FI89678B - Anordning foer avlaegsnande av gas fraon kondensatet i kretsloppet hos ett kraftverk - Google Patents

Description

89678

Laite kaasun poistamiseksi voimalaitoksen kiertokulussa olevasta lauhteesta

Keksinnön kohteena on laite kaasun poistamiseksi sähkövoi-malaitoksen kiertokulussa olevasta lauhteesta, jonka voimalaitoksen pääkiertopiiri muodostuu pääasiassa höyryn-keittimestä, turbiinista, lauhduttimesta, matalapaine- ja korkeapaine-esilämmittimestä ja vaadittavista kiertopum-puista, jolloin lauhduttimen lauhdutustilasta on välipohjalla erotettu lauhteenkokoamissäiliö ja tähän kokoamis-säiliöön on seinillä, jotka ulottuvat yli kokoamissäiliön korkeuden, muodostettu virtauskanava pois lauhdepumppuun virtaavaa lauhdetta varten ja tähän virtauskanavaan on sovitettu höyrynhajotusvälineitä vedenpinnan alapuolelle.

Syöttöveteen liuenneen hapen, liuenneen kuparin sekä muiden syöttöveden mukanaan kuljettamien korroosiotuotteiden on havaittu edistävän korroosiota painevesireaktorilaitos-ten höyrynkehittimissä. Tämän vuoksi on viime aikoina ollut voimakkaita pyrkimyksiä pitää syöttöveden happipitoisuus mahdollisimman alhaisena, eliminoida liuennut kupari syöttövesikiertokulusta korvaamalla kaikki kupariseosta olevat putket ja erottaa korroosiotuotteet ennen höyrynke-hitintä. Tämä sitäkin suuremmalla syyllä, koska höyrynke-hittimen korvaaminen johtaa 1000 MW:n luokkaa olevassa voimalaitoksessa noin 100 milj. dollarin kustannuksiin. Happipitoisuuden alentaminen pienentää sen lisäksi syöttö-vesijohdon ja esilämmittimien korroosiota.

Happi liukenee syöttöveteen ja vastaavasti lauhteeseen, kun ilma joutuu kosketukseen veden kanssa. Näin on asianlaita mm. : 2 85678 laitoksen kylmäkäynnistyksen yhteydessä, koska ennen lauhdevedellä täyttämistä ovat kaikki laitoksen osat ilmanpaineen alaisina ja käynnistystyhjentämisellä ei voida poistaa kaikkea ilmaa syöttövesi/höyrykiertokulusta; vähäkuormituskäytössä, koska tyhjöpumppujen imukykyä si-sääntunkeutuvaa ilmaa varten ei voida valita taloudelliset seikat huomioon ottaen ja toteutettavuussyistä niin suureksi, että kaikki lauhduttimen putkiryhmän osat tulevat riittävästi huuhdelluiksi höyryllä; normaalikuormituskäytössä, koska huolimatta riittävästä imukyvystä kohoaa ilman pitoisuus kondensoitumisen loppua kohti, toisin sanoen kiertoilmanjäähdytintä kohti mentäessä, niin suureksi, että tuloksena on mitattavia happipitoisuuksia; koska myös normaalikuormituskäytössä monissa lauhduttimis-sa on vyöhykkeitä, joihin kertyy ilmaa; koska lisäveden valmistuksessa puhdistettu, suolaton lisä-vesi huuhdellaan ilmalla hiilidioksidin poistamiseksi ja se kyllästyy siten 100-%:isesti ilmalla.

Kupari liukenee ammoniakin ja hapen läsnä ollessa kostutetuilta metallipinnoilta tai joutuu syöttöveteen myös näiden metallipintojen eroosion tai korroosion vuoksi. Kor-roosiotuotteet sekä muut epäpuhtaudet kerääntyvät pääasiassa seisokkiaikoina syöttöveteen.

Alan ammattilaiset ovat tätä nykyä sitä mieltä, että mak-simihappipitoisuus s 10 ppb (miljardisosaa) laitoksen koko käyttöalueella on tavoittelemisen arvoinen.

Hyvissä lauhduttimissa, ts. sellaisissa, joissa on osoittautunut olevan hyvä kaasunpoistokyky, todettiin 40 -100 % kuormitusalueella lauhteessa s 5 ppb happipitoisuuksia. Lisävedestä poistuu kaasu tällöin itse lauhduttimes-sa. Sellaista laitosta kylmäkäynnistettäessä ja vähäkuormituskäytössä mitattiin kuitenkin noin 70 ppb:aa lauhdut- 89678 3 timen lauhteenkokoamissäiliössä (hot-well). Nämä happipitoisuudet täytyi edelleen poistaa.

Korroosio-ongelman ratkaisuksi keskusteltiin EPRI-lauhdu-tinseminaarissa kesäkuussa 1983 Orlandossa, Floridassa seuraavista ehdotuksista: a) käynnistyskaasunpoisto ja vähäkuormituskaasunpoisto sulauttamalla uudelleen kierrätettyä syöttövettä lauhduttimen putkien yli. Tämä ajatus johtaa tulokseen vain silloin, kun käytettävissä oleva imukapasiteetti on suurempi kuin happipitoisuuksia £ 10 ppb varten tarvittava imukapasiteetti. Tämä voidaan odottaa saavutettavan vasta 30 - 40 %:n kuormituksilla. Kuumennetun lauhteen sulauttamisella lauhduttimen putkiryhmien yli on vasta sitten toivottua vaikutusta, kun tämän lauhteen koko matkalla ei tule läpäistyksi vyöhykkeitä, joissa on suurempi ilman pitoisuus. Koko syöttövesikiertokulun puhdistaminen lauhteen uudel-leenkierrätyksellä ei ole myöskään mahdollista; b) imukapasiteetin suurentaminen vähäkuormitusalueella alentamalla höyryn pitoisuutta imuvirrassa sekakondensaa-tiolla. Sekakondensaatio voi tiivistää kuitenkin vain osan imuseoksen sisältämästä vesihöyrystä, imulaitteen täytyy kuitenkin imeä pois kaikki ilma, mikä on yleensä mahdollista vasta lauhdutinpaineilla, jotka ovat lauhduttimen "tyhjäkäyntipaineen" yläpuolella; c) lauhteen jälkikaasunpoisto lauhteenkokoamissäiliössä valutussovitelmilla. Sellaisissa valutuslaitteissa täytyy olla käytettävissä riittävästi korkeutta sisäpuoliselle asennukselle; d) lauhteen jälkikaasunpoisto lauhteenkokoamissäiliössä puhaltamalla höyryä vesipinnan alapuolelle. Höyryn sisään-puhaltamiseksi on tarpeen riittävän suuri lauhteen peitty- 89678 4 minen ja höyryn jakautuminen riittävän hienojakoisesti lauhteeseen.

Julkaisussa EP-152 920 on lauhduttimen kokoamissäiliöön muodostettu väliseinillä virtauskanava lauhdetta varten ja siihen kaksi höyrynsyöttöjen ryhmää vedenpinnan alapuolelle. Ensimmäinen ryhmä sijaitsee kanavan alussa. Siinä käsitellään lauhdetta. Tällöin syntyvä höyry-happi-seos päätyy ylöspäin avoimesta kanavasta lauhdutustilaan, josta se poistetaan. Lopuksi lauhde virtaa mutkittelevaan ylöspäin suljettuun virtauskanavaan. Kauttaaltaan suljetun kanavan sisällä on toinen ryhmä höyrynsyöttöjä lauhteen jälkihöy-rynpoistoa varten. Siinä syntynyt seos poistetaan välittömästi ryhmän yläpuolelle järjestetyn poistoaukon kautta lauhdutustilaan.

Toisessa julkaisun EP-134 457 mukaisessa ydinvoimalaitoksen laitteistossa johdetaan ennen höyrynkehitykseen ottoa lauhteeseen väliainetta vedenpinnan alapuolelle lauhteen-kokoamissäiliössä suihkutussuuttimilla kaasunpoistoa varten. Tämä väliaine voi olla syöttövettä, apuhöyryä tai inerttiä kaasua. Väliaine nousee lauhteessa ylöspäin ja muodostaa kaasunpoistokammiossa siellä olevan ilman vaikutuksesta kerroksen, joka edistää hapenpoistoa. Kaasunpois-tossa syntynyt höyry poistetaan lisälauhduttimessa.

Patenttivaatimuksissa määritellyn keksinnön tehtävänä on saada aikaan erityisesti höyrynkehittimen korroosio-ongel-mien rajoittama kaasunpoisto lauhteesta vast, syöttövedes-tä ennen normaalia käyttökuormitusta ja optimoida kaasunpoisto osakuormitukselle.

Tämän aikaansaamiseksi keksinnölle on tunnusomaista se, mitä on määritelty patenttivaatimuksen 1 tunnusmerkkiosas- S Λ .

89678 5

Keksinnöllä löydetään siten erityisen edullinen ratkaisu, jolla kaasunpoistoaika ennen laitoksen käynnistämistä rajoittuu minimiin ja jolla valmistetaan syöttövettä, josta kaasu on poistettu, koko käyttöalueella ilman, että täytyisi ottaa mukaan havaittavia häviöitä lauhduttimen tyhjössä.

Piirustuksissa on esitetty kaaviomuodossa keksinnön eräs suoritusesimerkki: kuvio 1 esittää hyvin yksinkertaistettua laitoksen kaavio-kuvaa ; kuvio 2 esittää suurennetussa mittakaavassa poikkileikkausta lauhduttimen läpi viivaa A - A pitkin kuviossa 1.

Kaikkia keksinnön ymmärtämisen kannalta epäolennaisia laitoksen osia, kuten esimerkiksi varsinaista höyrypiiriä ja lukuisia itsestään selviä johdoissa olevia sulkuvarusteitä, ei ole esitetty. Eri väliaineiden virtaussuuntia on kulloinkin merkitty nuolilla.

Viitenumerolla 1 on merkitty ydinvoimalla kuumennettua höyrynkehitintä. Normaalikäytössä paisutetaan siinä tuotettu kylläinen höyry ei lähemmin esitetyssä turbiiniisi-toksessa 2 lauhdutinpaineeseen. Lauhduttimessa 3 höyry tiivistyy lauhdutustilassa 4 vesijäähdytteisille putkiryh-mille 5; lauhde kootaan lauhteenkokoamissäiliöön 6. Lauh-depumppu 8 syöttää lauhteen lauhteenpuhdistuslaitoksen 9 läpi, josta se kulkee hot-well-säätöventtiilin 10 kautta matalapaine-esilämmittimeen li, joista vain yksi kappale on esitetty vertauskuvallisesti. Esillä olevan esimerkin suhteen oletetaan edelleen, että kysymyksessä on laitos, jossa ei ole sekoitusesilämmitintä ja siten ei myöskään tavallista sekoitusesilämmitin-kaasunpoistovaihetta, siis laitos, jollaisia tapaa usein USArssa. Matalapaine-esiläm-mittimistä syöttöpumppu 12 johtaa syöttöveden korkeapaine-esilämmittimien 13 kautta, joista myös on esitetty vain yksi kappale, höyrynkehittimeen 1.

89678 6

Putkiryhmien 5 sisälle lauhdutusvyöhykkeelle on sijoitettu sinänsä tunnettuja ilmanjäähdytinvyöhykkeitä 35, joista lauhtumattomat kaasut yhdessä tietyn höyrymäärän kanssa poistetaan ilmanpoistojohtojen 36 kautta. Tämä tapahtuu tyhjöpumpulla 37. Ennen viimeksi mainittua on järjestetty lisälauhdutin 38 ilmanpoistojohtoon, jota käytetään rinnakkais jäähdytysvedellä 39, joka on edullisesti kylmempää kuin lauhduttimen 3 pääjäähdytysvesi. Lisälauhdittimesta 38 poistetaan vettä sifonin 40 kautta päälauhduttimeen 3.

Lauhteenkokoamissäiliö 6 on erotettu lauhdutustilasta välipohjalla 28. Molemmat tilat on yhdistetty toisiinsa höy-ryntasausaukolla 29. Putkiryhmissä 5 muodostuva lauhde kerääntyy ensiksi välipohjalle 28 ja virtaa sitten lauhduttimen seinämään välittömästi rajoittuvan, raonmuotoisen lauhteenpoistoaukon 23 kautta kohtisuoraan alaspäin säiliöön 6. Lauhde kerääntyy lauhduttimen pohjalle, joka on jaettu padolla 14 suurempaan osastoon 15 ja pienempään osastoon 16. Pienempi osasto 16 on varsinainen hot-well ja se on varustettu seisotusaltaalla 17. Tällä jaolla ja ylijuoksutuksella luodaan ensiksi lauhdepumpulle 8 sopivat virtausolosuhteet ja toiseksi sillä ei haitata pinnansää-telyä hot-well'issä. Pintakolmiolla 7 ja 7' on merkitty vesipintoja varsinaisessa kokoamissäiliössä ja vastaavasti hot-well'issä.

Hot-well on erotettu seinillä 18 ja 19 suuresta osastosta 15. Rajoittavat seinät ulottuvat kokoamissäiliön pohjalta välipohjan 28 alapuolelle.

Suuressa osastossa on lauhde pakko-ohjattu. Sitä varten on seinillä 20, 21 ja 22 muodostettu varsinainen virtauskana-va 24, joka päättyy patoon 14. Virtausta rajoittavat seinät ulottuvat samoin kokoamissäiliön pohjalta välipohjan 28 alapuolelle. Tässä kanavassa 24 suoritetaan varsinainen ‘'^isunpoisto.

7 8S678

Parhaalle mahdolliselle kaasunpoistolle edullisia mittoja valaistakoon esimerkkiluvuilla:

Pato on mitoitettu siten, että veden korkeus virtauskana-vassa ja siten myös kokoamissäiliössä on noin 1000 mm. Ko-konaiskorkeus lauhduttimen pohjan ja välipohjan välillä on noin 1400 mm, joten vedenpinnan 7, välipohjan 28 ja seinien väliin muodostuu kauttaaltaan suljettu huuhteluhöyrykammio 25, jonka sisäkorkeus on 400 mm.

Virtauskanavan sisääntuloalueella on jo mainittu höyrynta-sausaukko 29 sovitettu välipohjaan 28. Poiketen esitetystä sovitelmasta, jossa välipohja 28 kulkee koko putkitetun lauhdutusvyöhykkeen alapuolella - sen välttämiseksi, että putkiryhmilta alasvaluva lauhde sekoittuu kokoamissäiliössä lauhteeseen, josta kaasu on suurelta osin poistettu - voi myös pelkästään virtauskanava olla katettu. Yli koko lauhduttimen leveyden kulkevasta lauhteenpoistokourusta 23 voidaan tällöin luopua ja höyryntasausaukko 29 voidaan yhdistää yhdeksi laitteeksi lauhteenpoistokourun kanssa.

Kuvatussa tapauksessa on aukko 29 muodostettu hormiksi (kuvio 1) . Alas tippuvaa lauhdetta vastaan se on suojattu yläpuolelta levyllä; kammiossa 4 virtaavan höyryn mukaansa tempaama lauhde erottuu alemmalle suojalevylle.

Tarkastellun tyypillisen laitoksen kierrättämä minimi lauh-demäärä on noin 40 kg/s. Jotta saavutettaisiin optimaalisen kaasunpoiston vuoksi virtauskanavassa 0,2 m/s suuruinen lauhteen nopeus, valitaan kanavan leveys tätä vastaavaksi.

Varsinainen kaasunpoisto tapahtuu höyrykuplilla, jotka aikaansaadaan höyrynhajotusvälineillä 26. Nämä välineet ovat edullisesti tavallisia kaupanolevia kaksifaasisuuttimia, joita syötetään sekä nesteellä että höyryllä. Ne on mitoitettu siten, että lähtöaukkoon muodostuu halkaisijaltaan 1 mm:n suuruisia höyrykuplia. Periaatteessa sopivia ovat halkaisijan 0,5-2 mm omaavat höyrykuplat.

8 89678

Virtauskanavaan 24 on sovitettu useita tällaisia suuttimia 800 - 1000 inm:n välimatkan päähän toisistaan. Lauhteen vir-taussuunnassa ne on sovitettu peräkkäisesti, alkaen sisään-virtausalueelta ja päättyen padon 14 alueelle. Suuttimet on kiinnitetty 500 - 1000 mm:n, edullisesti n. 900 mm:n syvyyteen vedenpinnan 7 alapuolelle. Niiden lähtöaukot on suunnattu vaakasuorasti muun muassa pidentämään viipymisaikaa lauhteen läpi nousussa.

Yksittäisten suuttimien syöttäminen tapahtuu ympärikulkevan kaksoisputken kautta, jonka vesiputki 27 haarautuu johdon 30 kautta syöttövesijohdosta - edullisesti lauhdepumpun 8 jälkeen. Esillä olevassa tapauksessa tämä tapahtuu hot-well-säätöventtiilin 10 ja lauhteenpuhdistuslaitteen 9 välissä, joten käytettävissä on puhdistettua vettä. Vesijohtoon 30 on sovitettu kuristuselin 31 kuristamaan vallitsevaa vedenpainetta ennen suutinta kuplien tuottamiseen tarvittavaan paineeseen. Ympäri kulkevan kaksoisputken höyryputki 32 on yhdistetty vastaavanpaineiseen höyryputkeen 33, jolloin paine on samoin alennettu alennuselimessä 34. Itse höyry-lähde voi olla monentyyppinen. Siten voi esimerkiksi vä-liotto olla kytketty ennen varsinaista höyryntuotantoa kattilassa 1 toimivaan apuhöyryjärjestelmään (ei esitetty), joka on tarpeen säilöntähöyryn ja/tai tiivistehöyryn valmistamiseen. Muita mahdollisia höyrylähteitä ovat tuorehöy-ry tai väliottohöyry turbiinilaitoksesta 2, jolloin on huolehdittava yksinomaan siitä, että aina suihkutetaan vähä-happista höyryä.

Kaasunpoistomenetelmää kuvataan nyt laitoksen käynnistysta-pahtuman yhteydessä. Tällöin oletetaan, että laitos on täytetty täydellisesti, ts. koko esilämmitystie on täytetty välittömästi ennen höyrynkehitintä oleviin sulkuvälineisiin 43 asti. Lauhdepumppu kierrättää nyt vettä vähimmäismäärä- 89678 9 johdon 41 kautta lauhdepumpun vähimmäismäärän ollessa n.

20 % nimelliskuormitusmäärästä. Syöttämällä koko vesimäärä uudelleen lauhteenpuhdistuslaitteeseen 9 riittää noin 10 kierrosta erottamaan korroosiotuotteet, jotka ovat muodostuneet ja kerääntyneet syöttövesikiertopiiriin ennen matalapaine -esilämmittimiä 11 erityisesti laitoksen seisokin aikana.

Vaikkakin syöttövesi nyt on puhtauden kannalta tarvittavan laatuista, on se kuitenkin useampikertaisen kierron aikana rikastunut hapesta, koska alkutyhjennyksen vuoksi ei voida kaikkea ilmaa poistaa kiertopiiristä.

Varsinainen terminen kaasunpoisto, joka saadaan aikaan energiantuonnilla lauhteeseen, voidaan nyt suorittaa. Tätä varten syötetään kaksifaasisuuttimia 26 samanaikaisesti vedellä ja höyryllä putkista 27 ja vast. 32. Paine ennen suutinta on käytetystä tyypistä riippuen välillä 1,5 - 2,5 bar. Ruiskutussuuttimissa tapahtuva paineenlasku höyrystää osan sisääntuodusta lauhteesta ja muodostaa yhdessä si-sääntuodun höyryn kanssa halutun halkaisijan omaavia höy-rykuplia, jotka kohoavat homogeenisesti lauhteen läpi.

Muistutettakoon vielä kerran siitä, että annetulle veden syvyydelle on n. 1 mm:n kuplahalkaisija optimaalinen, koska toisaalta tällöin ei viipymisaika ole riittävän pitkä viemään kuplia lauhduttimesta seisotusaltaan 17 läpi, se on kuitenkin toisaalta riittävän pitkä suorittamaan vaadittava hapen poistaminen. Tämän hapen poistamisen kinematiikka on riittävän tunnettua eikä siihen tarvitse tässä perehtyä enempää.

Varsinainen höyrynkulutus kuplien muodostusta varten on suhteellisen vähäistä. Painosuhde höyry/vesi on suuruusluokaltaan 0,015 - 0,025. Poistettaessa kaasua lauhteesta määrältään n. 40 kg/s lauhdetta vastaa tämä noin 7 - 8 g:n höyrynkulutusta sekunnissa.

ίο 8 9 6 7 8

Kun kuplat pääsevät 5 - 10 s:n viipymisajan jälkeen vedenpinnalle, niin huuhteluhöyrykammioon 25 muodostuu höyrypat-ja, joka syrjäyttää siihen jääneen ilman höyryntasausaukon 29 kautta. Yhdessä lauhduttimen ilmanpoiston kanssa poistetaan aukon 29 kautta ulos virtaava höyry ja tiivistetään lisälauhduttimessa 38.

Tässä ilmenee nyt uuden vastavirtasovitelman erityinen etu. Lauhde, joka virtaa seisotusaltaan 17 suuntaan, käsitellään monta kertaa peräkkäin höyrykuplilla, jolloin sen happipitoisuus alenee asteittain. Toisaalta sisältää lauhteesta poistuva ja samoin kammiossa 25 pakko-ohjattu huuhteluhöyry seisotusaltaan 17 alueella pienimmän happikonsentraation. Poisvirtauksensa aikana kohoaa huuhteluhöyryn happipitoisuus jatkuvasti ja saavuttaa korkeimman arvonsa ennen ensimmäistä suutinta 26 tasausaukon 29 alueella.

Kun syöttöveden kaasunpoisto on tapahtunut tarvittavalle tasolle, joka on esimerkiksi happipitoisuuden ollessa vähemmän kuin 10 ppb, mikä on osoitettavissa yksinkertaisella mittauksella lauhteenkokoamissäiliössä 6 tai sen jälkeen, on primäärinen puhdistus- ja kaasunpoistovaihe tällöin päättynyt. Seuraa höyrynkehittimen 1 täyttäminen ja siihen liittyvä höyrynkehitys.

Nopeakäyntivaihe laitoksen käynnistyksen yhteydessä ja sitä varten tarvittava turbiinin ohittaminen ovat keksinnön kannalta epäolennaisia ja voidaan esillä olevassa yhteydessä jättää huomiotta.

Tästä lähtien oletetaan, että ajetaan tietyllä osakuormi-tuksella. Kondensoitumista varten jätetään nyt kiertämään juuri välttämättä tarvittava jäähdytysvesimäärä. Edullisesti otetaan käyttöön määrättyyn osakuormitukseen saakka vain 11 39678 osa, esimerkiksi puolet lauhduttimesta. Tässä vaiheessa on nimittäin mahdollisimman korkea paine toivottava lauhdutus-tilassa 4 tyhjöpumpun 37 täyden imukapasiteetin ylläpitämiseksi ja hyväksikäyttämiseksi. Tämä merkitsee, että sisään-virtaava höyry ei lauhdu täydellisesti lauhdutustilassa, vaan täyttää tilan ja syrjäyttää tällöin siellä olevan ilman. Ilmanpoistojohtojen 36 kautta poistettu ilma-höyryseos virtaa seuraavaksi lisälauhduttimen 38 läpi, jota, kuten jo on mainittu, käytetään rinnakkaisjäähdytysvedellä, jonka lämpötila on edullisesti alhaisempi kuin pää jäähdytysveden. Höyrypitoisuuden alentamisella lisälauhduttimessa suurennetaan tyhjöpumpun ilmanpoistokapasiteettia huomattavasti. Tämä on edullista erityisesti sen vuoksi, koska tyhjöpum-pulla on vähäkuormituskäytössä tavallisesti riittämätön imukyky. Lisälauhduttimessa 38 tiivistyvä lauhde johdetaan takaisin päälauhduttimeen; tätä varten sovitettuun johtoon on johtuen paine-erosta lisälauhduttimen 38 ja lauhdutusti-lan 4 välille järjestetty sifoni 40.

Juuri kuvatussa käyttövaiheessa sisältävät putkiryhmät 5 kuitenkin edelleen ilma-alueita, joissa muodostuva lauhde rikastuu hapella, koska imukapasiteetti ei vieläkään ole riittävä. Tästä johtuen on tarpeen jälkikaasunpoisto, joka samalla tavoin tapahtuu kokoamissäiliössä. Tätä varten voidaan tarkoituksenmukaisesti johtaa tuorehöyryä tai väliot-tohöyryä höyryjohtoon 32.

On tarkoituksenmukaista, että jälkikaasunpoistoa jatketaan noin 40 %:n käyttökuormitukseen asti, siis niin kauan, kunnes tyhjöpumppu 37 kykenee pelkästään välttämään ilman kerääntymisen. Kuitenkin huonoissa lauhdutinsovitelmissa, joissa myös normaalikäytössä on väistämättä ilmataskuja, ei voida välttää jatkuvaa jälkikaasunpoistokäyttöä. Että tätä varten tarvittava höyrymäärä ei ole käytettävissä paisun-taan turbiinissa tai esilämmitykseen, mainittakoon vain sivumennen .

12 S9678

Tietenkään ei keksintö ole rajoittunut esitettyyn ja kuvattuun sovellutukseen. Siten voitaisiin poiketen kuvatusta vaakasuorasta höyrykuplapuhalluksesta ottaa myös huomioon pystysuora puhallus, mikäli vedensyvyys on tällöin riittävM. Näin voisi asianlaita olla laitoksissa, joissa kaasunpois-toon käytetään erillistä yksikköä, jos esimerkiksi tilanpuutteesta johtuen ei ole riittävästi tilaa lauhduttimen pohjan yläpuolella. Mutkittelevan muotoiset virtauskanavat ovat ajateltavissa erityisesti niinsanotuissa lattian yläpuolella olevissa laitteissa, joissa lauhduttimen pohja toimii itse pinnaltaan säädeltynä hot-well'inä. Poiketen kuvatusta, voidaan primäärikaasunpoistosta johtuen lauhdet-ta kierrättää syöttöpumpun 12 vähimmäismäärällä (katkoviivalla esitetyn) johdon 52 kautta. Täten poistetaan myös lauhteenpuhdistuslaitoksessa 9 ne korroosiotuotteet, jotka ovat kerääntyneet matalapaine-esilänmittimiin 11.

Lopuksi voisi vielä olla ajateltavissa suorittaa uudelleen-kierrätys primäärikaasunpoistoa varten johdon kautta, joka haarautuu korkeapaine-esilämmittimen 13 ja sulkuvälineiden 43 välissä. Tällöin voitaisiin poistaa kaikki epäpuhtaudet esilämmitinjohdosta.

Claims (4)

13 3 9 67 8

1. Laite kaasun poistamiseksi sähkövoimalaitoksen kiertokulussa olevasta lauhteesta, jonka voimalaitoksen pää-kiertopiiri muodostuu pääasiassa höyrynkehittimestä (1), turbiinista (2), lauhduttimesta (3), matalapaine- ja korkeapaine -esilämmittimestä (11, 13) ja vaadittavista kier-topumpuista (8, 12), jolloin lauhduttimen (3) lauhdutusti-lasta (4) on välipohjalla (28) erotettu lauhteenkokoamis-säiliö (6) ja tähän kokoamissäiliöön on seinillä (20, 21, 22), jotka ulottuvat yli kokoamissäiliön (6) korkeuden, muodostettu virtauskanava (24) pois lauhdepumppuun (8) virtaavaa lauhdetta varten, ja tähän virtauskanavaan (24) on sovitettu höyrynhajotusvälineitä (26) vedenpinnan alapuolelle, tunnettu siitä, että höyrynhajotusvälineet (26) on järjestetty välimatkan päähän toisistaan virtauskanavaan (24) ja että vedenpinnan (7) yläpuolella virtauskana-vassa (24) on kauttaaltaan suljettu huuhteluhöyrykammio (25), joka on yhteydessä höyryntasausaukon (29) kautta lauhduttimen (3) lauhdutustilan (4) kanssa, jolloin höy-ryntasausaukko (29) on sovitettu virtauskanavan (24) si-säänvirtausalueelle.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen laite, tunnettu siitä, että höyrynhajotusvälineet ovat kaksifaasisuuttimia, joita syötetään sekä vähähappisella höyryllä että uudelleenkier-rätetyllä lauhteella.

3. Patenttivaatimuksen 2 mukainen laite, tunnettu siitä, että kaksifaasisuuttimet on sovitettu vähintään 500 mm, edullisesti noin 900 mm, vedenpinnan (7) alapuolelle koko-amissäiliöön (6) ja niiden lähtöaukot on suunnattu vaa-kasuorasti.

4. Patenttivaatimuksen 2 mukainen laite, tunnettu siitä, että kaksifaasisuuttimet on mitoitettu tuottamaan höyry-kuplia, joiden halkaisija on 0,5 - 2 mm, edullisesti 1 mm. 14 8 9 678