FI86785C - Vidbildstelevisionssystem med utvidgad skaerpa anvaendande ett flertal signaloeverfoeringskanaler - Google Patents

Description

1 86785

Laajennetun tarkkuuden laajakuvatelevisiojär j es telinä, jossa käytetään useita signaalinsiirtokanavia

Keksinnön tausta 5 Tämä keksintö koskee televisiosignaalin siirtojär jestelmää, jossa käytetään useampaa kuin yhtä siirtokanavaa suuren tarkkuuden laajakuvaa edustavien signaalien lähettämiseksi.

Tavanomaisessa televisiovastaanottimessa, sellai-10 sessa kuin NTSC-lähetysstandardien mukaisessa vastaanot-timessa, on 4:3 sivusuhde (näytetyn kuvan leveyden suhde korkeuteen). Viime aikoina on ollut kiinnostusta käyttää suurempia sivusuhteita televisiovastaanotinjärjestelmissä, sellaisia kuin 2:1, 16:9 tai 5:3, koska sellaiset suurem-15 mat sivusuhteet aproksimoivat tarkemmin ihmissilmän sivusuhdetta, kuin 4:3 sivusuhde. Videokuvat, joiden sivusuhde on 5:3 ja 16:9, ovat saaneet erityistä huomiota, koska nämä suhteet aproksimoivat monien elokuvafilmien sivusuhdetta. Lisäksi on ollut kiinnostusta kasvattaa toistetun 20 kuvan yksityiskohtien tasoa yli tavanomaisen televisiokuvan tason, jotta aproksimoitaisiin tarkemmin elokuvafilmin yksityiskohtien tasoa. Televisiojärjestelmät, jotka lähettävät suuren tarkkuuden laajakuvia edustavia signaaleja tulisi suunnitella lähettämään videosignaali, joka on yh-25 teensopiva olemassa olevien televisiovastaanottimien kanssa, koska laaja yhteensopimattoman järjestelmän omaksuminen voi olla vaikeata.

Katsaus useisiin ehdotettuihin suuren tarkkuuden laajakuvatelevisiojärjestelmiin voidaan löytää Robert Hop-30 kinsin artikkelista nimeltään "Advanced Television Systems", IEEE Transactions on Consumer Electronics, February 1988, ss. 1 - 15. Kahdeksasta tässä kuvatusta järjestelmästä viisi on yhteensopivia olemassa olevien NTSC-televi-siovastaanottimien kanssa siinä määrin, että lähetetyt 35 signaalit voidaan vastaanottaa tavanomaisella NTSC-vas- 2 86785 taanottimella ilman esiprosessointia muuntimella, 4:3 kuvan tuottamiseksi, joka on vain vähän heikompi suhteessa vakio NTSC-kuvaan. Nämä järjestelmät kehitti: AT&T Bell Laboratories (Bell-järjestelmä), Dr. William Glenn of the 5 New York Institute of Technology (Glenn-järjestelmä), Del Ray Group (Del Ray -järjestelmä), North American Philips (NAP-järjestelmä) ja NBC ja David Sarnoff Research Center yhteenliittymä (NBC-järjestelmä).

Bell-järjestelmässä käytetään kahta 6 MHz televi-10 siokanavaa signaalien lähettämiseksi, jotka edustavat suuren tarkkuuden laajanäytön kuvaa. Yksi kanava kuljettaa vakio NTSC-signaalia, joka edustaa suhteellisen matalataa-juisia suuren tarkkuuden laajanäytön kuvan luminanssi- ja krominessisignaalikomponentteja. Toinen kanava kuljettaa 15 suuritaajuisia luminanssi- ja krominanssisignaaleja, joita erikoisvastaanotin voi käyttää NTSC-signaalin edustaman kuvan täydentämiseksi.

Glenn-järjestelmä käyttää myös kahta kanavaa, joista yksi kuljettaa NTSC-yhteensopivaa signaalia. Toinen 20 kanava Glenn-järjestelmässä käyttää vain 3 MHz 6MHz kaistaleveydestä, ja kuljettaa kuvayksityiskohtien informaatiota, joka on suodatettu sen temporaalisen erottelun vähentämiseksi (so. sen kehysnopeuden alentamiseksi). Kehys-muistia käytetään yhdistämään NTSC-signaali alhaisen ke-25 hysnopeuden suuren tarkkuuden signaaliin. Laajanäyttöilmiö saavutetaan Glenn-järjestelmässä kasvattamalla pystysuuntaista pimennysjaksoa pienentäen samalla vaakasuuntaista pimennysjaksoa.

Del Ray -järjestelmässä käytetään vain yhtä 6 MHz 30 kanavaa, joka kuljettaa NTSC-yhteensopivaa signaalia. Tämä signaali määrittelee suuren tarkkuuden kuvan kuuden kenttä jakson aikana. Suuren tarkkuuden kuva rekonstruoidaan erikoisvastaanottimellä, joka yhdistää kuusi kenttää ke-hysmuistissa. Del Ray järjestelmä myös kasvattaa pysty- 3 86785 suuntaista pimennysjaksoa laajanäyttöilmiön saavuttamiseksi .

NAP-järjestelmä lähettää vakio NTSC-signaalin yhdellä kanavalla ja täydennyssignaalin toisella kanavalla.

5 Täydennyssignaali yhdistetään NTSC-yhteensopivaan signaaliin erikoisvastaanottimella laajanäyttöisen, progressiivisesti pyyhkäistyn kuvan muodostamiseksi. NAP-järjestelmän tuottaman kuvan vaakasuuntainen erottelu on oleellisesti sama kuin NTSC-kuvassa.

10 Digitaalinen lähestymistapa parannetun laadun vi deon siirtämiseksi käyttäen valoaaltotekniikkaa yhdessä digitaalisessa kanavassa verkossa "Broadband Integrated Services Digital Network" (BISDN) on kuvattu J. A. Belli-sio et ai. artikkelissa otsikolla "Television coding for 15 broadband ISDN", joka julkaistiin konferenssissa IEEE Global Telecommunications Conference; Globecom '86, Houston, Texas 1-4 December 1986, Conference Record, Volume 2 of 3, IEEE (US), ss. 894 - 900. Siellä kuvatussa järjestelmässä sivusuhteeltaan vakio 1050 juovan progressiivisen pyyhkäi-20 syn suuren tarkkuuden videosignaali suodatetaan pystysuuntaisesta, siitä erotetaan osa suhteessa 2:1, se muunnetaan 525 juovan lomittaiseen muotoon ja koodataan digitaalista siirtoa varten. Koodattu signaali myös dekoodataan, muunnetaan takaisin progressiivisen pyyhkäisyn muotoon, inter-25 poloidaan pystysuuntaisesta 1050 juovaan (vain luminanssi) ja vähennetään suuren tarkkuuden signaalista erotussignaa-lin muodostamiseksi, joka kvantisoidaan, entropiakoodataan ja multipleksoidaan sitten yhteiseen siirtokanavaan yhdessä koodatun päävideosignalin kanssa digitaalisella datano-30 peudella 150 Mb/s. Sellainen järjestelmä ei ole yhteensopiva tavanomaisten (analogisten) televisiosiirtokanavien kanssa, ja se vaatii erityisen digitaalisen dekooderin, jotta sitä voitaisiin käyttää tavanomaisissa televisiovastaanottimessa .

4 86785 NBC-järjestelmä on lähtökohta alla esitettävälle keksinnölle. Järjestelmä kuvataan tarkemmin M. Isnardi et ai:in artikkelissa, jonka otsikkona on "Docoding Issues in the ATV System"; IEEE Transactions on Consumer Electro-5 nics, February 1988, ss. 111 - 120. Osa tästä järjestelmästä on myös kuvattu US-patentissa 4 782 383, jonka otsikkona on "Apparatus for Processing High Frequency Information in a Widescreen Television System", joka on myönnetty 1. marraskuuta 1988. Toisen dokumentin, joka kuvaa 10 tätä järjestelmää, on myös kirjoittanut M. A. Isnardi et ai. ja sen otsikkona on "Encoding for compatibility and recoverability in the ACTV System", IEEE Transactions on Broadcasting, Volume BC-33, No. 4, December 1987, IEEE (New York, US) ss. 116 - 123. Nämä viitteet on tässä 15 otettu mukaan viitteeksi. Viitteenä olevassa artikkelissa kuvatussa järjestelmässä ja patenttihakemuksessa käytetään yhtä 6 MHz kanavaa täydentävän NTSC-signaalin kuljettamiseen. Kun tämä signaali prosessoidaan tavanomaisessa NTSC-vastaanottimessa, tuotetaan tavanomainen televisiokuva. 20 Kuitenkin kun tämä signaali prosessoidaan tavanomaisessa vastaanottimessa, joka dekoodaa ja yhdistää eri komponent-tisignaalit, tuotetaan laajennetun tarkkuuden laajanäyttö-kuva. Komponenttisignaalit, jotka täydentävät perus NTSC-signaalia, on sijoitettu NTSC-spektrin tehottomasti käy-25 tettyihin alueisiin. Vaikka tässä suuren tarkkuuden laaja-näyttökuvassa on enemmän vaakasuuntaista ja pystysuuntaista erottelua kuin tavanomaisessa televisiokuvassa ja se on hyvin miellyttävä katselijan kannalta, siinä voi olla vähemmän vinottaista erottelua. Edelleen yleinen 30 erottelun taso on yhä pienempi kuin elokuvafilmissä.

Keksinnön yhteenveto

Sen vuoksi on toivottavaa tuottaa NBC-tyyppiseen järjestelmään lisäsignaali, joka kasvattaa toistetun kuvan erottelun tason sellaiseksi, että se lähemmin vastaa elo-35 kuvafilmin erottelua.

5 86785 Järjestelmä koodatun pää- ja lisäsignaalin tuottamiseksi, jotka edustavat suuren tarkkuuden kuvaa, sisältää videolähteen, joka tuotta suuren tarkkuuden videosignaalin, ensimmäisen signaalinkoodauslaitteen, joka on kyt-5 ketty lähteeseen koodatun päävideosignaalin tuottamiseksi, joka on yhteensopiva vastaanotettavaksi ja näytettäväksi tavanomaisessa televisiovastaanottimessa, ja toisen signaalinkoodauslaitteen joka liittyy lähteeseen, jolla tuotetaan koodattu lisävideosignaali, joka soveltuu yhdistet-10 täväksi päävideosignaaliin erikoisvastaanottimessa laajan- äyttönäytön tuottamiseksi. Esillä olevalle keksinnölle on ominaista, että ensimmäisen koodauslaitteen muodostama videosignaali sisältää laajanäyttöinformaatiota ja edustaa parannettua kuvaa, jossa on suurempi erottelun taso 15 kuin tavanomaisessa videokuvassa, mutta pienempi erottelu kuin suuren tarkkuuden kuvassa. Ensimmäiseen signaalinkoo-dauslaitteseen on kytketty dekoodauslaite koodatun päävideosignaalin dekoodaamiseksi, jotta muodostettaisiin pää-videosignaali. Signaalinerotuslaite on kytketty dekoodaus-20 laitteeseen erotussignaalin muodostamiseksi, joka edustaa erotusta lähteen tuottaman videosyöttösignaalin ja dekoo-dauslaitteen tuottaman dekoodatun päävideosignaalin välillä, ja toisen signaalinkoodauslaitteen, joka on kytketty signaalinerotuslaitteeseen koodatun lisävideosignaalin 25 muodostamiseksi, joka edustaa erotussignaalia.

Keksinnön periaatteet on myös toteutettu televisiosignaalin vastaanottojärjestelmässä, joka sisältää ensimmäisen ja toisen vastaanottolaitteen, joilla tuotetaan vastaavasti koodattu päävideosignaali, joka vastaanotetaan 30 toiselta analogiselta siirtokanavalta, mainitun videosignaalin ollessa saatu suuren tarkkuuden lähteestä, mainitun koodatun päävideosignaalin ollessa yhteensopiva vastaanotettavaksi ja näytettäväksi tavanomaisissa televisiovas-taanottimissa, joissa on tavanomainen sivusuhde, ja sig-35 naalinprosessointilaitteen, jolla dekoodataan ja yhdiste- , 86735

O

tään vastanotetut signaalit parannetun tarkkuuden videosignaalin tuottamiseksi. Sellaiselle keksinnön mukaiselle järjestelmälle on ominaista, että ensimmäisen nimetyn vas-taanottolaitteen tuottama signaali sisältää laajanäyttöin-5 formaatiota ja se edustaa laajennetun tarkkuuden televisiokuvaa, jonka erottelu on suurempi kuin tavanomaisen videokuvan. Lisäsignaali edustaa erotusta suuren tarkkuuden laajanäyttösignaalin, josta koodattu päävideosignaali saadaan, ja lisäsignaalin, joka saadaan koodatusta päävi-10 deosignaalista, välillä. Signaalinprosessointilaite sisältää pääsignaalin prosessointilaitteen, joka on kytketty ensimmäiseen vataanottolaitteseen ja jota koodattu päävideosignaali ohjaa tuottamaan peruskaistan dekoodatun pää-videolähtösignaalin. Lisäsignaalin prosessointilaite, joka 15 on kytketty toiseen vastanottolaitteeseen ja jota koodattu lisävideosignaali ohjaa, tuottaa peruskaistan täydentävän lähtösignaalin. Yhdistämislaite, jonka ensimmäinen ja toinen tulo on kytketty vastaavaan pää- ja lisäsignaalin prosessointilaitteeseen, yhdistää peruskaistan dekoodatun 20 päävideosignaalin ja peruskaistan täydennyssignaalin sum- maamalla, jotta muodostuisi videolähtösignaali, joka edustaa laajanäyttövideokuvaa ja jonka erottelu on suurempi kuin laajennetun tarkkuuden televisiokuvan.

Piirrosten lyhyt kuvaus 25 Kuvio 1 on lohkokaavio kahden kanavan televisio- signaalin siirtojärjestelmästä, joka toimii esillä olevan keksinnön mukaisesti.

Kuvio la on kaavio, joka havainnollistaa kuviossa 1 esitetyssä järjestelmässä käytettäväksi soveltuvan yhden 30 kanavan kooderin toimintaa.

Kuvio Ib on lohkokaavio kuviossa 1 esitetyssä järjestelmässä käytettäväksi soveltuvasta yhden kanavan koo-derista.

7 86785

Kuviot le - If, 2, 2a ja 3a - 3c ovat kaavioita, jotka havainnollistavat kuviossa Ib esitetyn yhden kanavan kooderin eri komponenttien toimintaa.

Kuvio 4 on lohkokaavio 1050 juovan/kehys (L/F) 5 lomittaisesta 525 L/F progressiiviseen pyyhkäisyyn muun-timesta, joka soveltuu käytettäväksi kuviossa Ib esitetyssä yhden kanavan kooderissa.

Kuviot 5a ja 5b ovat lohkokaavioita progressiivisesta lomittaiseen pyyhkäisyyn muuntimista, jotka sovel-10 tuvat käytettäväksi kuviossa Ib esitetyssä yhden kanavan kooderissa.

Kuviot 6-8 ovat lohkokaavioita piireistä, jotka soveltuvat käytettäväksi kuviossa Ib esitetyn yhden kanavan kooderin sivu-keski-signaalin erottimena ja prosesso-15 rina.

Kuvio 9 on lohkokaavio piiristä, joka soveltuu käytettäväksi kuviossa Ib esitetyn yhden kanavan kooderin NTSC-kooderina.

Kuviot 10 ja 10a - 10c ovat lohkokaavioita ja 20 kartta, jotka havainnollistavat erilaisten pystysuunta- temporaalisten ja vaakasuunta-pystysuunta-temporaalisten suotimien, joita käytetään kuviossa Ib esitetyssä yhden kanavan kooderissa ja kuviossa 14 esitetyssä yhden kanavan kooderissa, rakennetta.

25 Kuviot 11a ja 11b ovat lohkokaavioita piireistä, jotka soveltuvat käytettäväksi kuviossa Ib esitetyn yhden kanavan kooderin korkeiden kehyksensisäisenä keskirvopii-rinä.

Kuviot 12 ja 12a - 12d ovat lohkokaavioita pii-30 reistä, jotka soveltuvat käytettäväksi minä tahansa aika-ekspandoijana tai aikakompressoijana, joita käytetään kuviossa Ib esitetyssä yhden kanavan kooderissa ja kaavioissa, jotka havainnollistavat piirin toimintaa.

86785 8

Kuvio 13 on lohkokaavio amplitudin kompensoinnin ja neliöllisen moduloinnin piiristä, joka soveltuu käytettäväksi kuviossa Ib esitetyssä yhden kanavan kooderissa.

Kuvio 14 on lohkokaavio yhden kanavan dekooderis-5 ta, joka soveltuu käytettäväksi esilä olevassa keksinnössä.

Kuviot 15 ja 16 ovat lohkokaaviota piireistä, jotka soveltuvat käytettäväksi kuviossa 14 esitetyn yhden kanavan dekooderin kehyksensisäisenä keskiarvopiirinä-10 differentioijana.

Kuvio 17 on lohkokaavio neliöllisestä demodulaat-torista ja amplitudiekspanderista, jotka soveltuvat käytettäväksi kuviossa 14 esitetyssä yhden kanavan dekoode-rissa.

15 Kuvio 18 on lohkokaavio luminanssi-krominanssisig- naalin erotuspiiristä, joka soveltuu käytettävksi kuviossa 14 esitetyssä yhden kanavan dekooderissa.

Kuvio 19 on lohkokaavio piiristä, joka soveltuu käytettäväksi Y-I-Q -formaatin dekooderina kuviossa 14 20 esitetyssä yhden kanavan dekooderissa.

Kuvio 19a on lohkokaavio sivupaneeli-keskipaneeli-jaottimesta, joka soveltuu käytettäväksi kuviossa 19 esitetyssä formaattidekooderissa.

Kuviot 20 ja 21 ovat lohkokaavioita lomittaisesta 25 progressiiviseen pyyhkäisyyn muuntimista, jotka soveltuvat käytettäväksi kuviossa 14 esitetyssä piirissä.

Kuvio 22 on lohkokaavio lisäkanavan luminanssisig-naalin kooderista, joka soveltuu käytettäväksi kuviossa 1 esitetyn järjestelmän lisäkanavan kooderina.

30 Kuvio 22a on kuva-alkiokaavio, joka on käyttökel poinen selitettäessä kuviossa 22 esitetyn piirin toimintaa.

Kuvio 23 on lohkokaavio liikekooderista ja ali-päästösuotimesta, joka soveltuu käytettäväksi kuviossa Ib 35 esitetyssä yhden kanavan kooderissa.

9 86785

Kuvio 24 on lohkokaavio lisäkanavan krominanssi-signaalin kooderista, joka soveltuu käytettäväksi kuviossa 1 esitetyssä lisäkanavan kooderissa.

Kuvio 24a on videokenttäkaavio, joka on käyttökel-5 poinen selitettäessä kuviossa 24 esitetyn piirin toimin taa.

Kuvio 25 on lohkokaavio esimerkinomaisesta piiristä, jolla moduloidaan ja demoduloidaan lisäsignaali, jonka kuviossa 1 esitetty lisäkanavan kooderi on muodos-10 tanut.

Kuviot 26 ja 27 ovat lohkokaavioita vastaavista krominanssi- ja luminanssitäydennyssignaalien dekoodereis-ta, jotka soveltuvat käytettäväksi kuviossa 1 esitetyssä edistyneen yhteensopivan television kaksikanavadekooderis-15 sa.

Kuvio 28 on lohkokaavio piireistä, jotka soveltuvat käytettäväksi kuviossa 22 esitetyn lisäkanavan lumi-nanssisignaalin kooderin ja kuviossa 27 esitetyn luminans-silisäsignaalin dekooderin liikesignaalin tunnistimena.

20 Kuvio 29 on lohkokaavio edistyneen yhteensopivan television kaksikanavadekooderista, joka on esitetty kuviossa 1.

Yksityiskohtainen kuvaus

Piirroksissa yhdellä viivalla merkityt nuolet 25 edustavat väyliä, joilla kuljetetaan monibittisiä rinnak kaisia digitaalisia signaaleja, tai signaaliteitä joilla kuljetetaan analogisia signaaleja tai yksibittisiä digitaalisia signaaleja. Väylän tai signaalitien kuljettaman signaalin tyyppi selvitetään siinä yhteydessä kuin sitä 30 käsitellään. Selvyyden vuoksi kompensoivia viiveitä on voitu jättää pois joiltakin signaaliteiltä. Digitalisten signaalinprosessointipiirien suunnittelun ammattimies tietää, missä sellaisia viiveitä tarvitaan määrätyssä järjestelmässä.

10 86785

Kuvio 1 on lohkokaavio kaksikanavaisesta televisiosignaalin siirtojärjestelmästä, joka sisältää esillä olevan keksinnön toteutuksen. Kuviossa 1 laajakaistaiset suuren tarkkuuden laajanäyttötelevision (HDTV, teräväpiir-5 totelevisio) signaalit Y, I ja Q lähteestä 110 (esim. videokamera) viedään lähettimelle 112. Signaali Y sisältää luminanssikuvainformaatiota, joka käyttää kaistaa välillä 0 Hz ja 20 MHz, ja signaalit I ja Q sisältävät krominans-sikuvainformaatiota, joka käyttää taajuuskaistaa välillä 10 0 Hz ja 10 MHz.

Signaalit Y, I, ja Q koodataan yhden kanavan koo-derilla 114, joka on yllä viitatun Isnardi et ai dokumentin ja patenttihakemuksen mukaista tyyppiä. Koodattu signaali lähetetään sitten antennilla 115. Antennin 115 lä-15 hettämät televisiosignaalit vastaanotetaan antennilla 120, joka liittyy vakio NTSC-vastaanottimeen 122, ja antennilla 124, joka liittyy laajanäyttöiseen laajennetun tarkkuuden television (EDTV) näyttöön 128 laajanäyttöisessä EDTV-vas-taanottimessa. Laajanäyttöinen EDTV-vastaanotin sisältää 20 yhden kanavan dekooderin, joka on yllä viitatun Isnardi et ai dokumentin ja patenttihakemuksen mukaista tyyppiä, jolla vastaanotettu signaali dekoodataan sen aineksina oleviksi laajennetun tarkkuuden luminanssi- ja krominanssi-signaalikomponenteiksi Y', 1' ja Q'. Signaalit Y', 1' ja 25 Q' näytetään laajanäyttöisessä EDTV-näytössä 128.

Kuviossa 1 esitetty järjestelmä sisältää edelleen lisäkanavan kooderin 142, joka koodaa lähetystä varten signaalin, joka edustaa erotusta laajanäyttö EDTV-signaa-lien, kuten näytetään laajanäyttöisissä EDTV-vastaanotti-30 missä 125 ja 128, ja alkuperäisten lähteen 110 tuottamien laajanäyttö EDTV-signaalien välillä. Tämä erotussignaali muodostetaan vähentämällä lähtösignaalit Y', 1' ja Q', jotka yhden kanavan dekooderi 140 on tuottanut, vastaavista lähteen 110 tuottamista vastaavista signaaleista Y, I 35 ja Q. Yhden kanavan dekooderi 140 voi olla samanlainen 11 86785 kuin dekooderi 125. Lisätelevisiosignaali, jonka kooderi 142 on tuottaa, lähetetään antennilla 130.

Lisäkanavan signaali, jonka antenni 130 on lähettänyt, ja pääkanavan signaali, jonka antenni 115 on lähet-5 tänyt, vastaanotetaan antennilla 132, joka liittyy laajan-äyttöiseen HDTV-vastaanottojärjestelmään. Tämä järjestelmä sisältää kaksikanavaisen dekooderin 134, jolla dekoodataan pääkanavan signaali ja lisäkanavan signaali, ja jolla lisäksi yhdistetään dekoodatut aineksina olevat luminanssi-10 ja krominanssisignaalit vastaavien laajanäytön HDTV-kom-ponenttisignaalien Y", I" ja Q" tuottamiseksi, jotka soveltuvat näytettäviksi laajanäyttöisessä HDTV-näyttöyksi-kössä 136.

Kuvio la on kaavio, joka havainnollistaa signaa-15 linkoodaustekniikoita, joita käytetään yhden kanavan koo-derissa 114. Kooderi vähentää ensin HDTV-signaalien kaistaleveyden olemaan alle 6.0 MHz, muuntaa HDTV-signaalit 1050 juovan/kehys (L/F) yhteenpunotusta pyyhkäisymuodosta 525 L/F progressiivisen pyyhkäisyn muotoon, ja koodaa sit-20 ten saatavat signaalit NTSC-yhteensopivaksi videosignaaliksi, jossa on neljä komponenttisignaalia. Yksi komponentti, joka tuottaa vakio sivusuhteen ja vakioerottelun värikuvat tavanomaisessa, tai vakiossa, NTSC-vastaanotti-messa 122, ja kolme komponenttia, jotka edustavat vakioku-25 van parannuksia, toistettaessa laajanäyttöisessä EDTV-vas-taanottimessa 128. Kolme parannuskomponenttia yhdistetään komponenttiin, joka vastaa vakiosivusuhteen, vakioerottelun kuvaa siten, että ne käyttävät samaa taajuuskaistaa kuin vakiokomponentti, mutta ovat fyysisesti tai havait-30 semisen kannalta kätketyt vakio televisiovastaanottimen 122 muodostamassa kuvassa.

Ensimmäinen komponenttisignaali (so. vakiokomponentti) on 525 L/F, 2:1 lomittainen signaali, jossa on vakio 4:3 sivusuhde. Tämä komponentti sisältää kaistara-35 joitetun HDTV-signaalin keskikaistan, joka on ajallisesti i2 86735 laajennettu käyttämään miltei koko aktiivisen juova-ajan. Ensimmäinen komponenttisignaali sisältää myös sivukais-taista vaakasuuntaista matalataajuista informaatiota, joka on ajallisesti kompressoitu vakio NTSC-vastaanottimen 122 5 tuottaman näytön vasempaan ja oikeaan vaakasuuntaiseen kuvan ylipyyhkäisyalueeseen. Matalataajuinen sivukaistain-formaatio on fyysisesti kätketty katsojalta, koska sitä ei näytetä vakio NTSC-vastaanottimessa. Tästä ensimmäisestä komponenttisignaalista otetaan kehyksensisäinen keskiarvo 10 yli 1,5 MHz taajuuksilta, alla kuvattavista syistä, ennen kuin se yhdistetään toiseen ja kolmanteen komponenttisig-naaliin. Kuvio 2 havainnollistaa ensimmäisen komponentti-signaalin aikaekspansiota ja aikakompressiota.

Toinen komponenttisignaali on täydentävä 2:1 yh-15 teenpunottu signaali, jossa vasemman ja oikean sivukaistan korkeataajuiset informaatiot on kummatkin laajennettu käyttämään puolet aktiivisesta juova-ajasta. Siten laajennettu sivukaistainformaatio käyttää oleellisesti koko toisen komponenttisignaalin aktiivisen juova-ajan. Kuvio 3c 20 havainnollistaa toisen komponenttisignaalin muodostamista.

Kolmas komponenttisignaali on täydentävä 2:1 lo-mittaisen pyyhkäisyn signaali, joka saadaan kaistarajoite-tuista HDTV-signaaleista. Se sisältää korkeataajuista vaakasuuntaista luminanssierotteluinformaatiota suunnilleen 25 välillä 5,0 ja 6,0 MHz. Tämä informaatio siirretään taajuudeltaan alas käyttämään taajuuskaistaa välillä 0 ja 1,0 MHz.

Toisesta ja kolmannesta komponenttisignaalista otetaan molemmista kehyksensisäinen keskiarvo, ne kompres-30 soidaan amplitudiltaan ja sitten niitä käytetään moduloimaan vastaavat 90° vaihesiirrossa olevat tukahdetut vuo-rottaiset apukantoaaltosignaalit ASC ja ASC, joiden taajuus on pariton monikerta vaakasuuntaisen juovapyyhkäisy-taajuuden puolikkaasta, ja joka on NTSC-signaalispektrin 35 krominanssikaistan sisällä. Lisäksi näihin näihin vuorot- 13 86785 täisiin apukantoaaltosignaaleihin kohdistetaan 180° vaihe-muutos kentästä toiseen, jossa kenttä on määritelty 262 vaakatason juovan jaksoksi. Näin ollen mikä tahansa vääristymä vakio NTSC-kuvassa, joka tuotetaan moduloiduilla 5 toisella ja kolmannella komponentilla, ilmenee kehystaa- juisena (30 Hz) komplementtivärin muutoksena. Tämän tyyppistä vääristymää ei tavallisesti havaita, koska ihmissilmä on suhteellisen epäherkkä nopeille, keskinäisesti komplementeille värimuutoksille kyllästystasoilla, joita nor-10 maalisti tavataan televisiosignaaleissa.

Neljäs komponenttisignaali on 2:1 lomitettu "apu-signaali", joka sisältää pystysuunta-temporaalisen (V-T) luminanssierotteluinformaation, joka muuten häviäisi muunnettaessa HDTV-signaalia 525 LPF progressiivisesta pyyh-15 käisystä 525 LPF lomitettuun pyyhkäisyyn. Tämä signaali auttaa EDTV-vastaanotinta rekonstruoimaan puuttuvan informaation liikkuvissa kohteissa ja alentamaan tai eliminoimaan epätoivotun välkkymisen ja liikkeen häiriöt progressiivisesti pyyhkäistyssä laajanäyttökuvassa, joka muodos-20 tetaan EDTV-näyttöön 128 ja HDTV-näyttöön 136. Kuvio 2a havainnollistaa, kuinka apusignaali muodostetaan 525 LPF progressiivisen pyyhkäisyn ja 525 LPF lomitetun pyyhkäisyn signaaleista.

Neljäs komponenttisignaali on kaistarajoitettu 750 25 kHz:iin, siirretty ensimmäisen komponenttisignaalin päälle kompressoimalla osia, jotka vastaavat sivukaistoja, ja ekspandoimalla osia jotka vastaavat keskikaistaa. Saatua signaalia käytetään moduloimaan kantoaaltosignaali, joka on 90° vaihesiirrossa kuvakantoaaltosignaaliin (tunnetaan 30 myös videoapukantoaaltosignaalina) ja yhdistetään moduloi tuun ensimmäiseen, toiseen ja kolmanteen komponenttiin. Neljäs komponenttisignaali on kätketty tavanomaisessa NTSC-näytössä, koska kaikki sen mahdollisesti aiheuttama vääristymä korreloituu spatiaalisesti ensimmäiseen kompo-35 nenttiin päällesiirtämisprosessissa.

14 86735

Ensimmäisen komponenttisignaalin luminanssisignaa-liosa esisuodatetaan käyttämällä vaakasuunta-pystysuunta-temporaalista (H-V-T) kampasuodatinta todennäköisen ylikuulumisen eliminoimiseksi sen ja ensimmäisen komponentti-5 signaalin krominanssisignaaliosan välillä. Lisäksi ensimmäisestä, toisesta ja kolmannesta komponenttisignaalista otetaan kehyksensisäinen keskiarvo käyttämällä V-T kampa-suodinta, jotta vähennettäisiin oleellisesti V-T ylikuulumista ensimmäisen komponentin ja toisen ja kolmannen kornit) ponentin välillä, sallimalla toisen ja kolmannen komponenttisignaalin erottamisen helposti vastaanottimen dekoo-dereissa 125 ja 134. Kuviot Id ja le havainnollistavat kehyksensisäistä keskiarvon ottoa ensimmäisestä, toisesta ja kolmannesta komponenttisignaalista, ja niiden yhdistä-15 mistä koodatun NTSC-signaalin muodostamiseksi.

Vaikkakin se on edullista koodaus- ja dekoodaus-prosesseissa, yllä kuvatuissa prosessointivaiheissa suoritettava kampasuodatus pyrkii vähentämään näytössä 128 esitettyjen EDTV-kuvien poikittaissuuntaista erottelua. Taa-20 juusspektrianalyysissä yhden kanavan dekooderin tuottamal la luminanssisignaalilla Y' on tavanomainen NTSC-videotaa-juusspektri aina suunnilleen 1,5 MHz saakka, ja sen taa-juusspektrille on ominaista vuorottelevat piikit ja kuopat välillä 1,5 MHz ja 6,0 MHz (so. kampasuodatetun signaalin 25 taajuusspektri). Yli 6,0 MHz tajuudet puuttuvat signaalista Y' . Lisäksi, koska apusignaali, jota käytetään muodostamaan uudelleen progressiivisen pyyhkäisyn luminanssisig-naali lähetetystä lomittaisen pyyhkäisyn signaalista, on kaistarajoitettu 750 kHz:iin, luminanssi-informaatio vä-30 Iillä 750 kHz ja 20 kHz voi puuttua signaalin Y' vuorot-taisten juovajaksojen aikana.

Signaalit I ja Q, HDTV-signaalin väri-informaatio signaalikomponentit, ovat molemmat kaistarajoitetut 600 kHz saakka, ennenkuin ne hajoitetaan ensimmäisen ja toisen 35 komponenttisignaalin välille. Koska nämä signaalit ensim- 15 86785 mäisen ja toisen komponenttisignaalin osina joutuvat V-T suodatetuiksi otettaessa kehyksensisäistä keskiarvoa, toistettujen signaalien 1' ja Q' taajuusspektrissä on vuo-rottelevia piikkejä ja kuoppia, mikä on ominaista kampa-5 suodatetulle signaalille.

Kuten yllä esitettiin, kukin erosignaaleista ΔΥ, ΔΙ ja Δ0 saadaan vähentämällä yhden kanavan dekooderin 140 tuottamat 525 L/F progressiivisen pyyhkäisyn signaalit V, 1' ja Q' vastaavista laajanäyttö HDTV-lähteen 110 1050 L/F 10 lomittaisen pyyhkäisyn signaaleista Y, I ja Q. Koska esiintyy pystysuuntainen siirtymä ainakin yhden lomitettujen pyyhkäisysignaalien Y, I ja Q juovien näytetyn paikan ja vastaavien progressiivisen pyyhkäisyn signaalien Y’, 1' ja Q' välillä, kullakin erosignaalilla ΔΥ, ΔΙ ja AQ voi 15 olla huomattava määrä energiaa suhteellisen alhaisilla taajuuksilla.

Siten luminanssierosignaalilla ΔΥ voi olla energiaa taajuusspektrissä, jonka alue on välillä 0 Hz ja 20 MHz, ja krominessierosignaaleilla ΔΙ ja Δ0 voi olla 20 energiaa taajuusspektrissä, jonka alue on välillä 0 Hz ja 10 MHz. Kuten alla kuvataan, lisäkanavan kooderi 142 prosessoi signaalit ΔΥ, ΔΙ ja AQ lisävideosignaalin tuottamiseksi, jonka kaistaleveys on 6 MHz.

Kuvio Ib on lohkokaavio, jossa esitetään yksityis-25 kohtia laajanäyttö HDTV-lähteestä 110 ja yhden kanavan kooderista 114. Tässä keksinnön toteutuksessa käytetty lähde sisältää laajanäyttöisen 1050 LPF lomittaisen pyyh-käisyn kameran 10, joka on synkronoitu kooderiin 114 kom-posiittisynkronointisignaalilla CCPS ja kehysnopeuden 30 ajoitussignaalilla FT, jonka muodostaa studioajoitussig-naaligeneraattori 11. Kamera 10, jota käytetään tässä keksinnön toteutuksessa, tuottaa 525 juovaa videoinformaatiota kenttää kohden, tai 1050 juovaa kehystä kohden. Jokaisessa kehyksessä yhden kentän juovat on lomitettu seuraa-35 van kentän juovien kanssa. Vaikka vain 1050 L/F kameraläh- 16 86785 de on esitetty, on mietitty, että 1050 L/F videonauhuria (VTR) tai 1125 L/F lomitetun pyyhkäisyn kameraa tai VTR:ää voidaan myös käyttää videosignaalien Y, I ja Q lähteenä. Kun käytetään 1125 L/F lähdettä, voi olla suotavaa vähen-5 tää juovien määrä kehystä kohden märään 1050 leikkaamalla 1125 L/F kuva tai interpoloimalla.

Kamera 10, jota käytetään tässä keksinnön toteutuksessa, on 525 LPF progressiivisen pyyhkäisyn kamera, joka on ohjattu siirtämään sen tuottama kuva pystysuuntai-10 sesti puolella juovan tilasta kentästä kenttään. Tämä kuvan siirto suoritetaan viemällä kehysnopeuden (30 Hz) kanttiaaltosignaali FT, jonka studioajoitussignaaligene-raattori 11 tuottaa, kameran 10 keskityskohjaukseen. Signaalin FT ohjaamana, jolla on yksi arvo (esim. looginen 15 ykkönen), kamera, jota käytetään tässä keksinnön toteutuksessa, siirtää kuvaa alaspäin puolella yhdestä juovajak-sosta. Signaalin FT toisen arvon seurauksena kamera 10 palauttaa kuvan sen alkuperäiseen siirtämättömään asentoon. Kuvan siirtäminen ei vaikuta kameran tuottaman sig-20 naalin ajoitukseen.

Kameran 10 tuottamat punaisen, vihreän ja sinisen (R, G ja B) lähtösignaalit viedään matriisiin 12, joka muuntaa päävärisignaalit luminanssisignaaliksi YA ja väri-erosignaaleiksi IA ja QA. Signaalit YA, IA ja QA digitoi-25 daan analogia/digitaali-muuntimilla (ADC) 14, joita ohja taan kellosignaalilla 8xfsc, jonka studioajoitussignaali-generaattori 11 tuottaa. ADC:t 14 tuottavat laajanäyttö HDTV-signaalit Y, I ja Q, joiden näytteenottotaajuus on kuusitoista kertaa vakio NTSC-väriapukantoaaltosignaalin 30 taajuus fse.

Seuraavassa on katsaus kuviossa Ib esitettyyn koo-dauspiiriin. Signaalit Y, I ja Q viedään 1050 lomitetusta 525 progressiiviseen pyyhkäisyyn muuntimelle 16. Pyyhkäi-symuuntimen 16 tuottamat lähtösignaalit YF, IF ja QF vie-35 dään progressiivisesta lomittaiseen pyyhkäisyyn muunti- 86735 17 mille 17a, 17b ja 17c, jotka tuottavat signaalit YF', IF' ja QF', jotka kukin ovat 525 LPF lomittaisen pyyhkäisyn signaaleja. Pyyhkäisymuunnin 17c tuottaa myös kenttäero-signaalin YT, jota käytetään apusignaalin kehittämiseen.

5 Kuten yllä esitettiin, apusignaalia käyttävät yhden kanavan dekooderit 128 ja 140, jotta muodostettaisiin 525 L/F progressiivisen pyyhkäisyn signaalit Y', 1' ja Q' vastaanotetuista 525 L/F lomittaisen pyyhkäisyn signaaleista. Signaalit YF', IF' ja QF' alipäästösuodatetaan ja viedään 10 sivu-keski-signaalin erottimelle ja prosessorille 18, joka erottaa signaalit vastaaviksi sivu- ja keskikaistan osiksi, erottaa sivukaistan osat korkea- ja matalataajuisiksi komponenteiksi, kompressoi sivukaistasignaalien matalataa-juiset komponentit ja ekspandoi keskikaistan signaalit. 15 Signalit, jotka edustavat ekspandoitua keskikaistaa, YE, IE ja QE, ja signaalit, jotka edustavat sivukaistojen kompressoituja matalataajuisia komponentteja, YO, 10 ja Q0, yhdistetään sivu-keski-yhdistimellä 28, jotta tuotettaisiin signaalit YN, IN ja QN. Nämä signaalit viedään 20 NTSC-kooderille 31, jonka lähtö on yllä kuvatun yhden kanavan EDTV-signaalin ensimmäinen komponenttisignaali C/SL.

Sivukaistojen korkeataajuiset komponentit, YH, IH ja QH, jotka erotin ja prosessori 18 tuottaa, viedään NTSC-kooderiin 60, jonka lähtösignaalin piiri 62 ekspandoi 25 ajan suhteen. Piirin 62 lähtösignaali on yllä kuvatun yhden kanavan EDTV-signaalin toinen komponenttisignaali ESH.

Progressiivisesta lomitettuun pyyhkäisyyn muunti-men 17c tuottama signaali YF' kaistanpäästösuodatetaan välille 5,0 MHz ja 6,0 MHz suotimella 70, siirrettynä taa-30 juudeltaan välille 0 MHz - 1,0 MHz modulaattorilla ja ali-päästösuotimella 72, ja kompressoitu ajan suhteen sattumaan yhteen formaattikooderin 74 tuottaman ensimmäisen komponenttisignaalin keskikaistaosan kanssa. Kooderin 74 lähtösignaali on kolmas EDTV-signaalin komponentti.

18 86785

Toisesta ja kolmannesta komponenttisignaalista otetaan kehyksensisäinen keskiarvo vastaavilla piireillä 64 ja 76, jotta tuotettaisiin signaalit X ja Z. Signaalit X ja Z kompressoidaan amplitudin suhteen, ja piiri 80 kä-5 yttää niitä moduloimaan kaksi 90° vaihesiirrossa olevaa apukantoaaltosignaalia ASC ja ASC'. Piirin 80 lähtösignaa-li on signaali M. Ensimmäisestä komponenttisignaalista C/SL otetaan kehyksensisäinen keskiarvo piirillä 38, jolloin syntyy signaali N. Signaalit M ja N yhdistetään sum-10 maimella 40 signaalin NTSCF tuottamiseksi.

Kenttäerosignaali YT, jonka progressiivisesta lo-mittaiseen pyyhkäisyyn muunnin 17c on tuottanut, sijoitetaan ajallisesti formaattikooderilla 78 olemaan formatis-sa, joka vastaa ensimmäistä komponenttisignaalia. Saatu 15 signaali viedään liikekooderiin ja alipäästösuotimeen 79 neljännen komponentti- tai apusignaalin YTN muodostamiseksi .

Signaalit NTSCF ja YTN muunnetaan analogiseen muotoon vastaavilla digitaali/analogia-muuntimilla (DAC) 54 20 ja 53. Analoginen kytkin 58 lisää komposiittisymkronoin-tisignaalin OCPS, jonka studioajoitussignaaligeneraattori 11 on muodostanut, signaaliin NTSCF. Kytkimen 58 tuottama signaali ja apusignaali viedään radiotaajuiseen (RF) poi-kittaismodulaattoriin 57, joka muodostaa ensimmäisen tele-25 visiosignaalikomponentin. Tämä signaali lähetetään antennin 115 kautta lähettimellä 55.

Seuraavassa on tarkempi kuvaus kuviossa Ib esitetystä piiristä. Studioajoitussignaaligeneraattori 11 tuottaa komposiittisynkronointisignaalit CCPS ja OCPS 1050 LPF 30 lomittaisen pyyhkäisyn kameralle 10 ja 525 LPF lomittaisen pyyhkäisyn koodatulle lähtösignaalille MAIN. Lisäksi generaattori 11 tuottaa kellosignaalit 4xfsc, 8xfsc ja 16xfsc, joiden vastaavat taajuudet ovat neljä, kahdeksan ja kuusitoista kertaa NTSC-väriapukantoaaltosignaalin taajuus, da-35 tanäytteistetyt värähtelevät signaalit ASC, ASC' ja fc, 19 86735 juovanopeussignaalit Fs ja H, ja kehysnopeussignaalin FT. Kytkentäsignaali SW tuotetaan signaalin OCPS syöttämisen ohjaamiseksi koodattuun lähtösignaaliin MAIN. Piiri 11 sisältää tavanomaisen resonanssikideohjatun värähtelijän, 5 joka muodostaa kellosignaalin 16xfsc. Piiri 11 muodostaa signaalista 16xfsc 90° vaihesiirrossa olevat vuorottelevat apukantoaaltosignaalit ASC ja ASC, joiden taajuus on 3.1 MHz, oleellisesti yhtä suuri kuin 395 kertaa vaakatason juovapyyhkäisytaajuuden puolikas, ja signaalin fc, jonka 10 taajuus on oleellisesti yhtä kuin 5 MHz. Signaalit ASC, ASC' ja fc voidaan muodostaa esimerkiksi kasvattamalla laskuria (ei esitetty) signaalilla löxfsc ja viemällä laskurin arvo lukumuistiin (ROM) (ei esitetty), joka on ohjelmoitu tuottamaan näytearvot, jotka edustavat kolmea 15 signaalia. Lisäksi ROM voi tuottaa lähtösignaalin, joka ilmaisee ennalta määrätyn kuva-alkion näytteenottoajän (H) tai ryhmän näytteenottoaikoja (Fs) signaalin NTSCF jokaisessa vaakatason juovajaksossa. Yksi näistä signaaleista voi olla viety lisälaskuriin (ei esitetty), joka on ohjel-20 moitu tuottamaan signaalit, sellaiset kuin signaali FT joka kuvataan alla viitaten kuvioihin 11a ja 11b, jotka esiintyvät kehys- tai kenttänopeudella. Esimerkinomainen laite, jolla muodostetaan eri kello- ja ajoitussignaalit, on kuvattu tarkemmin US-patenttihakemuksessa 241 277, jon-25 ka otsikkona on "Video Signal Synchronization System as for an Extended Definition Television System", ja joka tässä ilmoitetaan viitteenä.

Laajanäyttö HDTV-signaalit Y, I ja Q, jotka lähde 110 tuottaa, viedään 1050 lomittaisesta 525 progressiivi-30 seen pyyhäisyyn muuntimelle 16, joka tuottaa signaalit YF, IF ja QF. Pyyhkäisymuunnin 16 on osa yhden kanavan dekooderia 114. Kuvio 4 on lohkokaavio, joka esittää piiriä joka soveltuu käytettäväksi pyyhkäisymuuntimessa 16. Kuviossa 4 esitetty piiri edustaa yhtä pyyhkäisymuuntimen 16 35 kolmesta kanavasta (signaaleille Y, I ja Q vastaavasti).

20 86 7S5

Toiset kaksi kanavaa (ei esitetty) voivat olla idennttisiä esitetyn kanssa ja niitä ei kuvata yksityiskohtaisesti. Tämä piiri interpoloi 1050 LPF lomittaisen tulosignaalin välissä olevien näytteiden näytearvot ja yhdistää nämä 5 interpoloidut näytteet interpoloimattorniin näytteisiin 525 LPF progressiivisen pyyhkäisyn signaalien muodostamiseksi kahdella jakavan piirin 482 lähtöporttiin. Pyyhkäisymuun-timen 16 muodostamat interpoloidut näytteet saadaan liike-adaptiivisella prosessoinnilla. Kuvan alueissa jotka edus-10 tavat liikettä, interpoloidut näytteet muodostetaan näyt teistä, joita erottaa yksi vaakatason juovajakso (so. pystysuuntaisesta otettu keskiarvo). Paikallaan pysyvissä kuvan alueissa interpoloidut näytteet muodostetaan näytteistä, joita erottaa yksi kehysjakso (so. temporaalisesti 15 otettu keskiarvo).

Kuviossa 4 1050 LPF lomittaisen pyyhkäisyn signaali viedään vaakatason alipäästösuotimeen 438. Suodin 438 voi ottaa keskiarvon 16xfsc signaalien Y, I ja Q perättäisistä näytteistä näytteiden tuottamiseksi, jotka voidaan 20 alinäytteistää signaalilla 8xfsc ilman valekuvavääristy- mää. Suotimen 438 tuottama signaali viedään 524 vaakajuo-vajakson (524 H) viive-elementtiin 440, joka on ensimmäinen neljästä sarjaan kytketystä viive-elementistä. Toiset kolme viive-elementttiä 442, 444 ja 446 tuottavat vastaa-25 vat signaaliviiveet 1 H, 1 H ja 524 H. Viive-elementin 442 lähtösignaali on vertailusignaali. Viive-elementtien 440 ja 444 lähtösignaalit edistetään ja viivästetään määrällä 1 H suhteessa vertailusignaaliin. Pyyhkäisymuuntimen tulo-signaali ja viive-elementin 446 lähtösignaali edistetään 30 ja viivästetään vastaavasti yhdellä 1050 LPF lomittaisen pyyhkäisyn signaalin kenttäjaksolla suhteessa vertailusignaaliin.

Viive-elementtien 440 ja 444 lähtösignaalit viedään multiplekserin 450 vastaaviin tuloportteihin. Multi-35 plekseria 450 ohjataan signaalilla FT, jonka studioajoi- 2i 8 6 7 S 5 tussignaaligeneraattori 11 tuottaa, tuottamaan vuorottai-sesti signaali viive-elementiltä 440 ja signaali viive-elementiltä 444 kameran 10 tuottaman signaalin perättäisten kenttäjaksojen aikana. Multiplekserin 450 tuottama 5 signaali yhdistetään vertailusignaaliin, jonka viive-elementti 442 tuottaa, summaimella 458 ja erotuspiirillä 456. Summaimen 458 lähtösignaali on pystysuuntainen keskiarvo-signaali VAVG ja erotuspiirin 456 lähtösignaali on pystysuuntainen erosignaali VDIFF. Signaalit VAVG ja VDIFF 10 edustavat vastaavia lisättyjä ja vähennettyjä yhdistelmiä vertailusignaalista, joka on viivästetty 525 H suhteessa syöttösignaaliin, ja signaalia joka on vuorottaisesti viivästetty 524 H ja 526 H suhteessa syöttösignaaliin. Signaalin, joka tulee yhdistää vertailusignaaliin, kytkentää 15 ohjataan signaalilla FT kameran 10 kuvan siirtymän seuraamiseksi .

Pyyhkäisymuuntimen syöttösignaali ja viive-elementin 446 lähtösignaali yhdistetään summaimessa 460 ja ero-tuspiirissä 462, jotta muodostettaisiin temporaalinen kes-20 kiarvosignaali TAVG ja temporaalinen erotussignaali TDIFF, vastaavasti. Temporaalinen keskiarvosignaali TAVG ja temporaalinen erotussignaali TDIFF edustavat aina yhdistelmiä signaaleista, jotka on erotettu 1050 H, yhdellä kehysjak-solla.

25 Signaalit VDIFF ja TDIFF viedään tavanomaiseen liiketunnistimeen 464, jonka lähtösignaali viedään tavanomaiseen liikelevittimeen 466. Tunnistin 464 voi sisältää esimerkiksi komparaattorin (ei esitetty), joka vertaa vastaavien temporaalisen erotussignaalin ja pystysuuntaisen 30 erotussignaalin TDIFF ja VDIFF suhteellisia arvoja. Lisäksi tunnistin 464 voi sisältää vaakatason alipäästösuotimen (ei esitetty). Liikelevittäjä 466 voi sisältää piirin (ei esitetty), joka asettaa kynnysarvon tunnistimen 464 tuottamalle liikesignaalille, ja ottaa keskiarvon kynnyssig-35 naalista vaaka-, pysty- ja temporaalisuunnissa liikettä 22 86785 sisältävän kuvan alueiden rajojen levittämiseksi alueille, jotka eivät sisällä liikettä. Liikesignaali on levitetty reunailmiöiden lieventämiseksi kaikessa liikeadaptiivises-sa prosessoinnissa, joka käyttää liikesignaalia. Yleisesti 5 paikallaan pysyvän alueen käsitteleminen liikkuvana alueena aiheuttaa vähemmän ongelmia kuin liikkuvan alueen käsitteleminen paikallaan pysyvänä.

Liikelevittäjä 466 tuottaa liikettä osoittavat signaalit M ja (1 - M), jotka viedään vastaaville kerto-10 jille 468 ja 470. Kertojat 468 ja 470 on konfiguroitu skaalaamaan vastaavat signaalit VAVG ja TAVG näillä liikettä osoittavilla signaaleilla. Kertojien 468 ja 470 läh-tösignaalit summataan summaimella 472 interpoloidun signaalin tuottamiseksi.

15 Signaalit M ja (1 - M) ovat keskinäisesti täyden täviä osa-arvoja. M: n suuruus on suoraan verrannollinen kentänsisäisen liikkeen tasoon videokuvien joukossa, joita edustaa vertailusignaali ja kenttää edellä oleva ja kentästä viivästetty signaali. Siten, kun näytetyn kuvan 20 osassa esiintyy paljon kentänsisäistä liikettä, tuon osan interpoloidulla signaalilla on suhteellisen suuri komponentti, joka on saatu pystysuuntaisesta keskiarvosignaa-lista VAVG ja vain pieni komponentti, joka on saatu temporaalisesta keskiarvosignaalista TAVG. Kuvan suhteellisen 25 paikallaan pysyvissä alueissa, so. jossa kentänsisäisen liikkeen taso on alhainen, nämä suhteet ovat päin vastoin.

Vaihtaminen pystyssuntaisen keskiarvon ja temporaalisen keskiarvon välillä kentänsisäisen liikkeen esiintyessä tai puuttuessa tuotta interpoloidut signaalit, 30 joissa on täysi temporaalinen erottelu kuvan liikkuvissa osissa ja täysi pystysuuntainen erottelu kuvan paikallaan olevissa osissa. Keksijät ovat todenneet, että tämän tyyppinen liikeadaptiivinen prosessointi tuottaa paremmat tulokset kuin puhdas temporaalinen tai puhdas pystysuunta!-35 nen interpolointi.

23 86735

Summaimen 472 lähtösignaali skaalataan tekijällä puoli kahdella jakavassa piirissä 474 digitaalisen signaalin tuottamiseksi, joka käyttää samaa amplitudiarvojen aluetta kuin signaali, joka viedään pyyhkäisymuuntimeen 5 16. Kahdella jakavan piirin 474 tuottama lähtösignaali ja viive-elementin 442 tuottama vertailusignaali viedään summaimen 480 vastaaviin tuloportteihin, ja summaimen lähtö-portti on kytketty kahdella jakavan piirin 482 tuloport-tiin. Summain 480 ja kahdella jakava piiri 482 muodostaa 10 kameran 10 tuottamien näytearvojen keskiarvon ja interpo-loidut näytearvot, jotka edustavat 1050 LPF lomittaisen pyyhkäisyn kuvan väliin jääviä juovia. Siten piirin 482 tuottaman lähtösignaalin voidaan katsoa olevan keskiarvo peräkkäisistä juovapareista 1050 LPF progressiivisen pyyh-15 käisyn signaalista. Keksijät ovat todenneet, että tämä on hyvä aproksimaatio 525 LPF progressiivisen pyyhkäisyn signaalista.

Tarkasteltaessa kuviota Ib, pyyhkäisymuuntimen 16 tuottamat 525 LPF progressiivisen pyyhkäisyn signaalit IF, 20 QF ja YF viedään vastaavasti eri progressiivisen pyyhkäisyn lomittaisen pyyhkäisyn muuntimiin 17a, 17b ja 17c.

Muuntimeksi 17c sopiva piiri on esitetty kuviossa 5a, ja muuntimiksi 17a ja 17b sopiva piiri on esitetty kuviossa 5b.

25 Kuviossa 5a esitetty pyyhkäisymuunnin sisältää signaalin keskiarvopiirin, joka on muodostettu yhden kentän (525 H) viive-elementeistä 510 ja 512, summaimesta 514 ja kahdella jakavasta piiristä 516. Signaalin keskiarvo-piirin tuottama signaali on keskiarvo tulosignaalsta YF 30 tai B, viive-elementin 512 tuottamasta signaalista A. Nämä signaalit erottaa kaksi kenttäjaksoa. Keskiarvosignaali vähennetään erotuspiirissä 518 signaalista X, jonka viive-elementii 510 tuottaa, kenttäerosignaalin YT tuottamiseksi. Signaali X edustaa videosignaalin kenttää signaalien A 35 ja B välillä. Signaalit X ja YT viedään kytkimen 520 eri 24 86735 napoihin. Kytkimen 520 kosketinta ohjataan kanttiaaltosig-naalilla Fs, jolla on viidenkymmenen prosentin tehollinen jakso ja taajuus on oleellisesti yhtä suuri kuin NTSC-standardin määrittelemä vaakasuuntainen juovapyyhkäi-5 sytaajuus. Signaali Fs ohjaa kytkintä 520 tuottamaan vuo-rottain juovan näytteitä signaalista X, ja juovan näytteitä signaalista YT. Nämä näytteet kirjoitetaan kaksiportti-muistiin 522 signaalin 8xfsc ohjaamana ja luetaan muistista signaaleina YF' ja YT rinnakkaisesti signaalin 4xfsc 10 ohjaamana, jonka taajuus on oleellisesti yhtä suuri kuin neljä kertaa väriapukantoaallon taajuus. Signaali YF' on 525 LPF lomittaisen pyyhkäisyn luminanssisignaali. Signaalia YT käytetään muodostamaan apusignaali, joka on kuvattu yllä viitaten kuvioon 2a.

15 Kuviossa 5b esitetty pyyhkäisymuunnin sisältää yhden kentän kompensoivan viiveen 530 ja kaksiporttimuis-tin 532. Signaalien IF tai QF viivästetyt näytteet talletetaan ja luetaan muistista 532 vastaavien signaalien 8xfsc ja 4xfsc ohjaamana. Muistin 532 lähtösignaali on 525 20 LPF lomittaisen pyyhkäisyn signaali IF' tai QF', joka on sopivalla tavalla ajallisesti riippuvainen signaalista YF' .

Tarkasteltaessa kuviota lb,signalit IF', QF' ja YF', jotka vastaavat pyyhkäisymuuntimet 17a, 17b ja 17c 25 tuottavat, viedään vastaviin alipäästösuotimiin 19a, 19b ja 19c. Suotimet 19a ja 19b alentavat signaalien IF' ja QF' vaakasuuntaisen kaistaleveyden arvoon 500 kHz. Suodin 19c alentaa signaalin YF' vaakasuuntaisen kaistaleveyden arvoon 5 MHz. Lähtösignaalit IF", QF" ja YF", jotka vas-30 taavat alipäästösuotimet 19a, 19b ja 19c tuottavat, viedään sivu-keski-signaalin erottimeen ja prosessoriin 18. Prosessorin 18 yksityiskohdat on esitetty kuvioissa 6, 7 ja 8.

Kuvio 6 on lohkokaavio osasta prosessoria 18, joka 35 erottaa luminanssisignaalin YF" signaaliksi YE, joka edus- 25 86735 taa ajallisesti ekspandoituja keskikaistan kuva-alkioita, signaaliksi YO, joka edustaa ajan suhteen kompressoituja sivukaistan kuva-alkioita, ja signaaliksi YH, joka edustaa sivukaistan kuva-alkioiden korkeataajuisia komponentteja.

5 Signaaleja YE ja YO käytetään muodostamaan koodatun EDTV-signaalin ensimmäinen komponentti, ja signaalia YH käytetään muodostamaan toinen komponenttisignaali.

Kuviossa 6 alipäästösuodin 610 suodattaa signaalin YF” signaalin YL tuottamiseksi, joka käyttää taaj-10 uuskaistan välillä 0 Hz ja 700 kHz. Signaali YL vähenetä-än viivästetystä signaalista YF" erotuspiirillä 612 signaalin YHO muodostamiseksi, joka käyttää taajuuskaistan välillä 700 kHz ja 5 MHz. Viivästetty signaali YF", signaali YHO ja signaali YL viedään demultipleksoiva piirin 15 616. Piiri 616, joka kuvataan alla viitaten kuvioon 8, läpäisee osan signaalista YF" vastaten kuvan keskikaistaa signaalina YC ja signaalien YHO ja YL osia vastaten kuvan sivukaistan osia vastaavina signaaleina YH ja YL'. Signaali YC ekspandoidaan ajan suhteen, kuten kuviossa 2 on 20 esitetty, ajan suhteen ekspandoivalla piirillä 622 signaalin YE tuottamiseksi, jonka kaistaleveys on 4,2 MHz. Signaali YL' kompressoidaan ajan suhteen, myös kuten kuviossa 2 on kuvattu, piirillä 628 signaalin YO tuottamiseksi, jonka kaistaleveys on 4,2 MHz. Ajan suhteen 25 ekspandoiva piiri 622 ja ajan suhteen kompressoiva piiri 628 voidaan toteuttaa piirillä, joka on kuvattu alla viitaten kuvioihin 12 ja 12a - 12d.

Kuviossa 7 esitetty piiri on samanlainen kuin kuviossa 6 esitetty piiri, paitsi että päästökaista alipä-30 ästösuotimesta 710 on 0 Hz - 83 kHz kuvion 6 suotimen 610, jota se vastaa, kaistan 0 Hz - 700 kHz sijasta.

Kuvio 8 on lohkokaavio demultipleksointipiiristä, jota voidaan käyttää kuvion 7 demultiplekserina 716, tai kuten on havainnollistettu, kuvion 6 demultiplekserina 35 616. Kuviossa 8 esitetty piiri sisältää kolme multiplek- 86735 26 seria 810, 812 ja 814, jotka kukin on kytketty vastaavaan määränvertailupiiriin 817, 818 ja 820. Kukin näistä mää-ränvertailupiireistä on kytketty vastaanottamaan laskenta-arvo laskurista 822. Laskuria 822 kellotetaan signaalilla 5 4xfsc. Laskuri 822 nollataan signaalilla H, jonka studio-ajoitussignaaligeneraattori 11 tuottaa, joka esiintyy kerran vaakasuuntaisessa juovajaksossa osoittaen ensimmäisen kuvanäytteen paikan kussakin juovassa.

Laskenta-arvojen 1 - 84 ja 671 - 754 ohjaamana 10 määränvertailupiirit 817 ja 820 ohjaavat vastaavia multi-pleksereita 810 ja 814 läpäisemään vastaavasti signaalit YHO ja YL. Multiplekserit 810 ja 814 läpäisevät pimennys-signaalin BLK kaikkien muiden lukumäärän arvojen seurauksena. Samalla tavoin määränvertailupiiri 818 ohjaa multi-15 plekseria 812 läpäisemään signaalin YF" lukumäärillä välillä 75 - 680 ja läpäisemään pimennyssignaalin muulloin. Keski-ja sivukaistan kuva-alkiot menevät päällekkäin esimerkiksi kymmenellä näytteellä, kuten kuvion 8 aaltomuoto-kaaviolla on havainnollistettu, laajanäyttöisen EDTV-sig-20 naalin rekonstruoinnin helpottamiseksi dekooderissa (kuvattu alla).

Kuten yllä esitettiin, aikaekspandoijat 622 ja 722 ja aikakompressoijat 628 ja 728 voidaan toteuttaa sellaisilla piireillä kuin on esitetty kuviossa 12. Kuviossa 12 25 esitetty piiri käyttää neljää kaksiporttimuistia 1216a -1216d kuva-alkio-arvojen sekvenssin ekspandoimiseksi ajan suhteen (toistamalla näytteitä) tai kompressoimiseksi ajan suhteen (poistamalla näytteitä). Kuviossa 12 esitetty piiri sisältää edelleen parin piikkisuotimia 1220 ja 1222, 30 joilla vahvistetaan kaksiporttimuistien tuottamien signaalien korkeataajuiset komponentit, ja kaksipisteisen lineaarisen interpoloijan 1230 piikitettyjen signaalien yhdistämiseksi, jolloin muodostuvat ajan suhteen ekspandoidut tai ajan suhteen kompressoidut videosignaalit. Piikkisuo-35 timet 1220 ja 1222 kompensoivat alipäästösuodatusta, joka on välttämätön kaksipisteisessä lineaarisessa interpoloin- 27 86785 nissa. Kuva-alkiolaskuri 1210 ja kaksi ohjelmoitavaa luku-muistia (PROM) 1212 ja 1225 ohjaavat piiriä, joka on esitetty kuviossa 12. Ohjelmoimalla sopivasti PR0M:it 1212 ja 1225, kuvion 12 piiriä voidaan käyttää useiden ekspandoin-5 ti- ja kompressointitekijöiden toteuttamiseen.

Toiminnan aikana videosyöttösignaali S, joka voi olla esimerkiksi kuvion 6 demultiplekserin 616 tuottama signaali YC, viedään kaksiporttimuistiin 1216a ja kolmeen sarjaan kytkettyyn viive-elementtiin 1214a, 1214b ja 10 1214c. Viive-elementtien 1214a, 1214b ja 1214c lähtösig- naalit viedään vastaavien kaksiporttimuistien 1216b, 1216c ja 1216d tuloportteihin. Muistien 1216a - 1216d kirjoitus-osoitesignaalin tuottaa kuva-alkiolaskuri 1210. Signaali M viedään myös PR0M:iin 1212, joka muodostaa lukuosoitesig-15 naalin N muisteille 1216a - 1216d, ja interpolointitekijän DX, joka viedään kaksipisteiseen lineaariseen interpoloi-jaan 1230 ja PR0M:ille 1225. Jos kuviossa 12 esitettyä piiriä käytetään ekspandoimaan ajan suhteen signaali, PROM 1212 ohjelmoidaan tuottamaan lukuosoitesignaali N, joka 20 kasvaa arvoltaan hitaammin kuin signaali M. Tämä aiheuttaa, että muistit 1216a - 1216d toistavat näytearvoja. Jos toisaalta piiriä käytetään kompressoimaan signaali ajan suhteen, lukuosoitesignaali N kasvaa arvoltaan nopeammin kuin signaali M. Tämä aiheuttaa, että muistit 1216a -25 1216d hyppäävät yli näytearvoja. PROM 1225 voidaan ohjel moida, kuten kuviossa 12d on esitetty, muuttamaan piiki-tystekijää PX, joka viedään piikkisuotimille 1220 ja 1222 erilaisten interpolointitekijöiden ohjaamana.

Kuviossa 12b esitetään yksityiskohdat piikkisuoti-30 mistä 1220 ja 1222, ja kaksipisteisestä lineaarisesta in-terpoloijasta 1230. Kuviossa 12c esitetään yksityiskohdat piikkisuotimessa 1220 käytetystä ylipäästösuotimesta 1240, identtistä suodinta käytetään piikkisuotimessa 1222.

Tarkasteltaessa kuvaa Ib, erotetut ja ajan suhteen 35 ekspandoidut keskikaistan signaalit IE, QE ja YE erotetut 28 86785 ja ajan suhteen kompressoidut sivukaistan signaalit 10, QO ja YO, jotka prosessori 18 tuottaa, viedään sivu-keski-yhdistäjään 28. Yhdistäjä 29 voi sisältää laskurin (ei esitetty), joka nollataan signaalilla H ja jota kellote-5 taan signaalilla 4xfsc. Tämän laskurin tuottama lukumäärä-signaali viedään multiplekserille (ei esitetty), joka yhdistää signaalit YE ja YO, kuten kuviossa 3a on esitetty, lähtösignaalin YN muodostamiseksi. Yhdistäjä 28 sisältää piirin (ei esitetty), joka on samaa tyyppiä, signaalien IE 10 ja 10 yhdistämiseksi, jolloin muodostuu signaali IN, ja signaalien QE ja QO yhdistämiseksi, jolloin muodostuu signaali QN.

Yhdistäjän 28 tuottamat signaalit YN, IN ja QN viedään NTSC-kooderille 31. Kooderi 31 sisältää vaakasuun-15 ta-pystysuunta-temporaalisen (HVT) suotimen 34, joka prosessoi signaalin YN kampasuotimen siirtofunktion avulla, joka poistaa luminanssisignaalin spektrikomponentit, jotka voivat olla moduloidun väriapukantoaaltosignaalin ja moduloidun vuorottaisen apukantoaaltosignaalin sekoittamia. 20 HTV-suotimen 34 lähtösignaali on signaali YP. Värierosig-naalit IN ja QN viedään poikittaismodulaattoriin 30, joka kellosignaalin 4xfsc ohjaamana muodostaa NTSC-krominanssi-signaalin CN. Signaali CN viedään pystysuunta-temporaali-seen (VT) suotimeen 32, joka kampasuodattaa signaalin CN 25 moduloitua vuorottaista apukantoaaltoa ja korkeataajuista luminanssisignaalia vastaavien spektrikomponenttien poistamiseksi. Suotimen 32 lähtösignaali on signaali CP. Signaalit CP ja YP yhdistetään summaavasti signaalinyhdistä-jällä 36 signaalin C/SL muodostamiseksi, joka on koodatun 30 EDTV-signaalin ensimmäinen komponenttisignaali.

Kuvio 9 on lohkokaavio, jossa esitetään NTSC-koo-derin 31 lisäyksityiskohdat. Kuviossa 9 pitopiiriparia 910 ja 912 ohjataan kellosignaaleilla 2xfsc ja 4xfsc signaalien IN ja QN aikajakoiseksi multipleksoimiseksi signaa-35 liksi, joka vuorottelee I- ja Q-näytteitä. Ympyrä pitopii- 86785 29 rin 910 tulossa osoittaa, että sitä ohjaa kellosignaalin 2xfsc inversio. Pitopiirien 910 ja 912 tuottama signaali viedään toiseen pariin pitopiirejä 914 ja 916, jotka muuttavat vuorottaisten näyteparien polariteetin, kuten ku-5 viossa 9 on esitetty, signaalin CN tuottamiseksi. Signaali CN viedään VT kaistanpäästösuotimelle 32. Signaalit 4xfsc, 2xfsc ja f se tuotetaan studioajoitussignaaligeneraattoril-la 11.

Kuvio 10 on lohkokaavio FIR-suotimesta, joka so-10 veltuu käytettäväksi suotimena 32. Kuviossa 10 esitetty suodin käyttää näytteitä neljästä perättäisestä kentästä sen lähtösignaalin muodostamiseksi. Kukin suotimen yhdeksästä väliotosta kerrotaan vastaavalla suotimen kerroinar-volla ai - a9. Kuvio 10a on kaavio kerroinarvoista, joita 15 voidaan käyttää kuviossa 10 esitetyn suotimen konfiguroi-miseksi VT-kaistanpäästösuotimeksi 32 tai VT kaistanpois-tosuotimeksi, kuten HTV-kaistanpäätösuotimessa 34 käytetty.

Kuvio 10b on lohkokaavio suotimesta, joka soveltuu 20 käytettäväksi HVT-kaistanpoistosuotimena 34. Todellisuu dessa suotimella 34 on tasainen taajuusvastekäyrä välillä 0 Hz - 1,5 MHz, ja kampatyyppinen taajuusvastekäyrä välillä 1,5 MHz - 4,2 MHz. Nollat kampakäyrällä on sijoitettu oleellisesti estämään signaalin YN komponentit, jotka voi-25 vat esintyä moduloidun krominanssisignaalin ylikuulumisena. Kuviossa 10b signaali YN viedään vaakasuunnan alipääs-tösuotimeen 1020, jonka päästökaista on 0 Hz - 1,5 MHz. Suotimen 1020 lähtösignaali vähennetään signaalista YH, jonka tuottaa kompensoiva viive-elementti 1022 ylipäästö-30 suodatetun luminanssisignaalin tuottamiseksi. Tämä yli- päästösuodatettu luminanssisignaali viedään VT kaistan-poistosuotimeen 1021, sellaiseen kuin yllä kuvattiin viitaten kuvioihin 10 ja 10a. VT-kaistanpäästösuotimen 1024 lähtösignaali yhdistetään alipäästösuodatettuun luminans-35 sisignaaliin, joka on tuotettu kompensoivalla viive-ele- 30 86785 mentillä 1024, lähtösignaalin YP tuottamiseksi. Kuten kuviossa 9 on esitetty, signaali YP ja signaali CP, jotka VT-kaistanpäästösuodin 32 on tuottanut, yhdistetään sum-maavasti yhdistäjällä 36 ensimmäisen komponenttisignaalin 5 C/SL tuottamiseksi.

Tarkasteltaessa kuviota Ib, signaalit IH, QH ja YH, jotka sivu-keski-signaalin eotin ja prosessori 18 tuottaa, joka edustaa laajanäyttökuvan sivukaistojen kor-keataajuisia komponentteja, viedään NTSC-kooderiin 60. 10 Kooderi 60 voi ola sama kuin yllä kuvattu NTSC-kooderi 31. Kooderin 60 lähtösignaali NTSCH viedään ajan suhteen eks-pandoivaan piiriin 62, joka ekspandoi sivukaistan korkea-taajuiset signaalit, kuten kuviossa 3c on osoitettu, signaalin ESH muodostamiseksi, joka käyttää osan vaakasuun-15 täisestä juovan ajasta, joka vastaa signaalin C/SL keski-kaistaosaa. Ajan suhteen ekspandoiva piiri 62 voidaan toteuttaa sellaisella piirillä kuin kuvattiin yllä viitaten kuvioihin 12 ja 12a - 12d. Signaali ESH on laajanäyttö EDTV-signaalin toinen komponenttisignaali.

20 Luminanssisignaali YF', jonka progressiivisesta lomittaiseen pyyhkäisyyn muunnin 17c tuottaa, viedään kaistanpäästösuotimeen 70, joka läpäisee taajuudet alueella 5 MHz - 6,0 MHz amplitudimodulaattoriin ja alipäästö-suotimeen 72. Modulaattori 72, joka voi olla suunnittelul-25 taan tavanomainen, sekoittaa kaistanpäästösuotimen 70 tuottaman signaalin datanäytteistettyyn sinisignaaliin fc, jonka taajuus on oleellisesti 5 MHz. Signaali fc tuotetaan studioajoitussignaaligeneraattorilla 11. Piiri 72 sisältää alipäästösuotimen, joka poistaa oleellisesti peruskaistan 30 signaalin ja modulointisignaalikomponentit 1,0 MHz yläpuolelta. Piirin 72 suorittama toiminta on oleellisesti kor-keataajuisen luminanssi-informaation taajuussiirto 5 - 6,0 MHz kaistalta 0-1,0 MHz kaistalle. Modulaattorin ja alipäästösuotimen 72 tuottama signaali viedään formaatti-35 kooderiin 74, joka kompressoi signaalin ajan suhteen käyt- 86785 31 tämään vaakasuuntaisesta juovajaksosta osan, joka vastaa signaalin C/SL keskikaistaosaa.

NTSC-kooderin 31 tuottamasta signaalista C/SL, ajan suhteen ekspandoivan piirin 62 tuottamasta signaalis-5 ta ESH ja formaattikooderin 74 tuottamasta signaalista otetaan kehyksensisäinen keskiarvo vastaavilla kehyksen-sisäisesti keskiarvon ottavilla piireillä 38, 64 ja 76.

Kehyksensisäisen keskiarvon ottamisen prosessi tekee signaalit minkä tahansa kehyksen kussakin kahdessa kentässä 10 identtisiksi. Tämä prosessi on tärkeä, jotta toinen ja kolmas komponenttisignaali voidaan yhdistää ensimmäiseen komponenttisignaaliin tavalla, joka sallii laajanäyttö EDTV-signaalin eri komponenttien helpon erottamisen EDTV-dekooderilla.

15 Kuten yllä esitettiin, signaalista C/SL otetaan kehyksensisäinen keskiarvo vain yli 1,5 MHz taajuuskompo-nenteista ja vain keskikaistan alueelta. Alle 1,5 MHz taajuisista komponenteista ja sivukaistaosista ei oteta ke-hyksensisäistä keskiarvoa rekonstruoidun kuvan pystysuun-20 täisen ja temporaalisen erottelun säilyttämiseksi. Kuvio 11b on lohkokaavio piiristä, joka soveltuu käytettäväksi korkeiden kehyksensisäisenä keskiarvopiirinä 38. Kuviossa 11b syöttösignaali, tässä tapauksessa signaali C/SL, viedään pariin sarjaan kytkettyjä yhden kentän (262 H) viive-25 elementtejä 1120 ja 1122. Viive-elementin 1120 lähtösig-naali Y1 + Cl viedään keskiarvopiirin 1128 tuloporttiin, ja sen toinen portti on kytketty vastaanottamaan joko syöttösignaali Y2 + C2 tai viive-elementin 1122 lähtösig-naali multiplekserin 1125 kautta. Multiplekseria 1125 oh-30 jaataan kehyssignaalilla Fs, joka tuodaan sen ohjaustulo-porttiin, signaalin Y2 + C2 tuottamiseksi kehyksen yhden kentän aikana, ja tuottamaan viive-elementin 1122 lähtö-signaali kehyksen toisen kentän aikana. Multiplekseri 1125 antaa aina signaalin, joka on samassa kehyksessä kuin vii-35 ve-elementin 1120 tuottama signaali Y1 + Cl.

86735 32

Keskiarvopiiri 1128 skalaa signaalin Y1 + Cl tekijällä -1/2, skaalaa multiplekserin 1125 antaman signaalin tekijällä 1/2 ja summaa skaalatut signaalit. Keskiarvopii-rin 1128 tuottama signaali ylipäästösuodatetaan suotimella 5 1130 taajuudeltaan alle 1,5 MHz olevien komponenttien po istamiseksi. Suotimen 1130 lähtösignaali viedään portille 1132. Porttia 1132 ohjataan signaalilla, joka voidaan muodostaa esimerkiksi piirillä, joka sisältää kuva-alkiolas-kurin (ei esitetty) ja dekooderin (ei esitetty), suotimen 10 1130 antaman signaalin läpäisemiseksi vain porttiin tuodun signaalin keskikaistaosan aikana. Portin 1132 lähtösignaali viedään summaimen 1134 tuloporttiin. Summaimen 1134 toinen tuloportti on kytketty vastaanottamaan signaali Y1 + Cl, jonka viive-elementti 1120 tuottaa. Summaimen 1134 15 lähtösignaali on kuviossa Ib esitetty signaali N, korkeiden kehyksensisäisen keskiarvopairin 38 lähtösignaali.

Molemmiksi kehyksensisäisiksi keskiarvopiireiksi 64 tai 76 sopiva piiri on esitetty kuviossa 11a. Kuviossa 11A signaali IN, joka tässä tapauksessa on signaali ESH, 20 viedään pariin sarjaan kytkettyjä viive-elementtejä 1110 ja 1112. Viive-elementin 1110 lähtösignaali Y1 + Cl viedään keskiarvopiirin 1118 tuloporttiin ja tulosignaali IN, tai viive-elementin 1112 lähtösignaali viedään piirin 1118 toiseen tuloporttiin multiplekserin 1115 kautta. Multi-25 plekseriä 1115 ohjataan kenttänopeudella (30 Hz) esiintyvällä ktkentäsignaalilla Fs läpäisemään vuorotellen signaali IN ja viive-elementin 112 lähtösignaali tulosignaa-lin vuorottaisten kenttäjaksojen aikana. Multiplekserin 1115 tuottama signaali on aina samassa kehysjaksossa kuin 30 viive-elementin 1110 tuottama signaali Y1 + Cl. Keskiarvopiiri 1118 skaalaa kunkin tulosignaaleistaan tekijällä puoli ja summaa saatavat signaalit kehyksensisäisen keskiarvon lähtösignaalin muodostamiseksi.

Tarkasteltaessa nyt kuviota Ib, korkeiden kehyk-35 sensisäisen keskiarvopiirin 38 lähtösignaali viedään sum- 33 86735 maimen 40 yhteen tuloporttiin. Lähtösignaalit X ja Z vastaavista kehyksensisäisistä keskiarvopiireistä 64 ja 76 kompressoidaan amplitudiltaan ja modulaattori 80 käyttää niitä moduloimaan 90° vaihesiirrossa olevat vuorottaiset 5 apukantoaaltosignaalit ASC ja ASC signaalin M tuottamiseksi. Signaali M viedään summaimen 40 toiseen tuloporttiin. Summaimen 40 lähtösignaali NTSCF on laajanäyttö EDTV-signaalin yhdistetty ensimmäinen, toinen ja kolmas komponenttisignaali. Signaali NTSCF viedään digitaali/ana-10 logia-muuntimelle (DAC) 54.

Kuvio 13 on lohkokaavio modulaattoriksi 80 sopivasta piiristä. Kuviossa 13 signaalit X ja Z, jotka vastaavat kehyksensisäisen keskiarvon piirit 64 ja 76 ovat tuottaneet, viedään vastaaville PROMille 1310 ja 1312. 15 Molemmat PR0M:it 1310 ja 1312 on ohjelmoitu amplitudikomp-ressiofunktiolla, josta esimerkki on esitetty graafisella tulo-lähtö-funktiolla PR0M:n 1312 vieressä. Vastaavien PR0M:ien 1310 ja 1312 lähtösignaalit viedään vastaavasti kertojien 1314 ja 1316 vastaaviin ensimmäisiin tuloport-20 teihin. Kertojan 1314 toinen tuloportti on kytketty vastaanottamaan vuorottainen apukantoaaltosignaali ASC', ja kertojan 1316 toinen tuloportti on kytketty vastaanottamaan vuorottainen apukantoaaltosignaali ASC. Signaalit ASC ja ASC' ovat studioajoitussignaaligeneraattorin 11 tuot-25 tamat. Kertojien 1314 ja 1316 lähtösignaalit summataan summaimella 1320 poikittaismoduloidun lähtösignaalin M tuottamiseksi.

Tarkasteltaessa kuviota Ib, kehyserosignaali YT, jonka progressiivisesta lomittaiseen pyyhkäisyyn muuntava 30 piiri 17c tuottaa, viedään formaattikooderiin 78. Formaat-tikooderi 78 voi sisältää samaa tyyppiä olevan piirin kuin yllä on kuvattu viitaten kuvioihin 12 ja 12a - 12d. Koode-ri 78 ekspandoi signaalin YT keskikaistaosan ja kompressoi sivukaistaosat, kuten kuviossa lf on havainnollistettu. 35 Formaattikooderin 78 tuottama signaali viedään liikekoode- 86785 34 riin ja alipäästösuotimeen 79. Esimerkkipiiri käytettäväksi liikekooderina ja alipäästösuotimena on esitetty kuviossa 23.

Piirin 79 liikekooderi kääntää vaihtelut signaa-5 lissa YT, joka edustaa kuvan liikettä, +10 IRE tai -10 IRE riippuen siitä, onko signaali vastaavasti positiivinen tai negatiivinen. Tämä käännös parantaa dekoodatun signaalin YT käyttäytymistä vastaanottimessa, kun siirtokanavalla esiintyy merkittävä määrä häiriötä lähettimen ja vastaan-10 ottimen välillä. Liikekoodatun "apusignaalin" käyttö on kuvattu alla viitaten kuvioihin 22 ja 27.

Kuviossa 23 esitetyssä piirissä formaattikooderin 78 tuottama signaali viedään summaimen 2368 tuloporttiin ja komparaattorille 2364. Komparaattori 2364 muodostaa 15 lähtösignaalin, joka ilmoittaa, onko formaattikooderin tuottama signaali positiivinen, negatiivinen tai arvoltaan nolla. Komparaattorin 2364 muodostama signaali ohjaa mul-tiplekseria 2366 läpäisemään digitaalisen arvon, joka edustaa 10 IRE-yksikköä, -10 IRE-yksikköä tai 0 IRE-yksik-20 köä, jos apusignaali on vastaavasti positiivinen, negatiivinen tai arvoltaan nolla. Multiplekserin 2366 tuottama signaali viedään summaimen 2368 toiseen tuloporttiin. Summaimen 2368 lähtösignaali viedään alipäästösuotimeen 2378, jonka päästökaista on välillä 0 Hz - 750 kHz. Suotimen 25 2378 lähtösignaali on piirin 79 lähtösignaali YTN. Tämä signaali viedään kuviossa Ib esitettyyn piiriin DAC 53.

DAC 53 ja 54 muodostavat analogiset versiot vastaavista signaaleista YTN ja NTSCF. Signaali, jonka DAC 54 tuottaa, viedään analogiseen kytkimeen 58, jota ohjataan 30 signaalilla SW, jonka studioajoitussignaallgeneraattori 11 tuottaa, komposiittisynkronointisignaalin OCPS, jonka generaattori 11 myös tuottaa, sijoittamiseksi analogisen NTSCF-signaalin vaakasuunnan ja pystysuunnan pimennysjaksoihin. Vaikka signaali OCPS on esitetty analogisena sig-35 naalina, on mietitty, että digitaalista signaalia OCPS

35 86785 voidaan käyttää. Tässä tapauksessa analoginen kytkin 58 korvattaisiin tavanomaisella kahden tulon multiplekseril-la, joka sijoitettaisiin summaimen 40 ja DAC:n 54 väliin.

Kytkimen 58 lähtösignaali viedään radiotaajuisen 5 (RF) poikittaismodulaattorin 57 yhteen tuloliitäntään. Modulaattorin 57 toinen tuloliitäntä on kytketty vastaanottamaan apusignaali, analoginen versio DAC:n 53 tuottamasta signaalista YTN. Modulaattori 57 tuottaa toissivu-kaistan televisiosignaalin MAIN, jossa signaali NTSCF on 10 samassa vaiheessa olevana komponenttina ja apusignaali sen kanssa 90° vaihesiirrossa olevana komponenttina. Modulat-torin 57 tuottama signaali viedään lähettimelle 55, joka lähettää signaalin antennin 115 kautta.

Kuten kuviossa 1 on esitetty, yhden kanavan koode-15 rin 114 tuottama signaali MAIN viedään yhden kanavan de-kooderiin 140. Dekooderiksi 140 soveltuva piiri on esitetty kuviossa 14. Katsauksessa sen toimintaa, kuviossa 14 esitetty dekooderi demoduloi signaalin MAIN sen samassa vaiheessa olevan ja 90° vaihesiirrossa olevien vastaavien 20 komponenttien NTSCF ja YTN palauttamiseksi. Signaali NTSCF prosessoidaan ensimmäisen , toisen ja kolmannen komponent-tisignaalin palauttamiseksi. Nämä signaalit edelleen dekoodataan ja kopressoidaan tai ekspandoidaan, kuten on sopivaa, ja yhdistetään luminanssisignaalin YF' ja värie-25 rosignaalien IF' ja QF' tuottamiseksi, jotka kaikki ovat 525 LPF progressiivisen pyyhkäisyn signaaleja. Apusignaali YTN dekoodataan myös ja sitä käytetään muuntamaan signaali YF' 525 LPF progressiivisen pyyhkäisyn signaaliksi. Väri-erosignaalit IF' ja QF' muunnetaan progressiivisen pyyh-30 käisyn formaattiin ilman apusignaalin apua. Lopulta progressiivisen pyyhkäisyn signaalit YF, IF ja QF muunnetaan analogisiksi signaaleiksi Y', 1' ja Q'.

Kuviossa 14 signaali MAIN viedään tuloyksikköön 1422. Tuloyksikkö 1422 sisältää radiotaajuisen (RF) viri-35 tin- ja vahvistinpiirin, synkronisen videodemodulaattorin, 36 86785 joka erottaa samassa vaiheessa olevan ja 90° vaihesiirros-sa olevan modulointikomponentin vastaanotetusta videosignaalista, ja analogia/digitaali-muuntimen (ADC). Tuloyk-sikön 1422 ADC:n tuottama NTSCF-signaali edustaa signaalin 5 MAIN samassa vaiheessa olevaa modulointikomponenttia; signaali YTN edustaa 90° vaihesiirrossa olevia modulointikom-ponentteja.

Signaali NTSCF viedään synkronoivaan signaalinero-tus- ja kellosignaalinmuodostuspiiriin 1432. Piiri 1432 10 sisältää tavanomaisen piirin, joka erottaa vaakasuuntaisen ja pystysuuntaisen synkronointisignaalin HS ja VS, vastaavasti, signaalista NTSCH ja yhdistää signaalit HS ja VS komposiittisynkronointisignaalin CS muodostamiseksi. Piiri 1432 sisältää myös tavanomaisen vaihelukitun silmukan 15 (PLL), joka muodostaa kaksi kellosignaalia CK4 ja CK8, joiden vastaavat taajuudet ovat 4xfsc ja 8xfsc, neljä kertaa ja kahdeksan kertaa signaalin NSCH värisynkronointi-purskesignaalikomponentin taajuus fse. Piiri 1432 muodostaa signaalista CK4 90° vaihesiirrossa olevat vuorottaiset 20 apukantoaaltosignaalit ASC ja ASC, joiden taajuus on oleellisesti 3.1 MHz, 395 kertaa vaakasuunnan juovapyyh-käisytaajuuden puolikas, ja signaalin fc, jonka taajuus on oleellisesti 5 MHz. Signaalit ASC, ASC' ja fc voidaan muodostaa esimerkiksi kasvattamalla laskuria (ei esitetty) 25 signaalilla CK4 ja viemällä laskurin arvo lukumuistille (ROM), joka, joka on ohjelmoitu tuottamaan kolmea signaalia vastaavat näytearvot. Lisäksi ROM voi tuottaa lähtö-signaalin H, joka ilmoittaa ennalta määrätyn kuva-alkion näytteenottohetken jokaisessa signaalin NTSCF vaakasuunnan 30 juovajaksossa. Tämä signaali voidaan viedä toiseen lasku riin (ei esitetty), joka on ohjelmoitu tuottamaan signaalit, sellaiset kuin signaali FS joka kuvataan alla viitaten kuvioihin 15 ja 16, jotka esiintyvät kehys- tai kent-tänopeudella. Esimerkkipiiriä eri kello- ja ajoitussignaa- 37 86 785 lien muodostamiseksi vastaanottimessa on kuvattu tarkemmin yllä viitatussa US-patenttihakemuksessa 241 277.

Tuloyksikön 1422 tuottama signaali NTSCF viedään myös kehyksensisäisesti keskiarvon-erotuksen ottavalle 5 piirille 1424. Piiri 1424 muodostaa keskimääräiset kuva-alkio-arvot ja kuva-alkio-eroarvot vastaaville kuva-alkioille kahdessa kentässä, jotka muodostavat kehyksen. Keskimääräiset kuva-alkio-arvot ovat lähtösignaali N, joka vasta EDTV-signaalin ensimmäistä komponenttia, ja kuva-10 alkio-eroarvot ovat lähtösignaali M, joka vastaa laajan-äyttö EDTV-signaalin moduloitua toista ja kolmatta komponenttia. Kuviot 15 ja 16 ovat lohkokaavioita, jotka esittävät piiriä, joka soveltuu käytettäväksi kehyksensisäisen keskiarvon-erotuksen ottavana piirinä 1424. Kuvio 15 ha-15 vainnollistaa piirin 1424 toimintaa kehyksen ensimmäisen kentän aikana ja kuvio 16 havainnollistaa piirin toimintaa kehyksen tooisen kentän aikana.

Kuvioissa 15 ja 16 signaali NTSCF viedään syöttö-signaalina kahteen sarjaan kytkettyyn viive-elementtiin 20 1520 ja 1522. Viive-elementit 1520 ja 1522 tuottavat kum pikin aikaviiveen, joka on oleellisesti yhtä suuri kuin yksi kenttäjakso (262H). Signaali IN ja viive-elementin 1522 lähtösignaali viedään vastaavasti multiplekserin 1525 eri tuloporteille. Multiplekseria 1525 ohjataan kehysno-25 peussignaalilla FS, jonka ajoitussignaaligeneraattori 1432 tuottaa, läpäisemään sen kaksi tulosignaalia signaalin MAIN vuorottaisilla kenttäjaksoilla. Multiplekserin 1525 tuottama signaali on aina samassa kehyksessä kuin viive-elementin 1520 tuottama signaali. Viive-elementin 1520 30 tuottama signaali ja multiplekserin 1525 tuottama signaali viedään keskiarvopiirille 1528.

Piiri 1528 skaalaa viive-elementin 1520 ja multiplekserin 1525 tuottamat signaalit vastaavilla tekijöillä -1/2 ja 1/2 ja summaa skaalatut signaalit. Tämä operaatio 35 poistaa kaikki signaalin NTSCH komponentit, jotka ovat 38 867 85 yhteisiä kehyksen muodostavan kahden kentän välillä, so. laajanäyttö EDTV-signaalin ensimmäiset komponenttisignaa-lit, joiden taajuudet ovat suurempia kuin 1.5 MHz. Keski-arvopiirin 1528 lähtösignaalit viedään vaakasuunnan yli-5 päästösuotimeen 1530, joka poistaa oleellisesti ensimmäiset komponenttisignaalit, joiden taajuudet ovat alle 1,7 MHz. Suotimen 1530 tuottamat signaalit viedään portin 1532 kautta, jota ohjataan signaalilla CS, jonka ajoitus-signaaligeneraattori 1432 tuottaa. Signaali CS ohjaa port-10 tia 1532 läpäisemään vain suotimen 1530 tuottamasn signaalin keskikaistaosan. Tämä osa on invertoitu versio signaalista M, laajanäyttö EDTV-signaalin poikittaismoduloi-dusta toisesta ja kolmannesta komponenttisignaalista. Portin 1532 tuottama signaali summataan summaimella 1534 vii-15 ve-elementin 1520 tuottamaan signaaliin ensimmäisen kompo-nenttisignaalin N tuottamiseksi, ja komplementoidaan piirillä 1535 signaalin M tuottamiseksi.

Tarkasteltaessa kuviota 14, piirin 1424 tuottama signaali M viedään poikittaismodulaattoriin ja amplitudin 20 ekspandointipiiriin 1426. Piiri 1426 poikittaismoduloi signaalin M ja ekspandoi saatavan samassa vaiheessa olevan ja 90° vaihesiirrossa olevan signaalin amplitudin vastaavien EDTV-signaalin toisen ja kolmannen komponentin palauttamiseksi. Kuvio 17 on lohkokaavio piiristä, joka so-25 veltuu käytettäväksi poikittaismodulaattorina ja amplitudin ekspandoivana piirinä 1426.

Kuviossa 17 signaali M kerrotaan signaaleilla ASC ja ASC vastaavissa kertojissa 1710 ja 1712. Kertojien 1710 ja 1712 lähtösignaalit viedään vastaaviin alipäästö-30 suotimiin 1713 ja 1715, jotka oleellisesti poistavat signaalin M ja kaikki korkeataajuiset modulointikomponentit. Suotimien 1713 ja 1715 lähtösignaalit viedään vastaaville ohjelmoitaville lukumuisteille (PROM) 1714 ja 1716. PR0M:it 1714 ja 1716 on ohjelmoitu amplitudin ekspandoin-35 tifunktiolla, joka on käänteinen amplitudin kompressointi- 3g 86 7 35 funktiolle, jota käytettiin kooderissa kätkemään psykofyysisestä toinen ja kolmas komponenttisignaali yhteensopivassa komposiittisignaalissa. PROMrin 1714 lähtösignaali X on dekoodattu toinen komponenttisignaali, ekspandoidut 5 sivukaistasignaalien korkeataajuuskomponentit. PROMrin 1716 lähtösignaali Z on dekoodattu kolmas komponenttisignaali, laajakaistaisen EDTV-signaalin taajuussiirretyt korkeataajuiset luminanssisignaalikomponentit.

Tarkasteltaessa kuviota 14, signaali X viedään 10 sivukaistan kompressointipiiriin 1428, joka tehokkaasti kääntää kooderipiirin suorittaman sivukaistan datan ekspansion. Tämä operaatio tuottaa signaalin NTSCH, joka edustaa sivukaistasignaalien korkeataajuisia komponentteja, palautettuna niiden oikeaan aikariippuvuuteen Y-I-Q-15 formaattikooderin 1444 muodostaman ajan suhteen kompres soidun signaalin keskikaistasignaalin kanssa, joka kuvataan alla viitaten kuvioon 19. Kompressointipiiri 1428 voidaan toteuttaa sen tyyppisellä piirillä, kuin yllä kuvattiin viitaten kuvioihin 12 ja 12a - 12d.

20 Signaali NTSCH muodostetaan EDTV-signaalin ekspan- doidusta toisen komponenttisignaalin X sivukaistadatasta käyttämällä kompressiotekijää 0,22. Signaali NTSCH viedään luminanssi-krominanssi-erotuspiirin 1440, joka erottaa signaalin NTSCH luminanssi- (YH) ja krominanssikomponentit 25 ja demoduloi krominanssisignaalikomponentin kahden värie- rosignaalikomponentin (IH ja QH) saamiseksi. Signaalit YH, IH ja QH viedään Y-I-Q-formaattidekooderiin 1444 yhdessä signaalien YH, IN ja QN kanssa, jotkaon muodostettu ensimmäisestä komponenttisignaalista N luminanssi-krominanssi-30 erotuspiirillä 1442. Piirit 1440 ja 1442 voivat olla identtiset; esimerkinomainen piiri on esitetty kuviossa 18.

Kuviossa 18 signaali N tai signaali NTSCH viedään kaistanpäästösuotimeen 1810 ja viive-elementtiin 1812, 35 joka kompensoi prosessointiviivettä suotimen 1810 kautta.

40 86735 Tässä keksinnön toteutuksessa käytetty suodin 1810 on vaa-kasuunta-pystysuunta-temporaalinen (H-V-T) kaistanpäästö-suodin. Esimerkkipiiri käytettäväksi HVT-suotimena 1810 on esitetty kuviossa 10c. Tämä suodin sisältää vaakasuunnan 5 kaistanpäästösuotimen 1030, jonka päästökaista on 3 MHz - 4,2 MHz, ja VT-kaistanpäästösuotimen 1031, joka on määritelty kuviossa 10 esitetyllä FIR-suotimella ja kuviossa 10a esitetyillä kerroinarvoilla. Suotimen 1810 lähtösig-naali on erotettu krominanssisignaali. Tämä signaali vie-10 dään erotuspiirin 1814 vähentäjän tuloporttiin ja sen vähennettävän tuloportti on kytketty vastaanottamaan kompensoivan viive-elementin 1812 tuottama signaali. Erotus-piirin 1814 lähtösignaali on luminanssikomponenttisignaali YN tai YH.

15 Suotimen 1810 muodostama krominanssisignaali voidaan esittää sekvenssinä näytearvoja I, Q, -I, -Q, I, Q

jne, jossa I ja Q osoittavat I- ja Q-värierosignaalien näytteitä, ja näytteiden merkit osoittavat näytteenotto-vaiheen, ei välttämättä näytteen polariteettia. Tämä kro-20 minanssisignaali viedään ensimmäiselle ja toiselle pito-piirille 1815 ja 1816. Pitopiiriä 1815 ojaa I-vaiheen kellosignaali ICK, jonka kuvion 14 kellonmuodostuspiiri 1432 tuottaa, krominanssisignaalin näytearvojen pitämiseksi, jotka edustavat krominanssisignaalin I-värierosignaalikom-25 ponenttia. Pitopiiriä 1816 ohjataan invertoidulla signaalin ICK versiolla, jonka invertoija 1822 tuottaa, krominanssisignaalin Q-värierosignaalikomponenttia edustavien näytearvojen pitämiseksi. Pitopiirien 1815 ja 1816 tuottamat signaalit viedään vastaaville kahden komplementti-30 piireille 1818 ja 1820. Piirejä 1818 ja 1820 ohjataan signaalilla, jonka taajuusjakaja 1824 tuottaa, datanäytteis-tettyjen I- ja Q-värierosignaalien vuorottaisten arvojen komplementoimiseksi. Piirien 1818 ja 1820 tuottamat signaalit ovat vastaavasti demoduloidut signaalit IN tai IH 35 ja QN tai QH.

41 86785

Kuten yllä esitettiin, signaalit YH, YN, IH, IN, QH ja QN viedään Y-I-Q formaattidekooderiin 1444, jossa ne yhdistetään laajanäyttösignaalien YF'0, IF' ja QF' muodostamiseksi. Esimerkkipiiri, jota voidaan käyttää formaatti-5 dekooderina 1444, on esitetty kuviossa 19. Kuviossa 19 ensimmäiset luminanssi- ja värierosignaalit YN, IN ja QN viedään sivukaista-keskikaista-erotuspiiriin 1940. Piiri 1940, joka voi esimerkiksi sisältää demultiplekserin (ei esitetty) ja kuva-alkiolaskurin (ei esitetty), erottaa 10 jokaiselta juovalta kuva-alkioarvot, jotka edustavat sivu-kaistasignaalien matalataajuisia komponentteja näytteistä, jotka edustavat keskikaistan signaalia. Tässä keksinnön toteutuksessa näytteet 1 - 14 ja 741 - 754 edustavat sivu-kaistan signaalia, kun taas näytteet 15 - 740 edustavat 15 keskikaistan signaalia.

Piiri 1940 tuottaa datanäytteistetyt signaalit YO, 10 ja QO, jotka edustavat sivukaistoja, jotka viedään ajan suhteen ekspandoivaan piiriin 1942, joka ekspandoi signaalin ajan suhteen tekijällä 6 signaalien YL, IL ja QL tuot-20 tamiseksi, jotka edustavat sivukaistasignaalien matalataa juisia komponentteja palautettuna niiden oikeaan ajalliseen riippuvuuteen. Nämä signaalit summataan yhdistävällä piirillä 1946 signaaleihin YH, IH ja QH palautettujen si-vukaistan signaalien YS, IS ja QS muodostamiseksi.

25 Piiri 1940 tuottaa myös datanäytteistetyt signaa lit YE, IE ja QE, jotka edustavat ajan suhteen ekspandoi-tua EDTV-signaalin ensimmäisen komponentin keskikaistao-saa. Nämä signaalit viedään ajan suhteen kompressoivalle piirille 1944, joka kompressoi datanäytteistetyt signaalit 30 ajan suhteen tekijällä 0.81 palautettujen keskikaistasig- naalien YC, IC ja QC tuottamiseksi.

Palautetut sivu- ja keskikaistan signaalit yhdistetään uudelleen pujojalla 1960 laajanäyttö luminanssi-(YF') ja värierosignaalien (IF' ja QF') muodostamiseksi. 35 Pujojaksi 1960 soveltuva piiri on esitetty kuviossa 19a.

42 86735

Kuviossa 19a pujojan on esitetty sisältävän piirin 1910, jolla pujotaan luminanssikeskikaistan ja sivukaistan signaalit YC ja YL vastaavasti laajanäyttöluminanssisignaalin YF'0 muodostamiseksi. Lisäksi kuviossa 19a esitetään I-5 signaalin pujoja 1920 ja Q-signaalin pujoja 1930, joilla on sama rakenne ja toiminta kuin kuvatulla Y-signaalin pujojalla.

Koodaustoiminnassa keskikaistan ja sivukaistan signaalit on tarkoituksellisesti asetettu päällekkäin, 10 esimerkiksi kymmenen näytteen verran, näytearvojen vioittumisen, joka voi tapahtua ekspansio- ja kompressointipro-sesseissa, kompensoimiseksi sivu- ja keskikaista-alueiden rajoilla. Jos kaistoilla ei ollut ylimenoaluetta, vioittuneet näytteet voisivat yhdistyä toisiinsa ja liitos oli-15 si näkyvä toistetussa kuvassa. Kymmenen näytteen ylimenoa-lue on todettu riittäväksi aina viiden näytearvon kompensoimiseksi .

Kuviossa 19a kertoja 1911 kertoo sivukaistan signaalin YS painotusfunktiolla W ylimenoalueissa, kuten sen 20 vieressä olevalla aaltomuodolla on esitetty, ennenkuin signaali Y viedään summaimeen 1915. Samalla tavoin kertoja 1912 kertoo keskikaistan signaalin YC komplementtipaino-tusfunktiolla (1 - W) ylimenoalueilla, kuten sen vieressä olevalla aaltomuodolla on kuvattu, ennenkuin signaali YC 25 viedään summaimeen 1915. Näillä painotusfunktioilla on lineaarinen ramppityyppinen ominaiskäyrä ylimenoalueilla, ja sen arvot ovat välillä 0 ja 1. Ne voidaan toteuttaa esimerkiksi yhdistelmällä, jossa näytelaskuri (ei esitetty) osoittaa ROM:ia (ei esitetty), joka sisältää näytear-30 voja, jotka edustavat painotusfunktioita. Summaimen 1915 lähtösignaali on pujottu laajanäyttöluminanssisignaali YF'0.

Tarkasteltaessa kuviota 14, poikittaismodulattorin ja amplitudiekspandoijan 1426 tuottama signaali viedään 35 ajan suhteen ekspandoivalle piirille 1430. Ajan suhteen 43 8 6 7 3 5 ekspandoiva piiri 1430, joka voidaan toteuttaa sellaisella piirillä kuin yllä kuvattiin viitaten kuvioihin 12 ja 12a - 12d, ekspandoi signaalin Z laajanäyttö EDTV-signaa-lin kolmannen komonenttisignaalin, käyttämään vaakasuun-5 täisen juovajakson koko aktiivisen video-osan. Ajan suhteen ekspandoivan piirin 1430 tuottama signaali viedään amplitudimodulaattoriin 1432.

Modulaattori 1432 kertoo ajan suhteen ekspandoivan piirin 1430 tuottaman signaalin signaalilla fc, jonka kello lonmuodostuspiiri 1432 tuottaa, korkeataajuisen luminans-sisignaalin palauttamiseksi sen alkuperäiselle taajuuskaistalle. Modulaattorin 1434 tuottama korkeataajuinen luminanssisignaali viedään ylipäästösuotimelle 1436, joka poistaa alle 5 MHz taajuudet. Tämä suodin poistaa modu-15 laattorin 1432 tuottamasta signaalista peruskaistan komponentin ja kaikki matalataajuiset modulointikomponentit. Ylipäästösuotimen 1436 lähtösignaali viedään summaimen 1436 yhteen tuloon ja sen toinen tuloliitäntä on kytketty vastaanottamaan signaali YF'0. Summain 1436 yhdistää lumi-20 nanssisignaalin korkeataajuiset komponentit (välillä 5,0 MHz ja 6,0 MHz) laajanäyttöluminanssisignaaliin YF'0 laajakaistaisen laajanäyttöluminanssisignaalin YF' muodostamiseksi .

Apusignaali YT palautetaan signaalista YTN, jonka 25 tuloyksikkö 1422 tuottaa viemällä signaalin YTN formaat-tidekooderiin 1460 ja keernapiirillä 1458. Formaattidekoo-deri 1460 ekspandoi keskikaistaosat ja kompressoi signaalin YTN keskikaistaosat munnetun apusignaalin, joka viedään keernapiiriin 1458, muodostamiseksi uudelleen. Piiri 30 1458 vaihtaa muunnetun apusignaalin, jonka arvot ovat vä lillä -10 IRE-yksikköä ja +10 IRE-yksikköä 0 IRE-yksik-köön. Lisäksi piiri 1458 vähentää 10 IRE-yksikköä signaalin YTN kaikkien näytearvojen suuruudesta, joiden suuruus on enemmän kuin 10 IRE-yksikköä. Tämä kääntää kooderin 35 suorittaman tasonsiirron ja eliminoi kaiken matala-ampli- 44 8 6 7 35 tudisen häiriön (alle 10 IRE) muunnetusta apusignaalista. Keernapiirin 1458 lähtösignaali viedään lomittaisesta progressiiviseen pyyhkäisyyn muuntimelle 1450, joka kuvataan alla viitaten kuvioon 21.

5 Signaalit YF', IF' ja QF' viedään vastaaviin lo mittaisesta progressiiviseen pyyhkäisyyn muuntimille 1450, 1452 ja 1454. Kuviot 20 ja 21 ovat lohkokaavioita esimerkinomaisista pyyhkäisymuuntimista 1452 (tai 1454) ja 1450, vastaavasti. Kuviossa 20 esitetty pyyhkäisymuunnin sisäl-10 tää summaimen 2014 ja kahdella jakavan piirin 2016, jotka ottavat keskiarvon tulosignaalista (so. IF' tai QF') signaalin A kanssa, jonka viive-elementti 2012 antaa, signaalin X tuottamiseksi. Signaali A on viivästetty yhdellä kehysjaksolla suhteessa signaaliin B. Viive-elementin 2010 15 tuottama signaali X ja signaali C viedään vastaaviin kak-siporttimuisteihin 2018 ja 2020. Näytearvot kirjoitetaan muisteihin 2018 ja 2020 signaalin CK4 ohjaamana ja luetaan muisteista 2018 ja 2020 signaalin CK8 ohjaamana. Muistien 2018 ja 2020 lähtösignaalit viedään vastaaviin multiplek-20 serin 2022 tuloportteihin. Signaalin X juovat vuorotellaan multiplekserilla 2022 signaalin C juovien kanssa 525 LPF progressiivisen pyyhkäisyn signaalin IF tai QF muodostamiseksi .

Kuviossa 21 esitetty pyyhkäisymuunnin sisältää 25 kaikki kuviossa 20 esitetyt piirit ja lisäksi se sisältää summaimen 2118, joka summaa uudelleen muodostetun apusig-naalin YT kehyksen keskiarvosignaaliin X signaalin X' muodostamiseksi. Kuten yllä esitettiin, signaali YT edustaa eroarvoa näytearvojuovien kehyskeskiarvon likiarvojen ja 30 todellisten näytearvojen välillä. Siten signaali X' edus taa väliin sijoitettuja näytejuovia, joiden virheet on korjattu keskiarvoprosessissa, jota käytetään näytteiden muodostamisessa. Kuviossa 21 esitetyn pyyhkäisymuuntimen lähtösignaali on 525 LPF progressiivisen pyyhkäisyn sig-35 naali YF.

45 86785

Tarkasteltaessa kuviota 14, signaalit YF, IF ja QF viedään DAC-piiriin 1462, joka muodostaa vastaavat analogiset signaalit Y', 1' ja Q’. Kuten kuviossa 1 on esitetty, signaalit Y', 1' ja Q' vähennetään laajakaistaisis-5 ta laajanäytön 1050 LPF lomittaisen pyyhkäisyn signaaleista Y, I ja Q laajakaistaisten erotussignaalien ΔΥ, ΔΙ ja Δ(2 muodostamiseksi. Nämä laajakaistaiset erotussignaalit viedään lisäkanavan kooderille 142.

Kuten yllä esitettiin viitaten kuvioon 1, laaja-10 kaistaisella erotussignaalilla ΔΥ on taajuusspektri, joka on välillä 0 Hz - 20 MHz, ja signaaleilla ΔΙ ja Δ0 on taajuusspektri, jonka alue on 0 Hz - 10 MHz. Lisäkanavan koo-deri 142 koodaa nämä signaalit signaaliksi AUX, jolla on 6 MHz kaistaleveys. Lisäksi signaali AUX voi sisältää digi-15 taalisen audiosignaalin. Kooderissa 142 käytetään erillistä piiriä luminanssierotussignaalin ΔΥ ja kahden väriero-signaalin ΔΙ ja AQ koodaamiseksi. Piiri ΔΥ:η koodaamiseksi on esitetty kuviossa 22, ja piiri ΔΙ:η ja Δ(2:η koodaamiseksi on esitetty kuviossa 24.

20 Kuviossa 22 signaali ΔΥ jaetaan komponentteihin "A", "B" ja "C" 0-6 MHz alipäästösuotimella 2244, 6 - 12 MHz kaistanpäästösuotimella 2246 ja 12 - 18 MHz kaistan-päästösuotimella 2248. Taajuudet välillä 18 MHz ja 20 MHz sisältävät vähän energiaa ja niitä ei lähetetä. Siten kom-25 ponentilla A on taajuusspektri 0-6 MHz, komponentilla B on taajuusspektri 6-12 MHz ja komponentilla C on taajuusspektri 12 - 18 MHz. Komponentti A on kytketty kytkimen SI yhteen tuloliitäntään.

Komponentit B ja C alasmuunnetaan vastaavilla se-30 koitin- ja alipäästösuodinpiireillä 2250 ja 2252 käyttämään taajuuskaista välillä 0 Hz ja 6 MHz. Alasmuunnettujen komponenttien B ja C juovapareista otetaan keskiarvot vastaavilla juovien keskiarvopiireillä 2254 ja 2256. Keskiar-vojuovat on kytketty vastaavasti kytkimen S2, joka toimii 35 15 kHz nopeudella (puolet 32 kHz nopeuden vaakasuuntaises- 46 86785 ta juovanopeudesta) eri tuloliitäntöihin. Kytkimen S2 läh-tösignaali sisältää B-komponenttisignaalin keskiarvojuovat vuorotellen C-komponenttisignaalin keskiarvojuovien kanssa. B- ja C-komponenttijuovien keskiarvon otto ja vuorot-5 telu vähentää B- ja C-komponenttisignaalien edustamien vaakasuuntaisten korkeataajuuskomponenttien pystysuuntaista kaistaleveyttä. Koska kytkimen S2 lähtösignaalin vuo-rottaiset juovat edustavat luminanssi-informaatiota 6 -12 MHz ja 12 - 18 MHz taajuuskaistoilla, tämä toiminto 10 pakkaa tehokkaasti informaation 6-18 MHz taajuuskaistalta 0 - 6 MHz taajuuskaistalle. Kytkimen S2 lähtöliitäntä on kytketty kytkimen SI toiseen tuloliitäntään.

Kytkintä SI ohjaa kytkentäsignaali, jonka tuottaa OR-portti 2258. OR-portin 2258 tulosignaalit ovat 15 Hz 15 (puolet 30 Hz kehysnopeudesta) kanttiaaltosignaali ja liikkeen ilmaiseva signaali, jonka liiketunnistin 2260 tuottaa. Liikkeen puuttuessa kuvasta, jonka laajanäyttö HDTV-lähde 110 tuottaa, so. kun kuva pysyy paikallaan, kytkin SI kytkee joka kehyksellä tuottaen kenttäsekvens-20 sin, joka on esitetty kuviossa 22a. Kuitenkin kun kuvassa esiintyy liikettä, kytkin SI ohjataan antamaan vain komponentti A.

Vaika tunnetaan monia liiketunnistimia, muunnettua apusignaalia (yllä kuvatun laajanäyttö EDTV-signaalin nel-25 jäs komponentti) käytetään edullisesti muodostamaan lii kettä osoittava signaali, kuten seuraavasi kuvataan. Muunnettu apusignaali voidaan tuoda lisäkanavan kooderiin 142 yhden kanavan dekooderilla 140, kuten kuviossa lon esitetty. Tämä signaali tuotetaan tavalla, joka on kuvattu vii-30 täten kuvioon 28.

Kuviossa 28 kuvataan liityntä yhden kanavan dekoo-derin 140 ja lisäkanavan kooderin välillä, jolla tuotetaan apusignaali. Kuviossa 28 formaattidekooderin 1460 antama muunnettu apusignaali viedään keernapiiriin 1458, kuten 35 kuviossa 14 on esitetty, ja liiketunnistimeen 2260. Muun- 47 86785 netun apusignaalin arvoilla välillä 10 IRE-yksikköä ja -10 IRE-yksikköä tunnistimen tuottama signaali ei osoita liikettä, kun taas tämän alueen ulkopuolella olevilla arvoilla tunnistimen tuottama signaali osoittaa, että prosessoi-5 tavassa kuvassa esiintyy kehyksensisäistä liikettä.

Kuvio 24 on lohkokaavio piiristä, jota voidaan käyttää erotussignaalien ΔΙ ja AQ koodaamiseen. Kuviossa 24 esitetty piiri vähentää molempien signaalien ΔΙ ja AQ vaakasuuntaista ja pystysuuntaista kaistaleveyttä, multi-10 pleksoi aikajakoisesti rajoitetun kaistaleveyden ΔΙ- ja Δθ-signaalit ja kompressoi sitten ajan suhteen saadun signaalin. Ajan suhteen kompressoitu signaali jaetaan korkea-ja matalataajuisiin komponentteihin, jotka tuotetaan vuorotellen kenttänopeudella signaalin CA muodostamiseksi. 15 Lisäkanavan luminanssisignaalikooderin tuottama signaali CA ja signaali YA multipleksoidaan aikajakoisesti videosignaalin tuottamiseksi, jolla on multipleksoidun komponentin formaatti, kuten kuviossa 24a on kuvattu.

Tarkemmin ottaen kuviossa 24 signaalit ΔΙ ja Δ0 20 viedään vastaaviin 2,4 MHz alipäästösuotimiin 2410 ja 2416, jotka alentavat ΔΙ- ja ΔΟ-signaalien erottelua. Näiden suotimien tuottamat kaistarajoitetut signaalit viedään vastaaviin juovan keskiarvopiireihin 2412 ja 2418. Piirit 2412 ja 2418 ottavat keskiarvon vastaten näytearvoja vas-25 taavien signaalien ΔΙ ja AQ perättäisistä juovista. Kes-kiarvopiirien 2412 ja 2418 tuottamat signaalit viedään juovanopeusmultiplekserin 2414 vastaaviin tuloportteihin. Juovanopeusmultiplekseri 2414 tuottaa juovittaiset keskiarvot ΔΙ- ja Δθ-signaaleista vuorottaisten juovajaksojen 30 aikana sekä ΔΙ- että AQ-signaalien pakkaamiseksi yhdeksi 2,4 MHz signaaliksi. Multiplekserin 2414 tuottama signaali kompressoijaan ajan suhteen tekijällä 5 ajan suhteen kompressoivassa piirissä 2422. Piirin 2422 lähtösignaali on 12 MHz signaali (2,4 x 5 = 12) jokaisen vaakasuuntaisen juo-35 vajakson (910 näytejaksoa 150 näytejakson aikana. Tämä 48 86735 signaali jaetaan kahteen komponenttiin, joilla on vastaavat taajuusspektrit 0-6 MHz ja 6 - 12 MHz, alipäästösuo-timella 2424 ja kaistanpäästösuotimella 2426, vastaavasti. Kaistanpäästösuotimen 2426 tuottama signaali alasmuunne-5 taan 0-6 MHz alueelle sekoittimella 2428, jonka lähtö-signaali viedään kenttäviive-elementtiin 2430. Alipäästö-suotimen 2424 ja kenttäviive-elementin 2430 tuottamat signaalit viedään kenttänopeusmltiplekserin 2432 vastaaviin tuloportteihin. Multiplekseri 2432 tuottaa vuorotellen 10 signaalit, jotka tuodaan sen tuloportteihin perättäisten kenttäjaksojen aikana, signaalina CA. Vaikka tätä ei ole näytetty, on mietitty, että kenttäviive-elementti 2430 voidaan korvata kehysviive-elementillä, ja että multiplek-seria 2432 voidaan ohjata liikettä osoittavalla signaalil-15 la, sellaisella kuin kuvion 22 OR-portin 2258 tuottama signaali. Tässä tapauksessa signaalien ΔΙ ja AQ korkea- ja matalataajuiset komponentit lähetettäisiin kehyspohjalta kuvan paikallaan pysyvistä alueista, ja vain signaalien ΔΙ ja AQ matalataajuiset komponentit lähetettäisiin kuvan 20 liikkuvista alueista. Tämä muutos sovittaisi signaalien ΔΙ ja AQ temporaalisen erottelun vastaamaan signaalin ΔΥ erottelua.

Signaali CA ja signaali YA, jotka kuviossa 22 kuvattu piiri tuottaa, viedään vastaavasti luminanssi/kromi-25 nanssimultiplekserin 2434 eri tuloportteihin. Multiplekseri 2434 läpäisee signaalin YA ensimmäisellä 755 näyte-jaksolla kussakin aktiivisessa juovajaksossa, signaalin CA seuraavilla 150 näytejaksolla, ja pimennyssignaalin viimeisillä 5 näytejaksolla. Kuviossa 1 esitetty digitaalinen 30 audiosignaali voidaan syöttää laitteella (ei esitetty) lisävideosignaalin pystysuuntaisen pimennysjakson aikana, ja sisällyttää signaaliin YA/CA.

Kuvio 25 on lohkokaavio RF modulointi- ja demodu-lointipiiristä, jotka soveltuvat käytettäviksi kuviossa 1 35 esitetyssä järjestelmässä. Tässä piirissä 6 MHz signaali 49 86785 YA/CA viedään juovademultiplekseriin 2510, joka tuottaa parillisesta numeroidut signaalin YA/CA juovajaksot aika-ekspandointipiiriin 2512 ja parittomasti numeroidut juova-jaksot aikaekspandointipiiriin 2516. Piirit 2512 ja 2516 5 ekspandoivat niiden tuloportteihin tuodut signaalit ajan suhteen tekijällä kaksi siten, että syöttösignaalin kukin juova vastaa kahta lähtösignaalin juovaa ja käyttää taajuuskaistaa välillä 0 Hz ja 3 MHz. Aikaekspandointipiirien 2512 ja 2516 tuottamat signaalit viedään modulaattoriin 10 2514, joka voi joko kaksoissivukaistamoduloida (DSM) parin 90° vaihesiirrossa olevia kantoaaltosignaaleja kahdella tulosignaalilla, tai kaksinkertaisesti yksisivukaistamodu-loida (DSSM) yhden kantoaaltosignaalin molemmilla tulosig-naaleista, säilyttäen ylemmän sivukaistan yhdelle signaa-15 lille ja alemman sivukaistan toiselle signaalille. Modulaattorin 2514 tuottama signaali tuottaa vähän vuorovaikutusta rinnakkaiskanaville olemassa olevissa maan televi-siosinaalilähetyksien signaaleissa, koska kantoaalto on sijoitettu keskelle siirtospektriä, ja mikään esiintyvä 20 vuorovaikutus ei ole niin koherentti kuin häiritsevän tavanomaisen televisiosignaalin tuottama. Modulaattorin 2514 lähtösignaali on signaali AUX, joka lähetetään antennin 130 kautta kaksikanavaiselle dekooderille 134. Dekooderi 134 vastaanottaa signaalin AUX antennin 132 kautta.

25 RF-demodulaattori 2522 kaksikanavaisessa dekoode- rissa 134 demoduloi mainitut kaksi ajan suhteen ekspandoi-tua signaalia ja vie tulokset ajan suhteen kompressoiville piireille 2524 ja 2526. Piirit 2524 ja 2526 kompressoivat niiden vastaavat tulosignaalit ajan suhteen tekijällä puo-30 li ja antavat saadut signaalit juovamultiplekserille 2528. Multiplekseri 2528 tuottaa vuorotellen sen kahteen tulo-porttiin tuodut signaalit vuorottaisten vaakasuuntaisten juovajaksojen aikana signaalin YA/CA palauttamiseksi.

Kuvio 29 on lohkokaavio esimerkinomaisesta kaksi-35 kanavaisesta dekooderista 134. Kuviossa 29 antenni 32 on so 86 7 85 kytketty kahteen virittimeen 2902 ja 2522, jotka virittävät vastaavat RF-kanavat, jotka kuljettavat lähetettyjä pää- ja lisäsignaaleja. Yhden kanavan dekooderi 2904 de-koodaa virittimen 2902 tuottaman signaalin komponenttisig-5 naalien Y', 1' ja Q' tuottamiseksi. Viritin 2902 ja dekooderi 2904 voivat olla samanlaisia kuin yllä viitaten kuvioihin 14 - 21 kuvattu yhden kanavan dekooderi. Lisäsignaalin dekooderi 2906 ekspandoi 6 MHz lisäsignaalin, jonka viritin 2522 tuottaa, 18 MHz täydentävän luminanssisignaa-10 Iin aY ja 2.4 MHz täydentävien värierosignaalien ΔΙ ja AQ tuottamiseksi. Lisäsignaalin dekooderi kuvataan alla viitaten kuvioihin 26 ja 27. Signaalit ΔΥ, ΔΙ ja AQ yhdistetään 525 LPF progressiivisen pyyhkäisyn signaaleihin Y' , 1' ja Q', jotka yhden kanavan kooderi 2904 tuotta, vastaa-15 villa summaimilla 2908, 2910 ja 2912, jotta muodostuisi 1050 L/F lomittaisen pyyhkäisyn signaalit Y", I" ja Q", jotka viedään laajanäyttö HDTV-näytölle 136. Näyttö 136 voi olla tavanomainen 525 L/F progressiivisen pyyhkäisyn näyttö, jota kenttänopeussignaali ohjaa siirtämään 525 20 näytettyä juovaa puolella juovien välisestä etäisyydestä kentästä kenttään 1050 LPF lomittaisen pyyhkäisyn näytön saamiseksi aikaan.

Kuviossa 26 esitetty piiri sisältää luminans-si/krominanssi demultiplekserin 2610, joka erottaa 150 25 krominanssinäytettä CA, 755 luminanssinäytettä Y jokaisesta signaalin YA/CA vaakasuuntaisesta juovajaksosta, jonka kuvion 25 multiplekseri 2528 tuottaa. Tämä piiri suorittaa käänteisesti multipleksointitoiminnon, jonka yllä kuvattu kuvion 24 multiplekseri 2434 suoritti. Näytteet YA proses-30 soidaan alla kuvioon 27 viitaten kuvattavalla piirillä. Näytteet CA viedään kenttäviive-elementtiin 2612. Elementin 2612 tuottamat kenttäviivästetyt signaalit ylösmuun-netaan sekoittimella ja kaistanpäästösuotimella 2614 käyttämään taajuuskaista välillä 6 MHz ja 12 MHz. Sekoittimen 35 ja kaistanpäästösuotimen 2614 tuottama signaali summataan 86735 51 summaimella 2616 demultiplekserin 2610 tuottamiin matala-taajuisiin krominanssisignaaleihin. Summaimen 2616 lähtö-signaali viedään kytkimen 2620 toiseen napaan ja sen toinen napa on kytketty vastaanottamaan kenttäviivästetty 5 versio summaimen 2616 tuottamasta signaalista kenttäviive-elementin 2618 kautta.

15 Hz signaali ohjaa kytkintä 2620 läpäisemään summaimen 2616 tuottaman lähtösignaalin kehysjaksojen aikana, joissa signaali CA edustaa matalataajuisia kromi-10 nanssisignaaleja, ja läpäisemään viive-elementin 2618 tuottaman signaalin kehysjaksojen aikana, joissa signaali CA edustaa korkeataajuisia krominanssisignaaleja. Vaihtoehtoisesti kun käytetään liikeadaptiivista signaalin CA multipleksointia koodauspiirissä, kuviossa 26 esitetyt 15 piirit voivat sisältää alla kuvioon 27 viitaten kuvattavan tyyppisiä liikeadaptiivisia demultipleksointipiirejä. Kytkimen 2620 tuottama signaali ekspandoidaan ajan suhteen tekijällä 5 piirissä 2622, jolloin syntyy 750 signaalin CA nytettä vaakasuuntaista juovajaksoa kohden. Tämä operaatio 20 pienentää signaalin CA taajuusspektrin välille 0 - 2.4 MHz. Ajan suhteen ekspandoitu signaali CA viedään juovano-peusdemultiplekseriin 2624, joka tuottaa vuorottaisten vaakasuuntaisten juovajaksojen aikana näytteiden juovia rekonstruoidusta signaalista AI' yhteen lähtöporttiin ja 25 näytteiden juovia rekonstruoidusta signaalista AQ' toiseen lähtöporttiin. Signaalit ΔΙ' ja AQ* viedään vastaavii vaakasuuntaisiin juovainterpoloijiin 2626 ja 2628, jotka muodostavat väliin tuevia näytteiden juovia olemassa olevista näytteiden juovista signaalien ΔΙ ja AQ tuottamiseksi, 30 joissa molemmissa on 525 näytejuovaa kenttäjaksoa kohden ja niiden vaakasuuntainen taajuusspektri on 0 - 2,4 MHz.

Esimerkkipiiri käytettäväksi luminanssitäydennys-signaalin dekooderina on esitetty kuviossa 27. Kuviossa 27 signaali YA viedään multiplekserin 2710 yhteen tuloport-35 tiin, ja sen lähtöportti on kytketty kehysviive-elementin 52 8 6 7 8 5 2714 tuloporttiin. Kehysviive-elementin 2714 lähtöportti on kytketty multiplekserin 2710 toiseen tuloporttiin. Multiplekserin 2710 ohjaussignaali on signaali H/L, joka on looginen OR liikesignaalista MOTION, joka muodostetaan 5 liiketunnistimella 2711, ja 15 Hz kanttiaaltosignaalista. Tämä signaali vaihtaa tilaa kehysnopeudella. Liiketunnis-tin 2711 voi olla samanlainen kuin yllä kuvoihin 22 ja 28 viitaten kuvattu tunnistin 2260. Multiplekseri 2710 ohjataan ohjaussignaalilla H/L läpäisemään signaali YA vuorot-10 täisten kehysten aikana, kun liikettä ei esiinny, tai joka kehyksen aikana kuvan liikkuvissa osissa. Välissä olevissa paikallaan pysyvien kuvien kehyksissä ohjaussignaali H/L ohjaa multiplekseriä 2710 kierrättämään kehysviive-elementin 2714 tuottamia signaaleja. Kehysviive-elementin 2714 15 lähtösignaali on matalataajuinen (0 Hz - 6 MHz) signaalin ΔΥ komponenttisignaali. Tämä lähtösignaali viedään summai-men 2716 yhteen tuloporttiin. Summaimen 2716 toinen tulo-portti on kytketty vastaanottamaan signaalin ΔΥ korkeataa-juiset komponentit (6 MHz - 18 MHz) paikallaan pysyvillä 20 kuvilla ja arvoltaan nolla olevat signaalit liikkuvilla kuvilla. Kuvan paikallaan pysyvissä osissa summaimen 2716 tuottaman signaalin vaakasuuntainen taajuusspektri on 0 Hz - 18 MHz, mutta temporaalinen päivitysjakso on vain 1/15 s, ja kuvan liikuvila osilla vaakasuuntainen taajuus-25 spektri 0 Hz - 6 MHz ja temporaalinen päivi tysjakso 1/30 s.

Signaalin ΔΥ korkeataajuisten komponenttien muodostamiseksi kuvion 26 luminanssi/krominanssi demultiplek-serin 2610 tuottama signaali YA viedään demultiplekseriin 30 2718. Demultiplekseria 2718 ohjataan kanttiaaltosignaalil- la, jonka taajuus on 15 kHz (puolet 1050 LPF lomittaisen vaakasuuntaisen juovasynkronointisignaalin taajuudesta fH), jotta tuotettaisiin signaalin YA vuorottaiset näytteiden juovat sekoitin- ja kaistanpäästösuodinpiireille 35 2720 ja 2722.

53 86785

Piirit 2720 ja 2722 suorittavat käänteisesti lisä-kanavan kooderin 142 suorittaman signaalin ΔΥ 6 - 12 MHz ja 12 - 18 MHz komponenttien alasmuunnoksen. Sekoitin ja kaistanpäästösuodin 2720 moduloi 6 MHz kantoaaltosignaalin 5 sen tuloporttiin tuoduilla signaaleilla ja vie saadut signaalit kaistanpäästösuotimen (ei esitetty) kautta, jonka päästökaista on 6 MHz - 12 MHz. Suodin poistaa peruskais-tan signaalin ja kaikki häiritsevät modulointikomponentit. Samalla tavalla sekoitin ja suodin 2722 moduloi 12 MHz 10 kantoaaltosignaalin sen tuloporttiin tuoduilla signaaleilla ja kaistanpäästösuodattaa saadut moduloidut signaalit käyttämään taajuuskaista välillä 12 MHz - 18 MHz.

Sekoittimen ja kaistanpäästösuotimen 2720 tuotamat signaalit viedään multiplekserin 2728 yhteen tuloporttiin 15 ja 1 H viive-elementtiin 2724. Viive-elementii 2724 on kytketty antamaan sen lähtösignaali multiplekserin 2728 toiseen tuloporttiin. Multiplekseria 2728 ohjataan 15 kHz juovanopeuden kytkentäsignaalilla antamaa vuorotellen piirin 2720 lähtösignaali ja viive-elementin 2724 lähtösig-20 naali vastaavien vuorottaisten vaakasuuntaisten juovajaksojen aikana. 1 H viive-elementti 2762 ja multiplekseri 2730 on konfiguroitu tuottamaan samalla tavalla vuorottain piirin 2722 lähtösignaali ja viive-elementin 2726 lähtö-signaali vastaavien vuorottaisten vaakasuuntaisten juova-25 jaksojen aikana. Multipleksereille 2728 ja 2730 viedyt juovanopeussignaalit synkronoidaan kooderipiirien 142 tuottamiin signaaleihin siten, että paikallaan pysyvissä kuvissa multiplekseri 2728 tuottaa juovakeskiarvosignaalit ΔΥ, jotka käyttävät 6 MHz - 12 MHz taajuuskaistan, ja mul-30 tiplekseri 2730 tuottaa juovakeskiarvosignaalit ΔΥ, jotka käyttävät 12 MHz - 18 MHz taajuuskaistan. Kuvan liikkuvissa osissa ja paikallaan pysyvien kuvien vuorottaisilla kehysjaksoilla multiplekserien 2728 ja 2730 tuottamat signaalit eivät ole voimassa.

86735 54

Multipleksereiden 2728 ja 2730 lähtösignaalit summataan summaimella 2732, jotta tuotettaisiin, kuvan pakallaan pysyvien jaksojen aikana, signaali joka edustaa ΔΥ-signaalin komponentteja 6 MHz - 18 MHz taajuuskaistalla.

5 Tämä signaali viedään multiplekserin 2734 yhteen tuloport-tiin. Multiplekserin 2734 toinen tuloportti on kytketty vastaanottamaan arvoltaan nolla oleva signaali, jonka tuottaa arvoltaan nolla olevan signaalin lähde 2736. Mul-tiplekseriä 2734 ohjataan signaalilla H/L, jonka OR-portti 10 2712 tuottaa, läpäisemään summaimen 2732 tuottama signaali vuorottaisilla kehyksillä kuvan paikallaan pysyvissä osissa, ja läpäisemään arvoltaan nolla oleva signaali, jonka lähde 2736 tuottaa, muulloin.

Multiplekserin 2734 lähtösignaali viedään yhden 15 kehyksen (1050 H) viive-elementtiin 2740 la multiplekserin 2738 yhteen tuloporttiin. Multiplekserin 2738 toinen tulo-portti on kytketty vastaanottamaan viive-elementin 2740 tuottama kehysviivästetty signaali. Multiplekseriä 2738 ohjataan AND-portin 2742 tuottamalla ohjaussignaalilla 20 läpäisemään multiplekserin 2734 tuottama paikallaan pysyvän kuvan vuorottaisilla kehyksillä (so. kun multiplekserin 2734 tuottama signaali sisältää juovakeskiarvojen kor-keataajuisia komponentteja) ja kuvan liikkuvien osien aikana (so. kun multiplekserin 2734 tuottama signaali on 25 arvoltaan nolla). Vain paikallaan pysyvien kuvien väliin jäävien kehysjaksojen aikana, kun signaali YA sisältää vain matalataajuisia komponentteja, multiplekseri 2734 ohjataan läpäisemään viive-elementin 2740 tuottama signaa li. Tässä konfiguraatiossa multiplekseri 2738 läpäisee 30 arvoltaan nolla olevan signaalin kuvan liikkuvilla osilla, ja korkeataajuisen ΔΥ-signaalin kuvan paikallaan pysyvillä osilla. Multiplekserin 2738 ohjaussignaali on looginen AND 15 Hz kehysnopeuden kytkentäsignaalista ja invertoijän 2744 tuottaman signaalin MOTION komplementista.

ss 86735

Multiplekserin 2738 lähtösignaali viedään summai-men 2716 toiseen tuloporttiin rekonstruoidun signaalin ΔΥ tuottamiseksi. Kuten yllä esitettiin, signaalin ΔΥ taa-juusspektri on 0 Hz - 18 MHz ja temporaalinen päivitysjak-5 so 1/15 sekuntia kuvan paikallaan pysyville osille, ja taajuusspektri 0-6 MHz ja temporaalinen päivitysjakso 1/30 sekuntia kuvan liikkuville osille.

Keksinnön kuvatussa toteutuksessa signaalin ΔΥ korkea- ja matalataajuiset komponentit multipleksoidaan 10 liikeadaptiivisesti kehyspohjalta. On mietitty, että nämä signaalit voidaan multipleksoida kenttäpohjalta tai kent-täjaksojen määrän pohjalta, joka on suurempi kuin kehys-j akso.

Vaikka sitä ei ole piirroksissa esitetty, on mie-15 titty, että kahden kanavan dekooderi 134 voi sisältää ajoitussignaalin muodostuspiirit, jotka ovat samaa tyyppiä kuin yllä kuvioon 14 viitaten kuvatut ajoituspiirit 1432, dekooderin 134 käyttämien 16xfsc kellosignaalin, 6 MHz ja 12 MHz datanäytteistettyjen kantoaaltosignaalien ja kehys-20 nopeuden juovanopeuden ohjaussignaalien muodostamiseksi. Kuvan oikean rekonstruoinnin takaamiseksi voi olla toivottavaa synkronoida kooderi 142 dekooderiin 136 sisällyttämällä ajoitusvertailusignaali, sellainen kuin puolisatun-nainen sekvenssi joko toiseen tai molempiin signaaleista 25 MAIN ja AUX. Esimerkkipiiri sellaisen ajoitusvertailusig-naalin muodostamiseksi ja dekoodaamiseksi on kuvattu yllä viitatussa US-patenttihakemuksessa 241 277 ja US-patentis-sa 4 309 712 otsikolla "Error Coding for Video Disc System", jotka tässä annetaan viitteinä. Vaihtoehtoisesti 30 signaali AUX voi sisältää modifioidun synkronointisignaa-lin, sellaisen kuin käytetään televisiojärjestelmässä, jota on ehdottanut NHK, Japanin yleisradioyhtiö, joka on kuvattu R. Hopkinsin artikkelissa otsikolla "Advanced Television Systems", IEEE Transactions on Consumer Electro-35 nics, February 1988, ss. 4 - 5. Tarkka ajoitusinformaatio 56 86785 voidaan saada tämän synkronointisignaalin nollanohituskoh-dista.

Kuten esitettiin kuvioon 29 viitaten, luminanssit-äydennyssignaalidekooderin tuottama signaali ΔΥ, ja kromi-5 nanssitäydennyssignaalidekooderin tuottamat signaalit ΔΙ ja Δ0 yhdistetään vastaavien signaalien Y', 1' ja Q' kanssa, jotta tuotettaisiin laajanäyttö HDTV-signaalit Y", I" ja Q" näytettäviksi laajanäyttö HDTV-näytöllä 136. Signaalien Y", I" ja Q" ohjaamana tuotetu kuva sisältää oleel-10 lisesti täyden HDTV-erottelun paikallaan pysyvissä alueissa ja suuremman erottelun kuin vakio NTSC-kuva, mutta pienemmän kuin HDTV-kuva, kuvan liikkuvilla alueilla.

Claims (11)

1. 57 86785
2. 1. Järjestelmä koodatun pää- ja lisäsignaalin, jotka edustavat suuren tarkkuuden kuvaa, muodostamiseksi, 5 joka sisältää: videosignaalin lähteen suuren tarkkuuden videosignaalin tuottamiseksi; ensimmäisen signaalinkoodauslaitteen, joka on kytketty mainittuun lähteeseen mainitun koodatun päävideosig-10 naalin muodostamiseksi, joka on yhteensopiva vastaanotettavaksi ja näytettäväksi tavanomaisessa televisiovastaanottimessa; toisen signaalinkoodauslaitteen, joka liittyy mainittuun lähteeseen, jolla tuotetaan koodattu lisävideosig-15 naali, joka soveltuu yhdistettäväksi mainittuun päävideo- signaaliin erikoisvastaanottimessa laajanäyttönäytön tuottamiseksi; ja lähetyslaitteen, joka sisältää kaksi lähetyskanavaa, yhden kanavan kuljettaessa mainittua koodattua päävi-20 deosignaalia ja toisen kanavan kuljettaessa mainittua koodattua lisävideosignaalia; tunnettu siitä, että: mainitulla ensimmäisellä koodauslaitteella (114) muodostettu mainittu päävideosignaali sisältää laajanäyt-25 töinformaatiota ja edustaa parannettua kuvaa, jonka erottelu on suurempi kuin tavanomaisen videokuvan, mutta pienempi kuin mainitun suuren tarkkuuden kuvan, dekoodauslaite (140) on kytketty mainittuun ensimmäiseen signaalinkoodauslaitteeseen mainitun koodatun pää-30 videosignaalin dekoodaamiseksi, jolloin saadaan dekoodattu päävideosignaali; signaalinerotuslaite on kytketty mainittuun dekoo-dauslaitteeseen erotussignaalin muodostamiseksi, joka edustaa erotusta mainitun tulevan signaalin, jonka lähde 35 (110) on tuottanut, ja mainitun dekoodatun päävideosignaa- 58 86785 Iin, jonka mainittu dekoodauslaite on tuottanut, välillä; ja mainittu toinen signaalinkoodauslaite (142) on kytketty mainittuun signaalinerotuslaitteeseen, jotta muo-5 dostettaisiin mainittu koodattu lisävideosignaali, joka edustaa mainittua erotussignaalia.
3. 2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen järjestelmä, tunnettu siitä, että: mainitun signaalinerotuslaitteen muodostama ja 10 mainitun toisen signaalinkoodauslaitteen (142) koodaama mainittu erotussignaali sisältää sekä luminanssi- että krominanssikomponentit; ja mainitun ensimmäisen signaalinkoodauslaitteen (114) tuottama mainittu koodattu päävideosignaali on muo-15 doltaa lomittainen ja sen juova- ja kenttänopeudet vastaavat annettua televisiolähetysstandardia, joka on valittu ryhmästä, joka sisältää NTSC, PAL ja SECAM.
4. 3. Patenttivaatimuksen 1 mukainen järjestelmä, edelleen tunnettu siitä, että: 20 mainittu tuleva videosignaali käyttää taajuuskais tan 0 Hz - L MHz; mainittu ensimmäinen signaalinkoodauslaite sisältää alipäästösuodinlaitteen (19a), jolla prosessoidaan mainittu tuleva videosignaali suodatetun videosignaalin 25 tuottamiseksi, joka käyttää taajuuskaistan 0 Hz - K MHz, jossa K on pienempi kuin L; mainittu signaalinerotuslaite tuottaa mainitun erotussignaalin, joka käyttää taajuuskaistan 0 Hz - L MHz; ja 30 mainittu toinen signaalinkoodauslaite sisältää: laitteet (2244, 2246, 2248), joilla erotetaan mainittu erosignaali ensimmäiseksi komponenttisignaaliksi (A), joka käyttää taajuuskaistan 0 Hz - J MHz, ja toiseksi komponenttisignaaliksi, joka käyttää taajuuskaistan J 59 8 6 7 3 5 MHz - H MHz, jossa J on pienempi kuin H ja H ei ole suurempi kuin L; laitteet (2250, 2252) mainitun toisen komponentti-signaalin koodaamista varten, jotta muodostettaisiin koo-5 dattu toinen komponenttisignaali, joka käyttää taajuuskaistan 0 Hz - J MHz; ja laitteen (SI) mainitun ensimmäisen komponenttisig-naalin ja mainitun koodatun toisen komponenttisignaalin multipleksoimiseksi aikajakoisesti, jotta muodostettaisiin 10 mainittu koodattu lisävideosignaali, joka käyttää taajuuskaistan 0 Hz - J MHz.
5. 4. Patenttivaatimuksen 1 mukainen järjestelmä, edelleen tunnettu siitä, että: mainittu tuleva videosignaali on N juovan/kehys 15 lomittaisen pyyhkäisyn signaali, jossa N on kokonaisluku; mainittu ensimmäinen signaalinkoodauslaite sisältää laitteen (16), jolla muunnetaan mainittu tuleva videosignaali M juovan/kehys progressiivisen pyyhkäisyn välivi-deosignaaliksi, ja laitteen (114), jolla koodataan mainit-20 tu välivideosignaali, jotta muodostuisi mainittu päävideo-signaali, joka on M juovan/kehys lomittaisen pyyhkäisyn signaali, jossa M on kokonaisluku joka ei ole suurempi kuin N; mainittu dekoodauslaite sisältää laitteen (1450), 25 jolla prosessoidaan mainittu koodattu päävideosignaali mainitun dekoodatun päävideosignaalin muodostamiseksi, joka on M juovan/kehys progressiivisen pyyhkäisyn signaali; ja mainittu erotuslaite sisältää laitteen, jolla vä-30 hennetään mainittu dekoodattu päävideosignaali mainitusta tulevasta videosignaalista, jotta muodostettaisiin mainittu erotussignaali, jossa on 2M juovaa kehystä kohden.
6. 5. Televisiognaalin prosessointijärjestelmä, joka sisältää: 6o 86735 ensimmäisen ja toisen vastaanottolaitteen, joilla tuotetaan vastaavasti koodattu päävideosignaali, joka saadaan ensimmäiseltä analogiselta siirtokanavalta, ja koodattu lisävideosignaali, joka saadaan toiselta analogisel-5 ta siirtokanavalta, mainittujen molempien videosignaalien ollessa saatu suuren tarkkuuden lähteestä, mainitun koodatun päävideosignaalin ollessa yhteensopiva vastaanotettavaksi ja näytettäväksi tavanomaisissa televisiovas-taanottimissa, joissa on vakio sivusuhde; signaalinproses-10 sointilaitteen mainittujen vastaanotettujen videosig naalien dekoodaamiseksi ja yhdistämiseksi, jotta tuotettaisiin parannetun erottelun videolähtösignaali; tunnettu siitä, että: mainitun ensimmäisen nimetyn vastaanottolaitteen 15 (2902) tuotama mainittu koodattu päävideosignaali sisältää laajanäyttöinformaatiota ja se edustaa laajennetun tarkkuuden televisiokuvaa, jonka erottelun taso on suurempi kuin tavanomaisen televisiokuvan erottelu; mainittu lisäsignaali edustaa erotusta suuren 20 tarkkuuden laajanäyttösignaalin, josta mainittu koodattu päävideosignaali saadaan, ja toisen signaalin, joka on dekoodattu mainitusta koodatusta päävideosignaalista; ja jossa mainittu signaalinprosessointilaite sisältää: 25 pääsignaalin prosessointilaitteen (2904), joka on kytketty mainittuun ensimmäiseen vastaanottolaitteeseen, ja jota mainittu koodattu päävideosignaali ohjaa perus-kaistan dekoodatun päävideolähtösignaalin tuottamiseksi; lisäsignaalin prosessointilaitteen (2906), joka on 30 kytketty mainittuun toiseen vastaanottolaitteseen (2522) ja jota mainittu koodattu lisävideosignaali ohjaa perus-kaistan täydentävän lähtösignaalin tuottamiseksi; ja yhdistävät laitteet (2908, 2910, 2912), joiden ensimmäiset ja toiset tulot on kytketty vastaaviin maini-35 tuista pää- (2904) ja lisävideosignaalin prosessointilait- 61 8 6 7 8 5 teista mainitun peruskaistan dekoodatun päävideosignaalin ja mainitun peruskaistan täydennyssignaalin yhdistämiseksi summaamalla, jotta muodostettaisiin videolähtösignaali, joka edustaa laajanäyttövideokuvaa ja jonka erottelu on 5 suurempi kuin mainitun laajennetun tarkkuuden televisiokuvan erottelu.
7. 6. Patenttivaatimuksen 5 mukainen televisiosignaalin prosessointijärjestelmä, edelleen tunnettu siitä, että: 10 mainittu lisäsignaali sisältää ensimmäisen ja toi sen komponenttisignaalin, mainitun ensimmäisen komponent-tisignaalin edustaessa ensimmäistä täydennyssignaalia mainitulle päävideosignaalille, joka käyttää ensimmäistä taajuuskaistaa, mainitun toisen komponenttisignaalin edusta-15 essa toista täydennyssignaalia mainitulle päävideosignaalille, ja joka käyttää toista taajuuskaistaa, mainitun toisen komponentin mainitun toisen taajuuskaistan ollessa taajuussiirretty lähetettäväksi mainitulla toisella taajuuskanavalla käyttäen samaa taajuuskaistaa kuin mainittu 20 ensimmäinen komponentti, mainittujen komponenttien ollessa aikajakoisesti multipleksoidut mainittuun toiseen kanavaan, ja jossa mainittu lisävideosignaalin prosessointilaite sisältää: 25 laitteen (2718) mainitun ensimmäisen ja toisen komponenttisignaalin erottamiseksi siitä; laitteen (2720 - 2744), joilla dekoodataan mainittu toinen komponenttisignaali; ja laitteen (2716), jolla yhdistetään mainittu ensim-30 mainen komponenttisignaali ja mainittu toinen komponentti- signaali mainitun peruskaistan täydennyssignaalin muodostamiseksi .
8. 7. Patenttivaatimuksen 6 mukainen televisiosignaalin prosessointijärjestelmä, edelleen tunnettu 35 siitä, että: 62 86 785 mainitun lisävideosignaalin ensimmäinen komponent-tisignaali (A) sisältää signaalin, joka käyttää taajuuskaistan 0 Hz - N MHz, joka edustaa täydennystä mainittuun päävideosignaaliin, joka on taajuuskaistalla 0 Hz - N MHz; 5 mainitun lisävideosignaalin mainittu toinen kom- ponenttisignaali (B tai C) sisältää signaalit, jotka käyttävät taajuuskaistan 0 Hz - N MHz, joka edustaa täydennystä mainittuun päävideosignaliin, joka on taajuuskaistalla N MHz - P MHz; jossa P on suurempi kuin N; 10 mainitun lisävideosignaalin mainittu ensimmäinen ja toinen komponenttisignaali multipleksoidaan aikajakoi-sesti annetulla nopeudella G kenttää sekunnissa, jossa G on kokonaisluku, mainitun laajennetun tarkkuuden televisiokuvan paikallaan pysyvien sekvenssien osalta, ja mai-15 nittu lisävideosignaali sisältää vain mainitun ensimmäisen komponenttisignaalin mainitun laajennetun tarkkuuden televisiokuvan liikkuville sekvensseille; ja jossa mainittu lisäsignaalin prosessointilaite sisältää: laitteen (2711), joka on kytketty mainittuun pää-20 videosignaalin prosessointilaitteeseen, jolla muodostetaan liikesignaali, joka ilmaisee mainitun laajennetun tarkkuuden televisiokuvan liikkuvat sekvenssit; demultipleksointilaitteet (2710, 2718), joilla erotetaan mainittu ensimmäinen ja toinen komponenttisig-25 naali mainitusta lisäsignaalista; taajuudenmuuntamislaitteen (2720 tai 2722), joka on kytketty mainittuun demultipleksointilaitteeseen mainitun toisen komponenttisignaalin prosessoimiseksi, jotta muodostettaisiin taajuussiirretty toinen komponenttisig-30 naali, joka käyttää mainitun taajuuskaistan N MHz - P MHz; laitteen (2714), joka on kytketty mainittuun demultipleksointilaitteeseen (2710) ja joka sisältää signaa-lintallennuslaitteen (2714) ja jota mainitun liikesignaa-lin esiintyminen ohjaa toistamaan selektiivisesti mainitun 35 ensimmäisen komponenttisignaalin G kentän vuorottaisten 63 8 6 7 8 5 jaksojen aikana, ensimmäisen komponenttisignaalin muodostamiseksi ; laitteen (2738), joka sisältää signaalintallennus-laitteen (2740), joka on kytketty mainittuun demultiplek-5 sointilaitteeseen ja mainittuun taajuudenmuunnoslaittee-seen ja jota mainitun liikesignaliin esiintyminen ohjaa mainitun taajuussiirretyn toisen komponenttisignaalin toistamiseksi selektiivisesti mainittujen G kenttäjakson vuorottaisten kenttäjaksojen aikana, jotta muodostet-10 täisiin jatkuva taajuussiirretty toinen komponenttisig- naali; ja laitteen (2716), jolla yhdistetään mainittu jatkuva ensimmäinen komponenttisignaali ja mainittu jatkuva taajuussiirretty toinen komponenttisignaali mainitun pe-15 ruskaistan täydennyssignaalin muodostamiseksi.
9. 8. Patenttivaatimuksen 7 mukainen televisiognaalin prosessointijärjestelmä, edelleen tunnettu siitä, että mainitut G kenttäjaksoa vastaavat yhtä kehysjaksoa.
10. 9. Patettivaatimuksen 8 mukainen televisiosignaa-
11. 20 Iin prosessointijärjestelmä, edelleen tunnettu siitä, että: mainitun lisäsignaalin mainittu toinen komponenttisignaali sisältää ensimmäisen ja toisen alikomponentti-signaalin (B, C), jotka kumpikin käyttävät taajuuskaistan 25 0 Hz - N MHz, mainitun ensimmäisen alikomponenttisignaalin (B) edustaessa mainitun päävideosignaalin täydennystä taajuuskaistalla N MHz - Q MHz, ja mainitun toisen alikomponenttisignaalin (C) edustaessa pääkomponenttisignaalin täydennystä taajuskaistalla Q MHz - P MHz, jossa mainittu 30 ensimmäinen ja toinen alikomponenttisignaali on multiplek- soitu aikajakoisesti juovapohjaisesti; ja mainittu taajuudenmuunnoslaite sisältää: laitteen (2720) N MHz kantoaaltosignaalin moduloi-. . miseksi mainitun ensimmäisen alikomponenttisignaalin kans- 35 sa, jotta muodostettaisiin taajuussiirretty ensimmäinen 64 867 85 alikomponenttisignaali, joka käyttää taajuuskaistaa N MHz - Q MHz; laitteen (2722), jolla moduloidaan Q MHz kantoaal-tosignaali mainitun toisen alikomponenttisignaali kanssa, 5 jotta muodostettaisiin taajuussiirretty toinen alikomponenttisignaali, joka käyttää taajuuskaistaa Q MHz - M MHz; laitteet (2724, 2728), jotka sisältävät signaalin-tallennuslaitteen, jolla vuorottaisesti toistetaan mainitun taajuussiirretyn ensimmäisen alikomponenttisignaalin 10 näytteiden juova, jotta muodostettaisiin jatkuva taajuus-siirretty ensimmäinen alikomponenttisignaali; laitteet (2726, 2730), jotka sisältävät signaalin-tallennuslaitteen, joilla vuorottaisesti toistetaan mainitun taajuussiirretyn toisen alikomponenttisignaalin näyt-15 teiden juova, jotta muodostettaisiin jatkuva taajuussiirretty toinen alikomponenttisignaali; ja laitteet (2732 - 2740), joilla yhdistetään mainittu jatkuva taajuussiirretty ensimmäinen ja toinen alikomponenttisignaali, jotta muodostettaisiin mainittu taajuus-20 siirretty toinen komponenttisignaali. 65 8 6 7 8 5