FI89831C - Roerfoerbindning - Google Patents

Description

b 9 Γ ?;

Putkiliitos Rörförbindning 5 Tämän keksinnön kohteena on putkiliitos työntöputkia tai vastaavia varten, joilla on liitosalueet yksittäisten putkien vapaissa päissä ja joissa putkiseinämä on liitosalueiden muodostamiseksi varustettu ainn-10 kin toisesta vapaasta päästään peilikuvamaisesti vastaputken tarttuvaan vapaaseen päähän nähden vastaavanpituisilla ja -syvyisillä porrastuksilla, jolloin työntöpään ja muhvipään muodostamiin porrastuksiin on järjestetty vastakkain olevat rengasmaiset tukielementit peilikuvamaisesti tai toisiinsa nähden vuorottaisesti työntöpään ja muh-15 vipään uiko- ja vastaavasti sisäkehälle ja jolloin työntöpään ja muhvipään tiivistämiseksi on järjestetty ainakin yksi tiivistyselementti.

Epätiiviiden nestejohtojen, kuten viemärikanavien, jne., saneeraus on tullut viime aikoina yhä tärkeämmäksi. Tähän on kehitetty erilaisia 20 saneerausmenetelmiä, ja asennettujen johtojen korjaus lyhyillä putkenpätkillä on saanut huomattavaa merkitystä. Lyhyitä putkenpätkiä puristetaan tässä menetelmässä viallisiin putkijohtoketjuihin ilman kaivuu-töitä olemassaolevan putkijohtoverkon tarkastuskuilujen kautta. Koska näiden tarkastuskuilujen sisähalkaisija on kuitenkin melko rajoitettu, 25 erillisten putkenpätkien käytettävissä oleva asennuspituus on myös rajoitettu. Tämän vuoksi asennetaan vain suhteellisen lyhyitä putkenpätkiä, joiden pituus on noin yksi metri.

Aikaisemmin on kehitetty erilaisia tekniikoita, joiden avulla tällai-30 set putkijohdonkappaleet vedetään tai puristetaan viallisten putki-johtoketjujen sisään. Halkaisijaltaan pienemmän putkijohdon lyhyitä putkenpätkiä työnnetään tällöin olemassaolevaan, halkaisijaltaan suurempaan putkijohtoon. Tästä johtuva sisähalkaisijan pieneneminen ei ole kuitenkaan useimmissa tapauksissa hyväksyttävää. Tämän vuoksi 35 suositaan menetelmiä, joissa yhdistetyn putkijohtoketjun sisähalkai-sija pysyy samana.

Näissä menetelmissä viallinen putkijohto rikotaan hydraulisesti tai b 9 ί: 3 ! 2 mekaanisesti ohjattavalla laittee.la, ja murretut kappaleet työnnetään ulos putkijohtoa ympäröivälle alueelle. Tällöin vanhan putkijohto -ketjun rikkomisesta syntyneeseen tunneliin voidaan työntää samahal-kaisijainen putkenpätkä. Tällöin ^n välttämätöntä, että sisääntyön-5 netty putki on ulkopuoleltaan mahdollisimman sileä, koska muhvialueet:, jotka syntyvät lyhyitä putkijohdonpätkiä ulkokehälle puristettaessa tai vedettäessä, vaikeuttaisivat sisäänpuristamista tai -vetämistä tai estäisivät sen täysin.

10 Ammattilehdessä "Abwassertechnik", 5/1987, sivut 22-24, on käsitelty putkia, jotka asennetaan maan alle halkaisijaltaan ei-läpikuljettaviin tiloihin - DN 250 - DN 800 - , ja kuvattu erilaisia liitosmahdolli-suuksia. Esitetyt liitokset ovat aksiaalisen puristusrasituksen alaisia. Kyseessä ovat tällöin kalliin liitostekniikat, jotka - jos putket 15 on valmistettu polymeerisistä materiaaleista - edellyttävät kalliita lisäosia ja viimeistelytöitä. Pai.iekuormitukset edellyttävät myös paksujen putkiseinämien käyttämistä erityisesti liitosalueella, jolloin taloudellinen valmistus ei ole mahdollista.

20 Keksinnön tavoitteena on saada tämän vuoksi aikaan lyhyiden putkenpätkien putkiliitos, joka pystyy kestämään erityisesti liitosalueille asennuksen yhteydessä syntyvät voimat ilman, että putkiseinämän vahingoittumista näiltä alueilta tarvitsisi pelätä.

25 Keksinnön tavoitteena on edelleen estää putkenpäiden vääntymiset lii-tosaluetta viimeisteltäessä. Keksinnön mukaisesti esitetään tämän lisäksi, että porrastuksia vastapäätä, muhvin ja/tai työntöpään ulko-tai sisäkehälle järjestetään peilikuvamaisesti tai toisiinsa nähden vuorottaisesti rengasmaisia tukielementtejä.

30

Polymeerisistä materiaaleista valmistetut putket, joita voidaan käyttää keksinnön mukaisesti, valmistetaan yleensä suulakepuristusmenetel-mällä ulkokalibroinnilla varustettuna. Putkien ulkokalibroinnin yhteydessä suoritetun jäähdytysprosessin johdosta putkien sisäkehälle 35 syntyy vetojännityksiä, jotka voivat olla valmistusprosessista ja putkiseinämän paksuudesta riippuen melko huomattavia. Päättömästi suulakepuristetut ja ulkoa sisäänpäin jäähdytetyt putket katkaistaan li b 9 .31 3 keksinnön mukaista asennusta vastaavasti ja johdetaan tämän jälkeen viimeistelyyn. Tämä viimeistely muodostuu putkenpäiden työstämisestä, eli putkiseinämän poikkileikkaus työstetään porrasmaisesti putken toisesta vapaasta päästä, kun taas toinen vapaa pää varustetaan peii . -5 kuvamaisesti vastaputken tarttuvaan vapaaseen päähän nähden vastaava i-pituisilla tai -syvyisillä porrastuksilla. Tämä viimeistely tapahtuv. esimerkiksi lastuavan työstön avulla. Putkiseinämää stabiloivat voin it poistuvat näiltä kohdin vapaiden putkenpäiden poikkileikkauksen pienenemisen vuoksi ja jäljellejääu^än putkiseinämän sisäiset jännitykse ; 10 johtavat muhvipääksi tai tyontöpääksi muodostettujen putkenpäiden vääntymisiin. Nämä muodonmuutokset ovat erityisen huomattavia alhaisella kimmomoduulilla varustettujen polymeeristen materiaalien, esii. . hyvin paksujen polyetyleeniun, yhteydessä, ja ne voivat muodostua tällöin niin suuriksi, ettei mittatarkkaa putkiliitosta voida tehdä.

15 Näiden muodonmuutosten johdosta yksittäiset putkenpätkät yhdistyvät - jos ylipäänsä yhdistyvät - toistensa kanssa ainoastaan siten, ettei kestävää tiiveyttä voida saada aikaan.

20 Amorfiset, polymeeriset materiaalit, kuten PVC-U, voidaan tehdä pitkälti jännitteettömiksi temperoimalla ne lähes VICAT-pehmenemispiste .m alapuolelle. Jäljelläoleva seinämän poikkileikkaus ei tosin riittäi; L liitosalueilla tällöin enää yksin kestämään asennuksen yhteydessä esiintyviä paine- ja vetovoimia.

25 PVC:n yhteydessä mahdollinen temperointi ei ole mahdollista osaki-teisten aineiden, kuten hyv_n tiheän polyetyleenin, polypropyleenin jne., yhteydessä. Näitä aineita käytettäessä putki olisi kuumennett. va putkiseinämässä olevien jännitysten poistamiseksi lähes kiteiden su a-30 misalueelle, mitä ei voida :oteuttaa käytännössä ilman putken tai toisiinsa yhdistettävien putkenpäiden korjaamattomia muodonmuutoksi. .

Kun putkessa olevia jännityksiä ei voida tai niitä on vaikea poista. , niiden negatiivisia vaikutuksia voidaan vähentää tai ne voidaan est ä 35 siten, että ennen poikkileikkausalueiden mekaanista työstöä näitä alueita vastapäätä oleviin putkenpäihin tai jäljellejäävän putki-seinämän poikkileikkaukseen järjestetään keksinnön mukaiset rengasn. i- 4 h 9 O 31 set tukielementit. Nämä rengasmaiset tukielementit toimivat seinämä-vahvisteena ja ottavat vastaan mekaanisen työstön vapauttamat jännitykset. Kun putkenpätkiä asennetaan esipuristus- tai sisäänvetomene-telmän mukaisesti paikoilleen, tukielementit auttavat lisäksi vas-5 taanottamaan kahden putkenpätkän liitosalueelle tällöin syntyvät puristus- tai vetovoimat.

Keksinnön mukaiselle putkiliitokselle on tunnusomaista se, että rengasmainen tukielementti on sovitettu uramaiseen aukkoon työntöpään 10 vapaassa päässä, ja että tiivistyselementti kuten tiivistysrengas on puristettu toisaalta vasten putken vastetta ja toisaalta vasten työntöpään viistettä muodostaen kaasu- ja nestetiiviin tiivistyksen uralilaiselle aukolle ja siinä olevalle rengasmaiselle tukielementille.

15 Keksinnön mukaisella putkiliitoksella voidaan saada aikaan putkenpätkiä, jotka säilyttävät niiden työntöliitosalueita mekaanisesti työstettäessä putkien seinämissä olevista jännityksistä huolimatta mittatarkkuutensa siten, että kaksi peilikuvamaisesti toisiinsa nähden porrastettua putkenpäätä voidaan yhdistää vaikeuksitta. Kun molempien 20 putkenpätkien peilikuvamaisesti porrastettujen työntöalueiden välissä käytetään vastaavia tiivistyselementtejä, saadaan aikaan pysyvästi tiivis putkiliitos. Keksinnön mukaisella putkiliitoksella on lisäksi se etu, että rengasmaiset tukielementit voivat ottaa vastaan myös veto- tai puristusasennuksen yhteydessä esiintyvät veto- tai puristus-25 voimat.

Mekaanisen työstön jälkeen liitosalueille jäävät putkiseinämien poikkileikkaukset vapautuvat tällöin vastaavasti kuormituksesta, eivätkä ole sen vuoksi niin murtumis- tai vahingoittumisalttiita.

30

Piirustuksessa on esitetty kaaviomaisesti keksinnön mukaisen putki-liitoksen suoritusmuotoesimerkkejä:

Kuvio 1 on osittaisleikkaus putki 1iitoksesta, jossa on uiko- ja sisä-33 puolelle järjestetyt tukielementit.

Kuvio 2 esittää kuviota 1 vastaavaa putkiliitoksesta, jossa on kaksi I, b 9 o ? i 5 ympäröivää tiivistyselementtiä.

Kuvio 3 esittää putkiliitosta, jossa on toisiinsa nähden vuorottai-sesti järjestetyt tukielementit ja työntöpään alueella oleva ympäröivä 5 tiivistyselementti sekä putkenlukituslaite.

Kuvio 4 esittää kuviota 3 vastaavaa putkiliitosta, jossa on työntöpään seinämään järjestetty tukielementti.

10 Kuviossa 1 osittaisleikkauksena esitetyssä putkiliitoksessa putkien 1,2 päät on esitetty poikkileikkauksena. Putken 1 pää on pienennetty putkiseinamän poikkileikkausta työstämällä lähes puolella putkiseinä-mäpaksuudella varustetuksi työntöpääksi 11. Putken 2 pää on järjestetty muhvipääksi 21 peilikuvamaisesti siihen nähden. Työntöpäällä ja 15 muhvipäällä on lähes sama pituus ja paksuus siten, että sekä ulkopinnalle että sisäpinnalle voidaan taata lähes sileä siirtymä putkesta 1 putkeen 2. Työntöpään 11 vapaaseen päähän 111 on jätetty esitetyssä suoritusmuodossa toleranssirako 112, jolloin vapaata päätä 111 voidaan työstää melko paljon.

20

Työntöpään 11 ja muhvipään 21 ulkoseinämiin on järjestetty rengasmaiset tukielementit 3,4. Rengasmaiset tukielementit 3,4 on järjestetty työntöpään 11 ja muhvipään 21 ulkoseinämiin siten, että ne muodostavat sileän sulun ulkoisten putkiseinämäalueiden kanssa. Tällä 25 tavoin estetään se, että rengasmaisten tukielementtien alueelle syntyy poikkileikkauksen paksuuntumia ulospäin tai sisäänpäin, jotka voisivat estää putkien sisäänvetämistä tai puristamista tai aineen virtausta putkien sisäaukon läpi.

30 Kuviossa 2 esitetty, keksinnön mukainen vaihtoehtoinen putkiliitos sisältää kuvion 1 esityksestä poiketen kaksi tiivistysrengasta 5,6, jotka on järjestetty muhvipään 21 sisäpinnalle. Ainoastaan yksi tii-visterengas 5 riittää myös tarvittaessa, tai muhvipään 21 sisäkehälle voidaan järjestää lisätiivisterenkaita. Samoilla osilla on tässä esi-35 tyksessä samat viitenumerot kuin kuviossa 1.

Kuviossa 3 esitetään putkiliitos, jossa on toisiinsa nähden vuorotta!-

b 9 ^ I

6 sesti järjestetyt rengasmaiset tukielementit 3,4. Rengasmainen tuki-elementti 3 on asennettu työntöpään päähän, jolla työntöpäällä on sisäänpäin suunnattu viiste 113. Viisteen 113 ja putkessa 2 olevan vasteen 22 väliin muodostuneeseen vastaanottokammioon 7 on asetettu 5 tiivisterengas 8. Vastaanottokammio 7 voi laajeta muhvipään seinämä-poikkileikkaukseen. Tiivistysrengas 8 puristuu viisteen 113 ja vaste-pinnan 22 vaikutuksesta työntöliitosta tehtäessä putkien 1,2 päiden väliin ja muodostaa näin tiivistyksen sekä sisään- että ulospäin.

10 Esitetyssä suoritusmuodossa on erikoista se, että työntöpään 12 ja muhvipään 21 alueelle on järjestetty lukituselementti 9. Lukitusele-mentti 9 sijaitsee vastaanottokammiossa, joka muodostuu muhvipään ja työntöpään sisäseinämiin tehdyistä vastaavista syvennyksistä. Lukituselementti voidaan sijoittaa työntöliitosta tehtäessä tähän vastaan-15 ottokammioon ja se vaikuttaa tehdyn työntöliitoksen akselivoimaan.

Tällaista lukituselementtiä 9 käytettäessä näin yhdistetyt yksittäiset putket 1,2 voidaan vetää myöhempään pääteasentoonsa, jolloin lukitus -elementti 9 ottaa vastaan näin syntyvät vetovoimat.

20 Kuviossa 4 esitetty putkiliitos vastaa kuvion 3 putkiliitosta lukuunottamatta rengasmaisen tukielementin 3 porrastamista työntöpään 12 seinämään. Rengasmainen tukielementti 3 välttyy tällä tavoin esimerkiksi putkien 1,2 sisäpoikkileikkauksen läpi tulevien voimakkaiden läpivirtausaineiden vaikutukselta, koska pääteasentoon puristettu 25 tiivisterengas 8 tiivistää myös rengasmaisen elementin 3 rakoaukon kautta tavoitettavissa olevan poikkileikkausalueen kaasu- ja neste-tiiviisti.

Il

Claims (1)

1. 7 S 9 b ? 1 Patenttivaatimus Putkiliitos työntöputkia tai vastaavia varten, joilla on liitosalueet yksittäisten putkien vapaissa päissä ja joissa putkiseinämä on liitos-5 alueiden muodostamiseksi varustettu ainakin toisesta vapaasta päästään peilikuvamaisesti vastaputken tarttuvaan vapaaseen päähän nähden vas-taavanpituisilla ja -syvyisillä porrastuksilla, jolloin työntöpään (12) ja muhvipään (21) muodostamiin porrastuksiin on järjestetty vastakkain olevat rengasmaiset tukielementit (3,4) peilikuvamaisesti tai 10 toisiinsa nähden vuorottaisesti työntöpään (12) ja muhvipään (21) uiko- ja vastaavasti sisäkehälle ja jolloin työntöpään (12) ja muhvipään (21) tiivistämiseksi on järjestetty ainakin yksi tiivistysele-mentti (5,6,8), tunne ttu siitä, että rengasmainen tukiele-mentti (3) on sovitettu uramaiseen aukkoon työntöpään (11) vapaassa 15 päässä (111), ja että tiivistyselementti kuten tiivistysrengas (8) on puristettu toisaalta vasten putken (2) vastetta (22) ja toisaalta vasten työntöpään (11) viistettä (113) muodostaen kaasu- ja nestetii-viin tiivistyksen uramaiselle aukolle ja siinä olevalle rengasmaiselle tukielementille (3). 20 8 b 9 ί' 5 ϊ Rörförbindning för skjutrör eller motsvarande som har förbindnings-omräden vid de fria ändarna av de Inviduella rören och i vilka rör-5 väggen är för att bilda förbindningsomrädena försedd ätminstone vid den ena fria ändan med avtrappningar av motsvarande längd och dj up som den fria spegelformigt ingripande ändan av ett motrör, varvid mittemot varandra belägna ringformiga stödelement (3,4) anordnats spegelformigt eller pä ett alternerande sätt i förhällande tili varandra pä den 10 yttre och respektive den inre omkretsen av skjutändan (12) och muffändan (21), pä avtrappningarna som bildats av skjutändan (12) och muffändan (21) och varvid ätminstone ett tätningselement (5,6,8) anordnats för tätning av skjutändan (12) och muffändan (21) , k ä n -netecknad därav, att det ringformiga stödelementet (3) har 15 anbringats i en spärformig öppning av den fria ändan (111) av skjutändan och att tätningselementet säsom en tätningsring (8) har anpressats ä ena sidan mot ansatsen (22) av röret (2) och ä andra sidan mot skju-tändans (11) avfasning (113) sä att det bildar en gas- och vätsketät tätning för den spärformiga öppningen och det däri belägna ringformiga 20 stödelementet (3). ii