisiin välttää.

Näistä ilmiöistä johtuen tavanomaisessa painesihdissä joudutaan hylkäämään huomattava osa hyvää kuitua, tyypillisesti n. 5-30 %. Näiden kuitujen talteenottamiseksi rejekti laimennetaan uudestaan ja puhdistetaan toisessa puhdistusvaiheessa toisessa sihdissä, jonka rejekti vuorostaan saatetaan puhdistaa kolmannessa vaiheessa jne. Yleensä viimeisestä puhdistus- 2 vaiheesta tuleva rejekti viedään erityyppiseen, avoimeen sihtiin, jossa hyvät kuidut vesisuihkujen avulla pestään rejektistä ja johdetaan takaisin prosessiin ja josta rejekti voidaan poistaa korkeassa sakeudessa.

Monivaiheinen puhdistus on tilan tarpeeltaan, investoinneiltaan, energiakulutukseltaan, puhtaanapidettävyydeltään ja muutenkin hallittavuudeltaan ilmeisen epäedullinen. Viimeisestä vaiheesta tulevan rejektin pesu ja palauttaminen prosessikiertoon avointen säiliöiden kautta on epästabiilia ja aiheuttaa sekundääri-ilmiöitä, kuten roisketta ja lian muodostumista, ilman imeytymistä vesiin y.m.

Kuten esimerkiksi patenttijulkaisussa US 3 437 204 esitetään, on sihdattavan suspension laimennus tunnettua tekniikan tasoa, jolloin laimennusta on mm. suoritettu sihtiin liittyvän roottorin kautta. Tunnetuissa tekniikoissa on kuitenkin todettu epäedulliseksi syöttää paine-sihdissä laimennusvettä roottorin kautta, koska näin syötetyn veden on todettu sekoittuvan huonosti sihdattavaan suspensioon ja muodostavan sihtausta estävän nestekerroksen sihti-pinnalle. Näin ollen mainitussa US-patenttijulkaisussa esitetään suspension laimentamista kiinteän sihtilevyn läpi ulottuvien putkien kautta.

Patenttijulkaisussa EP 0233517 A2 esitetään painesihti, jossa suspensiota laimennetaan sihtilevyssä olevan syvennyksen kautta. Patenttijulkaisun mukaan tällaista sihtiä voidaan käyttää uusiomassan pesuun. Paperikoneen syötön puhdistukseen tällaiset sihdit eivät kuitenkaan kelpaa, koska laimennusveden syöttö on liian paikallista, aiheuttaen akseptin epätasaisen kuitupitoisuuden. Lisäksi tällä tavalla lisätty laimennusvesi poistuu nopeasti sihtilevyn kautta, mikä johtaa laimennuksen huonoon hyötysuhteeseen ja liian suuren lai-mennusvesimäärän tarpeeseen.

Eräänä ongelmana käytettäessä laimennusnesteenä kuitupitoista prosessivettä on kuitu-kimppujen muodostuminen sekä putkistojen pinnoissa tapahtuva liman muodostuminen. On kuitenkin tunnettua, että putkisto pysyy itsestään puhtaana, mikäli virtaus pyyhkäisee putken seinämää riittävällä nopeudella, eli vähintään noin 3 m/s ja putkistossa ei ole virtausta hidastavia jyrkkiä kulmia tai kuolleita kohtia. Samoin on tunnettua, että tällaisissa tilanteissa turbulenssi estää kuitukimppujen muodostumisen.

Esillä olevan keksinnön tavoitteena on välttää aikaisemman tekniikan asettamat rajoitukset syöttämällä laimennusvesi pienehköinä osavirtauksina painesihdin pyörivän osan kautta siten, että aikaisemmin ongelmaksi muodustunut laimennusveden kineettinen energia hyödynnetään hyödyllisen turbulenssin aikaansaamiseksi ja tiivistyneen kuimkerroksen

II

90792 3 uudelleen suspendoimiseksi. Keksinnön tavoittena on myös välttää aikaisemmin ongelmaksi muodostuneen suuttimien ja kanavien tukkeutuminen.

Keksinnön mukaan saadaan aikaan prosessi, jossa jatkuvalla laimennuksella vaikutetaan sihdattavan kuitususpension sakenemista vastaan ja joka mahdollistaa hyväksyttävien kuitujen lähes täydellisen poistamisen rejektistä ennen tämän poistamista sihdistä. Tämä mahdollistaa kuitususpension tehokkaan puhdistamisen yhdessä vaiheessa ja saa aikaan yksinkertaisemman ja edullisemman prosessin.

Keksinnön erityiset piirteet ilmenevät oheista patenttivaatimuksista ja seuraavasta selityksestä. Näin ollen keksinnön kohteena on kuitususpension sihtaamiseksi tarkoitettu paine-sihti, jossa sylinterimäisen rei’itetyn sihtirummun ympärillä on sihtipesä ja sisällä roottori, jolloin sihtirummun ja roottorin väliin muodostuu rejektin pidättävä sihtausvyöhyke ja roottorin ja sihtipesän väliin muodostuu akseptin vastaanottava akseptikammio, ja roottorissa on välineet laimennusveden johtamiseksi suspensioon. Keksinnön mukaiselle painesihdil-le on tunnusomaista, että roottorissa on laimennusvesiputkisto, joka on yhteydessä sihtirummun sihtipinnan lähelle avautuvaan lukuisaan, roottorin kanssa pyörivään laimennus-vesisuuttimeen.

Keksinnön mukaisessa menetelmässä suspensiota laimennetaan puhdistustapahtuman aikana sihtirummun sisällä pyörivän roottorin kautta, jolloin menetelmä tunnetaan siitä, että lai-mennusvesi johdetaan paikallisesti suunnattuna turbulenssia aiheuttvana virtana lähelle sihti-pintaa.

Keksinnön mukainen painesihti soveltuu erityisen hyvin käytettäväksi paperikoneen lyhyessä kierrossa välittömästi ennen perälaatikkoa, jolloin laimennusvesisuuttimiin johdetaan nollavettä, joka kierrätetään rainanmuodostusviiralta ilmattomana virtana suoraan paine-sihtiin.

Seuraavassa keksintöä selitetään yksityiskohtaisemmin viittaamalla oheisiin kuvioihin, joissa kuvio 1 esittää kaavamaisena leikattuna esityksenä keksinnön mukaisen sihdin erään edullisen suoritusmuodon, kuvio 2 esittää kuvion 1 mukaisen suoritusmuodon mukaisen turbulenssigeneraattorin laimennusvesisuuttimineen, 4 kuvio 2a esittää kuvion 2 mukaisen turbulenssigeneraattorin kohtisuoraan viivaa A-A pitkin katsottuna kuviot 3a ja 3b esittävät roottorin vaipan suoraksi ajatellun projektion laimennusvesisuutti-mia näiden aiheuttamine turbulenssialueineen, kuvio 4 esittää keksinnön erään toisen suoritusmuodon roottorin, kuvio 4a esittää suurennuksen kuvion 4 mukaisen suoritusmuodon yksityiskohdasta, ja kuivo 5 esittää paperikoneen lyhyttä kiertoa, jossa käytetään keksinnön mukaista paine-sihtiä.

Kuviossa 1 esitetään yleisesti keksinnön mukainen painesihti, jossa on olennaisesti sylinteri-mäinen sihtipesä 12 ja sen sisällä olennaisesti sylinterimäinen, reiällinen sihtirumpu 16, jonka reiät on suunniteltu sihdattavan kuitususpension akseptin läpäisyä varten. Sihti-rummun 16 sisällä, välin päässä sen seinämästä on sen kanssa samankeskeinen roottori 14. Sihdin tulopäässä on kuitususpension syöttöyhde 10 sekä injektiokammio 11, jota rajoittaa sihtipesän 12 pohja 12’ ja vastaavasti roottorin 14 pohja 14'. Sylinterimäisen sihtirummun 16 ja roottorin 14 vaipan 14" väliin muodostuu rengasmainen sihtausvyöhyke 15. Sihtirummun 16 ulkopuolelle rummun 16 ja sihtipesän 12 sen vaipan 12" väliin muodostuu vastaavasti akseptikammio 17.

Keksinnön edullisessa suoritusmuodossa sihtipesän 12 vaippa 12" on heikosti kartiomainen ja samoin roottorin 14 vaippa 14" on heikosti kartiomainen siten, että niiden halkaisijat tulopäässä ovat pienempiä kuin lähtöpäässä. Niiden välissä oleva suhtirumpu 16 on kuitenkin edullisesti olennaisesti sylinterimäinen kappale. Vaippojen kartiomaisesta muodosta johtuen sihdin nestekammioiden yhteistilavuus suurenee kohti poistopäätä siten, että laimennuksen johdosta suureneva nestemäärän mahtuu virtaamaan sihdissä. Sihtirummun 16 sylinterimäisestä muodosta johtuen sihtausvyöhyke 15 on tulopään lähellä väljempi kuin poistopäässä ja vastaavasti akseptikammio 17 on poistopäässä väljempi kuin tulopäässä.

Akseptikammioon 17 liittyy injektikammiota 11 vastapäätä oleva akseptin poistoputki tai poistoputket 24 ja vastaavasti sihtausvyöhykkeeseen 15 liittyy rejektikammioon 19 avautuva rejektin poistoputki 23. Keksinnön edullisessa suoritusmuodossa akseptin poistoputkia 24 on useampia siten, että aksepti voidaan viedä sihtiä seuraavaan perälaatikkoon useina li 90792 5 erillisinä virtoina, jotka jakavat massan tasaisesti perälaatikkoon.

Roottorin 14 akselissa 28 kulkee joukko laimennusvesiputkia 22, jotka kulkevat roottorin 14 sisään ja päättyvät sihtirummun 16 pinnalla oleviin laimennusvesisuuttimiin 20, joita on lukuisa määrä pitkin roottorin 14 pintaa. Roottorin 14 ja sihtirummun 16 välinen etäiysyys on suhteellisen pieni siten, että suuttimet 20 avautuvat suhteellisen lähelle sihtirummun 16 pintaa.

. Käytössä kuitususpensio syötetään sihtiin syöttöyhteen kautta injektiokammioon 11, josta se joutuu edelleen sihtausvyöhykkeeseen 15. Syöttöpaine sekä keskipakovoima aiheuttavat virtauksen sihtirummun 16 läpi akseptikammioon 17. Virtauksen mukana akseptikammi-oon 17 virtaa suspensiossa oleva hyväksyttävä hieno jae sihtirummun 16 pidättäessä karkean, suspensiosta poistettavan jakeen sekä myös tilastollisen osan hyväksyttävistä kuiduista.

Koska sihtipinta pidättää sekä poistettavan materiaalin että myös osan hyväksyttävistä kuiduista, kulkeutuu suhteessa enemmän nestettä kun kiinteää materiaalia sihtirummun 16 läpi. Suspension kuiva-ainepitoisuus sihtausvyöhykkeessä 15 pyrkii tällöin nousemaan. Kuiva-ainepitoisuuden nousua vastavaikutetaan syöttämällä sihtausvyöhykkeeseen laimen-nusvettä. Keksinnön mukaan laimennusvesi syötetään roottorissa 14 kulkevien putkien 22 läpi roottorin pinnalla oleviin suuttimiin 20. Keksinnön mukaan laimennusvesi syötetään siten, että veden purkautuminen suuttimista 20 aiheuttaa paikallisia turbulenssikohtia, jotka vaikuttavat sihtirummulle 16 kerääntyneeseen kuituainekseen irrottaen sihtipinnasta virtausta estävää, hylättävästä materiaalista ja kuiduista muodostuvaa kerrostumaa.

Virtausta voidaan myös edesauttaa synnyttämällä sihtipintaan turbulenssia ja vastavirtaisia painesykäyksiä mekaanisten turbulenssigeneraattoreiden 18 avulla. Turbulenssigeneraatto-rit 18 voivat olla esimerkiksi ulokkeita roottorin pinnassa tai erillisiä siivekkeitä.

Kuviot 2 ja 2a esittävät miten laimennusvesi keksinnön mukaisesti johdetaan sihtausvyöhykkeeseen 15 siten, että se viedään hyvin määrättyinä, nopeina virtoina lähelle sihtirummun 16 sihtipintaa, jolloin veden kineettinen energia purkautuu turbulenssiksi. Turbulentti virtaus tempaa mukaansa myös osan suodatettavasta kuitususpensiosta. Näin sihtirummun 16 pintaan syntyy turbulenssialue 21 jokaisen laimennusvesisuuttimen 20 yhteyteen. Tämä turbulenssi edesauttaa laimennusveden sekoittumista suspensioon sekä sihti-pinnalle huopautuneiden kuitujen liikkeelle saattamista ja myös niiden uudelleen suspendoi- 6 tumista laimennettuun suspensioon.

Kuvioiden 2 ja 2a mukaisessa ratkaisussa suutin 20 on asetettu mekaanisen turbulenssi-generaattorin 18 yhteyteen siten, että saavutetaan niiden yhteisvaikutuksella voimakas paikallinen turbulenssialue 21, joka roottorin pyöriessä pyyhkäisee sihtipinnan yli ja hajottaa pinnalle kerääntynyttä kuitukerrosta. Suuttimet 20 on edullisesti asennettu siten, että ne avautuvat kohti roottorin 14 pinnan pyörimissuuntaa suihkuttaen vettä sihtipintaa vasten. Mikäli roottori 14 on kartiomainen ja sihtirumpu 16 sylinterimäinen, on edullista muodostaa turbulenssigeneraattorit 18 sellaisiksi, että niiden avulla suuttimet 20 saadaan roottorin ja sihdin suuremmasta välistä huolimatta erittäin lähelle sihtipintaa. Laimennusvesisuuttimien 20 lukumäärä valitaan riittävän suureksi, tyypillisesti 5...100, edullisesti 10...50, jotta koko sihtipinta saadaan puhdistetuksi ja siten, että erillisten suuniinien aiheuttama paikallinen suspension laimennus olisi riittävän pieni, jotta se ehtisi tasaantua ennen kuin aksepti purkautuu sihdistä sitä seuraavaan kohteeseen, joka tyypillisesti on paperikoneen perälaatikko. Edullisesti laimennusvesisuuttimet 20 sijoitetaan niin, että sihtipinnan jokaisen kohdan yli pyyhkii ainakin yksi turbulenssialue 21 roottorin 14 joka kierroksella. Esimerkkejä tällaisesta suuttimien sijoituksesta on esitetty kuvioissa 3a ja 3b, jotka esittävät suoraksi ajatellun roottorin vaippaa. Suuttimien 20 asettelu valitaan suhteessa sihdin sisäisiin virtauksiin siten, että interferenssi niiden aiheuttamien paikallisten laimennuksien välillä vältetään. Täten kuvioita 3a ja 3b vastaavia keksinnön suoritusmuotoja on monia ja erilaisia.

Kuvio 1 esittää keksinnön mukaisen laitteen suoritusmuodon, jossa jokaisella suuniinellä 20 on oma haaraton syöttöyhde 22, jolla vältetään kuolleita kohtia ja niiden aiheuttamia kuitukimppujen ja likaantumisien aikaansaamia häiriöitä kuten putkien ja suuttimien tukkeutumista tai kuitususpension likaantumista. Putket 22 mitoitetaan suhteessa suunniteltuun virtausmäärään siten, että aikaansaadaan virtausnopeus, joka riittää sisäpintojen jatkuvaan puhdistamiseen, edullisesti vähintään noin 3 m/s. Erityisesti on huolehdittava siitä, että suuttunen 20 läpi purkautuu nestettä riittävällä nopeudella olennaisen turbulenssin aikaansaamiseksi ja myös niin, että suutin 20 pysyy puhtaana.

Mikäli suuttimia 20 on hyvin suuri määrä, on hankalaa asentaa roottoriin 14 jokaista suu-tinta varten oma putki 22. Tällöin voidaan samalla tasolla tai jopa läheisillä tasoilla olevien suutinryhmien putket yhdistää siten, että jakelu erillisiin suuniiniin tapahtuu roottorin sisällä. Kaikkiin suuttimiin johdettavan laimennusveden syöttö voi myös tapahtua yhden haarautuvan putken kautta, mutta tasaisen ja riittävän nopean virtauksen aikaansaamiseksi on kuitenkin edullista käyttää roottorissa useita erillisiä laimennus vesiputkia. Kun laimen-nusvesiputkiin sisältyy haara tai haaroja, nämä muodostetaan sinänsä tunnetun tekniikan 90792 7 mukaisesti siten, että jakoyhde pysyy virtauksen ansiosta sellaisessa turbulenssitilassa että likaantumiselta ja kuitukimppujen muodostumiselta vältytään.

Laimennusvesi syötetään edullisesti syöttöyhteisiin 22 roottorin 14 akseliin 28 järjestetyn pyörivän liittimen 27 kautta. Erikoistapauksissa, mikäli halutaan säätää laimennuksen kulkua, voidaan laimennusvesiyhteet ryhmittää ryhmiksi, joilla kullakin on oma erikseen säädettävä virtausmäärän syöttö.

Kuviot 4 ja 4a esittävät turbulenssigeneraattorien 18 ja keksinnön mukaisten laimennus-vesisuuttimien 20 syötön toisen suoritusmuodon, jossa roottoriin 14 on yhdistetty erillisiä siivekkeitä 34 kantavat ontot varret 35. Tässä suoritusmuodossa laimennusvesiputket 22 kulkevat varsien 35 ja siivekkeiden 34 kautta suuttimiin 20, jotka jakavat veden sihtausvyö-hykkeeseen 15 sihtipinnan läheisyyteen.

Laimennusvesisuuttimet 20 voidaan asettaa eri kohtiin ja suuntiin siivekkeeseen 34 sekä myös varteen 35. Eräänä edullisena suoritusmuotona on kuvion 4 esittämä ratkaisu, jossa suuttimet 20 on sijoitettu siivekkeen 34 etureunaan aiheuttamaan indusoidun turbulenssi-alueen 21 siivekkeen 34 eteen. Tässä suoritusmuodossa jokainen siiveke 34 on varustettu useammalla eteenpäin suunnatulla suuttimella 20, jotka sijaitsevat edullisesti 2...10 cm etäisyydellä toisistaan. Suuttimien sijainti on edullisesti porrastettu siivekkeiden välillä siten, että sihtirummun 16 sihtipinnan jokaista osaa pyyhkii vähintään yksi turbulenssialue 21 roottorin 14 jokaisella kierroksella.

Keksinnön mukaisella menetelmällä puhdistettava suspensio pidetään jatkuvan laimennuksen avulla tehokkaalle sihtaukselle sopivassa sakeudessa, kunnes valtaosa hyväksyttävistä kuiduista on läpäissyt sihtirummun 16 sihtausvyöhykkeen 15 lopussa. Koska tällöin sihtirummun 16 pidättämällä rejektillä on taipumus sakeutua, viimeinen laimennus suoritetaan sihtausvyöhykkeen loppupäähän sijoitettujen rejektin laimennussuuttimien 25 kautta, jolloin rejektin sakeus lasketaan tasolle, jossa se voidaan hyvin poistaa rejektiyhteen 23 kautta ilman tämän tukkeutumisriskiä tai kulumista. Rejektin laimennusvesi tuodaan tässä suoritusmuodossa yhteen 32 ja erillisen, akselille 28 jäljestetyn pyörivän yhteen 27' putkiin 26 ja edelleen suuttimiin 25.

Kuviossa 5 on esitetty paperirainan muodostusprosessi, jossa keksinnön mukaisen yhdessä vaiheessa tehokkaasti toimivan painesihdin edut tulevat erityisen hyvin hyväksikäytetyn si. Esitetyssä prosessissa, joka on yksityiskohtaisesti esitetty samanaikaisesti vireillä olevassa patentihakemuksessa (POM/PROCESS), paperimassa syötetään hallittuna virtauksena 8 3...5 % suspensiona paperikoneen massan valmistuksesta 124 lyhyeen kiertoon. Massa laimennetaan ensin sakeuteen, joka on noin 0,5...1,5 %, minkä jälkeen se viedään erotti-meen 122. Erottimena käytetään edullisesti samanaikaisesti vireillä olevan patenttihakemuksen (POM/CLEANER) esittämää keskipakoerotinta, joka toimii yhdessä vaiheessa ilman rejektin palautusta. Erottimessa massanlaimennukseen ja rejektinpesuun käytetään muodos-tusosalta ilmattomasti kierrätettyä nollavettä. Puhdistettu massa viedään sitten keksinnön mukaiseen painesihtiin 121, jossa laimennusvetenä käytetään niinikään ilmattomasti suoraan takaisin kierrätettyä nollavettä.

Painesihdistä massa viedään paperikoneen perälaatikkoon 100, mikä voi edullisesti tapahtua erityisen jakoputkiston 125 kautta. Jakoputkisto 125 muodostuu suurehkosta määrästä sihdin 121 akseptiputkista, jotka jäljestetään niin, että ne ovat kaikki olennaisesti samanpituisia, sekä vielä niin, että mahdollisten jyrkkien käyrien lukumäärä ja kaarto on kaikissa putkissa olennaisesti identtinen. Tällä järjestelyllä voidaan taata massan tasainen jakautuminen paperikoneen koko leveydelle.

Perälaatikosta 100 massa syötetään rainanmuodostusalueelle. Muodostusalueen alkupäässä suurin osa massasuspension sisältämästä vedestä suotautuu viiran alla oleviin erillisiin laatikoihin 111-120, joista edullisesti ainakin alkupään laatikot ovat hydraulisesti määrättyjä, veden täyttämiä laatikoita. Nollavesi johdetaan suoraan erillisten pumppujen avulla takaisin prosessin päävirtaukseen ilman avoimia astioita. Nollaveden johtamiseksi takaisin kiertoon olennaisesti ilmattomana käytetään tarpeen mukaan ilmaa poistavia pumppuja, jotka edullisesti ovat samanaikaisesti vireillä olevan patenttihakemuksen (POM/PUMP) mukaisia kaasunerotuspumppuja.

Esitetyn edullisen prosessin mukaan takaisin kierrätettävä nollavesi viedään erillisvirtoina lyhyen kierron eri laimennuskohteisiin siten, että keksinnön mukaisen painesihdin ja vastaavasti sitä massan virtauksessa edeltävän keskipakoerottimen tarvitsema laimennusvesi tulee suoraan massan päävirtaukseen ilman putkiston haaroja ja ilman takaisinkiertoja. Prosessissa huolehditaan lisäksi siitä, että viiran läpi ensiksi suotautunut nollavesi, joka sisältää suurimman osan viiran läpäisseestä kuitumateriaalista, palautuu mahdollisimman lähelle perälaatikkoa.

Keksinnön mukaisen sihdin yksivaiheinen toiminta ilman rejektin palautusta ja ilman veden ja suspension kiertojäijestelmiä nopeuttaa olennaisesti paperilaadun vaihdon yhteydessä uuden tasapainotilan saavuttamista ja vähentää siten huomattavasti laadunvaihdon yhteydessä hukkaan menevän paperin määrää.

Claims (16)

90792

1. Kuitususpension sihtaamiseksi tarkoitettu painesihti, jossa olennaisesti sylinterimäisen rei'itetyn sihtirummun (16) ympärillä on sihtipesä (12) ja sisällä roottori (14), jolloin sihti-rummun (16) ja roottorin (14) väliin muodostuu rejektin pidättävä sihtausvyöhyke (15) ja roottorin (14) ja sihtipesän (12) väliin muodostuu akseptin vastaanottava akseptikammio (17) , johon liittyy akseptin poistoputki (24), ja roottorissa (14) on välineet laimennusveden johtamiseksi suspensioon, tunnettu siitä, että roottorissa (14) on laimennusvesiputkis-to (22), joka johtaa suoraan ‘sihtirummun (16) sihtipinnan lähelle avautuvaan lukuisaan, roottorin (14) kanssa pyörivään laimennusvesisuuttimeen (20).

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen painesihti, tunnettu siitä, että laimennusvesisuutti-mia (20) on 5... 100 kpl.

3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen painesihti, tunnettu siitä, että suuttimet (20) on muotoiltu syöttämään laimennusvettä paikallisesti suurella nopeudella sihtipinnan lähelle.

4. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen painesihti, tunnettu siitä, että suuttimet (20) sijaitsevat sihtirummun (16) kanssa samankeskeisen sylinterimäisen roottorin (14) pinnassa.

5. Patenttivaatimuksen 1, 2 tai 3 mukainen painesihti, tunnettu siitä, että suuttimet (20) on asetettu roottorin (14) osana olevien siivekkeiden (34) varaan, jolloin kussakin siivekkeessä (34) voi olla useampia suuttimia (20).

6. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen painesihti, tunnettu siitä, että suuttimet (20) avautuvat roottorin (14) pyörimissuuntaan.

7. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen painesihti, tunnettu siitä, että suuttimet (20) on asennettu roottorin (14) pinnassa olevien turbulenssia aikaansaavien elimien (18) yhteyteen.

8. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen painesihti, tunnettu siitä, että erillisiin suuttimiin (20) tai suutinryhmiin johtaa erillinen roottorin (14) akselin läpi kulkeva laimennusvesiputki (22).

9. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen 1...8 mukainen painesihti, tunnettu siitä, että se on suuniteltu laimennuksen johdosta lisääntyvän nestemäärän vastaanottamiseksi, jolloin sihtipesä (12) ja roottori (14) ovat kartiomaisia, sihtirummun (16) ollessa kuitenkin olennaisesti sylinterimäinen siten, että sihtausvyöhyke (15) on sihdin tulopäässä laajempi kuin poistopäässä ja akseptikammio (17) on poistopäässä laajempi kuin tulopäässä.

10. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen painesihti, tunnettu siitä, että sihtirummun (16) poistopäähän johtaa roottorin (14) akselin läpi kulkeva rejektin laimen-nusvesiputki (26).

11. Menetelmä kuitususpension puhdistamiseksi painesihdissä, missä suspensiota laimennetaan puhdistustapahtuman aikana sihtirummun sisällä pyörivän roottorin kautta, tunnettu siitä, että laimennusvesi johdetaan putkistossa suoraan paikallisesti suunnattuna turbulenssia aiheuttavana virtana lähelle sihtipintaa.

12. Patenttivaatimuksen 11 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että laimennusvesi johdetaan suurella nopeudella sihtipinnan lähelle avautuvien lukuisten suuttimien läpi.

13. Patenttivaatimuksen 11 tai 12 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että laimennusvesi johdetaan roottorissa erillisissä putkissa virtauksen ollessa vähintään 3 m/s.

14. Jonkin patenttivaatimuksen 1... 10 mukaisen painesihdin käyttö paperikoneen lyhyessä kierrossa välittömästi ennen perälaatikkoa (100), jolloin painesihdin (121) laimenhusvesi-suuttimiin johdetaan nollavettä, joka kierrätetään rainanmuodostusviiralta ilmattomana virtana suoraan painesihtiin (121).

15. Patenttivaatimuksen 14 mukainen käyttö, tunnettu siitä, että erillisiin suuttimiin (20) tai suutinryhmiin johdetaan erillisten laimennusvesiputkien (22) kautta rainanmuodostusviiralta ilmattomina erillisvirtoina kierrätettyä nollavettä.

16. Patenttivaatimuksen 14 tai 15 mukainen käyttö, tunnettu siitä, että painesihdistä (121) saatava aksepti johdetaan perälaatikkoon (100) jakoputkiston (125) kautta, jossa on suuri määrä akseptiputkia, joissa virtaustie ja -vastus on olennaisesti identtinen. 90792